/ /2013. Jakelu: Liikenneministeri Merja Kyllönen Kansallisen lentoliikennestrategian seurantaryhmä ja projektiryhmä
|
|
- Hilkka Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAPIN LIITTO KANNANOTTO / /2013 Jakelu: Liikenneministeri Merja Kyllönen Kansallisen lentoliikennestrategian seurantaryhmä ja projektiryhmä LAPLAND AIRPORTS LENTOASEMAT TUKEVAT KOKO SUOMEN KILPAILUKYVYN KEHITYSTÄ: Lentoasemat tulee säilyttää ja niiden kannattavuutta parantaa palvelutasoa kehittämällä Tausta Liikenne ja viestintäministeriön toimesta laaditaan kansallinen lentoliikennestrategia vuoden 2014 loppuun mennessä. Strategiatyössä on tähän mennessä todettu, että Finavia ylläpitää Helsinki Vantaan lentoaseman tuotoilla 23 maakuntien lentoasemaa, joilla toiminta ei ole kannattavaa. Maakuntien lentoasemien muodostama ns. verkostoalijäämä oli vuonna 2011 noin 22 miljoonaa euroa. Kustannusten kattamiseksi lentoasemaverkoston ylläpitoon on tehtävä muutoksia. Tähän mennessä toimenpiteiksi on esitetty mm. 1) verkoston supistamista ja matkaketjujen kehittämistä ja 2) lentoasemien yksityistämistä siten, että kunnat ja alueen elinkeinoelämä osallistuisivat kustannuksiin (ns. Ruotsin malli). Strategiatyöhön liittyen on laadittu selvitys Finavian lentoasemaverkoston kulurakenteesta ja hinnoittelusta. Sen mukaan suhteellisesti (sisäisen tulos % suhteen) heikoimmin kannattavat lentoasemat ovat Savonlinna, Varkaus, Kemi Tornio, Pori, Kajaani sekä Enontekiö. Toiminnassaan tappiota tuottavat lentoasemat ovat Jyväskylä, Pori, Kuopio, Tampere, Lappeenranta ja Helsinki Malmi. Tässä muistiossa esitetään Barentsin ja Pohjois Suomen kehitysnäkymiin pohjautuvat perustelut sille, miksi Lapland Airports konseptiin kuuluvia lentoasemia ei ole järkevää lakkauttaa. Lisäksi otetaan kantaa lentoasemien yksityistämiseen ja esitetään ehdotuksia kustannustehokkuuden lisäämiseksi maakuntakentillä. Suomi kehittyy Barentsin imussa Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden, sekä Murmanskin ja Arkangelin alueiden investointisuunnitelmien arvo on 162 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Todennäköisimpien, ns. AAA luokitukseen kuuluvien, investointien arvo on 120 miljardia euroa (Kuva 1 ja 2). (Lähde: Lapin kauppakamari)
2 LAPIN LIITTO KANNANOTTO 2 (9) Öljy ja kaasu 36,865 Miljardia Kuva. 1. Todennäköisimpien AAA-luokitukseen kuuluvien investointien määrä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden sekä Murmanskin ja Arkangelin alueella vuoteen 2020 mennessä. (Lapin kauppakamari) Liikenneinfrastruktuuri 25,752 Miljardia Tuulivoima 21,400 Miljardia Kaivosteollisuus 13,549 Miljardia Vesivoima 4,601 Miljardia Ydinvoima 4,000 Miljardia Sähköverkko 3,346 Miljardia Matkailu 2,982 Miljardia Julkiset 2,9526 Miljardia Pertinteinen 2,418 Miljardia teollisuus Kauppa 1,308 Miljardia Bioenergia 0,508 Miljardia Yhteensä 119,655 Miljardia Kuva 2. Pohjoisen Euroopan investoinnit vuosina (Lapin kauppakamari) Barentsin alueen kaasuvarojen arvioidaan olevan maailman suurimmat (Kuva 3). Erityisesti vähäpäästöisen nesteytetyn maakaasun (LNG) merkitys energialähteenä Euroopan energiamarkkinoilla tulee kasvamaan. Hyödyntämättömiä öljyvaroja esim. Venäjän Timan Pechoran alueella on noin 4800 miljoonaa tonnia. Öljy ja kaasuinvestointien lisäksi Barentsin alueen suurimpia, kehittyviä sektoreita ovat liikenneinfrastruktuuri ja tuulivoima.
3 LAPIN LIITTO KANNANOTTO 3 (9) Kuva 3. Öljy- ja kaasuvarannot Barentsin alueella ja siihen liittyvä infrastuktuuri Sherpa consultant
4 LAPIN LIITTO KANNANOTTO 4 (9) Pohjois Norjan alueella öljyä ja kaasua on todennäköisesti aiemmin arvioitua enemmän. Helmikuussa 2013 Statoil teki tärkeän päätöksen valitessaan öljyterminaalin paikaksi Veidnesin Nordkappin kunnassa (n. 80 km Suomen rajasta). Vuonna 2018 valmistuvan terminaalin investoinnit tulevat olemaan miljardia euroa. Suomalaisia osaajia ja alihankkijoita odotetaan osallistumaan hankkeeseen. Pohjois Norjan talouden kasvu kärsii selkeästi maa ja lentoliikenteen pullonkauloista, mikä tulisi ottaa huomioon myös lentoliikennestrategiatyössä. Jo tällä hetkellä pohjoisnorjalaiset käyttävät mm. Ivalon lentokenttää. Seuraavien vuosien aikana Pohjois Norjassa panostetaan liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen n. 4 miljardia euroa. Lapissa suurimmat investoinnit kohdistuvat kaivosteollisuuteen, n. 4 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Kevitsan kaivos ja Kemin kaivoksen laajennus ovat valmistuneet ja tulevat lähikuukausina täyteen tuotantovauhtiin. Kittilän kaivos on ilmoittanut yhteensä 200 miljoonan euron laajennuksesta lähivuosina. Soklin kaivoksesta odotetaan päätöstä tämän kevään aikana. Northland Resourcesin talousvaikeudet saattavat viivästyttää Kolarin Hannukaisen kaivoshanketta vuoteen 2017, mutta hanke todennäköisesti toteutuu. Suhangon kaivoksesta tehdään päätös vuoden 2014 lopussa. Kaivosalalle tarvitaan vuoteen 2022 mennessä uutta työntekijää. Yhden kaivostyöpaikan on arvioitu tuovan muille aloille 2,5 3,5 työpaikkaa. (Lähde: Kaivosalan toimialaraportti) Vaikka materiaalivirrat tulevat liikkumaan pääosin maantie, rautatie ja laivakuljetuksina, alueen kokonaiskehityksen myötä myös lentoliikenteen merkitys tulee kasvamaan. Vaikka lentoliikenne kasvaa pääosin vapaa ajan matkustamisen varassa, seuraavan kymmenen vuoden sisällä myös työhön liittyvä matkustaminen tulee lisääntymään huomattavasti. Lisäksi edellä mainittujen toimialojen kasvu tuo mukanaan merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille, mikä osaltaan lisää lentoliikennettä. Matkailun todelliset mahdollisuudet vasta avautumassa Lapin matkailutuote on kansainvälisesti erittäin vetovoimainen, mikä näkyy nopeana kasvuna sekä toimialan liikevaihdossa että yöpymismäärissä. Vuonna 2012 Lapin rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,9 %. Vastaava kasvu koko Suomessa oli 1,6 %. Lapin matkailu kasvaa erityisesti kansainvälisten matkailijoiden vetämänä (Kuva 4). Vuonna 2012 kansainväliset yöpymiset lisääntyivät 13,6 %. Nopeimmin kasvava markkina alue on Venäjä; venäläisyöpymisissä kirjattiin peräti 37 % kasvu. Kuva 4. Lapin matkailu kasvaa kansainvälisten matkailijoiden vetämänä.
5 LAPIN LIITTO KANNANOTTO 5 (9) Venäjän kysynnän odotetaan jatkossakin kasvavan voimakkaasti. Mahdollisen viisumivapauden on arvioitu moninkertaistavan rajanylitysliikenteen määrät. Rajavartiolaitoksen arvioiden mukaan henkilöliikenteen kasvu jatkuu noin 20 % vuosivauhdilla sekä Sallan että Raja Joosepin rajanylityspaikoilla. Ennusteen mukaan vuosikymmenen loppupuolella henkilöliikenne olisi Sallan rajanylityspaikalla noin 1,2 miljoonaa ja Raja Joosepissa noin rajanylitystä vuodessa (Kuva 5). Edellä mainitut arviot sisältävät mahdollisen EU Venäjä viisumivapauden vaikutukset henkilöliikenteen kasvulle. Vaikka rajanylitysten määrät näillä raja asemilla ovat tällä hetkellä pieniä verrattuna suurempiin ylityspaikkoihin, kasvuodotukset ovat merkittäviä Lapin liikennejärjestelmän ja yleisen itälänsisuuntaisen liikenteen kehityksen kannalta. Kuva 5. Vuoteen 2020 mennessä rajanylitysten määrän ennustetaan olevan Sallassa n. 1,2 miljoonaa ja Raja-Joosepissa n ylitystä vuodessa. (Rajavartiolaitos) Euroopasta on pyritty luomaan suoria lentoyhteyksiä Lappiin. Tällä talvikaudella lentoyhteyksiä on esimerkiksi väleillä Pariisi Kittilä, Kööpenhamina Kittilä ja Kööpenhamina Ivalo. Jo nyt venäläiset (erityisesti Murmanskin alueelta) ja norjalaiset matkailijat hyödyntävät näitä yhteyksiä matkustaessaan Eurooppaan tai Helsinki Vantaan kautta Aasiaan. Kasvava kysyntä Venäjältä tulee tulevaisuudessa lisäämään lentoliikennettä ja auttamaan uusien suorien yhteyksien avaamisessa. Merkittävä uusi kasvumarkkina Lapin matkailussa on Japani. Revontulet, Finnairin hyvät Kauko Aasian yhteydet ja hyvät markkinointikampanjat houkuttelivat viime vuonna ennätysmäärän japanilaisia matkailijoita ja rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 56 %. Helsinki Vantaa on tärkeä Aasian liikenteen gateway myös Lappiin. Samalla aasialaisten matkailijoiden kiinnostus Lappia kohtaan vahvistaa Finnairin Aasian strategiaa ja Helsinki Vantaan hub asemaa pohjoisessa Euroopassa. Lapissa panostetaan vahvasti matkailun kehittämiseen. Viime vuosikymmenen aikana matkailuun on investoitu satoja miljoonia euroja ja uusia investointeja on suunnitteilla. Matkailun tulovaikutus on noin 600 miljoonaa vuodessa. Lisäksi matkailuala on merkittävä työllistäjä. Matkailun työllistävä vaikutus on noin henkilötyövuotta (ei sisällä vuokratyövoimaa). Lapin matkailustrategiassa tavoitteeksi on asetettu rekisteröityjen yöpymisten kasvattaminen 2,6 miljoonaan strategiakauden loppuun mennessä. Vain kolmasosa yöpymisistä on rekisteröinnin piirissä. Nykyisellä kehitysvauhdilla yöpymistavoite on mahdollista saavuttaa.
6 LAPIN LIITTO KANNANOTTO 6 (9) Lapin matkailun kehityksessä on nähty vasta pintaraapaisu siihen nähden, mikä on alueen potentiaali. Kasvaneet panostukset matkailumarkkinointiin alkavat todella vaikuttaa vasta tulevina vuosina. Myös kesän ja hiljaisten kausien elävöittämiseksi tehtyjen ponnistelujen odotetaan näkyvän lähivuosien tuloksessa. Lapland Airports lentoasemien merkitys ja liikenteen kehitys Lentoliikenne Lapin lentoasemille (Lapland Airports) kasvoi viime vuonna 2,2 % ja edeltävänä vuonna 16 % (Kuva 6). Kehitys oli positiivista kaikilla kentillä lukuun ottamatta Kemi Torniota ja Kuusamoa. Näiden kenttien liikenteen väheneminen johtuu Flybe:n ja Finnairin lentoaikatauluissa tapahtuneista muutoksista viimeisten parin vuoden aikana. Lapland Airports lentoasemien matkustajamäärät (Lähteneet ja saapuneet matkustajat) Muutos - % edellisvuoteen Enontekiö ,7 Ivalo ,9 Kemi-Tornio ,9 Kuusamo ,7 Kittilä ,3 Rovaniemi ,8 Yhteensä ,2 Lähde: Finavia Kuva 6. Lapin lentokenttien matkustajamäärät. (Finavia) Flybe aloitti lentämisen Kemi Tornion lentokentälle marraskuussa Kemi Tornion lentoaseman matkustajamäärät romahtivat lähes 30% vuoden 2012 aikana. Uuden operaattorin kompastelevasta alusta johtuva lentoaseman matkustajamäärien vähentyminen johti negatiivisen noidankehän syntymiseen. Matkustajat siirtyivät käyttämään muita lentoasemia ja operaattori puolestaan laski palvelutarjontaa (Lähde: Kemi Tornio alueen kehittämiskeskuksen tekemä tutkimus). Yhteistyön ja kehittämistyön avulla lentovarmuus on parantunut vuoden 2012 aikana. Kemi Tornion alue tuottaa n. 8% Suomen vientitulosta ja alueella on yli 3000 yritystä. Alueen kolmen suuren toimijan (Outokumpu, Stora Enso ja Metsä Group) työntekijät lentävät n ja heidän asiakkaansa n lentomatkaa vuodessa. Erityisesti kansainvälisten jatkoyhteyksien kehittäminen, pääsiassa Keski Eurooppaan, on oleellista. Oulun kentän käyttäminen lisää matkaaikaa lähes 4 tuntia ja tekee kansainvälisistä matkoista saman vuorokauden aikana mahdottomia.
7 LAPIN LIITTO KANNANOTTO 7 (9) Jo tällä hetkellä lentokenttä on palvellut myös Ruotsin puolen asiakkaita, mutta jatkossa Tornio Haaparanta aluetta ollaan kehittämässä Barentsin alueen liikenteelliseksi solmukohdaksi (Kuva 7). Rautatieyhteys Boden Haaparanta avattiin tammikuussa 2013, Kemin satama tulee kasvamaan kaivosteollisuuden tarpeiden mukana ja LNG terminaalia suunnitellaan avattavaksi Tornioon Haaparannan radan avaaminen sitoo Haaparannan Boden Narvik malmirataan, jolla kuljetetaan 90% Euroopan rautamalmista. Lisäksi Pohjalahden ympäri kulkeva Botnian käytävä ollaan esittämässä osaksi Euroopan laajuista TEN T ydinverkkoa, jonka tulisi olla valmis vuoden 2030 loppuun mennessä. EU:n komissio on asettanut TEN T verkolle merkittäviä laatuvaatimuksia, jotka liittyvät liikennejärjestelmän palvelutasoon, turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin sekä verkon eri osien liittymiin. Kuva 7. Kemi Tornion aluetta ollaan kehittämässä Barentsin alueen liikenteelliseksi solmukohdaksi. Enontekiön kentän suhteellisesti heikon kannattavuuden selittää alueen matkailun voimakas kausiluonteisuus. Kokonaisuutena Enontekiö on kuitenkin pystynyt kasvattamaan matkailijaliikennettä 16,7 %. Kasvu perustuu paljolti kansainvälisiin charter lentoihin, mutta myös reittiliikenteen matkustajamäärät ovat vuonna 2013 noin 10 % kasvussa. Matkailu on Enontekiön kunnan tärkein ja suurin elinkeino. Matkailu painottuu tulevaisuudessa yhä enemmän kansainvälisille markkinoille ja ilman toimivaa lentoliikennettä toimialan kehittyminen on mahdotonta. Matkailun heijastusvaikutukset koskevat laajasti lähes kaikkia enontekiöläisiä ja ilman matkailun luomaa laajaa kysyntää kunnassa ei olisi näin hyvää palvelutarjontaa. Kunnan elinvoimaisuus takaa myös vanhojen perinteisten elinkeinojen, poronhoidon ja saamelaisen kulttuurin, mahdollisuudet selvitä tulevaisuudessa. Matka aika Helsinkiin, vaihtoehtoisten lentokenttien (Kittilä ja Rovaniemi) kautta, kasvaa 1,5 tunnin lentomatkan lisäksi 2 5 tuntia yhteen suuntaan. Kunta panostaa lentoliikenteen tukemiseen. Lapissa lentoliikenteen merkitys on huomattava, sillä riittävän nopeaa, korvaava liikennemuotoa ei ole. Matkailualalle suhteellisen lyhyet siirtymät lentoasemien ja matkailukeskusten välillä ovat tärkeä kilpailuvaltti. Lentoasemien sijoittuminen kattavasti Lapin alueelle on selvä etu esim. naapurimaihin verrattuna. Lentoliikennestrategiassa arvioidaan lentoasemaverkostoa mm. palvelutason, korvaavan liikenteen sekä elinkeinoelämän ja matkailun tarpeiden näkökulmista. Kaukoliikenteen palvelutaso edellyttää, että matka lentoasemalle ei ylitä kolmea tuntia, eikä kokonaismatka aika maakunnista Helsinki Vantaan lentoasemalle ylitä kuutta tuntia. Tällä hetkellä Lapland Airports alueen lentoasemaverkosto pystyy täyttämään palvelutason edellytykset. Suurimmasta osasta Lappia ei ole korvaavaa liikennettä, eivätkä peruspalvelutason edellytykset täyty edes junaliikenteen pääteasemilta.
8 LAPIN LIITTO KANNANOTTO 8 (9) Johtopäätökset ja esityksiä toimenpiteiksi Helsingin rinnalla Lappi on Suomen kansainvälisin alue. Rajat ylittävä liikenne ja vuorovaikutus tulevat seuraavina vuosina entisestään kasvamaan. Lapland Airport konseptin kaikki lentoasemat tarvitaan tulevaisuudessa vastaamaan koko Barentsin alueen positiiviseen talouskehitykseen. Lentokenttäverkoston karsimista perustellaan 22 miljoonan euron alijäämällä. Kun otetaan huomioon lentoliikenteen 3,2 % osuus Suomen BKT:stä ja pohjoisten alueiden investointien määrä vuoteen 2020 mennessä, Lapin lentokenttien karsiminen voi merkittävästi heikentää Suomen kilpailukykyä verrattuna saavutettaviin säästöihin. Barentsin alueen taloudellisessa kehityksessä pysyminen edellyttää liikkumisen ja nopeiden matkaketjujen järjestämistä. Karsimisen sijasta näiden lentokenttien infrastruktuuria ja palvelutasoa tulisi kehittää. Esim. Ivalon lentoasemalla on laajennustarvetta kasvavista matkailijamääristä johtuen. Alueellisen rahoituksen löytäminen lentokenttien yksityistämiseen ei kuntien taloudellinen tilanne huomioon ottaen ole realistista. Kunnat panostavat elinkeinojen kehittämiseen ja valtion tehtävänä on huolehtia infrastruktuurista, joka on elinkeinon kehittymisen edellytys. Lentokentät kuuluvat yhteiskunnan toiminnoille tärkeimpiin, kriittisiin infrastruktuureihin. Kuntarahoituksen käyttäminen voittoa tuottavan valtion omistaman infrastruktuuriyhtiön riskien kantamiseen ei ole tarkoituksenmukaista. Suomen on toistaiseksi kannattavaa säilyttää lentoasematoiminnassa verkostoperiaate. Tämä edellyttää kuitenkin maakuntakenttien kannattavuuden parantamista. Siihen esitämme seuraavia toimenpiteitä: 1. Lapin lentoasemien kaupallisten palvelujen kehittäminen Helsinki Vantaan lentoaseman tulonmuodostuksesta huomattava osa tulee kaupallisesta liiketoiminnasta. Myös muilla, erityisesti kansainvälisesti ja matkailullisesti merkittävillä lentoasemilla, on mahdollista lisätä kaupallista liiketoimintaa. 2. Suomen sitominen osaksi Barentsin alueen taloudellista kehitystä mm. poikittaisliikennettä kehittämällä. Pelkästään Murmanskin ja Arkangelin Oblastien alueilla on asukkaita yli 2 miljoonaa. Alueen taloudellisen kehityksen myötä poikittais /jatkoyhteyksien järjestämisen taloudellisuutta tulisi selvittää. Barentsin alueen yhteinen liikennestrategia tullaan valmistelemaan Lapin ELY keskuksen vetämässä Barents Freeway hankkeessa, minkä osana selvitetään myös itä länsisuuntaisten lentoyhteyksien mahdollisuuksia. 3. Selvityksen tekeminen Lapland Airports lentokenttien todellisista vaikutusalueista sekä asiakkaiden tarpeista erityisesti matkaketjujen ja jatkoyhteyksien osalta. Matkaketjujen kehittämiseksi vaadittava tieto on puutteellista., Lapin ELYkeskus ja Lapin kauppakamari ovat alustavasti suhtautuneet myönteisesti selvityksen rahoittamiseen. 4. Kansainvälisten jatkoyhteyksien yhteensovittaminen ja onnistuneen (Aasian) markkinoinnin jatkaminen.
9 LAPIN LIITTO KANNANOTTO 9 (9) Matkustajamäärien kasvu Lapissa perustuu kansainväliseen matkailuun. Kaukoaasialaisten matkailijoiden kasvava kiinnostus Lappia kohtaan vahvistaa Helsinki Vantaan hub asemaa ja Finnairin Aasian strategiaa. 5. Matkaketjujen kehittäminen Erityisesti kansainvälisen matkailuliikenteen kehittämisessä matkaketjujen järjestäminen on oleellista. Lapin liiton hallitus yhtyy Lapin liikennejärjestelmätyöryhmän laatimaan kannanottoon.
Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto
1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle
LisätiedotLentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska
Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä
LisätiedotLentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija
Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.
LisätiedotMATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA
Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-
LisätiedotLapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013
ARKTISET LUONNONVARAT JA LIIKENNE Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013 HANNE JUNNILAINEN MAAKUNTAINSINÖÖRI LAPIN LIITTO 20.3.2014 ARKTISEN NEUVOSTON JÄSENMAAT
LisätiedotFinavia EU:n lentoliikennestrategiasta
Finavia EU:n lentoliikennestrategiasta Kuuleminen Eduskunnan liikennevaliokunnassa 2.3.2016 Viestintäjohtaja Mikko Saariaho, Finavia Oyj Matkustajaliikenne 2009-2015 Passenger traffic 2009-2015 18 000
LisätiedotBARENTSIN ALUEEN ELINKEINOELÄMÄN
BARENTSIN ALUEEN ELINKEINOELÄMÄN NÄKYMÄT JA Lapin matkailun kehitys, SAAVUTETTAVUUS uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013 HANNE JUNNILAINEN MAAKUNTAINSINÖÖRI LAPIN LIITTO Jyväskylä 4.11.2013
LisätiedotVastuullisesti kasvava Lappi
Vastuullisesti kasvava Lappi Vastuullisesti kasvava Lappi kasvaa jokaisella toimialalla Lapin elinkeinoelämä on kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen kasvanut kaikilla toimialoilla. Lapin elinkeinoelämän
LisätiedotEsitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä
Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä Liikenne- ja viestintäministeriö 23.1.2013 Työn tarkoitus ja rajaus Selvitystyö on tehty lentoliikennestrategiatyön
LisätiedotFLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström
FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin
LisätiedotLentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013
Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen
LisätiedotSyrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj
Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä
LisätiedotMatkailun strateginen kehittäminen Lapissa
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun
LisätiedotJoensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma
Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung
LisätiedotJoensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma
Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet
LisätiedotITÄ JA POHJOIS SUOMEN LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE
ITÄ JA POHJOIS SUOMEN LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Ylimaakunnallinen EAKR hanke ohjelmakaudella 2014 2020 Mukana ovat Itä ja Pohjois Suomen seitsemän maakuntaa: Etelä Savo, Pohjois Savo, Pohjois Karjala,
LisätiedotITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE
Hankesuunnitelma ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE - Ylimaakunnallinen EAKR-hanke ohjelmakaudella 2014-2020 - Mukana ovat Itä- ja Pohjois-Suomen kahdeksan maakuntaa: Etelä-Karjala,
LisätiedotMuuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013
Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Timo Rautajoki 9.10.2013 Työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet elinkeinoelämän näkökulmasta Elinkeinoelämän tarpeisiin koulutetaan
LisätiedotPohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus
Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto
LisätiedotTULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen
TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,
LisätiedotSelvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta
Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotBaltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen
Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002
LisätiedotRaideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014
Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26
Lisätiedot6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.
6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu
LisätiedotLapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet. Lapin matkailuparlamentti 2013
Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013 Matkailu ei ole nappikauppaa, vaan kasvuala Suomessa rekisteröitiin 5,8 miljoonaa ulkomaista yöpymistä Top rekisteröidyt yöpymiset
LisätiedotItä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa LENTOLIIKENNE MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ Lentoliikenne muuttui rajusti 90 luvulla. Kilpailu vapautui > halpalentoyhtiöt tulivat markkinoille Jakelukanavat
LisätiedotKeski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö
Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,
LisätiedotLapin ELY-keskuksen rooli muutostilanteessa. Jaakko Ylinampa, johtaja
Lapin ELY-keskuksen rooli muutostilanteessa Jaakko Ylinampa, johtaja Lapin erityispiirteet Pinta-ala 1/3 Suomesta, asukkaita 3,4 % Lappi = elätti Elättäjä Yli 10 % Suomen vientituloista, (n. 5 mrd ) Biotalouden
LisätiedotKamux puolivuosiesitys
Kamux puolivuosiesitys 1.1. 30.6.2017 24.8.2017 Kamuxin kannattava kasvu jatkui strategian mukaisesti 1. Strategia kasvaa Euroopan johtavaksi käytettyjen autojen vähittäiskaupan ketjuksi toimii Jälleen
LisätiedotToimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus
Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto
LisätiedotFinavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics
2012 Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics Lentomatkustajien yhteismäärä Finavian lentoasemilla oli 19 187 508 was the total number of passengers in Finavia airports Matkustajamäärät
LisätiedotFLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström
FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström 1 Agenda Yhtiön tausta ja avainluvut Alueellisen lentoliikenteen luonne
LisätiedotALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI
ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:
LisätiedotLENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja
LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja 31.10.2013 Tilaisuuden tavoitteet, organisointi ja työskentelytapa Ympäristösi parhaat tekijät Työpajan tavoitteet 2 Lisätä yhteistä tietopohjaa lentoasemaverkostoa
LisätiedotKAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus
KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti
LisätiedotBOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN
BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti
LisätiedotPANEELI: LIIKENNESTRATEGIAT JA KÄYTÄNTÖ MITÄ POHJOISESSA PITÄISI TEHDÄ? L M. Hanne Junnilainen Liikenne- ja maankäyttöasiantuntija Kiila Consulting
PANEEI: K K F IIKENNESTRATEGIAT A KÄYTÄNTÖ MITÄ POHOISESSA PITÄISI TEHDÄ? M Hanne unnilainen iikenne- ja maankäyttöasiantuntija Kiila Consulting APIN IIKENNEPÄIVÄ 2017 27.11.2017 AUEEISTEN ENTOASEMIEN
LisätiedotITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018
ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja
LisätiedotTeollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi
Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,
LisätiedotTulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella
Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:
LisätiedotLapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto
Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde
LisätiedotToimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään
Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset
LisätiedotValtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010
Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotTEN-T verkkojen kehittäminen. Juhani Tervala, , Kymenlaakson maakuntavaltuusto
TEN-T verkkojen kehittäminen Juhani Tervala, 15.12.2014, Kymenlaakson maakuntavaltuusto pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne),
LisätiedotALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO
ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5
LisätiedotLentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö
Lentoliikennestrategia Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 2012 Liikenteen visio 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Kehitetään palvelutason
LisätiedotLapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja
Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät Jaakko Ylinampa, johtaja ULKOMAANKAUPAN OSUUS SUOMEN BKT:N ARVOSTA 80% 2/3 SUOMEN VIENNISTÄ SYNTYY UUDENMAAN ULKOPUOLELLA Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs
LisätiedotJäämeren rataselvitys
Jäämeren rataselvitys 9.3.2018 Toimeksianto Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi 29.6.2017 Liikennevirastoa selvittämään yhteistyössä Norjan liikenneviranomaisten kanssa mahdollisen Jäämeren radan toteuttamista
LisätiedotITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017
ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotYhdistää puoli Suomea
1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa
LisätiedotLENTOLIIKENNE OSANA KAUKOLIIKENTEEN PALVELUTASOA
LENTOLIIKENNE OSANA KAUKOLIIKENTEEN PALVELUTASOA 2 3 Tämä selvitys perustuu Liikenne- ja viestintäministeriön vahvistamaan kaukoliikenteen palvelutasoon vuosille 2012 2015, Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen
LisätiedotLentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto
Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto 27.10.2016 1 Lentoasemaverkosto Finavia Oyj:n ylläpitämä 22 lentoaseman verkosto
LisätiedotL E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I
Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset
LisätiedotLentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella
Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010
LisätiedotMatkailijat karsastavat kaivoksia
Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia
LisätiedotFinavian osavuosikatsaus 1.1-31.3.2009: Matkustajamäärät vähenevät taantuman myötä
n osavuosikatsaus 1.1-31.3.2009: Matkustajamäärät vähenevät taantuman myötä Lentoliikenteen kehitys Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana matkustajamäärien kehitys on ollut selvässä laskussa. Kansainvälinen
LisätiedotSuomi tarvitsee vetävät väylät!
Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat
LisätiedotVIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI
VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen
LisätiedotLULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland
LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14
Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan
Lisätiedot40. Ratahallintokeskus
40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa
LisätiedotKuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:
Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta
LisätiedotSELVITYS MATKAILUA PALVELEVAN LIITYNTÄLIIKENTEEN ONGELMAKOHDISTA LAPISSA
SELVITYS MATKAILUA PALVELEVAN LIITYNTÄLIIKENTEEN ONGELMAKOHDISTA LAPISSA 1. Toimeksianto Liikennejärjestelmän kehittämisessä kokonaisuuden hallinta ja eri liikennemuotojen yhteensovittaminen on entistä
LisätiedotKaivannaisteollisuus ry
Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien
LisätiedotLapin matkailun kehitys
Lapin matkailun kehitys 2011-2012 Lapin matkailuparlamentti 3.10.2012 Satu Luiro Matkailukoordinaattori Lapin liitto Rekisteröityjen yöpymisten kehitys Rekisteröityjen yöpymisten kehitys Lapissa ja tavoitteet
LisätiedotAsia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto
Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma
LisätiedotHaaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet
Haaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet 13.1.2015 Tornio/videoyhteydet Pertti Tikkala EURES-asiantuntija Lapin TE-toimisto Tornion LNG-terminaali (Kuva Wärtsilä) Tornion LNG-terminaali Tornion
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Toukokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 299 000 yöpymistä, joista suomalaisille 135 000 ja ulkomaalaisille 164 000 yötä (venäläiset
LisätiedotSaavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle
Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat
LisätiedotTyötä vai työttömyyttä Lapin lähiajan näkymät, Lapin liiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle
Työtä vai työttömyyttä Lapin lähiajan näkymät, Lapin liiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 22.2.2011 Suunnitelmat toimeksi Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma
LisätiedotBOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
LisätiedotLAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO
LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO Snowbird Airlines Oy Suomeen tammikuussa 2013 perustettu tilauslentoyhtiö. Luodaan Suomeen pysyvä ja toimiva lentoyhtiö, jonka toiminta on tuottavaa, mutta
LisätiedotINTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen
INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia
LisätiedotARCTIC BUSINESS CONCEPT
Tukee teollisuudessa ja kaivannaistoimialalla toimivien pienten ja keskisuurten palveluyritysten kasvua ja kilpailukykyä Tavoite v.2016 loppuun mennessä: mukana 50 yritystä, joiden tavoite kasvu ja kansainvälistyminen.
LisätiedotEdunvalvontapäällikkö Koskela:
LAUSUNNON ANTAMINEN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE SUOMEN LENTOLIIKENNESTRATEGIAN VÄLIRAPORTISTA MKH 13.1.2014 Edunvalvontapäällikkö Koskela: Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 17.12.2013 valtakunnallisen
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2015
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille
LisätiedotTehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen
Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä
LisätiedotOmistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat:
1LOP P I KESKELLÄ KASVU -SUOM EA 1 HALLINTO JA TALOUS 14.1.2015 FORSSnnJ KAUPUNKI Jakelun mukaan /oc / d y / 5 RÄYSKÄLÄN ILMAILUKESKUKSEN AIRPARK-HANKKEEN ESISELVITYSHANKE Lopen kunnantalolla 12.12.2014
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen
LisätiedotKAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen
KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotLentoliikenne Euroopassa ja Suomessa
Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa Aviation Day 20.10.2015 Kuopio Kari Savolainen Tiesitkö, että Finavia omistaa, ylläpitää ja kehittää 24 lentoaseman verkostoa sekä tuottaa lennonvarmistuspalvelut koko
LisätiedotMATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008
MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely
LisätiedotOulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi
Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotYritysten kasvun suunta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät
Yritysten kasvun suunta 2019 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrityksen toimipaikkakunta (N=407) Joku muu, mikä? Vaala Utajärvi Tyrnävä Taivalkoski Siikalatva Siikajoki Raahe Pyhäntä Pyhäjärvi Pyhäjoki Pudasjärvi
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman
LisätiedotMARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016
EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia
LisätiedotVuoden 2014 tilinpäätöstiedote 10.2.2015. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja
Vuoden 214 tilinpäätöstiedote 1.2.215 Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä neljännellä vuosineljänneksellä Saadut tilaukset alenivat 5 % y-o-y 914 (958) milj.
LisätiedotMATKA- JA PALVELUKETJUT LAPPIIN MATKUSTAVALLA KANSAINVÄLISELLE YKSILÖMATKAILIJALLE
lentoyhtiöiden rahoitus markkinointiinvestoinnit Yhteenveto hankkeen loppuraporteista: MATKA- JA PALVELUKETJUT LAPPIIN MATKUSTAVALLA KANSAINVÄLISELLE YKSILÖMATKAILIJALLE taloudellinen kestävyys lentokapasiteetti
LisätiedotTeollisuussummit 2015 14.10.2015
Teollisuussummit 2015 14.10.2015 Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Video: Oulu - Kaupunkielämää Oulu 2020: Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki Rohkeus Reiluus Vastuullisuus Oulu nuorten
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset
LisätiedotRovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus
Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.
LisätiedotMajoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %).
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT KESÄKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Kesäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 353 000 yöpymistä, joista suomalaisille 138 000 ja ulkomaalaisille 215 000 yötä. Eniten
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
Lisätiedot