Näkemyksestä menestystä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näkemyksestä menestystä"

Transkriptio

1 Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia i

2 Kaivosteollisuus Toimialaraportti Maija Uusisuo 2/2012 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2012 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Maija Uusisuo Toimialapäällikkö Lapin liitto Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Kaivosteollisuus Tiivistelmä Kaivosteollisuus tässä raportissa sisältää metallimalmien ja teollisuusmineraalien louhinnan ja rikastuksen. Suomessa on louhittu rauta-, kromi-, kupari-, nikkeli-, sinkki-, kulta-, vanadiini-, titaani-, lyijy-, koboltti-, hopea-, wolframi- ja molybdeenimalmeja sekä harvinaisia maametalleja sisältävää malmia. Metallien käyttö on moninaista, ja niitä tarvitaan koneissa ja laitteissa, asunnoissa, autoissa, elektroniikassa ja monissa muissa arkipäivän käyttökohteissa. Teollisuusmineraaleilla tarkoitetaan kaikkia mineraaleja ja kivilajeja, joilla on teollista käyttöä. Teollisuusmineraaleja tarvitaan muun muassa rakennusaineiden, lannoitteiden, astioiden, paperin, muovien, elektroniikan, kosmetiikan, lääkkeiden ja elintarvikkeiden valmistuksessa. Teollisuuskiviä ovat sellaisenaan murskatut ja jauhetut kivet, joita käytetään esimerkiksi vuorivillan tai sementin raaka-aineeksi. Suomessa toimii kaksitoista metallimalmikaivosta. Uusia kaivoksia ovat Laivan kultakaivos sekä Kylylahden ja Kevitsan monimetallikaivokset, joissa kaupallinen tuotanto käynnistyi tänä vuonna. Teollisuusmineraaleja louhitaan noin 30 kaivoksesta. Vuonna 2011 kaivosteollisuuden liikevaihto oli arviolta noin 1,48 miljardia euroa, josta metallimalmikaivosten liikevaihto oli noin 963 miljoonaa euroa. Kaivosten oman henkilöstön määrä oli noin 2700 ja alihankkijoiden palveluksessa oli noin 1900 henkilöä. Malminetsintää tehtiin 81 miljoonalla eurolla. Kaivosprojektien kehitys on aktiivista, mutta päätökset uusista kaivoksista ovat viivästyneet. Tällä vuosikymmenellä projektien toteutettaviksi suunnitellut investoinnit ovat yhteensä kolmesta neljään miljardia euroa. Uusia ammattilaisia alalle tarvittaisiin 5600 vuoteen 2022 mennessä. Hankkeet sijoittuvat pääasiassa Pohjois- ja Itä-Suomeen. Kaivosteollisuuden pitkän aikavälin odotukset ovat edelleen positiiviset. Väestön kasvu, kehittyvien talouksien kysynnän kasvu ja kaupungistuminen lisäävät edelleen metallien ja mineraalien kysyntää. Metallien ja mineraalien kysynnän kasvu on kuitenkin vahvasti sidoksissa kehittyvien maiden talouksien kasvuun. Lähitulevaisuutta leimaa epävarmuus etenkin Euroopan talouden kehityksestä ja Kiinan kasvun hidastumisesta johtuen. Kriittisyys on lisääntynyt, ennustettavuus ja riskit ovat kasvaneet. Hintojen epävakaisuus näkyy kaivosyhtiöiden tuloksissa. TEM:n yhdyshenkilö: Tieto-osasto/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, s-posti: esa.tikkanen(at)tem.fi, puh Toimialapäällikkö: Maija Uusisuo, s-posti puh Asiasanat Kaivosteollisuus, kaivostoiminta, kaivannaistoiminta, malminetsintä, louhinta, metallimalmit, mineraalirikasteet. teollisuusmineraalit ISSN Kokonaissivumäärä 118 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

4 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) /2012 Författare Maija Uusisuo Branschchef Lapplands förbund Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Gruvindustrin Referat Gruvindustrin omfattar i denna rapport utvinning och anrikning av metallmalmer och industrimineraler. I Finland har utvunnits järn-, krom-, koppar-, nickel-, zink-, guld-, vanadin-, titan-, bly-, kobolt-, silver-, wolfram- och molybdenmalmer samt malm som innehåller sällsynta jordmetaller. Användningen av metaller är mångsidig och de behövs i maskiner och anordningar, bostäder, bilar, elektronik och för många andra vardagliga ändamål. Med industrimineraler avses alla mineraler och bergarter som används industriellt. Industrimineraler behövs i tillverkningen av bl.a. byggmaterial, gödslingsmedel, kärl, papper, plast, elektronik, kosmetik, läkemedel och livsmedel. Industristenar är sådana krossade och malda stenar som används som råvara i t.ex. bergull eller cement. I Finland är tolv metallmalmsgruvor i drift. Nya gruvor är Laiva guldgruva samt Kylylahti och Kelvitsa flermetallgruvorna, där den kommersiella produktionen inleddes i år. Industrimineraler utvinns ur cirka 30 gruvor. År 2011 omsatte gruvindustrin uppskattningsvis cirka 1,48 miljarder euro, varav metallmalmsgruvornas omsättning uppgick till cirka 963 miljoner euro. Antalet egna anställda vid gruvorna var cirka 2700 och i underleverantörernas tjänst fanns cirka 1900 personer. Malmletning utfördes för 81 miljoner euro. Utvecklingen av gruvprojekten är aktiv men besluten om nya gruvor har dröjt. De investeringar som har planerats för genomförandet av projekt under detta årtionde utgör sammanlagt tre till fyra miljarder euro. Branschen skulle behöva 5600 nya yrkespersoner fram till år Projekten är huvudsakligen förlagda till norra och östra Finland. Förväntningarna för gruvindustrin på lång sikt är fortfarande positiva. Befolkningstillväxten, ökad efterfrågan från tillväxtekonomierna samt urbaniseringen ökar ytterligare efterfrågan på metaller och mineraler. Den ökade efterfrågan på metaller och mineraler har dock ett starkt samband med tillväxtländernas ekonomiska tillväxt. Den närmaste framtiden präglas av osäkerhet om framförallt den europeiska ekonomins utveckling och av avmattningen i Kinas tillväxt. Kritiken har tilltagit, förutsebarheten och riskerna har ökat. Instabiliteten i priserna märks i gruvbolagens resultat. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Avdelningen för kunskapshantering/branschtjänst/ Esa Tikkanen, tfn Branschchef: Maija Uusisuo, e-post tfn Nyckelord Gruvindustri, gruvdrift, utvinningsverksamhet, malmletning, brytning, metallmalmer, mineralkoncentrat, industrimineraler ISSN Sidoantal 118 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

5 Aleksanterinkatu 4 P.O. Box 32 Tel Sector report FIN Helsinki FINLAND FIN GOVERNMENT Helsinki FINLAND Telefax /2012 Series title and number of the publication Authors Maija Uusisuo Branch Manager Regional Council of Lapland Date Commissioned by Ministry of Employment and the Economy Date of appointment Title The Mining Industry Abstract The report addresses the mining industry as represented by mining and processing of metal ores and industrial minerals. Finnish mining projects have included excavation of iron, chromium, copper, nickel, zinc, gold, vanadium, titanium, lead, cobalt, silver, tungsten, and molybdenum ores, along with ores containing rare-earth elements. The use of metals is versatile, and metals are essential in the production of machinery and equipment of various types, buildings, vehicles, electronics, and items for many other day-to-day applications. Industrial minerals include all minerals and rocks that have industrial use. Industrial minerals are needed in the production of, for example, building materials, fertilisers, dishes, paper, plastics, electronics, cosmetics, medicines, and foodstuffs. Industrial stones include stones that are crushed and ground, then used as raw material for stone wool, cement, and similar products. There are 12 metallic mineral mines operating in Finland at present. The new mines include the Laiva gold mine and the multi-metal mines of Kylylahti and Kevitsa, where commercial production began this year. Industrial minerals are extracted from about 30 mines. In 2011, the estimated turnover of the mining industry in Finland was about 1.48 billion euros, of which the metallic mineral mines account for about 963 million euros. The number of personnel employed by the mines is about 2,700, and their subcontractors employ some 1,900 people. Total investments in exploration amounted to 81 million euros. The mine projects are being actively developed, but decisions on new mines have been delayed. The investments in projects planned for implementation in this decade come to three or four billion euros. It is estimated that the industry needs some 5,600 new professionals by The projects are located mainly in Northern and Eastern Finland. The mining industry's long-term expectations remain positive. Population growth, greater demand in developing economies, and urbanisation increase the demand for metals and minerals further. However, the increase in the demand for metals and minerals is closely tied to the economic growth occurring in developing countries. The near future is characterised by uncertainty, caused mainly by the developments in the European economy and the decelerated growth of the Chinese economy. The associated importance, predictability, and risks have increased. Price instability is reflected in the mining companies' results. Contact person for the Ministry of Employment and the Economy: The Corporate Steering Unit's/ Esa Tikkanen, tel Branch manager: Maija Uusisuo, tel Key words Mining industry, mining activities, extractive activities, exploration, excavation, metallic minerals, mineral concentrates, industrial minerals ISSN Pages 118 Language Finnish Published by Ministry of Employment and the Economy ISBN Price - Sold by Edita Publishing Ltd

6 Sisältö 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus kaivostoiminnan säätely Kaivoslaki Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristölainsäädännön edellyttämät luvat kaavoitus ja rakentaminen kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat Suomessa Toimialan alueellinen jakauma Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys uusia työpaikkoja Työvoiman tarve Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Euroopan unionin raaka-ainepolitiikka kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Metallimalmit Teollisuusmineraalit Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Vienti Tuonti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Toimialan tuotanto Toimialan logistiikkatilanne Investoinnit ja kapasiteettitilanne investoinnit kapasiteettitilanne Tutkimus ja tuotekehitys Taloudellinen tila kustannusrakenne kannattavuus ja taloudellinen tilanne TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

7 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio kilpailukyvyn kehitysennuste koulutus ja kehittämistoiminta Yhteenvetoanalyysi Julkinen rahoitus Lähteet LIITTEET TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

8 0 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, bioenergia, kaivos- ja kiviteollisuus, matkailualat, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Vuonna 2012 uutena toimialana on mukaan otettu luovat toimialat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivuilla osoitteessa Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa kyseisen raportin kohdalta. Toimiala Online -tietopalvelu on uudistunut viimeisen kahden vuoden aikana. Tietopalvelusta saa nykyisin vapaasti paljon tilastotietoja osoitteesta Tämän raportin tavoitteena on antaa kokonaiskuva kaivostoiminnasta ja sen tämänhetkisestä kehitysvaiheesta. Raportin laatimisessa on käytetty tilastoja, yritysten vuosikertomuksia, osavuosikatsauksia ja tiedotteita sekä monia muita lähteitä. Seminaarit, kokoukset ja keskustelut alan toimijoiden kanssa ovat auttaneet alan kehityksen hahmottamista. Kriittisyys kaivostoiminnan harjoittamiseen on kasvanut. Metalleja ja mineraaleja kuitenkin tarvitaan nyky-yhteiskunnassa välttämättömien tuotteiden ja palvelujen valmistamiseen. Väestön kasvu, kehittyvien talouksien kysynnän kasvu ja kaupungistuminen lisäävät metallien ja mineraalien kysyntää. Kaivostoiminnan edellytyksiä ovat kannattava mineraaliesiintymä, kestävän kehityksen menetelmien soveltaminen ja lähiyhteisön hyväksyntä. Suomen kallioperässä on löytymättömiä esiintymiä ja potentiaalia alan kehittymiselle. Kaivostoiminnan lisääntyminen luo edellytyksiä sen ympärille kehittyneen metallien jatkojalostustoiminnan sekä alan kone- ja laitevalmistuksen kasvulle. Haluan lausua kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä yritysten ja palvelujen kehittämisessä ja palvelee myös alasta kiinnostuneita. Rovaniemellä Maija Uusisuo Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

9 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Kaivostoiminta perustuu kallioperässä esiintyviin metalleihin ja mineraaleihin, joiden hyödyntämiseen vaikuttavat esiintymän koostumus, laajuus ja maantieteellinen sijainti, tuotantokustannukset ja maailmanmarkkinahinnat. Kaivostoiminnan perusta on kannattava mineraaliesiintymä. Kaivoksen perustamiseen vaikuttavat myös muun muassa etsintään, kaivostoimintaan ja ympäristöön liittyvät lupa asiat. Koska kaivostoiminta on pitkäjänteistä ja suuria investointeja vaativaa, myös yhteiskunnan poliittisella vakaudella ja elinkeinoelämää koskevan säätelyn ennustettavuudella on merkitystä. Suomessa on louhittu rauta-, kromi-, kupari-, nikkeli-, sinkki-, kulta-, vanadiini-, titaani-, lyijy-, koboltti-, hopea-, wolframi- ja molybdeenimalmeja sekä harvinaisia maametalleja sisältävää malmia. Suomessa on potentiaalia myös niin sanottujen high-tech-metallien tuottamiseen. Metalleja tarvitaan koneissa ja laitteissa, asunnoissa, autoissa, elektroniikassa ja monissa muissa käyttökohteissa. Teollisuusmineraaleilla tarkoitetaan kaikkia mineraaleja ja kivilajeja, joilla on teollista käyttöä (ei kuitenkaan metallisia malmeja, mineraalisia polttoaineita ja jalokiviä). Teollisuusmineraaleja tarvitaan monien tuotteiden muun muassa rakennusaineiden, lannoitteiden, astioiden, paperin, muovien, elektroniikan, kosmetiikan, lääkkeiden sekä elintarvikkeiden ja puhtaan juomaveden valmistuksessa. Teollisuuskiviä ovat sellaisenaan murskatut ja jauhetut kivet, joita käytetään esimerkiksi vuorivillan tai sementin raaka-aineeksi. Tässä toimialaraportissa tarkastellaan metallimalmien ja teollisuusmineraalien louhintaa sekä sivutaan kaivosalan palvelutoimintaa. Tarkastelussa on käytetty muun muassa tuotantotilastoja, tullitilastoja sekä yritysten tilinpäätöstietoja ja tiedotteita. Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa ala liittyy (TOL 2008) mukaisiin toimialaluokkiin Metallimalmien louhinta (TOL 07) ja Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112), Kemiallisten lannoitemineraalien louhinta (TOL 0891) ja Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) sekä Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09). Tilastokeskuksen toimialaluokitusten mukainen tilastollinen toimialatarkastelu ei kuitenkaan ole mahdollista tai mielekästä yritysten vähäisyyden ja heterogeenisuuden takia. Tietojen saantia on myös rajoitettu vähäisen yritysten määrän vuoksi turvaamaan yritysten tietosuojan. Esimerkiksi lannoitemineraalien louhintaa (TOL 0891) Suomessa harjoittaa vain yksi yhtiö, Yara Suomi Oy, minkä takia tilastotietoja suojataan myös muihin toimialaluokissa ja luokituksen ylemmillä tasoilla. Lisäksi joitakin kaivostoimintaa harjoittavia yrityksiä on yritysrekisterissä luokiteltu muihin toimialaluokkiin, minkä vaikutus pienessä datapohjassa korostuu. Metallimalmeja ja teollisuusmineraaleja louhivien yritysten tilinpäätöstiedoista laskettu kaivosteollisuuden liikevaihto vuonna 2011 oli arviolta noin 1,48 miljardia euroa. Metallimalmien louhinnan osuus oli noin 963 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 vastaavasti koko 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

10 kaivosteollisuuden liikevaihto oli noin 1,16 miljardia euroa ja metallimalmien louhinnan liikevaihto noin 680 miljoonaa euroa. Kuva 1: Metallimalmien louhinnan (TOL 07) liikevaihdon kehitys /4 (Indeksi 2005=100) Alkuperäinen sarja Trendisarja Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kaivoksen elinkaaren katsotaan sisältävän kolme päävaihetta 1) malmin etsinnän ja projektin kehityksen 2) varsinaisen tuotannon ja 3) kaivostoiminnan päättämisen ja kaivoksen sulkemisen. Malmiesiintymän löytymisestä kaivoksen perustamiseen kestää yleensä 7-10 vuotta. Etsintätoimintaan liittyy riskejä, sillä vain pieni osa tutkituista alueista johtaa kaivoksen perustamiseen. Kaivoksen perustamiseen tarvittaviin arviointi- ja lupaprosesseihin kuluu 2-3 vuotta. Kaavoitukseen tarvittava aika riippuu tarvittavista uusista kaavoista. Varvinaisen kaivoksen rakentamien vie 1-2 vuotta. Tuotannon ylösajovaihe täyteen kapasiteettiin ja prosessin säätö kestää muutamasta kuukaudesta jopa pariin vuoteen. Perustamisvaiheessa arvioitu toiminta-aika voi jatkua huomattavasti pidempään, sillä malminetsintää kaivoksen läheisyydessä yleensä jatketaan. Etsinnän tuloksena malmivarannot lisääntyvät ja siten kaivoksen elinikä pitenee. Malminetsintää harjoittavat usein niin sanotut junioriyhtiöt. Suomessa toimivien etsintäyhtiöiden omistus on pääosin ulkomailla, mutta ne ovat rekisteröityneet Suomeen tai niillä on yhteistyöorganisaatio Suomessa. Henkilöstöä näissä yhtiöissä on yleensä alle kymmenen. Varsinaista kaivostoimintaa harjoittavat ulkomaisissa pörsseissä noteerattujen yhtiöiden suomalaiset tytäryhtiöt tai sivuliikkeet. Pääosin suomalaisessa omistuksessa ovat vain Kemin kromikaivos ja Talvivaaran monimetallikaivos. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

11 Kuva 2: Kaivoksen elinkaari Vuosi Alustavat selvitykset M a l m i n e t s i n t ä Esiintymä Rikastuskokeet Malmi- varojen arviointi Alustava Lopullinen kannattavuus- kannattavuusarviointi arviointi Päätös tuotannon aloittamisesta Luvitus Rahoitus Rakentaminen Tuotanto Kaivoksen sulkeminen ja jälkihoito Lähde: Soveltaen seminaariesityksestä Investment fundamentals: Understanding mineral exploration and resource development and the relationship to company stock prices, PDAC Kaivostoiminnan säätely Kaivostoiminta on erittäin tarkkaan säädeltyä toimintaa kaikissa elinkaaren vaiheissaan. Kaivoslain lisäksi on huomioitava muun muassa ympäristön, vesien- ja luonnonsuojeluun liittyvä lainsäädäntö; maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvä lainsäädäntö; paloturvallisuus-, työturvallisuus- ja säteilyturvallisuuslait sekä terveydensuojelulaki. Virallisten lakien lisäksi alan toimijat noudattavat muita yhdessä sovittuja hyviä käytäntöjä. Kansainvälistä rahoitusta hakevat kaivosyhtiöt joutuvat huomioimaan rahoitusta hakiessaan myös rahoituslaitosten projektirahoitukselle yhteisesti sopimat normit, joita ovat esimerkiksi The Equator Principles A financial industry benchmark for determing assessing and managing social & environmental risk in project financing ja International Finance Corporation s Policy on Social & Environmental Sustainability. Suomen ympäristökeskus julkaisi kirjan Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt vuonna Kirjassa on kattava kuvaus Suomen olosuhteisiin soveltuvista parhaista ympäristökäytännöistä sekä lainsäädännön ja hallintomenettelyjen huomioimisesta ympäristöasioissa. 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

12 Kuva 3: Kaivoshankkeen eteneminen ja siihen liittyvät luvat Etsintätyö Esiintymä Varausilmoitus Malminetsintälupahakemus Varauksen vahvistaminen (Tukes) Malminetsintälupa (Tukes) Malminetsinnän lopettaminen Etsintätoiminta Alueen kunnostaminen ja raportti malminetsinnän tuloksista ja edustava osa kairasydämiä kaivosviranomaiselle Kaivoslupahakemus Kaivostoimitus (Maanmittaustoimisto) Kaivoslupa (Tukes) Kaivostoimituksen rekisteröinti (Kiinteistörekisterin pitäjä) Ympäristövaikutusten arviointi (yhteysviranomainen ELY-keskus) Ympäristölupa vesitalouslupa (AVI) Kaivostoiminnan harjoittaminen Kaivosturvallisuuslupa (Tukes) Maakuntakaava (Maakunnan liitto) Yleiskaava ja asemakaava (Kunnat) Rakennusluvat (Kunnat) Muut luvat Kaivoslaki Kaivoslailla säädellään oikeutta hyödyntää kallioperän mineraaleja ja sitä sovelletaan metallien, mineraalien, vuolukiven ja marmorin louhintaan. Suomen uusi kaivoslaki (621/2011) astui voimaan , ja se korvaa kaivoslain vuodelta Lain tavoitteena on edistää TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

13 kaivostoimintaa ja järjestää sen edellyttämä alueiden käyttö ja malminetsintä yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästi. Uuden kaivoslain mukaisesti kaivoslupien käsittely ja myöntäminen siirtyivät työ- ja elinkeinoministeriöstä Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes). Tukes perusti kaivoslupien käsittelyyn uuden yksikön Rovaniemelle. Siirtymävaiheessa kaivoslupien käsittely toimii Rovaniemen lisäksi myös Tukesin Helsingin toimipisteessä Pasilassa. Kaivosaluelunastusluvat sekä uraanin ja toriumin tuottamista koskevat luvat myöntää valtioneuvosto. Jokaisella on oikeus tehdä havaintoja ja ottaa vähäisiä näytteitä kaivosmineraalien löytämiseksi, jos tästä etsintätyöstä ei aiheudu vahinkoa, haittaa tai häiriötä. Malminetsintälupahakemuksen valmistelua varten jätettävä varausilmoitus toimitetaan uuden lain mukaisesti Tukesiin, kun vanhan lain mukaan valtausvarausilmoitus jätettiin maistraattiin. Varausilmoitus antaa etuoikeuden malminetsintälupaan. Malminetsintään on oltava lupa, jos sitä ei voida suorittaa etsintätyönä tai kiinteistön omistajan suostumuksella. Malminetsintälupa tarvitaan myös esiintymän hyödyntämiseen tarvittavan etuoikeuden saamiseksi. Malminetsintälupa myönnetään neljäksi vuodeksi, jota on mahdollista jatkaa enintään kolme vuotta kerrallaan, kuitenkin yhteensä enintään 15 vuoden ajaksi. Malminetsinnän korvaukset maan omistajalle kasvavat portaittain seuraavasti: vuodet 1-4: 20 euroa/hehtaari/vuosi vuodet 5-7: 30 euroa/hehtaari/vuosi vuodet 8-10: 40 euroa/hehtaari/vuosi vuodet 11-15: 50 euroa/hehtaari/vuosi Kaivoslupa voidaan myöntää määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Luvan tarkistaminen on tehtävä kuitenkin vähintään kymmenen vuoden välein. Kaivoslupa antaa oikeuden alueen mineraalien ja sivutuotteiden hyödyntämiseen. Korvaukset maan omistajalle ovat vuosittainen louhintakorvaus 50 euroa hehtaarilta sekä louhintakorvaus 0,15 % vuoden aikana louhitun ja hyödynnetyn metallimalmin kaivosmineraalien lasketusta arvosta. Muiden kaivosmineraalien kohdalla maksetaan kohtuullinen korvaus louhitusta ja hyödynnetystä mineraalista kiinteistön omistajan ja kaivosluvan haltijan keskinäisellä sopimuksella tai hakemuksesta kaivosviranomaisen vahvistamana. Ennen kaivoksen rakentamista ja tuotannon aloitusta tarvitaan kaivosturvallisuuslupa, jonka myöntää Tukes. Kaivosturvallisuuslupa myönnetään määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Lupa on voimassa korkeintaan kaivosluvan päättymiseen asti. Kaivosturvallisuuslupa tarkistetaan vähintään kymmenen vuoden välein. Kullan huuhdontalupa myönnetään enintään viiden hehtaarin alueelle ja luvan voimassaoloaika on ensin neljä vuotta. Luvalle voidaan myöntää jatkoaikaa kolmen vuoden jaksoissa. Kullanhuuhdontamaksu on 50 euroa hehtaarilta vuodessa. Rakentaminen kullanhuuhdonta-alueella on kielletty. Kuitenkin vähäisen, kevytrakenteisen ja helposti siirrettävän välttämättömän tilapäisen rakennelman rakentamien on mahdollista. Ennen lupien myöntämistä lupaviranomaisen on pyydettävä lausunnot lupahakemukseen suunnitellun toiminnan vaikutusalueen kunnilta, ELY-keskukselta, maakunnan liitolta 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

14 ja muilta lupaharkinnan kannalta tarpeellisilta tahoilta. Lupa myönnetään, jos laissa määritellyt lupaehdot täyttyvät eikä laissa määriteltyjä luvan myöntämisen esteitä ole. Malminetsintäluvan haltijan ja kullanhuuhtojan on asetettava vakuus mahdollisen vahingon tai haitan korvaamiseksi sekä jälkitoimenpiteiden suorittamiseksi. Kaivosluvan haltijan on asetettava vakuus kaivostoiminnan lopetus- ja jälkitoimenpiteitä varten. Kaivoslupaan liittyvän vakuuden lisäksi kaivostoimijaa koskevat myös ympäristölupaan liittyvät vakuudet. Kaikkiin kaivoslupiin liittyy vuosittainen raportointivelvollisuus kaivosviranomaiselle muun muassa suoritetuista toimenpiteistä, varannoista, tuotannosta ja tuloksista. Etsintätoiminnan päättyessä toimitetaan dokumentointi etsinnän tuloksista sekä riittävä määrä kairasydämiä Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) päättää, sovelletaanko YVA-menettelyä. Lähes poikkeuksetta kaivoshankkeilta edellytetään YVA-menettelyä. Hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä YVA-menettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn keskeinen tavoite on tuottaa tietoa hankkeen luonnonympäristöön ja ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista, jotta ne voidaan huomioida hankkeen suunnittelussa. Lisäksi pyritään lisäämään kansalaisten ja hankkeeseen liittyvien eri tahojen mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa suunnitteluun. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä eikä ratkaista hankkeen lupa-asioita. Hankkeen toteuttaja käynnistää arviointimenettelyn toimittamalla arviointiohjelman yhteysviranomaiselle. Toteuttaja vastaa arviointiohjelman laadinnasta, vaikutusten arvioimiseksi tarvittavista selvityksistä ja lopullisesta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Laajoissa hankkeissa, joissa vaikutukset ovat moninaiset, käytetään usein ulkopuolisia asiantuntijoilta ja ympäristöasioihin erikoistuneilta konsultteja. Yhteysviranomaisena toimiva ELY-keskus vastaa julkisista kuulutuksista sekä huolehtii, että arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot ja varataan mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen. Yhteysviranomainen kokoaa annetut lausunnot ja mielipiteet ja antaa oman lausuntonsa arviointisuunnitelmasta ja varsinaisesta arviointiraportista. Arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa sekä muut lausunnot ja mielipiteet hankkeesta vastaavalle, hanketta käsitteleville viranomaisille, hankkeen vaikutusalueen kunnille ja muille asianomaisille viranomaisille. YVA-menettelyn kesto vaihtelee tarvittavien selvitysten laajuudesta riippuen alle vuodesta jopa yli kahteen vuoteen. Aikataulut saattavat pitkittyä, mikäli esimerkiksi luonnossa tehtäviä mittauksia ja kartoituksia pystytään tekemään vain kesäaikaan. Yhteysviranomaisen tehtäville on laissa asetettu määräajat. Lausunto arviointiohjelmasta on annettava hankkeesta vastaavalle kuukauden kuluessa ja arviointiselostuksesta kahden kuukauden kuluessa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämiseen varatun määräajan päättymisestä. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

15 Kuva 4: Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn vaiheet YVA-menettelyn kulku HANKKEEN OMISTAJA VASTAA YHTEYSVIRANOMAINEN VASTAA Arviointimenettelyn alkaminen: Toimittaa arviointiohjelman yhteysviranomaiselle. Selvitykset ja arviointiselostus: Tekee vaadittavat selvitykset, laatii arviointiselostuksen ja toimittaa sen yhteysviranomaiselle. Kuuleminen: Kuuluttaa (30-60 vrk), pyytää lausunnot ja antaa lausunnon arviointiohjelmasta (1 kk). Kuuleminen: Kuuluttaa (30-60 vrk) ja pyytää lausunnot. Arviointimenettelyn päättyminen: Yhteysviranomainen antaa lausunnon arviointiselostuksesta (2 kk). Lähde: Lapin ELY-keskus Lähde: ELY-keskus, soveltaen Ympäristölainsäädännön edellyttämät luvat Ympäristölupia myöntävät aluehallintovirasto ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kaivosten ympäristöluvat myöntää aluehallintovirasto (AVI), jossa on ympäristölupavastuualue. Ympäristölupahakemus ja sen liitteet toimitetaan virastolle kolmena kappaleena. Lupaviranomaisen on tiedotettava lupahakemuksesta kuuluttamalla asianosaisten kuntien ilmoitustaululla, ympäristölupaviraston ja ELY-keskuksen ilmoitustauluilla sekä sanomalehdessä. Lisäksi kuulutuksesta on annettava erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Aluehallintoviraston on pyydettävä lausunto hakemuksen tarkoittaman toiminnan sijaintikunnalta ja siltä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, jonka toimialueella toiminnan ympäristövaikutukset saattavat ilmetä sekä tarvittaessa vaikutusalueen kunnilta. Asianosaisille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, tulee antaa tilaisuus tehdä muistutuksia lupa-asiasta. Muille kuin asianosaisille on varattava tilaisuus ilmaista mielipiteensä. Neuvotteluja lupaviranomaisen ja hakijan kesken voidaan käydä koko lupaprosessin ajan. Hakemukseen tarvittavista liitteistä kannattaa neuvotella jo etukäteen ennen hakemuksen jättämistä viranomaiselle. Lupaviranomainen voi tehdä katselmus- ja tarkastuskäyntejä paikalla ja hankkia myös muita asiaan liittyviä tarpeellisia selvityksiä. Päätös ympäristölupa-asiasta pyritään antamaan 9-12 kuukauden kuluttua asian vireilletulosta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Päätökset ovat yleensä laajoja ja sisältävät kymmeniä lupamääräyksiä esimerkiksi toiminnan laajuudesta, päästöistä, jätteistä, häiriötilanteista ja toiminnan lopettamisesta. Ympäristöluvassa määrätään 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

16 myös toiminnanharjoittajalle vakuus, jonka tulee vastata niitä kustannuksia, joita toiminnan lopettaminen arviointihetkellä aiheuttaisi. Lupapäätöksestä voi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ympäristöluvan noudattamista valvoo alueen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueet päättävät ympäristönsuojelulain mukaisten hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä eli voivat kieltää säännöksen tai määräyksen vastaisen menettelyn tai velvoittaa poistamaan aiheutetun haitan. Kuva 5: Ympäristölupaprosessi Hakemus vireille Täydentäminen Lausunnot (ei vesilaki) Tiedottaminen / kuulutus Hakijan vastine/selitys Katselmukset Tarkastukset Muistutukset mielipiteet N e u v o t t e l u t Lupaharkinta PÄÄTÖS Mahdollinen täytäntöönpanomääräys Päätöksestä tiedottaminen ja julkipano Muutoksenhaku VaHO ja KHO Lainvoimainen päätös Lähde: Lapin ELY-keskus, AVI, TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

17 1.2.4 Kaavoitus ja rakentaminen Kaivoslaissa (47 )säädetään, että kaivosalueen ja kaivoksen apualueen suhde muuhun maankäyttöön tulee olla selvitetty ja että kaivostoiminnan tulee perustua oikeusvaikutteiseen kaavaan tai asian tulee olla muutoin riittävästi selvitetty yhteistyössä kunnan, maakunnan liiton ja elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa. Kaivostoiminnan sisältyminen maakuntakaavatason suunnitteluun on paras tapa turvata kaivoshankkeen toteuttamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Maakunnan liitto johtaa maankäytön suunnittelua maakuntatasolla ja vastaa maakuntakaavan laatimisesta. Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavojen laatimisesta. Yleis- ja asemakaavoissa täsmennetään maakuntakaavassa määriteltyjä alueiden rajauksia. Kaikkeen uudisrakentamiseen tarvitaan myös rakennuslupa tai vähintään toimenpidelupa. Luvan myöntää paikallinen rakennusvalvontaviranomainen. 1.3 Kytkennät muihin toimialoihin Kaivosteollisuuden lähialoja ovat kaivannaisalaan kuuluvat kiviainesteollisuus ja luonnonkiviteollisuus sekä alan koneiden laitteiden, teknologian ja palveluiden tuotanto. Kaivosteollisuus on merkittävä kuljetuspalvelujen käyttäjä. Usein uudet kaivokset vaativat mittavia uusia liikenneratkaisuja ja investointeja maanteihin, rautateihin ja satamiin. Uusien kaivosten perustamiset ovat myös suuria rakennushankkeita. Lisäksi eri viranomaisilla on yhteys kaivostoimintaan, sillä kaivoksen perustaminen edellyttää erilaisia lupia ja lupamääräysten seurantaa kaivostoiminnan aikana. Suomen kaivosteollisuuden ympärille kehittyi 1900-luvulla merkittävää metallien jatkojalostustoimintaa ja alan kone- ja laitevalmistusta. Nämä edustavat huomattavaa osaa Suomen vientiteollisuudesta tänään. Suomi on maailman johtavia toimijoita kaivoksiin liittyvän teknologian toimittajana. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa on tehty useita selvityksiä eri kaivoshankkeiden ja kaivosten yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Viimeisin Ruralia-instituutin selvityksistä on Talvivaaran kaivoksen jalostusketjun ja siihen liittyvien investointien aluetaloudelliset vaikutukset, joka julkaistiin hutikuussa Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA julkaisi puolestaan toukokuussa 2011 selvityksen koko kaivannaisteollisuuden eri toimialojen vaikuttavuudesta kansantalouteen nimellä Kalliosta kullaksi - kummusta klusteriksi, Suomen mineraaliklusterin vaikuttavuusselvitys. Näiden tutkimusten perusteella voidaan todeta, että yksi työpaikka kaivoksella synnyttää 2,5-3,5 muuta työpaikkaa jalostusketjun eri vaiheissa. 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

18 Taulukko 1: Eräiden kaivosteollisuutta lähellä olevien toimialojen liikevaihto vuosina e Liikevaihto (1000 euroa) e Kaivostoiminta ja louhinta yhteensä (TOL B) Metallimalmien louhinta (TOL 07) Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112) Muu mineraalien kaivu (TOL 089) Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) Koriste- ja rakennuskiven louhinta (TOL 08111) Liuskekiven louhinta (TOL 08113) Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237) Soran, hiekan, saven ja kaoliinin otto (TOL 0812) Turpeen nosto (TOL 0892) Metallien jalostus (TOL 24) Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus (TOL 2892) tieto ei käytettävissä 2011e=ennakkotieto Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot ja yritysten tilinpäätöstietokanta TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

19 2 Toimialan rakenne Kaivostoiminta on globaalia toimintaa, jota hallitsee suhteellisen pieni määrä yrityksiä. Kymmenen suurimman yhtiön osuus koko globaalista kaivostuotannosta on noin 35 %. Noin 150 yritystä vastaa noin 85 % tuotannosta maailman laajuisesti. Lopusta tuotannosta vastaavat noin 900 yritystä. Näiden lisäksi alalla toimii etsintäyhtiöitä eli niin sanottuja junioriyhtiöitä, joita on maailmassa Etsintäyhtiöt toimivat yleensä riskirahoituksella, keskittyvät malminetsintään ja esiintymien kehittämiseen myyntiä varten. Esiintymät tai kehitteillä olevat kaivoshankkeet myydään varsinaisille kaivosyhtiöille. Junioriyhtiöt toimivat alan puskureina ja niiden määrä vaihtelee suhdanteiden muuttuessa. Joustavina toimijoina ne ovat usein myös uusien innovaatioiden kehittäjiä. 2.1 Yritykset ja toimipaikat Suomessa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan vuonna 2010 metallimalmien louhinnan (TOL 07) yrityksiä Suomessa oli 22 ja nämä toimivat 30 toimipaikalla. Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin (TOL08112) louhintaa harjoitti kolme yritystä 16 toimipaikalla. Lannoitemineraalien louhintaa (TOL 0891)harjoitti yksi yritys yhdellä toimipaikalla. Muuta kaivostoimintaa harjoittavia yrityksiä (TOL 0899) oli 11 ja toimintaa 14 toimipaikalla. Kaivostoimintaa palvelevia (TOL 09) yrityksiä oli 21 ja toimintaa 25 toimipaikalla. Kaivosalan yritysten kohdalla tilastokeskuksen toimialaluokkiin perustavat tilastot ovat suuntaa-antavia, sillä kaivostoimintaa harjoittavia yrityksiä on luokiteltu myös muihin kuin tässä mainittuihin toimialaluokkiin. Kuva 6: Toimipaikkojen lukumäärät Metallimalmien louhinta (TOL 07) Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112) Kemiallisten ja lannoitemineraalien louhinta (TOL 0891) Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) 25 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

20 Kuva 7: Yritysten lukumäärät Metallimalmien louhinta (TOL 07) Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112) Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot Suomessa toimii noin malminetsintää harjoittavaa organisaatiota. Yhtiöiden omistus on pääosin ulkomailla, mutta ne ovat rekisteröityneet Suomeen malminetsintää varten tai niillä on yhteistyöorganisaatio Suomessa. Henkilöstöä näissä yhtiöissä on Suomessa yleensä alle kymmenen. Myös Geologian tutkimuskeskus (GTK) harjoittaa malminetsintää Suomessa. GTK:n tulee luovuttaa paikallistamansa malmiaiheet työ- ja elinkeinoministeriölle, joka myy niihin liittyvät valtausoikeudet tarjouskilpailulla. Panostukset malminetsintään ovat olleet kasvussa viime vuosina. Etsintätoiminta on suuntautunut erityisesti kultaan, nikkeliin ja korkean teknologian metalleihin. Vuoden 2012 syyskuussa Suomessa oli toiminnassa kaksitoista metallimalmikaivosta. Näistä viisi on kultakaivosta, jotka sijaitsevat Kittilässä, Orivedellä, Huittisissa, Sodankylässä, Ilomantsissa ja Raahessa. Muista kaivoksista saadaan kromia, kuparia, nikkeliä, sinkkiä, rikkiä, kobolttia, hopeaa ja platinaryhmän metalleja. Uusimpia, vielä tuotannon ylösajovaiheessa olevia kaivoksia ovat Polvijärvellä Pohjois-Karjalassa sijaitseva Kylylahden kaivos, Raahen lähellä oleva Nordic Minesin kultakaivos ja Sodankylässä tuotannon aloittanut Kevitsan kaivos. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

21 Taulukko 2: Toiminnassa olevat metallimalmikaivokset syyskuussa 2012 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet Kittilä (Suurikuusikko), Kittilä Agnico-Eagle Finland Oy Agnico-Eagle Mining Ltd. (CA) Hitura, Nivala Belvedere Mining Oy Belvedere Resources Ltd. (CA) nikkeli, kupari, koboltti, platina, palladium Pahtavaara, Sodankylä Lappland Goldminers Oy Kemi, Keminmaa Outokumpu Chrome Oy Jokisivu, Huittinen (rikastamo Sastamala) Orivesi, Orivesi (rikastamo Sastamala) Lappland Goldminers AB (publ) (SE) Outokumpu Oyj kulta kulta kromi Dragon Mining Oy Dragon Mining Ltd. (AU) kulta Dragon Mining Oy Dragon Mining Ltd. (AU) kulta Pyhäsalmi, Pyhäjärvi Pyhäsalmi Mine Oy Inmet Mining Corporation (CA) kupari, sinkki, rikki, hopea, kulta Talvivaara, Sotkamo Talvivaara Sotkamo Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj nikkeli, sinkki, uraani Oy Pampalo, Ilomantsi Endomines Oy Endomines AB (publ) (SE) kulta Laiva (Laivakangas), Raahe Nordic Mines Oy Nordic Mines AB (SE) kulta Kylylahti, Polvijärvi (rikastamo Kaavi) Kylylahti Copper Oy Altona Mining Ltd. (AU) kupari, koboltti, nikkeli, sinkki, kulta Kevitsa, Sodankylä Kevitsa Mining Oy First Quantum Minerals Ltd. (CA, UK) kupari, nikkeli, PGM, kulta Teollisuusmineraaleja vuonna 2011 louhittiin 31 kaivoksesta tai louhoksesta. Kaikki luvitetut teollisuusmineraalikaivokset tai louhokset eivät ole aktiivisessa tuotannossa joka vuosi. Esimerkiksi Nordkalkin Kolarin kalkkikivilouhoksella ei ole tuotantoa tällä hetkellä. Maanalaisia kaivoksia ovat Nordkalkin kaivokset Tytyrissä, Sipoossa ja Ruokojärvellä. Karbonaattikiviä louhivat Nordkalk Oy Ab, SMA Mineral Oy, Salon Mineraali Oy ja Juuan Dolomiittikalkki Oy yhteensä 18 kaivoksesta. Muita teollisuusmineraaleja pääasiassa apatiittia ja talkkia louhittiin seitsemästä kaivoksesta. Teollisuuskiveä vuorivillan raaka-aineeksi louhittiin kuudesta louhoksesta. 20 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

22 Taulukko 3: Teollisuusmineraaleja 2011 louhineet yritykset ja toiminnassa olleet kaivokset/louhokset Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet Kunta (kaivos/louhos) Juuan Dolomiittikalkki dolomiitti, kalkkikivi Oy Nordkalk Oy Ab Rettig Group kalkkikivi, dolomiitti, wollastoniitti Paltamo (Reetinniemi), Juuka (Matara) Huittinen (Matkusjoki, Putkinotko), Sipoo, Kerimäki (Ruokojärvi), Lappeenranta (Ihalainen), Vimpeli (Ryytimaa, Vesterbacka), Lohja (Tytyri), Parainen (Limberg- Skräbböle), Kesälahti (Ahola), Raasepori (Mustio) SMA Mineral Oy SMA Mineral AB (SE) dolomiitti, kvartsi Tornio (Kalkkimaa, Rantamaa, Ristimaa), Pieksämäki (Ankele) Salon Mineraali Oy Omya Oy kalkkikivi Salo (Hyypiänmäki) Sibelco Nordic Oy Ab Sibelco Group maasälpä, kvartsi Kemiönsaari (SälpäKyrkoberget), Nilsiä/Siilinjärvi (Kinahmi) Yara Suomi Oy Yara International ASA (NO) apatiitti Siilinjärvi Mondo Minerals B.V. Suomen sivuliike Paroc Oy Ab Mondo Minerals B.V. (NL) Paroc Group Holding -konserni talkki, nikkeli teollisuuskivet Sotkamo (Uutela, Punasuo), Polvijärvi (Pehmytkivi, Horsmanaho) Lapinlahti (Joutsenenlampi), Mäntyharju (Lehlampi), Parainen (Ybbernäs), Salo (Sallittu), Savitaipale (Vanhasuo) Rudus Oy teollisuuskivet Lemi (Mustamäki) Lähde: Tukes Valmisteilla on noin merkittävää uusien kaivosten käynnistämiseen tai jo toimivien kaivosten laajennuksiin liittyvää hanketta. Näiden hankkeiden arvioidut ilmoitetut investoinnit yhteensä ovat yli neljä miljardia euroa. Suunniteltujen aikataulujen mukaan rakentaminen painottuisi vuosille Tällä hetkellä hankkeiden valmistelua jatketaan aktiivisesti, mutta hankkeiden toteutuksiin ja aikatauluihin vaikuttaa taloustilanteen kehitys ja rahoituksen saatavuus. Kaivostoimintaan kohdistunut kasvanut kriittisyys voi myös pitkittää hankkeita. Joissakin hankkeissa lisäaikaa on jo otettu muun muassa ympäristövaikutusten tarkempien selvitysten tekemiseksi. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 21

23 Taulukko 4: Merkittäviä kaivoshankkeita vuonna 2012 Kaivos/projekti, kunta, yritys Kemin kromikaivoksen ja ferrokromitehtaan laajennus, Outokumpu Chrome Oy Hannukaisen rautakaivos, Kolari, Northland Mines Oy/Northland Resources S.A. (LU) Soklin apatiittikaivos, Savukoski, Yara Suomi Oy/Yara International ASA (NO) Kittilän kultakaivoksen laajennus, Kittilä, Agnico-Eagle Finland Oy/ Agnico-Eagle Ltd. (CA) Suhanko (palladium, platina, nikkeli, kupari), Ranua, Gold Fields Arctic Platinum Oy/Gold Fields Ltd. (ZA) Kevitsan kaivoksen laajennus (nikkeli, kupari), Sodankylä, Kevitsa Mining Oy/First Quantum Minerals Ltd. (CA,UK) Mustavaaran kaivos ja sulatto (rauta, vanadiini), Taivalkoski/ Posio, Mustavaaran Kaivos Oy Sakatti-projekti (kupari, nikkeli, PGM, kulta), Sodankylä, AA Sakatti Mining Oy/Anglo American Plc. (UK) Rompas (kulta), Ylitornio/ Rovaniemi, Mawson Resources Ltd. (CA) Kylylahden kaivos ja Luikonlahden rikastamon laajennus (kupari, koboltti, nikkeli, sinkki), Kylylahti Copper Oy/Altona Mining Ltd. (AU) Taivaljärven hopeakaivos, Sotkamo, Sotkamo Silver AB Kultakaivos, Kuusamo, Dragon Mining Oy/Dragon Mining Ltd. (AU) Länttä (litium) Kaustinen, Keliber Oy/ Nordic Mining ASA (NO) Uraanin talteenotto sivutuotteena, Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran laajennusprojektit / t Ni (Overlord), Talvivaara Sotkamo Oy Investoinnit milj. Työvoiman tarve hlö Huom! Rakentaminen Laajennuksen käyttöönotto 2013 alussa Kannattavuusarviointi valmistuu loppuvuonna kairausohjelman toteutus ja Suomivaihtoehdon selvitysten täydennys. Soklia koskevat maakuntakaavan valitukset hylätty KHO:ssa ? YVA-selostus kaivoksen laajennukseen liittyen valmis. Laajennus suunniteltu valmistuvan Scoping study 2011 vahvistanut Platsol -prosessin toimivuuden. Toinen integroitu pilot-plant suunniteltu Q Alustava kannattavuusarviointi Q Suunnitelman mukaan rakentaminen ?? Laajennuksen ympäristö- ja vesitalouslupa käsittelyssä Kannattavuusarviointi menossa sisältäen kaivoksen, rikastamon ja sulaton. Sulaton YVA-vaihtoehdoissa tarkastetavana Mustavaara, Oulu, Raahe ja Tornio. Rakentamispäätös mahdollisesti Suunniteltu rakentaminen ?? Malminetsintävaihe jatkuu. Malminetsintä työllistää arviolta henkilöä.?? Valtauspäätös marraskuussa Valitusprosessi kesken. Kairauksista sovittu yksityisten maanomistajien kanssa. 6? Rikastamon laajennus sekä satelliittikaivokset ja niiden malmin rikastaminen Luikonlahdessa Rakentamisen suunniteltu alkavan Suunnittelun käynnistyminen suunnittelutarveratkaisulla.?? YVA-prosessi menossa. Tavoitteena on kaivoksen käynnistäminen Kairauksia mineraalivarannon määrittämiseksi, metallurgisia testauksia ja kannattavuusarvioinnin valmistelu. 30? EU-komission lupa talteenotolle tammikuussa 2012 ja Suomen valtioneuvoston lupa helmikuussa Tarvitaan ympäristölupa Kaivospiirin laajennushakemus YVA käynnistetty Tavoitteena ympäristölupahakemus Investoinnit vaiheittain 5-6 vuodessa vuosikymmenen lopulla. 22 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

24 2.2 Toimialan alueellinen jakauma Metallimalmikaivokset ja uudet tutkimusprojektit painottuvat Pohjois- ja Itä-Suomeen. Teollisuusmineraalikaivokset sijaitsevat Etelä- ja Itä-Suomessa. Kuvassa 6 on esitetty metallimalmikaivokset ja kuvassa 7 teollisuusmineraalikaivokset. Kuvassa 8 näkyvät vanhan ja uuden kaivoslain mukaiset luvat ja lupahakemuksetvoimassa syyskuussa Säännöllisesti päivittyvät tiedot voi katsoa kaivosrekisterin karttapalvelusta osoitteesta TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 23

25 Kuva 8: Metallimalmikaivokset Lähde: GTK 24 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

26 Kuva 9: Teollisuusmineraali-, teollisuuskivi- ja jalokivikaivokset Lähde: GTK TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 25

27 Kuva 10: Kaivosluvat ja hakemukset (syyskuu 2012) Lähde: Tukes 26 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

28 2.3 Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2010 lopussa metallimalmien louhinta työllisti 1246 henkilöä, karbonaattikivien louhinta 198 henkilöä ja kaivostoimintaa palveleva toiminta 290 henkilöä. Henkilöstön määrä kasvaa lukuun ottamatta karbonaattikivien louhintaa. Henkilöstön määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2006 metallimalmien louhinnassa. Kaivostoiminnan palveluissa kasvu on suhteellisesti suurinta. Toimialaluokitukseen perustuvassa tarkastelussa on kuitenkin huomioitava, että kaivosten luokituksessa on häilyvyyttä ja suuri osa kaivostoiminnalle palveluja ja alihankintaa tekevistä yrityksistä palvelee myös muita toimialoja ja luokitellaan sen mukaisesti muihin toimialaluokkiin. Kehitystä on pikemminkin syytä tarkastella kaivostoiminnan alihankinnan kehityksen trendinä kuin absoluuttisina määrinä. Kuva 11: Henkilöstön määrän kehitys vuosina Metallimalmien louhinta (TOL 07) Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112) Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot Uusia työpaikkoja Yhtiöiden vuosikertomuksista, tiedotteista ja muista lähteistä laskettuna vuonna 2011 kaivosten oman henkilöstön määrä oli noin 2700 henkilöä ja alihankkijoiden henkilöstö noin 1900 rakentajat mukaan lukien. Kaivosten oman henkilöstön määrän lisäys vuoteen 2010 oli noin 640 henkilöä. Alkuvuonna 2012 kaivosten oman henkilöstön määrä on edelleen kasvanut ja oli vuoden puolivälissä noin Kylylahden, Laivan ja Kevitsan rakennusurakoiden valmistuttua alihankkijoiden henkilöstön määrä on laskenut arviolta noin Vähennys on kohdistunut etenkin rakentajiin. Malminetsintä ei ole mukana näissä arvioissa. Valmisteilla olevien kaivosprojektien aikataulut ovat joiltain osin pitkittyneet, ja samalla uuden työvoiman tarve on siirtynyt myöhemmille vuosille. Kun viime vuonna tiedossa olevilla aikatauluilla rakentamisen huippuvuosi olisi ollut 2014, ajoittuu nykyisillä aikataulutiedoilla uusien kaivosten rakentaminen ja laajennukset pidemmälle ajalle, painottuen vuosille Tuolloin rakentamiseen tarvittavan henkilöstön määrä vaihtelisi 800 ja 3300 henkilön välillä. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 27

29 Arvio tulevasta kaivosten työpaikkakehityksestä perustuu myös tietoihin valmisteilla olevien hankkeiden ilmoittamista työllisyysvaikutuksista. Varsinainen kaivostoiminta työllistäisi vuonna 2018 noin 6200 henkilöä kaivoksissa toimivien alihankkijoiden henkilöstö mukaan lukien. Uusia työpaikkoja syntyisi noin Henkilöstömäärät voivat olla vielä näitäkin suurempia, sillä laskelmassa on huomioitu suunnitteilla olevien hankkeiden henkilöstön tarve varovaisesti käyttäen hankkeista julkisuuteen annettua pienintä henkilöstömääräarviota. Laskelmissa ovat mukana vain valmistelussa olevat hankkeet, joista on olemassa arvio työvoiman tarpeesta. Malminetsintävaiheessa olevat hankkeet, esimerkiksi Anglo American ja Mawson Energin projektit eivät ole näissä laskelmissa mukana. Malminetsintäprojektien alihankinta ei myöskään sisälly arvioihin. Kuva 12: Arvio kaivosten henkilöstömäärän kehityksestä vuoteen Rakentaminen Toimivat kaivokset, omat Toimivat kaivokset, urakoitsijat Projektit Lähde: Yritysten raportit ja tiedotteet ja muut lähteet Työvoiman tarve Kaivannaisteollisuus ry kartoitti kaivosklusterin yritysten työvoiman tarpeen kyselytutkimuksella kevättalvella Kysely lähetettiin 58 yritykselle. Tutkimukseen vastasi 48 yritystä, joista 25 edusti kaivos ja malminetsintäyrityksiä, 11 palveluntuottajia tai urakoitsijoita,viisi laitevalmistajia ja seitsemän konsultteja. Kyselyn tulosten mukaan alalle tarvitaan yhteensä 5600 uutta ammattilaista vuosina Tämä pitää sisällään työvoiman uusiin syntyviin työpaikkoihin ja poistuvan työvoiman, esimerkiksi eläköityvien korvaamiseksi tarvittavat uudet henkilöt. Ajallisesti lisätarve jakautuu seuraavasti: 2011 toteutunut henkilöstömäärä : lisätarve: lisätarve: lisätarve: yhteensä: TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

30 Tulosten mukaan uusia ammattilaisia tarvitaan työntekijöiksi 4100, toimihenkilöiksi 692 ja ylempiin toimihekilötehtäviin 808. Ylempien toimihenkilöiden tarve eri aloille jakautui seuraavasti: 191 geologiaan, 187 louhintaan, 213 rikastukseen, 89 kunnossapitoon ja 128 muihin tehtäviin. Kaivosala tarjoaa työtä monien eri alojen osaajille eri ammattinimikkeillä. Kansainvälisillä kaivosyhtiöillä on omat toimintakulttuurinsa, ja toimintamallit voivat poiketa hyvinkin paljon toisistaan esimerkiksi ulkoistamisen ja alihankinnan suhteen. Näillä seikoilla on tietysti vaikutusta kaivoksen oman henkilöstön määrään ja ammattinimikkeistöön. Se ei kuitenkaan muuta kaivoksella työskentelevien omien työtekijöiden ja alihankkijoiden yhteenlaskettua kokonaismäärää. Syyskuussa 2010 ennakoinnin asiantuntijatyöpajassa arvioitiin kaivoksen työntekijöiden jakautumista eri amamttiryhmiin. Eri tehtävien osuutta määritettiin kaivokselle, jossa on sekä avo- että maanalaista louhintaa. Eniten työvoimaa arvioitiin tarvittavan kunnospito- ja varastotoimintaan (17 %) ja kuljetustehtäviin (16 %) henkilöstöstä. Johto- ja hallintohekilöstön osuus on 12 %, suunnittelijoiden ja työnjohtajien 14 %, porareiden 10 %, panostajien 5 %, lastaajien 7 %, prosessi-insinöörien 3 %, prosessinhoitajien 11 % ja laborariohekilöstön osuus on 5 %. Kuva 13: Arvio kaivoksen henkilöstön jakautumisesta eri tehtäviin Prosessiinsinöörit 3 % Kunnossapitoja varastotyöntekijät 17 % Prosessinhoitajat 11 % Kuljettajat 16 % Laborantit ja kemikaalien valmistajat 5 % Johtajat ja hallintohenkilöstö 12 % Sunnittelijat ja työnjohtajat 14 % Porarit 10 % Panostajat 5 % Lastaajat 7 % Lähde: Ennakoinnin asiantuntijatyöryhmän työpaja 2010 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 29

31 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Metallien kulutus toisen maailmansodan jälkeen kasvoi voimakkaasti Euroopan ja Japanin talouksien jälleenrakentamisen ansiosta. Jälleenrakentamisen valmistuttua ja elintason kasvun tasaannuttua 1970-luvulla metallien kysynnän kasvu pysähtyi. Samaan aikaan kaivosteollisuuden huono maine ympäristön saastuttajana ja onnettomuuksille riskialttiina toimialana myötävaikutti alan kehityksen pysähtymiseen. Kehittyvien maiden, etenkin Kiinan, talouksien kasvu 2000-luvulla on lisännyt metallien kysyntää luvun kaivosbuumi on seurausta alalla pitkään jatkuneesta investointien vähyydestä ja kehittyvien talouksien kysynnän kasvusta. Kehittyvien maiden metallien kulutus henkeä kohti on vain murto-osa länsimaiden kulutuksesta. Ottaen huomioon kehittyvien maiden nykyisen alhaisen kulutustason ja niiden suuren väestömäärän, voidaan olettaa metallien kulutuksen kasvun ja myös kaivostoiminnan kasvun jatkuvan vuosia tulevaisuuteen. Kuva 14: Metallien kulutus henkilöä kohden, kg/henkilö Alumiini Kupari Lyijy Sinkki Nikkeli Tina Lähde: The World Bank Group Maailman väkiluvun kasvu, elintason nousu ja kaupungistuminen lisäävät metallien ja mineraalien kysyntää. Metallien kulutuksen kasvun on todettu seuraavan elintason nousua ja bruttokansantuotteen (BKT) kasvua asukasta kohden laskettuna. Useimpien metallien kulutus henkeä kohti kasvaa hitaasti, kun bruttokansantuote henkilöä kohden on alle USD/vuosi. BKT:n noustessa välille USD:iin/vuosi/henkilö metallien kulutus kasvaa eksponentiaalisesti. Muuttoliike kaupunkeihin voimistuu, ihmisten ostovoi- 30 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

32 ma lisääntyy ja kuluttajat vaativat perushyödykkeiden kuten asunnon ja auton lisäksi entistä enemmän henkilökohtaisia mukavuustuotteita. BKT:n noustessa yli USD:iin/ vuosi/henkilö metallien kulutuksen kasvu ensin hidastuu ja edelleen elintason noustessa tasaantuu, eikä BKT:n nousu enää lisää perusmetallien kulutusta. Korkean elintason maissa kysynnän kasvu kohdistuu metalleihin, joita tarvitaan niin sanottujen high-tech-tuotteiden valmistamiseen. Näiden high-tech-metallien tarve on määrällisesti pienempi kuin perusmetallien, mutta ne ovat usein laitteiden toiminnan kannalta välttämättömiä. Näihin liittyy usein myös saatavuusriskejä. Metallien kulutuksen kasvun veturi on Kiina. Kiinan BKT vuonna 2011 oli USD/ asukas. Kiinan BKT:n vuosittainen kasvu hidastui 9,3 prosenttiin edellisen vuoden 10, 4 prosentista. Muita voimakkaan kasvun kehitysvaiheessa (BKT USD/asukas) olevia maita ovat muun muassa Brasilia, Kazakstan, Iran, Tunisia ja Etelä-Afrikka. Afrikan maista kriittisen BKT rajan ovat ylittäneet myös muun muassa Angola (5 930 USD/asukas) ja Namibia (6 830 USD/asukas). Metallien kulutuksen kasvun Intiassa odotetaan kiihtyvän, kun Intia saavuttaa BKT:ssa kriittisen USD/asukas rajan. Intian BKT on kasvanut useita vuosia lähes kymmenen prosenttia vuosittain. Vuonna 2011 Intian BKT oli USD/asukas ja kasvu 6,9 prosenttia. Viime vuosien kasvumaista muun muassa Turkki, Meksiko ja Valko-Venäjä ovat ylittäneet BKT-rajan USD/asukas. Kaupan rajoitukset lisääntyvät markkinoilla, kun kasvavat taloudet rajoittavat vientiä oman kulutuksensa turvaamiseksi. Rajoituksia kriittisten raaka-aineiden käytölle ja kaupalle ovat asettaneet etenkin Kiina, Intia, Venäjä, Brasilia, Ukraina, Argentiina, Etelä-Afrikka ja Kongon demokraattinen tasavalta. Rajoituksia on jo yli 400 raaka-aineelle, ja markkinoilla on esiintynyt häiriöitä ja spekulaatioita. Raaka-aineiden saatavuuteen liittyen kaivostoiminnasta on tullut talouden kasvun suhteen strateginen toimiala. Osa raaka-ainekaupasta, kuten perusmetallien kupari-, lyijy-, nikkeli- ja sinkkikauppaa, käydään raaka-ainepörsseissä, joista London Metals Exchange on tärkein. Suomen kaivosten tuotannosta on solmittu myös pitkäaikaisia toimitussopimuksia. Kuvat 15-18: Eräiden metallien tuotanto koko maailmassa vuosina milj. tonnia tonnia Rautamalmi Harkkorauta Teräsaihiot Kromimalmit ja rikasteet Kupari rikasteessa Sinkki rikasteessa TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 31

33 1000 tonnia tonnia Nikkeli rikasteessa Kulta Koboltti metalli Lähde: British Geological Survey Maailman metallien tuotanto painottuu Kiinaan, Pohjois-Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan ja Australiaan. Raporttia kirjoitettaessa maailman tuotannosta on käytettävissä tilastot vuoteen 2010 saakka. Vuoden 2010 tuotantoluvuissa näkyy alan nopea toipuminen talouslamasta talouskehityksen epävarmuus on kuitenkin siirtymässä tuotantoennusteisiin. Seuraavassa myös Suomen tuotantoluvut ovat vuodelta Kappaleessa Tuotanto ja tuotantomenetelmät on esitetty Suomen tuotantotiedot vuodelta Kromimalmeja ja -rikasteita tuotettiin vuonna 2010 maailmassa yhteensä 30,0 miljoonaa tonnia. Kasvua edelliseen vuoteen oli 28 prosenttia. Suurin tuottajamaa oli Etelä-Afrikka, jonka tuotanto oli 10,871 miljoonaa tonnia, joka vastasi 36,2 prosentista maailman kromituotantoa. Kazakstan on noussut toiseksi suurimmaksi tuottajaksi 8,594 miljoonalla tonnilla. Muita suuria tuottajamaita ovat Intia (4,262 milj. tonnia) ja Turkki (1,904 milj. tonnia). Suomen tuotanto vuonna 2010 oli tonnia. Suomen osuus maailman kromin tuotannosta oli noin kaksi prosenttia. Vuonna 2010 maailman kuparin kaivostuotanto oli 16,2 miljoonaa tonnia (kuparia rikasteessa), kasvua edelliseen vuoteen 1,9 prosenttia. Chilen tuotanto oli 5,419 miljoonaa tonnia ja sen osuus maailman tuotannosta oli 33,5 prosenttia. Seuraavaksi suurimpana olevan Perun tuotanto 1,247 miljoonaa tonnia. Lähes yhtä suureen tuotantoon ylsivät Kiina (1,191 milj. tonnia) ja USA (1,129 milj. tonnia). Seuraavina olivat Indonesia ( tonnia), Australia ( tonnia) ja Sambia ( tonnia). Suomen tuotanto vuonna 2010 oli tonnia. Maailman sinkin tuotanto (sinkkiä rikasteessa) vuonna 2010 oli 12,3 miljoonaa tonnia, joka oli 6,0 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kiinan osuus sinkin tuotannosta oli 3,700 miljoonaa tonnia. Kiinan osuus maailman tuotannosta kasvoi edellisestä vuodesta ja oli 30,1 prosenttia. Yli miljoona tonnia sinkkiä tuottivat myös Australia (1,480 milj. tonnia) ja Peru (1,471 tonnia). Suomen tuotanto oli tonnia vuonna 2010, joka oli 83,8 prosenttia enemmän kuin vuonna Nikkelin tuotanto maailmassa vuonna 2010 oli yhteensä 1,552 miljoonaa tonnia (nikkeliä rikasteessa) eli 13,0 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin tuottajamaa oli Venäjä ( tonnia). Muut suurimmat tuottajamaat olivat Indonesia ( tonnia), Filippiinit ( tonnia), Australia ( tonnia) ja Kanada ( tonnia). Tuotanto Suomessa vuonna 2010 kasvoi tonniin (nikkeliä rikasteessa) edellisen vuoden tonnista. 32 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

34 Kobolttia louhitaan 16 maassa pääasiassa kupari- ja nikkelikaivosten sivutuotteena. Koboltin tuotanto maailmassa kasvoi 2009 vuoden tonnista (kobolttia rikasteessa) vuonna 2010 tuotettuun tonniin. Pääasiassa tuotannon kasvusta vastaa Kongon Demokraattinen tasavalta, joka on kaksinkertaistanut tuotannon arviolta tonniin. Sen osuus maailman tuotannosta on kasvanut noin 67 prosenttiin. Suomi on pienin tuottajamaa, vuoden 2010 tuotanto oli arviolta noin 30 tonnia. Koboltin kysyntä kasvaa akkuteollisuuden kasvaessa, sillä litium-ioni akut sisältävät merkittävästi myös kobolttia. Litiumioni-akkujen käyttö autoteollisuudessa kasvaa hybridiautojen valmistuksen lisääntyessä. Kultaa maailmassa louhittiin vuonna 2010 lähes sadassa maassa yhteensä 2,54 miljoonaa kilogrammaa. Suurin tuottaja oli Kiina ( kg), josta seuraavaksi suurimmat tuottajamaat olivat Australia ( kg), USA ( kg), Venäjä ( kg), Etelä- Afrikka ( kg), ja Peru ( kg). Venäjän, Etelä-Afrikan ja Perun tuotannot laskivat edellisestä vuodesta. Suomen kullan tuotanto vuonna 2010 oli kilogrammaa. Rautamalmin markkinoita käsittelevän UNCTAD:n raportin mukaan vuonna 2011 rautamalmin tuotanto kasvoi edelleen vuodesta 2010 ja saavutettiin jälleen uusi rautamalmin tuotantoennätys 1 922,5 miljoonaa tonnia. Tuotannon kasvu edellisestä vuodesta (1 836,1 milj. tonnia) oli 4,5 prosenttia. Kasvun painopiste vuonna 2011 oli Australiassa ja Brasiliassa. Rautamalmin tuotanto on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2001, jolloin tuotanto oli 933,3 milj. tonnia. Vuonna 2011 suurimmat tuottajamaat olivat Australia (487,9 milj. tonnia), Brasilia (391,0 milj. tonnia), Kiina (321,9 milj. tonnia) ja Intia (196,0 milj. tonnia). Australian osuus maailman tuotannosta oli 25,4 prosenttia ja Brasilian 20,3 prosenttia. Neljän suurimman tuottajamaan osuus yhteensä oli 72,7 prosenttia. Kiinan tuotanto on laskettu vastaamaan keskimääräistä rautapitoisuutta. Kiinan rautamalmin tuotanto ilman pitoisuuskorjausta oli 1 327,0 miljoonaa tonnia. Ruotsi on EU:n suurin rautamalmin tuottaja. Vuoden 2011 tuotanto oli 26,1 miljoonaa tonnia. Tuotanto lisääntyi edellistä vuodesta 3,2 prosenttia. Kuva 19: Maailman rautamalmin tuotannon kehitys alueittain Mt Eurooppa Amerikka Afrikka Aasia (ei Kiina) Kiina Tyynenmeren alue Lähde: Iron ore market , UNCTAD 2012 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 33

35 Harvinaiset maametallit ovat esimerkki raaka-aineista, joiden saatavuuteen liittyy riskejä ja kauppaa on rajoitettu. Harvinaiset maametallit ovat välttämättömiä high-tech-tuotteissa. Niitä käytetään mm. sähköautoissa, tuulimyllyn turbiinien kestomagneeteissa, puhelimissa ja litteissä näytöissä. Harvinaisten maametallien oksideja tuotettiin vuonna 2010 Kiinassa, Venäjällä, Intiassa, Brasiliassa ja Malesiassa ja tiettävästi myös USA:ssa. Kiinan osuus maailman tuotannosta on noin 96 prosenttia. Kiina on rajoittanut harvinaisten maametallien tuotantoa ja vientiä. EU jätti haasteen maailman kauppajärjestön (World Trade Organization, WTO) käsittelyyn harvinaisten maametallien kaupan rajoituksista maaliskuussa Monia toimenpiteitä on käynnistetty uusien vaihtoehtoisten raaka-ainelähteiden löytämiseksi ja kriittisten raaka-aineiden korvaamiseksi. Maailmalla harvinaisia maametalleja etsitään kuumeisesti. Marraskuussa 2010 oli 251 itsenäistä eri kehitysvaiheissa olevaa harvinaisiin maanmetalleihin liittyvää projektia. Nämä sijoittuivat 24 maahan ja hankkeita kehittämässä oli 165 yhtiötä (BGS). Keväällä 2011 Sveriges geologiska undersökning (SGU) raportoi, että vuoden 2010 lopulla käynnissä oli yli 150 projektia, jotka voivat johtaa tuotantoon parin kolmen vuoden kuluttua, ja että ylituotantoa harvinaisista maametalleista saattaisi syntyä jo vuonna Technology Metals Researchin 19. syyskuuta 2012 päivittämällä projektilistalla on 41 eri yhtiön 44 pitkälle edennyttä hanketta. Hankkeet sijaitsevat 14 maassa. Näistä hankkeista malmivarannot on todennettu standardien NI , JORC Code tai SAMREC Code mukaisesti tai esiintymistä on olemassa muuten luotettavat tiedot. Listan ainut eurooppalainen projekti on Tasman Metals Ltd:n Norra Kärr -projekti Ruotsissa. Norra Kärr -projektin suunnitelman mukaan pilot-plant-kokeet tehtäisiin vuosina 2012 ja 2013 ja tuotanto alkaisi vuonna Ruotsissa LKAB ja Luulajan teknillinen yliopisto tutkivat harvinaisten maametallien talteenottoa Kiirunan jätehiekasta. Parhaassa tapauksessa tuotanto Kiirunassa voisi alkaa vuonna Euroopan unionin raaka-ainepolitiikka Eurooppa on raaka-aineiden suhteen riippuvainen tuonnista. EU-alueen oma tuotanto on vain noin kolme prosenttia tarpeesta. EU-maat ovat hyvin riippuvaisia high-tech-metallien kuten koboltin, platinan, harvinaisten maametallien ja titaanin tuonnista. Näitä metalleja tarvitaan usein vain pieniä määriä yksittäisissä tuotteissa, mutta niillä on yhä suurempi merkitys teknisesti edistyksellisten tuotteiden toimintojen kehittämisessä. Näihin pohjautuvien sovellusten määrä kasvaa jatkuvasti, esimerkiksi ympäristöä säästävissä korkean teknologian laitteissa. EU:n komissio jätti raaka-aineita koskevan aloitteen vuonna 2008 Raaka-aineita koskeva aloite työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisten tarpeiden täyttäminen. Siinä esitetään, että EU sopii raaka-aineita koskevasta yhtenäisestä strategiasta, joka perustuu seuraaviin kolmeen periaatteeseen: 1. Varmistetaan raaka-aineiden saanti kansainvälisiltä markkinoilta samoin ehdoin kuin kilpaileva muu teollisuus 2. Vahvistetaan EU:n sisällä oikeanlaiset toimintapuitteet raaka-aineiden vakaan saannin varmistamiseksi eurooppalaisista lähteistä 34 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

36 3. Lisätään resurssien käytön yleistä tehokkuutta ja edistetään kierrätystä primääriraakaaineiden kulutuksen pienentämiseksi EU:ssa ja tuontiriippuvuuden vähentämiseksi. Aloitteen pohjalta on käynnistetty jatkoselvityksiä. Kesällä 2010 raporttinsa jättivät kriittisiä raaka-aineita käsitellyt työryhmä sekä maankäytön, lupamenettelyjen ja geologisen tiedon parhaita käytäntöjä selvittänyt työryhmä. Syksyllä 2010 julkistettiin ohjeistus Natura alueisiin. Helmikuussa 2011 Euroopan komission strategiadokumentissa perushyödykemarkkinoihin ja raaka-aineisiin liittyviin haasteisiin vastaaminen (Tackling the challenges in commodity markets and on raw materials) täsmennettiin raaka-ainealoitteen tavoitteita. Kriittisiä raaka-aineita selvittänyt työryhmä tarkasteli kriittisyyttä raaka-aineen taloudellisen merkityksen ja raaka-ainetoimituksiin liittyvien riskien näkökulmasta. Lisäksi on tarkasteltu riskejä, joita eri maiden mahdolliset ympäristön suojeluun liittyvät toimet aiheuttaisivat ja niiden vaikutuksia raaka-ainetoimituksiin EU-maihin. Sovittujen kriteereiden pohjalta tarkastelu voidaan tarvittaessa päivittää, sillä teknologian kehittyminen muuttaa tuotteiden valmistuksessa tarvittavaa raaka-aineiden tarvetta ja kertaluontoinen lista voisi nopeasti vanhentua. Työryhmä päätyi 14 kriittisen raaka-aineen listaan, jotka ovat antimoni, beryllium, magnesium, fluorisälpä, gallium, germanium, grafiitti, harvinaiset maametallit, indium, koboltti, niobium, platinaryhmän metallit, tantaali ja volframi. Lisäksi taloudellisesti erittäin merkittäviä raaka-aineita on 11 ja muita merkittäviä 15. Helmikuussa 2011 annetussa komission tiedonannossa perushyödykemarkkinoihin ja raaka-aineisiin liittyviin haasteisiin vastaaminen täsmennetään vuonna 2008 annetun raaka-ainealoitteen tavoitteita ja esitetään toimia haasteisiin vastaamiseksi. Yksi esitetyistä konkreettisista toimista on seurantajärjestelmän perustaminen raaka-aineiden saantia haittaavien vientirajoitusten tarkkailuun. Tavoitteena on myös kehittää mineraaleja koskeva maankäytön suunnittelujärjestelmä, johon sisältyvät digitaalinen geologinen tietokanta, läpinäkyvä menetelmä mineraalivarojen löytämiseksi, pitkän aikavälin alueelliset ja paikalliset kysyntäennusteet sekä mineraalivarojen löytäminen, turvaaminen ja luonnonkatastrofeilta suojaaminen. Vuonna 2011 aloitettu European Innovation Partnership (EIP) -valmistelu johti alkuvuonna 2012 päätökseen kahdesta aloitteesta. Nämä ovat raaka-aineisiin liittyvä EIP on Raw Materials and on Agricultural Sustainability and Productivity sekä terveyteen ja ikääntymiseen liittyvä Active and Healthy Ageing EIP. Tavoitteena on innovaatiotoiminnan kiihdyttäminen saattamalla yhteen koko yksityinen ja julkinen tutkimus-kehitys-innovaatio-ketju yli rajojen. Euroopassa aloitetta johtamaan nimitetään korkean tason ohjausryhmä sekä työryhmiä, joihin edustajat nimitetään syksyllä Tuloksia odotetaan 1-3 vuoden kuluessa. 3.3 Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Metallimalmit Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa vuonna 2011 oli Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan yhteensä 8,976 miljardia euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 21 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 35

37 prosenttia. Vaikka metallinjalostus on kasvanut kaksi edellistä vuotta, jäi liikevaihto vuonna 2011 vielä noin 10 prosenttia lamaa edeltäneestä vuoden 2007 tasosta. Suomen metallien jalostus on riippuvainen raaka-aineiden tuonnista. Kaikki Suomessa jalostettavat rautarikasteet tuodaan ulkomailta ja suuri osa kupari-, sinkki- ja nikkelirikasteista. Uudet kaivokset parantavat Suomen raaka-aineomavaraisuutta. Metallienjalostuksessa käytetään kaivosrikasteiden lisäksi myös kierrätettyjä metalleja. Jalostusketjussa metallinjalostajia seuraa laaja ja monipuolinen kone- ja laiteteollisuus. Kuva 20:Metallinjalostajien liikevaihdon kehitys (TOL 24) 12,00 10,00 8,00 miljardia 6,00 4,00 2,00 0, e 2011e = ennakkotieto Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot ja yritysten tilinpäätöstietokanta Aurubis Finland Oy syntyi kun kansainvälinen Aurubis Group osti Luvata Rolled Products Divisionin Porin kuparivalimon ja -valssaamon. Aurubis työllistää Porissa lähes 200 henkilöä ja valmistaa vuosittain noin tonnia kuparivalanteita ja lähes tonnia valssattuja kuparilevyjä ja -nauhoja sähkö-, elektroniikka- ja rakennusteollisuuden tarpeisiin. Bolidenin Suomen tehtaat ovat Harjavallassa, Porissa ja Kokkolassa. Vuonna 2011 Harjavallassa käsiteltiin tonnia kuparirikastetta. Rikasteesta valmistetut kuparianodit jatkojalostetaan Porin tehtaalla kuparikatodeiksi. Porissa valmistetaan lisäksi kultaa ja hopeaa. Boliden Harjavalta Oy työllistää noin 380 henkilöä. Kokkolan tehtaalla vuonna 2011 prosessoitiin tonnia sinkkirikastetta. Kokkolassa valmistetaan puhdasta sinkkiä ja sinkkiseoksia sekä vuodesta 2010 alkaen myös rikkihappoa. Kokkolan tehtaalla menossa oleva hopeanerotuslinja valmistuu vuonna Uuden linjan kapasiteetti on noin kg hopeaa ja se integroidaan sinkin valmistusprosessiin. Porin Cuporin liiketoiminta oli aikaisemmin osa Outokumpu-konsernia, josta se siirtyi Cupori Groupin omistukseen kesällä Cupori valmistaa kuparisia LV-asennusputkia ja teollisuusputkia. Tuotantolaitokset sijaitsevat Porissa ja Ruotsin Västeråsissa. Liikevaihto on noin 170 milj. euroa ja henkilöstömäärä noin 270. Luvata Pori Oy syntyi vuonna 2006 Outokummun kuparituotteista. Porissa yhtiö työllistää noin 350 henkilöä ja tuottaa tonnia kuparituotteita eri teollisuuden aloille. Yli 90 prosenttia tuotannosta toimitetaan vientiin. 36 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

38 Norilsk Nickel Harjavalta Oy on ollut osa venäläistä Norilsk Nickel -kaivos- ja metalliyhtiötä vuodesta 2007 alkaen. Harjavallassa valmistetaan nikkeliä ja asiakastarpeiden mukaan räätälöityjä korkean teknologian nikkelituotteita. OMG Kokkola Chemicals Oy valmistaa kobolttipulvereita ja -kemikaaleja, joita käytetään muun muassa pulverimetallurgiassa, ladattavien akkujen valmistuksessa sekä kemiallisissa katalyyteissä. Koboltin jalostajana ja tuottajana OMG Kokkola Chemicals Oy on maailman suurin. Yhtiön palveluksessa Kokkolassa on yli 400 henkilöä ja liikevaihto vuonna 2011 oli noin 450 miljoonaa euroa. Outokumpu Oyj on yksi maailman johtavia ruostumattoman teräksen tuottajia. Outokummun palveluksessa on noin henkilöä yli 30 maassa. Tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa nauhat, levyt, harkot, tangot, ruostumattomat harjateräkset ja putket. Outokummun Tornion terästehdas on maailman suurin ruostumattoman teräksen integroitu tuotantoyksikkö, johon kuuluvat myös Kemin kromikaivos ja Tornion ferrokromisulatto. Päätuotteita ovat kylmä- ja kuumavalssatut ruostumattomat teräslevyt ja -nauhat. Ovako Imatra Oy Ab kuuluu kansainväliseen Ovako Groupiin. Sillä on terässulatto Imatralla ja palvelukeskus Turengissa. Liikevaihto vuonna 2011 oli noin 246 miljoonaa euroa ja henkilöstöä oli noin 600. Rautaruukki Oyj (Ruukki) toimii noin 30 maassa ja henkilöstöä on noin Liikevaihto vuonna 2011 oli 2,8 miljardia euroa. Ruukki toimittaa teräsratkaisuja muun muassa rakentamiseen, konepajateollisuudelle, infrarakentamiseen ja terästeollisuudelle. Taulukko 5: Suomessa toimivia merkittäviä metallinjalostajia Aurubis Finland Oy Pori kuparivalanteet, valssatut kuparilevyt ja -nauhat Boliden Harjavalta Oy Harjavalta kuparianodit, nikkelirikaste Boliden Harjavalta Oy Pori kuparikatodi Boliden Kokkola Oy Kokkola sinkki Cupori Oy Suomi Pori kupariputket Luvata Pori Oy Pori kuparianodit, kuparituotteet Norilsk Nickel Harjavalta Oy Harjavalta nikkelikotodit, nikkelikemikaalit OMG Kokkola Chemicals Oy Kokkola metallikemikaalit, kobolttituotteet Outokumpu Oyj Tornio ruostumaton teräs Ovako Imatra Oy Ab Imatra terästangot, -putket ja -langat Rautaruukki Oyj Raahe teräs TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 37

39 Taulukko 6: Suomessa tuotetut metallit ja metallurgiset tuotteet Teräsaihiot (sis jaloteräsaihiot) (1000 t) Harkkorauta (1000 t) Ferrokromi (t) Sinkki (t) Katodikupari (t) Katodinikkeli (nikkeliä tuotteissa) (t) Kobolttituotteet (t Co) Germaniumtuotteet (t Ge) Elohopea (kg) Seleeni (kg) Hopea (kg) Kulta (kg) = tietoa ei käytettävissä, - = ei tuotannossa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Suomessa louhitut metallimalmit on jatkojalostettu pääasiassa kotimaassa. Kaivosten laajennukset ja uudet kaivokset voivat kuitenkin muuttaa tilanteen. Kemin kromikaivoksen tuotanto on käytetty kokonaan Outokummun jaloterästehtaalla. Vuoden 2013 alussa valmistuvan kaivoksen ja ferrokromitehtaan laajennuksen jälkeen kromiittia tuotetaan mahdollisesti myös vientiin. Mahdollinen vienti on riippuvainen Outokummun jaloterästehtaan omasta tarpeesta. Talvivaara on toimittanut helmikuusta 2009 alkaen nikkeli-kobolttisulfidin Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtaalle. Talvivaaran sopimus nikkeli-kobolttisulfidin toimituksesta Norilsk Nickel Harjavallan tehtaille on solmittu kymmenen vuoden tuotannolle. Sinkkituotteen myynnistä Talvivaara teki vuonna 2010 toimitussopimuksen belgialaisen Nyrstar NV:n kanssa vuodeksi, kunnes 1,25 miljoonaa tonnia sinkkiä (rikasteessa) on toimitettu. Helmikuussa 2011 Talvivaara sopi uraanirikasteen toimituksesta kanadalaisen Cameco Corp:in kanssa vuoden 2027 loppuun edellyttäen, että uraanin talteenotolle saadaan tarvittavat luvat. Hituran kaivoksen rikasteet toimitetaan Kiinaan. Kylylahti Copper toimittaa kupari-sinkkirikasteen jatkojalostettavaksi Bolidenin Harjavallan sulatolle. Kevitsan kaivoksen kuparirikaste toimitetaan Bolidenin Harjavallan sulatolle ja nikkelirikaste ulkomaille jatkojalostettavaksi Teollisuusmineraalit Kalkkikivituotteita käytetään muun muassa paperi-, teräs-, ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Paperiteollisuus käyttää kalkkikiveä ja poltettua kalkkia paperin täyte- ja päällystyspigmentin valmistuksessa. Teräksen valmistukses- 38 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

40 sa kalkkia käytetään poistamaan epäpuhtauksia prosessin eri vaiheissa. Rakennusaineteollisuus on suuri kalkin käyttäjä. Kalkkia käytetään myös lasin ja maalien valmistuksessa. Sitä käytetään neutraloimaan maaperän ja vesistöjen happamuutta ja voimaloiden savukaasujen ja jätevesien puhdistuksessa. Metallimalmikaivoksilla kalkkituotteita käytetään happamien liuosten käsittelyyn, esimerkiksi Talvivaarassa uuttoliuoksen neutraloimiseen ja Kittilän kaivoksella saostusaltaissa. Talkkia käytetään täyteaineena esimerkiksi maaleissa, muoveissa ja paperissa. Paperiteollisuus käyttää talkkia paperin pinnoitteena painettavuuden parantamiseen. Muita talkin käyttökohteita ovat keraamiset sovellukset, suodatinkäyttö sekä muun muassa lannoitteiden paakkuuntumisen estoaineet. Talkkia käytetään myös farmaseuttisessa teollisuudessa. Kosmetiikkateollisuus käyttää talkkia muun muassa puutereissa. Apatiitti menee pääasiassa fosforihapon valmistukseen. Fosforihappoa käytetään monissa eri sovelluksissa teollisuudessa, kuten lannoitteiden valmistuksessa ja happamuudensäätöaineena elintarviketeollisuudessa. Kvartsia tarvitaan lasin, keraamien ja tulenkestävien materiaalien valmistuksessa. Biotiittia käytetään keinolannoitteissa, maanparannusaineena ja jäteveden puhdistuksessa. Wollastoniittia käytetään pääasiassa keramiikan, muovien, elastomeerien (polymeeri joka venyy vähintään kaksinkertaiseksi ja palautuu takaisin alkuperäisiin mittoihinsa), pinnoitteiden ja hiontatuotteiden valmistuksessa. Keraamien valmistuksessa wollastoniittia käytetään lasitteissa ja kaakelimassassa. Muoveissa sitä käytetään halutun jäykkyyden ja iskunkestävyyden tuottamiseen. Teollisuuskiviä käytetään eristysvillan ja sementin valmistuksessa. Karbonaaattikivien käyttö Suomessa väheni vuonna 2011 yhteensä 2,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Käyttö sementin valmistukseen lisääntyi 7 prosenttia. Rouheet ja tekniset jauheet lisääntyivät 2,8 prosenttia. Kalkin käyttö maanparannukseen sensijaan väheni 30 prosenttia, muun muassa levitystä haitanneista sääolosuhteista johtuen. Kuva 21: Karbonaattikivien käyttö Suomessa t Sementin valmistus Maanparannuskalkki Kalkinpoltto Rouheet, tekniset jauheet ym. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 39

41 Taulukko 7: Karbonaattikivien käyttö Suomessa tonnia Sementin valmistus Maanparannuskalkki Kalkinpoltto Rouheet, tekniset jauheet ym. Yhteensä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Nordkalkin osuus karbonaattikivien, kalkin ja kalkkikivien louhinnasta Suomessa on yli 95 prosenttia. Vuonna 2011 Nordkalkin liikevaihto oli 369 miljoonaa euroa. Nordkalkilla on liiketoimintaa Suomen lisäksi Puolassa, Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä. Suurimman tuoteryhmän muodostaa poltettu ja sammutettu kalkki, jonka osuus liikevaihdosta on 36 prosenttia. Viime vuonna kalkkikiven osuus on kasvanut 22 prosenttiin kun taas kalkkikivijauheiden osuus pieneni hieman 18 prosenttiin. Paperipigmenttien osuuden laskeva trendi jatkui myös viime vuonna ollen 15 prosenttia vuoden 2011 liikevaihdosta. Kuva 22 a-b: Nordkalkin eri tuotteiden %-osuus liikevaihdosta 2010 ja Paperipigmentit 18 % Muut 8 % Poltettu ja sammutettu kalkki 36 % Paperipigmentit 15 % Muut 9 % Poltettu ja sammutettu kalkki 36 % Kalkkikivijauheet 19 % Kalkkikivi 19 % Kalkkikivijauheet 18 % Kalkkikivi 22 % Lähde: Nordkalkin ympäristöraportit 2010 ja 2011 Kalkkituotteiden myynnistä yli 80 % käytetään teollisuuden eri sovelluksissa. Suurimmat kalkin käyttäjät ovat rakennusaineteollisuus ja paperiteollisuus. Paperiteollisuuden suhteellinen osuus on laskenut viime vuosina. Teräs- ja kaivosteollisuuden osuus kasvoi. 40 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

42 Kuva 23 a-b: Nordkalkin myynti asiakassegmenteittäin % liikevaihdosta 2010 ja Ympäristönhoito Maatalous 7 % 6 % Paperi 23 % Ympäristönhoito Maatalous 8 % 6 % Paperi 20 % Muu teollisuus 13 % Sellu 7 % Muu teollisuus 15 % Sellu 7 % Rakennusmateriaalit 26 % Metallit ja kaivokset 18 % Rakennusmateriaalit 25 % Metallit ja kaivokset 19 % Lähde: Nordkalkin ympäristöraportit 2010 ja Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Vuonna 2011 Suomeen tuotiin metallimalmirikasteita yli 34 kertaa täältä muualle jatkojalostettavaksi vietyjen rikasteiden arvon verran. Suomen metallienjalostus on riippuvainen tuonnista. Kaoliinia ja kalkkikiveä tuotiin Suomeen yli 17 kertaa viennin arvon verran. Taulukko 8:Metallirikasteiden sekä kaoliinin ja kalkkikiven vienti ja tuonti Metallimalmirikasteet vienti tuonti Kaoliini ja kalkkikivi vienti tuonti Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta Vienti Suomen metallikaivosten rikasteet on tähän saakka jalostettu pääsääntöisesti kotimaassa, joten metallimalmien ja -rikasteiden vienti on ollut marginaalista. Jos uusien kaivoshankkeiden rikasteita myydään jatkojalostettavaksi ulkomaille, metallirikasteiden vienti lisääntyy. Talvivaaran ja Hituran nikkeli- ja sinkkirikasteiden toimitukset näkyvät viennin kasvuna vuodesta 2010 alkaen. Vuonna 2011 metallirikasteiden viennin määrä oli tonnia ja arvo yhteensä oli 57,2 miljoonaa euroa. (Huom! Viime vuoden toimialaraportissa oli 2010 vuodelle merkitty rautamalmien ja -rikasteiden vientiä 33,7 milj. euron arvosta yhteensä tonnia. Tämä oli virhe tullitilatossa ja on korjattu tilastoon.) TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 41

43 Kuva 24: Metallimalmien ja rikasteiden viennin määrä t Rautamalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Kromimalmit ja -rikasteet Hopeamalmit ja -rikasteet Jalometallimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Lähde: Tullihallitus Taulukko 9: Metallimalmien ja rikasteiden viennin määrä tonnia Rautamalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Kromimalmit ja -rikasteet Hopeamalmit ja -rikasteet Jalometallimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet yhteensä Lähde: Tullihallitus Kuva 25: Metallimalmien ja rikasteiden viennin arvo Rautamalmit ja -rikasteet Kromimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Hopeamalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Jalometallimalmit ja -rikasteet Lähde: Tullihallitus 42 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

44 Taulukko 10: Metallimalmien ja rikasteiden viennin arvo Rautamalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Kromimalmit ja -rikasteet Hopeamalmit ja -rikasteet Jalometallimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Yhteensä Lähde: Tullihallitus Metallirikasteiden tärkeimmät vientimaat ovat Kiina, Belgia ja Saksa. Vuonna 2011 Kiinaan vietiin nikkeli- ja jalometallirikasteita 21,7 miljoonalla eurolla. Belgiaan vietiin sinkkiä 20,6 miljoonalla eurolla. Saksaan vietiin jalometaalirikasteita 11,9 miljoonalla eurolla. Kromin vienti suuntautui Ukrainaan, Venäjälle, Viroon ja Ruotsiin. Brasiliaan vietiin nikkelirikastetta eurolla. Kuva 26: Tärkeimmät metallimalmien ja-rikasteiden vientimaat milj. euroa Kiina Belgia Saksa Ukraina Venäjä Brasilia Lähde: Tullihallitus Karbonaattikivistä Suomesta viedään lähinnä sammuttamatonta kalkkia ja kaoliinia. Vuonna 2011 sammuttamatonta kalkkia vietiin tonnia, joka oli 3,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sammuttamattomasta kalkkikivestä 87,8 prosenttia vietiin Venäjälle, 9,5 prosenttia Ruotsiin, 2,6 prosenttia Viroon ja loput Latviaan. Kaoliinin vienti oli tonnia. Määrä kasvoi 61,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Kaoliinista 58,0 prosenttia meni Ruotsiin, 41,6 prosenttia Venäjälle ja loput Viroon, Latviaan, Kiinaa ja Intiaan. Yhteensä kaoliinia ja kalkkikiviä vietiin tonnia vuonna 2011, joka on 17,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaoliinin ja kalkkituotteiden viennin arvo oli yhteensä 11,7 miljoonaa euroa ja arvon kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 5,8 prosenttia. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 43

45 Kuva 27: Kaoliinin ja kalkkikivien viennin määrä t Kaoliini Kalkkikivet Lähde: Tullihallitus Taulukko 11: Kaoliinin ja kalkkikivien viennin määrä tonnia Kaoliini Sulatuskalkkikivi Sammuttamaton kalkki Sammutettu kalkki Yhteensä Lähde: Tullihallitus Kuva 28: Kaoliinin ja kalkkikivien viennin arvo Kaoliini Kalkkikivet Lähde: Tullihallitus 44 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

46 Taulukko 12: Kaoliinin ja kalkkikivien viennin arvo Kaoliini Sulatuskalkkikivi Sammuttamaton kalkki Sammutettu kalkki Hydraulinen kalkki Yhteensä Lähde: Tullihallitus Tuonti Vuonna 2011 metallimalmeista ja -rikastasteista vain nikkelin tuonnin määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Kasvua oli 27,5 prosenttia tonnista tonniin. Metallimalmeja ja-rikasteita tuotiin yhteensä 4,885 miljoonaa tonnia 1,948 miljardilla eurolla. Metallimalmien ja -rikasteiden tuonnin määrä laski 7,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, mutta tuonnin arvo nousi 13,1 prosenttia. Rautamalmin tuonnin määrä oli 3,6 miljoonaa tonnia ja arvo 440, miljoonaa euroa. Rautamalmin tuonnin määrä laski 9,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Kuparimalmeja ja -rikasteita tuotiin tonnia miljoonan euron arvosta. Tuonnin määrän lasku kuparimalmeilla ja -rikasteilla oli 9,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kobolttimalmeja tuotiin tonnia miljoonalla eurolla. Tuonnin määrä laski 8,9 prosenttia. Sinkkimalmeja ja -rikasteita tuotiin tonnia miljoonalla eurolla. Sinkin tuonnin määrän lasku edelliseen vuoteen oli 2,2 prosenttia. Kotimaan kaivosten tuotannon lisääntyminen korvaa rikasteiden tuontia ja selittää tuonnin vähentymistä ainakin osittain. Talvivaaran nikkeli-kobolttisulfaatti toimitettiin Norilsk Nickel Harjavallan tehtaille. Kylylahden kupari-sinkki rikaste toimitettiin Bolidenin Harjavallan tehtaille. Vuoden 2012 ensimmäisen puolivuotiskauden aikana tuotujen metallimalmien ja -rikasteiden määrä on 1,6 prosenttia viime vuoden vastaavan ajankohdan tasoa suurempi. Alumiinin, mangaanin, kromin, sinkin ja zirkoniumin tuonti on kasvanut edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Rautarikasteen tuonnissa on siirrytty jo kokonaan rautapellettien tuontiin. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 45

47 Kuva 29: Metallimalmien ja -rikasteiden tuonnin määrä t Rautamalmit ja -rikasteet Kuparimalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Kobolttimalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Lähde: Tullihallitus Taulukko 13: Metallimalmien ja -riksteiden tuonnin määrä tonnia Rautamalmit ja rikasteet Kuparimalmit ja rikasteet Nikkelimalmit ja rikasteet Kobolttimalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja rikasteet Muut malmit ja rikasteet Yhteensä Lähde: Tullihallitus 46 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

48 Kuva 30: Metallimalmien ja -rikasteiden tuonnin arvo Rautamalmit ja -rikasteet Kuparimalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Kobolttimalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Lähde: Tullihallitus Taulukko 14: Metallimalmien ja -rikasteiden tuonnin arvo Rautamalmit ja -rikasteet Kuparimalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Kobolttimalmit ja-rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Metallimalmit yhteensä Lähde: Tullihallitus Eniten metallimalmirikasteita Suomeen vuonna 2011 tuotiin Ruotsista, yhteensä yli 529,6 miljoonalla eurolla. Suomessa jalostettava rautarikaste tuodaan käytännöllisesti katsoen kokonaan Ruotsista. Sitä 434,6 miljoonalla eurolla. Lisäksi vuonna 2011 Ruotsista tuotiin sinkkirikastetta 85,5 miljoonalla eurolla ja kuparirikastetta 9,2 miljoonalla eurolla. Tuonti Perusta oli 322,6 miljoonaa euroa. Perusta tuotiin kuparirikasteita 307,4 miljoonalla eurolla ja sinkkirikasteita 15,2 miljoonalla eurolla. Vuonna 2011 kolmanneksi eniten metallimalmirikasteita tuotiin Kanadasta, yhteensä 212,4 miljoonalla eurolla. Kanadasta tuotiin nikkeliä 122,3 miljoonalla eurolla, kuparia 62,0 miljoonalla eurolla ja sinkkkiä 27,3 miljoonalla eu- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 47

49 rolla sekä titaania 0,9 miljoonalla eurolla. Etelä-Afrikasta tuotiin rikasteita yhteeensä 190,0 miljoonalla eurolla, pääasiassa nikkeliä 184,90 miljoonalla eurolla ja pieniä määriä kromia, mangaania ja titaania. Rikasteden tuonti Chilestä oli yhteensä 137,5 miljoonaa euroa, josta kuparirikasteita 126,7 miljoonaa euroa ja loput molybdeenia. Portugalista tuotiin kupaririasteita 130,3 miljoonalla eurolla. Irlannista tuotiin sinnkirikastetia 112,0 miljoonalla eurolla. Yli kymmenen mutta alla sadanmiljoonan euron edestä metallirikasteita tuotiin Brasiliasta (kuparia ja nikkeliä), Turkista (kuparia, sinkkiä ja kromia), USA:sta (pääasiassa sinkkiä ja molybdeenia), Venäjältä (rautaa, kobolttia ja molybdeenia), Alankomaista (molybdeenia) Norjasta (titaania, nikkeliä ja kuparia) ja Espanjasta (kuparia ja sinkkiä). Kuva 31: Metallimalmien ja -rikasteiden tärkeimmät tuontimaat ja tuonnin arvo alkuperämaittain vuonna milj. euroa Lähde: Tullihallitus Vuonna 2011 kaoliinia tuotiin tonnia 113,8 miljoonalla eurolla. Kaoliinin tuonnin määrä laski 2,8 prosenttia edellisestä vuodesta ja laskeva trendi on jatkunut vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla. Määrä on vähentynyt 8,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kolmesta merkittävimmästä kaoliinin tuontimaasta Iso-Britannian suhteellinen osuus on hieman kasvanut 37,2 prosenttiin (33,3 %), USA:n osuuden laskiessa 32,2 prosenttiin (33,3 %). Brasilian osuus on pysynyt ennallaan 29,2 prosentissa. Sammuttamattoman kalkin tuonti yli kaksinkertaistui edellisestä vuodesta tonniin. Määrällisesti tuonti Ranskasta kasvoi eniten tonniin edellisen vuoden tonnista. Ranska säilytti suhteellisen osuutensa viime vuoden tasolla noin 71 prosentissa. Tuonti Belgiasta kasvoi tonniin tonnista. Belgia suhteellinen osuus nousi ja oli 13,8 prosenttia (1,9 %). Ruotsin osuus taas väheni ja jäi 8,8 prosenttiin (16,9 %), vaikka tuonnin määrä hieman kasvoikin tonnista tonniin. Uusia sammuttamattoman kalkin tuojia olivat Puola ( tonnia) ja Iso-Britannia (5 347 tonnia). Tuonti Venäjältä laski 806 tonniin. 48 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

50 Sulatuskalkkikiven tuonti kasvoi edellisestä vuodesta 7,5 prosenttia. Tuonnin määrä oli 1,816 miljoonaa tonnia ja arvo 26,0 miljoonaa euroa. Kalkkikiviä tuotiin yhteensä 2,259 miljoonaa tonnia 82,7 miljoonalla eurolla. Yhteensä kaoliinin ja kalkkikivien tuonnin määrä kasvoi 11,8 prosenttia vuodesta Tuonnin arvon lisäys edelliseen vuoteen oli yhteensä 24,5 prosenttia. Kuva 32: Kaoliinin ja kalkkikivien tuonnin tuonnin määrä (kaikkia tietoja kalkkikivistä ennen vuotta 2007 ei saatavilla) t Kaoliini Kalkkikivet Lähde: Tullihallitus Taulukko 15: Kaoliinin ja kalkkikivien tuonnin tuonnin määrä tonnia Kaoliini Sulatuskalkkikivi Sammuttamaton kalkki Sammutettu kalkki #ARVO! Hydraulinen kalkki Yhteensä = tietoa ei saatavilla Lähde: Tullihallitus TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 49

51 Kuva 33: Kaoliinin ja kalkkikivien tuonnin arvo Kaoliini Kalkkikivet Lähde: Tullihallitus Taulukko 16: Kaoliinin ja kalkkikivien tuonnin arvo Kaoliini Sulatuskalkkikivi Sammuttamaton kalkki Sammutettu kalkki Hydraulinen kalkki Yhteensä Lähde: Tullihallitus 50 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

52 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät Kaivostoiminnan tuotanto sisältää kaksi päävaihetta, malmin irrotuksen maaperästä eli louhinnan ja mineraalien rikastuksen louhitusta malmista. Raaka-aineen rikastus ja jatkojalostuslaitokset sijaitsevat yleensä esiintymän lähellä kuljetuskustannusten minimoimiseksi. Materiaalien käsittely kaivoksilla on merkittävää, silla kaivoksilla käsitellään suuria määriä sivukiveä ja rikastushiekkaa. Louhinta suoritetaan joko avolouhoksessa tai maanalaisessa kaivoksessa. Avolouhinnalla aloittaneet kaivokset voivat myöhemmin siirtyä maanalaiseen louhintaan. Maanalaiseen louhintaan siirtyminen on louhittavan sivukiven määrän ja louhintakustannusten optimointia. Irrottamisen jälkeen kiviaines murskataan ja jauhetaan mekaanisesti. Karkeamurskauksessa louhitut lohkareet pienennetään 1000 mm-4 mm partikkeleiksi. Karkeamurske hienonnetaan edelleen noin 100 mm-5 µm raekokoon. Perinteisesti karkea murskaus on tehty avolouhoksella tai maanalaisessa kaivoksessa, hienomurskaus ja jauhatus rikastamolla. Murskaus- ja jauhatusvaiheen jälkeen toivottua suuremmat partikkelit palautetaan uudelleen murskattavaksi tai jauhettavaksi. Rikastuksessa mineraalit erotetaan malmista. Malmissa mahdollisesti olevat eri mineraalit erotellaan omiksi ryhmikseen ja kaupallisiksi tuotteiksi. Mineraalien erottamiseen käytetään mekaanisia, fysikaalisia, kemiallisia tai biokemiallisia menetelmiä. Yleensä kaivoksen rikastusprosessi koostuu useiden menetelmien yhdistelmistä ja monista toisiaan seuraavista vaiheittaisista yksikköprosesseista. Modernien kaivosten rikastusprosessit ovat suljettuja systeemejä, joissa on myös käytettyjen kemikaalien talteenotto ja kierrätys. Kaivoksen malmin koostumuksesta riippuen tuotetaan erilaisia mineraalirikasteita. Metallirikasteet toimitetaan edelleen jatkojalostettaviksi metallinjalostajille ja sulatoille kotimaassa tai ulkomailla. Kaivosten rikastamoilla voidaan myös valmistaa eri mineraaliyhdisteitä tai metallia. Esimerkiksi Kittilän kultakaivoksella kulta jalostetaan lähes puhtaaksi kullaksi ja valetaan kultaharkoiksi. Mineraalien rikastusprosessit joudutaan suunnittelemaan, testaamaan ja säätämään räätälöidysti jokaiselle kaivokselle. Käytettävä teknologia riippuu sekä arvo- että jätemineraaleista. Eri malmioissa arvoaineet esiintyvät eri muodoissa ja pitoisuudet vaihtelevat. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 51

53 Kuva 34: Karkea kaivoksen prosessikaavio Sekä louhinta- että rikastusteknologian osaaminen ovat Suomessa kansainvälisesti korkeatasoista ja kilpailukykyistä. Kansainvälisesti tunnettuja laitetoimittajia ovat muun muassa Metso Mining, Sandvik ja Outotec. Kotimaisen kaivostoiminnan aktivoituminen on myös synnyttänyt uusia teknologiayrityksiä ja vauhdittanut PK-yritysten kasvua. Näillä yrityksillä on potentiaalia myös kansainvälisille markkinoille. Esimerkkinä näistä kasvuyrityksistä voidaan mainita kuljetinjärjestelmiä valmistava Paakkola Conveyors ja jaloteräskuonaa rikastava Tapojärvi Oy. Talvivaaran rikastusprosessi Talvivaaran kaivoksella metallien liuotus malmista tapahtuu malmikivessä olevien luonnon omien bakteerien avulla niin sanotussa biokasaliuotuksessa. Talvivaara on edelläkävijä tämän menetelmän sovelluksessa sulfidisille nikkelimalmeille. 52 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

54 Kuva 35: Talvivaaran kaivoksen prosessikaavio Lähde: Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj Louhittu malmi murskataan lähellä avolouhosta. Murskattu malmi kuljetetaan kuljettimilla murskausasemalle. Murskausta jatketaan edelleen kolmessa vaiheessa siten, että tuloksena on murske, jossa on vähintään 80 % maksimissaan 8 mm partikkeleita. Murskattu malmi agglomeroidaan hitaasti pyörivässä rummussa samalla, kun siihen lisätään rikkihappoa. Hieno malmiaines sitoutuu karkeampaan ja muodostuu paremmin ilmaa ja vettä TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 53

55 sitovia partikkeleita bioliuotusta varten. Agglomeroinnin jälkeen malmi kuljetetaan bioliotusta varten kahdeksan metrisiin kasoihin. Kasan alla kulkee putkisto, jota pitkin ohjataan ilmaa kasaan. Päältäpäin kasaa kastellaan liuottimella, jota kierrätetään kunnes liuenneen metallin pitoisuus liuoksessa on riittävän suuri rikastukseen. Väkevä liuos ohjataan metallien talteenottoprosessiin ja uutta liuotinta lisätään korvaamaan poistettu nestemäärä biokasaliuotuksessa. Bioliuotuksessa bakteerien toimintaa ohjataan ja optimoidaan kasan olosuhteiden, kuten happamuus, ilmamäärä ja liuottimen virtauksen säädöllä ja kontrollilla. Talvivaarassa käytetään alueella luonnostaan esiintyviä bakteereja. Ensivaiheen liuotus kestää puolitoista vuotta, jonka jälkeen murske siirretään jälkiliuotuskasoihin. Metallien talteenottoprosessissa myytävät metallit saostetaan liuoksesta kemiallisesti. Lopputuloksena on kuparisulfidi, sinkkisulfidi ja nikkeli-kobolttisekasulfidi. Prosessissa käytetyt pääkemikaalit ovat rikkivety, kalkkikivi, poltettu kalkki ja natriumhydroksidi. Rikkivety valmistetaan paikan päällä rikistä ja vedystä. Kittilän kultakaivoksen rikastusprosessi Kittilän kultakaivoksen malmissa kulta sijaitsee arseenikiisun hilassa, josta sen erottaminen on vaikeampaa kuin vapaana esiintyvän kullan talteenotto. Kittilässä kullan liuottamiseen käytetään syanidiliuotusmenetelmää. Kaivoksella kultamalmi jalostetaan kultaharkoiksi, joissa kultapitoisuus on noin 95 prosenttia. Kuva 36: Kittilän kultakaivoksen rikastusprosessi Kittilä Mine Mill Process Flow Sheet Crushing Cyclones Carbon Flotation Sulphur Flotation Pit & Underground Grinding Surge Bin S.A.G. Sulphur Concentrate Carbon Concentrate Flotation Tailings Thickener Tower Concentrate Thickener Mill water tank Process Water Sulphur Flotation Tailing Oxygen Plant Storage Tank Autoclave Feed Tank Autoclave Flash Tank Leaching (C.I.L.) CCD Circuit Acid Wash & Carbon Stripping Acid Water CCD Feed Tank Smelting Neutralization Process Water Tank Flotation Tailings Disposal Carbon Reactivation Electrowinning Cells Dore Bar C.I.L Tailings Disposal Lähde: Agnico-Eagle Finland Oy 54 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

56 Kittilän kultakaivoksella louhittu malmi kuljetetaan dumppereilla avolouhoksesta ja kuorma-autoilla maanalaisesta kaivoksesta murskaamolle. Murskauksen jälkeen malmin hienontamista jatketaan semiautogeenimyllyssä. Mylly toimii suljetussa piirissä hydrosyklonipatterin kanssa, jossa on kuusi syklonia. Jauhatuspiirin tuotteen tavoitehienous on 80 prosenttia alle 75 mikrometriä. Vaahdotusprosessi on kaksivaiheinen. Se sisältää hiilivaahdotuksen ja sulfidivaahdotuksen. Vaahdotuksen tuotteena saatu hiilirikaste johdetaan vaahdotuksen rikastehiekkapumpuille ja edelleen sakeuttimen kautta neutralointipiiriin. Hiilestä puhdistettu rikaste pumpataan sulfidivaahdotuspiiriin. Sulfidivaahdotuksen ensimmäinen vaihe on valmennus, missä rikastetta käsitellään vaahdotuskemikaaleilla. Valmennuksesta rikaste johdetaan esivaahdotukseen. Esivaahdotuksesta saatava rikaste johdetaan rikastesakeuttimelle ja siitä edelleen pesupiirin kautta autoklaavin syöttösäiliöön. Riperikaste pumpataan takaisin sulfidivaahdotuksen alkuun ensimmäiseen esivaahdotuskennoon. Rikastushiekka johdetaan omaan pumppukaivoon ja pumpataan rikastushiekkasakeuttimelle ja edelleen neutralointipiiriin. Sulfidimineraali hapetetaan sulfaatiksi autoklaavissa. Autoklaaviin syötetään happea, joka tuotetaan rikastamon viereisessä happitehtaassa. Autoklaavin käyttölämpötila on C. Prosessin käynnistymisen jälkeen voimakkaasti eksoterminen hapetusreaktio pitää yllä riittävän korkean prosessilämmön. Lämpötilaa kontrolloidaan jäähdytysvedellä. Tavoitteena on hapettaa yli 98 % sulfidimineraaleista käsittelyn aikana. Kuuma rikaste-vesiseos poistetaan autoklaavista puskusäiliöön, jossa liete jäähtyy alle 100 C:een. Kuuma höyry poistuu puskusäiliöstä putkea pitkin kaasunpesuriin ja siitä ulkoilmaan. Sakka pestään vastavirtaperiaatteella kolmessa vaiheessa. Tavoitteena on puhdas neutraali sakka CIL-kullanliuotuspiiriin. Sakasta pestään happo ja liuenneet metallit. Erityisen tärkeä on pestä rautaionit ja muut liuenneet raudan yhdisteet. Pesuvesi johdetaan neutralointipiiriin. Kullan liuotus tapahtuu CIL-piirissä. CIL-piirin ensimmäinen vaihe on valmennus. Siinä pestyn sakan ph säädetään ja liete ilmastetaan. Valmennusta seuraa kullan liuotus kuusivaiheisesti syanidin avulla. Tarvittaessa syötetään syanidia riittävän liuotuspotentiaalin ylläpitämiseksi. Liuos pidetään emäksisenä, ph yli 10,5, lisäämällä kalkkimaitoa. Kulta absorboidaan prosessissa olevaan aktiivihiilifraktioon, mitä pumpataan vastavirtaan syötettävään rikastelietteeseen nähden. Aktiivihiili pumpataan ensimmäisestä reaktorista hiilen käsittelykolonneille, missä hiili pestään ja kulta uutetaan takaisin liuokseen. Pesty ja uutettu hiili regeneroidaan termisesti ennen palauttamista liuotuspiiriin. Kultapitoinen liuos johdetaan elektrolyysiin, missä kulta pelkistyy ja muodostaa kultasakan anodille. Syntynyt sakka kerätään talteen, suodatetaan ja kuivataan. Kuivatettu kultasakka sulatetaan induktiouunissa ja valetaan kultaharkoiksi. Sakan pesupiiristä tuleva hapan vesi käsitellään neutralointipiirissä. Vedessä olevat liuenneet metallit poistetaan metallihydroksidisakkana. Neutralointi tehdään kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa hyödynnetään malmin karbonaattimineraalien emäksisyyttä johtamalla vaahdotuksesta tuleva rikastushiekka neutralointireaktoriin. Tarvittaessa lisätään kalkkia (kalkkimaitoa) lopullisen ph-tavoitteen saavuttamiseksi. Prosessiolosuhteet pidetään hapettavina puhaltamalla ilmaa reaktoreihin. Neutraloitu liete pumpataan omalle loppusijoitusalueelle(np-altaalle). TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 55

57 Kullan liuotuksen CIL-piirin lietteeseen jäävä syanidi tuhotaan INCO-menetelmällä. Reaktoriin syötetään ilmaa ja kuparisulfaattia sekä natrium-metabisulfaattia. Syanidi hapettuu reaktiossa syntyneen rikkidioksidin avulla. Hapetettu liete pumpataan omalle loppusijoitusaltaalle(cil-altaalle). Pahtavaaran kultakaivoksen rikastusprosessi Pahtavaaran kaivoksen malmissa kulta esiintyy vapaina kultajyvinä. Kulta voidaan erottaa sivukivestä painovoimaan ja mineraalin pintaominaisuuksiin perustuvilla menetelmillä. Kuva 37: Pahtavaaran kultakaivoksen rikastusprosessi Lähde: Lappland Goldminers Oy Malmin rikastusvaiheet ovat murskaus, jauhatus, painovoimarikastus ja vaahdotus. Louhittu malmi murskataan leukamurskaimella yksivaiheisesti alle 200 mm:n kappalekokoon. Murskauksen jälkeen malmi kuljetetaan hihnakuljettimella katettuun välivarastoon. Välivarastosta malmimurske siirretään hihnakuljettimilla jauhinmyllyyn. Autogeenimyllyssä malmi jauhetaan alle 1,5 mm raekokoon ja johdetaan edelleen luokitussyklonille. Jauhatus tapahtuu märkäprosessina. Luokitussyklonin alite eli raskaampi jae johdetaan painovoimarikastuspiirin alkupäähän Reichertin kartioon. Reichertin kartiossa tapahtuu ensimmäinen painovoimarikastusvaihe. Kartiossa rikastunut painavampi jae johdetaan magneettierottimiin, jossa lietevirrasta poistetaan magneettinen aines, lähinnä magnetiitti. Ei-magneettinen aines johdetaan spiraaleihin, joissa lietteen virratessa alaspäin kevyet rakeet ajautuvat ulko- ja raskaat sisäkehälle. Raskaat rakeet jatkavat kahdelle tärypöydälle ja kevyet palautetaan jauhatukseen. 56 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

58 Tärypöydällä mineraalit jaetaan edestakaisin liikkein painon ja tiheyden mukaisiin jakeisiin. Tärypöytien rikaste kerätään esirikastetankkeihin, joista se jaetaan uudelleen tärypöydälle. Tässä niin sanotussa kertausrikastuksessa erotetaan lopulliset myytävät tuotteet: korkea- ja matalapitoinen kultarikaste. Luokitussyklonin ylite eli kevyempi jae johdetaan vaahdotukseen. Luokitussyklonien ylite sisältää % malmin kullasta. Se otetaan vaahdotuksella. Vaahdotuksessa liete syötetään vaahdotuskennoihin, joissa kemikaaleilla ja puhallettavalla ilmalla synnytetään kuplasto, johon kulta kiinnittyy. Syntynyt vaahto erotetaan painovoimaisesti. Vaahdotus sisältää esivaahdotuksen, ripevaahdotuksen ja rikasteen pesun. Rikasteliete kuivataan sakeuttimella ja suodattimella. Vaahdotusrikaste on kaivoksen kolmas lopputuote. Vaahdotuksen sivutuotteena syntyvä rikastushiekka pumpataan vesilietteenä rikastushiekka-altaalle. Rikastusprosessien optimointia kehitetään jatkuvasti. Myös Pahtavaaran kaivoksella yllä olevan perusprosessin yksikköprosesseissa on tehty muutoksia. 4.1 Toimialan tuotanto Vuonna 2011 suomalaisista metallimalmikaivoksista malmia ja sivukiveä louhittiin yhteensä 43,3 miljoonaa tonnia. Sekä hyötymalmin että sivukiven louhinta laski vuodesta 2006 jatkuneen kasvun jälkeen noin 5 prosenttia. Malmia louhittiin yhteensä 17,2 miljoonaa tonnia ja sivukiveä 26,1 miljoonaa tonnia. Malmin louhinta laski etenkin Talvivaaran kaivoksella. Sivukiven louhinta väheni Kittilän kultakaivoksella, missä siirtyminen maanalaiseen kaivokseen vähensi sivukiven louhintaa. Talvivaaran osuus metallimalmien kokonaislouhinnasta vuonna 2011 oli 28,3 miljoonaa tonnia eli 65,4 prosenttia Suomessa louhitusta metallimalmista ja sen sivukivestä. Talvivaaran osuus metallimalmien sivukiven louhinnasta oli 65,3 % ja malmin louhinnasta 65,6 %. Yli miljoona tonnia kokonaislouhinnassa ylittivät Kittilän kultakaivos (7,2 miljoonaa tonnia), Kemin kromikaivos (2,3 miljoonaa tonnia) ja Pyhäsalmen kaivos (1,5 miljoonaa tonnia). Kuva 38: Metallimalmien ja sivukiven louhinta milj. t Metallimalmin louhinta Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö ja Tukes Metallimalmin sivukiven louhinta TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 57

59 Taulukko 17: Metallimalmien ja sivukiven louhinta tonnia Malmin louhinta Sivukiven louhinta Kokonaislouhinta Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö ja Tukes Tärkeimmät tuotetut metallit ovat kromi, sinkki, kupari, nikkeli, kulta ja hopea. Vuonna 2011 metallirikasteiden tuotanto yhteensä oli 1,725 miljoonaa tonnia. Metallirikasteiden tuotanto kasvoi edellisestä vuodesta 25,8 prosenttia. Rikkirikastetta tuotettiin tonnia, mikä on 37,8 prosentttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kromirikasteen tuotanto kasvoi 15,8 prosenttia tonniin. Suomi on ainoa kromiitin tuottaja koko EU:ssa ja merkittävä myös maailmanlaajuisesti. Sinkkirikasteen tuotanto oli tonnia. Tuotanto laski edellisestä vuodesta 7,7 prosenttia Talvivaaran tuotannon supistuttua. Nikkelirikastetta tuotettiin tonnia, tuotannon määrä yli kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Kuparirikasteen tuotanto oli tonnia ja jäi 4,0 prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2011 kultaa tuotettiin yhteensä kilogrammaa. Kultaa tuotettiin 10,1 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suomen kaivoksista louhitun kullan määrä oli kilogrammaa. Hopeaa tuotettiin kilogrammaa (sulattotuotanto). Hopean tuotanto kasvoi 13,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Kuva 39: Metallirikasteiden tuotanto Suomessa t Rikkirikaste Kromirikaste Sinkkirikaste Nikkelirikaste Kuparirikaste Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 58 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

60 Taulukko 18: Metallirikasteiden tuotanto Suomessa tonnia Rikkirikaste Kromirikaste Sinkkirikaste Nikkelirikaste Kuparirikaste Yhteensä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Teollisuusmineraalien louhinta, sisältää karbonaattikivien louhinnan, muiden teollisuusmineraalien louhinnan kuten apatiitti, talkki, kvartsi-maasälpä ja korukivet sekä teollisuuskivien louhinnan muun muassa vuorivillan raaka-aineeksi. Vuonna 2011 Suomessa louhittiin teollisuusmineraalimalmien hyötykiveä yhteensä 15,968 miljoonaa tonnia kaikkiaan 31 louhoksesta tai kaivoksesta. Hyötykiven louhintamäärä kasvoi 2,0 prosenttia edellisestä vuodesta. Sivukiveä louhittiin yhteensä 12,118 miljoonaa tonnia. Sivukiven louhinta kasvoi 31,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Karbonaattikiviä louhittiin 17 kaivoksesta, joista hyötykiveä saatiin yhteensä 3,883 miljoonaa tonnia. Muita teollisuusmineraaleja hyötykäyttöön louhittiin yhteensä 12,085 miljoonaa tonnia. Näistä apatiittia oli 10,319 miljoonaa tonnnia ja muita teollisuusmineraaleja yhteensä 1,766 miljoonaa tonnia. Apatiitin hyötymalmin louhinta kasvoi prosentin ja muiden teollisuusmineraalien hyötymalmin louhinta kasvoi 23,3 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.siilinjärven apatiittikaivos on louhintamäärällä mitattuna Suomen toiseksi suurin kaivos, josta malmia ja sivukiveä nostettiin yhteensä 18,4 miljoonaa tonnia vuonna Kuva 40: Teollisuusmineraalit, malmin ja sivukiven louhinta milj. t Teollisuusmineraalit, malmin louhinta Teollisuusmineraalit, sivukiven louhinta Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö ja Tukes TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 59

61 Taulukko 19: Teollisuusmineraalit, malmin ja sivukiven louhinta tonnia Kokonais malmin louhinta Kokonais sivukiven louhinta Kokonaislouhinta Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö ja Tukes Vuorivillakivien, apatiittirikasteen ja talkin tuotannot kasvoivat vuonna Apatiittirikasteen tuotanto Siilinjärven kaivoksella kasvoi 6,4 prosenttia edellisestä vuodesta nousten tonniin vuonna Talkin tuotanto kasvoi 2,4 prosenttia edellisestä vudesta ja nousi tonniin. Suomi on Euroopan suurin talkin tuottaja ja merkittävä myös globaalisti Kiinan, Intian, Korean (Rep.), Brasilian ja USA:n jäkeen. Vuonna 2010 Suomen osuus Euroopassa tuotetusta talkista oli 35,6 prosenttia. Muita suuria talkintuottajia Euroopassa ovat Ranska 30,0 prosentin, Venäjä 10,7 prosentin ja Itävälta 9,9 prosentin osuudella Euroopan tuotannosta. Suomi tuotti maailman talkista 6,8 prosenttia vuonna Vuonna 2010 Kiinan osuus oli 27 prosenttia maailman talkin tuotannosta, arviolta 2 miljoonaa tonnia. Nordkalk tuotti wollastoniittia tonnia, joka oli 5 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Wollastoniittia Euroopassa tuotetaan Suomen lisäksi vain Espanjassa. Espanjan wollastoniitin tuotanto vuonna 2010 oli tonnia. Maailman suurin wollastoniitin tuottaja on Kiina, jonka tuotanto vuonna 2010 oli tonnia. Muita wollastoniitin tuottajamaita ovat Intia, USA ja Meksiko. Kvartsin tuotanto laski 4,6 prosenttai edellisen vuoden tonnista tonniin. Maasälpätuotanto pieneni 6,1 prosenttia tonniin. Kiillerikasteen tuotanto laski edellisen vuoden huipputasosta 6,6 prosenttia jääden tonniin. Vuorivillan raaka-aineeksi murskattiin teollisuuskiveä tonnia. Määrä kasvoi 38,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Kuva 41: Teollisuusmineraalirikasteiden ja -tuotteidentuotanto Suomessa t Apatiittirikaste Talkki Kvartsi Maasälpä Wollastoniitti Kiillerikaste Biotiitti raaka-ainekäyttöön Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 60 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

62 Taulukko 20: Teollisuusmineraalirikasteiden ja -tuotteidentuotanto Suomessa tonnia Apatiittirikaste Talkki Kvartsi Maasälpä Wollastoniitti Kiillerikaste Biotiitti raaka-ainekäyttöön Yhteensä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Kuva 42: Teollisuuskivien louhinta ja sen käyttö vuorivillan raaka-aineenai t Sivukiven louhinta Malmin louhinta Vuorivillan raaka-aineeksi Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Taulukko 21: Teollisuuskivien louhinta ja sen käyttö vuorivillan raaka-aineena tonnia Sivukiven louhinta Malmin louhinta Vuorivillan raaka-aineeksi Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 4.2 Toimialan logistiikkatilanne Kaivostoimintaan liittyy mittavia materiaalien siirtoja ja kuljetustarpeita. Kaivosalueella louhitun kivimateriaalin kuljetukset hoidetaan dumpereilla, tähän tarkoitukseen suunnitellulla erikoiskuljetuskalustolla ja kuljetinjärjestelmillä. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 61

63 Kaivokselle tuleva materiaalivirta koostuu erilaisista hyödykkeistä. Kaivostoiminnassa tarvittavien hyödykkeiden määrä on moninainen käsittäen kemikaalit, räjähdysaineet, koneiden polttoaineet, energian, varaosat ja muut käyttötarvikkeet. Hyödykkeiden moninaisuudesta johtuen kuljetukset hoidetaan useimmiten autokuljetuksina. Kaivosrata mahdollistaa muun muassa kemikaalien kuljetukset junalla. Kaivokselle tulevien hyödykkeiden määrä voi olla kymmeniä rekka-autoja päivässä kaivoksesta riippuen. Yleensä raaka-aineiden ja kemikaalien määrä kasvaa, mitä pidemmälle malmi jalostetaan kaivoksella. Tuotteisiin liittyvät kuljetustarpeet riippuvat tuotettavasta mineraalista tai metallista, jalostusasteesta ja tuotettavista määristä. Kultakaivosten vuosituotantomäärät ovat vain tuhansia kiloja eivätkä vaadi erityisiä investointeja kuljetusvälineisiin tai liikenneväyliin. Metallirikasteet, esimerkiksi rautarikaste, ovat volyymituotteita. Rikasteiden vuosituotannot voivat olla miljoonia tonneja, jolloin niiden maantiekuljetus ei ole realistista vaan tarvitaan kustannustehokkaita rautatie ja laivakuljetuksia. Kaivosten perustaminen vaatii usein mittavia uusien liikenneväylien rakentamista, sillä kaivos on perustettava sinne, missä esiintymä sijaitsee eikä valmiita yhteyksiä välttämättä ole olemassa. Uudet tie- ja ratahankkeet ovat aikaavieviä prosesseja, sillä niihin liittyy usein myös eritasoisia kaavoitustarpeita, maakuntakaavasta asemakaavatasolle. Teiden suunnittelu- ja rahoitusratkaisut vievät myös aikaa. Kaivoshankkeen perustamiseen liittyvässä ympäristövaikutusten arvioinnissa käsitellään myös kaivoksen kuljetuksia ja niiden vaikutuksia. Lisäksi kaivoksen perustamisen vaatimat mahdolliset uudet liikenneratkaisut kuten maantiet, rautatiet ja satamien laajennukset vaativat useimmiten oman ympäristövaikutusten arvioinnin ennen hankkeiden toteutusta. Suomessa valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen kaivosten infrahankkeiden tukemisesta. Teiden ja rautateiden rakentamisessa on sovellettu niin sanottua jälkirahoitusmallia, jossa valtio lunastaa tiet ja rautatiet kaivoksen käynnistyttyä. Yleinen valtion tie päättyy kaivospiirin rajalle, josta kaivopiirin sisäisen tieverkoston rakentaa kaivosyhtiö. Vuonna 2009 valmistui 25 kilometriä pitkä kaivosrata Talvivaaran ja Murtomäen välille. Talvivaaran rikastetoimitukset kuljetetaan kokonaan rautateitse. Radan rakentamisen rahoituksessa käytettiin jälkirahoitusmallia. Vuonna 2011 yhtiö on saavuttanut valtion edellyttämät kuljetusmäärät radan lunastamiseksi. Talvivaarassa kaivokselle tuleva materiaalivirta on suurempi kuin sieltä lähtevä tuotemäärä. Liikenneministeri Merja Kyllönen antoi Liikennevirastolle tehtäväksi selvittää Pohjois-Suomen kaivostoiminnan kuljetustarpeet ja kuljetusreitit. Kaivosten kuljetusten volyymien kehityksestä ja niiden suuntautumisesta on luotu eri kehitysvaihtoehtoja tulevaisuuden tarpeiden arvioimiseksi. Selvitystyössä huomioidaan myös Barentsin alueen kehitysnäkymät. Selvitystyö, jossa on mukana laajapohjainen työryhmä, valmistuu vuoden 2013 alussa. Liikenneviraston selvitys on osa liikennepoliittisen selonteon logistiikkaselvitystä. Ruotsissa tehtiin hallituksen toimeksiannosta selvitys Barentsin alueen raaka-ainekuljetuksista. Tavoitteena oli löytää kestävät ratkaisut alueen raaka-ainevarojen hyödyntämiseksi pitkällä aikavälillä. Selvityksessä tarkasteltiin kaivosten malmi- ja rikastekuljetusten lisäksi myös muiden raaka-aineiden kuten puun, kaasun, öljyn ja kalan kuljetuksia. Raportti Råvaror och kommunikationer i Barents valmistui vuoden 2011 lopussa. Raportissa on 62 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

64 malmikuljetusten lisäksi tarkasteltu myös teräs- ja metalliteollisuuden, metsäteollisuuden, kaasu- ja öljyteollisuuden sekä kalateollisuuden kuljetustarpeita. Kuljetusselvityksissä esille nousseita asioita ovat muun muassa Koillisväylän avautuminen, kaivostoiminnan lisääntyminen ja Barentsin alueen muiden suurhankkeiden eteneminen ja merikuljetusten rikkipäästöjen rajoitukset. Pohjanlahden ja Itämeren kautta kulkevien merikuljetusten kilpailukykyä uhkaa International Maritime Organizationin (IMO) päättämät meripolttoaineiden rikki- ja typpipäästöjen rajoitukset. Euroopan unionin parlamentti hyväksyi rajoitukset Uudet päästörajoitukset astuvat voimaan vuonna Rajoitusalueella (Sulphur Emission Control Area, SECA) maksimipäästöt laskivat 1,0 % heinäkuussa Vuodesta 2015 lähtien rikkipäästöjen raja on 0,1 prosentti. SECA-alueen ulkopuolisissa EU-maissa päästöraja on nyt 4,5 prosenttia kiristyen vuodesta 2012 alkaen 3,5 prosenttiin ja edelleen 0,5 prosenttiin vuodesta 2020 lähtien. Kuva 43: Pohjois-Suomen kaivosten tuotanto nykyisellä kapasiteetilla ja valmisteilla olevien projektien toteutuessa (suluissa) Suomessa valmisteilla olevista kaivoshankkeista merkittäviä kuljetusratkaisuja ja -päätöksiä edellyttävät Northland Minesin Hannukaisen rautakaivoshanke ja Yara n Soklin apatiittikaivoshanke. Muiden kaivoshankkeiden kuljetukset nykyisillä määrätiedoilla voidaan hoitaa autoilla. Kuvassa on esitetty Pohjois-Suomen kaivosten tuotekuljetustarpeet nykyisellä kapasiteetilla ja valmisteilla olevien projektien suunnitelmista tiedetyillä kapasiteeteilla. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 63

65 Alkuvuodesta 2012 Yara totesi, ettei Soklin apatiittikaivoksen malmin rikastaminen Venäjällä ole toteutuskelpoinen vaihtoehto. Sen jälkeen yhtiö on jatkanut niin sanotun Suomi-vaihtoehdon selvityksiä. Rikasteen suunniteltu määrä, yhteensä 2,4 milj. tonnia, edellyttää rautatiekuljetusta. Rautatien suunnittelua on jatkettu ja eri linjauksia on selvitetty vuoden aikana. Northland Minesin valmisteilla olevan Kolarin Hannukaisen kaivoksen rikasteen kuljetusta suunnitellaan jonkun Pohjanlahden sataman kautta. Noin 2 milj. tonnia rikastetta vuodessa kuljetettaisiin Kolarista rautateitse satamaan, josta se jatkaisi edelleen laivalla asiakkaille. Hannukaisen kannattavuusarviointi valmistuu nykyisen arvion mukaan vuodenvaihteessa Kevitsan kaivoksen rikasteet kuljetetaan maanteitse alkuvaiheessa Oulun satamaan laivattavaksi. Myöhemmin laivaukset on tarkoitus hoitaa Kemin satamasta. Kylylahti Copper Oy:n kupari-kulta-rikaste, toimitetaan Boliden Harjavallan sulatolle ja sinkkirikaste Kokkolaan. Outokumpu päätti lokakuussa 2011, että Kemin kromikaivoksen kuljetukset Elijärveltä Tornion Röyttässä sijaitsevalle ferrokromitehtaalle hoidetaan rekkakuljetuksilla. Vuoden 2019 loppuun saakka kestävä kuljetussopimus on solmittu keminmaalaisen SH-Constructing Oy:n kanssa. Kromirikasteen kuljetusmäärä kaksinkertaistuu nykyisestä noin 1,3 milj. tonniin laajennuksen valmistuttua vuoden 2013 alussa. Kaivokselta Röyttään on myös rata. 64 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

66 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne 5.1 Investoinnit Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastojen ennakkotiedon mukaan metallimalmien louhinnan toimialalla kokonaisinvestoinnit vuonna 2011 olivat yhteensä 219,6 miljoonaa euroa. Tästä rakennusinvestonteja oli 7,1miljoonaa euroa ja kone- ja laiteinvestointeja 40,7 miljoonaa euroa. Vastaavasti vuonna 2010 kokonaisinvestoinnit olivat yhteensä 412,0 miljoonaa euroa, josta rakennukset 58,8 miljoonaa euroa ja koneet ja laitteet 64,9 miljoonaa euroa. Investoinnit ovat laskeneet kolmena peräkkäisenä vuonna ja olivat pienemmät kuin vuonna Kuva 44: Investoinnit toimialalla metallimalmin louhinta (TOL 07) e Kokonaisinvestoinnit (aineelliset ja aineettomat) Rakennusinvestoinnit Investoinnit koneisiin ja kalustoon Lähde: Toimiala online, Tilastokeskus (2011e = ennakkotieto) Viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alkupuolella ovat valmistuneet Kylylahden kaivos ja Luikonlahden rikastamon modernisointi, Laivan kultakaivos ja Kevitsan kaivos. Investoinnit Kylylahden kaivokseen ja Luikonlahden rikastamoon olivat yhteensä noin 60 miljoonaa euroa. Laivan kultakaivosinvestoinnit olivat noin 80 miljoonaa euroa ja Kevitsan kaivoksen investoinnit noin 400 miljoonaa euroa. Merkittäviä investointeja on käynnissä Kemin kromikaivoksella ja Talvivaarassa. Kemin kromikaivoksen ja ferrokromitehtaan vuonna 2010 alkanut 420 miljoonan euron laajennus valmistuu vuoden 2012 lopulla. Talvivaaran kaivoksella 30 miljoonan euron investointi uraanin talteenottolaitokseen on loppuvaiheessa. Lisäksi Talvivaaralla on menossa yli 13 miljoonan euron investoinnit ympäristötekniikkaan sisältäen muun muassa käänteisosmoosiin perustuvan vedenpuhdistuslaitteiston (4 milj. euroa), katalyyttisen polttolaitoksen hajujen poistoon (4 milj. euroa) ja pölynpuhdistusjärjestelmän (2 milj. euroa). TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 65

67 Päätökset uusista kaivosinvestoinneista ovat viivästyneet muun muassa suunnitelmien muutosten aiheuttamista lisäselvityksistä ja tarkempien ympäristövaikutusten arvioinnin vaatimuksista johtuen. Taivaljärven hopeakaivoksen rakentamista valmistellaan ja kaivoksen rakentaminen on tarkoitus käynnistää vielä tänä vuonna. Ratkaisua Kolarin Hannukaisen rautakaivoksen rakentamisesta odotetaan vuoden 2013 alkupuolella. Päätöstä Soklin apatiittikaivoksen rakentamisesta odotetaan keväällä Kittilän kultakaivoksen laajennuspäätöstä odotetaan myös edelleen. Kevitsan kaivoksen laajennuksen ympäristölupahakemus on käsittelyssä aluehallintovirastossa. Talvivaaran laajennuksen Overlord-projektin toteutus on siirtynyt vuosikymmenen loppupuolelle. Gold Fieldsin Suhangon hanke etenee suunnitellusti teknisten selvitysten ja kannattavuusarviointien valmistelulla. Nordic Mining keräsi suunnatulla osakeanniolla 4 miljoonaa euroa Keliber Oy:lle ja jatkaa litiumkaivoksen valmistelua Kaustisilla. Dragon Miningin Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi ja keskustelu intressien yhteensovittamiseksi matkailuelinkeinon kanssa ovat kesken. Taulukko 22: Valmisteilla olevat suurimmat kaivosinvestoinnit Kaivos/projekti, kunta, yritys Investoinnit milj. Arvioitu tuotannon käynnistyminen Taivaljärven hopeakaivos, Sotkamo, Sotkamo Silver AB Kevitsan kaivoksen laajennus (nikkeli, kupari), Sodankylä, Kevitsa Mining Oy/First Quantum Minerals Ltd. (CA,UK) Kylylahden kaivos ja Luikonlahden rikastamon laajennus (kupari, koboltti, nikkeli, sinkki), Kylylahti Copper Oy / Altona Mining Ltd. (AU)? Kittilän kultakaivoksen laajennus, Kittilä, Agnico-Eagle Finland Oy/Agnico-? Eagle Ltd. (CA) Länttä (litium) Kaustinen, Keliber Oy/ Nordic Mining ASA (NO) Hannukaisen rautakaivos, Kolari, Northland Mines Oy/Northland Resources S.A. (LU) Suhanko (palladium, platina, nikkeli, kupari), Ranua, Gold Fields Arctic Platinum Oy/Gold Fields Ltd. (ZA) Mustavaaran kaivos ja sulatto (rauta, vanadiini), Taivalkoski/Posio, Mustavaaran Kaivos Oy Soklin apatiittikaivos, Savukoski, Yara Suomi Oy/Yara International ASA (NO) Talvivaaran laajennusprojektit / t Ni (Overlord), Talvivaara Sotkamo Oy YHTEENSÄ YLI Lähde: Yritysten tiedotteet ja raportit vuosikymmenen lopulla Engineering and Mining Journalin vuosittain tuottaman raportin mukaan maailman kaivosteollisuuden investoinnit valmisteilla olevissa projekteissa kasvoivat vuonna 2011, vaikkakin ilmoitukset uusista projekteista vähentyivät vuoden jälkipuoliskolla verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Investoinnit valmisteilla olevissa projekteissa ovat arviolta 676 miljardia USD, vastaavasti edellisenä vuonna raportoitu investointien määrä oli 562 miljardia USD. Arvio perustuu raportoituihin hankkeisiin, joiden vaatimista investoinneista on olemassa arvio. 66 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

68 Maantieteellisesti eniten investointeja valmistellaan Latinalaiseen Amerikkaan. Latinalaisen Amerikan suhteellinen osuus on kuitenkin laskenut 28 prosenttiin edellisen vuoden 32 prosentista. Pohjois-Amerikkan osuus kasvoi 18 prosenttiin. Tyynenmeren alueen osuus kasvoi 17 prosenttiin edllisen vuoden 14 prosentista. Myös Afrikan osuus koko maailan investoinneista kasvoi ollen 15 prosenttia. Aasian suhteellinen osuus laski investointien määrän pysyessä edellisen vuoden tasolla. Euroopan investoinnit lasvoivat edellisen vuioden 62 miljardista USD 75 miljardiin USD. Euroopan osuus maailman investoinneista pysyi muuttumattoma 11 prosentissa. Suurista yli miljardin USD hankkeista 56 sijoittuu Latinalaiseen Amerikkaan, 33 Tyynenmeren alueelle, 20 Afrikkaan, 20 Aasiaan ja 17 Eurooppaan. Euroopan suurisa projekteista 12 sijoittuu Venäjälle ja Ukrainaan ja loput Ruotsiin ja Gröönlantiin. Greenfield-projektien osuus oli 76 prosenttia investoinneista. Alustavan kannatavuusarviointivaiheen investointien osuus oli 41 prosenttia, kannattavuusarviointivaiheen 25 prosenttia ja rakennusvaiheen 10 prosenttia kaikista projekti-investoinneista. Taulukko 23: Maailman kaivosprojekti-investointien jakautuminen alueittain miljardia USD % miljardia USD % Afrikka Aasia Eurooppa Latinalainen Amerikka Pohjois-Amerikka Tyynenmeren alue Yhteensä Lähde: Engineering and Mining Journal (E&MJ) Special Edition for PDAC/RMD Metals mines / projects database Kaivosyhtiöiden investoinnit kohdistuvat rautamalmiin, kupariin, kultaan ja nikkeliin, joiden osuus on 84 prosenttia investoinneista. Eniten investointeja valmistellaan rautamalmiin, 215 miljardia USD. Uusia projektieja vuonna 2011 ilmoitetiin 53 miljardilla USD:lla. Rautamalmin osuus hankkeista on kasvanut 32 prosenttiin. Kupari-investointeja on valmisteilla 179 miljardilla USD:lla. Vuonna 2011 uusia kupariprojekteja ilmoitettiin 24 miljadilla USD:lla, joka oli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Investoinnit kultaan ovat 111 miljardia USD, josta 2011 uusia kultaprojekteja oli 28 miljardilla USD:lla. Nikkeliprojektien määrä laski ja suunnitellut investoinnit laskivat edellisestä vuodesta 64 miljardiin USD:iin. Kiinnostus uraaniin on edelleen kasvava,valmsiteilla olevat investoinnit ovat 25 miljardia USD:a. Lyijyn, sinkin ja PGM:n suhteellien osuus investoinnesta on laskenut. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 67

69 Taulukko 24: Maailman kaivosprojektien kohdemetallit miljardia USD % miljardia USD % Rautamalmi Kupari Kulta Nikkeli Uraani Lyijy/sinkki PGM Timantit Muut Yhteensä Lähde: Engineering and Mining Journal (E&MJ) Special Edition for PDAC/RMD Metals mines/projects database 5.2 Kapasiteettitilanne Kotimaassa tuotetuista metallimalmirikasteista vain kromirikasteen tuotanto riittää täällä tarvittavaan jatkojalostukseen. Nikkelirikasteen omavaraisuusaste vuonna 2011 oli noin 27 prosenttia, sinkkirikasteen 15 prosenttia ja kuparirikasteen 11 prosenttia. Kobolttia tuotetaan sivutuotteena. Uudet kaivokset parantavat omavaraisuusastetta. Kobolttia on pieniä määriä Hituran kaivoksen nikkeli-kuparirikasteessa, joka toimitetaan tällä hetkellä Kiinaan. Talvivaaran prosessissa syntyy myös kobolttia nikkeli kobolttisekasulfidissa, josta koboltti erotetaan Harjavallan sulatolla ja toimitetaan edelleen jatkojalostettavaksi Kokkolaan. Kylylahden kaivoksella syntyy noin tonnia koboltti-nikkelirikastetta, joka tuotetaan toistaiseksi varastoon myöhempää hyödyntämistä varten. Rikkirikastetta, jota käytetään muun muassa rikkihapon valmistukseen, tuotetaan yli kotimaan tarpeen. Pyhäjärven kaivoksella tuotettua rikastetta viedään Kiinaan, mutta Kylylahden kaivoksen tuotanto, noin tonnia, varastoidaan tulevaa tarvetta varten. Kemin kromikaivoksen ja ferrokromitehtaan laajennus valmistuu 2013 alussa, jonka jälkeen tuotantokapasiteetti kaksinkertaistuu nykyisestä. Kylylahden ja Kevitsan kaivosten käynnistyttyä kuparirikasteen tuotantokapasiteetti nousee noin tonniin, sinkkirikasteen noin ja nikkelirikasteen noin tonniin vuodessa. Uusien kaivosten prosessin säätö ja tuotannon ylösajo täyteen kapasiteettiin vie aikaa minimissäänkin kuukausia, eikä esimerkiksi Talvivaaran kaivoksella täyttä kapasiteettia ole vielä saavutettu. 68 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

70 Taulukko 25: Kotimaassa tuotettujen rikasteiden osuus kotimaan jatkojalostuksesta Tuotanto tonnia Jatkojalostus tonnia Tuotanto jatkojalostuksesta % Rautarikasteet Kromirikasteet ,4 Kuparirikasteet ,5 Nikkelirikasteet ,5 Kobolttirikasteet Sinkkirikasteet ,1 Lähde: Tukes ja Tullihallitus 5.3 Tutkimus ja tuotekehitys Tuotekehityksen veturina toimii metallien ja mineraalien globaali kysynnän kasvu, joka ajaa hyödyntämään entistä alhaisemman pitoisuuden malmioita, syvemmältä maan uumenista ja kauempana asutuksesta. Malminetsintään tarvitaan uusia kustannustehokkaita menetelmiä. Prosessien kehitystä tarvitaan alhaisempien pitoisuuksien hyödyntämiseen, mutta myös vastaamaan kiristyviin ympäristövaatimuksiin ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseen tuotantoon. Uusien prosessien kehitystä tarvitaan myös aikaisemmin kannattamattomien sivutuotteiden hyödyntämiseen. Esimerkiksi uraanin mahdollinen talteenotto Talvivaaran sivutuotteena on edellyttänyt talteenottoprosessin kehittämistä. Kaivosteollisuuden kiristyvät turvallisuusvaatimukset ja kilpailu työvoimasta edistävät muun muassa kauko-ohjattavien louhintamenetelmien kehittämistä. Ympäristönsuojelulle esitetään tiukempia tavoitteita, mikä edellyttää toiminnallisesti varmempien prosessien kehittämistä sekä seuranta- ja mittausmenetelmien kehittämistä. Kaivostoiminnassa käsitellään suuria määriä vettä. Prosessien suljettujen systeemien kehittämiseen tuo paineita toisaalta veden saatavuus kuivilla alueilla sekä purkuvesille asetettavat tiukemmat päästövaatimukset. Esimerkiksi Chilessä suurin osa kaivoksista sijaitsee kuivilla alueilla, joissa vettä on rajallisesti ja tavoitteena on veden säästö. Suomessa suljettuja systeemejä vaaditaan etenkin kaivosten ympäristöpäästöjen pienentämiseksi. Tekes käynnisti toukokuussa 2011 Green Mining -ohjelman vauhdittamaan kaivannaisalan kehitystä. Ohjelma jatkuu vuoden 2016 loppuun ja sen suunniteltu kokonaisvolyymi on noin 60 miljoonaa euroa, josta Tekes rahoittaa noin puolet. Ohjelman pääteemat ovat uudet mineraalivarannot sekä huomaamaton ja älykäs kaivostuotanto. Ohjelman kohdetyhmänä ovat kaivannaisalan toimijat mukaan lukien kaivos-, luonnonkivi- ja kiviainesteollisuus sekä niitä tukevat teknologiateollisuus ja palvelujen tarjoajat. Tukea kehityshankkeille voivat hakea sekä yritykset että tutkimuslaitokset. Syyskuussa 2012 käynnissä oli 27 hanketta. Julkisen tutkimuksen hankkeita on menossa 14, näissä budjetti on yhteensä 10,6 miljoonaa euroa. Yritysten hankkeita on 13, näissä yhteenlaskettu budjetti on 13,4 miljoonaa euroa. Tekesin rahoitus hankkeissa yhteensä on 12,9 miljoonaa euroa. Tarkempia tietoja hankkeista löytyy ohjelman intenet-sivuilta TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 69

71 Geologian tutkimuskeskus koordinoi EU:n seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitettua ProMine -hanketta, jonka budjetti on 18 miljoonaa euroa. Hankkeeseen osallistuu 27 partneria 11 maasta neljän vuoden ajan. Mukana ovat Suomen lisäksi Ruotsi, Puola, Kreikka, Portugali, Hollanti, Saksa, Malta, Ranska, Espanja ja Iso-Britannia. Hankkeen työkokonaisuuksiin kuuluvat Euroopan mineraaliresurssien mallinnus, malmivyöhykkeiden 4D-mallinnus, uudet nanotuotteet, ekotehokkaat metallien tuotantomenetelmät, sekundääristen raaka-aineiden hyödyntäminen ja ympäristövaikutusten arviointi sekä tiedonhallinta ja tiedon hyödyntäminen. Projektin tutkimuksia on esitelty Euronews TV-kanavan futuris-dokumenttisarjassa (http://www.euronews.com/2012/05/02/new-life-for-old-metal-mines). Pyhäsalmen kaivos on mukana ohjelmassa. Helmikuussa työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti Cleantechin strategisen ohjelman. Ohjelma vauhdittaa suomalaisyrityksiä kestävään kasvuun ja uudistumiseen cleantechin avulla. Sen tavoitteena on synnyttää Suomeen uutta puhtaan teknologian työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä ja kaksinkertaistaa cleantech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto noin 20 miljardista eurosta 40 miljardiin euroon vuoteen 2018 mennessä. Ohjelman painopisteinä ovat puhtaan energian hyödyntäminen ja ympäristöystävällisen kaivosteollisuuden edistäminen. Merkittävää tutkimusta ja kehitystä tehdään myös yrityksissä. Syyskuussa 2012 Euroopan Investointipankki myönsi Outotec Oyj:lle 45 miljoonan euron lainan mineraalien ja metallinjalostusteknologioiden sekä teollisuusvesien käsittelyyn ja energiantuotantoon liittyvien kehityshankkeiden rahoitukseen. Laina-aika on enintään 11 vuotta. Ototec käyttää varat vuosina kestävien teknologioiden kehittämiseen. 70 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

72 6 Taloudellinen tila 6.1 Kustannusrakenne Kaivostoiminnan koko elinkaaren kustannukset muodostuvat etsinnän kustannuksista, investointikustannuksista (CAPEX) ja tuotantokustannuksista (OPEX). Kaivokset ovat erilaisia ja yksilöllisiä. Kaivoshankkeiden edetessä taloudellisia tarkasteluja tehdään useammassa vaiheessa ja niissä arvioidaan hankkeen elinikäistä kannattavuutta. Kaivostoiminnan kustannuksiin vaikuttavat muun muassa mineralisaation suuruus, hyötymineraalien pitoisuudet ja hyödynnettävyys, maantieteellinen sijainti ja onko louhittava malmi lähellä maan pintaa vai syvemmällä maan alla. Etsinnän kustannukset muodostuvat muun muassa malmion paikallistamiseen tehtävistä mittauksista ja kartoituksista sekä malmivarantojen todentamiseen tarvittavista kairauksista maastossa. Vuonna 2010 Suomessa etsintää suoritti 42 yhtiötä, jotka käyttivät etsintään yhteensä 60,9 milj. euroa. Etsinnän intensiteetin mittarina käytetään usein maastossa kairattujen näytteiden metrimäärää. Kairaus on tyypillistä kaivostoiminnan alihankintapalvelua. Kaivoksen perustaminen vaatii suuria investointeja. Suurimmat investoinnit painottuvat kaivoksen rakentamisvaiheeseen ja mahdollisiin myöhempiin suuriin laajennuksiin. Laitteistojen uusimis- ja korvausinvestoinnit jatkuvat koko kaivoksen eliniän, sillä esimerkiksi kiven murskaaminen ja jauhaminen kuluttavat laitteita. Tuotantokustannukset koostuvat karkeasti ottaen louhinnan kustannuksista, arvoaineiden talteenotto- eli rikastuskustannuksista, materiaalien käsittelystä ja hallinnosta. Tuotantokustannusten rakenne vaihtelee kaivoskohtaisesti muun muassa kaivostyypin (avolouhos/maanalainen), rikastusprosessin, kaivoksen elinkaaren vaiheen ja kaivoksen maantieteellisen sijainnin mukaan. Kustannusrakenteen eroja erilaisten kaivosten välillä havainnollistaa vertailu Agninico- Eagle Minesin kaivosten ja Talvivaaran kaivoksen kesken. Agnico-Eagle Mines n kustannustenjakautuminen on laskettu painotettuna keskiarvona yhtiön kaikille toimiville kaivoksille. Talvivaaran tiedot perustuvat investoijille joulukuussa 2011 esitettyyn tuotantokustannusten (OPEX) rakenteeseen vuodelle Merkittävät erot yhtiöiden välillä ovat henkilöstö- ja kemikaalikustannusten osuudessa. Energiakustannukset molemmissa yhtiöissä ovat 13 prosenttia tuotantokustannuksista, kun huomioidaan sekä sähkö että polttoaine. Henkilöstökustannusten osuus Agnigo-Eaglen kaivoksilla on kasvanut 32 prosenttiin edellisen vuoden 28 prosentista. Hankintojen osuus on vähentynyt 11 prosenttiin edellisen vuoden 17 prosentista. Tämä voi tarkoittaa, että aikaisemmin alihankintana suoritettuja tehtäviä on siirretty yhtiön omalle henkilöstölle. Talvivaaran kaivoksella kunnossapitokustannusten osuus kasvaa 12 prosentista 17 prosenttiin, kemikaalikustannusten osuuden laskiessa 36 prosentista 32 prosenttiin. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 71

73 Kuva 45 a-b: Kaivosten tuotantokustannusten rakenne Agnico-Eagle Minesin kaivosten keskimääräinen kustannusrakenne vuonna 2011 ja Talvivaaran kaivoksen kustannusrakennearvio vuodelle 2012 Kulutustarvikkeet/muut 38 % AEM 2011 Henkilöstö 32 % Kunnossapito 17 % Leasing 7 % Vuokrat 2 % Talvivaara 2012e Muut 3 % Hankinnat 15 % Henkilöstö 5 % Käyttötarvikkeet 6 % Kemikaalit 6 % Energia 13 % Hankinnat 11 % Sähkö 9 % Polttoaine 4 % Kemikaalit 32 % Lähde: Agnico-Eagle Mines Ltd. ja Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj Kustannusten jakautuminen eri toimintojen kesken vaihtelee kaivoksen elinkaareen mukaan. Esimerkiksi avolouhoksella louhintamäärät ja materiaalien käsittelyt lisääntyvät louhoksen syventyessä, jolloin myös näiden osuus kustannuksista kasvaa. Kuvassa on esitetty kustannusrakenteen kehitys Talvivaaran kaivoksella, perustuen investoijille esitettyihin arvioihin kullekin vuodelle. Talvivaaran kaivoksen louhintamäärät ovat suuria ja materiaalien käsittelyt bioliuotusprosessissa poikkeavat perinteisiin vaahdotus- ja painovoimaisiin prosesseihin verrattuna. Kuvat 46: Talvivaaran kaivoksen kustannusten jakautuminen toiminnoittain 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Metallien talteenotto Bioliuotus Materiaalien käsittely Louhinta Yleiskustannukset ja hallinto 10 % 0 % Lähde: Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj 72 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

74 6.2 Kannattavuus ja taloudellinen tilanne Kaivoksen perustamisvaiheessa koko kaivoshankkeen kannattavuus arvioidaan tarkoitukseen määritettyjen kriteereiden mukaisesti ennen lopullista kaivoksen perustamispäätöstä niin sanotussa Definitive Feasibility Studyssä (DFS). Kaivosten pitkän aikavälin kannattavuusarviontien yksi peruspilari on esiintymän malmivarat. Malmivarojen luotettavan todentamisen ja raportoinnin varmistamiseksi eri maissa on kehitetty tarkoitusta varten standardeja, joiden noudattamista rahoittajat vaativat. Myös eräät pörssit edellyttävät tietyn standardin mukaista varantojen arviointia listautuvilta kaivosyhtiöiltä. Tärkeimpiä standardeja ovat: Australian JORC Code, jota edellytetään Australian pörssiin (ASX) listautuvilta Kanadan National Instrument (NI ) Etelä-Afrikan SAMREC Code, jota edellytetään Johannesburgin pörssiin (JSE) listautuvilta Eurooppalainen PERC Code Malmivarat on teknis-taloudellinen käsite, johon vaikuttaa mineraalivarannon lisäksi sen hyödyntämisen mahdollisuus. Malmivarat on mitattujen ja osoitettujen mineraalivarantojen taloudellisesti louhittavissa oleva osa, mukaan lukien kaivostoiminnassa syntyvä hävikki. Malmivarat voidaan arvioida vain osoitettujen ja mitattujen mineraalivarantojen pohjalta. Osoitettu mineraalivaranto voi muuttua todennäköiseksi malmivaraksi ja mitattu mineraalivaranto voi muuttua todetuksi malmivaraksi, jos hyödyntämisen edellytykset ovat olemassa. Muutos voi olla myös päinvastainen. Kuvassa katkoviiva mitattujen mineraalivarojen ja todennäköisten malmivarojen välillä tarkoittaa tilannetta, jossa mitattujen mineraalivarojen hyödyntämiseen liittyy epävarmuustekijöitä, jotka eivät puolla varojen luokitusta todetuksi malmivaraksi. Otaksuttu mineraalivaranto ei voi koskaan muuttua malmivaraksi puutteellisen geologisen tiedon vuoksi. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 73

75 Kuva 47:Mineraalivarannon ja malmivarojen välinen riippuvuus Malminetsinnän tulokset (Exploration results) Mineraalivaranto (Mineral resources) Malmivarat (Mineral reserves) Geologinen tieto ja luotettavuus kasvaa Otaksuttu (inferred) Osoitettu (indicated) Mitattu (Measured) Todennäköinen (Probable) Todettu (Proven) kaivossuunnittelu, metallurgia, talous, markkinointi, lait, ympäristö, sosiaaliset ja poliittiset tekijät ja niiden vaikutus (The modifying factors) Lähde: PERC Kaivospäätöstä tehtäessä kaivos on kannattava standardien mukaisesti arvioitujen varantojen ja tiettyjen taloudellisten reunaehtojen toteutuessa. Kaivoksen kannattavuustarkastelussa merkitystä on investoinneilla ja niiden takaisinmaksuajalla. Malmivarantojen suuruudella eli odotettavissa olevalla kaivoksen eliniällä on vaikutusta koko kaivoksen toiminnanaikaiseen kannattavuuteen. Kaivoksen pitemmällä toimiajalla investointikustannusten osuus tuotettua rikastetonnia kohden laskee. Yleensä malmin etsintää ja geologisia mittauksia jatketaan avatun kaivoksen läheisyydessä ja geologisen tiedon lisääntyessä myös malmivarat kasvavat. Kaivoksen elinikä voi näin ollen kasvaa malmivarannon kasvaessa. Tuotantokustannuksia käytetään kaivosten vertailussa yhtenä kaivostoiminnan tehokkuuden mittarina. Kaivosten välinen tuotantokustannusten vertailu edellyttää, että kirjanpidossa ja kustannusten laskennassa käytetään samoja menettelyjä. Yritysten raportoivat tuotantokustannuksiaan eri tavoin, esimerkiksi kullalle ilmoitetaan usein kustannukset tuotettua kultamäärää kohden (USD/unssi). Perusmetalleille voidaan ilmoittaa kustannukset prosessoitua malmimäärää kohden tai tuotettua metallimäärää kohden. Koska kaivostoi- 74 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

76 minta on pitkäjänteistä toimintaa, on tuotantokustannusten ennakoitavuus tärkeää kansainvälisissä kilpailukykyarvioinneissa. Tuotantokustannusten hallinta ja toiminnan tehokkuus ovat ratkaisevia tarkasteltaessa yksittäisen kaivoksen operatiivista kannattavuutta, sillä kaivostoiminnan tuotteiden hinta määräytyy kansainvälisillä markkinoilla. Hyötymineraalien tehokas talteenotto, korkea saanto ja kaivoksen eri prosessien häiriötön toiminta ovat kannattavuuden kannalta tärkeitä. Aloittaville kaivoksille nopea tuotannon ylösajo suunniteltuun tuotantokapasiteettiin maksimoi tulovirran. Metallimalmeja louhivien yritysten liikevaihto vuonna 2011 oli noin 963 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi 42 % edellisen vuoden noin 680 milj. eurosta. Liikevaihdon kasvuun on vaikuttanut tuotannon lisääntymisen lisäksi myös metallien hintakehitys, etenkin kullan hinnan nousu viime vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Uudet kaivokset lisäävät metallimalmikaivosten yhteenlaskettua liikevaihtoa. Kuva 48: Metallimalmikaivosten liikevaihdon kehitys milj. euroa * *= perustuu osittain arvioihin yritysten liikevaihdosta Lähde: Suomen Asiakastieto ja yritysten vuosikertomukset Vuosi 2011 oli hintojen suhteen epävakaa ja hintojen lasku on jatkunut 2012 alkupuoliskolla. Kuparin, nikkelin ja sinkin hintojen lasku näkyy perusmetallikaivosten vuoden 2012 puolivuotistuloksissa. Nikkelin hinta laski alkuvuodesta kesän loppuun noin 30 prosenttia ja sen louhijat ovat sopeuttaneet toimintaansa alentuneeseen hintatasoon. Sopeutustoimet näkyvät alihankinnan supistamisena muun muassa louhinnassa Talvivaaran ja Hituran kaivoksilla. Kesän jälkeen hinnat ovat kääntyneet jälleen nousuun. Myös kullan hinnassa on ollut epävakautta. Kesällä hinta laski alimmillaan alle 1550 USD/unssi. Syksyllä hinta on jälleen noussut lähelle 1800 USD/unssi ja hinnan arvioidaan nousevan. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 75

77 Kuvat 49 60: Kullan, hopean, platinan, kuparin, nikkelin ja sinkin hintakehitys (viimeisin tieto ) TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

78 Lähde: Rautamalmin hinnoittelukäytännöt vaihtelevat ja rautamalmin hintatietoja julkaistaan monilla erilaisilla kriteereillä. Keväällä 2010 käyttöönotetun uuden hinnoittelujärjestelmän jälkeen, vuosisopimuspohjalla toimii vain pieni joukko rautamalmin toimittajia, näistä ruotsalainen LKAB on yksi merkittävimpiä. Hinnoittelujärjestelmän vaikutuksista ei vieläkään ole varmuutta Oletettavaa on, että hintojen vaihtelu kuitenkin lisääntyy. Tulevaa hintakehitystä arvioitaessa on hyvä muistaa, että rautamalmin laadun vaihtelu vaikuttaa terästehtaan tuottavuuteen. Terästehtaiden tuotannon ohjauksen ja tuotteiden tasaisen laadun kannalta rautamalmitoimitusten tasainen laatu on tärkeää. Terästehtaat suosivat pitkiä sopimuksia luotettavien toimittajien kanssa. Kiinan kasvun hidastuminen ja Euroopan talouden epävarmuus on tiputtanut rautamalmin hinnan vuoden takaisesta yli 180 USD:sta/tonni jopa alle 90 USD:iin/tonni. Syyskuun lopulla hinta on tasoittunut UDS:iin/tonni eikä merkittävään nousuun uskota lyhyellä aikavälillä. Yhtiöt, joiden liiketoiminnasta rauta on merkittävä tai ainut tuote, hinnan lasku vaikuttaa tulokseen merkittävästi. Odotettavissa on suunniteltujen investointien lykkäyksiä ja työvoiman irtisanomisia. 70 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 77

79 Kuva 61: Rautamalmin (62 % Fe-spot) hintakehitys perustuen Kiinan tuontiin (CFR Tianjin port) USD/ton Jan 2007 Jan 2008 Jan 2009 Jan 2010 Jan 2011 Jan 2012 Iron Ore (62 % Fe) Lähde: Kuva 62: Kuuma- ja kylmävalssatun hiiliteräksen hintakehitys maailmassa ja EU:ssa Hot Rolled Coil, EU, /tonne Hot Rolled Coil, World, USD/tonne Cold Rolled Coil, EU, /tonne Cold Rolled Coil, World, USD/tonne Lähde: 78 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

80 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Kaivostoiminnan harjoittamisen edellytys on kannattava mineraaliesiintymä. Suomen kallioperä on geologialtaan monipuolinen ja tarjoaa hyvän potentiaalin kaivostoiminnan kehittymiselle. Perustiedot Suomen geologiasta ovat kattavat. Tiedot ovat saatavissa GTK:sta ja ovat siten kaivostoimijoiden käytettävissä. Suomen vetovoimatekijöitä ovat hyvä infrastruktuuri, yleinen korkea koulutustaso ja maamme yhteiskunnallinen ja poliittinen vakaus. Suomessa on kansainvälisesti korkealle arvostettua kaivosalan teknologiaosaamista. Valtiovallan suhtautuminen kaivostoimintaan on positiivinen, ja alaa pidetään yhtenä tulevaisuuden kasvualoista. Kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset nähdään erityisen merkittävinä Pohjois- ja Itä-Suomessa. Myös kansalaisten suhtautuminen kaivostoimintaan on ollut pääsääntöisesti positiivista. Kaivostoiminnan vilkastuttua 2000-luvulla myös kaivostoimintaan liittyvä keskustelu on lisääntynyt. Kriittisyys on lisääntynyt Talvivaaran kaivoksen päästöjen myötä. Keskustelu on jo osittain kärjistynyt vastakkainasetteluksi eri intressien välillä: globaalit toimijat - paikalliset asukkaat ja vaikutukset kaivokset - luontoarvot kaivokset - muut elinkeinot, erityisesti matkailu ja poronhoito ulkomainen omistus - kotimainen omistus Intressejä voidaan yhteensovittaa jo hankkeiden valmisteluvaiheessa ympäristövaikutusten arvioinnissa ja kaavoituksessa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tavoitteena on nimenomaan ympäristön kannalta parhaan mahdollisen ratkaisun löytäminen. Ympäristölupavaiheessa hankkeiden suunnitelmat ovat yleensä valmiita toteutettaviksi ja suunnitelmien muuttaminen on vaikeampaa, vie aikaa ja on myös kallista. Kaavoitus on puolestaan väline eri elinkeinojen maankäytön tarpeiden yhteensovittamiseksi. Ongelma on, etteivät asianosaiset riittävässä määrin tunne näitä vaikutusmahdollisuuksia ja niiden merkitystä. Kun hankkeet ovat suuria, laajaan aineistoon perehtyminen ja hankkeen seuranta vaatii aikaa. Suuri osa malminetsinnästä kohdistuu tällä hetkellä Pohjois- ja Itä-Suomeen. Pohjois- Suomessa sijaitsevat myös laajimmat luonnonsuojelu- ja Natura alueet. Monet uusista tutkimushankkeista joko rajoittuvat Natura suojelukohteisiin tai sisältävät suojelukohteita. Keskustelu kaivostoiminnasta ja malminetsinnästä Natura alueilla on jo alkanut. Kaivosalan uhka on rahoituksen vaikeutuminen ja investointien väheneminen. Talouden epävarmuuden jatkuessa rahoituksen vaikeutuminen kohdistuisi etenkin etsintäyhtiöihin, seurauksena olisi kairausohjelmien karsinta ja uusien kehitettävien esiintymien väheneminen. Suomen pääomien rajallisuuden takia tänne perustettavat kaivokset vaativat useimmiten rahoitusta kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Esiin noussut keskustelu kaivosverosta lisää epävarmuutta ulkomaisten sijoittajien keskuudessa ja vähentää kiinnostusta investoida Suomeen. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 79

81 Kaivostoimintaan liittyvien lupien käsittelyajat ovat pitkiä ja viivästyttävät hankkeita. Kaivoslupajono on tosin pienentynyt. Tukesin kaivoslupayksikkö toimii suunnitellulla henkilöstöllä. Resurssipulaa on ympäristölupien käsittelyssä ja lupavalvonnassa sekä YVA-prosessien hoitamisessa. Lisäksi päätökset lupiin jätetyistä valituksista kestävät kauan. Osaavan työvoiman saatavuus kasvavalle kaivostoiminnalle on haaste, etenkin kun kaivokset sijoittuvat Itä- ja Pohjois-Suomen harvaanasutuille seuduille, joiden väestöpohja on pieni. On koulutettava uusia osaajia ja houkuteltava osaajia kaivospaikkakunnille asumaan. Tutkintoon johtava koulutus, sen oikea suuntaaminen, mitoitus ja sijoittuminen, pitäisi pystyä suunnittelemaan tulevia tarpeita varten. Alueiden vetovoimaisuuden avain on kuntien palvelut ja niiden kehittyminen väestön kasvaessa. Esimerkiksi asumiseen tarvitaan uusia malleja, joilla kaivoksen elinkaaren mukaan muuttuviin tarpeisiin voitaisiin tarjota laadukasta asumista kaivospaikkakunnalla. Asuntopulaan Sodankylässä, on haettu ratkaisua myös kaivosyhtiön ja kunnan yhteistyöllä. Kriittisyys kaivostoiminnan harjoittamiseen on kasvanut. Metallien ja mineraalien kaivuu on kuitenkin välttämätöntä nyky-yhteiskunnassa tarvittavien tuotteiden ja palvelujen valmistamiseen. Kestävän kehityksen mukainen kaivostoiminta ja lähiyhteisön hyväksyntä ovat edellytyksiä kaivostoiminnalle. Keskustelu on osin kärjistynyt osapuolten väliseksi vastakkainasetteluksi. Vaarana on, että syntyy vahvoja rintamalinjoja, jotka estävät hakemasta ratkaisua yhteistyössä. Tarvitaan ratkaisulähtöisiä menetelmiä ja toimintamalleja. Ongelmatilanteessa eri osapuolet voisivat muodostaa yhteisen projektin, jonka tavoitteena on hyväksyttävä lopputulos. Tarvittaessa ratkaisujen tuottamiseen voitaisiin käyttää asiantuntijoita. Lisäksi vuoropuhelun helpottamiseksi ja päätöksenteon tueksi tarvitaan menetelmiä hyötyjen ja haittojen mittaamiseen ja vertailuun. Keskustelun ja päätöksenteon tueksi tarvitaan tietoa alasta, sen kehityksestä ja vaikutuksista. Kehittämistarpeita on toimialan tietojen keräämisessä ja tilastoinnissa. Myös tiedon jalostamiseen eri käyttäjien tarpeisiin tulisi panostaa. Lisäksi tietojen tulee olla helposti löydettävissä ja käytettävissä. 80 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

82 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla Kaivosteollisuuden pitkän aikavälin odotukset ovat edelleen positiiviset. Väestönkasvu, kehittyvien talouksien kysynnän kasvu ja kaupungistuminen lisäävät edelleen metallien ja mineraalien kysyntää. Metallien ja mineraalien kysynnän lisääntyminen on kuitenkin vahvasti sidoksissa kehittyvien maiden talouksien kasvuun. Odotukset vaihtelevat kuitenkin eri raaka-aineille. Raudan ja muiden perusmetallien hintojen lasku alkuvuonna 2012 on huonontanut kaivosyhtiöiden tuloksia. Sopeutustoimista on jo päätöksiä. Tuotantotavoitteita on tarkistettu ja suunniteltuja investointeja on siirretty myöhempään ajankohtaan. Kaivosalan lähitulevaisuutta leimaa epävarmuus etenkin Euroopan talouden kehityksestä. Epävarmuutta markkinoille aiheuttaa myös Kiinan talouden kasvun hidastuminen. Varsinkin teräksen ja rautamalmin kysynnän kasvu on riippuvainen Kiinan kulutuksesta. Kasvavien talouksien asettamat kaupan rajoitukset ja vientimaksut häiritsevät kansainvälistä kauppaa. Muita raaka-ainelähteitä etsitään ja korvaavia materiaaleja ja teknologioita kehitetään. Uusia mineraaliesiintymiä löytyy entistä harvemmin. Esiintymät ovat pienempiä ja arvoaineiden pitoisuudet alhaisempia. Uusien kaivosten investointikustannukset kasvavat. Kaivostoiminnan ennustettavuus on vähentynyt ja toimintaan liittyvät riskit kasvaneet. Poliittiset riskit ovat lisääntyneet, ja verot ja rojaltimaksut ovat nousseet. Tuotantokustannukset nousevat, ja kilpailu ammattitaitoisesta työvoimasta on globaalia. Paikalliset ilmiöt, protestit ja tapahtumat leviävät Internetin ja television välityksellä globaaleiksi liikkeiksi ja massavoimaksi. Nopeasti levinnyt Occupy Wall Street -protestiliike voi aiheuttaa haasteita kaivosteollisuudelle. Etelä-Afrikassa syyskuussa päättynyt Lonminin Marikana-kaivoksen lakko kesti kuusi viikkoa. Sovitut palkankorotukset ovat kymmenestä 22 prosenttiin tehtävästä riippuen. Lakkoilua seuranneet mielenosoitukset johtivat ainakin 45 ihmisen kuolemaan. Platinan maailman markkinahinta kohosi arviolta 21 prosenttia lakon seurauksena. Lonminin Marikana-kaivos tuottaa noin kymmenen prosenttia maailman platinasta. EU:n raaka-aine-aloitteen yksi tavoite on raaka-aineiden saannin turvaaminen eurooppalaisista lähteistä. Suomella ja muilla Pohjoismailla on merkittävä rooli Eurooppalaisen kaivostoiminnan potentiaalisena kasvualueena maaperän tarjoamien mahdollisuuksien ja maankäytöllisten lähtökohtien vuoksi. GTK:n arvion mukaan tunnettujen platinametallien osuus mahdollisesti olemassa olevista kokonaisvarannoista on vain noin 2 prosenttia. Syyskuussa 2012 julkistetun nikkeliraportin mukaan Suomessa olisi noin 100 löytymätöntä nikkeliesiintymää. Tutkimuksissa ei ole selvitetty esiintymien hyödynnettävyyttä. Kilpailu kasvavien raaka-ainemarkkinoiden hallinnasta on käynnissä. Investointeja raaka-aineiden globaaliin tarpeeseen tuleville vuosikymmenille tehdään nyt. Kaivostoiminta sijoittuu maihin, joiden kilpailukyky ja kaivostoiminnan muut toimintaedellytykset ovat kunnossa. Tämän raportin liitteenä olevan Finpron raportin mukaan Australiassa on menossa vuosisadan investointibuumi. Australiassa suunnitellaan yli 700 miljardin euron edestä investointeja seuraaville viidelle vuodelle. Näistä kaksi kolmasosaa liittyy kaivos-, öljyja kaasuteollisuuteen sekä niiden infrastruktuurihankkeisiin. Kysynnän kasvu mahdollistaa myös uusien yritysten tulon markkinoille. Ennen pitkää kysyntä ja tuotanto saavuttavat ta- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 81

83 sapainon ja uusien toimijoiden markkinoille tulo vaikeutuu. Suomi on sijoittunut korkealle kaivosalan vetovoimaisuusarvioinneissa. Suomi on globaalissa kaivostoiminnassa kuitenkin pieni maa, eikä Suomen kaivosten tuotannolla tyydytetä globaalia mineraalien kysynnän kasvua. Kaivostoiminnalla Suomessa on merkitystä ennen kaikkea suomalaisten hyvinvoinnin ja talouden kasvulle. Jos valmisteilla olevat uudet kaivokset ja kaivosten laajennukset toteutuvat, metallimalmikaivosten kokonaislouhinta kasvaa noin 250 miljoonaan tonniin tällä vuosikymmenellä. Se olisi lähes kuusi kertaa vuoden 2011 louhinnan verran. Malmin louhinta kasvaisi noin 92 miljoonaan tonniin. Talvivaaran osuus louhinnasta laskisi noin 30 prosenttiin nousten laajennuksen toteutuksen jälkeen noin 60 prosenttiin. Talvivaaran tuotannon laajennus Ni-tonniin on otettu laskelmaan vuodelle Kuva 63: Metallimalmin louhinnan kehitysennuste vuoteen ,00 250,00 milj. tonnia 200,00 150,00 100,00 50,00 0,00 Metallimalmin louhinta Metallimalmin sivukiven louhinta Kaivostoiminnan tulevaa painopistettä voi ennakoida ja arvioida menossa olevien malminetsintäpanostusten pohjalta. Malminetsinnän painopisteen muutokset ennakoivat tulevia muutoksia myös kaivostoiminnan alueellisessa jakautumisessa. Metals Economics Groupin (MEG) PDAC:lle International Convention seminaaria varten tekemän raportin mukaan maailman non-ferrous-malminetsintäbudjetti oli kaikkiaan 18,2 miljardia USD. Panostukset malminetsintään kasvoivat noin 63 prosenttia edellisestä vuodesta. Kahden viime vuoden aikana panostukset malmietsintään ovat lisääntyneet merkittävästi vuoden 2009 tasosta, joka oli 7,32 miljardia USD. Lisäksi rautamalmin etsintään käytettiin arviolta 1,84 miljardia USD vuonna Sijoitukset malminetsintään lisääntyivät kaikilla alueilla. Suurimmat dollarimääräiset lisäykset olivat Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Afrikan suhteellinen osuus kasvoi eniten edellisen vuoden 13 prosentista 15 prosenttiin koko malminetsinnän investoinneista. Kolmen suurimman maan Kanadan, Australian ja USA:n osuus malminetsinnästä on yhteensä 39 prosenttia. Näiden lisäksi muita merkittäviä etsinnän kohdemaita ovat Meksi- 82 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

84 ko (6 %), Chile (5 %), Peru (4 %), Kiina (4 %), Venäjä (3 %) sekä Columbia ja Argentiina (3 %). Kulta ja perusmetallit ovat useimmiten malminetsinnän tavoitteena. Rahoitustilanne alkuvuonna 2012 ei ole helpottunut. Etsintää on kohdennettu tärkeimpiin kohteisiin. Ellei rahoitustilanne parane, junioriyhtiöiden tekemä etsintä väistämättä vähenee (MEG ). Kuva 64: Maailman (nonferrous) malminetsintäbudjetin jakautuminen alueittain vuonna 2011 Autralia 13 % USA 8 % Tyynenmeren saaristo 5 % Latinalainen Amerikka 25 % Afrikka 15 % Eurooppa/Ent. NL/Aasia 16 % Kanada 18 % Lähde: World Exploration Trends, A Special Report from Metals Economics Group for the PDAC International Convention 2012 Suomessa malminetsintään investoitiin vuonna 2011 yhteensä 81 miljoonaa euroa, lisäystä edelliseen vuoteen nähden oli 33 prosenttia. Etsintää on viime vuosina rajoittanut lupakäsittelyn ruuhkautuminen ja etsintälupien saannin pitkittyminen. Lupakäsittelyresursseja on lisätty Tukesissa, ja käsittelyjonossa olevien lupahakemusten määrä on jo alkanut pienentyä. Malminetsintähakemusten ja malminetsintävaraushakemusten pinta-alat ovat kasvaneet merkittävästi. Onko kasvu pysyvä vai kaivoslain muutoksesta johtuva tilapäinen piikki, on toistaiseksi vaikea arvioida. Ennen uuden kaivoslain voimaanastumista jätettyjä hakemuksia on vielä käsittelyssä. Taulukko 26: Suomessa malminetsintää harjoittaneiden yhtiöiden määrä ja panostukset etsintään Yhtiöiden lukumäärä n. 40 Panostukset etsintään, milj. 54,3 60,1 50,5 60,9 81 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö ja Tukes TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 83

85 Kuva 65: Kaivoslupien ja -lupahakemusten piirissä olevien maa-alueiden pinta-alat , , ,00 km , , /9 2009/9 2010/9 2012/7 0,00 Lähde. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Tukes 8.1 Visio Kaivosteollisuus nähdään Suomessa valtiovallan taholla yhtenä tulevaisuuden kasvualana, jonka kehittymistä edistetään. Suomen kansallinen mineraalistrategia, joka sisältää kaivosteollisuuden lisäksi kiviainesteollisuuden, luonnonkiviteollisuuden ja näihin liittyvän teknologiateollisuuden, julkistettiin lokakuussa Strategiassa vuoteen 2050 ulottuva visio, strategiset tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset on muotoiltu seuraavasti: Suomi on mineraalien kestävän hyödyntämisen globaali edelläkävijä ja mineraaliala on yksi kansantaloutemme tukipilareista. Strategiset tavoitteet ovat: Kotimaisen kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen Ratkaisuja globaaleihin mineraaliketjun haasteisiin Ympäristöhaittojen vähentäminen Toimenpide-ehdotuksia esitetään neljälle aihealueelle: 1. Mineraalipolitiikan vahvistaminen 2. Raaka-aineiden saatavuuden turvaaminen 3. Kaivannaistoiminnan ympäristövaikutusten vähentäminen ja tuottavuuden lisääminen 4. T&K-toiminnan ja osaamisen vahvistaminen 84 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

86 8.2 Kilpailukyvyn kehitysennuste Suomen kansainvälistä kilpailukykyä kaivostoiminnassa kuvaa Suomen sijoitus The Fraser Instituten tekemässä globaalissa vertailussa. The Fraser Institute, joka on riippumaton tutkimuslaitos, kokoaa vuosittain kaivostoimijoiden näkemykset eri maiden vetovoimaisuudesta kaivostoiminnan harjoittamiselle. Selvitys tehdään kyselytutkimuksena. Arvioitavia osaalueita ovat kansalliset poliittiset linjaukset ja hallinnon ennustettavuus, voimassa olevien säädösten tulkinta ja toimeenpano, ympäristölainsäädäntö, säännösten monimutkaisuus ja epäjohdonmukaisuus, verotus, epävarmuus alkuperäiskansojen maaoikeuksista ja suojelualueista, infrastruktuuri, sosioekonomiset sopimukset, poliittinen stabiliteetti, työvoimakysymykset, geologinen tietoaineisto ja turvallisuus. Jokaisella arviointialueella muodostetaan maiden välinen vertailulista, ranking. Kokonaisarvio (Policy Potential Index) lasketaan kaikista osa-alueista tietyn laskentamenetelmän mukaisesti. Suomi on viime vuosina sijoittunut arvioissa kärkipäähän. Arvioinnissa 2009/2010 Suomi oli kolmannella sijalla ja 2010/2011 sijoitus oli viides. Viimeisimmässä arvioinnissa 2011/2012 Suomi oli toisena Kanadan New Brunswickin jälkeen. Ympäristövaatimusten kiristyminen ja epävarmuus kaivosverosta voivat vaikuttaa Suomen sijoitukseen. Investoijien halukkuus sijoittaa Suomeen laskee. Kaivosten lupien pitkät käsittelyajat ja niihin liittyvät valitusajat heikentävät Suomen kaivoshankkeiden asemaa kilpailtaessa kansainvälisestä pääomasta sekä etsintävaiheessa että kaivoksen perustamisvaiheessa. Suomella voisi olla mahdollisuus saada kilpailuetua toimimalla yhteistyössä jo ennen kuin ongelmia syntyy ja asiat pitkittyvät. Pienen maan toimijoiden hyvä keskinäinen tuntemus on vahvuus, jonka varaan voitaisiin kehittää maailman parhaiten toimivat ja tehokkaat menettelyt. Kustannusten hallinta on globaaleilla markkinoilla määräytyvien hintojen vallitessa ratkaiseva kilpailukyvyn kannalta. Kustannusten maltillinen kasvu ja kehityksen ennustettavuus ovat olleet Suomen etuja kansainvälisessä vertailussa. Pula osaavasta työvoimasta nostaa henkilöstökustannusten kasvun riskiä. 8.3 Koulutus ja kehittämistoiminta Kaivannaisalan työvoiman tarvetta ja koulutusta selvitetään työryhmässä, jossa on mukana koulutusorganisaatioita ja yritysten edustajia. Työryhmän raportti valmistuu vuoden lopulla. Alan yliopistotason koulutusta on ollut Teknillisessä korkeakoulussa. Kaivostoiminnan alasajon jälkeen myös alan koulutustarjonta ja alan kehittäminen loppuivat lähes kokonaan 1990-luvulla. Nopeana toimenpiteenä kasvaneeseen osaavan henkilöstön tarpeeseen on järjestetty yrityksille räätälöityjä täydennys- ja muuntokoulutuksia. OTAFOKUS (Aalto-yliopisto, Teknillinen korkeakoulu) kouluttaa alan osaajia muuntokoulutuksena. Ensimmäiselle kurssille osallistui 12 opiskelijaa. Toiselta kurssilta (60 op) OTAFOKUS Kaivos valmistui 13 opiskelijaa syyskuussa Tammikuussa 2012 käynnistyi OTAFOKUS Rikastus erikoistumisohjelma (60 op), jossa kouluttaudutaan noin 1,5 vuodessa rikastustekniikan osaajaksi. OTAFOKUS-ohjelmat on tar- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 85

87 koitettu diplomi-insinöörin, AMK-insinöörin tai muun sopivan pohjakoulutuksen hankkineille alasta kiinnostuneille henkilöille. Vuonna 2007 Oulun yliopistossa toimintansa aloitti Oulu Mining School, vuorialan koulutus- ja tutkimusverkosto, jonka ydintoimijoita ovat geotieteiden laitos, prosessi- ja ympäristötekniikan osasto sekä koulutus- ja tutkimuspalvelut. Geotieteiden laitos vastaa kaivosalalle erikoistuneiden geologien perus- ja jatkokoulutuksesta sekä vastaavasti prosessija ympäristötekniikan osasto kaivosalalle erikoistuneista diplomi-insinööreistä. Koulutusja tutkimuspalvelut vastaa täydennyskoulutuksesta. Ensimmäinen ESR-osarahoitteinen GeoPros PD -täydennyskoulutusohjelma (80 op) käynnistyi Koulutukseen osallistui 11 opiskelijaa. Oppisopimuskoulutuksena käynnistetty GeoPros PD -erikoistumisohjelma (60 op) alkoi marraskuussa 2010 ja päättyy 2012 lopussa. Koulutuksen aloitti 27 opiskelijaa. Kolmas erikoistumisohjelma GeoPros PD 2012 (60 op) käynnistyi helmikuussa Itä- ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakouluissa kaivosalaan liittyvää koulutusta on tarjolla tutkintojen suuntautumisvaihtoehtoina. Kajaanin AMK:ssa kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa valittavana on kaivostuotannon suuntutuminen, Kemi-Tornion AMK painottuu sähkötekniikkaan ja kunnossapitoon ja Rovaniemen AMK infrastruktuurin rakentamiseen. Ammattikorkeakoulut valmistelevat yhteistä kaivosalan AMK-insinöörikoulutusta, joka käynnistyy syksyllä Kaivosalan ammattitutkinnon voi suorittaa Ammattiopisto LAPPIAssa (Kemi-Tornion koulutuskuntayhtymä) ja Lapin ammattiopistossa (LAO, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä). Työntekijöitä uusiin kaivoshankkeisiin koulutetaan myös yrityskohtaisesti työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. 86 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

88 9 Yhteenvetoanalyysi SWOT-analyysi kiteyttää kaivosteollisuuden vahvuudet ja heikkoudet ja hahmottaa alan mahdollisuuksia ja uhkia. VAHVUUDET Suomen kallioperän malmipotentiaali Suomen monet EU:lle kriittiset raaka-aineet Hyvä infrastruktuuri Poliittisesti stabiili yhteiskunta Valtiovallan myönteinen suhtautuminen kaivosteollisuuteen Kansalaisten pääsääntöisesti myönteinen suhtautuminen kaivosteollisuuteen Korkea yleinen koulutuksen taso Hyvä geologinen perusdata saatavilla GTK:sta Suomen hyvä imago kaivosteollisuudessa globaalisti Vahva teknologiaosaaminen ja alan laitevalmistus MAHDOLLISUUDET Valtaosa mahdollisesti olemassa olevista varannoista on vielä löytymättä. Esimerkiksi GTK:n arvion mukaan tunnettujen platinametallien osuus mahdollisesti olemassa olevista kokonaisvarannoista on vain noin 2 % Kaivostoiminnan imago muuttuu ja ala nähdään modernina high-tech-teollisuutena Kaivostoiminnan kehitys luo mahdollisuuksia arvoketjussa sekä erikoistuneen alihankintatoiminnan että jatkojalostuksen kehittymiselle Kuljetusinfran synerginen kehittäminen esim. matkailun tarpeiden kanssa HEIKKOUDET Kotimaisten pääomien puute ja kehittymättömät kotimaiset kaivosalan rahoitusmarkkinat Pitkät ja aikaa vievät lupaprosessit Pula ammattitaitoisesta ja kokeneesta työvoimasta Alan koulutuksen ja tutkimuksen riittämättömyys nykyiseen kysyntään nähden Alihankkijoiden vielä osin riittämättömät valmiudet yhteistyöhön kansainvälisten yritysten kanssa Kaivosalan imagon perusta viime vuosisadan puolivälin toiminnassa, ei pidetä high-tech-alana Tiedon puute kaivosalan perusteista julkisessa keskustelussa UHAT Globaalissa talouskehityksessä tapahtuvat muutokset Rahoituksen vaikeutuminen talouden epävarmuuden jatkuessa Ennustettavuuden vähentyminen ja riskien kasvu karkottavat investoijat Kilpailu koulutetusta työvoimasta kasvaa ja nostaa kustannuksia Kapasiteettipula teknologia- ja laitetoimituksissa Kykenemättömyys intressiristiriitojen sovittelussa rajoittaa maankäyttöä Lainsäädännöllä heikennetään alan toimintaedellytyksiä -- jätelainsäädäntö ja jätemaksut, mahdollinen sivukiven luokittelu jätteeksi -- rikkidirektiivi -- ympäristönsuojelulainsäädäntö Kaivosten ympäristöpäästöt pilaavat ympäröivän luonnon -- Uuden kaivoslain vaikutukset kaivostoimintaan -- korvaukset maanomistajille -- lunastettavan maan hinta -- lupaprosessien pituudet karkottavat etsintäyhtiöt TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 87

89 10 Julkinen rahoitus Syyskuussa 2008 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kaivosteollisuuden tukemisesta. Tuen edellytyksenä on, että projekti on kooltaan ja kestoltaan riittävä, jotta sillä on merkittävä vaikutus kansalliseen ja alueelliseen työllisyyteen ja talouteen. Tukea voidaan myöntää budjetista kaivoksia palvelevan infrastruktuurin rakentamiseen, kuten voimalinjoihin, vesilaitteisiin ja viemäröintiin sekä tutkimustunneleihin. Valtio voi rahoittaa myös investointeja kaivoskuljetusten vaatimiin teihin, rautateihin ja satamiin. Rahoitusta on myönnetty mm. Talvivaaran kaivosrataan, Kevitsan kaivostien ja kaivosinfrastruktuurin rakentamiseen. Tänä vuonna rahoitusta on myönnetty Taivaljärven hopeakaivoksen käynnistämiseen tarvittavan infrastruktuurin rakentamiseen. Yritysten tarvitsemien työntekijöiden koulutusta on rahoitettu työvoimapoliittisena koulutuksena. ELY-keskukset toimivat rahoituspäätösten paikallisina valmistelijoina ja toimeenpanijoina. ELY-keskusten ja TEM:n kaivosalalle myöntämät tuet vuonna 2011 olivat yhteensä vain euroa. Tukea myönnettiin kolmelle hankkeelle, joista yksi oli yrityksen kehittämisavustusta ja kaksi valmistelurahoitusta. Valmistelurahoituksesta toinen suuntautui kaivosalalle palveluja tarjoavalle yritykselle. Tuet myönnettiin yrityksille Lapin ja Kainuun ELYkeskusten alueilla. Metallimalmien louhinnan toimialalle tehtiin 48 tukityöllistämispäätöstä, yhteensä euroa. Pääosa työllistämistukipäätöksistä, 37 kappaletta ja yhteensä euroa, on ohjautunut Kainuuseen. Tukea yhteishankintakoulutussopimuksille myönnettiin yhdeksälle hankkeelle yhteensä euroa. Yhteishankintakoulutussopimukset sijoittuivat Uudenmaan, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueille. Maaseutuohjelmasta yritystukea myönnettiin vuonna 2011 yhdelle yritykselle toimialaluokassa muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) yhteensä euroa. Myönnetty investointituki kohdistui Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle. Suomen Teollisuussijoitus Oy (TESI) osallistuu kaivoshankkeisiin suorilla pääomasijoituksilla. TESI hallinnoi tämän vuoden valtion budjetista osoitettua 30 miljoonan euron rahoitusta kaivosalalle. TESIn sijoitussalkkuun kuuluvat seuraavat kaivosyhtiöt (Suomessa olevat kaivoshankkeet): Altona Mining Ltd. (Kylylahden kaivos), Endomines AB (Pampalon kultakaivos), Nordic Mining ASA (litiumkaivos), Northland Resources S.A. (Hannukaisen rautakaivos) ja Sotkamo Silver AB (Taivaljärven hopeakaivos). TESI on ollut mukana myös Talvivaaran rahoituksessa, mutta on nyt jo irtaantunut yhtiöstä. Finnvera Oy myöntää lainoja ja takauksia sekä tekee suoria pääomasijoituksia tytäryhtiöidensä kautta. Vuonna 2011 Finnvera myönsi tukea yhteensä noin 2,226 miljoonaa euroa viidelle hankkeelle kaivosalalla. Lähes kaikki eli 2 miljoonaa euroa myönnettiin metallimalmien louhintaan. Tuet myönnettiin Kainuuseen, Lappiin ja Pohjois-Pohjanmaalle. Tekesin kesäkuussa 2011 käynnistynyt Green Mining -ohjelma rahoittaa yritysten ja tutkimuslaitosten kehityshankkeita. Ohjelman kokonaisbudjetti on noin 60 miljoonaa euroa ja se kestää vuoden 2016 loppuun. Ohjelmasta tähän mennessä rahoitettujen kaikkien hankkeiden kokonaisbudjetti on noin 24 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoitus on 12,9 miljoo- 88 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

90 naa euroa. Yrityshankkeiden kokonaisbudjetti on 13,4 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoitusosuus on 5,6 miljoonaa euroa. Maakuntien liitot Lapissa ja Itä-Suomessa ovat rahoittaneet kaivosalan tukemiseen liittyneitä kehityshankkeita. Esimerkiksi Lapissa on tuettu kaivospaikkakuntien valmistautumista kaivostoiminnan vastaanottamiseen. Tarkempia tietoja kaivoshankkeiden rahoituksista löytyy työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusta Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 89

91 11 Lähteet Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä /468 Geologian tutkimuskeskus (GTK), Tilastokeskus, Tullihallitus, Ulkomaankauppatilasto, Työ- ja elinkeinoministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Toimiala Online, World Mineral Statistics , British Geological Survey, worldstatistics.html World Mineral Production , British Geological Survey, World Mineral Production , British Geological Survey, World Mineral Production , British Geological Survey, World Mineral Production , British Geological Survey, Iron ore market , United Nations Conference on Trade and Development Trust Fund on Iron Ore Information, UNCTAD, 2011 Iron ore market , United Nations Conference on Trade and Development Trust Fund on Iron Ore Information, UNCTAD, 2012 Tuusjärvi M., Virtanen K., Tontti M., Ahtola T., Kinnunen K., Luodes H., Torppa A., Hyvärinen J., Kallio J., Holmijoki O. ja Vuori S.: Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2008, Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 179, 2009, Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Raaka-aineita koskeva aloite työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisten tarpeiden täyttäminen. KOM (2008) 699 lopullinen, LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2008:0699:FIN:FI:PDF Ericsson Magnus: Global mining towards 2030: Background material and food for thought for the Finnish mineral policy process Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 187, 2010, tr/tr187.pdf Background Paper, The Outlook for Metals Markets Prepared for G20 Deputies Meeting Sydney 2006, The World Bank Group, Oil, Gas, Mining and Chemicals Department, Washington, September 2006, International Finance Corporation s Policy on Social & Environmental Sustainability, April 30, 2006, The Equator Principles, A financial industry benchmark for determining, assessing and managing social & environmental risk in project financing, July 2006, Equator_Principles.pdf Pan European code for reporting of exploration results, mineral resources and reserves ( The PERC Reporting Code ), The Pan-European Reserves and Resources Reporting Committee (PERC), 2008, World Exploration Trends, A Special Report from Metals Economics Group for the PDAC International convention 2010, MEG Metals Economics Group 90 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

92 World Exploration Trends, A Special Report from Metals Economics Group for the PDAC International convention 2011, MEG Metals Economics Group Ericsson Magnus, Larsson Victoriya: E&MJ s Annual Survey of Global Mining Investments, Engineering and Mining Journal Special Edition for Distribution at PDAC, 2011 Ericsson Magnus, Larsson Victoriya: E&MJ s Annual Survey of Global Mining Investments, Engineering and Mining Journal Special Edition for Distribution at PDAC, 2012 Investment fundamentals: Understanding mineral exploration and resource development and the relationship to company stock prices, March 6, 2010, PDAC Fred McMahon and Miguel Cervantes: Survey of Mining Companies 2009/2010, The Fraser Institute, April 2010, Fred McMahon and Miguel Cervantes: Survey of Mining Companies 2009/2010, 2010 Mid-Year Update, The Fraser Institute, August 2010, Fred McMahon and Miguel Cervantes: Survey of Mining Companies 2010/2011, The Fraser Institute, March 2011, Fred McMahon and Miguel Cervantes: Survey of Mining Companies 2011/2012, The Fraser Institute, February 2012, publications/mining-survey pdf Critical raw materials for the EU, Report of the Ad-hoc Working Group on defining critical raw materials, European Commission, Enterprise and Industry, Version of 30 July 2010, policies/raw-materials/documents/index_en.htm Annex V to the Report of the Ad-hoc Working Group on defining critical raw materials, European commission, Enterprise and Industry, Version of 30 July 2010, Improving framework conditions for extracting minerals for the EU, European Commission, Enterprise and Industry, , Improving framework conditions for extracting minerals for the EU, Abridget report of the Ad-hoc Working Group on Exchanging Best Practice on Land Use Planning, Permitting and Geological Knowledge Sharing, European Commission, Enterprise and Industry, , raw-materials/documents/index_en.htm Guidance Document, Non-energy mineral extraction and Natura 2000, European Commission, Environment, July 2010, Niemi, Tom: Kaivosrahoituksen selvitysmiestehtävä, Työ- ja elinekinoministeriö,2011, Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle perushyödykemarkkinoihin ja raaka-aineisiin liittyviin haasteisiin vastaaminen, KOM/2011/0025 lopull., HTML EU challenges China s rare earth export restrictions, Lehdistötiedote , eu/doclib/press/index.cfm?id=785 Green Mining -ohjelma, Suomen mineraalistrategia, Hernesniemi, Hannu, Birgitta Berg-Andersson, Olavi Rantala, Paavo Suni: Kalliosta kullaksi - kummusta klusteriksi, Suomen mineraaliklusterin vaikuttavuusselvitys, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA, 2011 Reini Kaarina, Määttä, Susanna ja Törmä Hannu: Talvivaaran kaivoksen jalostusketjun ja siihen liittyvien investointien aluetaloudelliset vaikutukset, Helsingin yliopiston Ruralia-intituutti, raportteja 73, 2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 91

93 Rasialinen, K., Eilu, P., Äikäs, O., Halkoaho, T., Iljina, M., Juopperi, H., Kontinen, A., Kärkkäinen, N., Makkonen, H., Manninen, T., Pietikäinen, K., Räsänen, J., Tiainen, M. Tontti, M., and Tötmänen T.: Quantitative mineral resource assessment of nickel, copper and cobalt in undiscovered Ni-Cu Deposites in Finland, Report of Investiocation 194, Geologigal Survey of Finland, 2012 Kauppila, Päivi, Marja Liisa Räisänen ja Sari Myllyoja (toim):metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt, Suomen ympäristö 29/2011, Suomen ympäristökeskus, 2011 Råvaror och kommunikationer i Barents, TRV 2011/31274, Trafikverket TMR Advanced Rare-Earth Projects Index, Technology Metal Research com/metrics-indices/tmr-advanced-rare-earth-projects-index/ Esmerk-uutiset Agnico-Eagle mines Ltd., Akkerman Exploration B.V., Altona Mining LTd., Anglo American plc, Belveder Resources Ltd., BHP Billiton, Dragon mining Ltd, Endomines AB, First Quantum Minerals Ltd., Inmet Mining Corporation, Index Mundi, Lappland Goldminers AB, Luossavaara-Kiirunavaara AB, LKAB, Mawson Resources Ltd. Mondo Minerals B.V., Nordkalk Oy, Nordic Mines AB, Nordic Mining ASA, Nortec Minerals Corp., Northland Resources S.A., Omya PCC (Finland) Oy, Paroc Oy Ab, Rio Tinto plc, Sibelco Nordic Oy Ab, Sydvaranger Gruve AS, Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj, Vale S.A., Yara International ASA, 92 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

94 Liite 1 Kaivossektori Latinalaisessa Amerikassa ja Australiassa TEM-Toimialaraportin liite Finpro Americas Heta Pyhälahti Kaivosteollisuuden kehitys Latinalaisessa Amerikassa Finpro Australia Riku Laanti Kaivosteollisuuden kehitys Australiassa Finpro Helsinki Kaivoskoneiden ja -laitteiden kysyntä maailmassa Viiden kilpailuvoiman analyysi Kaivosyritysten ja metallien jalostajien hankintamenosuunnitelmat vuonna 2012 Yhteystiedot: Finpro Lokakuu 2012

95 Kaivosteollisuus Latinalaisessa Amerikassa Sisällysluettelo 1 Kaivosteollisuuden kehitys Latinalaisessa Amerikassa Kaivosteollisuusinvestoinnit kasvavat Latinalaisessa Amerikassa Vakaan toimintaympäristön kaivosmaat Latinalaisessa Amerikassa Kehittyvän toimintaympäristön kaivosmaat Latinalaisessa Amerikassa Kaivosteollisuuden trendejä Latinalaisessa Amerikassa Green mining Chilen ja Perun kaivosteollisuudessa Kaivosteollisuuden kehitys Australiassa Australian talous vankassa kasvussa Australian kaivosteollisuus kasvun veturina Australian kaivostuotanto ja kaivannaisvarat Australian vakaa toimintaympäristö Kaivosteollisuuden trendejä Australiassa Green mining Australian kaivosteollisuudessa Kaivoskoneiden ja -laitteiden kysyntä maailmassa Viiden kilpailuvoiman analyysi Kaivosyritysten ja metallien jalostajien hankintamenosuunnitelmat vuonna Finpro - 3 -

96 Kaivosteollisuus Latinalaisessa Amerikassa 1 Kaivosteollisuuden kehitys Latinalaisessa Amerikassa Latinalaisen Amerikan tärkeimpien maiden taloudet ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeammin kuin Euroopan maiden tai Yhdysvaltojen taloudet. Näitä keskeisiä maita ovat Brasilia, Meksiko, Chile, Argentiina, Peru ja Kolumbia. Inflaatio on pysynyt kohtuullisella muutaman prosentin tasolla joitain poikkeuksia lukuunottamatta. Latinalainen Amerikka Latinalaisessa Amerikassa sijaitsee merkittävä osa maailman kaivannaisvaroista. Seuraava kuva kertoo kaivostuotannon tärkeimpien metallien Latinalaisen Amerikan osuudesta. Latinalaisen Amerikan %-osuus maailman mineraalituotannosta Lähde: USGS, ICSG, ILZSG, INSG, Cochilco Finpro - 4 -

97 Kaivosteollisuus Latinalaisessa Amerikassa Latinalaisen Amerikan kaivosmaiden sijoituksia maailmanlaajuisessa vertailussa on koottu alla olevaan taulukkoon tuotannon suuruuden mukaan. Tämä taulukko ei ole kattava, esimerkiksi Jamaika ja Venezuela ovat tärkeitä bauksiittien tuotantomaita. Toisaalta Chile, Peru ja Meksiko ovat kärkisijoilla molybdeenien tuotannossa. Sija mineraalien tuottajana maailmassa Maa / Kaivannainen Peru Meksiko Chile Brasilia Bolivia Argentiina Kolombia Sija Kupari Hopea Kulta Sinkki Tina Bauksiitti 3. Sijoitukset perustuvat vuoden 2010 arvioituun tuotantoon 1.1 Kaivosteollisuusinvestoinnit kasvavat Latinalaisessa Amerikassa Kaivosteollisuuden tulevat investoinnit Latinalaisessa Amerikassa ovat kasvussa. Seuraava taulukko sisältää arvioidut kaivosteollisuuden investoinnit perustuen kunkin maan julkistettuihin investointeihin ja maan asiantuntijaorganisaatioiden arvioon. Malminetsintää, perustustöitä tai jalostusinvestointeja ei ole laskettu mukaan. Sija vertailussa Tärkeimmät kaivosmaat Kokonaisinvestoinnit miljoonaa USD 1 Chile Brasilia Peru Kolumbia Meksiko Argentiina Ecuador Panama Lähde: CESCO Latinalaisen Amerikan geologinen potentiaali yhdistettynä institutionaaliseen vakauteen sekä materiaaliset edellytykset kaivosteollisuudessa ovat huomattavia etuja verrattuna Afrikan tai Aasian kaivostoimintaan. (Cesco) Finpro - 5 -

98 Kaivosteollisuus Latinalaisessa Amerikassa Vertailussa, jossa arvioitiin tärkeimpien kaivosmaiden tomintaympäristöä talousjärjestelmän, poliittisen ympäristön, sosiaalisten näkökulmien, lupamenettelyn sekä valuuttavakauden ja verojen kannalta päästiin seuraaviin tuloksiin. Sija vertailussa Kaivosmaa Arvioinnin pisteet 1 Australia 57 2 Kanada 52 3 Chile 51 4 Brasilia 45 5 Meksiko 43 6 USA 41 7 Kolumbia 39 8 Peru 36 9 Argentiina Bolivia 11 Lähde: Behre Dolbear Group Inc. 1.2 Vakaan toimintaympäristön kaivosmaat Latinalaisessa Amerikassa Chilessä, Brasiliassa, Perussa ja Meksikossa kaivosyritysten toimintaympäristö ja -säännöt ovat jo pitkälti vakiintuneet. Suomalaiset kaivosyritykset ja kaivoskoneiden toimittajat ovat olleet aktiivisia varsinkin Chilessä jo pitkään. Kaivoskoneiden vienti Meksikoon ja Chileen on vapaakauppasopimusten takia yksinkertaista, Perun ja EU:n välinen kauppasopimus on allekirjoitusta vaille valmis. Brasilian kaupassa tulee ottaa huomioon mahdolliset tuontitullit ja eri osavaltioiden verotuskäytännöt. Chilessä kaivosteollisuus on vahvasti suuntautunut kuparin tuotantoon, jossa se on maailmanlaajuisesti johtavassa asemassa. Siellä onkin 28 prosenttia maailman kuparivarannoista. Tällä hetkellä panostetaan merkittävästi myös kullan tuotantoon, kuten myös ei-metallisiin kaivostuotteisiin. Kaivosteollisuuden kasvu Chilessä tapahtuu pääosin olemassa olevia kaivoksia laajentamalla. Vesivarojen vähäisyys ja energian saatavuus kaivosalueilla asettavat omat haasteensa tuotannon kasvattamiselle. Chilen kaivosteollisuuteen suunnatut investoinnit ovat ennätyksellisiä, julkaistuja investointeja on miljardin USD:n arvosta vuoteen 2020 mennessä. Investointeja tekevät sekä kansalliset että kansainväliset länsimaiset kaivosyhtiöt. Perussa kaivosteollisuus on kaivannaisten osalta monipuolista. Kaivosteollisuuden kasvu on vahvaa, erityisesti ulkomaisten yritysten investoidessa alalle. Kaivosteollisuuden tulevia investointeja on julkistettu 56 miljardin USD:n arvosta. Myös kiinalaiset ovat tehneet merkittäviä investointeja Peruun, mikä on konetoimittajille huomion arvoista johtuen kiinalaisten kaivosten kiinalaisia tuotteita suosivasta hankintapolitiikasta. Useat toimijat kuten insinööritoimistot ja konetoimittajat ovat ensin toimineet Perussa Chilestä käsin, mutta markkinoiden vahvistumisen myötä perustaneet viime vuosina tytäryhtiöitä tai hakeneet partnereita Perusta. Tunnusomaista toiminnalle Perussa on, että kaivosten on huolehdittava hyvin yhteiskuntasuhteista sekä otettava tarkasti huomioon ympäristösäännökset. Finpro - 6 -

99 Kaivosteollisuus Latinalaisessa Amerikassa Brasiliassa valtionyhtiöt Vale ja Petrobras ovat hyötyneet kaivosalan valtiollisista uudistuksista, joilla pyritään aktivoimaan kaivossektoria. Kaivosteollisuuden suunnitellut investoinnit ovat 58 miljardin USD:n tasoa. Brasilian kaivostuotanto ja metallin jalostus ovat hyvin monipuolisia. Brasiliassa tuotetaan noin 46 teollista mineraalia ja 22 metallia. Pääkaivannaiset Brasiliassa ovat rauta ja nikkeli sekä bauksiitti. Brasilia investoi myös uusien öljyesiintymiin. Meksikossa on investoitu huomattavasti malminetsintään, joka tähtää uusien kaivosten perustamiseen. Erityisesti kanadalaiset junioriyhtiöt ovat olleet aktiivisia. Kaivosteollisuuden tulevat julkistetut investoinnit ovat tällä hetkellä noin 13 miljardia USD. Kaivannaisista tärkeimmät ovat kulta, hopea ja kupari. Meksikolla on myös merkittävät öljyvarannot. Kohtuuhintaisen energian saatavuus Meksikon kaivosalalla on turvattu, mutta vedensaantiin on kiinnitettävä erityisesti huomiota. Haasteita luovat myös ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, ympäristökysymykset ja maanomistuskysymykset. Latinalaisen Amerikan suurimmat kaivosyhtiöt ovat Brasiliassa, Chilessä ja Meksikossa Latinalaisen Amerikan suurimmat kaivokset Kaivos Maa Myynti, miljoonaa USD Voitto, miljoonaa USD 1 Vale Brasilia Codelco Chile Grupo Mexico Meksiko Escondida Chile Peñoles Meksiko Antofagasta Chile Collahuasi Chile Samarco Brasilia Kehittyvän toimintaympäristön kaivosmaat Latinalaisessa Amerikassa Kolumbia on muuttumassa merkittävien hiili- ja kultaesiintymien sekä kehittyvän toimintaympäristönsä vuoksi hyvin kiinnostavaksi kaivosmaaksi. Yritysten toimintaympäristö Kolumbiassa on muuttunut esimerkillisesti muun muassa parantuneen turvallisuuden ja investointisuojan osalta. Myös avoin kauppapolitiikka esimerkiksi allekirjoitusta vaille valmis vapaakauppasopimus EU:n kanssa helpottaa kaivosalan konetoimittajien toimintaa tässä kohdemaassa. Maan talous on muutenkin hyvässä kasvussa. Argentiinassa kaivostoimintaa helpottava laki tuli voimaan noin 15 vuotta sitten. Malmin etsintä on ollut vilkasta ja uusia kaivosoperaatioita on aloitettu. Kaivosalan toimintaedellytyksissä Argentiinan osavaltioiden välillä on kuitenkin huomattavia eroja, positiivisin kehitys on ollut Saltan ja San Juanin alueilla. Paikallista valmistusta suosivat tuonnin rajoitukset ovat olleet viime aikoina haasteena konetoimittajille. Finpro - 7 -

100 Kaivosteollisuus Latinalaisessa Amerikassa Ecuadorin kaivosala on kehittymässä, mutta ulkomaisille yrityksille maan toimintaympäristö on vielä suhteellisen vaativa. Uudistuksia kaivosalan toiminnan ohjaamiseksi on tehty viime vuosina. Valtionyhtiön perustamista varantojen parempaan hyödyntämiseen on valmisteltu. Ecuadorissa on kuparija kultaesiintymiä. Bolivian toimintaympäristö on ulkomaisille yrityksille hyvin vaativa muun muassa valtion voimakkaan osallistumisen ja ohjauksen vuoksi. Bolivialla on runsaat mineraalivarat, mutta niiden hyödyntäminen vaatii merkittäviä investointeja. Useat Latinalaisen Amerikan pienet maat ovat tehneet institutionaalisia aloitteita ja lainsäädännöllisiä uudistuksia kaivostoiminnan helpottamiseksi. Muun muassa Uruguay, Panama ja Dominikaaninen tasavalta ovat avaamassa uusia mahdollisuuksia kaivostoiminnalle ja alan konetoimittajille. 1.4 Kaivosteollisuuden trendejä Latinalaisessa Amerikassa Kaivosteollisuus on hyvässä myötätuulessa Latinalaisessa Amerikassa uusien investointien ansiosta. Kaivosteollisuuden on hoidettava suhteet hyvin paikallisen hallinnon ja alkuperäisväestöjen kanssa. Ympäristölupien hankinta lainsäädäntöjen kehittyessä vaatii aikaa. Kaivossektorin maine ei ole erityisen hyvä, vaikka sen panos taloudelliseen kehitykseen on merkittävä. Osaavasta työvoimasta on puutetta työntekijöistä insinööreihin. Palkkatason noustessa hinnat nousevat. Vesivarat ovat useilla kaivosalueilla rajalliset ja niiden käytöstä on kilpailua. Pienimuotoisen kaivosteollisuuden kehitystä suunnitellaan Perussa, Brasiliassa, Kolumbiassa ja Ecuadorissa. Valtion rooli on erilainen maasta riippuen. Joissakin maissa ja alueilla suunnitteilla on muodostaa uusia valtionyhtiöitä. Toisissa maissa yritysten lupamenettelyä ja valvontaa uudistetaan. Useissa maissa tavoitteena on virkistää ja helpottaa kaivostoimintaa. Kiina, Etelä-Korea ja Japani ovat olleet aktiivisia Latinalaisessa Amerikassa varmistaakseen raaka-aineiden saannin. 1.5 Green mining Chilen ja Perun kaivosteollisuudessa Ympäristönäkökulmat otetaan huomioon kaivostoiminnassa entistä paremmin valtioiden ympäristölainsäädännön ja normien tarkentumisesta ja tiukentumisesta johtuen. Kaivosyhtiöiden yhteiskuntasuhteiden hoidossa ympäristökysymykset ovat koulutuksen lisäksi keskeisessä roolissa. Paikallinen väestö pyritään ottamaan entistä paremmin huomioon mahdollisten konfliktien välttämiseksi. Chilessä tiukentuva ympäristölainsäädäntö sekä normit vaikuttavat myönteisesti toimintatapojen kehitykseen kaivossektorilla. Kehitystä työsuojelun näkökulmasta tapahtuu niin kaivosalueen toiminnassa kuin kaivoksen ulkopuolisessa ympäristössä. Muun muassa pienhiukkaspäästöjä käsittelevät normit uudistettiin ja otettiin käyttöön vuonna Ympäristönormien rajoissa pysymistä seurataan laajasti mittauksilla muun muassa vedestä, ilmasta ja maaperästä. Finpro - 8 -

101 Kaivosteollisuus Latinalaisessa Amerikassa Chilessä suurin osa kaivoksista sijaitsee erittäin kuivilla alueilla, joilla vedestä on pulaa. Tämä on johtanut erityiseen tarkkuuteen vedenkulutuksessa. Kaivoksissa saatetaan tavoitella suljettua systeemiä, missä lähes kaikki vesi kierrätetään uudelleen ja uudelleen. Esimerkki lähes suljetusta systeemistä veden käytössä on Collahuasin kaivos. Energian saatavuus ja kalleus erityisesti Chilessä saa kaivosyhtiöt suosimaan energiatehokkaita ratkaisuja. Toki kuparin korkea maailmanmarkkinahinta on hieman laimentanut energiatehokkuuden tavoittelua verrattuna korkeampien tuotantomäärien tavoitteluun, mutta koska investoinnit ovat hyvin pitkäaikaisia, energiatehokkuus on erittäin tärkeä kriteeri. Chilessä vaatimus uusiutuvien energioiden osuudesta tuotetusta energiasta on aktivoinut kaivosyhtiötä tekemään pitkiä energianhankintasopimuksia muun muassa aurinkoenergiapuistojen kanssa. Kaivosten ympäristölupien saanti Perussa on tullut aiempaa vaativammaksi ja pidemmäksi prosessiksi, mikä on jossain tapauksissa viivästyttänyt suunnitelmia. Erityisesti Perussa kaivosyritykset joutuvat ottamaan paikallisen väestön, osin alkuperäisväestön, toiveet ja vaatimukset entistä enemmän huomioon. Mikäli yhteisymmärrystä ei ole saavutettu, paikallisväestö on saattanut pysäyttää kaivoksen rakentamisen esimerkiski tiesuluilla. Paikallisten kylien elinolosuhteita on parannettu muun muassa energiantuotantoratkaisuilla ja infrastruktuurilla, esimerkiksi vedenkäsittelyllä. Tiukentuneet ympäristövaatimukset ja -normit luovat mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, niille palveluille, koneille ja laitteille, jotka pystyvät auttamaan kaivosprosessin kehityksessä, kehityksen mittauksessa ja seurannassa sekä prosessissa itsessään. Prosessiin voidaan tässä sisällyttää hyvin laajasti kaikki kaivosaktiviteetit etsinnästä louhintaan, kuljetuksiin, jalostukseen, vedenkäyttöön, jätteiden käsittelyyn kuten myös vaikutukset työntekijöihin ja kaivoksen ympäristöön. 2 Kaivosteollisuuden kehitys Australiassa 2.1 Australian talous vankassa kasvussa Australian talous on kasvanut viime vuosina huomattavasti nopeammin kuin Euroopan maiden tai Yhdysvaltojen taloudet. Ennustettu kasvu vuodelle 2012 on 3 prosenttia, ja vuodelle 2013 se on 3,5 prosenttia (IMF04/2012). 1 Viimeisen 15 vuoden kasvu on ollut keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa, mikä ylittää selvästi OECD:n keskiarvon. Australia oli esimerkiksi ainoa kehittynyt talous, joka vältti taantuman globaalin talouskriisin aikana. Tällä hetkellä Australia on BKT:lla mitattuna maailman 13. suurin talous. Australian kauppatase on paras yli sataan vuoteen. Senkin johdosta Australian talouselämä suhtautuu myönteisesti tuleviin näkymiin, vaikka kulutuskysyntä ja pörssiarvot ovat kääntyneet laskuun. Euroopan talouskriisin vaikutusten on arvioitu jäävän rajallisiksi. Australian talouden veturina on toiminut erityisesti kaivosteollisuus, mukaan lukien öljy- ja kaasualat. Tämän takia kasvu on kaksijakoista, sillä se keskittyy ennen kaikkea kahteen kaivannais- ja muuta raaka-ainebuumia kokevaan osavaltioon Länsi-Australiaan ja Queenslandiin. Talouskasvu perustuu Kiinan ja Intian aiheuttamaan voimakkaaseen kysyntään sekä mineraalien lähes ehtymättömään, 1 Kasvuprosentti 12-kuukauden periodilta 03/ /2012 oli 4,3 prosenttia, mikä on omassa luokassaan verrattuna muihin OECD-maihin. Kaivannaisbuumia elävässä Länsi-Australiassa kasvu oli 14,5 prosenttia. Myös toinen mineraalien lähde, Queensland, ylsi huimaan 7,5 prosentin kasvuun. Finpro - 9 -

102 Kaivosteollisuus Latinalaisessa Amerikassa vuosikymmeniä kestävään tarjontaan. Joiltakin osin nykyvarannot kestävät nykyisellä hyödyntämistahdilla yli sata vuotta. Kasvun seurauksena Australian dollari on vahvistunut huomattavasti, sekä suhteessä euroon (n. 35%) että Yhdysvaltain dollariin (n. 30%) verrattuna vuoden 2009 keskikursseihin. Tämä tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia ja kilpailukykyä Australiaan vieville yrityksille. Australia 2.2 Australian kaivosteollisuus kasvun veturina Koko kaivosteollisuus tuottaa 7,6 prosenttia Australian bruttokansantuotteesta ja 35 prosenttia sen vientituloista. Koko toimialan liikevaihto on noin 180 Mrd Australian dollaria (194 Mrd USD), ja sen odotetaan pian ylittävän 200 Mrd Australian dollaria. Toimiala on myös hyvin kannattava ja tulevina vuosina voittojen ennakoidaan kasvavan edelleen 12 prosenttia vuodessa. Kaksi maailman suurimmista kaivosalan yrityksistä on australialaisia: BHP Billiton ja Rio Tinto. Muita suuria Australiassa toimivia kaivosyrityksiä ovat Xstrata Holdings, Newcrest, ja OZ Minerals sekä kaasu- ja öljyalalla Woodside Petroleoum ja ExxonMobil Australia. Kokonaisuudesssaan Australian kaivosteollisuudessa toimii yli yritystä ja kolmasosa Australian kaikista listatuista yrityksistä tulee tältä toimialalta. Kaivosteollisuuteen läheisesti liittyvä kaasu- ja öljyala elää myös vomakasta kasvun aikaa. Etenkin Australian LNG-kaasun ja liuskekaasun (shale gas) varannot ovat maailman suurimpia. Finpro

103 Kaivosteollisuus Latinalaisessa Amerikassa Myös kaivosteollisuutta tukevat toimialat, kuten logistiikka ja rakentaminen, ovat olleet voimakkaan kasvun aloja ja avaavat myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia Australiaan vieville yrityksille. Kerran vuosisadassa -investointibuumi yli 700 miljardin euron investoinnit Kasvua kaivosteollisuudessa ja öljy- ja kaasualalla on odotettavissa vähintäänkin vuosikymmeniä. Näihin kasvunäkymiin pohjautuen Australiassa on nyt menossa kerran vuosisadassa - investointibuumi, jonka odotetaan kestävän seuraavat viisi vuotta. Investointiprojekteja on meneillään tai suunnitteilla yli 900 miljardin Australian dollarin edestä (yli 700 miljardia euroa), joista kaksi kolmasosaa liittyy kaivos- ja öljy- ja kaasualoihin ja niiden infrastruktuurihankkeisiin. Nämä mittavat investoinnit ovat aiheuttaneet pulaa työvoimasta ja merkittävää kysyntää alan teknologia- ja infrastuktuuritoimittajille. Australian laajimmat uudet kaivosteollisuusprojektit ovat Super Pit -kultakaivos Länsi-Australiassa, Olympic Dam -uraani- ja kuparikaivos Etelä-Australiassa sekä mittavat onshore ja offshore LNGinvestoinnit sekä Länsi-Australiassa (Gorgon Project A$43 Mrd; Pilbara Wheatstone LNG A$23 Mrd; Kimberley Browse LNG A$30 Mrd) että Queenslandissa (Gladstone, AsiaPacific). 2.3 Australian kaivostuotanto ja kaivannaisvarat Australiassa sijaitsee merkittävä osa maailman kaivannaisvaroista. Koko sektorin tuotannon arvosta metallit tuottavat noin 45 prosenttia, hiili 30 prosenttia ja kaasu ja öljy 20 prosenttia. Australia on maailman suurin hiilen (35 %), toiseksi suurin uraanin ja kolmanneksi suurin aluminiumin viejä. Myös rautamalmi, sinkki, lyijy ja kulta ovat merkittäviä. Kaasu on Australian kolmanneksi suurin energiaresurssi, hiilen ja uraanin jälkeen. Australia onkin maailman 5. suurin LNG-kaasun tuottaja. Suurin osa Australian LNG-varannoista on vielä hyödyntämättä. Sen lisäksi viimeaikoina on tehty useita merkittäviä liuskekaasu- (shale gas) ja Coal Seam - kaasulöytöjä (CSG). Kaivostuotannon maantieteellinen jakauma Liikevaihdolla mitattuna 44 prosenttia Australian kaivostuotannosta tulee Länsi-Australiasta, 29 prosenttia Queenslandista, 16 prosenttia New South Walesista, ja noin 4 prosenttia sekä Etelä- Australiasta että Victoriasta. Länsi-Australia; pääkaupunki Perth Länsi-Australian talouskasvu viimeksi kuluneen 12 kuukauden periodin (03/ /2012) kohdalla oli jopa 14,5 prosenttia. Kasvu ei toki välttämättä jatku pitkään näin huikeana, mutta on odotettavis- Finpro

104 Kaivosteollisuus Latinalaisessa Amerikassa sa, että se pysyy jatkossakin hyvällä 7 8 prosentin tasolla. Tiedossa olevat investoinnit ovat noin 300 miljardia Australian dollaria. Tärkein raaka-aine on rautamalmi. LNG:n osuus on nousemassa merkittävästi. Infrastruktuuriinvestoinnit, kuten satamien rakentaminen, ovat kaikilta osin mittavia. Queensland; pääkaupunki Brisbane Queenslandilla on Länsi-Australiaa perinteisempi talousrakenne. Se kasvoi 7,5 prosenttia (03/ /2012), ja tiedossa olevat investoinnit ovat noin 250 miljardia dollaria. Tärkein raaka-aine on hiili, jota viedään pääasiassa Kiinaan, Intiaan, Japaniin ja Koreaan. Lisäksi kulta, kupari, lyijy ja sinkki ovat tärkeitä. Osavaltiossa on löydetty merkittäviä Coal Seam Gas (CSG) -reservejä. Investoinnit LNG-hankkeisiin ovat kymmeniä ellei satoja miljardeja (Gladstone, AsiaPacific). Infrastruktuuriin kuten rautatieverkostoon ja satamiin panostetaan myös voimakkaasti. Muut tällä ketkellä merkittävät alueet Adelaiden osavaltion South Australian Olympic Dam- ja liuskekaasuhankkeet ovat merkittäviä investointikohteita koko maassa ollen 10 prosenttia maan kaivos-, öljy- ja kaasualan panostuksista. Etelä- Australiassa sijaitsee muun muassa noin 50 prosenttia tiedossa olevista maailman uraanivarannoista. Tosin viimeaikaiset uutiset ovat ennakoineet, että BHP Billiton saattaa laittaa uudet projektit Olympic Dam -hankkeen osalta toisaiseksi jäihin. Todettakoon myös, että Australian pohjoisimman osavaltion, Pohjoisterritorion, kasvulukemat ovat 16,9 prosenttia. Tämän 1,3 miljoonan neliökilometrin, mutta vain asukkaan osavaltion kasvulukua siivittävät mittavat LNG-investoinnit. Australian kautta voidaan tavoittaa myös lähialueiden markkinat. Etenkin Papua Uusi-Guinea on mielenkiintoinen kaivosteollisuuden markkina, sillä siellä on menossa mittavia alan projekteja, joita usein johtavat Australiasta käsin australialaiset yritykset. 2.4 Australian vakaa toimintaympäristö Australiassa kaivosyritysten toimintaympäristö ja -säännöt ovat jo pitkälti vakiintuneet. Monet suomalaiset kaivosyritykset ja kaivoskoneiden toimittajat ovat olleet aktiivisia jo pitkään. Vertailussa, jossa arvioitiin tärkeimpien kaivosmaiden toimintaympäristöä talousjärjestelmän, poliittisen ympäristön, sosiaalisten näkökulmien, lupamenettelyn sekä valuuttavakauden ja verojen kannalta, päästiin seuraaviin tuloksiin. Finpro

105 Kaivosteollisuus Latinalaisessa Amerikassa Sija vertailussa Kaivosmaa Arvioinnin pisteet 1 Australia 57 2 Kanada 52 3 Chile 51 4 Brasilia 45 5 Meksiko 43 6 USA 41 7 Kolumbia 39 8 Peru 36 9 Argentiina Bolivia 11 Lähde: Behre Dolbear Group Inc. Viimeaikoina Australian kaivosyritykset ovat tosin olleet huolestuneita liittohallituksen suunnittelemista kaivos- ja hiiliveroista. Niiden pelätään heikentävän Australian asemaa investointikohteena tärkeimpiin kilpailijamaihin verrattuna. Tämä on yksi pääaihe tulevissa vaaleissa, ja onkin ennakoitu, että jos nyt oppositiossa oleva konservatiivipuolue liberaalit muodostaa hallituksen, kyseisistä veroista luovutaan. 2.5 Kaivosteollisuuden trendejä Australiassa Kaivosteollisuus on erittäin hyvässä myötätuulessa Australiassa uusien investointien ansiosta. Käynnissä olevan kerran vuosisadassa -investointibuumin ennustetaan kestävän seuraavien 5 vuoden ajan. Osaavasta työvoimasta on puutetta työntekijöistä insinööreihin. Palkkatason noustessa hinnat nousevat. Tämä on ongelma etenkin buumia kokevassa Länsi-Australiassa ja Queenslandissa. Kaivosyritykset ja ammattiliitot käyvätkin jatkuvaa poliittista debattia muun muassa vierastyöläisten käytöstä, myös liittovaltion hallitus ja oppositio osallistuvat keskusteluun Työntekijöiden lisäksi Australiassa on kysyntää osaaville kaivosteollisuuden teknologia- ja palvelutuottajille. Australiassa ei riitä resursseja toteuttaa kaikkia suunniteltuja investointeja omin voimin. Vahva Australian dollari tuo lisäetua Australiaan vieville yrityksille. Kaivosteollisuuden on hoidettava suhteet hyvin liittovaltion ja osavaltioiden kanssa. Useat kaivosteollisuuden kannalta relevantit regulaatio/ympäristöasiat hoidetaan Australiassa osavaltiotasolla, joten hyvät suhteet molempiin tasoihin ovat tärkeitä. Kaivosten sijaitessa etäisillä alueilla myös suhteiden hoito alkuperäisväestöön on tärkeää. Vesivarat ovat useilla kaivosalueilla rajalliset ja niiden käytöstä on kilpailua. Australia on maailman kuivin manner, ja kaivokset sijaitsevat suurimmalta osin kaukana merkittävimmistä vesivarannoista. Myös Kiina on ollut aktiivinen Australiassa varmistaakseen raaka-aineiden saannin, joskin se on kohdannut jonkin verran haasteita hallinnossa pyrkiessään lisäämään omistustaan joissain strategisiksi katsotuissa projekteissa. Finpro

106 Kaivosteollisuus Latinalaisessa Amerikassa 2.6 Green mining Australian kaivosteollisuudessa Vesivarat ovat useilla kaivosalueilla rajalliset, ja niiden käytöstä on kilpailua. Australia on maailman kuivin manner, ja kaivokset sijaitsevat suurimmalta osin kaukana merkittävimmistä vesivarannoista. Kaivosteollisuus kuluttaa vuodessa 600 GL vettä. Vesi on usein kaivosprojektien suurin kustannuserä. Jatkossa veden sääntelyn odotetaan entisestään tiukentuvan ja hinnan nousevan. Myös energiansaanti on useimpien kaivosten kannalta haasteellista. Ympäristönäkökulmat otetaan hyvin huomioon Australian kaivostoiminnassa, ja jatkossa ympäristölainsäädännön ja normien edellytetään edelleen tiukentuvan, etenkin vedenkäytössä. Kaivosyhtiöiden yhteiskuntasuhteiden hoidossa ympäristökysymykset ovat kaivosveron ja työvoiman saannin lisäksi keskeisessä roolissa. Myös paikallinen väestö pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin konfliktien välttämiseksi. Australiassa suurin osa kaivoksista sijaitsee erittäin kuivilla alueilla, joilla vedestä on pulaa. Tämä on johtanut erityiseen tarkkuuteen vedenkulutuksessa. Kaivoksissa saatetaan tavoitella suljettua systeemiä, missä lähes kaikki vesi kierrätetään uudelleen ja uudelleen. Australian suuri rooli sekä hiilentuottajana, -viejänä että -käyttäjänä (Australian sähköstä n. 75% tuotetaan hiilivoimalla) sekä poliittinen debatti ilmaston lämpenemisestä ovat saaneet aikaan lukuisia tutkimushankkeita clean coal-teknologioista. Tiukentuneet ympäristövaatimukset ja -normit luovat mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, niille palveluille, koneille ja laitteille, jotka pystyvät auttamaan kaivosprosessin kehityksessä, kehityksen mittauksessa ja seurannassa sekä prosessissa itsessään. Prosessiin voidaan tässä sisällyttää hyvin laajasti kaikki kaivosaktiviteetit etsinnästä louhintaan, kuljetuksiin, jalostukseen, vedenkäyttöön, jätteiden käsittelyyn kuten myös vaikutukset työntekijöihin ja kaivoksen ympäristöön Australia on vielä hieman jäljessä EU-maita ja Yhdysvaltoja Cleantech-alan kehityksessä, mikä voi tarjota mahdollisuuksia suomalaisille alan yrityksille näillä markkinoilla. 3 Kaivoskoneiden ja -laitteiden kysyntä maailmassa MarketLine-tutkimuslaitoksen mukaan kaivoskoneiden ja -laitteiden myynti on kehittynyt hyvin viime vuosina. MarketLine arvioi, että globaalin myynnin arvo oli 50,91 miljardia dollaria vuonna Kysyntä kasvoi keskimäärin 10,4 prosenttia vuodessa vuodesta 2007 vuoteen Vuonna 2009 kysyntä kasvoi vain 2,1 prosenttia, mutta muina vuosina vähintään 12,8 prosenttia. MarketLine määrittää koneet ja laitteet seuraavasti: maanalaisen kaivostoiminnan käyttämät koneet ja laitteet (osat eivät mukana), murskaus-, hienonnus- ja seulontakoneet (liikuteltavat koneet eivät mukana), siirrettävät porauslautat ja niiden osat, liikuteltavat murskaus-, seulonta-, pesu- ja yhdistelmälaitokset ja porat sekä muut koneet (paitsi osat). Pintakaivulaitteita ei oteta huomioon. Maantieteellinen alue, jossa kysyntää on tarkasteltu, pitää sisällään Pohjois-Amerikan, Etelä- Amerikan, Länsi-Euroopan, Itä-Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen. Nämä maanosat eivät kata kaikkia maita. Pohjois-Amerikka pitää tosin sisällään Yhdysvallat, Kanadan ja Meksikon, mutta Latinalainen Amerikka vain Argentiinan, Brasilian, Chilen, Kolumbian ja Ve- Finpro

107 Kaivosteollisuus Latinalaisessa Amerikassa nezuelan (merkittävä kaivosteollisuusmaa Peru ei siis ole mukana). Länsi-Eurooppa pitää sisällään Belgian, Tanskan, Ranskan, Saksan, Kreikan, Italian, Alankomaat, Norjan, Espanjan, Ruotsin, Sveitsin, Turkin sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan. Itä-Eurooppa kattaa Tšekin tasavallan, Unkarin, Puolan, Romanian, Venäjän ja Ukrainan. Aasian ja Tyynenmeren alue tarkoittaa Australiaa, Kiinaa, Intiaa, Indonesiaa, Japania, Uutta-Seelantia, Singaporea, Etelä- Koreaa, Taiwania ja Thaimaata. Lähi-itä pitää sisällään Egyptin, Israelin, Nigerian, Saudi-Arabian, Etelä-Afrikan ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat. Kaivoskoneita ja -laitteita myytiin vuonna 2011 Euroopassa 5,92 miljardin dollarin arvosta ja Aasian ja Tyynenmeren alueella 32,62 miljardin dollarin arvosta. Euroopan markkinat kasvoivat keskimäärin 0,6 prosenttia vuodessa vuodesta Aasian ja Tyynenmeren alueella kasvuvauhti oli keskimäärin 14,9 prosenttia. Alueen osuus koko maailman myynnistä oli 64,1 prosenttia vuonna Kaivoskoneiden ja -laitteiden myyti vuonna 2011 Alue Myynnin arvo, mrd. USD Osuus, % Aasian ja Tyynenmeren alue 32,6 64,1 Pohjois- ja Etelä-Amerikka 10,3 20,2 Eurooppa 5,9 11,6 Lähi-itä ja Afrikka 2,1 4,1 Yhteensä 50,9 100 Lähde: MarketLine MarketLine ennustaa, että kaivoskoneiden maailmanlaajuinen (yllä olevan määritelmän mukaan) kysyntä kasvaa keskimäärin 14,6 prosenttia vuodessa tämän ja seuraavan neljän vuoden aikana eli 100,60 miljardiin dollariin vuonna Euroopan ja Aasian markkinat kasvavat 3,5 prosenttia ja 18 prosenttia vuodessa ja saavuttavat 7,04 miljardin ja 74,70 miljardin arvot vuonna Myynti kasvaa erityisen hyvin Kiinassa. Koneiden kysyntä kasvaa maailmassa nopeasti yksinkertaisesti siitä syystä, että kaivostoiminta kasvaa nopeasti, mitä puolestaan siivittää raaka-aineiden hinnannousu. Kaivoskoneiden ja -laitteiden globaalin myynnin arvo ja kasvu vuosina Vuosi Myynnin arvo, mrd. USD kasvu, % ,9 13, ,7 13, ,9 14, ,5 14, ,0 15, ,6 15,7 Lähde: MarketLine 4. Viiden kilpailuvoiman analyysi MarketLine on laatinut kaivoskoneiden ja -laitteiden markkinoista viiden kilpailuvoiman analyysin (Five Forces analysis). Nämä kilpailuvoimat ovat 1) jo toimivien yritysten välinen kilpailu, 2) uusien kilpailijoiden uhka, 3) korvaavien tuotteiden tai palveluiden muodostama uhka, 4) asiakkaiden (ostajien) neuvotteluvoima sekä 5) tavaran- ja palvelutoimittajien neuvotteluvoima. Finpro

108 Kaivosteollisuus Latinalaisessa Amerikassa Kaivoskoneiden ja -laitteiden tärkeimpiä ostajia ovat tietysti kaivosyhtiöt. Toimittajia ovat koneiden vaatimien raaka-aineiden, osien ja puolivalmistajien sekä palveluiden toimittajat. MarketLinen mukaan kilpailu globaaleilla kone- ja laitemarkkinoilla on maltillista. Kilpailun määrittää pieni ryhmä suuria monikansallisia valmistajia, jotka taistelevat markkinaosuuksista. Kaivoskoneiden myynnin nopea kasvu voi houkutella alalle uusia yrityksiä. MarketLine pitää uusien kilpailijoiden uhkaa kohtuullisena. Korvaavien tuotteiden uhka on vähäinen, koska kaivoksilla tarvitaan tietynlaisia erikoiskoneita. Ostajien eli kaivosyhtiöiden neuvotteluvoima on kohtuullinen. Toimittajien neuvotteluvoima on myös kohtuullinen, raaka-aineiden hinnat ovat alttiita vaihtuville olosuhteille. Jo toimivien kaivoskoneiden valmistajien välinen kilpailu Valmistajien välisessä kilpailussa on 11 ajuria, jotka ovat 1) kilpailijoiden koko, 2) laajentumisen helppous, 3) markkinoilta poistumisen vaikeus, 4) monipuolisuuden puute, 5) ostajien helppous vaihtaa kaivoskoneiden valmistajaa (low cost switching), 6) alhaiset kiinteät kustannukset, 7) pelureiden lukumäärä, 8) pelureiden samankaltaisuus, 9) varastointikustannukset, 10) ei-differentioitu tuote ja 11) nollasummapeli. MarketLinen mukaan kilpailijat ovat niin suuria, että ensimmäiselle ajurille annetaan neljä pistettä viidestä. Tältä osin kilpailu on siis kireää. Laajentumisen helppoudesta tulee 3 pistettä, markkinoilta poistumisen vaikeudesta 4 pistettä, monipuolisuuden puutteesta 4 pistettä, ostajien helppoudesta vaihtaa toimittajaa 4, kiinteistä kustannuksista 4, pelureiden lukumäärästä 2, pelureiden samankaltaisuudesta 3, varastointikustannuksista 3, tuotteiden samankaltaisuudesta 3 ja nollasummapelistä vain 1 piste. Uusien kilpailijoiden uhka Yksitoista tekijää vaikuttaa uusien toimijoiden markkinoille tulon todennäköisyyteen. Vain yksi näistä, toimialan kasvu, saa viisi pistettä viidestä eli houkuttaa hyvin paljon muilla aloilla toimivia yrityksiä investoimaan kaivoskoneiden ja -laitteiden valmistukseen. Asiakkaiden (kaivosyhtiöiden) helppous vaihtaa toimittajaa saa neljä pistettä, mikä houkuttaa myös runsaasti uusia tulijoita. Muista yhdeksästä tekijästä MarketLine antaa enintään kolme pistettä. Alalle tuloa vaikeuttavat eniten olemassa olevien toimijoiden (esim. Caterpillarin ja Liebherrin) merkittävä henkisen omaisuuden varanto (patentit, lisenssit, tavaramerkit) ja vahvat brandit, yleisesti korkeat kiinteät kustannukset tuotannon aloittamiseen tai olemassa olevan yrityksen ostamiseen sekä skaalaetujen merkittävyys. Korvaavien tuotteiden uhka Kolme tekijää määrittää korvaavien tuotteiden uhan nykyisille kaivoskoneille ja -laitteille. Nämä ovat hyödyllisten vaihtoehtojen olemassaolo, halpojen vaihtoehtojen olemassaolo sekä asiakkaiden helppous vaihtaa toimittajaa. MarketLine antaa halpojen vaihtoehtojen olemassaololle ja helppoudelle vaihtaa toimittajaa molemmille kolme pistettä viidestä, mutta hyödyllisten vaihtoehtojen olemassaololle vain yhden pisteen. Monet välttämättömät koneet ja laitteet, kuten kivenleikkaus-, tunnelinrakennus- ja räjäytyslaitteet ovat hyvin erikoistuneita, ja niiden funktioita ei ole helppo replikoida. Ainoat todelliset korvikkeet tällä toimialalla ovat käytetyt kaivoskoneet ja osat, joita saadaan puretuista koneista ja laitteista. Käytettyjä laitteita ei ole kuitenkaan aina saatavilla, ja niillä ei kenties ole mitään takuita voimassa. Osien saatavuus vanhoihin laitteisiin voi myös olla huolenaihe. MarketLine toteaa, että korvaavien tuotteiden uhka on yleisesti pieni ja olemassa olevien valmistajien asema tämän voiman suhteen hyvä. Finpro

109 Kaivosteollisuus Latinalaisessa Amerikassa Asiakkaiden neuvotteluvoima Asiakkaiden neuvotteluvoimalla on 10 ajuria, jotka ovat 1) ostajien riippumattomuus, 2) ostajien koko, 3) finanssivarallisuus, 4) ostajien rahallinen helppous vaihtaa toimittajaa, 5) oligopsonin (muutaman vahvan, markkinoihin voimakkaasti vaikuttavan ostajan) uhka, 6) hintaherkkyys, 7) tuotteen tarpeettomuus, 8) tendenssi vaihtaa toimittajaa, 9) differentioimaton tuote ja 10) integraatio taaksepäin arvoketjussa. MarketLine antaa 5 pistettä viidestä ostajien itsenäisyydelle ja 4 pistettä ostajien koolle, finanssivarallisuudelle, helppoudelle vaihtaa toimittajaa sekä hintaherkkyydelle. Sitä vastoin integraatio taaksepäin saa vain yhden pisteen ja tuotteen tarpeettomuus sekä oligopsonin uhka 2 pistettä. Tendenssi vaihtaa toimittajaa ja differentioimaton tuote saavat molemmat 3 pistettä. MarketLine arvioi ostajien neuvotteluvoiman yleisesti kohtuulliseksi. Tavaran- ja palvelutoimittajien neuvotteluvoima Raaka-aineiden, osien ja puolivalmisteiden tuottajien sekä palveluntarjoajien neuvotteluvoimalla on yhdeksän ajuria. Nämä ovat 1) differentioidut panokset (input), 2) integraatio eteenpäin arvoketjussa, 3) laatu-hintasuhteen merkitys, 4) korvaavien panosten (input) puute, 5) oligopolin (muutaman vahvan, markkinoihin voimakkaasti vaikuttavan valmistajan) uhka, 6) pelureiden tarpeettomuus, 7) pelureiden itsenäisyys, 8) toimittajien koko ja 9) toimittajan vaihtamisen kustannukset. MarketLine antaa näille ajureille pisteitä seuraavasti: Viisi pistettä viidestä tulee vain pelureiden riippumattomuudelle. Toimittajien koko saa 4 pistettä. Differentioidut panokset, laatu-hintasuhteen merkitys, korvaavien panosten puute sekä pelureiden tarpeettomuus saavat 3 pistettä. Oligopolin uhka saa 2 pistettä ja arvoketjussa eteenpäin tapahtuva integraatio vain yhden pisteen. MarketLinen mukaan toimittajien neuvotteluvoima markkinoilla on kohtuullinen. 5. Kaivosyritysten ja metallien jalostajien hankintamenosuunnitelmat vuonna 2012 ICD Research julkaisi vuoden 2012 kesäkuussa raportin nimeltään Buyer Spend Activity in the Mining Industry : Survey Brief. ICD haastatteli vuoden 2011 joulukuussa 250 henkilöä, jotka toimivat toimitusjohtajina, johtajina, päällikköinä tai asiantuntijoina yrityksissä, jotka joko toimittavat tuotteita ja palveluita kaivosyrityksille ja metallinjalostajille (mining industry suppliers) tai ostavat näitä tuotteita ja palveluita (mining industry buyers). 186 vastaajaa edusti toimittajia ja 64 edusti ostajia. Toimittajien joukossa on koneiden ja palveluiden tuottajien lisäksi muutamia muita organisaatioita: toimialaa seuraavia tarkkailijoita sekä toimialaliittoja ja valtioiden virastoja. Ostajien ryhmään on otettu muutama geologi. Kyselytutkimuksen lisäksi raportti nojaa sekundaariseen tutkimukseen, jossa on hyödynnetty toimialaliittoja, kansainvälisiä järjestöjä ja kaivosteollisuutta käsitteleviä verkkosivustoja. Ostajayritysten edustajat työskentelevät yrityksissä, jotka jalostavat metallimalmia ja valmistavat primäärimetallia ja metallituotteita, sekä yrityksissä, jotka kaivavat metallimalmeja, ei-metallisia mineraaleja ja hiiltä. Vastaajista 17 prosenttia työskenteli yrityksissä, joiden liikevaihto oli yli miljardi USD. 24 prosenttia työskenteli yrityksissä, joissa liikevaihto oli miljoonaa USD. Lopuissa, 59 prosentissa yrityksistä, liikevaihto oli alle 100 miljoonaa USD. Ostajayritysten edustajista 16 pro- Finpro

110 Kaivosteollisuus Latinalaisessa Amerikassa senttia oli Pohjois-Amerikasta, 10 prosenttia Euroopasta, 41 prosenttia Aasian ja Tyynenmeren alueelta ja 33 prosenttia Muualta maailmasta. ICD:n tärkeimmät havainnot ovat seuraavat: Kaivosteollisuuden ostajien keskimääräisen vuosittaisen hankintabudjetin arvioitiin olevan 121 miljoonaa USD vuodelle Edellisessä kyselytutkimuksessa arvioitiin, että keskimääräinen budjetti vuodelle 2011 olisi 107 miljoonaa USD. Ostajavastaajien hankintabudjettien odotetaan kasvavan 12 kuukauden aikana keskimäärin 11 prosenttia. Suurin lisäys hankintamenoihin tapahtuu todennäköisesti yrityksissä, jotka toimivat pääasiallisesti Muuksi maailmaksi nimetyllä alueella. Pohjois-Amerikassa toimivat yritykset odottavat pienintä nousua hankintamenoissa. Ostajavastaavat ennakoivat hankintamenojen lisäystä seuraavissa menoerissä: a) terveysja turvallisuuspalvelut ja -laitteet, b) ympäristösuojelu ja päästöjenvähentäminen sekä c) kuormaajat, kuorma-autot ja kuljetukset. 63 prosenttia ostajavastaajista odotti, että heidän tarvitsemiensa toimitusten hinnat nousevat vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla. Hintatasoa nostavat lähinnä raaka-aineiden ja energian kallistuminen. Vastaajat Muualla maailmassa työskentelevistä yrityksistä olivat muita enemmän huolissaan toimitusten hintojen noususta. Ostajavastaajista 19 prosenttia arvioi yrityksensä käyttävän hankintoihin alle dollaria vuonna Toisaalta 12 prosenttia vastaajista ennakoi, että hankintoihin käytetään yli 500 miljoonaa dollaria. Vastaajien keskimääräinen odotettu hankintameno oli 121 miljoonaa dollaria. Ostajien vuosittaisten hankintabudjettien jakauma vuonna 2012 Budjetin suuruus Osuus Alle USD 19 % miljoonaa USD 10 % 1 miljoonaa 10 miljoonaa USD 22 % 10 miljoonaa 50 miljoonaa USD 3 % 50 miljoonaa 500 miljoonaa USD 12 % Yli 500 miljoonaa USD 12 % Ei tiedä 22 % Yhteensä 100 % Lähde: ICD Research kesäkuu 2012 Tarkasteltaessa hankintabudjetteja yritysten maantieteellisen toiminta-alueen mukaan Euroopan tilanne näyttää huonolta. Puolet vastaajista odottaa, että hankintoja tehdään alle 0,25 miljoonan dollarin arvosta, ja 33 prosenttia odottaa, että rahaa käytetään 1 10 miljoonaa dollaria. (On kuitenkin otettava huomioon, että ostajavastaajia Euroopasta on niin vähän, että nämä tulokset eivät ole tilastollisesti merkittäviä). Sitä vastoin Aasian ja Tyynenmeren alueella toimivista yrityksistä 21 prosenttia aikoo hankkia tuotteita ja palveluita yli 500 miljoonalla dollarilla ja 13 prosenttia miljoonalla dollarilla. Myös Pohjois-Amerikan luvut ovat melko korkeita. Finpro

111 Kaivosteollisuus Latinalaisessa Amerikassa Vuosittaisten hankintabudjettien jakauma yritysten maantieteellisen toiminta-alueen mukaan vuonna 2012, prosenttiosuudet Budjetin suuruus Pohjois- Amerikka Eurooppa Aasian ja Tyynenmeren alue Muu maailma Alle USD miljoonaa USD miljoonaa 10 miljoonaa USD miljoonaa 50 miljoonaa USD miljoonaa 500 miljoonaa USD Yli 500 miljoonaa USD Ei tiedä Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % Lähde: ICD Research kesäkuu 2012 ICD:n kyselystä käy ilmi, että suurten yritysten (liikevaihto yli 1 miljardi USD) odotettu keskimääräinen hankintabudjetti on 317 miljoonaa USD vuodelle Keskikokoiset yritykset (liikevaihto miljoonaa USD) aikoivat hankkia laitteita ja palveluita keskimäärin 230 miljoonalla dollarilla. Pienten yritysten (liikevaihto alle 100 miljoonaa USD) budjetti on keskimäärin 39,5 miljoonaa dollaria vuodelle Alla olevasta taulukosta näkyy, että suurista yrityksistä 45 prosenttia aikoi käyttää hankintoihin yli 500 miljoonaa dollaria ja toisaalta pienistä yrityksistä 29 prosenttia aikoi käyttää alle 0,25 miljoonaa USD. Vuosittaisten hankintabudjettien jakauma yritysten liikevaihdon mukaan vuonna 2012, prosenttiosuudet Budjetin suuruus Liikevaihto alle 100 miljoonaa USD Liikevaihto miljoonaa USD Liikevaihto yli 1 miljardi USD Alle USD miljoonaa USD miljoonaa 10 miljoonaa USD miljoonaa 50 miljoonaa USD miljoonaa 500 miljoonaa USD Yli 500 miljoonaa USD Ei tiedä Yhteensä 100 % 100 % 100 % Lähde: ICD Research kesäkuu 2012 Kolme neljäsosaa (77 %) vastaajista odottaa, että hankintamenot kasvavat vuonna 2012 vuoteen 2011 verrattuna. Vain 9 prosenttia odottaa menojen laskua. Loput 14 prosenttia arvelivat menojen pysyvän ennallaan. 20 prosenttia vastaajista odotti, että menot kasvavat yli 25 prosenttia, ja 15 prosenttia odotti, että kasvu on prosenttia. Finpro

112 Kaivosteollisuus Latinalaisessa Amerikassa Odotetut muutokset ostajayritysten hankintamenoissa vuonna 2012 Odotettu muutos Osuus vastaajista Lisäys yli 25 % 20 % Lisäys % 15 % Lisäys 5 10 % 15 % Lisäys 1 5 % 27 % Ei muutosta 14 % Vähennys 1 5 % 7 % Vähennys 5 10 % 0 % Vähennys % 0 % Vähennys yli 25 % 2 % Yhteensä 100 % Lähde: ICD Research kesäkuu 2012 Vaikka Euroopassa toimivien yritysten vuosittaiset hankintabudjetit ovat keskimäärin pieniä, kolmasosa niiden vastaajista odottaa, että menot kasvavat yli 25 prosenttia vuonna 2012 vuoteen 2011 verrattuna. Yleisesti optimistisempia ollaan yrityksissä, jotka toimivat Aasian ja Tyynenmeren alueella. Niiden vastaajista 86 prosenttia odottaa menojen kasvavan edes hiukan, ja 30 prosenttia olettaa menojen kasvavan vähintään 10 prosenttia. Muussa maailmassa toimivien yritysten edustajista 50 prosenttia olettaa, että menot kasvavat vähintään 10 prosenttia. Odotetut muutokset hankintamenoissa maantieteellisten alueiden suhteen vuonna 2012, prosenttiosuudet Odotettu muutos Pohjois- Eurooppa Aasian ja Tyynenmeren Muu maailma Amerikka alue Lisäys yli 25 % Lisäys % Lisäys 5 10 % Lisäys 1 5 % Ei muutosta Vähennys 1 5 % Vähennys 5 10 % Vähennys % Vähennys yli 25 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % Lähde: ICD Research kesäkuu 2012 ICD:n kyselytutkimukseen vastanneet johtajat ja asiantuntijat odottavat, että ostajayritykset lisäävät eniten menojaan 1) terveys- ja turvallisuuspalveluihin sekä -laitteisiin, 2) ympäristönsuojeluun ja päästöjenvähentämiseen, 3) kuormaajiin, kuorma-autoihin ja kuljetuksiin, 4) virtalähteisiin, moottoreihin, voimansiirtoon ja vaihteisiin sekä 5) kuljettimiin, komponentteihin ja lisätarvikkeisiin. Finpro

113 Kaivosteollisuus Latinalaisessa Amerikassa Odotetut muutokset eri tuotteiden ja palveluiden hankintamenoissa vuonna 2012 Tuote tai palvelu lisää sama vähemmän ei tiedä ei relevantti Yhteensä menoja menoja Terveys- ja turvallisuuspalvelut % ja -laitteet Ympäristönsuojelu ja % päästöjenvähentäminen Kuormaajat, kuormaautot, % kuljetus Virtalähteet, moottorit, % voimansiirto, vaihteet Kuljettimet, komponentit % ja lisätarvikkeet Viestintäjärjestelmät ja % laitteet Murskaimet, rikkojat, % hienontajat Raiteet, pyörät ja kumipyörät % Hydrauliset ja sähkömekaaniset % laitteet Vesi- ja jätevesihuolto % Lähde: ICD Research kesäkuu 2012 Finpro

114 Liite 2: Tilastotietoja vuoriteollisuudesta 2011 Tilastotietoja vuoriteollisuudesta 2011 Kaivos/Louhos Kunta Tärkeimmät arvoaineet Haltija Yhteensä nostettu (t) Malmia tai hyötykiveä (t) Sivukiveä (t) Metallimalmit Suurikuusikko Kittilä Au Agnico-Eagle Finland Oy Hitura Nivala Cu, Ni Belvedere Mining Oy Jokisivu Huittinen Au Dragon Mining Oy Orivesi Orivesi Mu, Kv, Au Dragon Mining Oy Pampalo Ilomantsi Au Endomines Oy Kevitsa Sodankylä Pt, Cu, Ni, FQM Kevitsa Mining Oy PGM Kylylahti Polvijärvi Zn, Cu, Ni, Co Kylylahti Copper Oy Pahtavaara Sodankylä Au Lappland Goldminers Oy Laiva Raahe Au Nordic Mines Marknad AB Kemi Keminmaa Cr Outokumpu Chrome Oy Pyhäsalmi Pyhäjärvi S, Zn, Cu, Fe Pyhäsalmi Mine Oy Talvivaara Sotkamo, Kajaani Zn, Cu, Ni Talvivaara Sotkamo Oy Yhteensä 12 kpl Karbonaattikivet Matara Juuka Do Juuan Dolomiittikalkki Oy Reetinniemi Paltamo Do Juuan Dolomiittikalkki Oy Matkusjoki Huittinen Do, Kals Nordkalk Oy Ab Putkinotko Huittinen Do, Kals Nordkalk Oy Ab Ruokojärvi Kerimäki Do, Kals Nordkalk Oy Ab Ahola Kesälahti Do Nordkalk Oy Ab Ihalainen Lappeenranta Do, Kals, Wo Nordkalk Oy Ab Tytyri Lohja Kals Nordkalk Oy Ab Limberg-Skräbböle Parainen Kals Nordkalk Oy Ab Mustio Raasepori Kals Nordkalk Oy Ab Sipoo Sipoo Do, Kals Nordkalk Oy Ab Ryytimaa Vimpeli Do Nordkalk Oy Ab Vesterbacka Vimpeli Do Nordkalk Oy Ab Hyypiämäki Salo Kals Salon Mineraali Oy Ankele Pieksämäki Do SMA Mineral Oy Kalkkimaa Tornio Do SMA Mineral Oy Rantamaa Tornio Do SMA Mineral Oy Yhteensä 17 kpl Muut teollisuusmineraalit Siilinjärvi Siilinjärvi Ap Yara Suomi Oy Horsmanaho Polvijärvi Tlk, Ni Mondo Minerals B.V Pehmytkivi Polvijärvi Tlk Mondo Minerals B.V Punasuo Sotkamo Tlk, Ni Mondo Minerals B.V Uutela Sotkamo Tlk Mondo Minerals B.V Joutsenenlampi Lapinlahti Al Paroc Oy Ab Lehlampi Mäntyharju Ol Paroc Oy Ab Ybbernäs Parainen Ms, Al, Kv, Mg Paroc Oy Ab Sallittu Salo Ms, Al, Mg, Fe Paroc Oy Ab Vanhasuo Savitaipale Al, Mg, Fe Paroc Oy Ab Mustamäki Lemi Al, Fe Rudus Oy Sälpä Kemiönsaari Ms Sibelco Nordic Oy Ab Kinahmi Siilinjärvi, Nilsiä Kv Sibelco Nordic Oy Ab Ristimaa Tornio Kv SMA Mineral Oy Yhteensä 14 kpl Teollisuuskivet ja muut Kännätsalo Luumäki Ms, Kv, Jk Karelia Beryl Oy Lampivaara Pelkosenniemi Jk Kaivosyhtiö Arctic Ametisti Oy Nunnanlahti Juuka Vlk Nunnanlahden Uuni Oy Sara-aho Polvijärvi Vlk Polvijärven Yrityspalvelu Oy Tevalaisen spektr. Lappeenranta Jk Tielinen Teuvo louhokset Koskela Juuka Vlk Tulikivi Oyj Tulikivi Juuka Vlk Tulikivi Oyj Vaaralampi Juuka Vlk Tulikivi Oyj Kivikangas Suomussalmi Vlk Tulikivi Oyj Yhteensä 9 kpl Kaivoksia/louhoksia yhteensä 52 kpl Lähde: Tukes 94 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

115 Liite 3: EU:n kriittiset raaka-aineet ja niiden esiintyminen Suomessa Raaka-aine/metalli Esiintyminen Suomessa Löytymispotentiaali Suomessa Kriittiset raaka-aineet/metallit Antimoni Tunnettuja esiintymiä Kohtalainen/hyvä Beryllium Tunnettuja esiintymiä Kohtalainen/hyvä Fluorisälpä Ei tunnettuja esiintymiä Alhainen Gallium Ei tunnettuja esiintymiä Alhainen Germanium Tunnettuja esiintymiä Alhainen Grafiitti Tunnettuja esiintymiä Kohtalainen/hyvä Harvinaiset maametallit Tunnettuja esiintymiä Hyvä Indium Tunnettuja esiintymiä Kohtalainen/hyvä Koboltti Kaivosprojekteja/esiintymiä Hyvä Magnesium Ei esiintymiä Alhainen löytymispotentiaali Niobium Kaivosprojekteja/esiintymiä Hyvä Platinaryhmän metallit Kaivosprojekteja/esiintymiä Hyvä Tantaali Tunnettuja esiintymiä Kohtalainen/hyvä Volframi Kaivosprojekteja/esiintymiä Kohtalainen Taloudellisesti erittäin merkittävät Alumiini/Bauksiitti Ei tunnettuja esiintymiä Alhainen Kromi Kaivos/esiintymiä Hyvä Magnesiitti Tunnettuja esiintymiä Kohtalainen Mangaani Kaivosprojekteja/esiintymiä Kohtalainen Molybdeeni Tunnettuja esiintymiä Kohtalainen Nikkeli Aktiivisia kaivoksia/esiintymiä Hyvä Rauta Kaivosprojekteja/esiintymiä Kohtalainen/hyvä Rhenium Ei tunnettuja esiintymiä Kohtalainen Sinkki Aktiivisia kaivoksia/esiintymiä Hyvä Telluuri Tunnettuja esiintymiä Hyvä Vanadiini Kaivosprojekteja/esiintymiä Kohtalainen/hyvä Muut merkittävät Baryytti Ei tunnettuja esiintymiä Alhainen/kohtalainen Bentoniitti Ei tunnettuja esiintymiä Alhainen Boraatti/Boori Ei tunnettuja esiintymiä Alhainen Diatomiiti Ei tunnettuja esiintymiä Alhainen Hopea Kaivosprojekteja/esiintymiä Kohtalainen/hyvä Kalkkikivi Aktiivisia kaivoksia/esiintymiä Hyvä Kipsi Ei tunnettuja esiintymiä Alhainen Kupari Aktiivisia kaivoksia/esiintymiä Hyvä Kvartsi Aktiivisia kaivoksia/esiintymiä Hyvä Litium Kaivosprojekteja/esiintymiä Hyvä Maasälpä Aktiivisia kaivoksia/esiintymiä Hyvä Perliitti Ei tunnettuja esiintymiä Alhainen Savimineraalit (kaoliini/illiitti) Tunnettuja esiintymiä Kohtalainen Talkki Aktiivisia kaivoksia/esiintymiä Hyvä Titaani Kaivosprojekteja/esiintymiä Hyvä Lähde: European Commission ja GTK TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 95

116 Liite 4: Vienti- ja tuontitilastossa käytetyt CN-tullinimikkeet Vientiin ja tuontiin liittyvissä taulukoissa ja kuvissa käytetyt CN8-tullinimikkeet ( ) Rautamalmit ja -rikasteet, agglomeroimattomat (paitsi pasutetut rautapyriitit) ( ) Rautamalmit ja -rikasteet, agglomeroidut (paitsi pasutetut rautapyriitit) ( ) Mangaanimalmit ja -rikasteet, m.l. rautapitoiset mangaanimalmit ja -rikasteet, joissa on mangaania >= 20% kuiva-aineen painosta ( ) Kuparimalmit ja -rikasteet ( ) Nikkelimalmit ja -rikasteet ( ) Kobolttimalmit ja -rikasteet ( ) Alumiinimalmit ja -rikasteet ( ) Lyijymalmit ja -rikasteet ( ) Sinkkimalmit ja -rikasteet ( ) Tinamalmit ja -rikasteet ( ) Kromimalmit ja -rikasteet ( ) Volframimalmit ja -rikasteet ( ) Uraanimalmit ja pikivälke, sekä niiden rikasteet, joissa on > 5 painoprosenttia toriumia *Euratom* ( ) Uraanimalmit ja -rikasteet (paitsi uraanimalmit ja pikivälke, joissa on > 5 painoprosenttia toriumia) ( ) Monatsiitti; uraanitorianiitti ja muut toriummalmit ja -rikasteet, joissa on > 20 painoprosenttia toriumia *Euratom* ( ) Toriummalmit ja -rikasteet (paitsi monatsiitti; uraanitorianiitti ja muut toriummalmit, joissa on > 20 painoprosenttia toriumia) ( ) Molybdeenimalmit ja -rikasteet, pasutetut ( ) Molybdeenimalmit ja -rikasteet (paitsi pasutetut) ( ) Titaanimalmit ja -rikasteet ( ) Ilmeniitti ja sen rikasteet ( ) Titaanimalmit ja -rikasteet (paitsi ilmeniitti ja sen rikasteet) ( ) Zirkoniummalmit ja -rikasteet ( ) Niobium-, tantaali- ja vanadiinimalmit ja -rikasteet ( ) Niobium- ja tantaalimalmit ja -rikasteet ( ) Vanadiinimalmit ja -rikasteet ( ) Hopeamalmit ja -rikasteet ( ) Jalometallimalmit ja -rikasteet (paitsi hopeamalmit ja -rikasteet) ( ) Antimonimalmit ja -rikasteet ( ) Malmit ja malmirikasteet (paitsi rauta-, mangaani-, kupari-, nikkeli-, koboltti-, alumiini-, lyijy-, sinkki-, tina-, kromi-, volframi-, uraani-, torium-, molybdeeni-, titaani-, niobium-, tantaali-, vanadiini-, zirkonium-, jalometallit Kaoliini ( ) Kaoliini Kalkkikivet ( ) Sulatuskalkkikivi; kalkkikivet, jollaisia käytetään kalkin tai sementin valmistukseen ( ) Sammuttamaton kalkki ( ) Sammutettu kalkki ( ) Hydraulinen kalkki (paitsi puhdas kalsiumoksidi ja kalsiumhydroksidi) 96 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

117 Liite 5: Suomen metallogeeniset vyöhykkeet Lähde: GTK TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 97

Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus

Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus Kaivosteollisuus Kestävä kaivostoiminta II kaivosten sivuvirrat ja ympäristörakenteet -asiantuntijaseminaari 27.-28.11.2012 27.11.2012 Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Kaivosalan tilannekatsaus

Kaivosalan tilannekatsaus Kaivosalan tilannekatsaus 23.11.2010 Jyväskylä Maija Uusisuo Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Lapin liitto Metallimalmikaivokset 2010 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät ja rahoitus

Kaivosalan näkymät ja rahoitus Kaivosalan näkymät ja rahoitus 21.03.2012 Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi Puh. 040 4877 901 Esityksessä Miksi kaivoksia

Lisätiedot

Kaivostoiminta, maaainekset. -LUODE Jukka Similä

Kaivostoiminta, maaainekset. -LUODE Jukka Similä Kaivostoiminta, maaainekset ja turve -LUODE Jukka Similä Kittilän kultakaivos Kuva: Kittilän kultakaivos Mineraalien/metallien tuotannon piirteitä Tuotantoa tarvitaan lisää tulevaisuudessa Hintojen raju

Lisätiedot

Kaivostoiminnan näkymät

Kaivostoiminnan näkymät Kaivostoiminnan näkymät Pekka A. Nurmi, tutkimusjohtaja Geologian tutkimuskeskus Kaivoksia! Uhka vai mahdollisuus 6.6.2012 1 Sisältö Globaalit muutostekijät Euroopan raaka-ainehuolto Fennoskandian ja Suomen

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät. 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu

Kaivosalan näkymät. 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu Kaivosalan näkymät 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi Puh. 040 4877 901

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät. 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani

Kaivosalan näkymät. 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani Kaivosalan näkymät 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Sampo Oy, puimurin kehitys, vasemmalla luonnos ja oikealla valmis tuote Normet Oy, kaivosajoneuvon kehitys Tana Oy, kaatopaikkajyrän kehitys Logset Oy, Titan harvesterin

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Erikoisasiantuntija Saku Vuori Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011 Oulu Mining School SISÄLTÖ 1. Suomen mineraalistrategia 2. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko

Lisätiedot

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS KAIVOSSEMINAARI 2014, 4-6.6.2014 OULU KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS Ossi Leinonen ylitarkastaja 2.6.2014 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2014 MALMINETSINTÄ KAIRAUS VUONNA 2012 : 366 km KAIRAUS VUONNA

Lisätiedot

Kaivosala. Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Kaivosala. Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Kaivosala Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Kaivosteollisuus Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

TEM raportteja 23/2012

TEM raportteja 23/2012 TEM raportteja 23/2012 Suomen kaivosteollisuuden tilannekatsaus vuonna 2012 Tekijät: Aaltonen Riikka Alapassi Markus Karhula Mervi Karhunen Eija Korhonen Ilkka Loukola-Ruskeeniemi Kirsti (toim.) Nybergh

Lisätiedot

Päätös. Varausalueen sijainti: Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Perho, Toholampi, Veteli Varauksen nimi:

Päätös. Varausalueen sijainti: Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Perho, Toholampi, Veteli Varauksen nimi: Päätös Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2013 1 (5) Lupatunnus Pyhäsalmi Mine Oy PL 51 86801 Pyhäsalmi VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 10.12.2012 kaivoslain (621/2011)

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: VA2015:0018 29.5.2015

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: VA2015:0018 29.5.2015 Kuulutus 29.5.2015 1 (1) Lupatunnus KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on kaivoslain (621/2011) perusteella 28.5.2015 hyväksynyt seuraavan varausilmoituksen: Varaaja: Aurion Resources Oy

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ

KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ Vuorimiespäivät 26.3.2010/kaivosjaosto KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ Krister SöderholmS Kevitsa Mining Oy/First Quantum Minerals Ltd. Esitelmäni sisältö Uusia kaivoksia ja kaivosprojekteja

Lisätiedot

Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus

Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus Kaivosseminaari 6.6.2013, Levi Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus Kaivosyli- insinööri Terho Liikamaa 14.5.2013 1 ww.tukes.fi/kaivosasiat/ Tukesin kaivosrekisterin kar5apalvelu (=mineraalioikeuksien kar5a)

Lisätiedot

PALTAMONN {;UNTA. Hakija: Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Mieslahti (3030)

PALTAMONN {;UNTA. Hakija: Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Mieslahti (3030) Lausuntopyyntö 1(2) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto KaivNro 4.1.2013 3030 Paltamon kunta Vaarankyläntie 7 88300 Paltamo PALTAMONN {;UNTA LAUSUNTOPYYNTÖ KAIVOSPIIRIHAKEMUKSESTA Hakija: Mondo Minerals

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä

Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä BusinessOulu: Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä Tulosseminaari toimijoille, Technopolis Auditorio, Oulu BusinessOulu: Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä Asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallinta ja ohjaus: taloustieteellinen näkökulma

Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallinta ja ohjaus: taloustieteellinen näkökulma Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallinta ja ohjaus: taloustieteellinen näkökulma Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin yliopisto Taustaa 1. Metallimalmien

Lisätiedot

4.1.2013 SAAPUNUT. Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Pitkäperä (886)

4.1.2013 SAAPUNUT. Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Pitkäperä (886) U h E s lausuntopyyntö 1 (2) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Paltamon kunta Vaarankyläntie 7 88300 Paltamo 4.1.2013 611 /2 SAAPUNUT 09. 01. 2013 PALTAMON KUNTA KaivNro 886 LAUSUNTOPYYNTÖ KAIVOSPIIRIHAKEMUKSESTA

Lisätiedot

Päätös. Varausalueen sijainti: Taivalkoski. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0011.

Päätös. Varausalueen sijainti: Taivalkoski. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0011. Päätös Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2012 1 (5) Lupatunnus FQM FinnEx Oy Astropolistalo, Kaikutie 1 99600 SODANKYLÄ VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 20.1.2012 kaivoslain

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto

Kaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto Kaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto Josek Oy:n 10-vuotisjuhlat 15.2.2011 CTO Jaakko Liikanen Gold concentrate from Endomines Hosko deposit Disclaimer Statements in this presentation which are

Lisätiedot

Asia on tullut vireille 3.3.2009 työ- ja elinkeinoministeriöön jätetyllä hakemuksella.

Asia on tullut vireille 3.3.2009 työ- ja elinkeinoministeriöön jätetyllä hakemuksella. PÄÄTÖS KAIVOSPIIRIN MÄÄRÄÄMINEN Nimi Taivalhopea Hakija Sotkamo Silver Oy Sotkamo Yhteystiedot: Kiilakiventie 1 90250 OULU Lisätietoja antaa: Jouko Jylänki, puh. 08-557 8034 tai 044-559 3501 Hakemuksen

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivostoiminnan ohjaus Suomen mineraalistrategia (EU:n mineraalistrategia) Kaivoslaki Muu ympäristölainsäädäntö Kaivosoikeudet

Lisätiedot

Päätös. Varausalueen sijainti: Parikkala Varauksen nimi: Parikkala 1. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0197.

Päätös. Varausalueen sijainti: Parikkala Varauksen nimi: Parikkala 1. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0197. Päätös Annettu julkipanon jälkeen 12.8.2013 1 (5) Lupatunnus FinnAust Mining Southern Oy PL 147 00121 Helsinki VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 31.12.2012 kaivoslain

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely

Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely Balticconnector maakaasuputki Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) yleisötilaisuus Inkoossa 27.5.2015 Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely Leena Eerola, Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen ja hankkeesta

Lisätiedot

Päätös. Varausalueen sijainti: Hämeenkyrö, Nokia ja Ylöjärvi. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2014:0016.

Päätös. Varausalueen sijainti: Hämeenkyrö, Nokia ja Ylöjärvi. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2014:0016. Päätös Annettu julkipanon jälkeen 26.3.2014 1 (5) Lupatunnus Sotkamo Silver Oy Kiilakiventie 1 90250 Oulu VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 3.3.2014 kaivoslain (621/2011)

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Kaivosviranomainen, uusi laki, keskeiset muutokset

Kaivosviranomainen, uusi laki, keskeiset muutokset 20.1.2012 Turvallisuus- Kultaristeily ja kemikaalivirasto 2012 (Tukes) Terho Liikamaa 17.1.2012 Kaivosviranomainen, uusi laki, keskeiset muutokset Terho Liikamaa kaivosyli-insinööri 2 KÄYTÄNNÖN TYÖTÄ YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

Uraanihankkeet, kaivoslain uudistus ja kansalaisten mahdollisuudet

Uraanihankkeet, kaivoslain uudistus ja kansalaisten mahdollisuudet Uraanihankkeet, kaivoslain uudistus ja kansalaisten mahdollisuudet Luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitto Kuhmon uraani-ilta 4.9.2008 Kajaanin uraani-ilta 5.9.2008 Esityksen

Lisätiedot

Päätös. Varausalueen sijainti: Alajärvi, Perho, Vimpeli Varauksen nimi: Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0101.

Päätös. Varausalueen sijainti: Alajärvi, Perho, Vimpeli Varauksen nimi: Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0101. Päätös Annettu julkipanon jälkeen 11.3.2013 1 (5) Lupatunnus Pyhäsalmi Mine Oy PL 51 86801 Pyhäsalmi VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 2.7.2012 kaivoslain (621/2011)

Lisätiedot

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Kaivosmanifesti Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Lähtökohtia Suomen värimineraalien omistusoikeus on selvitettävä Mineraalistrategia uusiksi Oleellinen kysymys? Millainen kaivostoiminta on mahdollista

Lisätiedot

Päätös. Varausalueen sijainti: Kajaani, Sotkamo Varauksen nimi: Sotkamo 1. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0126.

Päätös. Varausalueen sijainti: Kajaani, Sotkamo Varauksen nimi: Sotkamo 1. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0126. Päätös Annettu julkipanon jälkeen 8.4.2013 1 (5) Lupatunnus FinnAust Mining Northern Oy PL 147 00121 Helsinki VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 10.8.2012 kaivoslain (621/2011)

Lisätiedot

Päätös. Varausalueen sijainti: Oulu Varauksen nimi: Kultaselkä 2. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0194.

Päätös. Varausalueen sijainti: Oulu Varauksen nimi: Kultaselkä 2. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0194. Päätös Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2013 1 (5) Lupatunnus Kiimingin Sora Oy Rouskutie 1 90650 Oulu VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 18.12.2012 kaivoslain (621/2011)

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: VA2015:0001 6.2.2015

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: VA2015:0001 6.2.2015 Kuulutus 6.2.2015 1 (1) Lupatunnus KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on kaivoslain (621/2011) perusteella 6.2.2015 hyväksynyt seuraavan varausilmoituksen: Varaaja: Agnico Eagle Finland

Lisätiedot

Päätös 1 (4) Hakija: AA Sakatti Mining Oy (Y-tunnus: 2436768-3)

Päätös 1 (4) Hakija: AA Sakatti Mining Oy (Y-tunnus: 2436768-3) Päätös 1 (4) Annettu julkipanon jälkeen KaivNro 8871, 8875, 9400, ML2013:0018,ML2013:0063, ML2013:0065,ML2012:0190, ML2012:0216,ML2013:0017, ML2014:0118 22.1.2016 AA Sakatti Mining Oy PL38 99600 SODANKYLÄ

Lisätiedot

Malmiryntäys Lapissa jatkuu. Tarja Pasma toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Pikkuparlamentti, Hki 8.4.

Malmiryntäys Lapissa jatkuu. Tarja Pasma toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Pikkuparlamentti, Hki 8.4. Malmiryntäys Lapissa jatkuu Tarja Pasma toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Pikkuparlamentti, Hki 8.4.2016 Esityksen sisältö Suomen luonnonsuojeluliitto organisaationa Lapin kaivokset,

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

Rämepuron koetoimintailmoitusta koskevaan päätökseen nro 57/2013/1 liittyvän kaivannaisjätealueen

Rämepuron koetoimintailmoitusta koskevaan päätökseen nro 57/2013/1 liittyvän kaivannaisjätealueen PÄÄTÖS Nro 77/2014/1 Dnro ISAVI/27/04.08/2014 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 9.10.2014 ASIA Rämepuron koetoimintailmoitusta koskevaan päätökseen nro 57/2013/1 liittyvän kaivannaisjätealueen vakuuden

Lisätiedot

Kaivosseminaari 2010

Kaivosseminaari 2010 Outstanding services for Mining, Metals & Energy industries Kaivosseminaari 2010 Metallien tarve ja kaivannaisteollisuuden näkymät Tom Niemi Kolme hattua Pohdintaa Metallien ja mineraalien tarve Globaali

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

Päätös 1 (3) Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 11.2.2015 valtausoikeuden siirtoa koskeva hakemus.

Päätös 1 (3) Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 11.2.2015 valtausoikeuden siirtoa koskeva hakemus. Päätös 1 (3) Annettu julkipanon jälkeen KaivNro 19.3.2015 8982, 9095 Geologian tutkimuskeskus PL 77 96101 ROVANIEMI VALTAUSOIKEUDEN SIIRTOA KOSKEVA PÄÄTÖS Hakemus Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes)

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 1 ASIA HAKIJA ON Kuusamo-työhönvalmennuskeskus ry:n ympäristöluvan rauettaminen, Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

KUULUTTAMINEN JA NÄHTÄVILLÄOLO

KUULUTTAMINEN JA NÄHTÄVILLÄOLO 1 (1) 23.10.2015 Lupatunnus Kolari PL 76 95901 Kolari KUULUTTAMINEN JA NÄHTÄVILLÄOLO Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on toimittanut päätöstä koskevan kuulutuksen 7.10.2015. Päätösasiakirjan kopion

Lisätiedot

Mittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys

Mittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys Mittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys Kalle Oiva, Markus Sarja, Jouni Tornberg & Pekka Kess Oulun yliopisto, Tuotantotalouden osasto 2012 MEASUREPOLIS DEVELOPMENT OY Kehräämöntie

Lisätiedot

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström EU:n mineraalipolitiikka ja strategiset metallit Maan alla ja päällä -seminaari i 24.2.2011 EU:n määrittelemät kriittiset raaka-aineet KRIITTISET Metalli/mineraali Kaivostuotanto Löytymispotentiaali Suomessa

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: VA2015:0003 12.2.2015

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: VA2015:0003 12.2.2015 Kuulutus 12.2.2015 1 (1) Lupatunnus KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on kaivoslain (621/2011) perusteella 12.2.2015 hyväksynyt seuraavan varausilmoituksen: Varaaja: Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kaivostoimintaan liittyvä ympäristönsuojelun viranomaistyö Lapissa

Kaivostoimintaan liittyvä ympäristönsuojelun viranomaistyö Lapissa Kaivostoimintaan liittyvä ympäristönsuojelun viranomaistyö Lapissa Torniojoen vesiparlamentti Pajala 2.11.2011 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Erkki Kantola 2.11.2011 Aluehallinnon uudistus

Lisätiedot

Päätös. Varausalueen sijainti: Joensuu, Tohmajärvi. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2015:0029.

Päätös. Varausalueen sijainti: Joensuu, Tohmajärvi. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2015:0029. Päätös Annettu julkipanon jälkeen 7.10.2015 1 (5) Lupatunnus FinnAust Mining Finland Oy Kummunkatu 34 83500 Outokumpu VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 10.7.2015 kaivoslain

Lisätiedot

Päätös. Varauksen nimi: Hiekkapohja 1. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0185.

Päätös. Varauksen nimi: Hiekkapohja 1. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0185. Päätös Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2013 1 (5) Lupatunnus Geologian tutkimuskeskus PL 77 96101 Rovaniemi VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 22.11.2012 kaivoslain (621/2011)

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Kuusamon kultakaivoshanke Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Dragon Mining Oy Dragon Mining Oy on Suomessa toimiva, Dragon Mining Ltd n omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankki omistukseensa vuonna 2003 Outokummun

Lisätiedot

Suomalainen kaivosyribäjä

Suomalainen kaivosyribäjä TkT Timo Lindborg CEO, Sotkamo Silver AB Professori, Oulu Mining School, Nordic Mining School Suomalainen kaivosyribäjä Emo.lindborg@silver.fi +358-40- 5083507 1 MINUN INVESTOINTI TARINANI Endomines 1995

Lisätiedot

Päätös. Varauksen nimi: Tuusniemi 1. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0104.

Päätös. Varauksen nimi: Tuusniemi 1. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0104. Päätös Annettu julkipanon jälkeen 25.3.2013 1 (5) Lupatunnus FinnAust Mining Southern Oy PL 147 00121 Helsinki VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 5.7.2012 kaivoslain (621/2011)

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012

PÄÄTÖS. Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012 PÄÄTÖS Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012 ASIA HAKIJA Kivilammen maankaatopaikan laajennusta koskevan ympäristölupahakemuksen raukeaminen,

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Päätös. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0170.

Päätös. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0170. Päätös Annettu julkipanon jälkeen 12.8.2013 1 (5) Lupatunnus Palmex Mining Oy c/o Scandianvian Geopool Hässjestigen 17 SE-95435 Gammelstad Sweden VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes)

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin?

Kaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin? Scandinavian Minerals Ltd. Vuorimiespäivät 2008/Kaivos- ja louhintajaosto Kaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin? Krister Söderholm Kevitsa Mining Oy/Scandinavian Minerals

Lisätiedot

Päätös. Varausalueen sijainti: Kajaani Varauksen nimi: Sulatus 1. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0196.

Päätös. Varausalueen sijainti: Kajaani Varauksen nimi: Sulatus 1. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0196. Päätös Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2013 1 (5) Lupatunnus Hannu Immonen VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 31.12.2012 kaivoslain (621/2011) mukainen varausilmoitus:

Lisätiedot

VARAUSOIKEUTTA KOSKEVA PÄÄTÖS

VARAUSOIKEUTTA KOSKEVA PÄÄTÖS Päätös 1 (2) Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2011 KaivNro 2011090 FinnAust Mining Southern Oy c/o Asianajotoimisto Borenius & K.. Yrjönkatu 13 A 00120 HELSINKI VARAUSOIKEUTTA KOSKEVA PÄÄTÖS Hakemus Työ-

Lisätiedot

Tarua ja totta kaivosteollisuudesta Kaivosseminaari 2010 3.6.2010 Kokkola / Olavi Paatsola. Kaivos - perusta elämälle

Tarua ja totta kaivosteollisuudesta Kaivosseminaari 2010 3.6.2010 Kokkola / Olavi Paatsola. Kaivos - perusta elämälle Tarua ja totta kaivosteollisuudesta Kaivosseminaari 2010 3.6.2010 Kokkola / Olavi Paatsola Kaivos - perusta elämälle Aiheita tässä esityksessä Kaivostoiminnan merkitys yhteiskunnalle Kaivannaisteollisuus

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Jatkoaika Mussalon sataman konttiterminaalin laajentamista koskevien töiden loppuunsaattamiseksi, Kotka

Jatkoaika Mussalon sataman konttiterminaalin laajentamista koskevien töiden loppuunsaattamiseksi, Kotka Etelä-Suomi Päätös Nro 223/2010/4 Dnro ESAVI/511/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.11.2010 ASIA HAKIJA Jatkoaika Mussalon sataman konttiterminaalin laajentamista koskevien töiden loppuunsaattamiseksi,

Lisätiedot

Päätös 1 (3) VALTAUSOIKEUDEN SIIRTOA SEKÄ VIREILLÄ OLEVIA MALMINETSINTÄLUPAHAKEMUKSIA KOSKEVA PÄÄTÖS

Päätös 1 (3) VALTAUSOIKEUDEN SIIRTOA SEKÄ VIREILLÄ OLEVIA MALMINETSINTÄLUPAHAKEMUKSIA KOSKEVA PÄÄTÖS Päätös 1 (3) Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2015 KaivNro 8001, 8124, 8126, 8373,8426, 8680, ML2012:0201,ML2013:0035, ML2014:0005,ML2014:0006, ML2014:0007,ML2014:0072, ML2014:0099 Northland Mines Oy:n

Lisätiedot

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen PÄÄTÖS Nrot 1) 9/2013/1 2) 10/2013/1 Etelä-Suomi Dnrot 1) ESAVI/501/04.08/2010 2) ESAVI/275/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2013 ASIA HAKIJA Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan

Lisätiedot

Päätös 1 (3) Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 02.02.2012 valtausoikeuksien siirtoa koskeva hakemus.

Päätös 1 (3) Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 02.02.2012 valtausoikeuksien siirtoa koskeva hakemus. Päätös 1 (3) Annettu julkipanon jälkeen KaivNro 8.3.2012 8212, 8549, 8559 Magnus Minerals Oy PL 3 33211 Tampere VALTAUSOIKEUDEN SIIRTOA KOSKEVA PÄÄTÖS Hakemus on (Tukes) on saapunut 02.02.2012 valtausoikeuksien

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy ARVON LUONTI Timo Lindborg METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

KUULUTUS 1 (1) Kuulutus. Lupatunnus: 24.4.2015 VA2015:0009

KUULUTUS 1 (1) Kuulutus. Lupatunnus: 24.4.2015 VA2015:0009 Kuulutus 24.4.2015 1 (1) Lupatunnus KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on kaivoslain (621/2011) perusteella 24.4.2015 hyväksynyt seuraavan varausilmoituksen: Varaaja: Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset metallit Suomessa Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset raaka-aineet ja Euroopan unioni EU:n teollisuus on riippuvainen raaka-aineiden tuonnista Raaka-ainealoite 2008 Critical

Lisätiedot

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Tiina Rissanen & Antti Peronius Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2013 Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2 Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2010/2 Dnro ESAVI/288/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Päätös. Varausalueen sijainti: Heinävesi, Leppävirta, Tuusniemi Varauksen nimi: Juojärvi 1. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0053.

Päätös. Varausalueen sijainti: Heinävesi, Leppävirta, Tuusniemi Varauksen nimi: Juojärvi 1. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0053. Päätös Annettu julkipanon jälkeen 22.10.2012 1 (5) Lupatunnus FinnAust Mining Southern Oy PL 147 00121 Helsinki VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 13.4.2012 kaivoslain

Lisätiedot

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes Green Mining-ohjelma kaivostoiminnan ympäristöteknologian kehittämisessä Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa 24.2.20122 2012 Rukatunturi Green

Lisätiedot