3/2013. Turvallisuusjohtamisen järjestelmillä turvallisempaa tieliikennettä? Turvallisuusuhat Itämerellä. Asleep at the wheel

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2013. Turvallisuusjohtamisen järjestelmillä turvallisempaa tieliikennettä? Turvallisuusuhat Itämerellä. Asleep at the wheel"

Transkriptio

1 3/2013

2 3/ Turvallisuusjohtamisen järjestelmillä turvallisempaa tieliikennettä? Tutkimus on pitkäjänteistä yhteistyötä Liikenteen rakennemurroksesta sinisen meren markkinaan Liikenteen turvallisuus ja ympäristövaikutukset ristiriitoja vai synergioita? Turvallisuusuhat Itämerellä Asleep at the wheel Törmäyskoe opetustyökaluna ENSI-navigointipalvelu auttaa ennaltaehkäistään onnettomuuksia aiempaa tehokkaammin Keskustelevat autot liikenteessä 17 Alkolukko estää rattijuopumuksia ja auttaa vähentämään alkoholinkäyttöä 51 Onko pyöräilymäärien lisääntyminen uhka turvallisuudelle? 20 Pohjoismaista yhteistyötä tieverkon liikennelaskennan kehittämiseksi 54 Liikenteenhallinnan vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa ENSI-palvelu tulevien käyttäjien silmin Soveltuvatko ulkomaiset mallit kuvaamaan suomalaista liikennevirtaa? Turvallisuutta ja ennakoitavuutta pääkaupunkiseudun pääväylille Loukkaantumisten vakavuuden tilastointiin halutaan ryhtiä Tietoa liikennekäyttäytymisestä jo neljännesvuosisadalta Terveisiä Brysselistä 29 Uusi EU-projekti tähtää vähentämään junan allejääntejä

3 Turvallisuusjohtamisen järjestelmillä turvallisempaa tieliikennettä? T&K Turvallisuusjohtamisen järjestelmillä turvallisempaa tieliikennettä? Turvallisuusjohtamisjärjestelmien hyödyntäminen tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi on vasta hyvin alkutekijöissään. Niitä ei ole tieliikenteessä käytössä muutamia yksittäisiä kuljetus- ja huolintaliikkeitä lukuun ottamatta. Turvallisuusjohtamisjärjestelmät muissa liikennemuodoissa Muissa liikennemuodoissa turvallisuusjohtamista on sovellettu jo usean vuoden ajan. Ilmailussa turvallisuusjohtamisella on pitkät perinteet, ja käytössä on pitkään ollut erilaisia järjestelmiä turvallisuuden hallintaan. Vuonna 2012 voimaan tulleen EU-direktiivin myötä turvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttöönotto tuli ilmailussa lainsäädännön kautta pakolliseksi sekä operaattoreille että ilmailuviranomaisille. Rautatieliikenteessä vaatimus rautateiden toimijoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttöönotosta esiteltiin vuonna 2004 ja saatettiin voimaan vuonna Vuosien varrella vaatimus turvallisuusjohtamisjärjestelmien käyttöönotosta laajeni aluksi koskemaan rautateiden infrastruktuurin haltijoita ja toimijoita, sekä vuonna 2011 myös yksityisraiteiden haltijoita. Meriliikenteen osalta turvallisuusjohtamisjärjestelmä on ollut kauppamerenkulussa pakollinen 2000-luvun alkuvuosilta lähtien Kansainvälisen merenkulun turvallisuusjohtamiskoodin (ISM-koodi) myötä. Tieliikenteen turvallisuusjohtamisjärjestelmä Vuoden 2012 lopussa valmistunut kansainvälinen standardi ISO/DIS (Road traffic safety management systems Requirements with guidance for use) määrittelee tieliikenteen turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimukset, jotta tieliikenteen kanssa vuorovaikutuksessa oleva organisaatio voisi vähentää liikenneonnettomuuksissa kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden lukumäärää. Standardi noudattaa muiden johtamisjärjestelmästandardien ja -ohjeiden (laatu-, ympäristö-, turvallisuusjohtaminen) tapaan jatkuvan parantamisen periaatetta. Se lähtee vaatimuksista, jotka tieliikenteen 2

4 Turvallisuusjohtamisen järjestelmillä turvallisempaa tieliikennettä? kanssa vuorovaikutuksessa olevan organisaation tulee täyttää, jotta tieliikenneonnettomuudet saadaan minimoitua. Standardi on kuitenkin yleisluonteinen, eikä se ota kantaa organisaation käyttämiin menetelmiin näiden onnettomuuksien vähentämiseksi. Tieliikenteen erityispiirteet tulee huomioida Tieliikenne on tunnistettu erityistapaukseksi muihin liikennemuotoihin nähden monessakin suhteessa. Tieliikenteen turvallisuustilanne on huomattavasti huonompi kuin muissa liikennemuodoissa, jos sitä mitataan kuolleiden ja loukkaantuneiden lukumäärillä. Myös yksityisliikenteen suurella osuudella tieliikenteessä on merkitystä. Tieliikenteen turvallisuuden hallinta on erilaista verrattuna muihin liikennemuotoihin, joissa ammattiliikenteen osuus on hallitseva. Lisäksi tieliikenteen turvallisuuden hallinta on nykyään hajanaista, vaikka se sisältääkin monia erillisiä turvallisuusjohtamisen elementtejä. Tieliikenteen turvallisuusjohtamisjärjestelmää valmisteltiin tutkimuksen avulla VTT toteutti kevään 2012 aikana hankkeen, jonka tavoitteena oli tehdä suunnitelma siitä, miten Liikenneviraston turvallisuusjohtamistoimintaa laajennetaan ja/tai aloitetaan tieliikenteessä. Tieliikenteen turvallisuusjohtamisjärjestelmää lähdettiin kehittämään aivan omasta näkökulmastaan esimerkiksi rautatieliikenteen turvallisuusjohtamisjärjestelmään verrattuna, koska tavoitteena oli välttää liiallista monimutkaisuutta ja suuria resurssitarpeita. Tavoitteena oli, että ehdotettu järjestelmä kattaa Liikenneviraston toimialueella olevat liikenneturvallisuusongelmat ja ottaa huomioon kansainvälisen standardiluonnoksen ja muut liikennemuodot, sekä liikenneturvallisuusvision mukaisesti liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten torjunnan. Keskeisiä reunaehtoja olivat johtamisjärjestelmän vaikuttavuus ja liiallisen kuormittavuuden välttäminen. Tutkimuksessa tarkasteltiin standardiluonnoksen keskeisiä sisältöjä ja tieliikenteen turvallisuuden hallintaan vaikuttavia tekijöitä Liikennevirastossa. Lisäksi käytiin lyhyesti läpi Ruotsin liikenneviraston (Trafikverket) kokemuksia turvallisuusjohtamisjärjestelmän lähtökohdiksi, koska siellä turvallisuusjohtamisjärjestelmää on jo alettu ottaa käyttöön. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän elementit hahmottuivat Liikenneviraston tieliikenteen turvallisuusjohtamisjärjestelmän lähtökohdaksi ehdotettiin keskittymistä mitattaviin suorituskykytekijöihin. Suorituskykytekijät ovat sellaisia, että ne vaikuttavat liikenneturvallisuuteen, organisaatio pystyy vaikuttamaan niihin ja niillä organisaatio voi määrittää liikenneturvallisuusvaikutuksia. Suorituskykytekijät voivat olla kolmea perustyyppiä: 1. altistustekijät (liikennemäärä ja suorite), 2. lopulliset tulostekijät (kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden lukumäärät), ja 3. välilliset tulostekijät (esim. tieverkon turvallisuuden suunnittelu ja käyttö). Näiden lisäksi organisaatio voi määritellä ja käyttää myös muita tekijöitä. Suorituskykytekijät eivät yksinään voi muodostaa edes alkeellista tieliikenteen turvallisuusjohtamisjärjestelmää ilman muutamaa muuta osatekijää (ks. Kuva 1). Näistä välttämätön on johdon sitoutuminen, koska turvallisuusjohtamisjärjestelmää ei voida ottaa käyttöön ilman sitä eikä järjestelmästä ole hyötyä, jos johto ei sitoudu siihen. Johdon sitoutumisen lisäksi suorituskykytekijöihin liittyvä toiminta tarvitsee jossain määrin ns. tukitoimintoja. 3

5 Turvallisuusjohtamisen järjestelmillä turvallisempaa tieliikennettä? Turvallisuustoimintaa on koordinoitava, siihen on oltava resursseja, ja organisaatiossa on oltava alan osaamista. Ihmisten on myös oltava tietoisia siitä, miten heidän työnsä vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Lisäksi turvallisuusjohtaminen vaatii viestintää ja edistämistä. Vaikka kaikki toiminnot ovat välttämättömiä, voidaan kuitenkin harkita, kuinka paljon eri toimintoihin panostetaan alkuvaiheessa ja mitä voidaan työstää myöhemmin. Kuva 1. Ehdotettavat tieliikenteen turvallisuusjohtamisjärjestelmän osatekijät alkuvaiheessa. Suorituskykytekijöiden tunnistamisella ja seuraamisella on turvallisuusjohtamisjärjestelmässä keskeinen merkitys. Ne ovat johtamisen työkaluja, joiden avulla voidaan saavuttaa organisaation liikenneturvallisuustavoitteet. Suorituskykytekijöiden kehittäminen on perusteltua erityisesti siksi, että pelkästään onnettomuuksia seuraamalla turvallisuusjohtaminen ei voi olla tuloksellista. Tämä johtuu siitä, että (1) onnettomuusmäärissä on aina huomattavaa satunnaisvaihtelua ja (2) Liikenneviraston keinot vaikuttaa turvallisuuteen ovat rajalliset. Suorituskykytekijöiden avulla Liikennevirasto voi nykyistä tehokkaammin kytkeä toimintansa keskeisiin turvallisuusongelmiin ja seurata toimintansa tuloksellisuutta. Poikkeamaraportointia ammattiliikenteessä kehitettiin Vuoden 2012 aikana toteutettiin myös hanke, jossa tuotettiin turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämistä tukeva menetelmä ammattimaisen tieliikenteen tarpeisiin. Vaaratilanne- ja poikkeamaraportointi valittiin hankkeen lähtökohdaksi, koska menetelmätasolla vaaratilanne- ja poikkeamaraportointi tarjoaa hyvän lähtökohdan sekä kehittää turvallisuutta edelleen että juurruttaa turvallisuusjohtaminen myös ammattimaiseen liikenteeseen. Keskeiseksi poikkeamaraportoinnissa koettiin, että järjestelmä tukee vaarojen havainnointia ja tunnistamista ja että havaintoja käsitellään järjestelmällisesti yhdessä esimerkiksi omassa tiimissä organisaation oppimisen tukena. Tällainen riskiperustainen toimintatapa mahdollistaa myös operatiivisen toiminnan seuraamisen ja antaa turvallisuuden kannalta tärkeää tietoa turvallisuuden kehittämisen tueksi. Turvallisuusjohtamisjärjestelmien käyttöä kuljetusyrityksissä selvitetään Tällä hetkellä ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten suuri osa tieliikenteen kuljetusyrityksistä käyttää turvallisuusjohtamisjärjestelmää ja missä laajuudessa. Sen takia vuoden 2013 alussa käynnistettiin hanke, jossa selvitetään toimintatapoja ja käytäntöjä, joilla tieliikenteen kuljetusyrityksissä hallitaan turvallisuuden eri osa-alueita. Tämän lisäksi tavoitteena on selvittää, miten laajasti tieliikenteen kuljetusyritykset hyödyntävät tarjolla olevia standardeja ja ohjeita yrityksensä turvallisuus-, laatu- tai ympäristöasioiden johtamiseksi ja hallitsemiseksi. Selvityksen kohteena ovat myös edellä mainittujen standardien ja ohjeiden käyttöön liittyvät hyödyt ja haasteet. 4

6 Turvallisuusjohtamisen järjestelmillä turvallisempaa tieliikennettä? Hankkeessa toteutetun kyselyn kohderyhmänä ovat kaikki tieliikenteen kuljetusyritykset sekä linja-autoliikenne että tavaraliikenne kuljetussuoritealasta tai koosta riippumatta. Hanke valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä ja tulokset ovat saatavilla Turvallinen liikenne tutkimusohjelman Internet-sivuilla. Lähteet Hämäläinen, P. & Heikkilä Poikkeamaraportointi ammattiliikenteessä Väline tieliikenteen turvallisuusjohtamiseen. Espoo VTT Technology s. + liitt. 7 s. Luoma, J. & Silla, A Tieliikenteen turvallisuusjohtamisjärjestelmän valmistelu Liikennevirastossa. Esiselvitys. Espoo VTT Technology s. + liitt. 1 s. Reiman, T., Silla, A., Heikkilä, J., Pietikäinen, E. & Luoma, J Turvallisuuskulttuuri liikennejärjestelmässä. Esitutkimus. Espoo VTT Technology sivua + liitt. 18 s. Teksti: Anne Silla, Juha Luoma, Päivi Hämäläinen ja Jouko Heikkilä, VTT Kuva: Olli Penttinen 5

7 Tutkimus on pitkäjänteistä yhteistyötä Pääkirjoitus Tutkimus on pitkäjänteistä yhteistyötä Yhteistyö, yhdessä tekeminen, tiedon ja osaamisen jakaminen ovat viime vuosina olleet keskeisiä teemoja liikenteen hallinnonalalla. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti tutkimuskentällä, missä tutkimuskysymysten monimuotoisuudella ja hankkeiden pitkäjänteisyydellä saavutetaan vakuuttavia tuloksia. Trafi panostaa monialaiseen tutkimusyhteistyöhön ja tavoitteenamme on mahdollistaa omalta osaltamme liikennesektorin laadukas tutkimus myös jatkossa. Trafi käyttääkin tällä hetkellä T&K-budjetistaan noin puolet yhteistyössä rahoitettuihin tutkimuksiin. Hyviä esimerkkejä viimeaikaisista yhteistyöhankkeista ovat muun muassa vakavien loukkaantumisten tilastoinnin kehittämiseen ja käynnistämiseen tähtäävä pitkäjänteinen ja laaja-alainen tutkimusyhteistyö, merikuljetusten päästöjen seurantaan apuja tuovan MERIMA-projektin viimeisin vaihe ja jo useamman vuoden käynnissä ollut ja nyt päättyvä Transeco-tutkimusohjelma, jonka teemat liikkuvat tieliikenteen energiankäytössä ja päästöjen vähentämisessä sekä tietenkin älyliikenteen tutkimus laajasti. Liikenteen hallinnonalalla on tehty ja tehdään paljon hyvää tutkimusta. Haasteena tutkimuspuolella, kuten niin monella muullakin sektorilla, on aika ja sen puute. Miten lohkaista asiantuntijoiden työajasta vielä osa t&k-toimintaan, kun resurssit ovat muutenkin äärirajoilla? Trafin näkökulmasta katsottuna laadukas tutkimustoiminta tuo meille erittäin tärkeää tietoa liikenteen turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden kehittämiseen ja entistä syvällisempään ymmärtämiseen. Pitkäjänteisellä tutkimuksella vahvistamme entisestään koko hallinnonalan ymmärtämystä liikenteen turvallisuudesta, ympäristöystävällisyydestä ja sujuvuudesta. Innostaisinkin kaikkia osallistumaan avoimin mielin tutkimushankkeisiin. Osallistumisen ja syventymisen kautta kasvaa oman asiantuntemuksen lisäksi myös koko hallinnonalan osaamispääoma puhumattakaan vaikutusmahdollisuuksistamme myös laajemmin. 6

8 Tutkimus on pitkäjänteistä yhteistyötä Teksti: Kari Wihlman, pääjohtaja, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Kuva: Trafi 7

9 Liikenteen rakennemurroksesta sinisen meren markkinaan Näkymiä Liikenteen rakennemurroksesta sinisen meren markkinaan Tuhansia osakemiljonäärejä, kansainvälisiä menestystarinoita, huipputeknologian kärkikahinoita, talousmaailman suurennuslaseja ja paljon grogilaseja. Ei kuulosta liikennesektorilta ei ainakaan vielä. Muutaman kymmenen vuoden sisällä liikenne voi kuitenkin muuttua. Jos liikenteeseen saadaan valjastettua kaikki internet- ja mobiilivallankumousten innovaatiopotentiaali, voi rakennemurros liikenteessä olla vaikutuksiltaan suurempi kuin vaikkapa telealalla. Mobiili- ja internetrakennemurros ei vielä ole saavuttanut liikennealaa Moni ala ei näytä samalta kuin muutama vuosikymmen sitten. Pankit ovat pilvessä, media kiemurtelee murroksessa ja musiikkikin ostetaan kuukausipaketeissa albumien sijaan. Internet ja mobiilius ovat myllänneet perinteisiä aloja yksi kerrallaan. Samalla on syntynyt paljon ruumiita sekä uusia voittajia. Liikennesektori on vielä pääosin saanut pitää rakenteensa ilman suuria mullistuksia. Muutoksilta säästyminen ei suinkaan johdu alan tylsyydestä tai merkityksen puutteesta vaan siitä, että mahdollistavat teknologiat ovat olleet kaikkien ulottuvilla vasta vähän aikaa. Pankkikaan ei olisi voinut siirtyä nettiin ilman, että joku olisi ensin myynyt yhteyden kaikkiin koteihin. Liikenteen murros tarvitsee pohjalle mukanakulkevan internetin, paikannuksen ja riittävän hyvän käyttöliittymän. Nämä kaikki löytyvät nykyisistä älypuhelimista. VTT:n Thomas Casey on väitöskirjassaan tutkinut internet- ja mobiilivallankumouksia, ja tehnyt mahdollisen analogian liikenteeseen (ks. kuvat alla). 8

10 Liikenteen rakennemurroksesta sinisen meren markkinaan GSM- ja internetvallankumousten havainnollistus GSM- ja internetvallankumoukset mallina liikennealan muutokselle Sirpaleinen mutta suuri ala huutaa konsolidoitumista Monia aloja on internetin lisäksi mullistanut toimijoiden kasvu isoiksi kansainvälisiksi pelureiksi. Yhä useampi toimija alalla kuin alalla on osa suurempaa maailmanlaajuista konsernia. Saman kehityksen on helppo ennustaa siirtyvän myös liikennesektorille. Vain aniharva sektori toimii enää yhtä paikallisesti. Liikenteessä ei vielä ole juurikaan kuluttajille suunnattuja kansainvälisiä brändejä. Liikenteeseen käytetään tuloista liki viidennes, joka vastaa noin 500 euroa kuussa (lähde: Measuring Transportation s Share of GDP, Including Household Transportation Expenditures). Se tekee liikenteestä kuluttajamarkkinana moninkertaisen verrattuna vaikka mobiilimarkkinaan, johon käytetään kokonaisuutena alle 30 euroa kuussa. Sille, joka onnistuu yhdistämään käyttäjien liikkumisen ja operoimaan tuota 500 euroa kuussa, on tarjolla aikamoinen markkina. Kysyntä uusille ratkaisuille kasvaa nuorista kaupunkilaisista Rakennemurrosta ajaa yhteiskunnan hyötyjen lisäksi kasvava kysyntä. Etenkin vauraissa maissa omalla autolla ajamisen voittokulku tuntuu pysähtyneen. Ajokortti hankitaan yhä vanhempana ja omalle autolle haetaan täydentäviä tai korvaavia vaihtoehtoja. Uusille palveluille on siis jatkuvasti suurempi kysyntä. Ilmiö on yleistynyt etenkin kaupunkilaisten nuorten piirissä. Heitä kannattaa seurata, sillä markkinoiden muutokset käynnistyvät juuri tässä ryhmässä. 9

11 Liikenteen rakennemurroksesta sinisen meren markkinaan Ajokortillisten osuus eri ikäryhmissä Yhdysvalloissa vuosina Ajoneuvosuorite ja ajoneuvosuorite käyttäjää kohden Yhdysvalloissa Liikkumista palveluna, kiitos On todennäköistä, että infraa, liikennepalveluja ja liikkumisen operointia aletaan tarjota palveluna. Loppukäyttäjälle muutos on vähän samanlainen kuin aikanaan puhelinten kanssa: monella meistä ei ollut henkilökohtaista operaattoria vielä kaksikymmentä vuotta sitten. Liikkumisen operaattorikin paketoi tarvitsemasi liikennepalvelut yhteen ja hoitaa laskutuksen. Esimerkiksi Hannoverissa voin jo nyt yhdistää matkakorttiini vuokra-autoa, sähköpyörää, taksia, paikallisliikennettä, junia ja vaikka ostosten kuljetuspalvelua kaikki samalta luukulta. Myös infraa voi tarjota palveluna. Käyttäjään perustuva tulomalli toisi varmasti uudenlaisia ratkaisuja ja ennen kaikkea mahdollisuuksia infra-alalle. Alan kehitys on jäänyt selvästi telealan infran kehityksestä ja ennen kaikkea liiketoimintamalleista. Uusi ansaintalogiikka tuo myös mukanaan kaivattuja innovaatioita. 10

12 Liikenteen rakennemurroksesta sinisen meren markkinaan Esimerkki liikkumisen palvelumallista Turvallisuus parasta palvelua Liikennejärjestelmä on rakennelmana iso mutta tehoton. Teollisuuden mittareihin verrattuina yksityisautojen noin 4 % käyttöaste ja liikenneverkon alle 50 % käyttöaste olisivat kauhulukuja. Tilaa tuottavuuden parantamiselle siis olisi. Äskettäin valmistui mielenkiintoinen selvitys tiemaksujen vaikutuksista liikenneverkkoon). Kyse on siis vain pienen osan, eli verojen, siirtämisestä käyttöpohjaiseksi. Vaikutukset vuoteen 2025 olisivat kuitenkin dramaattiset: kasvihuonepäästöt tippuisivat noin neljä prosenttiyksikköä enemmän, henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuudet liki saman verran, ja joukkoliikenteen käyttö lisääntyisi liki 40 prosenttia (ks. kuvat alla). Voi vain kuvitella, mitä laajempi murros toisi tullessaan. Tiemaksujen vaikutus henkilösuoritteisiin. Lähde: LVM:n selvitys Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä, tilannekatsaus sidosryhmille

13 Liikenteen rakennemurroksesta sinisen meren markkinaan Tiemaksujen vaikutus hiilidioksidipäästöihin ja onnettomuusmääriin. Lähde: LVM:n selvitys Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä, tilannekatsaus sidosryhmille Liikenneonnettomuudet ovat merkittävä ja näkyvä haitta liikennejärjestelmässämme. Onnettomuuksien syy on lähes aina ihmisessä itsessään. Liikennejärjestelmän muuttumisessa älykäämmäksi kavahdetaan usein hallinnan antamista pois ihmiseltä. Järjestelmään ja ajoneuvoihin tuleva teknologia tuo toki uusia ongelmia, kuten herkemmin hajoavia osia ja järjestelmävikoja. Samalla teknologia kuitenkin pienentää isointa riskiä, eli ihmisen mahdollisuuksia tehdä virheitä. Tuottavuuden, ympäristön ja turvallisuuden parantuminen kulkevat usein käsi kädessä. Toistaiseksi keinovalikoimassa on kuitenkin ollut pääsääntöisesti rajoituksia, kieltoja ja julkisesti tarjottuja palveluja. Uusi systeeminen muutos tulee kuitenkin palveluiden tarjonnasta ja siirtää julkisen sektorin roolia kieltojen asettajasta ja palvelujen tarjoajasta mahdollistajaksi ja regulaattoriksi. Tietoturva osaksi liikenneturvaa Teknologia tuo tullessaan paljon hyvää, mutta samalla uudenlaisia ongelmia. Kun ajoneuvot tekevät päätöksiä yhä enemmän verkossa, on niiden koskemattomuus myös erilailla turvattava. Uhkakuvia on helppo kuvitella: jos joku saisi etänä haltuun ajoneuvojen hallintasysteemit tai kykenisi edes kaivamaan kaikkien ajotiedot ulos, voisivat vaikutukset yhteiskunnalle olla vakavat. Samaan aikaan esimerkiksi junat ja lentokoneet ovat jo laajasti etätiedon varassa ja osin jopa automatisoituja. Muuttuva tilanne vaatii sekä lainsäädäntöä että uudenlaista turvallisuusosaamista liikenteen toimijoiltakin. Liikenteen turvallisuusviraston toimenkuvaan tullee ehkä liikenteen kyberturvallisuus ja liikennekesten toimenkuvaan akuuttien tietohyökkäysten torjunta. Tulevaisuus kaukana merellä vai sittenkin lähellä rantaa? Puolivälissä kahdeksankymmentälukua olisi varmaan naurahdettu ennustuksille, joiden mukaan puheluiden yhdistämisestä tulisi vielä suuri kasvuala. Silloin ei teknologia vielä ollut tuotantovalmiina. Kesti kaksikymmentä vuotta ja kaikki oli toisin. Liikenne on järjestelmänä isompi ja monimutkaisempi, joten varmasti ottaa aikansa, ennen kuin muutokset ovat näkyvissä ja palvelut käytössä kaikilla. Suomen kannalta on varmasti parempi olla etunenässä kuin jälkijunassa. Meillä osataan kuitenkin kaikesta huolimatta tehdä järkeviä rakennemuutoksia, ainakin joskus osattiin. Teksti: Sampo Hietanen, ITS Finland Kuva: Liikennevirasto 12

14 Liikenteen turvallisuus ja ympäristövaikutukset ristiriitoja vai synergioita? T&K Liikenteen turvallisuus ja ympäristövaikutukset ristiriitoja vai synergioita? Turvallisuutta voidaan parantaa ja ympäristövaikutuksia vähentää osin samoilla toimenpiteillä. Joissain tapauksissa turvallisuuden parantamiseksi tehtävä toimenpide kuitenkin lisää kielteisiä ympäristövaikutuksia, tai ympäristöhaittojen vähentämiseksi tehtävä toimenpide heikentää turvallisuutta. TTY:n Liikenteen tutkimuskeskus Verne selvitti liikennejärjestelmän ja eri liikennemuotojen osalta, missä määrin turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat ovat synergisiä, ja milloin niiden välillä esiintyy vastakkainasetteluja. Tutkimus toteutettiin Trafin ja Liikenneviraston toimeksiannosta. Liikenteen turvallisuuden parantaminen ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen ovat kaksi keskeistä tavoitetta, jotka liittyvät kestävän liikenteen kehittämiseen. Perinteisesti turvallisuusnäkökulma on ollut hallitseva, korostetuimmin lentoliikenteessä, ja sen vuoksi ympäristöhaittoja vähentävää mutta turvallisuutta vaarantavaa toimenpidettä ei pidetä hyväksyttävänä. Synergiat ovat voimakkaimmat toimenpiteillä, jotka vaikuttavat liikenteen määrään ja eri kulkutapojen ja kuljetusmuotojen käyttöön. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi liikkumistarpeen vähentäminen sähköisten palveluiden avulla ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen. Voimakkaimmat vastakkainasettelut puolestaan liittyvät talviliikenteen eri liikennemuotoihin. Lisäksi voi olla esimerkiksi taloudellisista tavoitteista lähteviä toimenpiteitä, jotka samanaikaisesti heikentävät turvallisuutta ja lisäävät ympäristöhaittoja (ks. vasen alakulma kuvassa 1). Viimeksi mainitun kaltaisia toimenpiteitä ei tässä tutkimuksessa tarkasteltu, mutta näitä voidaan tunnistaa synergisten toimenpiteiden negaationa. Esimerkiksi turvallisuus- ja ympäristönäkökulmista vahvasti synerginen toimenpide, ajoneuvokannan uudistaminen, on vastakkaisena ilmiönä ajoneuvokannan uusiutumisen hidastuminen. 13

15 Liikenteen turvallisuus ja ympäristövaikutukset ristiriitoja vai synergioita? Kuva 1. Synergioiden ja vastakkainasetteluiden tarkastelukehikko. Myös turvallisuusvaikutusten osalta yksittäinen toimenpide voi olla ristiriitainen. Toimenpide voi esimerkiksi pienentää onnettomuusriskiä, mutta lisätä suoritetta tai nostaa onnettomuuksien vakavuutta. Samoin ympäristövaikutusten sisällä voi esiintyä ristiriitoja. Esimerkiksi polttoaineenkulutus ja hiilidioksidipäästöt voivat lisääntyä kun rajoitetaan muita päästölajeja, kuten typenoksidi- tai pienhiukkaspäästöjä, tai kun toimenpannaan melurajoituksia. Vaikea valinta: turvallisuus vai ympäristö? Puutteet liikenteen turvallisuudessa ja liikenteen synnyttämät ympäristöhaitat ilmenevät monilla tavoin. Sekä liikenneonnettomuudet että liikenteen aiheuttamat päästöt aiheuttavat kuolemia, elämänlaadun heikkenemistä ja kustannuksia. Liikenteen päästöjen osuutta ja vaikutuksia on vaikea erottaa muista päästölähteistä, kuten energiantuotannon ja teollisuuden synnyttämistä päästöistä, mutta esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa on arvioitu, että liikenteen synnyttämät pienhiukkaspäästöt aiheuttavat maassa enemmän kuolemia kuin tieliikenneonnettomuudet. Vaikka arviot ovat epätarkkoja, tilanne on todennäköisesti sama globaalisti. Keskeisintä ei kuitenkaan ole pohtia, ovatko liikenteen turvallisuuspuutteet vai ympäristöhaitat absoluuttisesti merkittävämpi ongelma. Tärkeää on sen sijaan tarkastella, kuinka voitaisiin vähentää näitä ongelmia, jotka vuosittain aiheuttavat globaalisti miljoonien ja Suomessa satojen ihmishenkien menetyksen. Tutkittavana laaja joukko turvallisuus- ja ympäristötoimenpiteitä Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 200 toimenpidettä, joilla voidaan vaikuttaa liikenteen turvallisuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Toimenpiteistä suuri osa vaikutti merkittävästi vain toiseen tarkastelukohteista: turvallisuustoimenpiteen vaikutus kohdistuu pääosin turvallisuuteen ja ympäristötoimenpiteen vastaavasti ympäristöön. Vahvimmat turvallisuus- ja ympäristösynergiat liittyvät liikennesuoritteeseen Vahva turvallisuus- ja ympäristösynergia liittyy liikennesuoritteen määrään ja laatuun, sillä pienempi suorite tarkoittaa myös parempaa turvallisuutta ja vähäisempiä ympäristövaikutuksia, kuten pienempää energiankulutusta ja päästöjen määrää (ks. esimerkki kuvassa 2). 14

16 Liikenteen turvallisuus ja ympäristövaikutukset ristiriitoja vai synergioita? Kuva 2. Suoritteen merkitys liikenteen turvallisuudelle ja hiilidioksidipäästöille. Liikennejärjestelmätasolla suoritteeseen voidaan vaikuttaa muun muassa suosimalla etätyötä, korvaamalla liikkumista sähköisten palveluiden avulla ja nostamalla tavarakuljetusten täyttöastetta. Kulkutavan ja kuljetusmuodon valinnalla on suuri turvallisuusvaikutus, sillä riskit eri liikennemuodoissa poikkeavat merkittävästi toisistaan. Samalla tavoin eri liikennemuotojen ympäristövaikutuksetkin eroavat suuresti toisistaan. Joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen on esimerkki synergisestä toimenpiteestä, jolla on myönteinen vaikutus sekä turvallisuuteen että ympäristöön. Synergioita on tunnistettavissa kaikissa liikennemuodoissa. Tieliikenteessä synergisiä toimenpiteitä ovat muun muassa ajoneuvokannan uusiutumisen edistäminen, älykkäiden nopeudenhallintajärjestelmien käyttöönotto ja ennakoivaan ajotapaan kouluttaminen ja kannustaminen. Viimeksi mainittu toimenpide on myös sovellettavissa raideliikenteeseen, jossa muita synergisiä toimenpiteitä ovat esimerkiksi liikenteen sujuvuuden ja luotettavuuden parantaminen sekä tilapäisten nopeusrajoitusten optimointi. Vesiliikenteen synergisiä toimenpiteitä ovat esimerkiksi alusten lastimäärän maksimointi, reittisuunnitelmien tarkistaminen ja toteutumisen seuranta sekä veneilyn vapaaehtoisen kouluttautumisen kannustaminen ja valistuksen lisääminen. Lentoliikenteessä samanaikaisia turvallisuus- ja ympäristöhyötyjä tuottavat muun muassa yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan edistäminen, lentoyhtiöiden välinen yhteistyö, jolla voidaan nostaa koneiden täyttöastetta, sekä yleisilmailijoiden koulutuksen kehittäminen. Voimakkaimmat vastakkainasettelut talviliikenteessä Voimakkaimmat turvallisuus- ja ympäristövaikutusten vastakkainasettelut liittyvät talviliikenteen toimenpiteisiin, eli teiden ja katujen liukkaudentorjuntaan, nastarenkaiden käytön rajoittamiseen, vaihteiden lämmittämiseen rautatieliikenteessä, lentokoneen jäänesto- ja -poistokäsittelyyn sekä kiitoteiden talvikunnossapitoon. Muita vastakkainasetteluja sisältäviä toimenpiteitä liittyy muun muassa kasvillisuuden torjuntaan, pyöräilyn houkuttelevuuden lisäämiseen ja liikenteen rauhoittamiseen korotetuin suojatein ja töyssyin. Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa todettiin, että vastakkainasettelut ovat melko harvinaisia. Useammin toimenpiteiden turvallisuus- ja ympäristövaikutuksissa tunnistettiin synergioita. Tulokset auttavat vahvistamaan synergioita Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan pyrkiä vahvistamaan turvallisuus- ja ympäristösynergioita ja lieventämään vastakkainasetteluja. Merkittäviä synergioita sisältävien toimenpiteiden toteuttamista voidaan edistää yhdistämällä turvallisuus- ja ympäristönäkökulmat myös toimenpiteiden perusteluissa. Lue lisää Tutkimus Liikenteen turvallisuuden ja ympäristövaikutusten synergiat ja vastakkainasettelut 15

17 Liikenteen turvallisuus ja ympäristövaikutukset ristiriitoja vai synergioita? Eri liikennemuotojen erityispiirteitä Tieliikenteessä toimenpiteitä suuri määrä, mutta myös turvallisuus- ja ympäristöhaasteet suurimmat. Raideliikenteessä liikenteen sujuvuus liittyy hyvin vahvasti turvallisuuteen ja ympäristöön. Työturvallisuuteen ja sivullisiin (tasoristeykset ja radalla liikkujat) liittyvät riskit korostuvat. Vesiliikenteessä turvallisuus heijastuu meriympäristöön (ympäristöturvallisuus), vaikka muutoin vesiliikenteen toimenpiteillä on vähän synergioita ja vastakkainasetteluita. Lentoliikenteessä turvallisuus korostetusti esillä. Kun turvallisuus on korkealla tasolla, erityisiä turvallisuustoimenpiteitä vähän eikä ympäristölähtöisiä toimenpiteitä oteta käyttöön, mikäli näihin liittyy turvallisuusriskejä. Toimenpiteet, joilla voimakkaimmat synergiat turvallisuus- ja ympäristövaikutusten välillä Ajoneuvokannan uusiutumisen edistäminen Etätyö Sähköisten palveluiden hyödyntäminen liikkumisen sijaan Raideliikenteen sujuvuuden ja luotettavuuden parantaminen mukaan lukien rataverkon laatutason parantaminen Maanteiden nopeusrajoitusten alentaminen Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan (SES) edistäminen Joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen Älykkäiden nopeudenhallintajärjestelmien käyttöönotto Ennakoivan ja taloudellisen ajotavan koulutus, seuranta ja kannustus tie- ja raideliikenteessä Tavarakuljetusten täyttöasteen kasvattaminen Toimenpiteet, joilla voimakkaimmat vastakkainasettelut turvallisuus- ja ympäristövaikutusten välillä Teiden ja katujen liukkaudentorjunta Vaihteiden lämmitys Lentokoneen jäänesto- ja -poistokäsitteleminen Kiitoteiden talvikunnossapito Nastarenkaiden käytön rajoittaminen Rata-alueiden kasvillisuuden torjunta Pyöräilyn houkuttelevuuden lisääminen Mäkeenjääntien estäminen junapainoja laskemalla tai vetokalustoa lisäämällä Liikenteen rauhoittaminen korotetuin suojatein ja töyssyin Yöaikaisen lentoliikenteen rajoittaminen Teksti: Markus Pöllänen, Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne Kuva: Liikennevirasto 16

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

LINTU tutkimusohjelman teesit

LINTU tutkimusohjelman teesit LINTU tutkimusohjelman teesit Tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU on liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Alkolukostako ratkaisu? Päihteet ja liikenne -seminaari Janne Mänttäri 15.5.2008

Alkolukostako ratkaisu? Päihteet ja liikenne -seminaari Janne Mänttäri 15.5.2008 Alkolukostako ratkaisu? Päihteet ja liikenne -seminaari Janne Mänttäri 15.5.2008 1 Mikä alkolukko on? Laite, joka uloshengitysilman alkoholipitoisuuden perusteella estää ajoneuvon käynnistymisen Satunnaispuhallus

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Nuoret ja liikenneturvallisuus

Nuoret ja liikenneturvallisuus Nuoret ja liikenneturvallisuus Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuusseminaari Örnis bilar / Carl Johan de Geer Jan Lööf Professori Jorma Mäntynen, Tampereen teknillinen yliopisto Aluepäällikkö

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ)

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) Anne-Mari Haakana 4.7.2014 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on selvittää uusien kulkuneuvoteknologien ja polttoaineiden liikenneverkolle asettamia

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

TransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä 2030. TransSmart seminaari 9.10.2014 Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT

TransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä 2030. TransSmart seminaari 9.10.2014 Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT TransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä 2030 TransSmart seminaari 9.10.2014 Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT TransSmart tiekarttatyön tavoite Luoda kärkiohjelmalle yhteinen

Lisätiedot

Viranomaisvaatimusten rajaukset ja tulevaisuus:

Viranomaisvaatimusten rajaukset ja tulevaisuus: Viranomaisvaatimusten rajaukset ja tulevaisuus: Miten viranomainen näkee raskaan kaluston simulaatioopetuksen lähitulevaisuudessa. Sampsa Lindberg 14.2.2012 Vantaa Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Nykytila edellyttää turvallisuuspainotteisen ja vastuullisen liikennepolitiikan laajaalaista terävöittämistä.

Nykytila edellyttää turvallisuuspainotteisen ja vastuullisen liikennepolitiikan laajaalaista terävöittämistä. 1 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TIELIIKENTEEN TURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA 5.12.2012 1. Johdanto Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan liikennepolitiikan avulla turvataan sujuva ja

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma. 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä

Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma. 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä Visio Asiakkaalla on käytettävissään toimivien markkinoiden tuottamia palveluita ja sovelluksia

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot

Simulaattorit ja sääntely

Simulaattorit ja sääntely Simulaattorit ja sääntely Raskaan kaluston simulaatioseminaari 9.5.2014 Technopolis, Vantaa Sampsa Lindberg Erityisasiantuntija Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Aiheita Tunteista Suuntaviivoja Vaikuttavuus

Lisätiedot

ecall-hätäviestijärjestelmä

ecall-hätäviestijärjestelmä ecall-hätäviestijärjestelmä Atte Melasniemi Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 12.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö: ecall - mikä se on? ecall-säädökset ecall-käyttöönotto

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta

Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta Sytyke/ käytettävyys OSY Anu Ylä-Pietilä Lyhyesti Trafista Trafi vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä,

Lisätiedot

Joka toinen nuori hankkii mopokortin

Joka toinen nuori hankkii mopokortin Mopoilu Joka toinen nuori hankkii mopokortin Noin joka toinen nuori hankkii mopokortin ja joukossa on yhä enemmän tyttöjä. Mopoja oli vuonna 2012 yli 290 000. Suomessa oli Trafin mukaan rekisteröityjä

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Maastoliikenteen onnettomuudet

Maastoliikenteen onnettomuudet Kuva: Reijo Köngäs Maastoliikenteen onnettomuudet Lapin liikenneturvallisuusfoorumi, Rovaniemi 12.11.2015 DI Noora Airaksinen, Sito Ympäristösi parhaat tekijät 2 Tausta Henkilövahinkoon johtaneista maastoliikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

28.4.2010 SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA

28.4.2010 SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA EKOTULI+LINTU-SEMINAARI SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA TAUSTAA Taustalla 2009 valmistunut selvitys Maankäyttö ja liikenneturvallisuus, ohjaajana Saara Toivonen

Lisätiedot

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Poliisin suorittama nopeusvalvonta Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Liikenteen monipalvelumalli - tilannekatsaus

Liikenteen monipalvelumalli - tilannekatsaus Liikenteen monipalvelumalli - tilannekatsaus 30.5.2012 Tampere Juuso Kummala, Liikennevirasto Liikennejärjestelmän tulevaisuuden haasteina talous ja ympäristö Resurssien rajallisuus vs. vaatimus korkeasta

Lisätiedot

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi - yleisesittely CTIF seminaari Lentoasemien pelastustoiminta Jari Nurmi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Visio Vastuullinen liikenne 27.11.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot

TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi

TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Palvelevan joukkoliikennejärjestelmän tarpeet digitaalisille palveluille ja reaaliaikaiselle informaatiolle TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi HSL TransSmart yhteistyö Älykäs

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Harri Peltola, Riikka Rajamäki & Juha Luoma Lähtökohdat nopeuksien hallinnalle Vaikutukset matka-aikaan, logistiikkaan,

Lisätiedot

Riskiperusteisuus valvonnassa

Riskiperusteisuus valvonnassa Meriturvallisuusseminaari 28.5.2014 Pekka Henttu Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Lähtökohta viranomaistyölle Suorituskykyinen liikennejärjestelmä luo perustan yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat Suomessa työpaja Sonja Heikkinen 8.10.2014 Valtakunnallisia liikennepoliittisia

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa)

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Juhani Lempiäinen Ohjelmapalvelujen tuottaja Digitaalinen tuoteprosessi-ohjelma Valmistavissa yrityksissä pilvipalvelujen

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan SAFGOF-hanke Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Eveliina Klemola Tutkimuskoordinaattori Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät 6.5.2015

Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät 6.5.2015 Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät 6.5.2015 Ajankohtainen T&K Valmistuneet ja tekeillä olevat T&K -selvitykset Valmistunut selvitys Turvasaarekkeella varustetut liittymät Liikenneturvallisuus

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS LIIKENTEEN TURVALLI- SUUSVIRASTON MAKSULLISISTA SUORITTEISTA

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS LIIKENTEEN TURVALLI- SUUSVIRASTON MAKSULLISISTA SUORITTEISTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Suunnittelija Pirjo Karttunen LVM 25.11.2015 Erityisasiantuntija Saara Norrman Trafi LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS LIIKENTEEN TURVALLI- SUUSVIRASTON

Lisätiedot

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service Mobility as a Service Suomesta älyliikenteen innovaatioalusta Suomeen kehitetään maailman ensimmäinen avoin innovaatioalusta liikkumisen palveluille. Tekes kokoaa -yhteisön, johon mukaan tulevien yritysten

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Ajoneuvotekniikka ja liikenneturvallisuus Autojoukkojen Kilta 8.4.2015. Tapio Heiskanen Yhteyspäällikkö Onnettomuustutkijalautakunnan jäsen

Ajoneuvotekniikka ja liikenneturvallisuus Autojoukkojen Kilta 8.4.2015. Tapio Heiskanen Yhteyspäällikkö Onnettomuustutkijalautakunnan jäsen Ajoneuvotekniikka ja liikenneturvallisuus Autojoukkojen Kilta 8.4.2015 Tapio Heiskanen Yhteyspäällikkö Onnettomuustutkijalautakunnan jäsen 76 vuotta liikenneturvallisuustekoja Liikenneturva on julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Sidosryhmien kuulemisen kehittäminen

Sidosryhmien kuulemisen kehittäminen Sidosryhmien kuulemisen kehittäminen Ilmailun sääntelyn sidosryhmäinfo 9.10.2014 Kaisa Sainio, yksikönpäällikkö, Liikenneoikeus ja kv.suhteet Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Taustaa Trafin parempi

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

Älyliikenteen mahdollisuudet

Älyliikenteen mahdollisuudet Älyliikenteen mahdollisuudet 23.10.2014 Eetu Pilli-Sihvola erityisasiantuntija, älyliikenne Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Älyliikenne? Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen liikenteen

Lisätiedot

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Taksiliikennelain muutostarpeita selvittävä asiantuntijaryhmä 8.10.2010 Kouluun ja sairaalaan myös huomenna Esitetyt ongelmat: Koulukuljetusten kilpailuttaminen

Lisätiedot

Liikenteen monipalvelumalli

Liikenteen monipalvelumalli Liikenteen monipalvelumalli Kansallinen ohjelma - UDIT Luonnos Elias Pöyry, Eera Oy Juuso Kummala, Liikennevirasto 31.5.2011 Lähtökohtana monipalvelumallille on päästöjen vähentäminen ja turvallisuuden

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT ÄLYKÄS JA VÄHÄHIILISTÄ ENERGIAA KÄYTTÄVÄ LIIKENNE VTT:N LIIKENTEEN KÄRKIOHJELMA 2013 - Liikenteen

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Automaattisten ajoneuvojen ja lainsäädännön kehitys - Suomi edistää älykästä liikennettä. Jenni Rantio Teknologia Forum 7.10.2015

Automaattisten ajoneuvojen ja lainsäädännön kehitys - Suomi edistää älykästä liikennettä. Jenni Rantio Teknologia Forum 7.10.2015 Automaattisten ajoneuvojen ja lainsäädännön kehitys - Suomi edistää älykästä liikennettä Jenni Rantio Teknologia Forum 7.10.2015 Suomi edistää - Miksi? Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö

Lisätiedot

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003 Liikenneongelmat ja telematiikka Matti Roine 16.10.2003 1 Suomen tietoyhteiskuntamallin ongelmia Tietoyhteiskunnan ja teollisen ajan hallinnon rakenteiden välinen ristiriita, raskaat ja byrokraattiset

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Luotsin ohjauskirjan myöntämisen edellytykset ja merikapteeninkirjan uusiminen vastaavalla palvelulla luotsina

Luotsin ohjauskirjan myöntämisen edellytykset ja merikapteeninkirjan uusiminen vastaavalla palvelulla luotsina 1 (7) Antopäivä: 24.3.2014 Voimaantulopäivä: 24.3.2014 Voimassa: toistaiseksi Asiaan liittyvät säännökset ja määräykset: Luotsauslaki (940/2003), valtioneuvoston asetus luotsauksesta (246/2011), Liikenteen

Lisätiedot

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS Näkökulmia joukkoliikennevälineiden turvallisuushaasteisiin ja matkustajien ja kuljettajien turvallisuuden parantamiseen Sami Aherva Helsingin

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Moottoripyörien määräaikaiskatsastukselle ei ole perusteita. Santtu Ahonen Teemu S. Lindfors Juha Tervonen

Moottoripyörien määräaikaiskatsastukselle ei ole perusteita. Santtu Ahonen Teemu S. Lindfors Juha Tervonen Moottoripyörien määräaikaiskatsastukselle ei ole perusteita Santtu Ahonen Teemu S. Lindfors Juha Tervonen 1 Suomen Motoristit r.y. (c) 2009 Liikenneturvallisuus Moottoripyöräonnettomuuksista on saatavilla

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät,

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät, Taulukko 2. Hankkeen seuranta- ja vaikutusten arviointisuunnitelma. HUOM. Täytä ne tasot, jotka koet tämän hankkeen kannalta keskeisiksi. *) Ensisijaisesti täytettävät tasot ovat A, C, F ja H. Hanke: Hankkeen

Lisätiedot

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot - nykytila Suomalaisille merenkulun asiantuntijoille tehdyn

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot