Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen ohjelma

Transkriptio

1 Saara Ekström: Marmori, värivalokuva, Kuva: Saara Ekström, Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelma. Hankinta vuoden 2009 Turku Biennaali -näyttelystä. Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen ohjelma Toim. Johanna Lehto-Vahtera. Aboa Vetus & Ars Nova / Matti Koivurinnan säätiö 2011

2 Sisällys 1. Museon yleisesittely 3 2. Kokoelmapoliittisen ohjelman tarkoitus 5 3. Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmat Maalöytökokoelma Taidekokoelma Muut kokoelmat 7 4. Kokoelmien kartuttaminen Maalöytökokoelma Taidekokoelma Hankintaprosessi Lahjoitukset kokoelmaan Muiden kokoelmien karttuminen Kokoelmien esillä pitäminen Maalöytökokoelma Taidekokoelma Maalöytöjen ja taideteosten esittely museotilojen ulkopuolella Kokoelmien säilyttäminen ja turvaaminen Kiinteät muinaisjäännökset ja maalöytökokoelma Taidekokoelma Muut kokoelmat Lainaus- ja sijoitustoiminta Taideteosten sijoitustoiminta Poistot kokoelmista Säädökset ja etiikka 16

3 3 1. Museon yleisesittely Aboa Vetus & Ars Nova on historian ja nykytaiteen museo. Museo on perustettu vuonna 1995 ja sitä ylläpitää Matti Koivurinnan säätiö. Aboa Vetus & Ars Nova kuuluu lakisääteisen valtionosuuden piiriin. Museolla on säännöllistä historiaan ja nykytaiteeseen keskittyvää tutkimus- ja näyttelytoimintaa jakaantuen kahteen toiminta-alueeseen: Aboa Vetus (vanha Turku) ja Ars Nova (uusi taide). Perustehtäviensä lisäksi museo järjestää tapahtumia, vuokraa tiloja ja pitää yllä museokauppaa. Aboa Vetus & Ars Nova -museon toiminta suuntautuu ulospäin kokoelmien esittelyn, arkeologisten kaivausten ja museopedagogiikan keinoin. Museon toiminta-ajatus: Aboa Vetus & Ars Nova on turkulainen historian ja nykytaiteen museo, jonka toimialana on Suomen keskiajan ja nykytaiteen kulttuuriperintö, sen tutkiminen, säilyttäminen, esittäminen ja välittäminen sekä asiakaspalvelu. Museo tarkastelee ja tuo lähelle historiaa, taidetta ja kulttuuria toteuttamiensa perus- ja oheispalvelujen avulla. Aboa Vetus & Ars Nova etsii, löytää ja välittää. Aboa Vetus on Turun keskiajan asiantuntija, joka tekee tutkimusta erityisesti arkeologian, Suomen ja Itämeren piirin historian sekä museologian parissa. Maanalainen Aboa Vetus muodostuu keskiajalta peräisin olevista kivitalojen raunioista, jotka ovat muinaismuistolailla suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Aboa Vetus on arkeologinen museo, jossa aitojen raunioiden ja niistä tehtyjen esinelöytöjen avulla kerrotaan Turun ja Suomen keskiajasta, välineenä museon perusnäyttely. Nykyinen perusnäyttely on museon historian toinen ja se avattiin Museon alueella tehdään säännöllisesti arkeologisia kaivauksia, joiden myötä kokoelmat ja tutkimusaineisto karttuvat. Museon arkeologinen löytökokoelma on Suomen kansallismuseon omaisuutta ja on deponoitu Aboa Vetus & Ars Novaan, esineiden löytöpaikkaan. Ars Nova on nykytaiteen museo, joka kartuttaa ja esittelee taidekokoelmaansa kokoelmapolitiikan suuntaviivojen mukaisesti sekä järjestää tiloissaan nykytaiteen näyttelyitä. Ars Novan näyttelyt ovat vierailevien taiteilijoiden yksityis- tai ryhmänäyttelyitä sekä kokoelmanäyttelyjä omasta kokoelmasta. Näyttelyt esittelevät sekä suomalaisia että ulkomaalaisia taiteilijoita. Museo järjestää joka toinen vuosi teemallisen ja korkeatasoisen nykytaiteen Turku Biennaalin.

4 4 Museon toimintaa koskeva ote Matti Koivurinnan säätiön säännöistä ( ): 3 Säätiön ylläpitämä Aboa Vetus on arkeologis-historiallinen museo, jonka ydin on keskiaikainen kaupunkikortteli. Esiin kaivetut rakennukset sekä niiden yhteydessä oleva museonäyttely keskittyy Turun historiaan, josta kerrotaan ja jota havainnollistetaan arkeologisen ja historiallisen tutkimuksen valossa. Aboa Vetuksen tavoitteena on kertoa museon keinoin paitsi Suomen ja Turun historiasta, myös tavallisten ihmisten elämästä. Perusnäyttelyn lisäksi Aboa Vetuksessa järjestetään vaihtuvia näyttelyjä. Aboa Vetus -museon toimintaa ohjaa säätiön hallituksen valitsema arkeologinen toimikunta. 4 Ars Nova on nykytaiteeseen keskittyvä taidemuseo, jonka toiminta rakentuu Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelmaan. Museossa on esillä vaihtuva ripustus omista kokoel mista tai vaihtuvien näyttelyiden vuosittainen ohjelma. Ars Nova -museon toimintaa ohjaa säätiön hallituksen valitsema taidetoimikunta.

5 5 2. Kokoelmapoliittisen ohjelman tarkoitus Kokoelmatoiminta on museotyön ydinalueita. Jokaisella museolla on yksilöllinen ja ainutlaatuinen kokoelmansa, jonka hyvästä tuntemuksesta museo vastaa. Kokoelmatyön periaatteita kirjaava kokoelmapolitiikka on olennainen museota identifioiva asiakirja. Näitä periaatteita ovat kokoelman kartuntahistoria sekä kokoelman sisällölliset tavoitteet ja painopisteet. Kokoelmapoliittinen ohjelma on tarkoitettu käytettäväksi sekä Aboa Vetus & Ars Novan maalöytökokoelman että taidekokoelman hallinnan ja hallinnoinnin työvälineeksi. Kokoelmapoliittinen ohjelma määrittelee museon kokoelman luonteen, sen statuksen museossa sekä toimintatavat sen parissa. Kokoelmapoliittinen ohjelma ohjaa kokoelmien kartuttamista, säilyttämistä ja hoitamista. Se määrittää kokoelman esillä pitämistä ja saavutettavuutta suhteessa yleisöön. Ja edelleen teosten lainaustoimintaa sekä muuta kokoelmatyötä. Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittisen ohjelman hyväksyy museota ylläpitävän Matti Koivurinnan säätiön hallitus. Ohjelma tarkistetaan ja päivitetään viiden vuoden välein tai tarpeen vaatiessa useammin. Aboa Vetus & Ars Nova -museon ensimmäinen kokoelmapoliittinen ohjelma laadittiin taidekokoelman tarpeisiin ja hyväksyttiin Nyt käsillä olevaan museon toiseen kokoelmapoliittiseen ohjelmaan on päivitetty taidekokoelmaa käsittelevä osuus, ja siihen on sisällytetty myös pitkäaikaissäilytyksessä oleva maalöytökokoelma ja mainintoina museon hallussa olevat muut kokoelmat. Maalöytökokoelman kannalta olennaista on, että Suomen kansallismuseo julkaisi ensimmäisen kokoelmapoliittisen ohjelmansa Siinä määriteltyjä käytäntöjä sovelletaan tässä ohjelmassa kansallismuseosta deponoitujen maalöytöjen kohdalla.

6 6 3. Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmat 3.1. Maalöytökokoelma Aboa Vetuksen arkeologinen kokoelma on poikkeuksellinen. Sen ytimenä ovat muinaismuistolain suojelemat kiinteät muinaisjäännökset, jotka ovat peräisin Turun historiallisesta Luostarikorttelista. Ne on kaivettu esiin arkeologisissa tutkimuksissa 1990-luvulla. Raunioiden ymmärrettävyyttä ja saavutettavuutta tukeva perusnäyttely kulkee keskellä raunioita. Perusnäyttely on uusittu vuonna 2005 ja sitä on täydennetty monin tavoin esimerkiksi uusia kaivauslöytöjä vitriineihin lisäämällä. Arkeologinen kokoelma on karttuva maalöytökokoelma, joka karttuu alueella tehtyjen arkeologisten kaivausten myötä. Kokoelma muodostuu kahdesta pitkäaikaislainasta Suomen kansallismuseosta ja Turun museokeskuksesta. Molemmat pitkäaikaislainassa olevat löytökokonaisuudet sisältävät Aboa Vetuksen alueelta (Turun Luostarikortteli) tehtyjä arkeologisten kaivausten myötä esiin tulleita maalöytöjä. Löytöaineisto kuuluu muinaismuistolain piiriin ja se on luetteloitu Suomen kansallismuseon tai Turun museokeskuksen maalöytökokoelmiin. Löytöaineisto on deponoitu Aboa Vetus & Ars Nova -museolle toistaiseksi. Suomen kansallismuseon kokoelmapoliittisessa ohjelmassa lausutaan maalöydöistä seuraavaa: Historiallisen ajan maalöydöt luetteloidaan pääosin historiallisiin kokoelmiin. Tutkimusluvat historiallisen ajan muinaisjäännösten tutkimiseen myöntää Museoviraston rakennushistorian osasto. (Suomen kansallismuseon kokoelmapoliittinen ohjelma. Toim. Outi Järvinen. [Helsinki] 2010, 18.) Maalöytökokoelmasta vastaa museolehtori Taidekokoelma Matti Koivurinnan säätiön / Aboa Vetus & Ars Nova -museon taidekokoelma on saanut alkunsa kauppaneuvos Matti Koivurinnan yksityisenä taidekokoelmana. Vuonna 1987 perustettiin Matti Koivurinnan säätiö, jolle kokoelma lahjoitettiin. Tällä hetkellä Matti Koivurinnan säätiön / museon kokoelma käsittää yli 600 teosta: maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, valokuvia ja videoteoksia 1900-luvun alusta tähän päivään. Kokoelman historia on kaksiosainen. Ensimmäinen jakso sisältää teokset, jotka on hankittu säätiön perustajan hankintaperiaatteiden mukaan. Toinen, nyt meneillään oleva ajanjakso sisältää säätiön myöhempien taidehankintatoimikuntien periaatteiden mukaan hankitut teokset. Vuodesta 1995 lähtien taidekokoelman sijoituspaikkana on ollut Aboa Vetus & Ars Nova

7 7 -museo (Itäinen Rantakatu 4 6 Turku). Muutamia kokoelmaan kuuluvia veistoksia on sijoitettu eri puolille kaupunkia julkisten rakennusten yhteyteen. Aboa Vetus & Ars Novan muuriin julkiseksi teokseksi on sijoitettu Jan-Erik Andersonin teos Fredrika Runeberg ja piste (2007). Kansainvälisen vertailun kestävän taidekokoelman pääpaino on 1900-luvun puolivälin jälkeisessä ajassa aina nykypäivään saakka. Kokoelmassa on teoksia eturivin kansainvälisiltä modernisteilta ja nykytaiteen edustajilta. Myös kotimaisen nykytaiteen kärkinimet ovat kokoelmassa merkittävässä asemassa. Eri aikakaudet ja taidesuuntaukset ovat edustettuina kokoelmassa. Oman kokonaisuutensa kokoelmassa muodostavat Otto Mäkilän yli sata piirustusta ja luonnosta. Mäkilän, Kauko Lehtisen ja muiden Turun alueen taiteilijoiden vaikutuksesta kokoelmasta löytyy myös alueellinen vivahde, vaikka alueellisuus sinänsä ei ole hankintoja ohjaava tekijä. Ars Novan tunnettuus modernin ja nykytaiteen näyttelypaikkana on brändi, jota vahvistetaan erityisesti laadukkaiden ja museon profiiliin sopivien uushankintojen ja kokoelman monipuolisen esittelyn avulla. Kokoelman keräämisessä ja ylläpitämisessä noudatetaan Ars Novan kokoelmapolitiikan periaatteita. Turussa on kolme taidemuseota. Aboa Vetus & Ars Nova -museon taidekokoelma täydentää Turun taidetarjontaa merkittävällä tavalla. Koska kokoelma on valtakunnallisesti huomion arvoinen, on tärkeää, että osa kokoelmasta on esillä aina kuin mahdollista. Taidekokoelmasta vastaa Ars Novan amanuenssi Muut kokoelmat Arkeologiseen maalöytökokoelmaan ja museon alueen kiinteisiin muinaisjäännöksiin liittyvä aineisto Aboa Vetuksen aineistoon kuuluu myös valokuva- ja asiakirjakokoelma sisältäen kaivauskertomukset ja kaivausalueiden karttamateriaalin. Tämä kokoelma on myös museon alueen kaivauskertomusten liiteaineisto. Käsin piirrettyjen karttojen (1990-luvun kaivaukset) originaaleja ja niiden digitaalisia tallenteita ja karttojen liitteitä, sekä myöhempiä kaivauskertomuksia (2005 ) liitteineen säilytetään Aboa Vetus & Ars Nova -museon arkistossa. Kokoelmasta vastaa museonjohtaja. Opetuskokoelma Varsinaisten kokoelmiensa lisäksi Aboa Vetus & Ars Nova -museolla on arkeologisesta aineistosta (keskiajan ja uuden ajan lasi- ja keramiikka-aineistosta) koottu noin sadan esineen opetuskokoelma. Kokoelma on koottu museon perustamisvaiheessa ja se on karttumaton.

8 8 Kokoelmasta vastaa museolehtori. Museon arkisto Arkistoon tallennetaan museon toiminnasta syntyviä asiakirjoja. Arkistokokoelma on karttuva. Kokoelmasta vastaa Aboa Vetuksen näyttelyamanuenssi. Käsikirjasto Museon henkilökunnan käytössä oleva ammattikirjallisuuden kokoelma, joka on karttuva. Aboa Vetuksen alueen löytöaineistoa käytetään runsaasti opinnäytteiden materiaalina. Valmiit opinnäytteet ja artikkelit liitetään museon käsikirjastoon. Kokoelmasta vastaa museonjohtaja.

9 9 4. Kokoelmien kartuttaminen 4.1. Maalöytökokoelma Maalöytökokoelma karttuu arkeologisten kaivausten edetessä ja siihen liittyvistä pitkäaikaistalletuksista tehdään sopimukset Suomen kansallismuseon kanssa. Historiallisen ajan arkeologisten maalöytökokoelmien karttumisesta todetaan Suomen kansallismuseon kokoelmapoliittisessa ohjelmassa seuraavasti: Kaupunkikaivausten määrän lisääntyessä myös kaivausten päänumeroiden määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Museovirasto on laajentanut muinaismuistolain soveltamista historiallisen ajan arkeologisiin kerrostumiin: muinaismuistolain mukaan rauhoitettuja muinaisjäännöksiä ovat nykyään myös esim. kaupunkien vanhimmat asutusjäännökset. Tieteellinen kiinnostus lukuja kohtaan on kasvanut, ja yliopistoilla, museoilla ja yksittäisillä tutkijaryhmillä on ollut aiempaa enemmän kenttätoimintaa. (Suomen kansallismuseon kokoelmapoliittinen ohjelma. Toim. Outi Järvinen. [Helsinki] 2010, 18) 4.2. Taidekokoelma Aboa Vetus & Ars Nova -museon taidekokoelma on karttuva. Museon hankintapolitiikka perustuu kokoelmapolitiikan periaatteita noudattaen taidekokoelman jatkuvaan kartuttamiseen kansallisesti ja/tai kansainvälisesti huomionarvoisella nykytaiteella tai kokoelmaa olennaisesti täydentävällä modernilla taiteella. Matti Koivurinnan säätiön hallituksen nimeämä taidetoimikunta määrittelee taidehankinnan periaatteet. Taidekokoelman kartuttaminen sisältää sekä taideteosten ostot että talletusten ja lahjoitusten vastaanottamisen. Kokoelmaa kartutetaan harkitusti, avoimesti esiin kirjatuin perusteluin ja ottaen huomioon erilaiset hankintahetkellä vallitsevat taiteeseen liitettävät arvot ja arvotukset. Kokoelman kartuttaminen on tärkeä osa museon kokoelmatoimintaa ja sitä kautta museotyötä, joka sisältää omat arvonmuodostusprosessinsa. Kokoelmatyön tavoite on laadun säilyttäminen ja myös sen kehittäminen siten että laatua voidaan tarkastella usein erilaisin kriteerein. Arvojen ja laadun ohella aika on keskeinen näkökulma taidekokoelmaan. Teoshankinnoissa pyritään jatkossakin kokoelman laadun ylläpitämiseen ja kohentamiseen, määrään keskittymisen sijaan Hankintaprosessi Taideteosten hankinnat suorittaa sovitun käytännön mukaisesti Matti Koivurinnan säätiön hallituksen nimeämä taidehankintatoimikunta. Hankintatyössä keskitytään uusien nykytaiteen teosten hankkimiseen ja mahdollisuuksien mukaan kokoelmaa voidaan myös

10 10 täydentää suomalaisen ja kansainvälisen modernismin osalta. Hankinnat tehdään suoraan taiteilijoilta, Ars Novassa järjestettävistä näyttelyistä ja gallerioista sekä joissain tapauksissa taidehuutokaupoista ja vastaavista myyntilaisuuksista. Jokaisesta Turku Biennaalista pyritään ostamaan yksi tai useampia teoksia kokoelmaan. Taidehankintatoimikunnan tulee olla hankintapäätöksissään yksimielinen ja toimia hankintoihin varatun määrärahan puitteissa. Toimikunnan kokouksista pidetään pöytäkirjaa, johon hankintapäätösten perustelut kirjataan. Tehdyt hankinnat vahvistaa säätiön asiamies ja niistä tiedotetaan säätiön hallitukselle Lahjoitukset kokoelmaan Ars Nova voi harkinnanvaraisesti ottaa vastaan taideteosten lahjoituksia ja talletuksia. Lahjoituksia ja talletuksia vastaanotettaessa otetaan huomioon samat laatukriteerit ja taiteelliset merkitysarvot, jotka tulevat kysymykseen museon omia hankintoja suoritettaessa. Lahjoitusten vastaanotosta ja talletuksista päättää taidetoimikunta ja ne vahvistaa säätiön asiamies. Teoslahjoitus tai -talletusasiat viedään tiedoksi säätiön hallitukselle Muiden kokoelmien karttuminen Opetuskokoelma Kokoelma on koottu museon perustamisvaiheessa ja se on karttumaton. Museon arkisto Arkistokokoelma karttuu museon toiminnan myötä. Käsikirjasto Käsikirjaston kokoelma karttuu museoiden julkaisuvaihdon, lahjoitusten ja hankintojen seurauksena.

11 11 5. Kokoelmien esillä pitäminen 5.1. Maalöytökokoelma Deponoidut maalöytökokoelmat liittyvät Aboa Vetuksen alueen on rauniokohteeseen in situ, jonka tutkimuksesta, hoidosta ja esittelemisestä Aboa Vetus & Ars Nova vastaa. Maalöytökokoelmien pitkäaikaislainaamisen (Suomen kansallismuseolta ja Turun museokeskukselta) tarkoituksena on pitää esillä paikalta tehtyjä löytöjä tutkimusta ja yleisöä varten. Aboa Vetus -museossa on perusnäyttely ja siellä järjestetään myös vaihtuvia näyttelyjä. Perusnäyttelyssä on esillä useita satoja alueelta esiin kaivettuja maalöytöjä, joita laitetaan aiheesta riippuen esille myös vaihtuviin näyttelyihin. Aboa Vetuksen näyttelyohjelman hyväksyy arkeologinen toimikunta ja vahvistaa säätiön hallitus Taidekokoelma Ars Nova -museossa on näyttelytiloina kaksi kerrosta. Näistä ensimmäinen on varattu ensisijaisesti vaihtuville näyttelyille ja toinen museon oman kokoelman esittelyyn. Näyttelyjen lukumäärästä, ajankohdista, luonteesta ja taiteilijoista laaditaan näyttelyohjelma, joka sisältää näyttelyt seuraaville 2 3 vuodelle. Näyttelyohjelman hyväksyy taidetoimikunta ja vahvistaa säätiön hallitus Maalöytöjen tai teosten esillepano museotilojen ulkopuolella Kokoelmiin kuuluvia museoesineitä ja taideteoksia voidaan pitää esillä myös museon muissa tiloissa, mm. myymälässä ja kahvilassa, joissain tapauksissa myös museorakennuksen ulkopuolella. Teoksia sijoitettaessa muualle kuin näyttelytiloihin on huomioidaan museoobjektien tai taideteosten vaatimat säilytys- ja turvallisuusolosuhteet.

12 12 6. Kokoelmien säilyttäminen ja turvaaminen 6.1. Kiinteät muinaisjäännökset ja maalöytökokoelma Arkeologinen toiminta on yksi Aboa Vetus & Ars Nova -museon kolmesta perustehtävästä. Aboa Vetus & Ars Nova -museon ja Matti Koivurinnan säätiön tehtävänä on in situ -museon (Aboa Vetus) raunioiden hoito, tutkimus ja esittely. Kävijöille tarjotaan mahdollisuus tutustua menneeseen kaupunkiin, joka sijaitsee maan alla. Toiminnan linjasta vastaa säätiön hallituksen asettama arkeologinen toimikunta. Aboa Vetus & Ars Nova huolehtii ja vastaa Suomen kansallismuseon ja Turun museokeskuksen kokoelmista deponoitujen maalöytökokoelmien säilyttämisestä, turvaamisesta ja esittämisestä asianmukaisissa olosuhteissa. Kaivauslöydöt on luetteloitu Kansallismuseon päänumeroille. Museo ylläpitää Museoviraston ja Kansallismuseon kanssa yhteensopivaa luettelointitietokantaa. Löytöihin liittyviä valokuvia ja muita dokumentteja säilytetään Aboa Vetus & Ars Nova -museon arkistossa. Kaivauskertomukset ja niiden liitteet arkistoidaan sekä Museoviraston rakennushistorian osaston että Aboa Vetus & Ars Nova -museon arkistoon. Maalöytökokoelman ja siihen liittyvien dokumenttien luetteloinnista, säilyttämisestä ja turvaamisesta kehittämistoimenpiteineen ja henkilökunnan vastuualueista näissä tehtävissä määrätään museon sisäisessä työjärjestyksessä, kokoelmapoliittisessa ohjelmassa ja museon toimintasäännössä (2009). Kaivauslöydöt konservoidaan kaivauslupien edellyttämällä tavalla. Raunioiden olosuhteita tarkkaillaan ympäri vuoden. Konservointitoimenpiteet hankitaan ostopalveluina. Raunioissa tehdään vuosikonservointi 1990-luvulla määriteltyjä periaatteita noudattaen soveltamalla uusinta tutkimustietoa Taidekokoelma Taidemuseotoiminta on yksi Aboa Vetus & Ars Nova -museon kolmesta päätehtävästä. Museon toiminnan perustana on Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelma. Kaikki kokoelmaan hankitut teokset luetteloidaan ja dokumentoidaan asianmukaisesti kokoelmaa varten kehitettyyn museon omaan taideteostietokantaan. Samalla tiedostosta otetaan varmuuskopio. Tietokantaan liitetään teoksista myös tunnistekuvat. Taideteostietokannan ylläpidosta ja päivityksestä vastaa Ars Novan amanuenssi.

13 13 Kokoelman teoksia säilytetään museon taidevarastossa. Museon yhteydessä sijaitseva taidevarasto on olosuhteiltaan teosten säilyttämis- ja turvallisuusvaatimukset täyttävä ja taideteosvarastoksi käyttötarkoitukseltaan oheistiloineen suunniteltu. Ars Novan amanuenssi ja museomestari vastaavat teosten asianmukaisesta käsittelystä ja säilytyksestä. Taidekokoelmaan kuuluville teoksille tehdään kuntotarkastus konservoinnin ja omien näyttelyjen yhteydessä tai näyttelylainoja annettaessa. Teosten siirtäminen nykyiseen taidevarastoon tapahtui vuonna Samassa yhteydessä tarkastettiin teostiedot ja teosten kunto. Näyttelytiloissa esillä olevien teosten vartioinnista vastaavat museovahtimestarit, muu asiakaspalveluhenkilökunta sekä oppaat. Taidekokoelman luetteloinnista, säilyttämisestä ja turvaamisesta kehittämistoimenpiteineen ja henkilökunnan vastuualueista näissä tehtävissä määrätään museon sisäisessä työjärjestyksessä ja museon toimintasäännössä (2009). Kokoelman teoksille tehdään tarvittaessa konservointitoimenpiteitä ostopalveluna Muut kokoelmat Pysyvästi säilytettävää asiakirja-aineistoa säilytetään arkistokelpoisissa olosuhteissa. Aboa Vetuksen kaivauskertomus (TURKU II/2/3. Rettigin tontti / nykyinen Aboa Vetus -museon alue. Kaupunkiarkeologinen kaivaus ) siihen kuuluvine kaivauskarttaliitteineen on saatavilla osoitteessa:

14 14 7. Lainaus- ja sijoitustoiminta Aboa Vetus & Ars Nova -museo lainaa esineitä tai teoksia sellaisille näyttelynjärjestäjille, joilla on museoammatillista henkilökuntaa ja jotka pystyvät tarjoamaan teoksille vaadittavat olosuhteet. Teoksia voidaan lainata sekä kotimaisiin että ulkomaisiin näyttelyihin. Lainan saaja vastaa kaikista teoslainan aiheuttamista kuluista. Lainasta tehdään kirjallinen sopimus, jossa määritellään lainan ehdot. Deponoituun maalöytökokoelmaan tulevat lainapyynnöt käsitellään Aboa Vetus & Ars Nova -museossa, josta pyynnöt välitetään löydöt omistaviin museoihin. Aboa Vetus & Ars Nova puoltaa löytöaineiston lainapyyntöjä, mikäli lainan esteenä ei ole museo-objektin huono kunto tai museon oma tarve teoksen esillä pitämiseksi. Museolehtori käsittelee maalöytökokoelmaan tulleet lainapyynnöt. Päätöksen lainasta tekee museonjohtaja. Ars Novan amanuenssi käsittelee taidekokoelmaan saapuneet lainapyynnöt. Päätöksen lainasta tekee museonjohtaja. Lainan esteenä voi olla mm. teoksen huono kunto tai museon oma tarve teoksen esillä pitämiseksi Taideteosten sijoitustoiminta Aboa Vetus & Ars Nova -museon taidekokoelmaan kuuluvia teoksia voidaan sijoittaa määräajaksi tai toistaiseksi. Sijoituksen vastaanottajina tulevat kysymykseen lähinnä julkiset tai julkisluonteiset virastot ja laitokset. Sijoitusesityksen tekee taidetoimikunta ja sijoituksesta päättää säätiön hallitus. Sijoituksesta tehdään museon ja vastaanottajan välillä kirjallinen sopimus, jonka mukaan vastaanottaja on velvollinen huolehtimaan teosten turvallisesta sijoittamisesta ja säilyttämisestä. Mahdollisista siirroista tai vahingoista on ilmoitettava välittömästi museolle. Mikäli taideteos joutuu ilkivallan tai vahingonteon kohteeksi, vastaanottaja korvaa konservoinnista ja arvonmenetyksestä aiheutuneet kustannukset. Ars Novan amanuenssi tallentaa museon tietokantaan tehdyt sijoittamispäätökset ja huolehtii teosten kuntoon kohdistuvasta valvonnasta.

15 15 8. Poistot kokoelmista Museoesineiden poistomenettelystä on määrätty ICOMin museotyön eettisissä säännöissä. Aboa Vetus & Ars Nova -museo noudattaa edellä mainituissa säännöissä, kohdissa , vahvistettuja periaatteita kokoelmista poistamisessa. Aboa Vetus & Ars Novan maalöytö- ja taidekokoelma sisältää ainutkertaisia ja siten korvaamattomia museo-objekteja tai taideteoksia. Pitkäaikaislainassa oleva maalöytökokoelman suhteen noudatetaan Suomen kansallismuseon ja Turun museokeskuksen kokoelmapoliittisia linjauksia. Taideteoksen mahdollisesta katoamisesta merkitään tieto museon tietokantaan. Katoamismerkinnän kirjaamisesta päätetään samalla tavalla kuin taideteoksen hankkimisesta kokoelmaan. Lopullinen merkintä tehdään vasta kun teos on ollut kateissa vähintään viiden vuoden ajan siitä, kun katoaminen kirjattiin. Entisöimiskelvottomiksi rikkoutuneita teoksia ei pääsääntöisesti hävitetä. Museon taideteostietokantaan tehdään asianmukainen merkintä rikkoutumisesta tai tuhoutumisesta ja määräys, että teosta ei saa esittää julkisesti. Mikäli teos jostakin erityisestä syystä on hävitettävä, päätöksen tekee tekijänoikeuslain huomioon ottaen kokoelmista vastaavan henkilökunnan esityksestä säätiön hallitus.

16 16 9. Säädökset ja etiikka Kaikessa toiminnassaan Aboa Vetus & Ars Nova -museo noudattaa Museolakia (877/2005) ja Museoasetusta (1192/2005) ja Muinaismuistolakia (295/63) sekä toimii Museotyön ammattieettisten sääntöjen (Museotyön eettiset säännöt. International Council of Museums ICOM. Käännös Tuukka Talvio. Helsinki 2005) määrittelemällä tavalla sekä noudattaen yleisesti hyväksyttyjä museoalan hyviä käytäntöjä. Maalöytökokoelman osalta Aboa Vetus & Ars Nova noudattaa Suomen kansallismuseon kokoelmakäytäntöjä. (Suomen kansallismuseon kokoelmapoliittinen ohjelma. Toim. Outi Järvinen. [Helsinki] 2010,18). Aboa Vetus & Ars Nova toimii ylläpitäjänsä Matti Koivurinnan säätiön sääntöjen (2006) ja vuonna 2009 hyväksytyn museon toimintasäännön edellyttämällä tavalla. Ohjelma on hyväksytty Matti Koivurinnan säätiön hallituksessa tammikuussa 2011.