Päätös ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta.

Transkriptio

1 Kaakkois-Suomi PÄÄTÖS KASELY/169/07.00/ Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Lemin kunta Toukkalantie LEMI Yhteyshenkilö: Markku Immonen, puh: , markku.immonen@lemi.fi PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI Ilmoitus koskee Lemin kunnassa osoitteessa Vainikkalantie 128 sijaitsevaa Lemin kunnan jäteasemaa. Kohteen kiinteistötunnus on ja sen omistaa Lemin kunta. Kohteen tontin pinta-ala on noin 1,6 hehtaaria. Kiinteistö rajautuu etelässä ja idässä Vainikkalantiehen, muissa suunnissa metsään. ILMOITUKSEN VIREILLETULO Ilmoitus on saapunut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä toimittamalla asiasta ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22 Vaihde PL 1041, Kouvola

2 2(6) PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT Tiedot kohdealueesta ja sen käytöstä Kohteessa on aiemmin toiminut yksityinen hyötyjätekeräyspiste mm. kaapeleille, paperille, pahville ja lasille. Alueen kiinteistö paloi 1990-luvun alussa. Lemin jäteaseman toiminta käynnistyi vuonna 2001 ja Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy harjoittaa kiinteistöllä toimintaa vuodesta 2012 alkaen. Jäteaseman toiminta tulee jatkumaan tulevaisuudessakin. Jäteasemalla vastaanotetaan hyötyjätettä: sähkö- ja elektroniikkaromua, metalliromua, käytöstä poistettuja kylmälaitteita ja ongelmajätteitä. Kohdetta on kunnostettu aiemmin jäteöljysäiliön poiston yhteydessä. Tämä kunnostus suoritettiin aistinvaraisesti ja öljyinen maa toimitettiin Ekokem Oy:lle. Kunnostuksesta ei ole olemassa mitään asiakirjoja. Maaperätiedot Maaperä koostui suoritetun koekuoppanäytteenoton perusteella täyttökerroksen jälkeen hienosta hiekasta. Näytteenotto ulotettiin aistinvaraisesti puhtaisiin luonnonmaakerroksiin, syvimmillään noin 2 metrin syvyydelle maanpinnasta. Tutkimuksen yhteydessä ei havaittu kallion pintaa. Pinta- ja pohjavesitiedot Tutkimuskohde ei sijaitse pohjavesialueella tai pohjaveden muodostumisalueella. Lähin pohjavesialue on noin 2,4 km etäisyydellä lounaassa sijaitseva Vuolteenlampi ( A, 1 luokka). Lähin talousvesikaivo sijaitsee 600 metrin päässä koillisessa sijaitsevassa kiinteistössä. Tutkimuksessa ei havaittu pohja- tai orsivesiä. Lähin pintavesistö on noin 400 metrin etäisyydellä luoteessa sijaitseva oja. Oja laskee lounaan suunnassa sijaitsevaan Lahnajärveen. Kohdealueella tehdyt selvitykset ja tutkimukset Alueella suoritettiin näytteenotto koekuopista huhtikuussa Jäteaseman pihalle kaivettiin 11 koekuoppaa huomioiden alueen käyttöhistorian. Koekuoppien sijoittamisessa huomioitiin alueen halki kulkeva maanalainen sähköjohto, jonka läheisyydessä ei voitu kaivaa. Jokaisesta koekuopasta otettiin vähintään 4 näytettä eri syvyyksiltä, yksi jokaisesta maakerroksesta. Koekuopat ulotettiin aistinvaraisesti puhtaaseen luonnonmaakerrokseen (1,2-2 m). Tutkimuksessa otettiin yhteensä 48 maanäytettä. Kaikista näytteistä tehtiin näytteenoton yhteydessä maalajia ja mahdollista haitta-aineiden esiintymistä koskevat aistinvaraiset havainnot. 44 näytteestä mitattiin myös metallipitoisuudet Niton-kenttämittarilla. 14:sta näytteestä tutkittiin kokonaishiilivetypitoisuudet (THC) PetroFlag-kenttätestillä. Kenttäanalyysien perusteella valittiin 5 näytettä tarkempia laboratorioanalyyseja varten. Näistä näytteistä 2 oli kokoomanäytteitä. Kohteessa todetuista aineista kynnysrajan ylittivät antimoni, arseeni ja naftaleeni. Alemman ohje arvon ylittivät aineista sinkki ja lyijy. Ylemmän ohjearvon ylittäviä aineita olivat kupari ja öljyhiilivedyistä keskitisleet (C 10 -C 21 ) sekä raskaat öljyjakeet (C 21 -C 40 ). Tutkitulla alueella todettiin ylemmän ohjearvon ylittävät öljyhiilivetyjen pitoisuudet koekuopissa 3, 5 ja 7. Kuopissa 5 ja 7 todettiin myös ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet raskasmetalleja. Osa alueen pintakerroksesta on aistinvaraisesti arvioiden öljyistä ja roskaista (esim. kk 1 ja 2). Koekuopista 6, 9, 10 ja 11 ei löydetty tutkittuja haitta-aineita, mutta täyttömaan pintakerroksen seassa on roskaa. Roskan osuus täyttömaasta on kui-

3 3(6) tenkin alle 10 %. Haitta-aineilla pilaantunut maa on suurilta osin täyttömaata. Joissakin kohdissa, kuten koekuopassa 3 pilaantuma ulottuu kuitenkin luonnonmaahan saakka. Alueella on pilaantunutta maata arviolta noin 400 m 3. Roskaisen pintakerroksen omaavaa täyttömaata on arviolta noin 90 m 3. ESITETTY KUNNOSTUSSUUNNITELMA Tavoitteet Tutkimusten perusteella kohteen maaperässä on epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia ja jätejakeita. Kohteen maaperä kunnostetaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa, jotta mahdollisen altistuminen epäorgaanisille haitta-aineille voidaan estää. Samalla poistuu kohteen maankäytön rajoitukset maaperän pilaantumisen johdosta. Kohteen kunnostustavoitteeksi esitetään alemman ohjearvon mukaisia tavoitepitoisuuksia. Kunnostusmenetelmä Kohde kunnostetaan massanvaihdolla. Jätejakeet erotellaan pilaantuneesta maaperästä seulomalla. Kunnostuksen valvonta Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla. Näytteenotto tehdään siten, että seurantanäytteet edustavat maksimissaan noin 100 m 3 tilavuutta. Työtä seurataan pitämällä kenttäpäiväkirjaa ja ottamalla valokuvia. Näytteet tutkitaan aistinvaraisesti jätejakeiden toteamiseksi ja xrf-kenttäanalysaattorilla raskasmetallien toteamiseksi. Noin 10 % näytteistä toimitetaan laboratorioon, jossa niistä analysoidaan metallien ja öljyjen pitoisuudet. Lisäksi kaivun aikana tarkkaillaan aistinvaraisesti merkkejä mahdollisten muiden haitta-aineiden esiintymisestä ja tehdään tarvittaessa lisäanalyyseja. Selvitys puhdistamisen ympäristövaikutuksista Haitta-ainepitoisen maan kaivutyöstä voi aiheutua seuraavia terveys- ja ympäristöhaittoja: työntekijöiden altistuminen haitta-aineille, ulkopuolisten henkilöiden altistuminen haitta-aineille, pilaantuneiden maiden leviäminen puhtaille alueille, melu, pöly, haju sekä liikenne. Kunnostustyön aikana noudatetaan yleisiä työturvallisuusohjeita. Pilaantuneen maan kunnostustyön tekijät suojautuvat haitta-aineilta asianmukaisesti.. Kunnostustyömaalla työskentelevillä on voimassa oleva työturvallisuuskortti. Ulkopuolisten pääsy työmaaalueelle estetään rajaamalla alue ja merkitsemällä se pilaantuneen maan työmaasta kertovin varoituskyltein. Kiinteistön naapureita tiedotetaan etukäteen työn aloituksesta. Kaivutyö toteutetaan siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Tarvittaessa renkaat puhdistetaan. Kunnostuksesta aiheutuu ympäristöön normaaliin maarakennustyöhön liittyvää melua eli kaivinkoneiden ja kuorma-autojen ääniä. Kaivutyön aikainen pölyäminen estetään tarvittaessa maata kostuttamalla. Kunnostuksessa käytettävät kuorma-autot lisäävät väliaikaisesti alueen raskasta liikennettä. Ajoreitit valitaan niin, ettei asuinalueiden läpi ajeta.

4 4(6) Aikataulu Kunnostus suoritetaan kesäkuussa LAUSUNNOT Lausuntoja ei ole erikseen pyydetty. ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Määräykset: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti, seuraavin määräyksin. 1. Maaperän kunnostuksen tavoitetaso on vähintään Vna 214/2007 mukainen alempi ohjearvotaso: keskitisleet(>c 10 -C 21 ) 300 mg/kg raskaat öljyjakeet (>C 21 -C 40 ) 600 mg/kg antimoni 10 mg/kg arseeni 50 mg/kg kupari 150 mg/kg lyijy 200 mg/kg sinkki 250 mg/kg naftaleeni 5 mg/kg Mikäli alueen maaperässä todetaan muita haitta-aineita, käytetään niiden kunnostamisen tavoitepitoisuuksina Vna 214/2007 alempia ohjearvotasoja vastaavia pitoisuuksia. 2. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa lähialueella liikkuville ihmisille eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantuneiden maiden kuormat on peitettävä kuljetuksen aikana. 3. Maaperän puhdistamisen yhteydessä maaperästä löytyvät jätteen on poistettava maaperästä ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. 4. Mikäli kaivantoihin kertyy haitta-ainepitoista vettä, tulee ko. vesi poistaa kaivannosta ja käsitellä asianmukaisesti öljynerottimessa tai toimittaa käsiteltäväksi asianomaisen käsittelyluvan omaavaan laitokseen. Mikäli ko. vettä on tarkoitus johtaa viemäriin, tulee asiasta etukäteen sopia viemärin omistajatahon kanssa. 5. Mikäli tavoitearvoihin ei jostakin syystä päästä, tulee riskinarvioinnilla osoittaa, ettei maaperään jäänyt haitta-ainepitoisuus aiheuta haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Alueen maankäytön suunnitelmien muuttuessa tai haitan tai vaaran ilmetessä on puhdistustarve selvitettävä uudelleen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. 6. Lemin kunnan ympäristöviranomaiselle on varattava mahdollisuus kaivantojen tarkastamiseen ennen niiden täyttämistä.

5 7. Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai tässä päätöksessä huomioimattomia odottamattomia tilanteita tulee niistä tehdä ilmoitus, jotta Kaakkois-Suomen ELY- keskus voi tarvittaessa antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdistustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä. 8. Kunnostustyön päätyttyä tulee Kaakkois-Suomen ELY- keskukselle ja Lemin kunnan ympäristöviranomaiselle toimittaa loppuraportti kolmen kuukauden kuluessa töiden valmistumisesta. Loppuraportista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027) Perustelut 5(6) Ilmoituksessa esitetään kohteen maaperän kunnostustasoksi Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alemmat ohjearvot. Alemmat ohjearvot ovat hyväksyttävissä alueen tulevassa maankäytössä (jäteasema). (Määräys 1) Pilaantuneen maaperän kunnostamiseen liittyvistä toiminnoista ei saa aiheutua ympäristön muuta pilaantumista, joten kunnostuksen työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava niin, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. (Määräys 2) Kunnostettavalla maa-alueella olevat jätejakeet ovat riski ympäristölle. Niiden jättäminen maaperään voi estää maaperän kunnostamisen puhdistamistavoitteiden määrittämistä (näytteenotto). Jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. (Määräys 3) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 4) Pilaantuneita maa-alueita puhdistettaessa tulee usein työn aikana esiin seikkoja, joihin ei ole tutkimuksista huolimatta osattu tai pystytty etukäteen varautumaan. Tämän vuoksi valvontaviranomainen voi joutua antamaan työn aikana lisäohjeita tai -määräyksiä. Mahdollisuus kaivantojen tarkastamiseen on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5, 6 ja 7) Loppuraporttiin kootaan kaikki puhdistuksen kannalta olennaiset tiedot. Raportissa arvioidaan ja dokumentoidaan puhdistustavoitteen saavuttaminen, jatkotarkkailun ja - puhdistuksen tarve, kaikkien maaperään jäävien sovelletun asetuksen mukaisen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden aiheuttamat riskit sekä mahdolliset kiinteistön tulevaa käyttöä rajoittavat tekijät. Loppuraportin avulla saadaan pilaantuneen maaperän kunnostamisen tiedot tallennetuksi tieto- ja valvontajärjestelmiin. Jatkotarkkailun tarve ratkaistaan erikseen loppuraportin perusteella. (Määräys 8) Ilmoituksen käsittelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (86/2000) ja asetusta (169/2000). Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneen maaperän puhdistukseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle, kun puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttyä puhdistusmenetelmää, eikä toiminnasta aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Nyt kysymyksessä olevat puhdistustoimenpiteet tehdään hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen, eikä toimenpiteistä aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 78 :n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi terveydellisten haittojen ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Kirjanpito-, raportointi-, ilmoittamis- ja selvitysvelvoitteet on annettu valvonnallisista syistä.

6 6(6) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Valtioneuvoston asetus (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista (1538/2011) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua Valtioneuvoston asetuksen (1538/2011) mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 50 /h. Käytetyn tuntimäärän, 12 h, mukaan maksua kertyy 600. Maksu peritään erillisellä laskulla. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Lemin kunnanviraston ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. (YsL 96 ja 97). Valitusosoitus on liitteenä. ympäristönsuojelupäällikön sijainen ylitarkastaja Juha Rantala ympäristöinsinööri Mikko Rautio JAKELU Päätös ilmoituksen tekijälle saantitodistuksella. TIEDOKSI Lemin kunnanhallitus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) LIITTEET Valitusosoitus

7 LIITE Kaakkois-Suomen elinkeino, - liikenne ja ympäristökeskuksen päätökseen KASELY/169/07.00/2012 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika Päätös on annettu julkipanon jälkeen Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusajan viimeinen päivä on Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon: käyntiosoite postiosoite puhelin , telekopio Korsholmanpuistikko 43, VAASA PL 204, VAASA aukioloaika klo sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 90 euroa.