ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE"

Transkriptio

1 Hankesuunnitelma ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE - Ylimaakunnallinen EAKR-hanke ohjelmakaudella Mukana ovat Itä- ja Pohjois-Suomen kahdeksan maakuntaa: Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi. - Kustannusarvio on maksimissaan Hankkeen kesto 3 vuotta, hanke alkaa syksyllä Haasteiden ja mahdollisuuksien alue Itä- ja Pohjois-Suomella on yhteisiä saavutettavuuteen ja alueen ominaispiirteisiin liittyviä haasteita: - pitkät välimatkat ja harva asutus - elinkeinoelämän hajanainen rakenne - ongelmat lentojen kannattavuuden kanssa, kilpailun puute ja kalliit hinnat - ongelmat kansainvälisten jatkoyhteyksien osalta, suorien kv-yhteyksien vähäisyys - korvaavien liikennemuotojen puute - matkailualan vahva sesonkiluonteisuus - reuna-alueen haasteet matkaketjujen osalta Reuna-alueen ominaispiirteistä ja saavutettavuuden haasteista huolimatta Itä- ja Pohjois-Suomen alueella on hyvät kasvunäkymät. Tällä hetkellä kaivos- ja energiatoimialat, kasvussa oleva metsäbiotalous uusine tuotteineen (biojalostamot), kansainvälinen matkailu ja koko Barentsin alueen vahva kasvu luovat uudenlaisia kehitysnäkymiä. Luonnon ominaispiirteistä johtuen maantieteellisesti perifeerinen alue on nousemassa uudenlaisen strategisen asemaan. Myös teknologiateollisuutta sijoittuu laajasti eri puolille Itäja Pohjois-Suomea. Ilman toimivaa lentoliikennettä alueen elinkeinoelämän potentiaalin hyödyntäminen on mahdotonta. Barentsin alue ja Venäjä luovat kasvunäkymiä koko Suomelle Itä- ja Pohjois-Suomi sijaitsevat keskiössä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden, sekä Murmanskin ja Arkangelin alueiden investointipotentiaali on 144 miljardia euroa (Kuva 1). 1 Itä- ja Pohjois-Suomen osuudeksi näistä investoinneista on arvioitu reilu 10 %. 2 Käynnissä oleva kehitys on jo nyt johtanut työvoimapulaan: tällä hetkellä Pohjois-Norjassa on avointa työpaikkaa. Suomalaisia osaajia ja alihankkijoita pyydetään jatkuvasti osallistumaan investointihankkeisiin. 1 Lapin kauppakamari. Yearbook Itä- ja Pohjois-Suomi työryhmän loppuraportti

2 Kuva 1. Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden sekä Murmanskin ja Arkangelin alueiden investointipotentiaali. 1 Tuulivoima 33,924 mrd Öljy ja kaasu 26,226 mrd Liikenneinfrastruktuuri 24,774 mrd Kaivosteollisuus 20,542 mrd Ydinvoima 12,000 mrd Vesivoima 7,260 mrd Pertinteinen teollisuus 7,043 mrd Julkiset 4,394 mrd Matkailu 3,361 mrd Sähköverkko 2,150 mrd Kauppa 1,355 mrd Bioenergia 0,958 mrd Yhteensä 143,987 mrd Väestön kannalta ajateltuna Itä- ja Pohjois-Suomi ovat Euroopan harvaan asutuimpia alueita, mutta arktisesta näkökulmasta alue on väestö- ja teknologiakeskittymä. Koko arktisen alueen mittakaavassa Pohjois-Norjan, Pohjois-Ruotsin ja Luoteis-Venäjän alueet ovat nopeimmin kehittyviä alueita. Suomen nykyisen lentoliikennejärjestelmän raameissa tähän kehitykseen mukaan pääseminen ei ole kuitenkaan mahdollista: maamme lentoliikennejärjestelmä loppuu maantieteellisesti siihen, mistä kehitys alkaa (Kuva 8). Suomen arktisessa strategiassa tavoitteena on Tunnistaa avautuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet ja osata hyödyntää arktinen osaaminen taloudellisesti sekä Varmistaa toimivat liikennejärjestelmät ja rajanylityspaikat arktisella alueella. 3 Itä- ja Pohjois-Suomen liikennejärjestelmää tulisikin tarkastella uudesta, tulevaisuuden potentiaalin näkökulmasta. Lentoliikenteellä on tärkeä rooli erityisesti kehityksen alkuvaiheessa ja rajat ylittävässä liikenteessä. Myös Venäjän rajan yli tapahtuva liiketoiminta on kasvanut jatkuvasti: Venäjän vaurastuminen, WTOjäsenyys, matkailijavirtojen lisääntyminen sekä tulevaisuudessa mahdollinen viisumivapaus tuovat uuden ison markkina-alueen ja kasvupotentiaalin hyvin lähelle. Matkailun yhä suurempi merkitys koko Itä- ja Pohjois-Suomen alueella perustuu erityisesti venäläisiin, mutta myös muut kansainväliset matkailijavirrat lisääntyvät. Venäläiset käyttävät jo nyt Suomen lentoasemia Schengen -viisumin kautta ja viisumivapaus lisäisi myös Suomen kautta toteutuvaa lentomatkustusta. 3 Suomen arktinen strategia 2013

3 Suomen kaivosteollisuuden kasvu syntyy Itä- ja Pohjois- Suomessa Kaivannaisteollisuus on yksi Itä- ja Pohjois-Suomen merkittävimmistä tulevaisuuden kasvualoista. Kaivannaisala on jo nyt merkittävä alueen työllistäjä: koko klusteri työllistää yli henkilöä ja kaivoksissa työskentelee n henkeä. Vuoteen 2022 mennessä kaivosalalle tarvitaan uutta työntekijää ja yhden kaivostyöpaikan on arvioitu tuovan muille aloille 2,5-3,5 työpaikkaa. Osaavan työvoiman saaminen ja saavutettavuuden järjestäminen on kuitenkin haastavaa: maamme kaivokset sijoittuvat liikennejärjestelmän kannalta reuna-alueille Itä- ja Pohjois-Suomeen. 4 Vientiteollisuudelle toimivat kansainväliset lentoyhteydet ovat tärkeä kilpailukykytekijä Keskuskauppakamarin tekemän tutkimuksen mukaan liikenneyhteydet ovat yrityksille toiseksi tärkein kilpailukykytekijä. 5 Erityisesti kansainvälistä kauppaa tekevälle yritykselle liikenneyhteydet ovat elintärkeitä, etenkin Suomen syrjäisestä sijainnista johtuen. (Kuva 3) Kuva 2. Suomen metallimalmikaivokset GTK Kuva 3. Keskuskauppakamarin tekemän kyselytutkimuksen mukaan lentoliikenteen merkitys yritysten kilpailukyvylle on kasvanut selvästi. ( Keskuskauppakamari) 4 Kaivosalan toimialaraportti TEM 5 Saario, K Alueiden kilpailukyky yrityksen näkökulma. Keskuskauppakamari.

4 Ulkomaankaupan osuus Suomen BKT:stä on noin 80 %. 6 Myös Itä- ja Pohjois-Suomelle tärkeät toimialat ovat vientiteollisuutta: metalli-, puu-, teknologia- ja kaivannaisteollisuus sekä kansainvälinen matkailu. Itäja Pohjois-Suomen maakuntien vientitulo oli reilut 9 mrd euroa vuonna 2011 (Kuva 4). 7 Kyseiset toimialat sijaitsevat alueella luonnonvarojen sijainnista ja luonnon ominaispiirteistä johtuen. Tarkoituksenmukainen liikenteen suunnittelu huolehtii siitä, että alueelliset vahvuuden voidaan hyödyntää erityisesti elinkeinoelämän näkökulmasta. Kuva 4. Itä- ja Pohjois-Suomen viennin ja tuonnin arvo vuonna 2011 oli reilut 9 mrd euroa. Kansainvälinen matkailu ei ole mukana näissä tilastoissa. Toimiala Online/Tullihallitus Kansainvälinen matkailu Suomen nopeimmin kasvava vientituote Kansainvälinen matkailu on kasvanut Itä- ja Pohjois-Suomen alueella globaalin trendin mukaisesti n. 5% vuosivauhtia. Suomen vientiin rinnastettava matkailutulo on tällä hetkellä 4,2 mrd vuodessa ja sen kokonaiskysyntä on 2,7 % BKT:stä. 8 Alueen matkailu toipui edellisestä talouslamasta nopeasti ja edistää kasvavana palvelualana Itä- ja Pohjois-Suomen sopeutumista rakennemuutokseen. Samaan aikaan alueen lentoliikenteen kehitys on jäänyt selvästi globaalista keskiarvosta, joka on 5% vuodessa. Saavutettavuuden näkökulmasta Itä- ja Pohjois-Suomen matkailualan tilanne on hankala: jatkolentoyhteydet päämarkkina-alueilta toimivat huonosti, suosittujen matkailukohteiden osalta lentokapasiteetti myydään nopeasti loppuun ja lennot ovat usein ylihintaisia kilpaileviin kohteisiin verrattuna. Näistä puutteista johtuen liiketoimintaa menetetään jatkuvasti samalla merkittävä osa matkustajapotentiaalista jää käyttämättä. Matkustusaika ja matkan helppous ovat hinnan lisäksi tärkeitä kriteereitä vapaa-ajan matkaa valittaessa. Jo nykyisellään Itä- ja Pohjois-Suomeen matkustavan ulkomaalaisen matkailijan matkustusaika on hyvin pitkä. Alueen lentoasemaverkosto tulisikin nähdä arvokkaana alueen infrastruktuurikokonaisuutena, sillä matkustusajan piteneminen ohjaa kysynnän käytännössä muualle. Uskoa matkailun menestykseen tuovat Venäjän markkinoiden hyvä kehitys sekä merkittävä uusi kasvumarkkina Japani. 6 Elinkeinoelämän keskusliitto 7 Toimiala Online / Tullihallitus 8 OSKE Matkailun ja Elämystuotannon klusteriohjelman infograafi

5 Vapaa-ajan matkailijoiden osuus lentomatkustajista on kasvanut viime vuosina selvästi ja erityisesti tulevaisuuden kasvun odotetaan olevan tässä matkalajissa nopeaa (Kuva 5). Globaalisti vahvassa kasvussa oleva luonto- ja elämysmatkailu tarjoavat hyvän mahdollisuuden haja-asutusalueen elinkeinoelämälle ja lentomatkustajamäärien kasvattamisessa. Tällä hetkellä kansainvälisen matkailun potentiaalista on nähty alueella vasta pintaraapaisu (kuva 6). Kuva 5. Vapaa-ajan matkojen määrä lentoliikenteessä on kasvanut selvästi ja ennusteiden mukaan kasvaa eri matkalajien vertailussa nopeinta vauhtia. Liikenteen tutkimuskeskus Verne/TTY Kuva 6. Kotimaiset ja kansainväliset yöpymiset Itä- ja Pohjois-Suomen alueella. Kansainvälisten matkailijoiden potentiaalista on nähty vasta pintaraapaisu. Toimiala Online

6 Kehityspotentiaalin hyödyntäminen vaatii liikennejärjestelmän kehittämistä kansainvälisestä näkökulmasta Itä- ja Pohjois-Suomen alueen kehitysmahdollisuuksia ei voida hyödyntää ilman, että reuna-alueen liikenteelliset ongelmat ratkaistaan suunnitelmallisesti. Selkeä este koko Barentsin alueen taloudellisen potentiaalin hyödyntämisessä ovat puutteet alueen liikenneinfrastruktuurissa ja rajat ylittävässä liikennejärjestelmänsuunnittelussa. Liikenteellisesti Itä- ja Pohjois-Suomi sijaitsevat Barentsin alueen keskiössä. Alueen liikenneratkaisuilla on tärkeä merkitys Barentsin alueen kehittyvimpien alueiden kasvulle, mutta erityisesti Suomen elinkeinoelämälle. Kehityksen alkuvaiheessa lentoliikenteellä on erityinen asema. Suurien investointien käynnistyessä, jolloin työvoiman tarve on suurimmillaan, pendelöinti naapurimaihin tulee lisääntymään. Erityisesti asiantuntijoiden työmatkaliikkumisessa lentoliikenteellä on merkittävä rooli. Lentoliikenteen merkitystä tulee pohtia myös luonnonvarojen jatkojalostusta ja teollisuuden nopeita rahtikuljetustarpeita suunniteltaessa. Liikennejärjestelmän kannalta katsottuna lentoliikenne on kustannustehokas tapa järjestää hajaasutusalueen liikkuminen. Korvaavan maaliikenteen hinta on moninkertainen lentoliikenteeseen nähden ja matka-aika venyisi kestämättömäksi. Lentoliikenteen merkitys maantieteellisesti reuna-alueella sijaitsevalle maalle näkyy myös siinä, että ilmailualan osuus maamme BKT:stä on korkea (3,2%). Nykyisen lentoasemaverkoston näkökulmasta katsottuna Itä- ja Pohjois-Suomi ovat lentoliikenteellinen umpikujia ja kansainväliset yhteydet puuttuvat (kuva 8). Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämän perusta ja kaikki tulevaisuuden strategiset urat ovat kuitenkin kansainvälisiä. Barentsin ja Venäjän alueen kehitykseen, kansainvälisen matkailun globaaliin kasvuun ja vientiteollisuuden merkitykseen nähden vain kotimaan liikenteeseen perustuva lentoliikenne ei ole alueella perusteltua. Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikennettä tulisikin kehittää alueen elinkeinoelämän vahvuuksista käsin ja aidosti kansainvälisestä näkökulmasta. Ilman kansainvälisen saavutettavuuden kehittymistä alueen pitkän tähtäimen kilpailukyky tulee kärsimään merkittävästi. Kansainväliset lentoyhteydet lentoliikenteen kasvun perusta Suomen lentoliikenteen kasvu on perustunut 90-luvun alusta alkaen kansainväliseen matkustamiseen. Kotimaan matkustajamäärät ovat samaan aikaan olleet jopa laskevia tai pysyneet tasaisina (Kuva 6a). Kansainvälisen reittiliikenteen merkityksen lentoaseman kasvulle voi nähdä myös Tampere-Pirkkalan, Turun ja Lappeenrannan lentoasemien matkustajamäärien kehityksestä (Kuva 7b-c). Käytännössä suorat kansainväliset reittilennot ovat muuttaneet näiden lentoasemien koko kehityspolun.

7 Kuva 7a. Lentoliikenteen matkustajamäärien kehittyminen Suomessa vuosina Kuva 7b-c. Tampere-Pirkkalan, Turun ja Lappeenrannan lentoasemien matkustajamäärien kehitys vuosina Kaaviokuvissa oranssit nuolet osoittavat hetkeä, jolloin suorien kansainvälisten reittilentojen lentäminen aloitettiin ko. lentoasemilta. (muokattu Kaartinen, perustuu Finavian tilastoihin). 9 Maakuntien lentoliikenne kärsii kansainvälisten jatkolentoyhteyksien toimimattomuudesta Suomen muiden maakuntien kansainvälinen saavutettavuus perustuu suurelta osin Helsingin kautta lennettäviin jatkolentoyhteyksiin. Tällä hetkellä maakuntien lentoliikennettä häiritsevät kuitenkin kansainvälisten jatkolentoyhteyksien toimimattomuus, kilpailun puute sekä kalliit hinnat. 10 Samalla näiden maakuntalentoasemien lentomatkustajamäärät ovat tipahtaneet globaalin lentoliikenteen kehityksen vauhdista jopa laskeneet. Finnairin Aasian strategia on ollut toimiva ja säilyttänyt pienen kansallisen lentoyhtiön elinvoimaisena, mutta maakuntien lentoliikennejärjestelmää ei ole pystytty hoitamaan sujuvasti ja kannattavasti samalla konekalustolla ja kansainvälisten lentojen aikatauluilla. Koska Aasian ja Euroopan reitit ovat huomattavasti pidempiä kotimaan reitteihin verrattuna, kotimaan lennot eivät pysty sovittumaan kansainvälisten lentoaikataulujen rytmiin. Maakunnille tärkeänä vaihtoaikana (klo 15-16) konekapasiteetti on käytössä Euroopan ja Aasian reiteillä ja maakuntien lennot ovat rytmityksestä johtuen helposti tyhjiä paluu- /menomatkalla (Kuva 8). Syytä ei kuitenkaan pitäisi lähteä hakemaan Finnairin Aasian strategiasta, vaan tulisi pyrkiä miettimään vaihtoehtoisia, tehokkaampia ratkaisuja tähän liikennejärjestelmälliseen ongelmaan. 9 Katja Kaartisen diplomityö Matkalehden tutkimus:

8 MAAKUNNILLE HYÖDYLLINEN AIKAIKKUNA HELSINKI- VANTAALLA Kuva 8. Aasian ja Euroopan reitit ovat huomattavasti pidempiä kotimaan lentoihin verrattuna, joten niiden tehokas yhteensovittaminen nykyisessä lentoliikennejärjestelmässä on haastavaa. Nykyinen järjestelmä palvelee Aasia-Eurooppa-lentämistä, mutta ei kotimaan lentämistä. Kansainvälinen liikenne tulisi nostaa mahdollisuudeksi myös Itä- ja Pohjois-Suomen lentoasemien kehittämisessä 20 vuoden kehitystrendi osoittaa, että nykyisessä Suomen lentoliikennemallissa maakuntakenttien lentoliikenteellä on vain rajallisia kehitysmahdollisuuksia. Kuvasta 9 voidaan nähdä, että Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa lentoliikennejärjestelmä on rakentunut samanlaiseen viuhkamalliin, missä Tukholma ja Helsinki toimivat kansainvälisinä hub-asemina. Nämä lentoliikennemallit ovat muotoutuneet käytetyn suihkukonekaluston tarpeiden pohjalta. Ruotsissa viuhkamainen lentoliikennemalli on johtanut lentoasemaverkoston karsimisen kierteeseen. Norjassa lentoliikennejärjestelmä perustuu useamman kauttakulkulentoaseman malliin, missä myös maakunnista lennetään suoria kansainvälisiä reittilentoja. Taulukon 1 perusteella Norjan malli voidaan helposti arvioida myös elinvoimaiseksi: väkiluvultaan samankokoisessa Norjassa on 45 maakuntalentoasemaa ja lentomäärät ovat merkittävästi suurempia. Positiivinen kehitys on heijastunut myös Oslon lentoasemaan, jonka matkustajamäärät ovat 1,5-kertaiset Helsinki-Vantaaseen verrattuna. Norjassa lyhyemmille reittiväleille ja pienemmille matkustajamäärille voidaan tarjota sopiva konekalusto ja useamman lentoyhtiön palvelutarjonta. Elävämpi ja laaja-alaisempi verkosto tarjoaa lentoyhtiölle kiinnostavan lentoliikenteen markkina-alueen ja samalla se synnyttää terveen kilpailutilanteen, jossa lentolippujen hinnat pysyvät kohtuullisina.

9 2012 FINAVIA AVINOR Maan väkiluku 5,4 miljoonaa 5,0 miljoonaa Lentoasemat Maakuntakenttien matkustajat 4,3 miljoonaa 23,6 miljoonaa Pääkaupunkikentän matkustajat 14,9 miljoonaa 22,1 miljoonaa Matkustajat yhteensä 19,2 miljoonaa 45,7 miljoonaa Maakuntakenttien osuus matkustajista 23% 52% % Työntekijät Liikevaihto 15,5 miljoonaa 1,2 mrd Tulos 15,5 miljoonaa 125 miljoonaa Taulukko 1. Suomen ja Norjan mallien tunnuslukuja (Lähde: Finavia, Avinor) Kuva 9. Norjassa lentoliikenne perustuu useamman kauttakulkulentoaseman malliin, missä maakunnallisista hubeista lennetään sekä kotimaan lentoja että suoria kansainvälisiä reittilentoja. Lentokonekalusto on sovitettu alueen matkustajamääriin ja lentomatkoihin. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat tällä hetkellä lentoliikenteellisiä umpikujia Barentsin alueen vahvasti kehityspotentiaalista huolimatta. (Lähde: muokattu Joint Barents Transport Plan) Tarkasteltaessa Suomen, Ruotsin ja Norjan alueellisten lentoasemien matkustajamääriä, huomataan Suomen jäävän selvästi jälkeen myös saman talousalueen lentoliikenteen kehityksestä (Kuva 10). Kokonaisuudessaan Norjan ja Ruotsin kotimaanliikenteen suuremmat matkustajamäärät indikoivat Suomen kotimaan lentoliikenteen käyttämättömästä potentiaalista.

10 Kuva 10. Lentomatkustajamäärät Suomen, Ruotsin ja Norjan alueellisilla lentoasemilla. Verne/TTY Kansallinen lentoliikennestrategia perustuu oletukseen kotimaan lentoliikenteen laskevasta trendistä Itä- ja Pohjois-Suomen alueella sijaitsee 15 lentoasemaa, joista tällä hetkellä yksi (Mikkeli) on Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolella. Lentoliikennestrategian väliraportin perusteella keskustelua käydään ainakin seuraavien alueen lentoasemien lakkauttamisesta/yksityistämisestä: Enontekiö, Joensuu, Kemi-Tornio, Kokkola-Pietarisaari, Lappeenranta, Savonlinna ja Varkaus. Väliraportti sisältää lentoasemien lakkauttamisen lisäksi vahvoja linjauksia jäljelle jäävien kenttien liikenteen luokittelusta: vuoteen 2030 tähtäävässä strategiassa lentoasemaluokille on määritetty yksityiskohtainen lentovuorojen aikataulu sekä otettu kantaa lentoreitteihin. Itä- ja Pohjois-Suomen lentoasemien näkökulmasta luokittelu ja esitetyt palvelutasotavoitteet tarkoittavat käytännössä seuraavia asioita: Kuva 11. Itä- ja Pohjois-Suomen lentoasemat (lähde: Finavia)

11 - Lentoasemilta ei olisi suoria kansainvälisiä reittiliikenneyhteyksiä, jotka ovat historiallisesti tarkasteltuna olleet lentoaseman kasvun perusta (esim. Helsinki-Vantaa, Tampere-Pirkkala, Turku, Lappeenranta ja Oulu). - Lentoasemille ei olisi reittilentoyhteyksiä sunnuntaisin tai arkipyhinä, vaikka ne ovat esim. matkailualalle ja viikonloppumatkailulle keskeisiä matkustuspäiviä. - Suuri osa Itä- ja Pohjois-Suomesta ei kuuluisi väliraportin määrittelemän kaukohenkilöliikenteen palvelutason piiriin (väliraportin kuvan 8 valkoinen alue). - Myös keskuslentoasemien (=Kuopio, Oulu, Rovaniemi) vuorotarjonta heikkenee selvästi, vaikka strategian tavoitteena on ollut keskittää näille kentille suurempia matkustajamääriä. - Väliraportissa esitetyn kansainvälisen palvelutason aikataulut eivät myöskään sovitu nykyisiin kansainvälisiin jatkolentoyhteyksiin. - Charter-liikenne on kirjattu ainoastaan matkailua palveleville lentoasemille (Kittilä, Ivalo, Kuusamo ja Kajaani), vaikka merkittävää charter-liikennettä on muiltakin lentoasemilta. - Matkailua palveleville lentoasemille (Kittilä, Ivalo, Kuusamo ja Kajaani) voitaisiin lentää myös vain matkailusesongin aikana, vaikka matkailualan ainoa mahdollisuus loppuun myydyistä sesongeista johtuen on hakea kasvua niiden ulkopuolelta. - Lentoliikennestrategia lähtee oletuksesta, jonka mukaan kotimaan lentoliikenne tulee laskemaan 0,5-1% vuodessa ja jää globaalin lentoliikenteen kehityksen ulkopuolelle. Lentomatkustajamäärien lisääminen elinkeinoelämän kehitysnäkymiin pohjautuen ja rakenteellisia esteitä purkamalla Tällä hetkellä maakuntien vaikutusmahdollisuudet oman alueensa lentotarjontaan eivät ole riittävät. Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämän positiiviset kasvunäkymät antavat alueen lentoliikenteen kehittämiselle kuitenkin uusia mahdollisuuksia. Kehitystyö vaatii pitkäjänteisyyttä ja yhteistä tahtotilaa, mutta myös uudenlaista ajattelumallia. Hankkeessa näitä mahdollisuuksia selvitetään seuraavien teemojen kautta: - Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen ongelmakohtien kartoittaminen. - Lentoliikenteen kehitystä hidastavien liikennejärjestelmällisten ja rakenteellisten ongelmien kuvaaminen ja tilannearvio. - Vaihtoehtoisten lentoliikennejärjestelmämallien vertailu ja elinvoimaisten järjestelmien benchmarkkaaminen (esim. Norjan, Saksan ja Kiinan malli). - Uuden ratkaisuehdotuksen esittäminen, joka tähtää lentomatkustajamäärien kasvuun. Mahdollinen lentoasemien omistajuuteen liittyvä tarkastelu. - Lentoasemakohtaisten strategioiden laatiminen alueellisesta näkökulmasta lentoaseman maantieteellinen sijainti, matkustustarpeet ja elinkeinorakenne huomioiden. Lentoasemien todellisten vaikutusalueiden määrittäminen suhteessa potentiaaliseen lentotarjontaan. - Lentoasemien kaupallisen liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksien kartoittaminen. - Rahoituskanavien ja tukimahdollisuuksien selvittäminen: mm. maaliskuussa voimaan astunut EUkomission ohjeistus, valmistelussa olevat säännökset porrastetusta EU:n investointituesta alle miljoonan matkustajan lentoasemille, TEN-T rahoitus sekä muut rahoitusmahdollisuudet. - Kansainvälisten hub-lentoasemien tarjonnan tarkastelu Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulmasta. Pietarin Pulkovon kentän kehityksen arvioiminen sekä sen merkitys Suomen lentoliikenteen kehittymisen kannalta. - Potentiaalisten lentoreittien kartoittaminen aidosti kansainvälisestä näkökulmasta ja kysyntäpotentiaaliin pohjautuen. Paikallisten hub-lentoasemien mahdollisuuksien selvittäminen. - Potentiaalisten lentoyhtiöiden kartoittaminen ja laajemman alueen markkinapotentiaalin löytäminen ja sen hyödyntäminen neuvotteluissa lentoyhtiöiden kanssa.

12 - Elinkeinoelämän ja lentoliikennetoimijoiden yhteistyön vahvistaminen siten, että lentoliikenne palvelee elinkeinoelämää ja aluetta sekä toimii kustannustehokkaasti. Elinkeinoelämän kehitystä estävien pullonkaulojen purkaminen, esim. naapurimaiden investointisuunnitelmien osalta. - Alueen matkaketjujen nykytila-arvio, kehitysmahdollisuuksien selvittäminen ja pilotointi. Matkaketjutarkastelussa arvioidaan myös lentoliikenteen korvaavan maaliikennejärjestelmän mahdollisuudet ja kustannukset. - Kansalliseen lentoliikennestrategiatyöhön vaikuttaminen, mm. perusteiden löytäminen lentoasemien säilyttämiseksi ja kehittämiseksi.

ITÄ JA POHJOIS SUOMEN LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE

ITÄ JA POHJOIS SUOMEN LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE ITÄ JA POHJOIS SUOMEN LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Ylimaakunnallinen EAKR hanke ohjelmakaudella 2014 2020 Mukana ovat Itä ja Pohjois Suomen seitsemän maakuntaa: Etelä Savo, Pohjois Savo, Pohjois Karjala,

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

2.5.2013 292/00.04.00.02/2013. Jakelu: Liikenneministeri Merja Kyllönen Kansallisen lentoliikennestrategian seurantaryhmä ja projektiryhmä

2.5.2013 292/00.04.00.02/2013. Jakelu: Liikenneministeri Merja Kyllönen Kansallisen lentoliikennestrategian seurantaryhmä ja projektiryhmä LAPIN LIITTO KANNANOTTO 2.5.2013 292/00.04.00.02/2013 Jakelu: Liikenneministeri Merja Kyllönen Kansallisen lentoliikennestrategian seurantaryhmä ja projektiryhmä LAPLAND AIRPORTS LENTOASEMAT TUKEVAT KOKO

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Vastuullisesti kasvava Lappi

Vastuullisesti kasvava Lappi Vastuullisesti kasvava Lappi Vastuullisesti kasvava Lappi kasvaa jokaisella toimialalla Lapin elinkeinoelämä on kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen kasvanut kaikilla toimialoilla. Lapin elinkeinoelämän

Lisätiedot

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13 paikka osoite Tervetuloa Kajaanin lentoaseman kehittämistilaisuuteen! Tilaisuus on osa Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanketta,

Lisätiedot

Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa

Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa LENTOLIIKENNE MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ Lentoliikenne muuttui rajusti 90 luvulla. Kilpailu vapautui > halpalentoyhtiöt tulivat markkinoille Jakelukanavat

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T,

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Lentoliikennestrategia Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 2012 Liikenteen visio 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Kehitetään palvelutason

Lisätiedot

Turun lentoasemalla suuri merkitys alueen elinkeinoelämälle

Turun lentoasemalla suuri merkitys alueen elinkeinoelämälle Kysely Turun lentoaseman kehittämisestä Turun lentoasemalla suuri merkitys alueen elinkeinoelämälle 10.10.2018 Kyselyyn osallistui 897 vastaajaa Kyselyn tarkoitus oli kerätä tietoa Turun lentoaseman käytöstä

Lisätiedot

Matkailun merkitys Lapissa LME:n talviseminaari Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Matkailun merkitys Lapissa LME:n talviseminaari Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Matkailun merkitys Lapissa LME:n talviseminaari 2.2.2016 Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Lähde: Lapin matkailun maankäyttöstrategia 2040 Lapin matkailun menestystarina Matkailuklusteri Lapissa

Lisätiedot

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013

Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013 ARKTISET LUONNONVARAT JA LIIKENNE Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013 HANNE JUNNILAINEN MAAKUNTAINSINÖÖRI LAPIN LIITTO 20.3.2014 ARKTISEN NEUVOSTON JÄSENMAAT

Lisätiedot

Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä

Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä Liikenne- ja viestintäministeriö 23.1.2013 Työn tarkoitus ja rajaus Selvitystyö on tehty lentoliikennestrategiatyön

Lisätiedot

PANEELI: LIIKENNESTRATEGIAT JA KÄYTÄNTÖ MITÄ POHJOISESSA PITÄISI TEHDÄ? L M. Hanne Junnilainen Liikenne- ja maankäyttöasiantuntija Kiila Consulting

PANEELI: LIIKENNESTRATEGIAT JA KÄYTÄNTÖ MITÄ POHJOISESSA PITÄISI TEHDÄ? L M. Hanne Junnilainen Liikenne- ja maankäyttöasiantuntija Kiila Consulting PANEEI: K K F IIKENNESTRATEGIAT A KÄYTÄNTÖ MITÄ POHOISESSA PITÄISI TEHDÄ? M Hanne unnilainen iikenne- ja maankäyttöasiantuntija Kiila Consulting APIN IIKENNEPÄIVÄ 2017 27.11.2017 AUEEISTEN ENTOASEMIEN

Lisätiedot

Click to edit Master title Matkailuasiantuntija Satu Luiro Lapin matkailuparlamentti

Click to edit Master title Matkailuasiantuntija Satu Luiro Lapin matkailuparlamentti 9/25/2017 LAPIN MATKAILU Kehitysnäkymät ja kehittäminen Click to edit Master title Matkailuasiantuntija Satu Luiro Lapin matkailuparlamentti 21. - 22.9. 2017 Kasvun vuosi! Rekisteröidyt yöpymiset Lapissa

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet. Lapin matkailuparlamentti 2013

Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet. Lapin matkailuparlamentti 2013 Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013 Matkailu ei ole nappikauppaa, vaan kasvuala Suomessa rekisteröitiin 5,8 miljoonaa ulkomaista yöpymistä Top rekisteröidyt yöpymiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Toukokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 299 000 yöpymistä, joista suomalaisille 135 000 ja ulkomaalaisille 164 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics 2012 Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics Lentomatkustajien yhteismäärä Finavian lentoasemilla oli 19 187 508 was the total number of passengers in Finavia airports Matkustajamäärät

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Vaasan seudun tavoitteet 2019

Vaasan seudun tavoitteet 2019 Vaasan seudun tavoitteet 2019 Neljä kivijalkaa Elinkeinoelämän voima Seudullinen saavutettavuus Osaaminen Asuminen ja matkailu Elinkeinoelämän voima 3 EnergyVaasa ja sen kansallisen merkityksen tunnistaminen

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto 27.10.2016 1 Lentoasemaverkosto Finavia Oyj:n ylläpitämä 22 lentoaseman verkosto

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa

Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa Aviation Day 20.10.2015 Kuopio Kari Savolainen Tiesitkö, että Finavia omistaa, ylläpitää ja kehittää 24 lentoaseman verkostoa sekä tuottaa lennonvarmistuspalvelut koko

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit

Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit NOPEAT ITÄRADAT OSANA KESTÄVÄÄ ALUEKEHITYSTÄ Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit Timo Aro, MDI Rasmus Aro, MDI Timo

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Finavia EU:n lentoliikennestrategiasta

Finavia EU:n lentoliikennestrategiasta Finavia EU:n lentoliikennestrategiasta Kuuleminen Eduskunnan liikennevaliokunnassa 2.3.2016 Viestintäjohtaja Mikko Saariaho, Finavia Oyj Matkustajaliikenne 2009-2015 Passenger traffic 2009-2015 18 000

Lisätiedot

Missiona Pohjoisen menestys. Timo Rautajoki,

Missiona Pohjoisen menestys. Timo Rautajoki, Missiona Pohjoisen menestys Timo Rautajoki, 27.4.2017 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 2 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 3 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 4 Kansainvälisyys Lappi on jo nyt

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELSINGIN MATKAILUTILASTOT ELOKUU 2016 Yöpymiset vähenivät vajaan prosentin Elokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 404 000 yöpymistä, joista suomalaisille 157 000 ja ulkomaalaisille 247 000 yötä. Suomalaisten

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

A L U E E L L I N E N L N N E. 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I

A L U E E L L I N E N L N N E. 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I A L U E E L L I N E N L E N T O L I I K E N N E 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I R O V N I E M I Liikenneasiantuntija Hanne Junnilainen Lapin liitto Oulu Pariisi Lontoo

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ

RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ 11.9.2018 1 Suomen kasvukolmio on ainutlaatuinen mahdollisuus Pohjoismaiden suurimmat kaupunkikeskittymät ja niiden väliset ratayhteydet Matka-ajat kuvaavat nykytilaa

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %).

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %). HELSINGIN MATKAILUTILASTOT KESÄKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Kesäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 353 000 yöpymistä, joista suomalaisille 138 000 ja ulkomaalaisille 215 000 yötä. Eniten

Lisätiedot

Miksi matkailuun kannattaa panostaa?

Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen Esityksen sisältö Miten Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa? Miten Suomella ja Varsinais-Suomella menee matkailussa? Matkailun tiekartta ja sen

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja vetovoimaa. Mikko Helander Kesko Oyj, pääjohtaja

Kilpailukykyä ja vetovoimaa. Mikko Helander Kesko Oyj, pääjohtaja Kilpailukykyä ja vetovoimaa Mikko Helander Kesko Oyj, pääjohtaja Mikko Helander Syntynyt Kuopiossa 2.6.1960 Ylioppilaaksi Minna Canthin yhteiskoulusta 1979 Jalkapalloilua KuPS:ssa ja Etelä-Kuopion Ilveksessä

Lisätiedot

Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen

Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen Esityksen sisältö Miten Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa? Miten Suomella ja Varsinais-Suomella menee matkailussa? Matkailun tiekartta ja sen

Lisätiedot

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja 31.10.2013 Tilaisuuden tavoitteet, organisointi ja työskentelytapa Ympäristösi parhaat tekijät Työpajan tavoitteet 2 Lisätä yhteistä tietopohjaa lentoasemaverkostoa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Matkailutilasto Elokuu 2016

Matkailutilasto Elokuu 2016 Matkailutilasto Elokuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset laskivat 4,7 prosenttia Oulussa Elokuussa 2016 Oulussa yövyttiin 57 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 44 000 yötä ja ulkomaalaiset 13 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Edunvalvontapäällikkö Koskela:

Edunvalvontapäällikkö Koskela: LAUSUNNON ANTAMINEN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE SUOMEN LENTOLIIKENNESTRATEGIAN VÄLIRAPORTISTA MKH 13.1.2014 Edunvalvontapäällikkö Koskela: Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 17.12.2013 valtakunnallisen

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Schengen rajasäännöstä ei myöskään velvoita Suomea luokittelemaan lentoasemia.

Schengen rajasäännöstä ei myöskään velvoita Suomea luokittelemaan lentoasemia. Lausuntopyyntö id 3742639, 00, RVLDno/2015/1700 : Rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttaminen TAUSTAMUISTIO Rajavartiolaitoksen, poliisin

Lisätiedot

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA Ville Haapasaari Lentoasemanjohtaja Finavia Finanssilounas 17.4.2015 1 FINAVIA LYHYESTI Valtion omistama lentoasemayhtiö 24

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström 1 Agenda Yhtiön tausta ja avainluvut Alueellisen lentoliikenteen luonne

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys

Lapin matkailun kehitys Lapin matkailun kehitys 2011-2012 Lapin matkailuparlamentti 3.10.2012 Satu Luiro Matkailukoordinaattori Lapin liitto Rekisteröityjen yöpymisten kehitys Rekisteröityjen yöpymisten kehitys Lapissa ja tavoitteet

Lisätiedot

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA OULUN MATKAILUTILASTOT VUOSI 2018 REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA Vuonna 2018 Oulussa kirjattiin 655 tuhatta yöpymistä, joista suomalaisille 548 tuhatta ja

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Matkailutilasto Kesäkuu 2016

Matkailutilasto Kesäkuu 2016 Matkailutilasto Kesäkuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset vähenivät 7,5 prosenttia Oulussa Kesäkuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 37 000 yötä ja ulkomaalaiset 12 000 yötä

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Matkailutilasto Heinäkuu 2016

Matkailutilasto Heinäkuu 2016 Matkailutilasto Heinäkuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset vähenivät 4,9 prosenttia Oulussa Heinäkuussa 2016 Oulussa yövyttiin 80 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 61 000 yötä ja ulkomaalaiset 19 000 yötä

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Mistä lentoliikenteen päästöt syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää?

Mistä lentoliikenteen päästöt syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää? Mistä lentoliikenteen päästöt syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää? Ilmansuojeluyhdistyksen kevätseminaari Johanna Niemistö 22.3.2019 Johanna Niemistö, Sampo Soimakallio, Ari Nissinen ja Marja Salo

Lisätiedot

Yhdistää puoli Suomea

Yhdistää puoli Suomea 1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa

Lisätiedot