ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE"

Transkriptio

1 Hankesuunnitelma ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE - Ylimaakunnallinen EAKR-hanke ohjelmakaudella Mukana ovat Itä- ja Pohjois-Suomen kahdeksan maakuntaa: Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi. - Kustannusarvio on maksimissaan Hankkeen kesto 3 vuotta, hanke alkaa syksyllä Haasteiden ja mahdollisuuksien alue Itä- ja Pohjois-Suomella on yhteisiä saavutettavuuteen ja alueen ominaispiirteisiin liittyviä haasteita: - pitkät välimatkat ja harva asutus - elinkeinoelämän hajanainen rakenne - ongelmat lentojen kannattavuuden kanssa, kilpailun puute ja kalliit hinnat - ongelmat kansainvälisten jatkoyhteyksien osalta, suorien kv-yhteyksien vähäisyys - korvaavien liikennemuotojen puute - matkailualan vahva sesonkiluonteisuus - reuna-alueen haasteet matkaketjujen osalta Reuna-alueen ominaispiirteistä ja saavutettavuuden haasteista huolimatta Itä- ja Pohjois-Suomen alueella on hyvät kasvunäkymät. Tällä hetkellä kaivos- ja energiatoimialat, kasvussa oleva metsäbiotalous uusine tuotteineen (biojalostamot), kansainvälinen matkailu ja koko Barentsin alueen vahva kasvu luovat uudenlaisia kehitysnäkymiä. Luonnon ominaispiirteistä johtuen maantieteellisesti perifeerinen alue on nousemassa uudenlaisen strategisen asemaan. Myös teknologiateollisuutta sijoittuu laajasti eri puolille Itäja Pohjois-Suomea. Ilman toimivaa lentoliikennettä alueen elinkeinoelämän potentiaalin hyödyntäminen on mahdotonta. Barentsin alue ja Venäjä luovat kasvunäkymiä koko Suomelle Itä- ja Pohjois-Suomi sijaitsevat keskiössä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden, sekä Murmanskin ja Arkangelin alueiden investointipotentiaali on 144 miljardia euroa (Kuva 1). 1 Itä- ja Pohjois-Suomen osuudeksi näistä investoinneista on arvioitu reilu 10 %. 2 Käynnissä oleva kehitys on jo nyt johtanut työvoimapulaan: tällä hetkellä Pohjois-Norjassa on avointa työpaikkaa. Suomalaisia osaajia ja alihankkijoita pyydetään jatkuvasti osallistumaan investointihankkeisiin. 1 Lapin kauppakamari. Yearbook Itä- ja Pohjois-Suomi työryhmän loppuraportti

2 Kuva 1. Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden sekä Murmanskin ja Arkangelin alueiden investointipotentiaali. 1 Tuulivoima 33,924 mrd Öljy ja kaasu 26,226 mrd Liikenneinfrastruktuuri 24,774 mrd Kaivosteollisuus 20,542 mrd Ydinvoima 12,000 mrd Vesivoima 7,260 mrd Pertinteinen teollisuus 7,043 mrd Julkiset 4,394 mrd Matkailu 3,361 mrd Sähköverkko 2,150 mrd Kauppa 1,355 mrd Bioenergia 0,958 mrd Yhteensä 143,987 mrd Väestön kannalta ajateltuna Itä- ja Pohjois-Suomi ovat Euroopan harvaan asutuimpia alueita, mutta arktisesta näkökulmasta alue on väestö- ja teknologiakeskittymä. Koko arktisen alueen mittakaavassa Pohjois-Norjan, Pohjois-Ruotsin ja Luoteis-Venäjän alueet ovat nopeimmin kehittyviä alueita. Suomen nykyisen lentoliikennejärjestelmän raameissa tähän kehitykseen mukaan pääseminen ei ole kuitenkaan mahdollista: maamme lentoliikennejärjestelmä loppuu maantieteellisesti siihen, mistä kehitys alkaa (Kuva 8). Suomen arktisessa strategiassa tavoitteena on Tunnistaa avautuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet ja osata hyödyntää arktinen osaaminen taloudellisesti sekä Varmistaa toimivat liikennejärjestelmät ja rajanylityspaikat arktisella alueella. 3 Itä- ja Pohjois-Suomen liikennejärjestelmää tulisikin tarkastella uudesta, tulevaisuuden potentiaalin näkökulmasta. Lentoliikenteellä on tärkeä rooli erityisesti kehityksen alkuvaiheessa ja rajat ylittävässä liikenteessä. Myös Venäjän rajan yli tapahtuva liiketoiminta on kasvanut jatkuvasti: Venäjän vaurastuminen, WTOjäsenyys, matkailijavirtojen lisääntyminen sekä tulevaisuudessa mahdollinen viisumivapaus tuovat uuden ison markkina-alueen ja kasvupotentiaalin hyvin lähelle. Matkailun yhä suurempi merkitys koko Itä- ja Pohjois-Suomen alueella perustuu erityisesti venäläisiin, mutta myös muut kansainväliset matkailijavirrat lisääntyvät. Venäläiset käyttävät jo nyt Suomen lentoasemia Schengen -viisumin kautta ja viisumivapaus lisäisi myös Suomen kautta toteutuvaa lentomatkustusta. 3 Suomen arktinen strategia 2013

3 Suomen kaivosteollisuuden kasvu syntyy Itä- ja Pohjois- Suomessa Kaivannaisteollisuus on yksi Itä- ja Pohjois-Suomen merkittävimmistä tulevaisuuden kasvualoista. Kaivannaisala on jo nyt merkittävä alueen työllistäjä: koko klusteri työllistää yli henkilöä ja kaivoksissa työskentelee n henkeä. Vuoteen 2022 mennessä kaivosalalle tarvitaan uutta työntekijää ja yhden kaivostyöpaikan on arvioitu tuovan muille aloille 2,5-3,5 työpaikkaa. Osaavan työvoiman saaminen ja saavutettavuuden järjestäminen on kuitenkin haastavaa: maamme kaivokset sijoittuvat liikennejärjestelmän kannalta reuna-alueille Itä- ja Pohjois-Suomeen. 4 Vientiteollisuudelle toimivat kansainväliset lentoyhteydet ovat tärkeä kilpailukykytekijä Keskuskauppakamarin tekemän tutkimuksen mukaan liikenneyhteydet ovat yrityksille toiseksi tärkein kilpailukykytekijä. 5 Erityisesti kansainvälistä kauppaa tekevälle yritykselle liikenneyhteydet ovat elintärkeitä, etenkin Suomen syrjäisestä sijainnista johtuen. (Kuva 3) Kuva 2. Suomen metallimalmikaivokset GTK Kuva 3. Keskuskauppakamarin tekemän kyselytutkimuksen mukaan lentoliikenteen merkitys yritysten kilpailukyvylle on kasvanut selvästi. ( Keskuskauppakamari) 4 Kaivosalan toimialaraportti TEM 5 Saario, K Alueiden kilpailukyky yrityksen näkökulma. Keskuskauppakamari.

4 Ulkomaankaupan osuus Suomen BKT:stä on noin 80 %. 6 Myös Itä- ja Pohjois-Suomelle tärkeät toimialat ovat vientiteollisuutta: metalli-, puu-, teknologia- ja kaivannaisteollisuus sekä kansainvälinen matkailu. Itäja Pohjois-Suomen maakuntien vientitulo oli reilut 9 mrd euroa vuonna 2011 (Kuva 4). 7 Kyseiset toimialat sijaitsevat alueella luonnonvarojen sijainnista ja luonnon ominaispiirteistä johtuen. Tarkoituksenmukainen liikenteen suunnittelu huolehtii siitä, että alueelliset vahvuuden voidaan hyödyntää erityisesti elinkeinoelämän näkökulmasta. Kuva 4. Itä- ja Pohjois-Suomen viennin ja tuonnin arvo vuonna 2011 oli reilut 9 mrd euroa. Kansainvälinen matkailu ei ole mukana näissä tilastoissa. Toimiala Online/Tullihallitus Kansainvälinen matkailu Suomen nopeimmin kasvava vientituote Kansainvälinen matkailu on kasvanut Itä- ja Pohjois-Suomen alueella globaalin trendin mukaisesti n. 5% vuosivauhtia. Suomen vientiin rinnastettava matkailutulo on tällä hetkellä 4,2 mrd vuodessa ja sen kokonaiskysyntä on 2,7 % BKT:stä. 8 Alueen matkailu toipui edellisestä talouslamasta nopeasti ja edistää kasvavana palvelualana Itä- ja Pohjois-Suomen sopeutumista rakennemuutokseen. Samaan aikaan alueen lentoliikenteen kehitys on jäänyt selvästi globaalista keskiarvosta, joka on 5% vuodessa. Saavutettavuuden näkökulmasta Itä- ja Pohjois-Suomen matkailualan tilanne on hankala: jatkolentoyhteydet päämarkkina-alueilta toimivat huonosti, suosittujen matkailukohteiden osalta lentokapasiteetti myydään nopeasti loppuun ja lennot ovat usein ylihintaisia kilpaileviin kohteisiin verrattuna. Näistä puutteista johtuen liiketoimintaa menetetään jatkuvasti samalla merkittävä osa matkustajapotentiaalista jää käyttämättä. Matkustusaika ja matkan helppous ovat hinnan lisäksi tärkeitä kriteereitä vapaa-ajan matkaa valittaessa. Jo nykyisellään Itä- ja Pohjois-Suomeen matkustavan ulkomaalaisen matkailijan matkustusaika on hyvin pitkä. Alueen lentoasemaverkosto tulisikin nähdä arvokkaana alueen infrastruktuurikokonaisuutena, sillä matkustusajan piteneminen ohjaa kysynnän käytännössä muualle. Uskoa matkailun menestykseen tuovat Venäjän markkinoiden hyvä kehitys sekä merkittävä uusi kasvumarkkina Japani. 6 Elinkeinoelämän keskusliitto 7 Toimiala Online / Tullihallitus 8 OSKE Matkailun ja Elämystuotannon klusteriohjelman infograafi

5 Vapaa-ajan matkailijoiden osuus lentomatkustajista on kasvanut viime vuosina selvästi ja erityisesti tulevaisuuden kasvun odotetaan olevan tässä matkalajissa nopeaa (Kuva 5). Globaalisti vahvassa kasvussa oleva luonto- ja elämysmatkailu tarjoavat hyvän mahdollisuuden haja-asutusalueen elinkeinoelämälle ja lentomatkustajamäärien kasvattamisessa. Tällä hetkellä kansainvälisen matkailun potentiaalista on nähty alueella vasta pintaraapaisu (kuva 6). Kuva 5. Vapaa-ajan matkojen määrä lentoliikenteessä on kasvanut selvästi ja ennusteiden mukaan kasvaa eri matkalajien vertailussa nopeinta vauhtia. Liikenteen tutkimuskeskus Verne/TTY Kuva 6. Kotimaiset ja kansainväliset yöpymiset Itä- ja Pohjois-Suomen alueella. Kansainvälisten matkailijoiden potentiaalista on nähty vasta pintaraapaisu. Toimiala Online

6 Kehityspotentiaalin hyödyntäminen vaatii liikennejärjestelmän kehittämistä kansainvälisestä näkökulmasta Itä- ja Pohjois-Suomen alueen kehitysmahdollisuuksia ei voida hyödyntää ilman, että reuna-alueen liikenteelliset ongelmat ratkaistaan suunnitelmallisesti. Selkeä este koko Barentsin alueen taloudellisen potentiaalin hyödyntämisessä ovat puutteet alueen liikenneinfrastruktuurissa ja rajat ylittävässä liikennejärjestelmänsuunnittelussa. Liikenteellisesti Itä- ja Pohjois-Suomi sijaitsevat Barentsin alueen keskiössä. Alueen liikenneratkaisuilla on tärkeä merkitys Barentsin alueen kehittyvimpien alueiden kasvulle, mutta erityisesti Suomen elinkeinoelämälle. Kehityksen alkuvaiheessa lentoliikenteellä on erityinen asema. Suurien investointien käynnistyessä, jolloin työvoiman tarve on suurimmillaan, pendelöinti naapurimaihin tulee lisääntymään. Erityisesti asiantuntijoiden työmatkaliikkumisessa lentoliikenteellä on merkittävä rooli. Lentoliikenteen merkitystä tulee pohtia myös luonnonvarojen jatkojalostusta ja teollisuuden nopeita rahtikuljetustarpeita suunniteltaessa. Liikennejärjestelmän kannalta katsottuna lentoliikenne on kustannustehokas tapa järjestää hajaasutusalueen liikkuminen. Korvaavan maaliikenteen hinta on moninkertainen lentoliikenteeseen nähden ja matka-aika venyisi kestämättömäksi. Lentoliikenteen merkitys maantieteellisesti reuna-alueella sijaitsevalle maalle näkyy myös siinä, että ilmailualan osuus maamme BKT:stä on korkea (3,2%). Nykyisen lentoasemaverkoston näkökulmasta katsottuna Itä- ja Pohjois-Suomi ovat lentoliikenteellinen umpikujia ja kansainväliset yhteydet puuttuvat (kuva 8). Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämän perusta ja kaikki tulevaisuuden strategiset urat ovat kuitenkin kansainvälisiä. Barentsin ja Venäjän alueen kehitykseen, kansainvälisen matkailun globaaliin kasvuun ja vientiteollisuuden merkitykseen nähden vain kotimaan liikenteeseen perustuva lentoliikenne ei ole alueella perusteltua. Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikennettä tulisikin kehittää alueen elinkeinoelämän vahvuuksista käsin ja aidosti kansainvälisestä näkökulmasta. Ilman kansainvälisen saavutettavuuden kehittymistä alueen pitkän tähtäimen kilpailukyky tulee kärsimään merkittävästi. Kansainväliset lentoyhteydet lentoliikenteen kasvun perusta Suomen lentoliikenteen kasvu on perustunut 90-luvun alusta alkaen kansainväliseen matkustamiseen. Kotimaan matkustajamäärät ovat samaan aikaan olleet jopa laskevia tai pysyneet tasaisina (Kuva 6a). Kansainvälisen reittiliikenteen merkityksen lentoaseman kasvulle voi nähdä myös Tampere-Pirkkalan, Turun ja Lappeenrannan lentoasemien matkustajamäärien kehityksestä (Kuva 7b-c). Käytännössä suorat kansainväliset reittilennot ovat muuttaneet näiden lentoasemien koko kehityspolun.

7 Kuva 7a. Lentoliikenteen matkustajamäärien kehittyminen Suomessa vuosina Kuva 7b-c. Tampere-Pirkkalan, Turun ja Lappeenrannan lentoasemien matkustajamäärien kehitys vuosina Kaaviokuvissa oranssit nuolet osoittavat hetkeä, jolloin suorien kansainvälisten reittilentojen lentäminen aloitettiin ko. lentoasemilta. (muokattu Kaartinen, perustuu Finavian tilastoihin). 9 Maakuntien lentoliikenne kärsii kansainvälisten jatkolentoyhteyksien toimimattomuudesta Suomen muiden maakuntien kansainvälinen saavutettavuus perustuu suurelta osin Helsingin kautta lennettäviin jatkolentoyhteyksiin. Tällä hetkellä maakuntien lentoliikennettä häiritsevät kuitenkin kansainvälisten jatkolentoyhteyksien toimimattomuus, kilpailun puute sekä kalliit hinnat. 10 Samalla näiden maakuntalentoasemien lentomatkustajamäärät ovat tipahtaneet globaalin lentoliikenteen kehityksen vauhdista jopa laskeneet. Finnairin Aasian strategia on ollut toimiva ja säilyttänyt pienen kansallisen lentoyhtiön elinvoimaisena, mutta maakuntien lentoliikennejärjestelmää ei ole pystytty hoitamaan sujuvasti ja kannattavasti samalla konekalustolla ja kansainvälisten lentojen aikatauluilla. Koska Aasian ja Euroopan reitit ovat huomattavasti pidempiä kotimaan reitteihin verrattuna, kotimaan lennot eivät pysty sovittumaan kansainvälisten lentoaikataulujen rytmiin. Maakunnille tärkeänä vaihtoaikana (klo 15-16) konekapasiteetti on käytössä Euroopan ja Aasian reiteillä ja maakuntien lennot ovat rytmityksestä johtuen helposti tyhjiä paluu- /menomatkalla (Kuva 8). Syytä ei kuitenkaan pitäisi lähteä hakemaan Finnairin Aasian strategiasta, vaan tulisi pyrkiä miettimään vaihtoehtoisia, tehokkaampia ratkaisuja tähän liikennejärjestelmälliseen ongelmaan. 9 Katja Kaartisen diplomityö Matkalehden tutkimus:

8 MAAKUNNILLE HYÖDYLLINEN AIKAIKKUNA HELSINKI- VANTAALLA Kuva 8. Aasian ja Euroopan reitit ovat huomattavasti pidempiä kotimaan lentoihin verrattuna, joten niiden tehokas yhteensovittaminen nykyisessä lentoliikennejärjestelmässä on haastavaa. Nykyinen järjestelmä palvelee Aasia-Eurooppa-lentämistä, mutta ei kotimaan lentämistä. Kansainvälinen liikenne tulisi nostaa mahdollisuudeksi myös Itä- ja Pohjois-Suomen lentoasemien kehittämisessä 20 vuoden kehitystrendi osoittaa, että nykyisessä Suomen lentoliikennemallissa maakuntakenttien lentoliikenteellä on vain rajallisia kehitysmahdollisuuksia. Kuvasta 9 voidaan nähdä, että Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa lentoliikennejärjestelmä on rakentunut samanlaiseen viuhkamalliin, missä Tukholma ja Helsinki toimivat kansainvälisinä hub-asemina. Nämä lentoliikennemallit ovat muotoutuneet käytetyn suihkukonekaluston tarpeiden pohjalta. Ruotsissa viuhkamainen lentoliikennemalli on johtanut lentoasemaverkoston karsimisen kierteeseen. Norjassa lentoliikennejärjestelmä perustuu useamman kauttakulkulentoaseman malliin, missä myös maakunnista lennetään suoria kansainvälisiä reittilentoja. Taulukon 1 perusteella Norjan malli voidaan helposti arvioida myös elinvoimaiseksi: väkiluvultaan samankokoisessa Norjassa on 45 maakuntalentoasemaa ja lentomäärät ovat merkittävästi suurempia. Positiivinen kehitys on heijastunut myös Oslon lentoasemaan, jonka matkustajamäärät ovat 1,5-kertaiset Helsinki-Vantaaseen verrattuna. Norjassa lyhyemmille reittiväleille ja pienemmille matkustajamäärille voidaan tarjota sopiva konekalusto ja useamman lentoyhtiön palvelutarjonta. Elävämpi ja laaja-alaisempi verkosto tarjoaa lentoyhtiölle kiinnostavan lentoliikenteen markkina-alueen ja samalla se synnyttää terveen kilpailutilanteen, jossa lentolippujen hinnat pysyvät kohtuullisina.

9 2012 FINAVIA AVINOR Maan väkiluku 5,4 miljoonaa 5,0 miljoonaa Lentoasemat Maakuntakenttien matkustajat 4,3 miljoonaa 23,6 miljoonaa Pääkaupunkikentän matkustajat 14,9 miljoonaa 22,1 miljoonaa Matkustajat yhteensä 19,2 miljoonaa 45,7 miljoonaa Maakuntakenttien osuus matkustajista 23% 52% % Työntekijät Liikevaihto 15,5 miljoonaa 1,2 mrd Tulos 15,5 miljoonaa 125 miljoonaa Taulukko 1. Suomen ja Norjan mallien tunnuslukuja (Lähde: Finavia, Avinor) Kuva 9. Norjassa lentoliikenne perustuu useamman kauttakulkulentoaseman malliin, missä maakunnallisista hubeista lennetään sekä kotimaan lentoja että suoria kansainvälisiä reittilentoja. Lentokonekalusto on sovitettu alueen matkustajamääriin ja lentomatkoihin. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat tällä hetkellä lentoliikenteellisiä umpikujia Barentsin alueen vahvasti kehityspotentiaalista huolimatta. (Lähde: muokattu Joint Barents Transport Plan) Tarkasteltaessa Suomen, Ruotsin ja Norjan alueellisten lentoasemien matkustajamääriä, huomataan Suomen jäävän selvästi jälkeen myös saman talousalueen lentoliikenteen kehityksestä (Kuva 10). Kokonaisuudessaan Norjan ja Ruotsin kotimaanliikenteen suuremmat matkustajamäärät indikoivat Suomen kotimaan lentoliikenteen käyttämättömästä potentiaalista.

10 Kuva 10. Lentomatkustajamäärät Suomen, Ruotsin ja Norjan alueellisilla lentoasemilla. Verne/TTY Kansallinen lentoliikennestrategia perustuu oletukseen kotimaan lentoliikenteen laskevasta trendistä Itä- ja Pohjois-Suomen alueella sijaitsee 15 lentoasemaa, joista tällä hetkellä yksi (Mikkeli) on Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolella. Lentoliikennestrategian väliraportin perusteella keskustelua käydään ainakin seuraavien alueen lentoasemien lakkauttamisesta/yksityistämisestä: Enontekiö, Joensuu, Kemi-Tornio, Kokkola-Pietarisaari, Lappeenranta, Savonlinna ja Varkaus. Väliraportti sisältää lentoasemien lakkauttamisen lisäksi vahvoja linjauksia jäljelle jäävien kenttien liikenteen luokittelusta: vuoteen 2030 tähtäävässä strategiassa lentoasemaluokille on määritetty yksityiskohtainen lentovuorojen aikataulu sekä otettu kantaa lentoreitteihin. Itä- ja Pohjois-Suomen lentoasemien näkökulmasta luokittelu ja esitetyt palvelutasotavoitteet tarkoittavat käytännössä seuraavia asioita: Kuva 11. Itä- ja Pohjois-Suomen lentoasemat (lähde: Finavia)

11 - Lentoasemilta ei olisi suoria kansainvälisiä reittiliikenneyhteyksiä, jotka ovat historiallisesti tarkasteltuna olleet lentoaseman kasvun perusta (esim. Helsinki-Vantaa, Tampere-Pirkkala, Turku, Lappeenranta ja Oulu). - Lentoasemille ei olisi reittilentoyhteyksiä sunnuntaisin tai arkipyhinä, vaikka ne ovat esim. matkailualalle ja viikonloppumatkailulle keskeisiä matkustuspäiviä. - Suuri osa Itä- ja Pohjois-Suomesta ei kuuluisi väliraportin määrittelemän kaukohenkilöliikenteen palvelutason piiriin (väliraportin kuvan 8 valkoinen alue). - Myös keskuslentoasemien (=Kuopio, Oulu, Rovaniemi) vuorotarjonta heikkenee selvästi, vaikka strategian tavoitteena on ollut keskittää näille kentille suurempia matkustajamääriä. - Väliraportissa esitetyn kansainvälisen palvelutason aikataulut eivät myöskään sovitu nykyisiin kansainvälisiin jatkolentoyhteyksiin. - Charter-liikenne on kirjattu ainoastaan matkailua palveleville lentoasemille (Kittilä, Ivalo, Kuusamo ja Kajaani), vaikka merkittävää charter-liikennettä on muiltakin lentoasemilta. - Matkailua palveleville lentoasemille (Kittilä, Ivalo, Kuusamo ja Kajaani) voitaisiin lentää myös vain matkailusesongin aikana, vaikka matkailualan ainoa mahdollisuus loppuun myydyistä sesongeista johtuen on hakea kasvua niiden ulkopuolelta. - Lentoliikennestrategia lähtee oletuksesta, jonka mukaan kotimaan lentoliikenne tulee laskemaan 0,5-1% vuodessa ja jää globaalin lentoliikenteen kehityksen ulkopuolelle. Lentomatkustajamäärien lisääminen elinkeinoelämän kehitysnäkymiin pohjautuen ja rakenteellisia esteitä purkamalla Tällä hetkellä maakuntien vaikutusmahdollisuudet oman alueensa lentotarjontaan eivät ole riittävät. Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämän positiiviset kasvunäkymät antavat alueen lentoliikenteen kehittämiselle kuitenkin uusia mahdollisuuksia. Kehitystyö vaatii pitkäjänteisyyttä ja yhteistä tahtotilaa, mutta myös uudenlaista ajattelumallia. Hankkeessa näitä mahdollisuuksia selvitetään seuraavien teemojen kautta: - Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen ongelmakohtien kartoittaminen. - Lentoliikenteen kehitystä hidastavien liikennejärjestelmällisten ja rakenteellisten ongelmien kuvaaminen ja tilannearvio. - Vaihtoehtoisten lentoliikennejärjestelmämallien vertailu ja elinvoimaisten järjestelmien benchmarkkaaminen (esim. Norjan, Saksan ja Kiinan malli). - Uuden ratkaisuehdotuksen esittäminen, joka tähtää lentomatkustajamäärien kasvuun. Mahdollinen lentoasemien omistajuuteen liittyvä tarkastelu. - Lentoasemakohtaisten strategioiden laatiminen alueellisesta näkökulmasta lentoaseman maantieteellinen sijainti, matkustustarpeet ja elinkeinorakenne huomioiden. Lentoasemien todellisten vaikutusalueiden määrittäminen suhteessa potentiaaliseen lentotarjontaan. - Lentoasemien kaupallisen liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksien kartoittaminen. - Rahoituskanavien ja tukimahdollisuuksien selvittäminen: mm. maaliskuussa voimaan astunut EUkomission ohjeistus, valmistelussa olevat säännökset porrastetusta EU:n investointituesta alle miljoonan matkustajan lentoasemille, TEN-T rahoitus sekä muut rahoitusmahdollisuudet. - Kansainvälisten hub-lentoasemien tarjonnan tarkastelu Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulmasta. Pietarin Pulkovon kentän kehityksen arvioiminen sekä sen merkitys Suomen lentoliikenteen kehittymisen kannalta. - Potentiaalisten lentoreittien kartoittaminen aidosti kansainvälisestä näkökulmasta ja kysyntäpotentiaaliin pohjautuen. Paikallisten hub-lentoasemien mahdollisuuksien selvittäminen. - Potentiaalisten lentoyhtiöiden kartoittaminen ja laajemman alueen markkinapotentiaalin löytäminen ja sen hyödyntäminen neuvotteluissa lentoyhtiöiden kanssa.

12 - Elinkeinoelämän ja lentoliikennetoimijoiden yhteistyön vahvistaminen siten, että lentoliikenne palvelee elinkeinoelämää ja aluetta sekä toimii kustannustehokkaasti. Elinkeinoelämän kehitystä estävien pullonkaulojen purkaminen, esim. naapurimaiden investointisuunnitelmien osalta. - Alueen matkaketjujen nykytila-arvio, kehitysmahdollisuuksien selvittäminen ja pilotointi. Matkaketjutarkastelussa arvioidaan myös lentoliikenteen korvaavan maaliikennejärjestelmän mahdollisuudet ja kustannukset. - Kansalliseen lentoliikennestrategiatyöhön vaikuttaminen, mm. perusteiden löytäminen lentoasemien säilyttämiseksi ja kehittämiseksi.

ITÄ JA POHJOIS SUOMEN LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE

ITÄ JA POHJOIS SUOMEN LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE ITÄ JA POHJOIS SUOMEN LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Ylimaakunnallinen EAKR hanke ohjelmakaudella 2014 2020 Mukana ovat Itä ja Pohjois Suomen seitsemän maakuntaa: Etelä Savo, Pohjois Savo, Pohjois Karjala,

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

2.5.2013 292/00.04.00.02/2013. Jakelu: Liikenneministeri Merja Kyllönen Kansallisen lentoliikennestrategian seurantaryhmä ja projektiryhmä

2.5.2013 292/00.04.00.02/2013. Jakelu: Liikenneministeri Merja Kyllönen Kansallisen lentoliikennestrategian seurantaryhmä ja projektiryhmä LAPIN LIITTO KANNANOTTO 2.5.2013 292/00.04.00.02/2013 Jakelu: Liikenneministeri Merja Kyllönen Kansallisen lentoliikennestrategian seurantaryhmä ja projektiryhmä LAPLAND AIRPORTS LENTOASEMAT TUKEVAT KOKO

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13 paikka osoite Tervetuloa Kajaanin lentoaseman kehittämistilaisuuteen! Tilaisuus on osa Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanketta,

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Lentoliikennestrategia Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 2012 Liikenteen visio 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Kehitetään palvelutason

Lisätiedot

Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä

Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä Liikenne- ja viestintäministeriö 23.1.2013 Työn tarkoitus ja rajaus Selvitystyö on tehty lentoliikennestrategiatyön

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T,

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics 2012 Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics Lentomatkustajien yhteismäärä Finavian lentoasemilla oli 19 187 508 was the total number of passengers in Finavia airports Matkustajamäärät

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

A L U E E L L I N E N L N N E. 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I

A L U E E L L I N E N L N N E. 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I A L U E E L L I N E N L E N T O L I I K E N N E 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I R O V N I E M I Liikenneasiantuntija Hanne Junnilainen Lapin liitto Oulu Pariisi Lontoo

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa

Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa Aviation Day 20.10.2015 Kuopio Kari Savolainen Tiesitkö, että Finavia omistaa, ylläpitää ja kehittää 24 lentoaseman verkostoa sekä tuottaa lennonvarmistuspalvelut koko

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Edunvalvontapäällikkö Koskela:

Edunvalvontapäällikkö Koskela: LAUSUNNON ANTAMINEN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE SUOMEN LENTOLIIKENNESTRATEGIAN VÄLIRAPORTISTA MKH 13.1.2014 Edunvalvontapäällikkö Koskela: Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 17.12.2013 valtakunnallisen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström 1 Agenda Yhtiön tausta ja avainluvut Alueellisen lentoliikenteen luonne

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

LOGISTIIKAN EDELLYTYKSET YRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄNÄ. VIITOSTIESEMINAARI, IISALMI 21.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

LOGISTIIKAN EDELLYTYKSET YRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄNÄ. VIITOSTIESEMINAARI, IISALMI 21.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LOGISTIIKAN EDELLYTYKSET YRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄNÄ VIITOSTIESEMINAARI, IISALMI 21.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEELLÄ, LIIKKUMISELLA SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T, TAVARAT, PALVELUT

Lisätiedot

Arktisen matkailun menestystarina

Arktisen matkailun menestystarina Arktisen matkailun menestystarina Jorma Terentjeff teollisuusneuvos toimitusjohtaja Hiihtokeskus Iso-yöte Oy Matkailun kansantaloudellinen merkitys Matkailu on globaalisti yksi nopeimmin kasvavista toimialoista

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liitto Kokouspvm Sivu Toimielin 1 KESKI-POHJANMAAN LIITTO - MELLERSTA ÖSTERBOTTENS FÖRBUND

Keski-Pohjanmaan liitto Kokouspvm Sivu Toimielin 1 KESKI-POHJANMAAN LIITTO - MELLERSTA ÖSTERBOTTENS FÖRBUND 1 KESKI-POHJANMAAN LIITTO - MELLERSTA ÖSTERBOTTENS FÖRBUND Sihteeristö 1/2014 PÖYTÄKIRJA Kokousaika: Keskiviikko 8.10.2014 klo 9.30-11.25 Kokouspaikka: Keski-Pohjanmaan liitto, Rantakatu 14, Kokkola Käsitellyt

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Helsingin kilpailukyky Helsinki is placed second overall in the Top 25 European cities of fdi s European City of the Future 2014/15 rankings. Helsinki on maailman

Lisätiedot

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA Ville Haapasaari Lentoasemanjohtaja Finavia Finanssilounas 17.4.2015 1 FINAVIA LYHYESTI Valtion omistama lentoasemayhtiö 24

Lisätiedot

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Vekarasta vaariin. Tulevaisuuden näköaloista yksilön näkymiksi. Alueiden ennakointiseminaari Joensuussa 14.-15.3.2013 Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Heikki Eskelinen Karjalan tutkimuslaitos

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4

Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4 Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4 Esityksen tavoitteena kuntien sitouttaminen yhteiseen kehittämiseen 1. Millainen on kuntien tahtotila

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

A L U E E L L I N E N L N N E. 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I

A L U E E L L I N E N L N N E. 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I A L U E E L L I N E N L E N T O L I I K E N N E 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I R O V N I E M I Liikenneasiantuntija Hanne Junnilainen Lapin liitto FINNAIRIN SUURIMMAT

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

BARENTSIN ALUEEN ELINKEINOELÄMÄN

BARENTSIN ALUEEN ELINKEINOELÄMÄN BARENTSIN ALUEEN ELINKEINOELÄMÄN NÄKYMÄT JA Lapin matkailun kehitys, SAAVUTETTAVUUS uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013 HANNE JUNNILAINEN MAAKUNTAINSINÖÖRI LAPIN LIITTO Jyväskylä 4.11.2013

Lisätiedot

LENTOLIIKENNE OSANA KAUKOLIIKENTEEN PALVELUTASOA

LENTOLIIKENNE OSANA KAUKOLIIKENTEEN PALVELUTASOA LENTOLIIKENNE OSANA KAUKOLIIKENTEEN PALVELUTASOA 2 3 Tämä selvitys perustuu Liikenne- ja viestintäministeriön vahvistamaan kaukoliikenteen palvelutasoon vuosille 2012 2015, Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008 MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely

Lisätiedot

Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI

Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI 2013 Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet Nykytilan analyysi Liikennevirasto Helsinki 2013 Kannen kuva: Liikenneviraston kuva-arkisto Verkkojulkaisu

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi

Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi Maakuntahallitus 20 15.02.2016 Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke -tarjoukset työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi 398/04.00.00/2015, 44/05.02.01/2016 MHS 15.02.2016 20 Tiivistelmä Asian

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

MATKA- JA PALVELUKETJUT LAPPIIN MATKUSTAVALLA KANSAINVÄLISELLE YKSILÖMATKAILIJALLE

MATKA- JA PALVELUKETJUT LAPPIIN MATKUSTAVALLA KANSAINVÄLISELLE YKSILÖMATKAILIJALLE lentoyhtiöiden rahoitus markkinointiinvestoinnit Yhteenveto hankkeen loppuraporteista: MATKA- JA PALVELUKETJUT LAPPIIN MATKUSTAVALLA KANSAINVÄLISELLE YKSILÖMATKAILIJALLE taloudellinen kestävyys lentokapasiteetti

Lisätiedot