SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS

2 2013 VUOSIKERTOMUS PALVELU- VERKOSTO SAVON VOIMAN SÄHKÖNSIIRRON VASTUUALUE, SAVON VOIMA VERKKO OY SAVON VOIMA SALKUNHALLINTA OY PL 1024 (Kapteeninväylä 5), Toivala vaihde , faksi MAKSUTON PALVELUNUMERO (ma pe klo 8 18) asiakaspalvelu@savonvoima.fi 24 H VIKAPALVELUNUMEROT Sähkö: , Kaukolämpö: SÄHKÖPOSTILOGIIKKA etunimi.sukunimi@savonvoima.fi VIEREMÄ SONKAJÄRVI KIURUVESI IISALMI LAPINLAHTI RAUTA- VAARA KUOPION ENERGIAN VERKKOALUE SOSIAALINEN MEDIA ULKOASU Kari Vesterinen, Savon Voima Oyj VALOKUVAT Alias Studiot, Suomen Ilmakuva, Kunnonpaikka, Yrityskylä, Anssi Toivanen, Ari Holopainen, Kari Vesterinen PAPERI Invercote Albato 290 g/m 2, Munken Polar 150 g/m 2 PAINO Offsetpaino L. Tuovinen Ky, Tuotamme ja myymme kaukolämpöä 13 savolaiskunnan alueella 19 taajamassa. KAUKOLÄMMÖN ERILLISTUOTANTOA LÄMMÖN JA SÄHKÖN YHTEISTUOTANTOA VESIVOIMAN TUOTANTOA ÄÄNEKOSKI (SUMIA IAINEN) ) KEITELE VESANTO PIELAVESI TERVO RAUTA- LAMPI KONNE- VESI HANKA- SALMI MAANINKA SIILIN- JÄRVI KUOPIOO SUONEN- JOKI PIEKSÄMÄKI LEPPÄVIRTA VARKAUS JUANKOSKI Myymme sähköä ja energiaan liittyviä salkunhallintapalveluita koko Suomeen. KANNEN KUVA Keskijännitelinjan korjaustyöt käynnissä Siilinjärven Kehvolla Eino-myrskyn jälkeen

3 SISÄLTÖ 04 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 05 SAVON VOIMA LUKUINA 06 VUOSI 2013 SAVON VOIMASSA Kuntaesittely 07 Leppävirta VARMAA SÄHKÖÄ JA VAKAATA TALOUTTA Asiakasesittelyt 08 Kunnonpaikka POSITIIVISTA IMUA POHJOIS-SAVOON 09 Savon Taimen ENERGIAA KALANKASVATUKSEEN Liiketoiminta-alueet 10 SÄHKÖVERKKO 11 KAUKOLÄMPÖ 12 SÄHKÖNTUOTANTO 13 MYYNTI JA SALKUNHALLINTAPALVELUT 14 HENKILÖSTÖ 15 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Valoa elämään ja energiaa toimintaan -vastuullisesti Meillä on energiayhtiönä tärkeä rooli energiatehokkuuden edistämisessä. Tehostamme omaa energiankäyttöämme investoimalla uuteen teknologiaan mm. energian tuotannossa ja sähköverkossa. Asiakkaillemme tarjoamme useita työkaluja energiankulutuksen seurantaan ja neuvontaa kulutuksen vähentämiseen. Vastuullisuus ympäristöstä on keskiössä kaukolämmön ja sähkön tuotannossa sekä investointien suunnittelussa. Viimeisten viidentoista vuoden aikana olemme määrätietoisesti vieneet eteenpäin bioenergiaohjelmaa, jossa tavoitteenamme on tuottaa lähes kaikki kaukolämpö kotimaisilla polttoaineilla. Oman henkilöstömme lisäksi työllistämme yli 300 henkilötyövuotta kumppaneidemme kautta. Heille haluamme olla luotettava kumppani. Meille on tärkeää, että työntekijämme kokevat Savon Voiman osaavana ja monipuolisia työmahdollisuuksia tarjoavana yrityksenä, jossa tehdään merkityksellistä työtä alueen elinvoimaisuuden hyväksi. KONSERNIRAKENNE JA TÄRKEIMMÄT OSAKKUUDET SAVON ENERGIAHOLDING OY 22 omistajakuntaa 100 % Taloushallinto, Asiakaspalvelu, Sopimusten hallinta, Laskutus ja saatavien hallinta, Henkilöstöpalvelut, Markkinointi ja viestintä, Mittaustietopalvelut, Tietohallinto, Kehitystoiminta SÄHKÖVERKKO Savon Voima Verkko Oy SÄHKÖN MYYNTI JA SALKUNHALLINTA Savon Voima Salkunhallinta Oy ENERGIANTUOTANTO JA KAUKOLÄMPÖ KYMPPIVOIMA OY 16,9 % KYMPPIVOIMA HANKINTA OY 25,0 % VARKAUDEN ALUELÄMPÖ OY 20,1 % Konsernin sisäisistä synergioista johtuen viisi liiketoiminta-aluettamme on organisoitu kolmeen liiketoimintayksikköön ja niitä tukeviin konsernipalveluyksiköihin. Liiketoimintayksikköjä ovat Sähköverkko, Sähkön myynti ja salkunhallintapalvelut sekä Energiantuotanto ja kaukolämpö. VUOSIKERTOMUS

4 4 TOIMITUS- JOHTAJAN KATSAUS VUOSI 2013 oli vaikeiden sääolosuhteiden ja mittavien investointien vuosi. Haasteista selviytyminen edellytti monenlaista venymistä ja hyvää yhteistyötä. VUOSIKERTOMUS 2013 T Vuonna 2013 Savon Voiman toimintaympäristö oli selvästi edellistä vuotta vaikeampi. Vientiteollisuuden vaikea suhdannetilanne, teollisuuden rakennemuutos, julkisen sektorin talousongelmat sekä poikkeuksellisen lämmin vuosi vähensivät energian kysyntää. Tukkusähkömarkkinoilla hintataso oli alhainen johtuen laskeneista hinnoista globaaleilla kivihiilimarkkinoilla ja eurooppalaisilla päästöoikeusmarkkinoilla. Viimeisen vuosineljänneksen aikana Einon, Oskarin ja Seijan päivien myrskyt aiheuttivat pitkiä sähkönjakelukeskeytyksiä ja huomattavia lisäkustannuksia verkkoyhtiöille. Rakennusten lämmitysenergian tarvetta kuvaava lämmitystarveluku pieneni edellisestä vuodesta 13 prosenttia ja asiakkaille toimittamamme energiamäärät vähentyivät selvästi: sähkön siirto 7,1 prosenttia, lämmön myynti 9,7 prosenttia ja sähkön myynti 11,4 prosenttia. Savon Voima -konsernin liikevaihto oli 196 miljoonaa euroa, vähennystä edellisestä vuodesta 7,5 prosenttia. Liikevoittoa kertyi 24,8 miljoonaa euroa, mikä oli 17 miljoonaa euroa pienempi kuin ennätysvuonna Tuloskehitys oli hieman tavoitetta parempi lokakuun loppuun saakka, mutta vaikean loppuvuoden seurauksena liikevoitto jäi noin 6 miljoonaa euroa tavoitetta pienemmäksi. Tulos oli kuitenkin olosuhteisiin nähden tyydyttävä. Sähköntuotannon kannattavuus oli heikko, koska alhaisen markkinahinnan seurauksena tuotannon myyntikate ei riittänyt kattamaan kaikkia kiinteitä kustannuksia eivätkä korkeamman hintatason aikana tehdyt hintasuojaukset ulottuneet enää vuodelle Sähkönmyynnissä onnistuimme tekemään hyvän tuloksen, mutta leuto vuosi heikensi tulosta kaukolämmös- sä ja sähkönsiirrossa, jota rasitti lisäksi loppuvuoden myrskyjen aiheuttamat yli viiden miljoonan euron lisäkustannukset. Vuonna 2013 toteutimme Savon Voiman 67-vuotisen historian suurimmat investoinnit, yhteensä 56,8 miljoonaa euroa. Sähköverkkoon investoimme 35 miljoonaa euroa kasvua edellisestä vuodesta 62 prosenttia. Veimme päätökseen etäluettavien sähkö- ja kaukolämpömittareiden asennusprojektin, ja Leppävirran uuden biolämpökeskuksen rakentaminen oli jatkoa vuosituhannen alussa käynnistetylle bioenergiaohjelmalle. Sähkömarkkinalain uudistus astui voimaan syyskuun alussa. Muutoksen päätavoitteena oli panna täytäntöön EU:n kolmannen energian sisämarkkinapaketin edellyttämät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Lakiuudistuksen toisena keskeisenä tavoitteena oli sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantaminen maaseututaajamissa ja haja-asutusalueilla. Kiristyneiden toimitusvarmuusvaatimusten seurauksena investointitasot ovat huomattavasti nousseet Savon Voima Verkko Oy:n kaltaisissa laajoilla maaseutualueilla toimivissa verkkoyhtiöissä. Nyt verkostoa uusitaan siten, että kaikki suurimmassa kuormassa olevat keskijänniteverkon johto-osat kaapeloidaan ja jäljelle jäävistä ilmajohdoista valtaosa sijoitetaan teiden varsiin. Pylväsmuuntamot korvataan pääosin koppimuuntamoilla, pienjänniteverkosta suurin osa kaapeloidaan ja verkostoautomaatiota lisätään. Verkostoon sitoutunut pääoma kasvaa näissä yhtiöissä seuraavien 15 vuoden kuluessa tuntuvasti, minkä seurauksena siirtohinnat tulevat nousemaan ja hintaerot kasvamaan maaseudun ja kaupunkien verkkoyhtiöiden välillä. Toivottavasti asiakkaat arvostavat lain edellyttämää toimitusvarmuuden parantamista ja hyväksyvät siirtohintojen vääjäämättömän nousun tämän vuosikymmenen loppupuolella. Energiayhtiön omistaminen edellyttää pitkäjänteisyyttä. Sähköverkon mittavien korvausinvestointien rahoitus tulee asettamaan monenlaisia haasteita, mutta verkoston uusimisvaiheen jälkeen verkkoyhtiön vapaa kassavirta tulee mahdollistamaan nykyistä selvästi suuremman osingonjaon. Vuosi 2013 oli vaikeiden sääolosuhteiden ja mittavien investointien vuosi. Haasteista selviytyminen edellytti monenlaista venymistä ja hyvää yhteistyötä. Osaava ja vahvasti sitoutunut henkilöstömme sekä kaikki yhteistyökumppanimme ovat ansainneet lämpimät kiitokset! Jatkamme vuosikertomuksessamme jo perinteeksi muodostunutta juttusarjaa, jossa esittelemme omistajakuntiemme ja -kaupunkiemme elinkeinoelämää. Kuntaesittelyssä on tällä kertaa Leppävirran kunta ja yritysasiakkainamme esittelemme Kunnonpaikan sekä Savon Taimenen. Helmikuussa 2014 TIMO PYLVÄNEN toimitusjohtaja

5 KONSERNIN TASERAKENNE Vastaavaa (milj. ) 323,2 324,8 288,9 295,8 251,2 265,5 227,8 210,0 371,5 399,8 Rahat ja pankkisaamiset Arvopaperit Saamiset Vaihto-omaisuus Sijoitukset RAHAVIRRAT SIDOSRYHMITTÄIN (tuhatta ) RAHOITTAJAT Lainojen lisäys Korot ja rahoituskulut Yhteensä ASIAKKAAT Liikevaihto ja muut tuotot Liittymismaksut Kerätty sähkövero Yhteensä SAVON VOIMA LUKUINA HENKILÖSTÖ Palkat Eläkekulut Yhteensä Aineelliset hyödykkeet Vastattavaa (milj. ) 371,5 399,8 Aineettomat hyödykkeet TOIMITTAJAT Ostot Investoinnit Ennakkomaksujen kasvu Yhteensä OMISTAJAT Osingot VEROTTAJA Tulovero Tilitetty sähkövero Polttoaineverot Yhteensä ,2 324,8 288,9 295,8 251,2 265,5 227,8 210, LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO LIIKETOIMINNOITTAIN Lyhytaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Liittymismaksut Oma pääoma (milj. ) LIIKEVAIHTO LIIKEVOITTO Savon Voima Verkko Oy 65,9 68,2 21,8 27,9 Savon Voima Lämpö 40,6 41,1 2,7 3,7 Savon Voima Tuotanto 25,9 20,6-2,5 5,9 Savon Voima Myynti 92,8 110,6 3,2 4,4 Savon Voima Salkunhallinta Oy 1,2 1,3 0,5 0,5 Savon Voima -konserni 196,0 214,9 24,8 41,9 SAVON ENERGIAHOLDING OY OMISTUSRAKENNE Kuopio 12,48 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi 7,25 % Varkaus 7,08 % Suonenjoki 6,54 % Leppävirta 6,40 % Pieksämäki 6,07 % Siilinjärvi 5,18 % Pielavesi 4,95 % Sonkajärvi 4,16 % Rautalampi 3,32 % Juankoski 3,27 % Maaninka 2,96 % Vieremä 2,77 % Rautavaara 2,46 % Vesanto 2,35 % Konnevesi 2,13 % Tervo 1,71 % Keitele 1,60 % Hankasalmi 0,90 % Äänekoski 0,58 % LIIKEVAIHTO (milj. ) 220,8 239,2 211,6 214,9 196, SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO (%) 8,9 6,3 9,9 15,8 8, KÄYTTÖKATE (milj. ) 37,5 33,3 47,8 INVESTOINNIT (milj. ) 30,5 28,8 32,5 61,8 47,1 46, , Poistot Liikevoitto Konserniyksiköt Tuotanto Kaukolämpö Etämittaukset Sähköverkko VUOSIKERTOMUS

6 VUOSI 2013 SAVON VOIMASSA Lue kaikki tiedotteemme vuodelta TAMMIKUU Savon Voima Verkko Oy korotti sähkönsiirtohintoja keskimäärin 1 % Fingridin kantaverkon hinnan korotuksen vuoksi korotimme kaukolämmön kokonaishintaa noin 8 %. 2 HELMIKUU Käynnistimme tiedonhallinnan ja asiakasanalytiikan kehittämisen investoimalla siihen liittyvään osaamiseen ja infrastruktuuriin. 3 MAALISKUU julkaisimme uuden Häiriöinfo-järjestelmän, joka sisältää tekstiviestipalvelun, mobiilisovelluksen ja uuden keskeytystilannekartan. Ennakoimme kevään tulvia laskemalla Laakajärven, Kiltuajärven, Sälevänjärven, Syvärin ja Vuotjärven vedenpintoja. 4 HUHTIKUU alensimme KestoVoima- ja VihreäVoima -sopimusten sähkönmyyntihintoja keskimäärin 5 % julkaisimme ympäristöraportin vuodelta Savon Voima Verkko Oy ja Eltel Networks Oy allekirjoittivat sopimuksen, jonka pohjalta Iisalmen Ahmon sähköaseman ja Lapinlahden sähköaseman välisellä alueella lähes 150 kilometriä ilmajohtoa maakaapeloidaan. 5 TOUKOKUU julkistimme osavuosikatsauksen tammi huhtikuulta: liikevaihto 83,2 milj. (90,3) ja liikevoitto 21,2 milj. (24,1) järjestimme Lapinlahden S-Marketin pihalla Lapinlahti Ahmo väliseen sähköverkon maakaapelointityöhön liittyvän infotilaisuuden. 6 KESÄKUU järjestimme Ylä-Savon Ammattiopiston sähköasentajan perustutkintoa suorittaville viimeisen vuosikurssin oppilaille opintomatkan Iisalmen sähköasemalle ja Sonkajärven Kiltuan vesivoimalaitokselle Savon Voima Verkko Oy ja AL Design Oy allekirjoittivat hankintasopimuksen 110 kv -johdon uusimiseksi Varkaus Humalamäki välillä. 7 HEINÄKUU järjestimme Varpaisjärven torilla taajaman sähköverkon kaapelointiin ja lähialueiden sähköverkon saneeraukseen liittyvän infotilaisuuden. 8 ELOKUU 9 SYYSKUU sähkömarkkinalain muutokset astuivat voimaan ja ne kiristävät merkittävästi sähkönsiirtoliiketoiminnan valvontaa ja sääntelyä julkistimme sähköverkoston kunnossapidon ja rakentamisen vuosisopimusten tarjouskilpailun voittajat. Voittajiksi valikoituivat Pohjolan Werkonrakennus Oy ja Voimatel Oy Yrityskylä Itä-Suomi jatkoi taas tärkeää työtään Kuopiossa. Olimme mukana tukemassa Yrityskylän toimintaa. 10 LOKAKUU julkistimme osavuosikatsauksen tammi elokuulta: liikevaihto 129,5 milj. (139,8) ja liikevoitto 21,4 milj. (26,9) vietimme Energiansäästöviikkoa tarjoamalla asiakkaillemme kolme käytännön työkalua omatoimisen energiansäästön edistämiseksi Kuopion alueellinen ympäristö- ja rakennuslautakunta myönsi ympäristöluvan Nilsiän taajamaan suunnitellulle biolämpökeskukselle Savon Voima Oyj ja Fortum Oyj allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan Fortum toimittaa bioöljyä Savon Voimalle ensimmäisenä sopimuskumppaninaan Suomessa. 11 MARRASKUU Siirryimme sähkön ja kaukolämmön tuotannon kunnossapidossa uusimman mobiiliteknologian käyttöön, jolla tavoittelemme entistä parempaa ja laadukkaampaa kaukolämmön toimitusvarmuutta sekä tehokkaampaa laitosten huolto- ja kunnossapitotoimintaa Eino-myrsky iski verkkoalueellemme katkoen pahimmillaan yli asiakkaaltamme sähköt. Otimme suurhäiriötiedotuksessa menestyksellisesti käyttöön sosiaalisen median. 12 JOULUKUU Seija-myrsky runteli sähköverkkoamme aiheuttaen sähkökatkoja noin asiakkaallemme. Etäluettavien sähkö- ja kaukolämpömittareiden asennusprojekti vietiin päätökseen. Vuoden aikana asennettiin noin mittaria. Sähköverkkoa uusittiin vuoden aikana rakentamalla 486 km maakaapeliverkkoa ja 275 km ilmajohtoja. Leppävirralle valmistui 8+2 MW savukaasujen lämmön talteenotolla varustettu biolämpökeskus. Iisalmeen valmistui 12,8 MW kevytöljykäyttöinen huippu- ja varalämpökeskus. Lämmintä joulumieltä! Lahjoitimme joulun lahjarahat Pohjois- Savon Syöpäyhdistys ry:lle koululaisille kohdennettuun Vapaa! -savuttomuuskampanjaan. 6 SAVON NVO VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS OMU S Lapinlahdelle valmistui 7 MW pellettikäyttöinen huippu- ja varalämpökeskus. Valitsimme 18 Kipinä-kesätyöntekijää. Varmistimme asiakkaidemme häiriötöntä sähkönsaantia helikopterioksinnalla. Kiuruveden lämpökeskuksen höyrykattila saneerattiin vesikattilaksi, joka nosti kaukolämmön tuotantotehoa 2 MW.

7 Varmaa sähköä ja vakaata taloutta Leppävirran kunta sai vuonna 2013 historiansa parhaimman osinkotuoton Savon Voimalta. Vaikka omistajakuntien osingot eivät olekaan korvamerkittyä tuloa, Leppävirran saamista tuotoista suuri osa käytetään elintärkeiden palveluiden toiminnan turvaamiseen. Odotamme toiminnan olevan turvallista ja luotettavaa. MATTI RAATIKAINEN kunnanjohtaja Leppävirta Leppävirran saamalla eurolla pyöritettäisiin esimerkiksi reilun vuoden verran kunnan kirjastotointa. Kansalaisopisto, eli Soisalo-opisto toimisi osingoilla kolme vuotta, liikuntatointa taas ylläpidettäisiin puolitoista vuotta. Rahat riittäisivät myös viitostien teollisuusalueen teollisuushallin uusimiseen sähkö-, lämmitys-, vesihuoltoja ilmanvaihtotöineen kaikkineen. Hyvät osingot kertovat kunnanjohtaja Matti Raatikaiselle sähköyhtiön monista vahvuuksista. Hänestä Savon Voimaa johdetaan menestyksellisesti ja sen talous on vakaalla pohjalla. Yhtiö pystyy myös uudistumaan ja satsaamaan kauaskantoisiin investointeihin. Sen toiminta on hyvin suunniteltua ja ennakoitua sekä ammattitaitoisesti toteutettua. Savon Voima etsii myös jatkuvasti uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja, kiittää Raatikainen. Eräs esimerkki ennakoivasta toiminnasta on maakaapelointi. Se on satsaus tulevaisuuteen jo tutuiksi tulleiden, väistämättömien myrskyjen varalle. Leppävirralla ilmajohtoja on siirretty maan alle esimerkiksi viitostien teollisuusalueella. Maan alla kulkevat kaapelit turvaavat teollisuuden tuotannon, vanhusten hyvän hoidon, oppilaiden koulupäivän ja sairaaloiden toiminnan silloinkin, kun tuulet puhaltavat puhurina ja metsää kaatuu. Varma sähkönsiirto on kunnan toiminnalle elinehto. Vaikka meillä on omat varavoimajärjestelmät, olisi nyky-yhteiskunta nopeasti toimintakyvytön, jos sähköt olisivat poikki useamman päivän vaikkapa -25 asteen pakkasessa. Raatikaisesta Leppävirran uusi biolämpökeskus tukee sekä kunnan metsätaloutta että kansallisia tavoitteita uusiutuvien energiamuotojen tehokkaammasta hyödyntämisestä. Metsätalouden merkitys on alueella suuri sekä yksittäisille metsänomistajille että alueen metsätalousyrittäjille. Siksi hän on hyvillään biolämpökeskuksesta, jolla kunnan keskustaajama-alueen kaukolämpö nykyisin tuotetaan. Kovatkin odotukset toteutuneet Kunnan rooli omistajana ja asiakkaana on kaksitahoinen. Omistajana se odottaa Savon Voimalta vakaata ja kustannuksellisesti edullista, kilpailukykyistä yritystoimintaa ja kohtuullista osinkotuottoa. Asiakkaan yhteiskunnallinen näkökulma taas kohdistuu toiminnan turvallisuuteen ja luotettavuuteen. Leppävirralla on voitava luottaa siihen, että sähköä ja lämpöä riittää myös poikkeusoloissa. Raatikainen on tehnyt Savon Voiman kanssa yhteistyötä vuodesta 2003 lähtien, jolloin hän toimi Karttulan kunnanjohtajana, ja yhteistyö on jatkunut Leppävirran kunnanjohtajan virassa. Hän luottaa yhteistyökumppaniinsa, joka kehittää ja uudistaa toimintaansa määrätietoisesti ja on onnistunut turvaamaan sähkönsiirtonsa myös poikkeusoloissa. Kunnanjohtaja on erityisen tyytyväinen siihen, että yhtiön omistus on kyetty pitämään savolaiskuntien käsissä. Savon Voima täyttää kunnan ja omat odotukseni mennen tullen. VUOSIKERTOMUS

8 Positiivista imua Pohjois-Savoon Toimimme yrityksinä samojen arvojen suuntaisesti. KATRIINA LAHTI toimitusjohtaja Kunnonpaikka Oy Menestyvät, yhteen hiileen puhaltavat savolaisyritykset viestivät Huoltoliitto ry:n omistaman Kunnonpaikan toimitusjohtaja Katriina Lahden mielestä alueen myönteisestä yritysilmapiiristä. Hänestä Savon Voimalla on vahva asema hyvinvoivien yritysten yhtenä tärkeimmistä vetureista. Yhtiö vaikuttaa myönteisesti sekä oman maakunnan sisällä kuin sen ulkopuolellekin. Kun Savon Voima menestyy, mekin menestymme. Kunnonpaikka on iso rakennuskokonaisuus ja kaikki ravintola-, liikunta-, kylpylä- ja hotellitoimintomme ovat sähköstä riippuvaisia. Sähkö on meille elinehto ja myös yksi suurimmista menoeristämme. Siksikin on tärkeää, mitä energia-asioissa ja niiden kehittämistyössä tapahtuu, sanoo Kunnonpaikkaa luotsaava Lahti. Hän arvostaa sitä, että Savon Voiman asiantuntijat huolehtivat sähkösalkustamme, seuraavat sähkön hintaa ja etsivät mahdollisimman energiataloudellisia ratkaisuja kuntoutumis- ja hyvinvointikeskukselle. Sähkön toimitusvarmuus korostuu vuonna 2014 entisestään, kun Siilinjärven kunnan Vuorelassa toimivat terveysasema, hammashuoltoyksikkö sekä esikoulu ja päiväkoti muuttavat Kunnonpaikan tiloihin. Mutkatonta asiointia Lahti on tehnyt yhteistyötä Savon Voiman kanssa useita vuosia. Hän odottaa energiayhtiöltä vahvaa osaamista sähköasioissa sekä kotoisaa, vuorovaikutuksellista kanssakäymistä. Hänestä sähköyhtiön työntekijöiden kanssa on aina ollut helppoa ja sujuvaa asioida. Usein Kunnonpaikan sähkönhankintaan liittyvät kysymykset selviävät nopeasti puhelinsoitolla, eikä turhia palavereja tarvita. Hyvänä esimerkkinä Lahti mainitsee Savon Voiman asiantuntijoiden mallikkaan toiminnan, kun Kunnonpaikan varajärjestelmänä toiminut vanha öljykattila piti poistaa. Lahden mielestä kattila tyhjennettiin ilman hajuhaittoja, työ sujui ripeästi ja kaikin puolin supsakkaasti. Lahden mielestä Savon Voiman strategialinjauksen arvot luotettava, kehittyvä ja kannattava kuvaavat hyvin sähköyhtiön toimintaa. Hän olisi itsekin liittänyt yhtiöön samoja arvoja, vaikka ei olisi kuullutkaan strategiasta. Hänestä Savon Voiman viestintä ja tapa toimia tukevat hyvin asetettuja arvoja. Mielestäni toimimme yrityksinä samojen arvojen suuntaisesti rinta rinnan. Kun Lahti oli muutama vuosi sitten tutustumassa Lentokapteenin Savon Voiman toimitiloihin, sinne valittu maalämpöratkaisu teki häneen vaikutuksen. Se, miten Savon Voima hoitaa oman lämmityksensä, kertoo hänelle yhtiön kehittyvyydestä. Kannattavuudesta taas puhuu se, että yhtiö tuotti viime vuonna voittoa laskeneesta liikevaihdosta huolimatta. Savon Voimaan on helppo luottaa. Kun Savon Voimalla menee hyvin, usko tulevaisuuteen säilyy vahvana ja luottamus omankin yrityksen menestykseen ja hyvinvointiin vahvistuu. 8 VUOSIKERTOMUS 2013

9 Energiaa kalankasvatukseen Rautalammilla toimiva Savon Taimen on yksi Savon Voiman asiakkaista ja yhteistyökumppaneista. Yritys tuottaa lohikalan poikasia jatkokasvatukseen ja kalavesien hoitoon sekä ruokakalaa elintarvikemarkkinoille. Sillä on neljätoista tuotantoyksikköä eri puolella Suomea. Niistä kolme, eli Rautalammin ja Lieksan toimipaikat sekä Rovaniemellä toimiva Napapiirin Kala pyörivät Savon Voiman sähköllä, jota nämä kolme toimipaikkaa kuluttavat vuodessa yhteensä noin MWh. Toimitusjohtaja Mauno Liukkonen pitää sähkön toimitusvarmuutta kalanpoikasten tuotannossa kriittisessä osassa. Rautalammilla sijaitsevan tytäryhtiön Savo Lax Oy:n kiertovesilaitoksella kalanpoikaset uiskentelevat pumpuilla kierrätettävässä vedessä, jonka ansiosta kalojen kasvuolosuhteet ovat ihanteelliset ympäri vuoden, ja kasvatusaltaiden lämpötila pysyy tasaisena, kertoo Liukkonen. Hän odottaa Savon Voiman ajavan asiakkaan etuja. Iso kalantuotantolaitos haluaa ostaa sähköä mahdollisimman edullisesti. Sähköstä täysin riippuvaisen laitoksen on voitava myös luottaa katkeamattomaan sähkönsiirtoon. Kalankasvatuksen huippuyrityksellä on toki välttämätön varavoimajärjestelmä sähkökatkojen varalle, mutta sen avulla tuotanto pyörii kuitenkin vain noin vuorokauden ajan. Jos myrskyvauriot estävät normaalin sähkönsaannin, joudumme tiputtamaan kalojen ruokinnan alas. Se tietäisi meille valtavia menetyksiä. Vuonna 2011 oli pisin ja pahin, puolentoista vuorokauden katkos, mutta sen jälkeen sähkökatkokset ovat olleet onneksi lyhyempiä. Liukkosesta on hyvä, että yritys saa poikkeusoloissa yhteyden sähköntoimittajaansa päivystysnumerojen ja verkkosivujen kautta. Sähköyhtiön verkkosivuilla asiakas pidetään ajan tasalla mahdollisten sähkötöiden aiheuttamista tuotantokatkoista. Myös myrskyissä tilanne päivitetään nopeasti kaikkien luettavaksi. Toimitusjohtaja pitää hyvänä sitäkin, että asiakkaat voivat ilmoittaa Savon Voiman verkkosivuilla, mistä linjat ovat poikki. Liukkosesta tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan välttämättä tunneta vielä riittävän hyvin. Menestymiseen tarvitaan molempia Voimalaitoksille kuuluu kalavesien hoito ja kalojen istutusvelvoite. Siinä, missä Savon Voima vastaa sähkön tuotannosta ja toimitusvarmuudesta, Savon Taimen tuntee kalankasvatuksen, ja kasvattaa kalanpoikasia Savon Voimalle. Kahden savolaisen, täysin eri alalla toimivan yrityksen osaamisesta on näin molemmille hyötyä. Liukkoselle sähköyhtiön paikallisuus on tärkeää, sillä hänestä savolaiskuntien omistuksessa oleva yritys osaa huomioida paikalliset tarpeet. Liukkosen vetämän firman erityistarpeena on ollut esimerkiksi se, että tuotantolaitoksiin saadaan sähköä monesta suunnasta. Tämän Savon Voima on taannut sillä, että sähköverkot on silmukoitu, eli sähköllä on useampi kulkutie. Myös sähköverkoston urakoinnista osaltaan vastaavan Voimatel Oy:n ja Savon Voima Oyj:n pääkonttoreiden sijainti saman katon alla Toivalan Lentokapteenissa sekä niiden yhteinen historia on Liukkosesta plussaa. Saamme Savon Voimalta ajoissa myös ennakkotiedon mahdollisesta häiriöstä silloin, kun linjoilla tehdään korjaustöitä. Meille on tärkeää paikallisten tarpeiden huomioiminen. MAUNO LIUKKONEN toimitusjohtaja Savon Taimen Oy VUOSIKERTOMUS

10 Sähköverkko Vuosi 2013 oli sähköverkkotoiminnalle haasteellinen. Vuosi oli hyvin lämmin ja tämä pudotti sähkön siirtomääriä harvinaisen paljon. Vuoden loppupuolella verkostoa rasittivat useat myrskyt, jotka aiheuttivat kaksi suurempaa häiriötilannetta sähkönjakeluun. Siirtovolyymi pieneni poikkeuksellisesti Vuoden keskilämpötila oli 1,26 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Tämä yhdistettynä talouden laskusuhdanteeseen aiheutti sähkön siirtomääriin poikkeuksellisen suuren notkahduksen. Siirto kulutukseen tippui 7,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihto oli 65,9 miljoonaa euroa ja oli 3,4 prosenttia edellisvuotta pienempi. Investoinnit uuteen ennätykseen Uusi sähkömarkkinalaki tuli voimaan syyskuun alussa. Suurimmat muutokset entiseen lakiin olivat asiakastiedottamisen ja toimitusvarmuuden uudet velvoitteet. Taloudellisesti merkittävin muutos oli toimitusvarmuudelle laaditut uudet tavoitearvot. Ne tulevat voimaan porrastetusti siten, että kokonaisuudessaan ne on saavutettava vuoden 2028 alussa. Jotta voisimme saavuttaa lain tavoitteet, joudumme kasvattamaan verkostoinvestointejamme ja suuntaamaan niitä yhä enemmän toimitusvarmuutta lisääviin kohteisiin. Näitä ovat mm. maakaapelointi, johtojen siirto tienvarsille ja automaation lisääminen. Vuonna 2013 investoinnit olivat 37,3 miljoonaa euroa. Suurin osa tästä kohdistui verkoston uusimiseen. Saimme myös päätökseen kulutusmittareiden vaihdon etäluettaviksi. Investointikohteista suurimpia olivat Lapinlahti Peltomäki välisen alueen ja Varpaisjärven taajaman maakaapeloinnit sekä Suonenjoen sähköaseman uusiminen. Yhteensä vuonna 2013 uutta kaapeliverkkoa rakennettiin 486 km ja ilmajohtoja 275 km. Myrskyt kiusasivat sähkönjakelua Vuoden kahtena viimeisenä kuukautena useat myrskyt kiusasivat sähkönjakelua. Myrskyistä voimakkaimpia ja eniten vaurioita aiheuttaneita olivat Savon Voima Verkon alueella Einon ja Seijan päivinä alkaneet myrskytuulet. Koska vuoden loppu oli lämmin ja sateinen, vetinen ja sula maa antoi helposti periksi puiden juuriston ympärillä. Tämän vuoksi myrskytuulet kaatoivat johtojen päälle poikkeuksellisen paljon puita. Pahimmillaan kaatuneet puut aiheuttivat keskeytyksen asiakkaalle. Vaikeasta ti- lanteesta huolimatta saimme palautettua sähkönjakelun normaaliksi muutamassa päivässä. Saimme myös paljon positiivista palautetta tehostetusta tiedottamisestamme. Maksoimme asiakkaillemme vakiokorvauksia pitkistä sähkökatkoista 3,3 kolme miljoonaa euroa ja myrskyjen korjauskustannukset nousivat 1,5 miljoonaan euroon. Viranomaisvalvonta lisääntyy Uuden lain myötä Energiavirasto sekä Huoltovarmuuskeskus vaativat tarkempaa suunnittelua ja raportointia sähköverkkotoimijoilta. Verkkoluvan haltijoita velvoitetaan mm. laatimaan verkoston kehittämissuunnitelma sekä varautumissuunnitelma suurhäiriöiden varalle. Kehittämissuunnitelmassa kuvataan, kuinka aiomme kehittää verkostoa, jotta toimitusvarmuustavoitteet saavutetaan. Savon Voima Verkolla nämä molemmat suunnitelmat ovat jo olemassa, mutta muutamme niitä kuitenkin viranomaisten vaatimaan muotoon. Molemmat suunnitelmat täytyy olla laadittu kesäkuun 2014 loppuun mennessä. 10 VUOSIKERTOMUS 2013 SÄHKÖNJAKELUN KESKEYTYSAIKA (ESAIDI h/as,v) Keskeytyksen piirissä olleiden asiakkaiden vuosienergioilla painotettu keskeytysaikojen keskiarvo Vikojen aiheuttamat keskeytykset Työkeskeytykset SÄHKÖN SIIRTOHINTA JA VERKOSTORASITE suurimman verkkoyhtiön siirtohinta (snt/kwh) ja verkostopituus (m/sähkönkäyttäjä). Tyyppiasiakkaana pientalo, ei sähkölämmitystä, kwh. Verollinen siirtohinta (snt/kwh) Suomen verkkoyhtiöiden keskiarvo Savon Voima Verkko Verkostopituus/sähkönkäyttäjä (m)

11 Kaukolämpö Lämpöliiketoiminnan liikevaihto oli 40,6 miljoonaa euroa, mikä oli 1,1 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lämpöenergian myynti väheni 10 prosenttia edellisvuoteen nähden ja oli yhteensä 598 GWh. Lämmön myynnin pienenemisen syynä oli edellisvuotta lämpimämpi vuosi. Käytimme polttoaineita 933 GWh, joista kotimaisten polttoaineiden ja lämmön oston osuus oli 91 prosenttia. Kaukolämpöverkoston ja tuotantolaitosten investoinnit kasvoivat Vuoden 2013 alusta turveveron ja yleisen kustannustason nousun vuoksi tehdystä kaukolämmön hinnankorotuksesta johtuen liikevaihto pysyi edellisen vuoden tasolla, vaikka vuosi oli edellistä lämpimämpi. Kiivaana jatkunut investointitahti lähienergian käytön lisäämiseksi ja toimitusvarmuuden varmistamiseksi johti noin neljän prosentin hinnankorotukseen myös vuoden vaihteessa Tavoittelemme kaukolämmön tuotannossa entistä suurempaa lähienergian käyttöä, minkä vuoksi olemme jatkaneet investointeja biolämpökeskuksiin. Olemme asettaneet tavoitteeksemme, että vuonna 2016 kotimaisten polttoaineiden käyttöosuus olisi 95 prosenttia. Biolämpökeskuksien lisääntyessä raskaan polttoöljyn käytöstä syntyvät ympäristöhaitat pienenevät. Leppävirralle valmistui 8 MW biolämpökeskus, jonka pääpolttoaineena on puu. Laitoksessa on savukaasujen lämmön talteenottolaitteisto, jolla tuotannon hyötysuhde nousee merkittävästi. Vanhan biolämpökeskuksen käyttö painottuu kovimmille pakkasille ja uuden laitoksen huoltoseisokkien ajalle. Investoinnin hyödyt näkyvät vuoden 2014 aikana ja arvioimme öljyn käytön Leppävirralla lämmöntuotannossa jäävän pieneksi tulevina vuosina. Lapinlahdelle valmistui 7 MW pellettilaitos, joka hyödyntää pelletin pölypolttotekniikkaa. Laitoksen tekniikka mahdollistaa lämmön tuottamisen myös öljyllä tavanomaisen varalämpökeskuksen tavoin. Investoinnilla ennakoimme saavutettavan hyvin korkean kotimaisten polttoaineiden käyttöasteen Lapinlahdella ja varmistamme tuotantokapasiteetin riittävyyden kotimaisten polttoaineiden mahdollisen toimitushäiriön varalle. Kiuruvedellä luovuimme pienvoimalaitoksen sähköntuotannosta ja toteutimme voimalaitoskattilan saneerauksen vesikattilaksi. Toimenpiteellä saavutimme yli 2 MW tehonlisäyksen lämmöntuotantoon. Investointi tuo merkittäviä säästöjä polttoainekustannuksiin mahdollistaen korkean kotimaisten polttoaineiden käyttöasteen Kiuruvedelläkin. Lämmöntoimituksen varmistamiseksi rakennamme ja pidämme valmiudessa varalämpökeskuksia. Toimitusvarmuuden parantamiseksi rakennutimme Iisalmen Marjahakaan 12,8 MW kevytöljykäyttöisen varalämpökeskuksen. Iisalmen asiakkaiden tehontarve on kasvanut viime vuosina, joten investoinnilla saamme lisävarmuutta alueen lämmöntuotantoon. Vuonna 2013 otimme askeleen kohti kotimaisia nestemäisiä varapolttoaineita tekemällä päätöksen Iisalmen Kivirannankujan pyrolyysiöljyn polttovalmiudella varustetun varalämpökeskusinvestoinnin loppuun saattamiseksi. Polttoaineiden tuotantovuosi oli tavanomainen Turvetoimittajamme nostivat turvetta hyvin, joten polttoainehuollon turvaamiseksi lämmityskaudelle emme tehneet normaalista poikkeavia toimenpiteitä. Tulevia huonoja tuotantovuosia varten teimme sopimuksia ylivuotisista turvevarastoista, jotka osaltaan tuovat varmuutta polttoainehuoltoon myös sellaisissa tilanteissa, joissa puutoimitukset ovat keskeytyneinä. Madaltuneet turvetuotantokentät ja sen seurauksena kasvaneet tuotantokustannukset nostivat kuitenkin turpeen hankintahintaa. Lähienergian osuus polttoaineista ensimmäisen kerran yli 90 prosenttia Käytimme tuotannossamme kotimaisia polttoaineita viime vuonna 91 prosenttia kokonaistarpeesta. Polttoaineista 40 prosenttia oli turvetta, 41 prosenttia puuta ja 10 prosenttia pääosin päästöttömillä polttoaineilla tuotetun lämmön ostoa lämpöyrittäjiltä ja teollisuudelta. Loppuosa oli huippu- ja varalämpökeskusten tarvitsemaa polttoöljyä ja nestekaasua, joiden käyttö pieneni edelleen. Vuonna 2013 puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi ohittaen turpeen. POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN KEHITYS (tuhatta MWh) Raskas ja kevyt polttoöljy sekä kaasu Lämmön osto Puuperäiset polttoaineet Turve Siilinjärven biolämpökeskus Iisalmen voimalaitos Lapinlahden biolämpökeskus Maaninka, lämmönostosopimus lämpöyrittäjältä Iisalmen apujäähdytin Rautalammin biolämpökeskus Toivalan biolämpökeskus Pieksämäen apujäähdytin Karttulan biolämpökeskus Pielaveden savukaasupesuri Suonenjoen biolämpökeskus Tahkovuoren biolämpökeskus Pellettilämpökeskukset Lapinlahdelle, Sorsakoskelle ja Rautalammille BIOENERGIAOHJELMAN ETENEMINEN Iisalmen pyrolyysilämpökeskus Nilsiän biolämpökeskus, päätös rakentamisesta VUOSIKERTOMUS

12 Sähköntuotanto Sähköntuotanto oli yhteensä 585 GWh, joka on 20 prosenttia enemmän, kuin vuotta aiemmin. Tuotantomäärä kasvoi erityisesti hiililauhteen osalta, koska hiilen ja päästöoikeuden markkinahinta oli edellisvuotta alhaisemmalla tasolla. Suomen alueen sähkön keskimääräinen spot-hinta oli 41,16 /MWh vuonna Tämä oli 12 prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna. Vesivoima Vesivoiman tuotantomäärä toteutui keskimääräisen vesivuoden tasoisena ja oli 79 GWh. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotantomäärä jäi lähes 30 prosenttia. Poikkeuksellista tuotannon osalta oli kuivan kesän jälkeiset loppuvuoden runsaat juoksutukset. Jouduimme tekemään ohijuoksutuksia Nilsiän reitin neljällä laitoksella sekä Salahmilla ja Sorsakosken voimalaitoksella, joten ajankohdan mukaiset säännöstelyrajat ylittyivät Sorsavedellä, Vehkalahdella ja Salahmilla. Laitosten käytettävyyteen liittyviä merkittävimpiä teknisiä ongelmia oli Juankosken ja Sälevän vaakakoneiden vaihdelaatikoissa, jotka kunnostettiin vuoden 2013 aikana. Muiden vesivoimalaitosten käytettävyys oli hyvä. Teimme vuoden 2013 aikana päätöksen Kiltuan vesivoimalaitoksen turbiini- ja automaatiosaneerauksesta. Saneeraushankkeessa vanha juoksupyörä uusitaan moderniin vesinapaan ja rasvavoideltu turbiinilaakeri modernisoidaan vesivoideltuun malliin. Tämän ansiosta mahdollisten öljyvahinkojen vesistöriskit pienenevät oleellisesti. Laitosautomaation modernisoinnilla parannamme voimalaitoksen käytettävyyttä. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Tuotamme kaukolämmitysvoimalaitoksissa sähköä Iisalmessa ja Pieksämäellä. Vuoden 2013 tuotantomäärä oli 63 GWh, mikä oli normaalivuotta ja edellisvuotta alempi. Pääsyynä tähän oli Iisalmen voimalaitoksen turbiinirevisiossa kesällä havaitut korjaustarpeet, joiden johdosta sähköntuotanto oli keskeytyneenä koko loppuvuoden Tuulivoima Savon Voima omistaa Kymppivoiman kautta 20 prosentin osuuden Innopower Kemin Ajoksen tuulivoimapuistosta, joka vastaa 6 MW:n tuotantokapasiteettia. Tuulivoiman tuotantomäärä pysyi entisellä tasollaan ollen 15 GWh. Muut tuotanto-osuudet Sähköntuotanto muilla tuotanto-osuuksilla oli 428 GWh. Merkittävä osa tuotannosta on hiililauhdetta, jolla sähköä tuotettiin edellisvuotta enemmän. Ydinvoimalla tuotettiin 30 GWh ja tuotantomäärä pysyi edellisen vuoden tasolla. Suojaustoiminta oli tappiollista hiilen ja päästöoikeuksien suojausten osalta. Tuotannon kokonaistulos jäi reilusti miinukselle. Savon Voimalla on Kymppivoima Oy:n kautta osuus Tampereella sijaitsevasta Naistenlahden voimalaitoksesta. Kymppivoima Oy on tehnyt laitoksesta alaskirjauksen, jonka vaikutus Savon Voimalle on 0,4 miljoonaa euroa. Kirjaus perustuu voimalaitoksen heikkoihin kannattavuusnäkymiin. SÄHKÖNTUOTANTO (GWh) LÄMMÖN JA YHDISTETYN SÄHKÖNTUOTANNON POLTTOAINEET VUOSIKERTOMUS Tuotanto-osuudet Oma lämpövoima Oma vesivoima 9 % 41 % 10% 40 % Lämmön osto Raskas ja kevyt polttoöljy sekä kaasu Puuperäiset polttoaineet Turve

13 Myynti ja salkunhallintapalvelut Vuosi 2013 oli Savon Voima Myynnin ja Savon Voima Salkunhallinta Oy:n liiketoiminnassa vakaa vuosi. Vähittäismyyntiliiketoiminnan hallittavuus on parantunut olennaisesti ja tulostavoite ylittyi. Energiamarkkinatilanne Vuosi 2013 oli sähköjohdannaismarkkinoilla laskevien hintojen aikaa. Vaikka Pohjoismaiden energiantuotannon kannalta tärkeä hydrobalanssi oli keskimäärin selvästi heikompi kuin edellisenä vuonna, ja heikompi kuin keskimääräisenä vesivuotena, laskivat sähköjohdannaisten hinnat vuoden aikana. Suhteellisesti eniten laskivat vuosituotteiden hinnat. Syitä hintojen laskun taustalla on monia, kuten sähkön kysynnän heikko kehitys, lauhat talvet, hiilen hinnan lasku, päästöoikeuden hinnan pysyminen alhaisena ja erilaisten tukimekanismien myötä lisääntyvä uusiutuvan energian tuotanto. Sähköntuottajien näkökulmasta katsottuna tulevat vuodet ovatkin varsin ankean näköisiä markkinatalousperusteisen hinnanmuodostuksen piirissä olevien tuotantomuotojen menettäessä asemiaan subventoiduille energiantuotantomuodoille. Sähkön spot-hinta oli Suomessa keskimäärin 41,16 /MWh, mikä oli noin 8 prosenttia korkeampi kuin systeemikeskihinta, joka oli 38,10 /MWh. Halvin kuukausi oli joulukuu, joka oli hyvin lauha kuukausi. Aluehintaerot olivat suurimmillaan elo lokakuussa, jolloin kulutus alkaa nousta kesän pohjalukemista, ja Suomessa monet laitokset ovat vuosittaisissa huoltoreviisioissa. Siirtoyhteydet eivät tällöin tyypillisesti riitä tasaamaan hintaeroja eri maiden välillä. Sähkön vähittäismyynti Vähittäismyyntiliiketoiminta ylitti tulostavoitteensa myös vuonna Liiketoiminnan hallittavuus on olennaisesti parantunut muutamassa vuodessa sopimuskannan tervehtymisen sekä suojaus- ja hinnoittelustrategian uudistusten myötä. Tosin vuosi 2013 oli tukkumarkkinaolosuhteiltaan melko yllätyksetön loppuvuoden lauhoja olosuhteita lukuun ottamatta. Pahoja hintapiikkejä ei tukkumarkkinoilla nähty, ja suurimmat haasteet liittyivätkin matalien tukkuhintojen ja ennusteita matalamman sähkönkulutuksen yhdistelmään. Sähkönmyynnin volyymi oli GWh, mikä on noin 11 prosenttia edellisvuotta pienempi. Liikevaihto oli 92,8 miljoonaa euroa, jossa on laskua edellisvuoteen noin 16 prosenttia. Myydyn sähkön keskihinta laski hieman yli viisi prosenttia. Eniten putosi yritysasiakkaiden sähkön hinta, koska laskenut sähköjohdannaisten hinta näkyi suoraan asiakkaiden hinnankiinnitysten hintatasossa. Myös suosituimmassa kuluttajamyynnin tuotteessa, KestoVoimassa, hintaa alennettiin vuoden aikana. Operatiiviset toimintakulut jatkoivat laskusuunnassa myös 2013 ja toimintakuluissa kirjattiin neljän prosentin pudotus. Toiminta onkin tehostunut huomattavasti asiakaspalvelukyvyn kuitenkaan kärsimättä. Osoituksena tästä on mm. jatkuvassa mittauksessa asiakkailta saatu palaute, jonka mukaan peräti 91 prosenttia asiakkaista saa asiansa hoidettua kerralla kuntoon oltuaan yhteydessä Savon Voimaan. Vuonna 2013 päätettiin satsata asiakasanalytiikkaan, tavoitteena syvällisempi asiakasymmärrys ja sen seurauksena parantuva asiakkaan kohtaaminen niin henkilökohtaisissa kuin sähköisissäkin palvelukanavissa. Analytiikasta haetaan hyötyä myös hinnoitteluun ja tuotekehitykseen sekä viestinnän ja markkinoinnin kohdistamiseen. Savon Voima Salkunhallinta Oy Vuosi 2013 oli Savon Voima Salkunhallinta Oy:n liiketoiminnassa vakaa vuosi. Liikevaihto laski noin kaksi prosenttia ollen 1,23 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan kulut laskivat noin viisi prosenttia, minkä ansiosta liiketulos kasvoi hieman ollen 0,53 miljoonaa euroa. Asiakaskunnassa ei tapahtunut vuoden aikana olennaisia muutoksia. Finanssisääntely on kiristynyt ja lisännyt otettaan myös energiamarkkinoista. Vuoden 2013 aikana haettiin tulkintoja mm. siitä, kuinka johdannaismarkkinoiden läpinäkyvyyden parantamiseen tähtäävää EMIR-sääntelyä sovelletaan energia-alalla. Myös MiFI-direktiivi on päivittymässä, joten finanssisääntelyn kiristyminen tullee vaikuttamaan paitsi suoraan energiayhtiöihin, myös suoraan tai välillisesti näiden asiakkaisiin. SPOT-KUUKAUSIHINTOJEN KEHITYS ( /MWh) SÄHKÖJOHDANNAISHINTOJEN KEHITYS ( /MWh) PÄÄSTÖOIKEUDEN HINNAN KEHITYS ( /tco 2 ) Suomen hinta-alue Systeemihinta Sähkön lähin vuosituote (SYS) Sähkön lähin vuosituote (EPAD) Päästöoikeuden lähin joulukuun tuote VUOSIKERTOMUS

14 Henkilöstö Henkilöstöä oli vuoden aikana keskimäärin 175 ja vuoden lopussa 180, joista vakituisia 174. Harjoittelijoita vuoden aikana oli 18. Henkilöstöstä 29 prosenttia on naisia ja vakituisen henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 48 vuotta. Vakituisia työsuhteita päättyi kahdeksan ja uusissa vakituisissa työsuhteissa aloitti kymmenen savonvoimalaista. Meillä on sitoutunut, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö sekä hyvä työympäristö Henkilöstöstrategiamme mukaan tavoittelemme sitoutunutta, osaavaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä. Tavoitteen eteen on tehty paljon työtä ja olemme havainneet, että toimenpiteet ovat olleet oikeansuuntaisia. Työjärjestelyillä lisää hyvinvointia Viime vuosina yhteisesti sovituilla työjärjestelyillä, kuten etätyö- ja osa-aikaeläkejärjestelyillä olemme onnistuneesti lisänneet henkilöstön jaksamista. Vuonna 2013 kaukolämmön tuotantohenkilöstön osalta pilotoimme talvikauden kaksivuorotyöjärjestelyä henkilöstön aloitteesta. Työaikajärjestelmässä tavoitteenamme oli lisätä työturvallisuutta siten, että yöpäivystyksessä ollut henkilö ei ole velvoitettu työskentelemään väsyneenä aamuvuorossa. Lisäksi arvioimme tällä järjestelyllä ylityömäärien pienentyvän. Kokeilun tuloksena ylityömäärät pilottikohteessa puolittuivat tarkkailujakson aikana ja henkilöstö oli kokeiluun tyytyväinen. Näin otimme järjestelyn käyttöön talvikaudeksi myös vuoden 2013 lopulla. Osaaminen ja uusiutuminen on tärkeää Henkilöstöstämme noin 19 prosenttia eläköityy tulevien viiden vuoden aikana ja osaavan työvoiman löytäminen onkin haasteemme tulevina vuosina. Viime vuonna kymmenen uutta savonvoimalaista aloitti vakituisissa työsuhteissa, kahdeksan vakituisen työsuhteen päättyessä. Valtaosa uusista työntekijöistämme työllistyi kaukolämmön tuotannon asennustehtäviin. Henkilöstökoulutuksissa panostettiin mm. viestintätaitojen kehittämiseen, työturvallisuustoimintaan sekä prosessien kehittämiseen. Voimalaitoskäyttäjän ammattitutkintoon johtavan oppisopimuskoulutuksen aloitti kuusi henkilöä. Henkilöstö valitsi vuoden 2013 Asiakaspalvelijaksi kaukolämpöasentaja Hannu Kääriäisen (vas.) ja Laatumestariksi palveluvastaava Antti Martikaisen. Tuottavan työn perusta on turvallinen ja terveellinen työympäristö Olemme laatineet työkyvyn hallintamallin, jossa työkyvyn ylläpidon perustana on niin sanottu varhaisen välittämisen malli. Käytännössä tämä tarkoittaa aktiivisia toimia työkyvyn ollessa uhattuna ja huomion kiinnittämistä työkykyä vahvistavaan toimintaan. Uskomme pitkäjänteisen työn tuottaneen tulosta, sillä vuonna 2013 keskimääräinen eläköitymisikämme oli 63,2 vuotta, kun se vielä vuonna 2008 oli 59,4 vuotta. Sairauspoissaoloprosentti oli 2,9 ja henkilöstöstä 53 prosentilla ei ollut viime vuonna lainkaan sairauspoissaoloja. Tapaturmataajuus saatiin kääntymään oikeaan suuntaan kohti nolla tapaturmaa -tavoitettamme. Vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneiden tapaturmien tapaturmataajuus oli kymmenen suhteessa miljoonaan tehtyyn työtuntiin. Vuonna 2012 tapaturmataajuus oli 16. HENKILÖSTÖÄ KESKIMÄÄRIN VAKITUISEN HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA KESKIMÄÄRÄINEN ELÄKÖITYMISIKÄ ja eläkkeelle jääneiden lukumäärä 14 VUOSIKERTOMUS Keskimääräinen eläköitymisikä ,3 63,3 63, ,8 5 61, Eläkkeelle jääneiden lukumäärä Keski-ikä Lukumäärä

15 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLTÖ Hallituksen toimintakertomus Konsernin tase Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön rahoituslaskelma Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot Tilintarkastuskertomus Sähköverkkoliiketoiminnan tase ja tuloslaskelma

16 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI Savon Voima -konsernin rakenne Savon Voima Oyj on 22 kunnan omistaman Savon Energiaholding Oy:n täysin omistama tytäryhtiö. Savon Voima -konsernin muodostivat emoyhtiö Savon Voima Oyj sekä tytäryhtiöt Savon Voima Verkko Oy, Savon Voima Salkunhallinta Oy ja Lapinlahden Ekolämpö Oy. Tärkeimmät osakkuusyhtiöt ovat Kymppivoima Oy, Kymppivoima Hankinta Oy ja Varkauden Aluelämpö Oy. Lapinlahden Ekolämpö Oy fuusioitiin Savon Voima Oyj:hin Konsernin vuoden 2013 tulos TALOUDEN KEHITYS (milj. ) Liikevaihto 196,0 214,9 211,6 Poistot ja arvonalennukset 21,4 19,9 21,2 Liikevoitto 24,8 41,9 26,6 Voitto ennen satunnaisia eriä 21,3 43,6 24,0 Tilikauden voitto 21,3 33,5 19,1 TUNNUSLUVUT (%:a liikevaihdosta) Liikevoitto 12,6 19,5 12,6 Voitto ennen satunnaisia eriä 10,9 20,3 11,3 MUUT TUNNUSLUVUT Oman pääoman tuotto (%) 7,3 12,5 7,3 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 8,0 15,8 9,9 Omavaraisuusaste (%) 75,4 76,9 78,6 Maksuvalmius, Quick Ratio 1,5 2,2 2,3 Investoinnit yhteensä (milj. ) 56,8 47,1 32,5 Investoinnit sähkönsiirtoon (milj. ) 37,3 33,0 22,3 Investoinnit kaukolämpöön (milj. ) 16,8 11,3 8,0 Liittymismaksujen lisäys (milj. ) 2,7 3,1 3,7 Vuonna 2013 konsernin liikevaihto oli 196,0 miljoonaa euroa (214,9 miljoonaa euroa vuonna 2012). Liikevaihto laski 8,8 prosenttia. Vuoden 2013 alkaessa ennakoitiin tuloksen jäävän selvästi edellistä vuotta heikommaksi, koska korkeiden markkinahintojen aikana tehdyt sähköntuotannon hintasuojaukset eivät ulottuneet vuodelle Odotusten mukaisesti sähkön tuotannon myyntikate ei ollut riittävän suuri kattamaan kaikkia kiinteitä kustannuksia ja ongelmallisinta oli hiililauhdetuotanto. Kannattavuus heikkeni ennakoituakin enemmän poikkeuksellisen lämpimän vuoden sekä Einon ja Seijan päivien myrskyjen aiheuttamien tuhojen seurauksena. Tilikauden aikana jatkettiin laajaa investointiohjelmaa, mikä omalta osaltaan nosti konsernin poistojen määrää. Investointien taustalla ovat kiristyneet toimitusvarmuusvaateet sekä lämpökeskusten uusimistarve ja tehokkuuden parantaminen. Savon Voima -konsernin liikevoitto laski 40,9 prosenttia ja oli 24,8 miljoonaa euroa (41,9). Konsernin toiminnan kulut ilman henkilöstökuluja olivat 141,5 miljoonaa euroa (143,9) ja laskua edelliseen vuoteen oli 1,7 prosenttia. Kulujen pienentymisen suurin syy oli volyymin pieneneminen. Toiminnan muut kulut sen sijaan kasvoivat yleisen kustannuskehityksen mukaisesti. Henkilöstökulut olivat 9,5 miljoonaa euroa (10,1) ja niiden lasku johtui aikaisempaa suuremmasta investointeihin aktivoitujen palkkojen osuudesta. Maksetut palkat olivat edellisen vuoden tasolla. Konsernin poistot olivat 21,4 miljoonaa euroa (19,9) ja ne kasvoivat 7,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Konsernin nettorahoituskulut olivat 3,4 miljoonaa euroa, kun edellisenä vuonna oli nettorahoitustuottoja 1,3 miljoonaa euroa. Voitto ennen satunnaiseriä oli 21,3 miljoonaa euroa (43,6). Rahoituskuluihin sisältyy 3,4 miljoonaa euroa Kymppivoima Oy:n osakkeiden alaskirjausta, jonka perusteena on hiililauhdetuotantoa sisältävien osakesarjojen alentuneet tuottonäkymät. Satunnaisiin eriin on kirjattu konserniavustus 0,1 miljoonaa euroa (0,1) Savon Energiaholding Oy:lle. Konsernin laskennalliset verot olivat -0,1 miljoonaa euroa (9,7). Merkittävin syy konsernin laskennallisten verojen pienentymiseen oli veroasteen lasku 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Verovuodelta maksettavat verot ovat 2,4 miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 21,3 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2012 oli 33,5 miljoonaa euroa. Laskua tässä oli 36,3 prosenttia. Konsernin omavaraisuusaste laski 1,5 prosenttiyksikköä, mutta säilyi hyvällä tasolla ollen 75,4 prosenttia. Maksuvalmius oli myös hyvä, Quick Ratiolla mitattuna 1,5. Tunnuslukujen laskennassa on liittymismaksut käsitelty oman pääoman luonteisena eränä. Merkittävimmät tapahtumat vuonna 2013 Leppävirralle valmistui 8+2 MW savukaasujen lämmön talteenotolla varustettu biolämpökeskus. Iisalmeen rakennettiin 12,8 MW kevytöljykäyttöinen huippu- ja varalämpökeskus. Kiuruveden höyrykattila saneerattiin vesikattilaksi, mikä nosti kaukolämmön tuotantotehoa 2 MW. Lapinlahdelle valmistui 7 MW pellettikäyttöinen huippuja varalämpökeskus. Tiedonhallinnan ja asiakasanalytiikan kehittäminen käynnistettiin investoimalla siihen liittyvään osaamiseen ja infrastruktuuriin. Einon päivän myrsky aiheutti sähkön toimituksen keskeytyksen asiakkaalle. Suurhäiriötiedotuksessa otettiin käyttöön menestyksellisesti myös sosiaalinen media. Toistaiseksi voimassaolevien KestoVoima- ja VihreäVoima -sopimusten sähkönmyyntihintoja alennettiin huhtikuun alussa 5 prosenttia. Sähkönsiirtohintoja korotettiin ainoastaan viemällä läpi Fingridin kantaverkon hinnan korotus. Tämä tarkoitti yhden prosentin korotusta Savon Voima Verkon siirtohintoihin. Sähkömarkkinalain muutokset astuvat voimaan syyskuun alussa ja ne kiristävät merkittävästi sähkönsiirtoliiketoiminnan valvontaa ja sääntelyä. Sähköverkkoa uusittiin rakentamalla mm. 486 km maakaapeliverkkoa ja 275 km ilmajohtoja. Etäluettavien sähkö- ja kaukolämpömittareiden asennusprojekti vietiin päätökseen. Vuoden aikana asennettiin noin mittaria. Energiamarkkinat Energiateollisuus ry:n keräämien tietojen mukaan Suomessa käytettiin vuonna 2013 sähköä 83,9 terawattituntia (TWh), laskua edelliseen vuoteen oli 1,3 TWh eli 1,5 prosenttia. Lämpötilakorjattuna sähkönkäytön vähennys oli 0,5 prosenttia. Teollisuuden sähkön tarve lisääntyi 1,0 prosenttia ja muu kulutus väheni 3,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. VUOSIKERTOMUS

17 Sähkön ja lämmön yhteistuotantona tuotettu sähkö kattoi Suomen sähkön käytöstä noin 28, ydinvoima 27, vesivoima 15, lauhdetuotanto 9 ja sähkön nettotuonti 19 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 0,9 prosenttia. Sähkön tukkuhinnat pohjoismaisilla markkinoilla pysyivät vuonna 2013 varsin maltillisella tasolla. Ne olivat kuitenkin jonkin verran korkeampia kuin vuonna 2012, mutta selvästi matalampia kuin vuonna Hintoja pitivät kurissa päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja taloustilanteesta johtunut sähkön heikohko kysyntä. Markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 4,1 snt/kwh, runsaat 12 prosenttia korkeampi kuin vuonna Suomen aluehinta Nord Pool Spot -sähköpörssissä oli ajoittain selvästi korkeampi kuin systeemihinta ja oli vuoden aikana keskimäärin 8 prosenttia systeemihintaa suurempi. Tämä johtui ennen kaikkea vesivoimatuotannon runsaudesta Norjassa ja Ruotsissa sekä kapasiteettimaksujen vaikutuksista sähköntuontiin Venäjältä. Kiinteistöjen lämmitysenergian tarvetta kuvaava lämmitystarveluku oli Kuopiossa 4.264, mikä oli yli 13 prosenttia alempi kuin vuonna 2012 ja lähes 16 prosenttia pienempi kuin pitkän ajan keskiarvo. Kaukolämmön myynti laski Suomessa yli 7 prosenttia edellisvuodesta ja sitä myytiin Suomessa yhteensä 31,6 TWh. Kaukolämmön tarpeesta tuotettiin energiatehokkaasti yhteistuotantona 74 prosenttia, osuus kasvoi 5 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. TYTÄRYHTIÖT Savon Voima Verkko Oy Siirto kulutukseen vuonna 2013 oli GWh ollen 7,2 prosenttia pienempi edelliseen vuoteen verrattuna. Siirron volyymin aleneminen johtui pääosin keskimääräistä lämpimämmän sään ja talouden laskusuhdanteen yhteisvaikutuksesta. Operatiiviset kulut vuonna 2013 olivat 19,6 miljoonaa euroa ollen 24,9 prosenttia suuremmat edelliseen vuoteen verrattuna. Keskeinen syy operatiivisten kulujen kasvamiseen johtui suurhäiriöistä. Vuoden kahtena viimeisenä kuukautena useat myrskyt kiusasivat sähkönjakelua. Myrskyistä voimakkaimpia ja eniten vaurioita aiheuttaneita olivat Savon Voima Verkon alueella Einon (17.11.) ja Seijan (13.12.) päivinä alkaneet myrskytuulet. Pahimmillaan kaatuneet puut aiheuttivat keskeytyksen asiakkaalle. Asiakkaille maksettiin vuonna 2013 vakiokorvauksia pitkistä sähkökatkoista 3,3 miljoonaa euroa. Myrskyjen korjauskustannukset olivat 1,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 investoinnit olivat 37,3 miljoonaa euroa eli 12,3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin osa investoinneista kohdistui verkoston uusimiseen. Myös kulutusmittareiden vaihto etäluettaviksi saatiin päätökseen vuoden aikana. Uutta maakaapeliverkkoa rakennettiin 486 km ja ilmajohtoja 275 km. Uudisrakentamisen taso maakunnassa on edelleen alhaisella tasolla. Uusien sähköliittymien määrä oli 508 kpl ollen hieman pienempi kuin edellisenä vuonna. Sähköverkkoon liitettyjä käyttöpaikkoja oli vuoden lopussa Savon Voima Salkunhallinta Oy Savon Voima Salkunhallinta Oy on Finanssivalvonnan valvoma sijoituspalveluyhtiö, joka tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille kaupankäynti- ja salkunhallintapalveluita energia- ja ympäristöhyödykejohdannaisilla. Toiminnan painopiste on sähköjohdannaisissa, mutta valikoimaan kuuluvat myös päästöoikeus-, polttoaine- ja valuuttajohdannaiset. Savon Voima Salkunhallinta Oy käy kauppaa ainoastaan asiakkaidensa lukuun ja tarjoaa energiamarkkinoihin liittyvää asiantuntijapalvelua. Vuonna 2013 liiketoiminnassa tai asiakaskannassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Viranomaissääntelyssä (EMIR, MiFID) tapahtui muutoksia vuoden 2013 aikana, mutta niiden soveltamisen vaikutukset näkyvät vasta tulevina vuosina. Lapinlahden Ekolämpö Oy Lapinlahden Ekolämpö Oy toimi tilikauden ajan konsernin tytäryhtiönä. Se toimitti lämpöä Savon Voima Oyj:lle, joka oli yhtiön ainoa asiakas. Yhtiön liikevaihto oli 0,9 miljoonaa euroa ja liikevoitto 0,3 miljoonaa euroa. Yhtiö fuusioitiin Savon Voima Oyj:hin :N LIIKETOIMINNOT Savon Voima Myynti Savon Voima Myynti vastaa konsernissa sähkön vähittäismyynnistä. Liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 92,8 miljoonaa euroa, mikä on 16 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Liikevaihdon pieneneminen johtuu sähkönmyynnin volyymin 11 prosentin laskusta, sekä myydyn sähkön viiden prosentin keskihinnan laskusta. Myyntihinnat laskivat toistaiseksi voimassaolevassa KestoVoima -tuotteessa, jossa markkinahintojen lasku mahdollisti myyntihintojen alentamisen, sekä yritysasiakkaille suunnatuissa sopimuksissa, joiden puitteissa tehtyjen hinnankiinnitysten keskihinta alentui. Yritysasiakkaiden sähkönmyyntimarginaaleja jouduttiin korottamaan kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n tekemien merkittävien, sähkönhankintaan kohdistuvien tariffikorotusten vuoksi. Toimintakulut pienenivät noin neljä prosenttia. Kaiken kaikkiaan vuosi 2013 oli kannattavuudeltaan selvästi suunniteltua parempi, mutta heikompi kuin erinomaisesti mennyt edellisvuosi. Savon Voima Lämpö Savon Voima Lämpö vastaa konsernin kaukolämpöliiketoiminnasta. Savon Voima Lämpö -liiketoiminnan liikevaihto oli 40,6 miljoonaa euroa, mikä oli 1,1 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Lämpöenergian myynti väheni 10 prosenttia ja oli yhteensä 598 GWh. Myynnin pienenemisen syynä oli edellisvuotta lämpimämpi vuosi. Polttoaineita käytettiin kaikkiaan 933 GWh, joista kotimaisten polttoaineiden ja lämmön oston osuus oli 91 prosenttia. Loppu oli öljyä ja kaasua. Toimintavuoden aikana kaukolämpöverkkoon liitettiin 33 uutta asiakasta. Asiakkaita oli vuoden lopussa kaikkiaan kappaletta, joista 2 812:lle oli asennettu etäluettavat mittarit. Kaukolämpöverkostoa rakennettiin m, peruskorjattiin m ja purettiin 240 m. Verkoston kokonaispituus oli 349 km. 18 VUOSIKERTOMUS 2013

18 Turpeen polttoainevero nousi vuoden alussa tuntuvasti. Veron suuruus oli 4,9 /MWh vuonna 2013, kun se oli edellisenä vuonna 1,9 /MWh. Myös puupolttoaineiden markkinahinnat nousivat aiheuttaen osaltaan lisäkustannuksia lämmöntuotantoon. Vuoden 2013 aikana otettiin käyttöön Leppävirran ja Lapinlahden biolämpökeskukset, sekä Iisalmen Marjahaan varalämpökeskus. Savon Voima Oyj:n hallitus teki päätöksen Nilsiän 5 MW biolämpökeskuksen rakentamisesta. Uusi lämpökeskus valmistuu loppuvuonna Savon Voima Tuotanto Savon Voima Tuotanto-liiketoiminnan sähköntuotanto oli yhteensä 585 GWh, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tuotantomäärä kasvoi erityisesti hiililauhteen osalta, koska sähkön hinta oli edellisvuotta korkeampi pienemmän vesivoiman tarjonnan johdosta. Savon Voiman vesivoimantuotantomäärä oli normaalivuoden tasolla 79 GWh, mutta jääden lähes 30 prosenttia ennätysvuodesta Kuivan alkuvuoden jälkeen sateinen loppusyksy nosti tuotantomäärän lähes normaaliksi. Oma vastapainetuotanto oli normaalivuotta alempi, eli 63 GWh. Pääsyynä tähän oli Iisalmen voimalaitoksen turbiinirevisiossa kesällä havaitut korjaustarpeet, joiden johdosta sähköntuotanto oli keskeytyneenä koko loppuvuoden Syynä tuloksen huomattavaan pudotukseen edellisvuoteen nähden oli merkittävästi heikompi tulos sähköntuotannon, hiilen ja päästöoikeuksien hintasuojauksista. Savon Voimalla on Kymppivoima Oy:n kautta osuus Tampereella sijaitsevasta Naistenlahden voimalaitoksesta. Kymppivoima Oy on tehnyt laitoksesta alaskirjauksen, jonka vaikutus Savon Voimalle on 0,4 miljoonaa euroa. Kirjaus perustuu voimalaitoksen heikkoihin kannattavuusnäkymiin. Savon Voima Oyj:n hallitus teki päätöksen Kiltuan vesivoimalaitoksen turbiini- ja automaatiosaneerauksesta, joka ajoittuu pääosin vuodelle Liiketoiminta-alueiden yhteenveto Liiketoimintojen ja tytäryhtiöiden konsolidoimattomat liikevaihdot ja liikevoitot ovat kehittyneet seuraavasti: LIIKEVAIHTO (milj. ) Savon Voima Myynti 92,8 110,6 120,2 Savon Voima Lämpö 40,6 41,1 35,7 Savon Voima Tuotanto 25,9 20,6 30,6 Savon Voima Verkko Oy 65,9 68,2 60,2 Savon Voima Salkunhallinta Oy 1,2 1,3 1,4 LIIKEVOITTO (milj. ) Savon Voima Myynti 3,2 4,4 2,4 Savon Voima Lämpö 2,7 3,7 2,5 Savon Voima Tuotanto -2,5 5,9 1,4 Savon Voima Verkko Oy 21,8 27,9 21,6 Savon Voima Salkunhallinta Oy 0,5 0,5 0,5 Investoinnit Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 56,8 miljoonaa euroa. Sähköverkoston rakentamiseen käytettiin 37,3 miljoonaa euroa. Kaukolämpöverkostoon ja lämmöntuotantoon investoitiin 16,8 miljoonaa euroa. Investoinnit sähkön tuotantoon olivat 2,7 miljoonaa euroa. Liittymismaksut lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 2,7 miljoonaa euroa. Tilinpäätös, emoyhtiö TALOUDEN KEHITYS (milj. ) Liikevaihto 139,3 156,3 160,0 Suunnitelman mukaiset poistot 8,5 7,4 7,0 Liikevoitto 1,7 13,0 5,8 Voitto ennen satunnaisia eriä 1,2 13,7 2,6 Tilikauden voitto 7,8 24,2 9,5 TUNNUSLUVUT (%:a liikevaihdosta) Liikevoitto 1,2 8,3 3,6 Voitto ennen satunnaisia eriä 0,9 8,8 1,6 Omavaraisuusaste (%) 40,2 41,6 47,9 Oman pääoman tuotto (%) 1,8 14,5 1,6 Savon Voima Oyj on kuluneen tilikauden aikana vastannut konsernin sähkönmyynti-, sähköntuotanto- ja kaukolämpöliiketoiminnoista sekä taloushallinnosta, henkilöstöpalveluista, viestinnästä, markkinoinnista IT-toiminnoista, mittaustietopalveluista ja asiakaspalvelusta. Satunnaisiin eriin sisältyvät Lapinlahden Ekolämpö Oy:stä tullut 1,2 miljoonan euron fuusiovoitto, Savon Voima Verkko Oy:ltä saatu 11,0 miljoonan euron konserniavustus sekä emoyhtiö Savon Energiaholding Oy:lle annettu 0,1 miljoonan euron konserniavustus ja tytäryhtiö Lapinlahden Ekolämpö Oy:lle annettu 2,3 miljoonan euron konserniavustus. Henkilöstö Savon Voima -konsernilla on vahvistettu henkilöstösuunnitelma, jonka toteutumisesta raportoidaan emoyhtiön hallitukselle, joka valvoo suunnitelman noudattamista ja kehittämistä. Henkilöstösuunnitelman keskeisenä periaatteena on turvata yhtiön liiketoiminnan jatkuvuus sekä henkilöstön hyvä työviihtyvyys tarvittava urakehitys huomioiden. Vuonna 2013 otettiin käyttöön pari vuotta valmisteltu liiketoimintajärjestelmä ja prosessipohjainen toimintamalli. Toimintamallin muutos osaksi jokapäiväistä toimintaa on kuitenkin edelleen haaste tulevinakin vuosina. Työkykyä vahvistavaa toimintaa lisättiin mm. henkilökohtaisella terveysraportilla (Sante-raportti), suunnatulla Tules-ryhmällä, työaikajärjestelypilotilla kaukolämmön ja tuotannon eteläisellä alueella sekä esimiesvalmennuksilla varhaisen välittämisen mallin mukaisesti. Henkilöstöä vuoden aikana oli keskimäärin 175 ja vuoden lopussa 180, joista vakituisia 174. Uusia vakituisia työntekijöitä palkattiin 10. Eläkkeelle siirtyi vuoden aikana 6 henkilöä. Ylitöitä tehtiin 4,1 henkilötyövuotta, mikä on vähemmän kuin edellisenä vuotena. Vakituisesta henkilöstöstä 71 prosenttia on miehiä ja henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa noin 48 vuotta. Keskimääräinen savonvoimalainen on työskennellyt yhtiössä lähes 19 vuotta. Seuraavan viiden vuoden kuluessa 19 prosenttia vakituisesta henkilöstöstä saavuttaa 63 vuoden eläkeiän. Tapaturmataajuus pieneni edellisvuodesta. Yli yhden päivän poissaolon aiheuttaneita tapaturmia sattui edellisvuotta vähemmän, yhteensä kaksi tapaturmaa. Yksi näistä oli vakava tapaturma, joka aiheutti yli 30 päivän VUOSIKERTOMUS

19 poissaolon. Sairauspoissaoloprosentti oli 2,9 prosenttia. Henkilöstöstä noin 53 prosentilla ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja viime vuonna. HENKILÖSTÖTUNNUSLUVUT Konserni Henkilöstö keskimäärin Henkilöstö tilikauden lopussa Maksetut palkat (t ) Henkilöstökulut yhteensä (t ) HENKILÖSTÖTUNNUSLUVUT Emoyhtiö Henkilöstö keskimäärin Henkilöstö tilikauden lopussa Maksetut palkat (t ) Henkilöstökulut yhteensä (t ) Riskienhallinta Savon Voima -konsernissa toteutetaan riskienhallintaa osana normaalia johtamistyötä ja strategista suunnittelua. Vuonna 2013 osana riskienhallinnan kehittämistoimenpiteitä määriteltiin ja dokumentoitiin Savon Voima -konsernin yleiset riskienhallinnan päämäärät ja periaatteet. Riskienhallinnan työvälineiden kehittämisen osalta Savon Voima -konsernissa toteutettiin Pohjolan verkkopalveluna tarjoaman Riskienhallintamenetelmän käyttöönottoprojekti. RH-menetelmän avulla ilmoitetaan, käsitellään ja raportoidaan turvallisuus-, ympäristö- ja laatuhavaintoja sekä näihin liittyviä riskejä ja riskienhallinta- ja kehitystoimenpiteitä. Vuoden 2014 aikana järjestelmä on osa toimintajärjestelmää. Konsernin merkittävimpien riskien osalta riskilistan ja riskienhallinnan toimenpiteiden tilanne päivitettiin osana normaalia toimintaa. Energiakaupan riskienhallintapolitiikan valmistelee konsernin sisäinen energiakaupan riskienhallintakomitea (RMC) ja sen hyväksyy konsernin hallitus Savon Voiman toimitusjohtajan esityksestä. Energiakauppaan osallistuvat liiketoiminnat toteuttavat riskienhallintapolitiikkaa päivittäin. Toteutuksen jatkuvasta valvonnasta vastaa RMC sekä konsernin johtoryhmä ja toimitusjohtaja. Energiakaupan riskienhallinnan tilanne, riskipositiot ja niiden arvioitu kehitys raportoidaan kuukausittain Savon Voima Oyj:n hallitukselle. Keskeiset tunnistettavat alueet eri riskiluokittain ovat: STRATEGISET RISKIT Riski Regulaation kehitys Osallistuminen teknologia- hankkeisiin ja edunvalvonta Energia- ja ympäristöpoliittiset riskit Hallinta Edunvalvonta etujärjestöjen kautta ja suorat yhteydet viranomaisiin Energiahyödyke- ja pääs- Aktiivinen vaikuttaminen sähtöoikeusmarkkinoiden kömarkkinoilla ja kilpailun toimivuus edistäminen, varautuminen päästökaupan häiriöihin Ennakoiva ja aktiivinen tiedot- taminen, yhteydenpito sidos- ryhmiin ja asiakkaisiin sekä ympäröivän mielipidemaailman seuraaminen Toimialan ja yrityksen maineeseen liittyvät riskit OPERATIIVISET RISKIT Riski Toiminnan virheet Henkilöstön ikääntyminen Hallinta Toimintaohjeet, prosessikuvaukset ja toimintajärjestelmä, RH-menetelmä Henkilöstösuunnitelma ja ikäohjelma Voimalaitosten ja verkon Riskikäsikirja, toimintajärjeskäytön riskit telmät sekä RH-menetelmä Tietoturvariskit Yritysturvallisuus- ja tietoturvapolitiikka, ohjeistukset sekä valvonta, RH-menetelmä RAHOITUS- JA MARKKINARISKIT Riski Hallinta Korko- ja rahoitus- Rahoituspolitiikka markkinariskit Vastapuoliriskit Energiakaupan riskit VAHINKORISKIT Riski Mittava myrskytuho Voimalaitos- tai muu vahinko Ympäristövahinko Luotonvalvonta on osa energiakaupan riskienhallintapolitiikkaa, luottopäätösmenettely Energiakaupan riskienhallintapolitiikka ja valvonta Hallinta Suurhäiriöiden toimintaohjeet, valmius- ja viestintäsuunnitelmat Esine- ja keskeytysvakuutus, valmius- ja viestintäsuunnitelmat, RH-menetelmä RH-menetelmä, suojeluohjeet, valmius- ja viestintäsuunnitelmat, toimintajärjestelmät, vakuutukset Edellä mainittujen riskiluokkien ohella toimintajärjestelmässä riskit kuvataan tunnistamisen helpottamiseksi seuraavasti: henkilöriskit, ympäristöriskit, taloudelliset riskit, maineriskit, prosessiriskit sekä mahdollisuudet. Ympäristöasiat Savon Voima -konsernin ympäristöpolitiikasta raportoidaan säännöllisesti emoyhtiön hallitukselle, joka valvoo politiikan noudattamista ja kehittämistä. Hallituksen tiedossa ei ole sellaisia yrityksen taloudelliseen asemaan vaikuttavia ympäristöriskejä, jotka poikkeaisivat toimialan luonteeseen yleisesti kuuluvista tai viranomaispäätöksiin ja tulevaan lainsäädäntöön liittyvistä riskeistä. Vuonna 2013 jatkettiin sertifioitavan ympäristöjärjestelmän suunnittelua ja käyttöönottoa. Edellisenä vuonna aloitettua systemaattista ympäristönäkökohtien tunnistamista jatkettiin. Ympäristöpoikkeamien ja -vahinkojen 20 VUOSIKERTOMUS 2013

20 ilmoittamiseen otettiin käyttöön nettipohjainen OP Pohjolan RH-järjestelmä. Savon Voima Oyj:ssä päästökaupan piiriin kuuluvat Iisalmen ja Pieksämäen kaukolämmön- ja sähköntuotanto. Suomen kansallinen tavoite on päästä kasvihuonekaasujen päästömäärässä vuoden 1990 tasolle vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2013 alusta alkoi uusi, kolmas päästökauppakausi, joka kestää vuoteen 2020 asti. Maksutta jaettavat päästöoikeudet alkaneelle kaudelle haettiin kesällä 2011 aikaisempien päästömäärien perusteella erillisessä menettelyssä. Päästökauppakauden aikana maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrä vähenee erillisesti määritellyn lineaarisen leikkauskertoimen mukaisesti. Laitoksen toimintaan, kapasiteettiin tai tuotantotasoon kohdistuvat muutokset voivat muuttaa ilmaisjaon määrää useampaan otteeseen päästökauppakauden aikana. Maksutta jaettavat päästöoikeudet vuoden 2013 osalta kirjataan päästöoikeustileille alkuvuodesta Vuodelle 2013 Savon Voima Oyj saa maksuttomia päästöoikeuksia tonnia (v tco 2 ) ja toteutuneet päästöt olivat samaan aikaan tonnia (v ). Alijäämän kattamiseksi ostettiin päästöoikeuksia vuosille 2013 ja tco 2, keskihinnalla 4,34 /t ja tästä aiheutui lähes 0,53 miljoonan euron kustannukset. Päästöoikeustarvetta pyritään vähentämään puuperäisten polttoaineiden käyttöä lisäämällä. Iisalmen ja Pieksämäen voimalaitoksilla vuonna 2013 metsähakkeella tuotetusta sähköstä Savon Voima tulee saamaan syöttötariffitukea yhteensä noin Tuotantotuen osuutta vähensi merkittävästi Iisalmen voimalaitoksen sähköntuotannon keskeytyminen koko toisen vuosipuoliskon ajaksi. Savon Voima Oyj:n yhdeksän vesivoimalaitosta sekä Iisalmen ja Pieksämäen voimalaitokset kuuluvat uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähköntuotannon alkuperätakuujärjestelmän piiriin. Alkuperätakuu järjestelmä (Guarantee of Origin, GoO) perustuu EU:n Uusiutuvat Energialähteet -direktiiviin. Alkuperätakuu on todistus uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön alkuperästä ja sähkön alkuperä tulee olla varmennettua, jos sitä myydään uusiutuvana. Kansallisesti sähkön alkuperän varmentaminen perustuu lakiin sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta. Sähköntuotanto ei enää saa maksuttomia päästöoikeuksia, vaan kaikki sähköntuotantoa varten tarvittavat päästöoikeudet on ostettava markkinoilta. Päästöoikeuksia ostettiin Savon Voiman tuotanto-osuuksille tonnia. Keskihinnaksi tuli 4,70 /t ja kokonaiskustannuksia tästä syntyi lähes 1,3 miljoonaa euroa. Savon Voima Myynti -liiketoiminnan sähkönhankintaan päästöoikeuskauppa ja oikeuksien hintataso vaikuttivat pääsääntöisesti markkinahinnan kautta. Konsernin tavoitteena on nostaa kotimaisten polttoaineiden käyttö kaukolämmön tuotannossa 95 prosentin tasolle rakentamalla uusia laitoksia ja uusimalla nykyisiä laitoksia käyttämään biopolttoaineita. Tavoitteena on toteuttaa vähintään yksi kohde vuosittain. Vuonna 2013 otettiin käyttöön uusi biolämpökeskus Leppävirralla. Leppävirralla otettiin käyttöön myös savukaasujen lämmön talteenottolaitteisto, jolla saadaan talteen yli MWh savukaasujen hukkalämpöä vuodessa. Lapinlahden vuonna 2012 aloitettu pellettilämpökeskusinvestointi saatettiin loppuun alkuvuodesta Pelletti korvaa raskasta polttoöljyä kaukolämmön tuotannossa. Muutokset yhtiön omistuksessa ja hallinnossa Yhtiön omistuksessa ja hallituksen kokoonpanossa ei tilikauden aikana tapahtunut muutoksia. Yhtiökokoukset Savon Voima Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin , jolloin vahvistettiin tilinpäätös, myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä päätettiin maksaa osinkoa ,00 euroa. Merkittävät muutokset konsernirakenteessa tilikauden aikana Konsernirakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Hallinto ja johto HALLITUS Puheenjohtaja Hallitusammattilainen, kauppaneuvos Ossi Saksman Varapuheenjohtaja Kunnanjohtaja, FM Vesa Lötjönen Kansanedustaja, ELL Markku Eestilä Maanviljelijä, YTM Ossi Martikainen Asiamies, OTK, varatuomari Tarja Tikkanen TILINTARKASTAJA PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö TOIMITUSJOHTAJA DI Timo Pylvänen JOHTORYHMÄ Timo Pylvänen, toimitusjohtaja, puheenjohtaja Matti Ryhänen, sähköverkko Juha Venäläinen, energiantuotanto ja kaukolämpö saakka Maija Henell, energiantuotanto ja kaukolämpö alkaen Juha Keski-Karhu, sähkönmyynti ja salkunhallinta Olli Räsänen, talous, kiinteistöt, toimitusjohtajan sijainen Minna Vierimaa, henkilöstö, viestintä, markkinointi Johtoryhmän sihteerinä toimii Pirjo Lyytinen Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Helmikuussa Savon Voima Lämpö -liiketoimintayksikkö päätti hankkia uuden biolämpökeskuksen Juankoskelle. Liiketoimintojen kehittyminen tilikaudella 2013 Konsernin kaikki liiketoiminnot ovat vahvasti riippuvaisia energian kysynnänvaihtelusta, johon vaikuttaa ensisijaisesti talvikauden lämpötila. Myynti- ja tuotantoliiketoiminnat ovat lisäksi riippuvaisia tukkusähkön markkinahinnas- VUOSIKERTOMUS