Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta.

Transkriptio

1 Häme Ympäristö ja luonnonvarat PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/376/07.00/2011 LUV/218/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta. ILMOITTAJA Uudenmaan ELY-keskus Opastinsilta 12 B HELSINKI KIINTEISTÖN OMISTAJA Suomen valtio PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI Katuosoite: Valtatie 10, Forssa Kiinteistörekisteritunnus: Maantiet RN:o VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Jätelaki 77 VIREILLETULOAIKA YMPÄRISTÖ JA MAANKÄYTTÖ Forssassa, Valtatie 10:n varrella sijaitsevalla entisellä Tiehallinnon tukikohta-alueella on suoritettu maaperän pilaantuneisuustutkimuksia vuosina 2010 ja Tutkimuksissa on todettu kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia tiealueeseen kuluvassa avo-ojassa öljynerotuskaivon purkukohdasta noin 30 metrin etäisyydelle ojan alajuoksulle päin. Kohde sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella. Pohjaveden pilaantumisriskin ja öljyhiilivetyjen kulkeutumisriskien poistamiseksi alueella on suoritettava pilaantuneen maaperän puhdistustoimenpiteitä. Valtatie 10 ja sen viereinen puhdistettava oja ovat yleistä tietä, jonka omistaa Suomen valtio. Suoritemaksu 672 euroa HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Kirkkokatu 12 PL 29, Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, Hämeenlinna

2 HAMELY/376/07.00/2011 2/10 Kunnostettavan oja-alueen pohjoispuolella sijaitsee entinen Tiehallinnon tukikohta, joka on nykyisin Forssan Ympäristöurakointi Oy:n omistuksessa. Kiinteistöllä on tehty pilaantuneen maaperän puhdistustoimenpiteitä vuonna 2003, jolloin on pudistettu polttoaineen mittarikentän alapuolinen maaperä. Kunnostusalueen eteläpuolella on Valtatie 10, jonka eteläpuolella sijaitsee teollisuus- ja varastorakennuksia. Alueelle ei ole laadittu asemakaavaa. Forssan kaupungin keskustaajaman yleiskaavassa on Tiehallinnon entisen tukikohdan alue merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET-merkintä). MAAPERÄ SEKÄ PINTA- JA POHJAVESIOLOSUHTEET Maaperä Kohde sijaitsee Vieremän harjulla, ja alueen maaperä on soraa ja hiekkaa. Kunnostettavan ojan pohjasedimentti oli alueelle kaivettujen koekuoppien kohdalla hiekkaa ja silttiä. Maanpinta alueella on noin tasolla Oja laskee kohti länttä. Pohja- ja pintavedet Kohde sijaitsee Vieremän I-luokan pohjavesialueella (tunnus: ). Kunnostusalueen koillispuolella noin 700 m etäisyydellä sijaitsee lähin Vieremän pohjavedenottamo. Pohjaveden virtaus suuntautuu alueella länteen/luoteeseen. Kunnostusalueen itä- ja pohjoispuolella virtaa Loimijoki lähimmillään noin 300 m etäisyydellä. Pohjaveden pinnan korkeus on laajalla osalla harjua samalla tasolla Loimijoen vedenpinnan korkeuden kanssa, joten harjun ja Loimijoen välillä on hyvä hydraulinen yhteys. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET Maaperän pilaantuminen on todennäköisesti aiheutunut öljynerottimen purkuputkesta ojaan vuotaneesta öljystä. Vahinkoajankohta ei ole tiedossa. TUTKIMUKSET Tehdyt kunnostukset Kunnostettavalla oja-alueella suoritettujen maaperän pilaantuneisuustutkimusten tulokset on esitetty seuraavissa raporteissa: Destia Oy, Forssan entinen tukikohta, Valtatie 10, Forssa. Tiehallinnon entisen tukikohdan katselmus ja pilaantuneisuustutkimukset. Groundia Oy Uudenmaan ELY-keskus. Maaperänäytteenotto Forssa. Ramboll Finland Oy Kunnostettavan oja-alueen pohjoispuolella sijaitsevalla entisellä Tiehallinnon tukikohdalla on puhdistettu polttoaineen jakelukentän alapuolinen maaperä vuonna 2003.

3 HAMELY/376/07.00/2011 3/10 TULOKSET Öljynerotuskaivon purkuputken kohdalta avo-ojasta otetussa maanäytteessä G3/0-0,2 m on todettu öljyhiilivetyjä (C 10 -C 40 ) mg/kg. Öljyjakeista suurin osa on raskaita (C 21 -C 40 ) jakeita mg/kg, ja niiden pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyn alemman ohjearvopitoisuuden. Suurimmat öljypitoisuudet on todettu ojan alajuoksulla, noin 4 m etäisyydellä purkuputkesta otetuissa näytteissä G1/0-0,2 m ja G4 0-0,2 m sekä noin 12 metrin etäisyydellä purkuputkesta otetussa näytteessä G5/0-0,2 m. Kyseisten näytteiden raskaiden öljyjakeiden (C 21 -C 40 ) pitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvopitoisuudet Vielä 20 metrin etäisyydellä purkuputkesta tutkimuspisteestä RF1 otetuissa näytteissä ylittyy raskaiden öljyjakeiden alemmat ohjearvopitoisuudet. Hieman kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia esiintyy vielä 40 metrin etäisyydellä purkupurkuputkesta, tutkimuspisteestä RF2 otetuissa maanäytteissä, mutta pitoisuudet alittavat jo Vna 214/2007 esitetyt kynnys- ja ohjearvot. Sen sijaan ojan virtaussuunnassa purkuputken yläpuolelta tutkimuspisteestä G2 otetussa maanäytteessä ei ole todettu kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia. PUHDISTUSTARVE Maaperän kunnostustarve perustuu pohjaveden pilaantumisriskiin sekä öljyhiilivetyjen kulkeutumisriskiin. Kohde sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella ja alueen läheisyydessä noin 700 metrin etäisyydellä sijaitsee myös pohjavedenottamo. Öljyhiilivetyjen kulkeutuminen on mahdollista ojassa virtaavan veden välityksellä. Kohteessa todetut öljyhiilivedyt ovat kuitenkin pääasiassa raskaita jakeita, jotka ovat hyvin niukkaliukoisia veteen. Öljyhiilivetyjen niukkaliukoisuutta osoittaa myös se, että kohonneita pitoisuuksia on todettu vain pienellä alueella öljynerottimen purkuputkesta ojan alajuoksulle päin (noin 30 metrin pituudella). Öljyhiilivetyjen kulkeutuminen ja niille altistuminen onkin todennäköisintä ihmistoiminnan vaikutuksesta. Öljyt voivat kulkeutua ojaa kaivettaessa ja massoja poistettaessa. Öljyhiilivetyjä sisältäviä maita voidaan kaivaa myös esimerkiksi tien luiskaan/ojan pohjalle asennettavien putki- tai johtolinjojen asennustöiden yhteydessä. Tämänkin kohteen lisätutkimukset ja puhdistuksen yleissuunnittelu käynnistyi kesäkuussa 2011, kun TeliaSonera aikoi kaivaa kaapelia pilaantuneen alueen läpi. TeliaSoneralla oli kuitenkin tiedossa alueen pilaantuneisuus ja siitä johtuen kohde kierrettiin asentamalla kaapeli tien toiselle puolelle. PUHDISTUKSEN TAVOITETASOT Maaperän puhdistustavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 öljyhiilivedyille (C 10 -C 40 ) asetettua kynnysarvopitoisuutta, jolloin maaperään jäävistä pitoisuuksista ei aiheudu kulkeutumisriskiä tai pohjaveden pilaantumisriskiä.

4 HAMELY/376/07.00/2011 4/10 PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistusmenetelmä, kuljetukset ja maa-ainesten käsittely Puhdistusaikataulu Pilaantuneen maaperän puhdistus toteutetaan massanvaihdolla. Kaivutyön toteutus ja liikenteen ohjaus suunnitellaan ennen kaivutöiden aloittamista. Pilaantuneeksi todetulta alueelta kaivetaan kaivinkoneella maaainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kunnostuksen tavoitepitoisuudet. Kaivutyön aikana massat lajitellaan niiden pilaantuneisuuden perusteella siten, että eri haitta-ainepitoisuuksia sisältävät massat toimitetaan pilaantuneisuustasoja vastaaviin vastaanottopaikkoihin. Massojen pilaantuneisuusluokittelu tehdään aikaisemmin suoritettujen tutkimusten sekä kunnostustöiden aikana suoritettavien kenttäanalyysien perusteella. Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan suoraan kaivannosta kuorma-auton lavalle tai kasalle, josta ne lastataan auton lavalle. Kaivu suoritetaan kuivakaivuna ja tarvittaessa ojan yläjuoksulle tehdään pato ja ojaa pidetään kuivana pumppaamalla. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan kuorma-autolla vastaanottolaitoksiin. Kuormista laaditaan kuormakirjat, joissa esitetään kuljetettavan maajätteen määrä, haitta-aineet ja niiden pitoisuudet, jätteen alkuperä sekä jätteen haltijan, kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan yhteystiedot. Pilaantuneiden maiden vastaanotto, käsittely ja loppusijoitus tapahtuu asianmukaiset luvat omaavassa vastaanottolaitoksessa tai kaatopaikalla. Suoritettujen tutkimusten perusteella kaivettavan oja-alueen pituus on noin 30 metriä, jossa arvioidaan olevan yhteensä noin 25 m 3 ktr (40 t) pilaantuneita ja alueen puhdistustavoitteet ylittäviä maa-aineksia. Pilaantunut maaperä puhdistetaan syksyllä Puhdistustöiden arvioitu kestoaika on yksi päivä. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta sekä tarkkailu Kunnostusalueelta poistetaan maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät puhdistuksen tavoitepitoisuudet. Kaivu ulotetaan niin syvälle ja laajalle kuin on tarpeellista puhdistustavoitteen saavuttamiseksi. Kaivutöiden jälkeen ojan pohjan öljypitoisuudet tutkitaan kaivualueelta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden avulla. Kunnostustyötä valvoo ympäristötekninen valvoja. Hän ohjaa kaivua, ottaa näytteitä ja tekee öljyhiilivetyjen kenttämäärityksiä PetroFlagmittarilla. Aikaisempien tutkimusten sekä työn aikana suoritettavien kenttäanalyysien perusteella kaivetut maa-ainekset ohjataan vastaanottolaitoksiin. Kunnostustyön valvoja pitää kirjaa pilaantuneen maan poistamisen aikaisesta näytteenotosta (mittaustulokset, mittauspisteiden sijainti), poistettavien massojen määristä ja loppusijoituspaikoista.

5 HAMELY/376/07.00/2011 5/10 Maaperän kunnostus päättyy, kun kunnostustavoitteet on saavutettu. Kaivannon maaperän puhtaus ja kunnostustoimenpiteiden riittävyys varmistetaan ojan pohjalta ja seinämiltä otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden ja niistä tehtävien öljyhiilivetyanalyysien avulla. Jäännöspitoisuudet tutkitaan ottamalla yksi 5-8 osanäytteestä koostuva kokoomanäyte vähintään jokaista kaivettua 20 pituusmetriä kohti. Työsuojelu Suunnittelualueen maaperästä poistetaan öljyhiilivedyillä pilaantuneita maa-aineksia. Kyseisille haitta-aineille voi kunnostustyön aikana altistua mm. ihokosketuksen sekä ruoansulatuskanavan kautta (ruokailu likaisilla käsillä), mikäli työsuojeluohjeita ei noudateta ja suojavarusteita ei käytetä asianmukaisesti. Urakoitsija hankkii työntekijöilleen tarvittavat henkilökohtaiset suojavarusteet (jalkineet, haalari, suojakäsineet). Ympäristövaikutukset ja -haittojen ehkäisy Kunnostustyö arvioidaan ympäristövaikutuksiltaan normaaliin maanrakennustyöhön verrattavaksi, mistä ei aiheudu erityistä haittaa. Kunnostustyössä noudatetaan yleisiä työsuojeluohjeita. Kaivutyö ja massojen kuormaus tehdään Valtatie 10:n vieressä. Tästä johtuen urakoitsijan on suunniteltava työn toteuttaminen ja laadittava liikenneviranomaisten edellyttämät suunnitelmat sekä hankittava tarvittavat työluvat. Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Työturvallisuusasioiden noudattaminen sekä työhön liittyvistä riskeistä tiedottaminen ja alueella työskentelevien perehdyttäminen on urakoitsijan vastuulla. Kunnostustyön raportointi Työn valvoja pitää kirjaa suoritetusta näytteenotosta (mittaustulokset, mittauspisteiden sijainti), poistettujen massojen määristä ja loppusijoituskohteista. Puhdistustyön aloittamisesta ilmoitetaan kirjallisesti Hämeen ELYkeskukselle ja Forssan kaupungin ympäristöpalveluihin. Aloitusilmoituksessa kerrotaan myös kunnostuksesta vastaavan urakoitsijan ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot. Kunnostuksen toteuttaminen kuvataan loppuraportissa, joka toimitetaan tilaajalle, Hämeen ELY-keskukselle ja Forssan kaupungin ympäristöviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Raportissa esitetään mm.: kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, työn toteutus, poistetut massamäärät ja niiden sijoituspaikat, otetut näytteet sekä kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoitus asiakirjoineen on toimitettu sähköpostitse tiedoksi Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

6 HAMELY/376/07.00/2011 6/10 HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Määräykset Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muuten määrätä. 1. Puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen ELY-keskukselle ja Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. 2. Ilmoituksessa tarkoitetun alueen maaperä on puhdistettava ilmoituksessa esitettyyn VNa 214/2007 öljyhiilivedyille (C 10 -C 40 ) asetettuun kynnysarvotasoon. Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu kohteen alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä, on maaperä puhdistettava valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen kynnysarvotasoon. 3. Käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen pitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. 4. Alueelta poistettava pilaantunut maa on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: pilaantunut maaaines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa ongelmajäteraja-arvon. Ongelmajätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää ongelmajäteraja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maaaineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. 5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely. Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata.

7 HAMELY/376/07.00/2011 7/10 Ongelmajätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan ongelmajätteen käsittely. Ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelossa ongelmajätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maan siirroista on laadittava valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukainen siirtoasiakirja. Työn toteuttajan on säilytettävä siirtoasiakirjat kolme (3) vuotta. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maaainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueelle sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. 6. Maaperän puhdistustyön yhteydessä esille tulevat jätteet on poistettava. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Forssan kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Jätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. 7. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, että pilaantunutta maaainesta ei leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee keskeyttää kaivu kovalla tuulella, pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi ja kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. 8. Mikäli puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyy haitta-ainepitoista vettä, tulee ko. vesi poistaa kaivannosta ja toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Mikäli ko. vettä on tarkoitus johtaa viemäriin, tulee asiasta erikseen etukäteen sopia viemärin omistajatahon kanssa. 9. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen ELYkeskukselle ja Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maamassojen ja muiden jätteiden määrä, haitta-aineiden pitoisuudet, käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Tiivistelmä loppuraportista tulee toimittaa Hämeen ELY -keskukselle myös sähköisellä lomakkeella suomi.fi -asiointipalvelun kautta ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Pilaantuneen maan kuljetuksis-

8 HAMELY/376/07.00/2011 8/10 Määräysten perustelut ta tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on ongelmajätteeksi luokiteltavan maan osalta tehtävä siten, kuin valtioneuvoston päätöksessä (659/96) säädetään. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenottoja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-8) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-8) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 9) kannalta. Alueen maaperän puhdistukselle määräyksessä 2 edellytettyä tavoitetasoa voidaan pitää riittävänä huomioiden, että kohde sijaitsee tärkeällä vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Haittaainepitoisuuksiltaan kynnysarvon alittavat maa-ainesjätteet ovat pilaantumattomia. Maa-ainesjätteen luokittelussa on noudatettava ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2007 esitettyjä periaatteita. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haittaainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Pilaantuneeseen maa-ainekseen sovellettavia ongelmajätearvoja on esitetty ympäristöhallinnon ohjeen 2/2007 liitteessä 14. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997, muutos 202/2006) mukaisesti, kriteereinä mm. liukoisuusraja-arvot ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuus (määräys 5). Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm. jätteen luokittelusta ja käsittelystä. Tästä syystä muun kuin pilaantuneen maa-ainesjätteen asianmukainen käsittely edellyttää, että jätteen luokittelussa ja käsittelyssä noudatetaan Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita (määräys 6). Maaperän puhdistaminen pilaantuneella alueella ja pilaantuneen maaaineksen poistaminen ja toimittaminen käsiteltäväksi luvan omaavaan paikkaan voidaan tehdä ilmoitukseen perustuen ilman ympäristölupaa, koska pilaantuneen maaperän pilaantumisen aste ja laajuus on ilmoituksen liitteenä raportoiduissa tutkimuksissa riittävästi selvitetty, puhdis-

9 HAMELY/376/07.00/2011 9/10 tamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa massanvaihtomenetelmää, eikä puhdistamisesta aiheudu muuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4, 7, 75, 78, 96, 105 Ympäristönsuojeluasetus 25, 26, 27 Jätelaki 6, 19, 77 Jäteasetus 3 a Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (1128/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010). PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista (1394/2010) perusteella 672. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 14 h. Maksu suoritetaan palvelukeskuksen myöhemmin toimittamaa laskua vastaan.

10 HAMELY/376/07.00/ /10 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Laskutusosoite Jäljennös päätöksestä Uudenmaan ELY-keskus, Kirjaamo, PL 36, Helsinki Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus OVT-tunnus: Itella Information Oy:n välittäjätunnus: Laskun viite: Vt10 Forssa/ Ylikarjula Sami Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Hämeen ELY -keskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Forssan kaupungin ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja päätöksestä antaa ympäristöinsinööri Maria Väänänen, p MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen viimeistään Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Ulla-Maija Liski Ympäristöinsinööri Maria Väänänen LIITTEET Valitusosoitus