MATKA- JA PALVELUKETJUT LAPPIIN MATKUSTAVALLA KANSAINVÄLISELLE YKSILÖMATKAILIJALLE
|
|
- Petri Kähkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 lentoyhtiöiden rahoitus markkinointiinvestoinnit Yhteenveto hankkeen loppuraporteista: MATKA- JA PALVELUKETJUT LAPPIIN MATKUSTAVALLA KANSAINVÄLISELLE YKSILÖMATKAILIJALLE taloudellinen kestävyys lentokapasiteetti liityntäliikenne täyttöaste reittikehitys käyttöaste
2 1. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Perinteisesti Lapin matkailu on perustunut charter-lentoihin ja ulkomaalaisten matkanjärjestäjien kautta organisoituihin matka- ja palveluketjuihin sekä henkilöautoiluun. Yksilömatkailun määrät ovat kuitenkin viime vuosina kasvaneet samalla vauhdilla kuin matkanjärjestäjien kautta tulevat varaukset ovat vähentyneet. Erityisesti rahaa käyttävät ja paljon matkustavat matkailijat matkustavat nykyään itsenäisesti. Lappi on elämyksien, luonnon ja imagonsa puolesta kohteena erittäin sopiva yksilömatkailijalle. Yhtä aikaa Lappi on useimpien matkailijoiden omasta elinympäristöstä poikkeava eksoottinen paikka, jossa potentiaalisten väärinymmärrysten määrä on suuri. Esimerkiksi matkailija helposti olettaa, että lentoasemalta on bussiyhteys kohteeseen, eikä sitä tarvitse varata etukäteen. Nykyisen matka- ja palveluketjuista saatavan tiedon valossa Lapin valitseminen yksilömatkailijan matkakohteeksi on epätodennäköistä. Uskaliaan matka voi myös muuttua pettymykseksi palveluiden puuttumisen takia. Matka- ja palveluketjun kehittämisen lisäksi matkailijan valmistaminen ja tiedon esittäminen sopivassa muodossa on ensiarvoisen tärkeää. Tietyt matkailuyrittäjät myyvät kapasiteettinsa loppuun sesonkiaikoina, mutta laajempi kansainvälisten matkailijoiden hyödyntäminen ja sesonkien pidentäminen on mahdotonta ilman yksilömatkailun kasvua ja matkaketjujen kehittämistä. Oleellisinta lienee kuitenkin se, että ilman saavutettavuuden parantumista matkailutuotteeseen ja matkailumarkkinointiin investoidut rahat eivät voi palautua aluetalouteen panostusten suhteessa. Hankkeen tavoitteena on löytää kustannustehokkaita, innovatiivisia ja matkailijan näkökulmasta mielenkiintoisia tapoja Lapin matka- ja palveluketjujen järjestämiseen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin olemassa olevien matka- ja palveluketjujen tilanne sekä tutkitaan ratkaisuvaihtoehtoja kansainvälisten esimerkkien avulla. Hankkeen tärkeimmässä vaiheessa mietitään vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi. Lopuksi tehtiin selkeä toimenpidelistaus sekä nopeasti toteutettavista toimenpiteistä että pitkän tähtäimen kokonaisratkaisun näkökulmasta. Hankkeessa keskityttiin erityisesti liityntäliikenteeseen lentoasemilta Lapin matkailukeskuksiin ja matkailijan liikkumiseen loman aikana. Hankkeen pääpaino oli Lapin oman kokonaisratkaisun löytämisessä, sillä olemassa olevat matkailu- ja markkinointikanavat ovat puutteellisia mm. liityntäliikenteen järjestämisen, paikallistuntemuksen ja paketoinnin osalta. Ilman toimivaa palvelukokonaisuutta ja etukäteistietoa matkailijan liikkeistä liityntäliikenteestä on myös vaikea rakentaa tehokasta ja kannattavaa. Liityntäliikenteen tulee palvella myös matkanjärjestäjiä ja matkailuyrittäjiä.
3 Hankkeen kohderyhmät ovat: Lapin kunnat, alueelliset matkailuorganisaatiot, liikenneyrittäjät, matkailuyrittäjät, palveluita tuottavat yritykset, lentoyhtiöt sekä lentoasemaoperaattori. Projektin tavoitteena oli myös muodostaa yhteistyöverkostoja pilotointeja, jatkohankkeita ja tulevaisuuden yritysyhteistyötä ajatellen. 2. Nykytila-arvio Tällä hetkellä Lapin matkailun kasvun suurin pullonkaula on Helsinki-Vantaan kautta lennettävien jatkolentoyhteyksien haasteet ja suorien lentoyhteyksien puuttuminen (Kuva 1). Selkeä syy Lapin matkailun sesonkiluonteisuuteen ja yksilömatkailun vähäisyyteen on lentomatkustuksen charter-painotteisuus ja reittilentojen kapasiteetin puute. Lentojen korkea hinta ja pitkät vaihtoajat vaikuttavat erityisesti yksilömatkailijan matkakohteen valintaan. Kuva 1. Lapin kansainvälisistä matkailijoista vain murto-osa saapuu Lappiin lentämällä. Lentoliikenteen haasteet vaikuttavat oleellisesti myös matka- ja palveluketjujen nykytilaan. Lentoasemien ja junaliikenteen liityntäliikenteen nykytila on esitetty kuvissa 2 ja 3. Kaiken kaikkiaan liityntäliikenne on järjestetty hajanaisesti ja merkittäviä yhteyksiä puuttuu. Kansainvälisen matkailijan näkökulmasta erityisen hankalaa on tiedon saaminen (Kuva 4).
4 Kuva 2. Lentoliikenteen liityntäliikenteen nykytila Lapissa. Kuvassa esitetyt vuorot eivät yhdisty kaikille lentovuoroille. (Lähde: Finavia, Finnair, Norwegian, Matkahuolto ja ELYkeskus). Kuva 3. Junaliikenteen liityntäliikenteen nykytila Lapissa. Kuvassa esitetyt vuorot eivät yhdisty kaikille junavuoroille. (Lähde: VR, Matkahuolto ja ELYkeskus).
5 Kuva 4. Lappiin saapuvan kansainvälisen matkailijan näkökulmasta oleellinen liikennetieto on hajautunut eri kanavien välille. Kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa. (Lähde: Toimijoiden www-sivut). Lentoliikenteen liityntäliikenteen ongelmien takaa löydettiin selkeitä, mutta moninaisia syitä: 1) Lentoasemilta tulevien yksilömatkailijoiden määrä on ollut vähäinen ja linjaautoliikenteeseen ei ole syntynyt riittäviä volyymeja. Erilaisia kokeiluja on tehty vuosien varrella. 2) Linja-autoyhtiöiden ansaintalogiikka perustuu tällä hetkellä rautatieasemilta lähteviin vuoroihin ja pitkän matkan matkustajiin, joista bussiyrittäjä saa kilometriperusteisesti parhaan tuoton. Linja-autoyrittäjät ovat kyllä kiinnostuneita lentoasemien liityntäliikenteen järjestämisestä, jos liikenne saataisiin kannattavaksi. 3) Lapin alhainen väestömäärä ja -tiheys eivät itsessään mahdollista riittävää joukkoliikenteen palvelutasoa matkailijan näkökulmasta. Paikallisväestön ja kansainvälisen matkailijan tarpeet ovat myös huomattavan erilaiset. 4) Kiinnostavan matkaketjutuotteen luomiseksi tarvitaan alkuinvestointeja. Matkailupohjaisen joukkoliikennetuen toteutuminen on epätodennäköistä nykyisten liikennemäärärahojen näkökulmasta. Ansaintalogiikan luominen matkailutoimialan ympärille on oleellinen, mutta haastava tehtävä. 5) Lapin reittilentojen kapasiteetin puute sekä halpalentoyhtiöiden vähäisyys Suomen markkinassa eivät houkuttele riittävästi yksilömatkailijoita samalle lennolle. Tällä hetkellä jopa puolet Helsinki-Vantaalle tulevista kansainvälisistä matkailijoista, joiden lopullinen määränpää on Lappi, siirtyvät Lappiin muuten kuin lentämällä.. On luonnollista, että junaliikenteen matkaketjut toimivat tällä hetkellä paremmin. 6) Yksilömatkailijoiden liityntäliikenteen kysynnän ennakointi on hankalaa tai jopa mahdotonta, sillä matkailijoiden liikkeitä koskeva tieto on puutteellista. Tällä hetkellä esim.
6 lentoasemaoperaattori tai lentoyhtiöt eivät jaa tietoa liityntäliikennettä järjestäville tahoille saapuvista matkustajamääristä. Myös lappilainen myyntikanava, joka voisi tarjota tiedon matkailijan liikkumistarpeista, puuttuu. 7) Benchmarkkaus-tulokset osoittavat, että monissa maissa lentoasemat ja yhtiöt ovat ottaneet vahvan roolin matkaketjujen järjestämisessä. Tämä on loogista, sillä lentoyhtiöillä ja asemilla on paras tieto liikkuvista matkailijoista. 8) Lentoaikataulut muuttuvat nopeasti suhteessa linja-autoliikenteen aikatauluihin, jotka on sidottu juna- ja postiliikenteeseen. 9) Liityntäyhteyksien määrä ja laatu sekä englanninkielisen informaation saatavuus vaihtelevat suuresti, eikä sitä ole koottu yhteen paikkaan. 10) Liityntäliikenteen lippujen ostaminen internetistä on vaikeaa. Yhteislippujärjestelmät puuttuvat Suomesta ja nykyiset lippujärjestelmät eivät palvele kansainvälistä matkailijaa. Lippupalvelut eivät myöskään sisällä karttapohjaista tietoa. 11) Älyliikenteen ratkaisuja ei ole vielä saatu sovellettua käytäntöön tai matkailuliikenteeseen. 12) Kyytien yhdistely ja paluukuormien suunnittelu ei ole optimaalista tällä hetkellä ja niiden tehokas suunnittelu ilman kokonaisratkaisun löytymistä on vaikeaa. 13) Matkailuyrittäjien tai liikennetoimijoiden laajemman yhteistyön kehittämisessä on potentiaalia. 14) Useat liikenneyritykset ovat pieniä ja rakenne on hajanainen. Nykyisien liikenneyrittäjien ei ole välttämättä järkevää kasvattaa toimintaansa mm. yt-laista johtuen. 15) Lapin joukkoliikenne vapautuu kilpailulle Ennen sitä uusien reittien saaminen Lappiin voi olla vaikeaa, toisaalta kilpailun avautuminen voi myös heikentää tarjontaa. Yksilömatkailijan näkökulmasta Lapin matka- ja palveluketjussa on tällä hetkellä mm. seuraavia haasteita: a) Lapin matkasta unelmointivaiheen imagomarkkinointi on onnistunut erinomaisen hyvin, mutta matkan siirtäminen konkreettiselle tasolle on vaikeaa. b) Matkakohteita ja niiden saavutettavuutta koskevan tiedon löytäminen on haastavaa. Erityisesti pienempiä, kiinnostavia kohteita puuttuu olemassa olevista kanavista. c) Lapista ei ole olemassa matkaopasta. Lapland.fi-sivusto vahvistaa mielikuvia, mutta ei anna työkaluja matkan suunnitteluun. Sekä Trip Advisorin, Lapland Travel Infon, Visit Finlandin että Wikitravelin sivuilla on esitetty harhaanjohtavaa tietoa Lapissa liikkumisesta. Matkahuollon sivuilla ei ole palvelua kansainvälisen matkailijan näkökulmasta. d) Matkan suunnittelu ja eri palveluiden ketjuttaminen yhdeksi kokonaisuudeksi on lähes mahdotonta. Majoitus- ja elämyspalveluita joutuu etsimään ja varaamaan monista eri paikoista. Vaihtoehtojen vertailu ja niiden sijoittaminen kartalle sekä liikkuminen niiden välillä on hankalasta hahmotettavaa. Erityisesti pitkien välimatkojen ja niihin kuluvan ajan ymmärtäminen voi olla kansainväliselle matkailijalle haastavaa. e) Matkojen varaaminen ja ostaminen netistä on useimmissa kohteissa mahdotonta. Kielija kulttuuriversiot ovat puutteellisia.
7 f) Tiettyjen palveluiden osalta on myös puutteita. Monet palvelut pitää myös osata varata etukäteen. g) Julkisen liikenteen verkosto on epäselvä ja aikataulutietojen ja reittien löytäminen on vaikeaa. Eri liikennemuotojen aikataulut eivät ole yhteen sovitettavissa ja niistä ei ole tietoa samassa paikassa. h) Erityisesti Lapin sisäisestä tai paikallisliikenteestä on vähän tietoa tarjolla. Tällä hetkellä saatavilla oleva informaatio ei kannusta vierailemaan Lapissa useammassa paikassa samalla matkalla, mikä saattaa myös lyhentää Lapissa vietettävää aikaa. Spontaani liikkuminen paikasta toiseen on erityisen hankalaa. i) Lappikokemus jää vajaaksi, koska paikasta toiseen liikkuminen ja muun kuin matkailukeskusten kokeminen on vaikeaa. Liikkuminen majapaikan ja elämyskohteen, kauppojen sekä ravintoloiden välillä on hankalaa. j) Tiedon hankinta paikanpäällä ei ole yksinkertaista. k) Palveluiden vuodenaika-, aukiolo- ja paikkatieto ovat puutteellisia, vaikka ne ovat matkan kannalta yksi oleellisimmista tiedoista. l) Kaikilla Lapin liityntäyhteyksillä kustannukset eivät ole ennakoitavissa, reitti ei ole selkeä ja yhteydet eivät sovitu lentoaikatauluihin. m) Ulkomaalaisilla matkailijoilla voi olla kynnys auton vuokraamiseen talvella. n) Liikkuminen ei useimmiten ole tällä hetkellä elämys. Liikkumisesta tulee helposti stressaava kokemus ja se vie valmisteluineen liikaa aikaa. Haasteista huolimatta bussiyrittäjät ovat huomanneet, että kansainvälisten matkailijoiden määrä linja-autoreiteillä on kasvanut erityisesti internet-varauksissa kansainvälisten matkailijoiden osuus on merkittävä. Myös matkailuyrittäjät ovat raportoineet vahvasti yksilömatkailijoiden kasvusta. Yksilömatkailijan potentiaalin hyödyntäminen ja pullonkaulojen ratkaiseminen voi tuoda Lapin matkailuelinkeinolle aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Matka- ja palveluketjujen konseptien rakentaminen on erityisen tärkeää tilannetta varten, jolloin esim. halpalentoyhtiöt aloittavat liikennöinnin Lappiin. Tällä hetkellä yksittäiset matkailuyrittäjät järjestävät liikenteen omatoimisesti ja yhteistyö ja kustannustehokkuus ontuvat. Globaalin matkaketjun kehittäminen ei kuitenkaan tulisi olla yksittäisen matkailuyrittäjän tai matkailualueen asia vaan potentiaali tulisi hyödyntää laajalla rintamalla. Kokonainen ratkaisu on erityisen tärkeä asiakkaan kokemuksen näkökulmasta. 3. Kansainväliset esimerkit Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa benchmarkattiin useita kansainvälisiä esimerkkejä matka- ja palveluketjujen järjestämisestä. Lapin matka- ja palveluketjuratkaisun näkökulmasta oleellisempia esimerkkejä ovat: 1) Sveitsin malli ja 2) Hop on hop off bussit.
8 Kuva 5. Sveitsin malli: Swiss Travel System:ssä yhdistyy samalla lipulla kaikki liikennepalvelut ja osa matkailupalveluista. Järjestelmän takana on vahva yhteistyö liikennöitsijöiden ja Sveitsin matkailun välillä. Kuva 6. Hop on Hop off bussi-palveluissa on järjestetty liikkuminen, majoitus ja aktiviteetit saman brändin ja palvelun kautta. Kokonaisuuden organisoinnissa ja omistussuhteissa on sen sijaan selviä eroja. Liikenteen, digitaalisten ratkaisujen ja matkailun tarkempia benchmarkkaus-tuloksia on esitetty erillisissä loppuraporteissa.
9 4. Lapin matka- ja palveluketjujen kokonaisratkaisu Matkaketjujen kehittäminen on ennen kaikkea monitahoinen palapeli, joka vaatii vahvaa matkailu- ja liikennetoimialojen työn linkittämistä (Kuva 7). Erityisesti ansaintalogiikan löytäminen ja matkailijan joustavan liikkumisen järjestäminen on haasteellista ilman kokonaisratkaisun löytymistä. Liityntäliikenteen järjestäminen ei ole ainakaan alkuun liikenteenharjoittajalle kannattavaa, mutta on oleellinen osa kokonaiskannattavuutta. Toisaalta, ilman toimivaa matkailualan myyntikanavaa liityntäliikenteen myyminen on vaikeaa ja emme pysty ennakoimaan liityntäliikenteen tarvetta. Kustannustehokkaan ratkaisun löytyminen on myös haastavaa ilman, että yhteistyö lentoasemien ja -yhtiöiden kanssa muuttuu pitkäjänteisemmäksi. Matkailuliiketoiminnassa liikkuu kolmenlaisia virtoja: informaatiota, rahaa sekä matkustajia. Matkailupalvelut ovat järjestelmän ainoa aidosti lisäarvoa tuottavaa toimintaa. Lentoliikenne, lentoasemat ja maajoukkoliikenne ovat olemassa matkailupalveluiden ansiosta ja niiden vuoksi. Rahaa näiden toimijoiden välillä liikkuu tällä hetkellä ainoastaan lentoyhtiöiltä lentoasemalle. Informaatiota ei liiku juuri ollenkaan toimijoiden välillä. Kuva 7. Matkailu- ja palveluketjujen ratkaiseminen ilman, että kaikki eri osaset linkitetään toimivaksi kokonaisuudeksi on mahdotonta. Erityisesti matkailijan kokemuksen ja ansaintalogiikan näkökulmista kokonaisratkaisun tulee olla hyvin mietittynä.
10 Liityntäliikenteen toimivuuden parantaminen vaatii ensisijaisesti informaation jakamista eri osapuolten kesken ja liikennöitsijöiden riskien ja epävarmuuden pienentämistä. Toimintamalleja voitaisiin kehittää liikenteen harjoittamisen kannalta kannattavammaksi sillä, että matkailupalvelut kantaisivat osan kustannusriskeistä. Yhteistyöllä palvelun laatua ja matkailupalveluiden saavutettavuutta olisi mahdollista parantaa. Liityntäliikenne lentoasemalta lähimpään kuntaan tai matkailukeskukseen tulisi olla sidottuna myös lento- tai junalippuun, jolloin palveluun sisältyisi automaattisesti matkustajan huolehtiminen lopulliseen kohteeseen tai ainakin muiden liikennepalveluiden ulottuville. Sveitsin mallissa yhteistyötä on tehty jo 1800-luvulta asti onnistuneesti. Nykyisin digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet helpottavat kokonaisratkaisun ja ansaintalogiikan rakentamista huomattavasti. Lentoasemien digitalisaatio-strategiat osoittavat, että asiaa tutkitaan nyt laajasti. Tutkimuksien mukaan asiakas käyttää lentoasemien matkaketjusovelluksia puolen vuoden ajan jaksolla, joka antaa paljon mahdollisuuksia sekä tiedon jakamisen mutta myös uusien liiketoimintamallien näkökulmasta. Digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia on pohdittu tarkemmin ko. loppuraportissa. 5. Jatkotoimenpiteet Matka- ja palveluketjujen ratkaisemisessa on yhtä paljon kyse liikenteellisten ongelmien ratkaisuista kuin tiedon järkevästä esittämisestä sekä palveluiden kytkemisestä yhdeksi kokonaisuudeksi. Erillisissä loppuraporteissa on esitetty erilisiä toimenpide-ehdotuksia. Työryhmä ehdottaa ensisijasiksi kärkitoimenpiteiksi: 1. Lentoliikenteen liityntäliikenteen tiedon esittäminen nettisivulla Lapin lentoasemien liityntäliikennettä koskien tulisi perustaa Lappi-tasoinen nettisivu. Nettisivuille tulisi tietoa liityntäliikenteestä, matkojen ostomahdollisuus tai tietoa siitä sekä mahdollisesti tietoa matkailutuotteesta. Lentoasema on luonnollinen hub matkailijalle sekä fyysisesti, mutta myös tiedonsaannin näkökulmasta. 2. Lentoasemilla matkailijaa palvelevan tiedon parempi esille tuominen Matkailija tarvitsee lentoasemalla tietoa, esim. liityntäliikenteestä/autovuokrasta, valuutasta, säästä ja/tai matkakohteesta. Hänellä voi olla myös monenlaisia tarpeita pitkän lentomatkan jälkeen. Lentoasema on käytännöllinen paikka matkailijaa helpottavan tiedon esittämiselle sekä liikenteen järjestäjän että matkailijan näkökulmasta. 3. Matkailupainotteisen matkakeskuksien perustaminen
11 Lentoasema voi palvella matkailijaa tietyn tiedon ja palveluiden tarjoamisessa, mutta se ei voi kuitenkaan olla hub, missä vietetään aikaa ja hankitaan tietoa matkan aikana. Yksi luonnollinen paikka matkailupainotteisin matkakeskuksen perustamisessa olisi Rovaniemi, sillä suuri osa kansainvälisistä yksilömatkailijoista aloittaa Lapin matkansa Rovaniemeltä. Matkailija olettaa, että hän voi Rovaniemeltä käsin helposti nähdä kaikki Lapin keskeiset kohteet ja paikan päällä tietoa on helposti saatavilla. 4. Matkailuinfona palvelevan bussireitin perustaminen lentoaseman ja matkakeskuksen/keskustan välille Liityntäbussissa matkailijan käyttämää aikaa voidaan käyttää myös matkailukohteeseen orientoitumiseen ja tiedon jakamiseen. Ensimmäisessä vaiheessa matkakeskuksen sijasta voidaan myös perustaa pelkkä matkailuinfona toimiva bussi, jonka toimintaa on myös helppo muokata tarpeen mukaan. 5. Lapin oma Hop on hop off bussin brändääminen ja toteuttaminen Hop-on hop-off matkustuspasseissa yhdistyy matkalippu, majoitukset ja aktiviteetit tietyllä reitillä, minkä sisällä matkailija voi tehdä vapaasti valintoja. Hankkeessa benchmarkattiin olemassa olevien mallien toimintatapoja, joita voi suoraan tai erikseen brändäämällä sovittaa Lapin matkailun tarpeisiin. 6. Älyliikenteen ja myyntikanavien digitalisten ratkaisujen yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi Linja-autoilla tehtävä runkolinjaliikenne ei ole ainoa tulevaisuuden vaihtoehto. Tulevaisuudessa voidaan olettaa, että matkailija saa yksilöllisen kutsukuljetuksen suoraan kohteeseen. Samalla myös matkatavarat kuljetetaan kätevästi kohteeseen. Matkojen varaaminen ja varausten muuttaminen tulisi olla mahdollista helposti netin välityksellä ja kuljetuksia yhdistettäisiin toimiviksi kokonaisuuksiksi. Tämä on tärkeää erityisesti Lapissa, missä mökkikapasiteetti sijaitsee hajanaisesti, toisaalta ne tarjoavat mielenkiintoisen kohteen yksilömatkailijalle. 7. Lapin kokonaisratkaisun jatkoselvitykset ja toteuttaminen Pitkän tähtäimen ratkaisuna on synnyttää yhteistyöverkosto ja uudenlaisia yhteistyömalleja, joiden avulla matkailijan arkeen vaikuttavat palaset ja toimijat saadaan nivottua helposti käytettäväksi kokonaisuudeksi. Ennen kaikkea kokonaisratkaisu mahdollistaa liityntäliikenteen tehokkaan järjestämisen sekä
12 kuljetusyrittäjän että matkailijan näkökulmasta. Tätä työtä jatketaan mm. Digi Aurora-työryhmän puitteissa.
TARJOUSPYYNTÖ MATKA- JA PALVELUKETJUT LAPPIIN MATKUSTAVALLE AASIALAISELLE HANKKEEN LIIKENNEPALVELUIDEN HANKINNASTA
TARJOUSPYYNTÖ MATKA- JA PALVELUKETJUT LAPPIIN MATKUSTAVALLE AASIALAISELLE HANKKEEN LIIKENNEPALVELUIDEN HANKINNASTA Lapin liitto (jäljempänä tilaaja ) pyytää tarjousta Hilma-ilmoituskanavassa 30.5.2014
LisätiedotMATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA
Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-
LisätiedotPALAPELIÄ RAKENTAMAAN: Matka- ja palveluketjut matkailussa k
Lentoyhtiöiden tukeminen markkinointiresurssit matkan ideointi myynti matkan suunnittelu PALAPELIÄ RAKENTAMAAN: Matka- ja palveluketjut matkailussa k reittikehitys lentokapasiteetti täyttöaste Hanne Junnilainen
LisätiedotMikä on Digi Aurora?
Digi Aurora Mikä on Digi Aurora? Suunnitelma Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen tehokkaammaksi linkittämiseksi ja digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi Digi Aurora - asiantuntijaryhmä
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen
LisätiedotLentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska
Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä
LisätiedotMiksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö
Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen
LisätiedotALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI
ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:
LisätiedotJoensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma
Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung
LisätiedotMitä kehittämishankkeilla on tehty tai voi tehdä? Marko Tanttu Etelä-Savon maakuntaliitto
Mitä kehittämishankkeilla on tehty tai voi tehdä? Marko Tanttu Etelä-Savon maakuntaliitto KAMPISTA SAIMALLE Matkailuliikennepalveluiden kehittämis- ja tuotteistamispilotti Etelä-Savossa 2014 Matkailukohteiden
LisätiedotHenkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014
Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen
LisätiedotItä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa LENTOLIIKENNE MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ Lentoliikenne muuttui rajusti 90 luvulla. Kilpailu vapautui > halpalentoyhtiöt tulivat markkinoille Jakelukanavat
LisätiedotLentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella
Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010
LisätiedotPYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013
PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,
LisätiedotDigipalapeli saavutettavuus kuntoon
Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Kohteena Lappi - Lapin matkailun fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden kehittäminen Liisa Mäenpää Lapin matkailun digipalapeli 2-vuotinen kehittämishanke Toteuttaja:
LisätiedotJoensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma
Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet
LisätiedotALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO
ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5
LisätiedotSelvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta
Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu
LisätiedotJoukkoliikenteen uusi aika
Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat
LisätiedotAlustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä
Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)
LisätiedotBOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
LisätiedotRautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään
Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta
LisätiedotJulkinen VR & Liikennekaari
Julkinen VR & Liikennekaari Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 18.11.2016 Maisa Romanainen, Otto Lehtipuu Myynti keskittyy digitalisiin itsepalvelukanaviin Myyntikanavien osuuksien kehitys 60,1
LisätiedotMatkustajan kokemuksia junaliikenteessä
Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Antero Alku, Alkutieto Oy ProRautatie 15.3.2012 Junan merkitys kuluttajalle Juna on yksi tapa matkustaa o Juna tai: auto, bussi, lentokone Junalla on sille ominaisia
LisätiedotAjankohtaista markkinoilta
Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto
LisätiedotOpen Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä
Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen
LisätiedotKemijärven kaupungin lausunto Itä-Lapin alueella päättyvistä ostoliikenteistä vuonna 2016
Lapin ELY-keskus Viite:.Lapely/265/2016 Kemijärven kaupungin lausunto Itä-Lapin alueella päättyvistä ostoliikenteistä vuonna 2016 Kemijärven kaupunginhallitus korostaa sitä, että valtionrahoitusta ei saa
LisätiedotJoukkoliikennevisio 2022 ja yhteiset kehittämisalueet
Joukkoliikennevisio 2022 ja yhteiset kehittämisalueet 2013 Lähtökohdat ja tavoitteet Liikennevirasto yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittää joukkoliikenteen kokonaispalveluja ja niistä viestintää Tehtävänä
LisätiedotLiikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso
Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon
LisätiedotTOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA
TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon
LisätiedotUusi liikennepolitiikka
Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n
LisätiedotTehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen
Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä
LisätiedotVastuullisuus & markkinointiviestintä. Katariina Imporanta / House of Lapland 2018
Vastuullisuus & markkinointiviestintä Katariina Imporanta / House of Lapland 2018 House of Lapland 8.10.2018 Lapin yhteinen markkinointi- ja viestintätalo. Tehtävämme on varmistaa, että Lappi näkyy, kuuluu
LisätiedotLentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija
Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.
LisätiedotMarja-radan liikennepalvelukonsepti
Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti on YTV:n, Vantaan kaupungin, Liikenne- ja viestintäministeriön ja Ratahallintokeskuksen yhteinen projekti. Konsulttina työssä toimivat
LisätiedotLINJA-AUTOLIITTO.
LINJA-AUTOLIITTO www.linja-autoliitto.fi Bussi palvelee Bussi on Suomen tärkein joukkoliikenneväline. Julkisen liikenteen matkustajista lähes 60 % on bussimatkustajia. Bussit tulevat sinnekin, missä muita
LisätiedotJoukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto
Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen
LisätiedotMatkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen
Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti
LisätiedotLiikenteen muutosten hyödyntäminen maaseutumatkailussa
Liikenteen muutosten hyödyntäminen maaseutumatkailussa Heli Siirilä Vaasan yliopisto Levón-instituutti Valtakunnallinen tiedotushanke kuljetusten ja liikkumisen muutoksesta maaseudun näkökulmasta (1/2018-2/2020)
LisätiedotLoviisan joukkoliikenne tehdään yhdessä! Työpajan Yhteenveto
Loviisan joukkoliikenne tehdään yhdessä! Työpajan Yhteenveto 7.6.2018 Loviisan joukkoliikenne tehdään yhdessä! Työpajan tausta Työpajan tavoitteena oli löytää ideoita Loviisan joukkoliikenteen parantamiseksi.
LisätiedotClick to edit Master title. Miten matkailua kehitetään uudessa maakunnassa? Kyselyn tulokset
6/16/2017 Click to edit Master title Miten matkailua kehitetään uudessa maakunnassa? Kyselyn tulokset 1.6.2017 KYSYMYS 1: Edustamani taho? Vastauksia kaikkiaan 46, joista yrittäjiä 20 Huomattavan paljon
LisätiedotAjankohtaista markkinoilta
Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jyrki Oksanen 1.5.2013 31.10.2013 30.1.2014 Sisältö/ Saksa ja Sveitsi 2/2013 Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen
LisätiedotAsia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto
Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma
LisätiedotRural Transport Solutions Maaseudun liikenneratkaisut
Rural Transport Solutions Maaseudun liikenneratkaisut Liikenteen energiankäytön säästömahdollisuudet matkailualalla Jaakko Rintamäki Esityksen rakenne 1. RTS-hankkeen esittely ja käynnistyvät pilotit 2.
LisätiedotLiikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
LisätiedotLiikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo
Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne
LisätiedotDigipalapeli saavutettavuus kuntoon. Liisa Mäenpää
Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Liisa Mäenpää Finnish Lapland Tourist Board ry Finnish Lapland Tourist Board ry, Lapin Matkailuelinkeinon Liitto (LME) on perustettu syksyllä 2010. Sen tarkoituksena
LisätiedotKaupunkikehitysryhmä Keskustahanke
TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu
LisätiedotLapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto
1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2015
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille
LisätiedotTampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma
Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön
LisätiedotSELVITYS MATKAILUA PALVELEVAN LIITYNTÄLIIKENTEEN ONGELMAKOHDISTA LAPISSA
SELVITYS MATKAILUA PALVELEVAN LIITYNTÄLIIKENTEEN ONGELMAKOHDISTA LAPISSA 1. Toimeksianto Liikennejärjestelmän kehittämisessä kokonaisuuden hallinta ja eri liikennemuotojen yhteensovittaminen on entistä
LisätiedotStrategia Päivitetty
Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu
LisätiedotValkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan
Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan www.youtube.com/watch?v=ezb_svrt-30&feature=plcp No ordinary Destination Lapin matkailuparlamentti 3.10.2012 Hanna-Mari Pyry Talvensaari 3 Lapland The
LisätiedotMatkailun strateginen kehittäminen Lapissa
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun
LisätiedotLiikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys
Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko
LisätiedotS A A V U T E T J A V A E U U S T A V I K L U S T E R I 1 8 0 5 M A T K A I L U. Liikenneasiantuntija Hanne Junnilainen Lapin liitto
S A A V U T E T J A V A E T A V U U S 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V N I E M I K L U S T E R I Liikenneasiantuntija Hanne Junnilainen Lapin liitto UNWTO Airbus 60 000 000 60 000 000 50 000 000 50 000 000
LisätiedotPolkuja kestävän liikkumisen palveluihin Tampereen kestävät työasiamatkat. Tarpeet jaetuille takseille työasiamatkoilla
Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin Tampereen kestävät työasiamatkat Tarpeet jaetuille takseille työasiamatkoilla Taustaa Tavoitteena oli selvittää tamperelaisten yritysten tarpeita työpäivän aikaiseen
LisätiedotLentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI
2013 Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet Nykytilan analyysi Liikennevirasto Helsinki 2013 Kannen kuva: Liikenneviraston kuva-arkisto Verkkojulkaisu
LisätiedotJoukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla
Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla Case pääkaupunkiseutu PLL ry:n vuosikokous 22.3.2012 Markku Tinnilä ja Jukka Kallio Perusteesi Joukkoliikenteen
LisätiedotMiten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset
Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset
LisätiedotViitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014
Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie
LisätiedotTyömatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea
Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Valikoima-, hankinta- ja logistiikkapalveluyhtiö,
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY
ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY Vastaajien määrät Vastaajia yhteensä 183 Naisia 77 %, Miehiä 23 % Ikäjakauma painottuu työikäisiin 81 % käy töissä kodin ulkopuolella
LisätiedotKaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)
1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.
LisätiedotHSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011
HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 20 SFS-ISO 20252:2008 sertifioitu HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus kesä-elokuussa 20 Tutkimuksen tarkoituksena
LisätiedotPolkuja kestävän liikkumisen palveluihin
Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin Kuinka kestävän liikkumisen palveluiden edellytyksiä parannetaan? Kuvaukset erilaisista toimintamalleista, konsepteista ja/tai kehityspoluista, joilla saadaan kuntatasolla
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ MATKA- JA PALVELUKETJUT LAPPIIN MATKUSTAVALLE AASIALAISELLE HANKKEEN PALVELUMUOTOILUPALVELUIDEN HANKINNASTA
TARJOUSPYYNTÖ MATKA- JA PALVELUKETJUT LAPPIIN MATKUSTAVALLE AASIALAISELLE HANKKEEN PALVELUMUOTOILUPALVELUIDEN HANKINNASTA Lapin liitto (jäljempänä tilaaja ) pyytää tarjousta Hilma-ilmoituskanavassa 19.5.2014
LisätiedotLiikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat
Liikkuminen ja jakamistalous Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikenteessä on paljon parannettavaa Omistusauto on suuri investointi ja sen arvo laskee Yksityisautot
LisätiedotTyömatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea
Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-
LisätiedotKatse tulevaisuuteen. VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja 2015-2019. Maisa Romanainen, VR, 16.12.2015
Katse tulevaisuuteen VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja 2015-2019 Maisa Romanainen, VR, 16.12.2015 Katsaus tulevaisuuteemme VR:n tavoite on, että junamatkustaminen on kaukoliikenteen halutuin matkustusmuoto.
LisätiedotLiikennekaari lausunnoille. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 18.4.2016
Liikennekaari lausunnoille Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 18.4.2016 Liikennekaari - vaikutukset Markkinoiden ja eri kulkumuotojen yksityiskohtaisesta sääntelystä siirrytään palvelujen laadun
LisätiedotLiikkumisen tuki. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Riitta Hakoma
Liikkumisen tuki Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Liikkumisen tuki pilotti, miksi? Asiakkaiden tarve joustavampaan ja yksilöllisempään liikkumisen tukeen Liikkumisen tuen /kuljetuspalveluiden
LisätiedotValkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan
Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland
LisätiedotFLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström
FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin
LisätiedotDigiAurorapalapeli saavutettavuus kuntoon
DigiAurorapalapeli saavutettavuus kuntoon Kohteena Lappi - Lapin matkailun fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden kehittäminen Liisa Mäenpää Lapin matkailuparlamentti 6.10.2016 Finnish Lapland Tourist
LisätiedotUuteen Saloon sopiva taloudellinen ja kevyt liikenne- ja kuljetusjärjestelmä
Uuteen Saloon sopiva taloudellinen ja kevyt liikenne- ja kuljetusjärjestelmä Kaupunginarkkitehti Jarmo Heimo Uuden Salon taajamarakenne Kaupunginarkkitehti Jarmo Heimo Mittakaavaa 2200 km2 54 000 asukasta
LisätiedotMaaseutumatkailun suhdanteet ja kehittäminen. Kysely yrittäjille kesäkuu 2018
Maaseutumatkailun suhdanteet ja kehittäminen Kysely yrittäjille kesäkuu 2018 Matkailijamäärät tammi-huhtikuussa 2018 verrattuna tammihuhtikuuhun 2017 maaseutumatkailuyrityksissä Arvio tulevasta kysynnästä
LisätiedotInnovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT
Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja
LisätiedotUusien liikennepalveluiden haasteet ja ratkaisut Itä Suomessa. Itä Suomen lj päivät Petri Launonen
Uusien liikennepalveluiden haasteet ja ratkaisut Itä Suomessa Itä Suomen lj päivät 02.11.2017 Petri Launonen Haasteet uudet liikennepalvelut ja henkilökuljetukset, koska erityisesti Itä Suomessa näitä
LisätiedotMatkailun alueelliset tietovarannot
Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä
LisätiedotMerellisen saariston liikennepalveluja kehittävä kokeilu
Merellisen saariston liikennepalveluja kehittävä kokeilu Saaristoasiain neuvottelukunta 09.11.2016 Eeva Linkama Yhteysalusliikenne Saaristomerellä ja Suomenlahdella 2 Merellisen saariston nykyisen liikennepalvelukonseptin
LisätiedotSähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio
Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sanna Ahonen Sirkku Wallin A Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) Aalto-yliopisto SYÖKSY-hankkeen
LisätiedotLME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta
LME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta Liisa Mäenpää Finnish Lapland Tourist Board ry Finnish Lapland Tourist Board ry, Lapin Matkailuelinkeinon Liitto (LME) on perustettu syksyllä 2010.
LisätiedotPäivittämistarpeen taustalla
Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-
LisätiedotAjankohtaista markkinoilta
Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA TULOSKORTTI
Hanke: Karjaan matkakeskus ja Tammisaaren liikennekeskus Tausta ja tavoitteet Raaseporissa suunnitellaan Karjaalle matkakeskusta ja Tammisaareen liikennekeskusta, jotka sijoittuisivat nykyisten juna-asemien
LisätiedotJoukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen
Henkilöliikenteen kehitystoimenpiteet Kouvolassa 2009-2013 Kaupunginhallituksen joulukuussa 2009 hyväksymään joukkoliikenteen kehittämisohjelmaan kirjattiin henkilöliikenteen kehitystoimenpiteitä. Toimenpiteet
LisätiedotVAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET
LUONNOS 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET RAPORTTI 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET Tarkastus [xx] Päivämäärä 15/04/2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pekka Vähätörmä
LisätiedotAjankohtaista markkinoilta
Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / ESPANJA SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti
LisätiedotHARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!
HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä
LisätiedotKeski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja
Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa
LisätiedotLentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013
Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen
Lisätiedot2.5.2013 292/00.04.00.02/2013. Jakelu: Liikenneministeri Merja Kyllönen Kansallisen lentoliikennestrategian seurantaryhmä ja projektiryhmä
LAPIN LIITTO KANNANOTTO 2.5.2013 292/00.04.00.02/2013 Jakelu: Liikenneministeri Merja Kyllönen Kansallisen lentoliikennestrategian seurantaryhmä ja projektiryhmä LAPLAND AIRPORTS LENTOASEMAT TUKEVAT KOKO
LisätiedotLiiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet
VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva
LisätiedotMATKAKETJUSELVITYS VAASA-SEINÄJOKI-KOKKOLA. Vastaanottaja Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto
Vastaanottaja Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto Asiakirjatyyppi Selvitystyö Päivämäärä 02/2016 MATKAKETJUSELVITYS VAASA-SEINÄJOKI-KOKKOLA Tarkastus 29/02/2016 Päivämäärä
LisätiedotTilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat
Lisätiedot