Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi"

Transkriptio

1 Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus Lapin liitto

2 Kaivosteollisuus Toimialaraportti Maija Uusisuo 4/2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2011 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Maija Uusisuo Toimialapäällikkö Lapin liitto Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Kaivosteollisuus Tiivistelmä Kaivosteollisuus tässä raportissa sisältää metallimalmien ja teollisuusmineraalien louhinnan ja rikastuksen. Suomessa on louhittu rauta-, kromi-, kupari-, nikkeli-, sinkki-, kulta-, vanadiini-, titaani-, lyijy-, koboltti-, hopea-, wolframija molybdeenimalmeja sekä harvinaisia maametalleja sisältävää malmia. Metallien käyttö on moninaista ja niitä tarvitaan koneissa ja laitteissa, asunnoissa, autoissa, elektroniikassa ja monissa muissa arkipäivän käyttökohteissa. Teollisuusmineraaleilla tarkoitetaan kaikkia mineraaleja ja kivilajeja, joilla on teollista käyttöä. Teollisuusmineraaleja tarvitaan muun muassa rakennusaineiden, lannoitteiden, astioiden, paperin, muovien, elektroniikan, kosmetiikan, lääkkeiden ja elintarvikkeiden valmistuksessa. Teollisuuskiviä ovat sellaisenaan murskatut ja jauhetut kivet, joita käytetään esimerkiksi vuorivillan tai sementin raaka-aineeksi. Vuonna 2010 Suomessa metallimalmeja louhittiin yhdeksästä kaivoksesta ja teollisuusmineraaleja 32 kaivoksesta. Pampalon kultakaivos aloitti tuotannon alkuvuonna 2011 ja kolme kaivosta on rakentamisen loppuvaiheessa. Suomen metallimalmikaivosten liikevaihto vuonna 2010 oli noin 680 milj. euroa ja teollisuusmineraalit mukaan lukien koko kaivosteollisuuden liikevaihto arviolta noin 1,16 miljardia euroa. Panostus malminetsintään vuonna 2010 oli 60,9 milj. euroa. Suomessa odotetaan päätöksiä 1,3 miljardin kaivosinvestoinneista vuoden 2012 aikana. Investointien toteutuessa ja tuotannon käynnistyttyä kaivokset työllistäisivät 5900 henkilöä vuonna Kehittyvien maiden kulutuksen kasvu lisää raaka-aineiden kysyntää. Uusien kaivosten avaaminen on välttämätöntä kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi. Koko maailmassa vuoden 2010 lopussa investoinnit valmistelussa olevissa kaivoshankkeissa kasvoivat 21 % verrattuna edelliseen vuoteen. Kansainvälisiä markkinoita hallitsee suhteellisen pieni määrä suuria kansainvälisesti toimivia pörssiyhtiöitä. Kymmenen suurimman yhtiön osuus koko globaalista kaivostuotannosta on noin 35 %. Kasvavien talouksien raaka-aineiden saannin varmistaminen on lisännyt kaupan rajoitteita. Poliittinen kiinnostus raaka-aineiden saannin varmistamiseksi tuonnista riippuvaisissa maissa on voimistunut. Suomen mineraalistrategia ja luonnonvaraselonteko valmistuivat vuoden 2010 lopulla. Kaivosteollisuus nähdään Suomessa yhtenä tulevaisuuden kasvualana ja Suomi mineraalien kestävän hyödyntämisen globaalina edelläkävijänä. TEM:n yhdyshenkilö: Tieto-osasto /Toimialapalvelu /Esa Tikkanen, puh Toimialapäällikkö: Maija Uusisuo, s-posti puh Asiasanat Kaivosteollisuus, kaivostoiminta, kaivannaistoiminta, malminetsintä, louhinta, metallimalmit, mineraalirikasteet, teollisuusmineraalit ISSN ISBN Kokonaissivumäärä 90 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi Hinta - Kustantaja

4 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) /2011 Författare Maija Uusisuo Branschchef Lapplands förbund Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Gruvindustrin Referat Gruvindustrin omfattar i denna rapport utvinning och anrikning av metallmalmer och industrimineraler. I Finland har utvunnits järn-, krom-, koppar-, nickel-, zink-, guld-, vanadin-, titan-, bly-, kobolt-, silver-, wolfram- och molybdenmalmer samt malm som innehåller sällsynta jordmetaller. Användningen av metaller är mångsidig och de behövs i maskiner och anordningar, bostäder, bilar, elektronik och för många andra vardagliga ändamål. Med industrimineraler avses alla mineraler och bergarter som används industriellt. Industrimineraler behövs i tillverkningen av bl.a. byggmaterial, gödslingsmedel, kärl, papper, plast, elektronik, kosmetik, läkemedel och livsmedel. Industristenar är sådana krossade och malda stenar som används som råvara i t.ex. bergull eller cement. År 2010 bröts det metallmalm i sammanlagt nio gruvor och industrimineraler i 32 gruvor i Finland. Guldgruvan i Pampalo inledde produktion under första halvåret 2011 och byggandet av tre gruvor befinner sig i slutskedet. Omsättningen för de finländska metallmalmgruvorna år 2010 uppgick till cirka 680 miljoner euro, och hela gruvindustrins omsättning, inklusive industrimineralerna, uppskattningsvis till cirka 1,16 miljarder euro. Satsningen på malmletning var 60,9 miljoner euro år År 2012 förväntas i Finland beslut om investeringar på 1,3 miljarder euro i gruvdriften. Om investeringarna genomförs och produktionen startar, kommer gruvorna att sysselsätta personer år Tillväxtländernas ökade konsumtion ökar efterfrågan på råvaror. Att öppna nya gruvor är nödvändigt för att tillfredsställa den ökande efterfrågan. År 2010 ökade investeringarna i gruvprojekt som var under beredning med 21 % jämfört med det föregående året. Den internationella marknaden domineras av ett relativt litet antal stora internationellt verksamma börsbolag. De tio största bolagens andel av hela den globala gruvproduktionen är ca 35 %. Säkerställandet av tillväxtekonomiernas tillgång på råvaror har ökat handelsrestriktionerna. Det politiska intresset för att säkerställa en säker tillgång på råvaror har ökat i länder som är beroende av import. Finlands mineralstrategi och statsrådets naturresursredogörelse blev färdiga i slutet av I Finland betraktas gruvindustrin som en av de framtida tillväxtbranscherna och Finland som en global föregångare i hållbart utnyttjande av mineraler. Kontaktperson vid ANM: Avdelningen för kunskapshantering/branschtjänst/esa Tikkanen, tfn Branschchef: Maija Uusisuo, e-post: tfn Nyckelord Gruvindustri, gruvdrift, utvinningsverksamhet, malmletning, brytning, metallmalmer, mineralkoncentrat, industrimineraler ISSN Sidoantal 90 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

5 Sisällys 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Kaivosluvat Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat Suomessa Toimialan alueellinen jakauma Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Euroopan unioni Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Vienti Tuonti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Toimialan tuotanto Toimialan logistiikkatilanne Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteettitilanne Tuotekehitys Taloudellinen tila Kustannusrakenne Kannattavuus ja taloudellinen tilanne Toimialan keskeiset menestystekijät; ongelmat ja kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Kilpailukyvyn kehitysennuste Koulutus ja kehittämistoiminta TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

6 9 Yhteenvetoanalyysi Julkinen rahoitus Lähteet Liitteet Liite 1 Ajankohtaiskatsaus kaivoshankkeisiin Liite 2 Tilastotietoja vuoriteollisuudesta Liite 3 EU:n kriittiset raaka-aineet ja niiden esiintyminen Suomessa Liite 4 Vienti- ja tuotitilastossa käytetyt CN-tullinimikkeet Liite 5 Suomen metallogeeniset vyöhykkeet TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

7 0 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, kone- ja laiteteollisuus. puutuoteteollisuus, luonnonkiviteollisuus ja kaivosalan, bioenergia, matkailu, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivuilla osoitteessa Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Lisäksi Toimiala Online -tietopalvelusta saa nykyisin vapaasti paljon tilastotietoja osoitteesta Toimialaraportit yhdessä toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset julkaisun kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka osaltaan tukee eri toimijoita näiden alojen kehittämisessä, yrityshankkeiden suunnittelussa tai hankkeiden käsittelyssä sekä työvoiman koulutuksen suuntaamisessa. Tämän raportin tavoitteena on antaa kokonaiskuva kaivostoiminnasta ja sen tämän hetkisestä kehitysvaiheesta ja palvella yrityksiä, sekä niitä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan alan kehitystä. Raporttiin on pyritty kokoamaan mahdollisimman ajantasainen tieto alan kehityksestä. Raportin laatimisessa on käytetty eri tilastoja, yritysten vuosikertomuksia, osavuosikatsauksia ja tiedotteita sekä monia muita lähteitä. Seminaarit, kokoukset ja keskustelut alan toimijoiden kanssa ovat auttaneet alan kehityksen hahmottamista. Kaivostoiminnan harjoittamisen edellytys on kannattava mineraaliesiintymä. Suomen kallioperä on geologialtaan rikas ja tarjoaa hyvän potentiaalin kaivannaisalan kehittymiselle. Kaivostoiminta kasvaa, sillä kehittyvien maiden kulutuksen kasvu lisää raaka-aineiden kysyntää. Kaivosteollisuus on globaali ala, jossa talouden syklit ja vaihtelut näkyvät herkästi, vaikka kaivosten toiminta-aika voi olla kymmeniä vuosia. Kansainvälisiä markkinoita hallitsee suhteellisen pieni määrä suuria kansainvälisesti toimivia pörssiyhtiöitä. Kaivostoiminnan välilliset vaikutukset toimintaympäristössään ovat huomattavat. Suomessa kaivosteollisuuden ympärille on kehittynyt merkittävää metallien jatkojalostustoimintaa sekä alan kone- ja laitevalmistusta. Kaivoksiin liittyvän teknologian toimittajana Suomi onkin maailman johtavia toimijoita. Haluan lausua kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä yritysten ja palvelujen kehittämisessä ja palvelee myös kaikkia alasta kiinnostuneita. Rovaniemellä Maija Uusisuo Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Kaivostoiminta perustuu kallioperässä esiintyviin metalleihin ja mineraaleihin, joiden hyödyntämiseen vaikuttavat esiintymän koostumus, laajuus ja maantieteellinen sijainti, tuotantokustannukset ja maailmanmarkkinahinnat. Kaivostoiminnan perusta on kannattava mineraaliesiintymä. Kaivoksen perustamiseen vaikuttavat myös lupa-asiat mm. etsintään, kaivostoimintaan ja ympäristöön liittyen. Koska kaivostoiminta on pitkäjänteistä ja suuria investointeja vaativaa toimintaa myös yhteiskunnan poliittisella vakaudella ja elinkeinoelämää koskevalla säätelyn ennustettavuudella on merkitystä. Suomessa on louhittu rauta-, kromi-, kupari-, nikkeli-, sinkki-, kulta-, vanadiini-, titaani-, lyijy-, koboltti-, hopea-, wolframi- ja molybdeenimalmeja sekä harvinaisia maametalleja sisältävää malmia. Suomessa on potentiaalia myös niin sanottujen high-tech -metallien tuottamiseksi. Metalleja tarvitaan koneissa ja laitteissa, asunnoissa, autoissa, elektroniikassa ja monissa muissa käyttökohteissa. Teollisuusmineraaleilla tarkoitetaan kaikkia mineraaleja ja kivilajeja, joilla on teollista käyttöä (ei kuitenkaan metallisia malmeja, mineraalisia polttoaineita ja jalokiviä). Teollisuusmineraaleja tarvitaan monien tuotteiden muun muassa rakennusaineiden, lannoitteiden, astioiden, paperin, muovien, elektroniikan, kosmetiikan, lääkkeiden sekä elintarvikkeiden ja puhtaan juomaveden valmistuksessa. Teollisuuskiviä ovat sellaisenaan murskatut ja jauhetut kivet, joita käytetään esimerkiksi vuorivillan tai sementin raaka-aineeksi. Tässä toimialaraportissa tarkastellaan metallimalmien ja teollisuusmineraalien louhintaa sekä sivutaan kaivosalan palvelutoimintaa. Tarkastelussa on käytetty mm. työ- ja elinkeinoministeriön kaivostilastoja, tullitilastoja sekä yritysten tilinpäätöstietoja, pörssitiedotteita ja monia muita lähteitä. Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa ala liittyy (TOL 2008) mukaisiin toimialaluokkiin Metallimalmien louhinta (TOL 07) ja Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112), Kemiallisten lannoitemineraalien louhinta (TOL 0891) ja Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) sekä Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09). Tilastokeskuksen toimialaluokitusten mukainen tilastollinen toimialatarkastelu ei kuitenkaan ole mahdollista tai mielekästä yritysten vähäisyyden ja epähomogeenisuuden takia. Tietojen saantia on myös estetty vähäisen yritysten määrän vuoksi turvaamaan yritysten tietosuojan. Esimerkiksi lannoitemineraalien louhintaa (TOL 0891) Suomessa harjoittaa vain yksi yhtiö, Yara Suomi Oy, mikä aiheuttaa tilastoissa tietojen suojauksia myös muihin toimialaluokkiin. Lisäksi joitakin kaivostoimintaa harjoittavia yrityksiä on yritysrekisterissä luokiteltu muihin toimialaluokkiin, minkä vaikutus pienessä datapohjassa korostuu. Metallimalmien louhinnan volyymi on 2000-luvulla kasvanut tasaisesti vuoteen 2008 saakka ennen kansainvälistä talouslamaa. Metallimalmeja ja teollisuusmineraaleja louhivien yritysten tilinpäätöstiedoista laskettu kaivosteollisuuden liikevaihto vuonna 2010 oli arviolta noin 1,16 miljardia euroa. Metallimalmien louhinnan osuus oli noin 680 milj. euroa. 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

9 Vuonna 2009 vastaavasti koko kaivosteollisuuden liikevaihto oli noin 717 milj. euroa ja metallimalmien louhinnan liikevaihto noin 280 milj. euroa. Kuva 1. Metallimalmien louhinnan (TOL 07) liikevaihdon kehitys /4 (Indeksi 2005=100) Alkuperäinen sarja Trendisarja Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kaivoksen elinkaaren katsotaan sisältävän kolme päävaihetta 1) malmin etsinnän ja projektin kehityksen 2) varsinaisen tuotannon ja 3) kaivostoiminnan päättämisen ja kaivoksen sulkemisen. Aika malmiesiintymän löytymisestä kaivoksen perustamiseen kestää yleensä 7 10 vuotta. Etsintätoimintaan liittyy riskejä, sillä vain pieni osa tutkituista alueista johtaa kaivoksen perustamiseen. Kaivoksen perustamiseen tarvittaviin arviointi- ja lupaprosesseihin kuluu 2 3 vuotta. Kaavoitukseen tarvittava aika riippuu tarvittavista uusista kaavoista. Varvinaisen kaivoksen rakentamien vie 1 2 vuotta. Tuotannon ylösajovaihe täyteen kapasiteettiin ja prosessin säätö vaihtelee muutamasta kuukaudesta jopa pariin vuoteen prosessista riippuen. Perustamisvaiheessa arvioitu kaivoksen toiminta-aika voi jatkua huomattavasti pidempään, sillä malminetsintää kaivoksen läheisyydessä yleensä jatketaan ja varannot ja siten kaivoksen elinikä kasvaa. Malminetsintää harjoittavat usein niin sanotut junioriyhtiöt. Suomessa toimivien etsintäyhtiöiden omistus on pääosin ulkomailla, mutta ne ovat rekisteröityneet Suomeen malminetsintää varten tai niillä on yhteistyöorganisaatio Suomessa. Henkilöstöä näissä yhtiöissä Suomessa on yleensä alle kymmenen. Varsinaista kaivostoimintaa Suomessa harjoittavat ulkomaisissa pörsseissä noteerattujen yhtiöiden suomalaiset tytäryhtiöt tai sivuliikkeet. Pääosin suomalaisessa omistuksessa ovat vain Kemin kromikaivos ja Talvivaaran monimetallikaivos. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

10 Kuva 2. Kaivoksen elinkaari kaivoksen elinkaari soveltaen esityksestä invstment fundamentals: understanding mineral exploration and resource development and the relationship to company stock prices, PDaC Vuosi alustavat selvitykset M a l m i n e t s i n t ä Esiintymä Rikastuskokeet Malmivarojen arviointi alustava kannattavuusarviointi Lopullinen kannattavuusarviointi Päätös tuotannon aloittamisesta Luvitus Rahoitus Rakentaminen Tuotanto kaivoksen sulkeminen ja jälkihoito Lähde: Soveltaen seminaariesityksestä Investment fundamentals: Understanding mineral exploration and resource development and the relationship to company stock prices, PDAC Kaivosluvat Kaivostoiminta on erittäin tarkkaan säädeltyä toimintaa sen kaikissa elinkaaren vaiheissa. Kaivoslain lisäksi on huomioitava mm. ympäristön, vesien- ja luonnonsuojeluun liittyvä lainsäädäntö; maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvä lainsäädäntö; turvallisuuteen liittyen paloturvallisuus-, kaivosten työturvallisuus- ja säteilyturvallisuuslait sekä terveydensuojelulaki. Virallisten lakien lisäksi alan toimijat noudattavat muita yhdessä sovittuja hyviä käytäntöjä. Kansainvälistä rahoitusta hakevat kaivosyhtiöt joutuvat huomioimaan rahoitusta hakiessaan myös rahoituslaitosten projektirahoitukselle yhteisesti sopimat normit, joita ovat esimerkiksi The Equator Principles - A financial industry benchmark for determing assessing and managing social & environmental risk in project financing ja International Finance Corporation s Policy on Social & Environmental Sustainability. 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

11 Kuva 3. Kaivoshankkeen lupaprosessien eteneminen uuden kaivoslain mukaisesti. Etsintätyö Esiintymä Varausilmoitus Varauksen vahvistaminen Malminetsintälupahakemus Etsintätoiminta Kaivoslupahakemus Malminetsintälupa Malminetsinnän lopettaminen Kaivoslupa Alueen kunnostaminen ja raportti malminetsinnän tuloksista ja edustava osa kairasydämiä kaivosviranomaiselle Ympäristövaikutusten arviointi Kaivostoimitus Kaivostoimituksen rekisteröinti Ympäristölupa Kaivosturvallisuuslupa Kaivostoiminta Kaavoitus Rakennusluvat Muut luvat TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

12 Suomen uusi kaivoslaki (621/2011)astui voimaan ja se korvaa kaivoslain vuodelta Lain tavoitteena on edistää kaivostoimintaa ja järjestää sen edellyttämä alueiden käyttö ja malminetsintä niin, että ne ovat yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä. Uuden kaivoslain mukaisesti kaivoslupien käsittely ja lupien myöntäminen siirtyi työ- ja elinkeinoministeriöstä alkaen Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes). Kaivosaluelunastusluvat sekä uraanin ja toriumin tuottamista koskevat luvat myöntää kuitenkin valtioneuvosto. Jokaisella on oikeus tehdä havaintoja ja ottaa vähäisiä näytteitä kaivosmineraalien löytämiseksi, jos tästä etsintätyöstä ei aiheudu vahinkoa, haittaa tai häiriötä. Malminetsintälupahakemuksen valmistelua varten jätettävä varausilmoitus toimitetaan uuden lain mukaisesti Tukesiin, kun vanhan lain mukaan valtausvarausilmoitus jätettiin maistraattiin. Varausilmoitus antaa etuoikeuden malminetsintälupaan. Malminetsintään on oltava lupa, jos malminetsintää ei voida suorittaa etsintätyönä tai kiinteistön omistajan suostumuksella. Malminetsintälupa tarvitaan myös esiintymän hyödyntämiseen tarvittavan etuoikeuden saamiseksi. Malminetsintälupa myönnetään neljäksi vuodeksi, jota on mahdollista jatkaa enintään kolme vuotta kerrallaan, kuitenkin yhteensä enintään 15 vuoden ajaksi. Malminetsinnän korvaukset maan omistajalle kasvavat portaittain seuraavasti: vuodet 1 4: 20 euroa/hehtaari/vuosi vuodet 5 7: 30 euroa/hehtaari/vuosi vuodet 8 10: 40 euroa/hehtaari/vuosi vuodet 11 15: 50 euroa/hehtaari/vuosi Kaivoslupa voidaan myöntää määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Luvan tarkistaminen on tehtävä kuitenkin vähintään kymmenen vuoden välein. Kaivoslupa antaa oikeuden alueen mineraalien ja sivutuotteiden hyödyntämiseen. Korvaukset maan omistajalle ovat vuosittainen louhintakorvaus 50 euroa hehtaarilta sekä lisäksi maksetaan louhintakorvausta 0,15 % vuoden aikana louhitun ja hyödynnetyn metallimalmin kaivosmineraalien lasketusta arvosta. Muiden kaivosmineraalien kyseessä ollessa louhintakorvauksena maksetaan kohtuullinen korvaus louhitusta ja hyödynnetystä mineraalista kiinteistön omistajan ja kaivosluvan haltijan keskinäisellä sopimuksella tai hakemuksesta kaivosviranomaisen vahvistamana. Ennen kaivoksen rakentamista ja tuotannon aloitusta tarvitaan kaivosturvallisuuslupa, jonka myöntää Tukes. Kaivosturvallisuuslupa myönnetään määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Lupa on voimassa korkeintaan kaivosluvan päättymiseen asti. Kaivosturvallisuuslupa tarkistetaan vähintään kymmenen vuoden välein. Kullan huuhdontalupa myönnetään enintään 5 hehtaarin alueelle ja luvan voimassaoloaika on ensin neljä vuotta. Luvalle voidaan myöntää jatkoaikaa kolmen vuoden jaksoissa. Kullanhuuhdontamaksu on 50 euroa hehtaarilta vuodessa. Rakentaminen kullanhuuhdonta-alueella on kielletty. Kuitenkin vähäisen, kevytrakenteisen ja helposti siirrettävän välttämättömän tilapäisen rakennelman rakentamien on mahdollista. Ennen lupien myöntämistä, lupaviranomaisen on pyydettävä lausunnot lupahakemukseen suunnitellun toiminnan vaikutusalueen kunnilta, ELY-keskukselta, maakunnan liitolta 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

13 ja muilta lupaharkinnan kannalta tarpeellisilta tahoilta. Lupa myönnetään, ellei laissa määriteltyjä luvan myöntämisen esteitä ole ja laissa määritellyt lupaehdot täyttyvät. Malminetsintäluvan haltijan ja kullanhuuhtojan on asetettava vakuus mahdollisen vahingon tai haitan korvaamista varten sekä jälkitoimenpiteiden suorittamista varten. Kaivosluvan haltijan on asetettava vakuus kaivostoiminnan lopetus- ja jälkitoimenpiteitä varten. Kaivoslupaan liittyvän vakuuden lisäksi kaivostoimijaa koskevat myös ympäristölupaan liittyvät vakuudet. Kaikkiin kaivoslupiin liittyy vuosittainen raportointivelvollisuus kaivosviranomaiselle mm. suoritettuihin toimenpiteisiin, varantoihin, tuotantoon ja tuloksiin liittyen. Etsintätoiminnan päättyessä toimitetaan dokumentointi etsinnän tuloksista sekä riittävä määrä kairasydämiä. Tukes on perustanut kaivoslupien käsittelyyn uuden yksikön Rovaniemelle. Siirtymävaiheessa kaivoslupien käsittely toimii Rovaniemen lisäksi myös Tukesin Helsingin toimipisteessä Pasilassa. Syyskuussa 2011 Helsingin toimipisteessä työskenteli seitsemän henkilöä ja Rovaniemellä neljä henkilöä. Suunniteltu resurssi kaivosviranomaistehtävien hoitoon Tukesissa on 15 henkilöä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) keskeinen tavoite on tuottaa tietoa hankkeen luonnonympäristöön ja ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista otettavaksi huomioon hankkeen suunnittelussa. Lisäksi pyritään lisäämään kansalaisten ja intressitahojen mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa suunnitteluun. YVA -menettelyissä yhteysviranomaisena toimii ELY-keskus. YVA -menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä eikä ratkaista hankkeen lupa-asioita. Ympäristö- ja vesitalousluvat myöntää aluehallintovirasto (AVI). Maakunnan liitto vastaa maankäytön suunnittelusta maakuntakaavatasolla. Kaivostoiminnan sisältyminen maakuntakaavatason suunnitteluun on paras tapa turvata kaivoshankkeen toteuttamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavojen laatimisesta, joissa täsmennetään alueiden rajauksia. Kaikkeen uudisrakentamiseen tarvitaan myös rakennuslupa tai vähintään toimenpidelupa. Luvan myöntää paikallinen rakennusvalvontaviranomainen. 1.3 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Kaivosteollisuuden lähialoja ovat kaivannaisalaan kuuluvat kiviainesteollisuus ja luonnonkiviteollisuus sekä alan koneiden laitteiden, teknologian ja palveluiden tuotanto. Kaivosteollisuus on merkittävä kuljetuspalvelujen käyttäjä. Usein uudet kaivokset vaativat mittavia uusia liikenneratkaisuja ja investointeja maanteihin, rautateihin ja satamiin. Uusien kaivosten perustamiset ovat myös suuria rakennushankkeita. Lisäksi eri viranomaistahoilla on liityntä kaivostoimintaan, sillä kaivoksen perustaminen edellyttää erilaisia lupia. Kaivostoiminta on tarkasti säädeltyä ja valvottua. Suomen kaivosteollisuuden ympärille kehittyi luvulla merkittävää metallien jatkojalostustoimintaa ja alan kone- ja laitevalmistusta. Nämä edustavat huomattavaa osaa Suomen vientiteollisuutta tänään. Kaivoksiin liittyvän teknologian toimittajana Suomi on maailman johtavia toimijoita. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa on tehty useita selvityksiä eri kaivoshankkeiden ja kaivosten yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Viimeisin Ruralia instituutin selvityksis- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

14 tä on Talvivaaran kaivoksen jalostusketjun ja siihen liittyvien investointien aluetaloudelliset vaikutukset, joka julkaistiin hutikuussa Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos - ETLA julkaisi puolestaan toukokuussa 2011 selvityksen koko kaivannaisteollisuuden eri toimialojen vaikuttavuudesta kansantalouteen nimellä Kalliosta kullaksi - kummusta klusteriksi, Suomen mineraaliklusterin vaikuttavuusselvitys. Näiden tutkimusten perusteella voidaan todeta, että yksi työpaikka kaivoksella synnyttää 2,5 3,5 muuta työpaikkaa jalostusketjun eri vaiheissa. Taulukko 1. Eräiden kaivosteollisuutta lähellä olevien toimialojen liikevaihto vuosina Liikevaihto e Metallimalmien louhinta (TOL 07) Koriste- ja rakennuskiven louhinta (TOL 08111) * Liuskekiven louhinta (TOL 08113) * Soran, hiekan, saven ja kaoliinin otto (TOL 0812) Turpeen nosto (TOL 0892) * Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237) Metallien jalostus (TOL 24) Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valm (TOL 2892)... = tiedot salattu *=tiedot ei käytettävissä 2010e=ennakkotieto Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot ja yritysten tilinpäätöstietokanta. 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

15 2 Toimialan rakenne Kaivostoiminta on globaalia toimintaa, jota hallitsee suhteellisen pieni määrä yrityksiä. Kymmenen suurimman yhtiön osuus koko globaalista kaivostuotannosta on noin 35 %. Noin 150 yritystä vastaa noin 85 % tuotannosta maailman laajuisesti. Lopusta tuotannosta vastaavat noin 900 yritystä. Näiden lisäksi alalla toimii etsintäyhtiöitä eli niin sanottuja junioriyhtiöitä, joita on kpl maailmassa. Etsintäyhtiöt toimivat yleensä riskirahoituksella, keskittyvät malminetsintään ja esiintymien kehittämiseen myyntiä varten. Esiintymät tai kehitteillä olevat kaivoshankkeet myydään varsinaisille kaivosyhtiöille. Junioriyhtiöt toimivat alan puskurina ja niiden määrä vaihtelee suhdanteiden muuttuessa. Joustavina toimijoina ne ovat usein myös uusien innovaatioiden kehittäjiä. 2.1 Yritykset ja toimipaikat Suomessa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan vuonna 2009 metallimalmien louhinnan (TOL 07) yrityksiä Suomessa oli 18 ja nämä toimivat 27 toimipaikassa. Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin (TOL08112) louhintaa harjoitti kolme yritystä 16 toimipaikalla. Lannoitemineraalien louhintaa (TOL 0891)harjoitti yksi yritys yhdellä toimipaikalla. Muuta kaivostoimintaa harjoittavia yrityksiä (TOL 089) oli 15 ja toimintaa 19 toimipaikalla. Kaivostoimintaa palvelevia (TOL 09) yrityksiä oli 25 ja toimintaa 27 toimipaikalla. Kuva 4. Toimipaikkojen lukumäärät Metallimalmien louhinta (TOL 07) Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112) Kemiallisten ja lannoitemineraalien louhinta (TOL 0891) Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

16 Kuva 5. Yritysten lukumäärät Metallimalmien louhinta (TOL 07) Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112) Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot. Suomessa toimii noin malminetsintää harjoittavaa organisaatiota. Yhtiöiden omistus on pääosin ulkomailla, mutta ne ovat rekisteröityneet Suomeen malminetsintää varten tai niillä on yhteistyöorganisaatio Suomessa. Henkilöstöä näissä yhtiöissä Suomessa on yleensä alle kymmenen. Myös Geologian tutkimuskeskus (GTK) harjoittaa malminetsintää Suomessa. GTK:n tulee luovuttaa paikallistamansa malmiaiheet työ- ja elinkeinoministeriölle, joka myy niihin liittyvät valtausoikeudet tarjouskilpailulla. Malminetsintään on 2000-luvulla käytetty vuosittain miljoonaa euroa, josta GTK:n osuus on noin 10 miljoonaa euroa. Etsintätoiminta on suuntautunut erityisesti kultaan, nikkeliin ja korkean teknologian metalleihin. Vuoden 2011 syyskuussa Suomessa oli toiminnassa yhdeksän metallimalmikaivosta. Näistä liikevaihdoltaan suurimpia ovat Talvivaaran perusmetallikaivos, Kittilän kultakaivos, Kemin kromikaivos ja Pyhäsalmen monimetallikaivos. Kesällä 2010 uudelleen avattu Hituran nikkelikaivos on saavuttanut suunnitellun tuotantokapasiteetin. Kittilän lisäksi toiminnassa olevia kultakaivoksia ovat pienemmät Oriveden, Jokisivun ja Pahtavaaran kaivokset sekä toukokuussa vihitty Pampalon kultakaivos. Oriveden ja Jokisivun kultakaivosten malmi rikastetaan yhtiön Sastamalassa sijaitsevassa rikastamossa. Kaivoksen rakentaminen on käynnissä kolmella alueella. Raahen lähellä olevan Nordic Mines n kultakaivoksen rakentaminen ja laitteiston käyttöönotto ovat loppuvaiheessa ja tuotanto käynnistyy vielä vuoden 2011 aikana. Kevitsan kaivoksen rakennustyöt alkoivat kesäkuussa 2010 ja ovat edenneet aikataulussa. Kupari- ja nikkelirikasteen tuotanto Kevitsan kaivoksella käynnistyy alkuvuonna Polvijärvellä, Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Kylylahden kaivoksen rakentaminen ja Luikonlahden rikastamon kunnostukset aloitettiin syksyllä Kaavin Luikonlahdella vuonna 2006 suljetulla rikastamolla on aikaisemmin rikastettu sulfidimalmeja ja talkkia. Kylylahden kaivos tuottaa kuparia, kobolttia, nikkeliä ja sinkkiä sekä pieniä määriä kultaa. 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

17 Taulukko 2. Toiminnassa olevat metallimalmikaivokset syyskuussa 20 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet Kittilä (Suurikuusikko), Agnico-Eagle Finland Oy Agnico-Eagle Mining Ltd. kulta Kittilä (CA) Hitura, Nivala Belvedere Mining Oy Belvedere Resources Ltd. (CA) Pahtavaara, Sodankylä Lappland Goldminers Oy Lappland Goldminers AB (publ) (SE) Kemi, Keminmaa Outokumpu Chrome Oy Outokumpu Oyj kromi Jokisivu, Huittinen Polar Mining Oy Dragon Mining Ltd.(AU) kulta (rikastamo Sastamalassa) Orivesi, Orivesi (rikastamo Sastamalassa) Polar Mining Oy Dragon Mining Ltd.(AU) kulta Pyhäsalmi, Pyhäjärvi Pyhäsalmi Mine Oy Inmet Mining Corporation (CA) Talvivaara, Sotkamo Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj Pampalo, Ilomantsi Endomines Oy Endomines AB (publ) (SE) nikkeli, kupari, koboltti, platina, palladium kulta kupari, sinkki, rikki, hopea, kulta nikkeli, sinkki, (uraani) kulta Taulukko 3. Metallikaivokset, joissa rakentaminen käynnissä syyskuussa 2011 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet Kevitsa, Sodankylä Kevitsa Mining Oy First Quantum Minerals Ltd. (CA, UK) kupari, nikkeli, PGM, kulta Kylylahti, Polvijärvi Kylylahti Copper Oy Altona Mining Ltd. (AU) kupari, koboltti, nikkeli, sinkki Laiva (Laivakangas), Raahe Nordic Mines Oy Nordic Mines AB (SE) kulta Vuonna 2010 Suomessa louhittiin teollisuusmineraaleja, teollisuuskivimalmia ja hyötykiveä 32 louhoksesta ja kaivoksesta kahdeksan yrityksen toimesta. Maanalaisia kaivoksia ovat Nordkalkin kaivokset Tytyrissä, Sipoossa ja Ruokojärvellä. Karbonaattikiviä louhivat Nordkalk Oy Ab, SMA Mineral Oy, Salon Mineraali Oy ja Juuan Dolomiittikalkki Oy yhteensä 17 kaivoksesta. Muita teollisuusmineraaleja pääasiassa apatiittia ja talkkia louhittiin kymmenestä kaivoksesta. Teollisuuskiveä vuorivillan raaka-aineeksi louhittiin viidestä louhoksesta. Vuonna 2010 Nordkalk avasi uudelleen Kolarissa sijaitsevan kalkkikaivoksen ja Mondo Minerals B.V. Suomen sivuliike aloitti toiminnan Puolangan Pihlajavaaran talkkikaivoksella. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

18 Taulukko 4. Teollisuusmineraaleja 2010 louhineet yritykset ja toiminnassa olleet kaivokset/louhokset Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet Keliber Oy Nordic Mining ASA Litium (NO) Juuan dolomiitti, kalkkikivi Dolomiittikalkki Oy Nordkalk Oy Ab kalkkikivi, dolomiitti, wollastoniitti SMA Mineral Oy SMA Mineral AB (SE) dolomiitti, kvartsi Kaivos /louhos Länttä Paltamo (Reetinniemi), Juuka (Matara) Kesälahti (Ahola), Lappeenranta (Ihalainen), Länsi-Turunmaa (Limberg- Skräbböle), Huittinen(Matkusjoki, Putkinotko), Kerimäki (Ruokojärvi, Löksänjärvi), Vimpeli (Ryytimaa, Vesterbacka), Siikainen, Sipoo, Lohja (Tytyri), Kolari (Äkäsjoensuu) Tornio (Kalkkimaa), Pieksämäki (Ankele) Salon Mineraali Oy Omya Oy kalkkikivi Salo (Hyypiänmäki) Sibelco Nordic Oy Ab (ent. SP maasälpä, kvartsi Kemiönsaari (Sälpö/Kyrkoberget), Nilsiä/Siilinjärvi (Kinahmi) Minerals Oy Ab) Kemphos Oy Yara International ASA (NO) apatiitti Siilinjärvi Mondo Minerals B.V. Suomen sivuliike Paroc Oy Ab Mondo Minerals B.V. (NL) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Paroc Group Holding -konserni talkki, nikkeli teollisuuskivet Polvijärvi (Lipasvaara, Pehmytkivi), Puolanka (Pihlajavaara), Sotkamo (Lahnaslampi, Punasuo, Uutela) Lapinlahti (Joutsenlampi), Mäntyharju (Lehlampi), Kiiminki (Metsäsianniemi), Suomusjärvi (Sallittu), Länsi-Turunmaa (Ybbernäs) 2.2 Toimialan alueellinen jakauma Metallimalmikaivokset ja uudet tutkimusprojektit painottuvat Pohjois-ja Itä-Suomeen. Teollisuusmineraaliakivokset sijaitsevat Etelä- ja Itä-Suomessa. Kuvassa 6 on esitetty metallimalmikaivokset, kuvassa 7 teollisuusmineraalikaivokset ja kuvassa 8 näkyvät myös voimassa olevat kaivospiirit, valtaukset ja valtausvaraukset syyskussa TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

19 Kuva 6. Metallimalmikaivosten sijainti Lähde: GTK TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

20 Kuva 7. Teollisuusmineraali-, jalokivi- ja vuolukivikaivosten sijainti Lähde: GTK 20 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

21 Kuva 8. Kaivokset, kaivosprojektit ja valtaustilanne kesäkuussa 2011 Lähde: GTK TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 21

22 2.3 Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2009 lopussa metallimalmien louhinta työllisti 1071 henkilöä, karbonaattikivien louhinta 214 henkilöä ja kaivostoimintaa palveleva toiminta 202 henkilöä. Henkilöstön määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2006 metallimalmien louhinnassa. Talouslama näkyi kaivosalallakin kasvun hidastumisena vuonna Toimialaluokitukseen perustuvassa tarkastelussa on kuitenkin huomioitava, että kaivosten luokituksessa häilyvyyttä ja suuri osa kaivostoiminnalle palveluja ja alihankintaa tekevistä yrityksistä palvelee myös muita toimialoja ja luokitellaan sen mukaisesti muihin toimialaluokkiin. Kehitystä on pikemminkin syytä tarkastella kaivostoiminnan alihankinnan kehityksen trendinä kuin absoluuttisina määrinä. Kuva 9. Henkilöstön määrän kehitys vuosina Metallimalmien louhinta (TOL 07) Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112) Kaivostoimintaa palveleva toiminta (09) Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot Yhtiöiden vuosikertomuksista, tiedotteista ja muista lähteistä laskettuna vuonna 2010 kaivosten oman henkilöstön määrä oli noin 2200 henkilöä ja alihankkijoiden henkilöstö noin 1700 rakentajat mukaan lukien. Tänä vuonna toimintansa aloittaneet ja rakenteilla olevien kaivosten käynnistyttyä varsinaisessa kaivostoiminnassa oman henkilöstön määrä kasvaa ensi vuonna noin Jos nyt valmistelussa olevat projektit toteutuvat suunnitelluissa aikatauluissa, 5000 henkilön raja ylittyy 2015, kun lasketaan sekä kaivosten oma henkilöstö että alihankkijat yhteensä. Tällä hetkellä hankkeista tiedossa oleviin työllisyysarvioihin perustuen varsimaisen kaivostoiminnan työvoiman tarve olisi suurimmillaan , jolloin kaivokset työllistäisivät 5900 henkilöä, kun lasketaan mukaan kaivoksen oma ja alihankkijoiden henkilöstö yhteensä. Jos nyt valmisteilla olevat hankkeet käynnistyvät suunnitellusti, rakennusaikaisen työvoiman suurin tarve ajoittuisi vuoteen Tuolloin kaivosten rakentaminen työllistäisi noin henkilöä. Henkilöstömäärät voivat olla vielä näitäkin suurempia, sillä laskelmassa on huomioitu suunnitteilla olevien hankkeiden henkilöstön tarve varovaisesti käyttäen hankkeista julkisuuteen annettua pienintä henkilöstömääräarviota. Laskelmissa ovat 22 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

23 mukana vain valmistelussa olevat hankkeet, joista on olemassa arvio työvoiman tarpeesta. Malminetsintävaiheessa olevat hankkeet, esimerkiksi Anglo American ja Mawson Energi n projektit eivät ole näissä laskelmissa mukana. Malminetsintäprojektien alihankinta ei myöskään sisälly arvioihin. Kuva 10. Arvio kaivosten henkilöstömäärästä Henkilöä Rakennusaikainen henkilöstö Kaivosten alihankkijat Kaivosten oma henkilöstö Projektien suunniteltu henkilöstö Lähde: Yritysten raportit ja tiedotteet ja muut lähteet Työvoiman saatavuudesta on kaivosalalla tullut jo kriittinen tekijä. Etenkin kokeneista geologeista, kaivosinsinööreistä ja teknikoista on pulaa. TE-toimistot arvioivat toukokuun 2011 lopulla noin 200 keskeisen työelämän ammatin kysyntä- ja tarjontanäkymiä, työvoiman saatavuustilannetta ja odotettavissa olevia työvoiman rekrytointiongelmia. Kaivostoimintaan liittyen TE-toimistojen arviot työmarkkinatilanteesta puolen vuoden kuluttua on esitetty seuraavilla kartoilla ELY-alueittain. Kaivostekniikan ja metallurgian insinööreistä ja teknikoista on pulaa Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Kaivostyöntekijöistä on pulaa Pohjois-Karjalassa. Hakijoita kaivostyöntekijöille järjestettäviin työvoimapoliittisiin koulutuksiin on toistaiseksi ollut riittävästi avautuvien kaivosten tarpeisiin. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 23

24 Kuva 11. Kaivosalan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, TE-toimistot Kaivosala tarjoaa työtä monien eri alojen osaajille eri ammattinimikkeillä. Kansainvälisillä kaivosyhtiöillä on omat toimintakulttuurinsa ja toimintamallit voivat poiketa hyvinkin paljon toisistaan esimerkiksi ulkoistamisen ja alihankinnan suhteen. Näillä seikoilla on tietysti vaikutusta kaivoksen oman henkilöstön määrään ja ammattinimikkeistöön. Se ei kuitenkaan muuta kaivoksella työskentelevien omien työtekijöiden ja alihankkijoiden yhteenlaskettua kokonaismäärää. Syyskuussa 2010 ennakoinnin asiantuntijatyöpajassa työstetty arvio kaivoksen työntekijöiden jakautumisesta eri amamttiryhmiin. Arvio on tehty kaivokselle, jossa on sekä avoettä maanalaista louhintaa. Eniten työvoimaa arvioitiin tarvittavan kunnospito- ja varastotoimintaan 17 % ja kuljetustehtäviin 16 % henkilöstöstä. Johto- ja hallintohekilöstön osuus on 12 %, suunnittelijoiden ja työnjohtajien 14 %, poraiden 10 %, panostajien 5 %, lastaajien 7 %, prosessi-insinöörien 3 %, prosessinhoitajien 11 % ja laborariohekilöstön osuus on 5 %. 24 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

25 Kuva 12. Arvio kaivoksen henkilöstön jakautumisesta ei tehtäviin Prosessinhoitajat 11 % Prosessiinsinöörit 3 % Kunnossapitoja varastotyöntekijät 17 % Kuljettajat 16 % Laborantit ja kemikaalien valmistajat 5 % Johtajat ja hallintohenkilöstö 12 % Sunnittelijat ja työnjohtajat 14 % Porarit 10 % Panostajat 5 % Lastaajat 7 % Lähde: Ennakoinnin asiantuntijatyöryhmän työpaja 2010 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 25

26 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Metallien kulutus toisen maailmansodan jälkeen kasvoi voimakkaasti Euroopan ja Japanin talouksien jälleenrakentamisen ansiosta. Jälleenrakentamisen valmistuttua ja elintason kasvun tasaannuttua 1970-luvulla metallien kysynnän kasvu pysähtyi. Samaan aikaan kaivosteollisuuden huono maine ympäristön saastuttajana ja onnettomuuksille riskialttiina toimialana myötävaikutti alan kehityksen pysähtymiseen. Kehittyvien maiden, etenkin Kiinan, talouksien kasvu 2000-luvulla on lisännyt metallien kysyntää luvun kaivosbuumi on seurausta alalla pitkään jatkuneesta investointien vähyydestä ja kehittyvien talouksien kysynnän kasvusta. Kehittyvien maiden metallien kulutus henkeä kohti on vain murto osa länsimaiden kulutuksesta. Ottaen huomioon kehittyvien maiden nykyisen alhaisen kulutustason ja niiden suuren väestömäärän, voidaan olettaa metallien kulutuksen kasvun ja kaivostoiminnan boomin jatkuvan vuosia tulevaisuuteen. Kuva 13. Metallien kulutus henkilöä kohden, 2005 kg/henkilö Alumiini Kupari Lyijy Sinkki Nikkeli Tina 0 Pohjois-Amerikka Länsi-Eurooppa Itä-Eurooppa Latinalainen Amerikka CIS Aasia Afrikka Maailma keskimäärin Lähde: The World Bank Group Maailman väkiluvun kasvu, elintason nousu ja kaupungistuminen lisäävät metallien ja mineraalien kysyntää. Metallien kulutuksen kasvun on todettu seuraavan elintason nousua ja bruttokansantuotteen (BKT) kasvua asukasta kohden laskettuna. Useimpien metallien kulutus henkeä kohti kasvaa hitaasti, kun bruttokansantuote henkilöä kohden on alle USD/vuosi. BKT:n noustessa välille USD/vuosi/henkilö metallien kulutus kasvaa eksponentiaalisesti. Muuttoliike kaupunkeihin voimistuu, ihmisten ostovoima lisääntyy ja kuluttajat vaativat perushyödykkeiden kuten asunnon ja auton lisäksi en- 26 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

27 tistä enemmän henkilökohtaisia mukavuustuotteita. BKT:n noustessa yli USD/vuosi/henkilö metallien kulutuksen kasvu ensin hidastuu ja edelleen elintason noustessa tasaantuu, eikä BKT:n nousu enää lisää perusmetallien kulutusta. Korkean elintason maissa kysynnän kasvu kohdistuu metalleihin, joita tarvitaan niin sanottujen high-tech -tuotteiden valmistamiseen. Näiden high-tech -metallien tarve on määrällisesti pienempi kuin perusmetallien, mutta ne ovat usein laitteiden toiminnan kannalta välttämättömiä. Näihin liittyy usein myös saatavuusriskejä. Metallien kulutuksen kasvun veturi on Kiina, missä BKT/asukas vuonna 2010 oli USD ja BKT:n kasvunopeus 10,3 %. Muita voimakkaan kasvun kehitysvaiheessa (BKT USD/asukas) olevia maita ovat mm. Meksiko, Valko-Venäjä, Kazakstan, Turkki, Brasilia, Etelä-Afrikka ja Iran. Metallien kulutuksen kasvun Intiassa odotetaan kiihtyvän, kun Intia saavuttaa BKT:ssa kriittisen USD/henkilö rajan. BKT Intiassa kasvaa lähes Kiinan vauhdilla. Vuonna 2010 Intian BKT oli USD/henkilö. Kaupan rajoitukset lisääntyvät markkinoilla, kun kasvavat taloudet rajoittavat vientiä oman kulutuksensa turvaamiseksi. Rajoituksia kriittisten raaka-aineiden käytölle ja kaupalle ovat asettaneet etenkin Kiina, Intia, Venäjä, Brasilia, Ukraina, Argentiina, Etelä-Afrikka ja Kongon demokraattien tasavalta. Rajoituksia on jo yli 400 raaka-aineelle ja markkinoilla on esiintynyt häiriöitä ja spekulaatioita. Raaka-aineiden saatavuuteen liittyen kaivostoiminnasta on tullut talouden kasvun suhteen strateginen toimiala. Osa raaka-ainekaupasta kuten esimerkiksi perusmetallien kupari, lyijy, nikkeli ja sinkki kauppaa käydään raaka-ainepörssissä, joista London Metals Exchange on tärkein. Suomen kaivosten tuotannosta on solmittu myös pitkäaikaisia toimitussopimuksia. Kuvat Eräiden metallien tuotanto koko maailmassa vuosina milj. tonnia 1000 tonnia Lähde: British Geological Survey Rautamalmi Harkkorauta Teräsaihiot Nikkeli rikasteessa tonnia tonnia Kromimalmit ja rikasteet Kupari rikasteessa Sinkki rikasteessa Kulta Koboltti metalli TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 27

28 Maailman metallien tuotanto painottuu Kiinaan, Pohjois-Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan ja Australiaan. Raporttia kirjoitettaessa maailman tuotantoon liittyen käytettävissä on tilastot vuoteen 2009 saakka. Seuraavassa vertailuna myös Suomen tuotantoluvut ovat vuodelta Vuoden 2009 tuotantoluvuissa näkyy talouslaman vaikutukset. Alan toipuminen lamasta oli kuitenkin nopeaa vuonna Kappaleessa tuotanto ja tuotantomenetelmät on esitetty Suomen tuotantotiedot vuodelta Kromimalmeja- ja rikasteita tuotettiin vuonna 2009 maailmassa yhteensä 18,7 milj. tonnia ja tuotantoa oli 21 maassa. Suurin tuottajamaa oli Etelä-Afrikka, jonka tuotanto oli 6,865 milj. tonnia vastaten 37 % maailman kromituotannosta. Seuraavina olivat Intia 3,372 milj. tonnia, Kazakstan 3,333 milj. tonnia ja Turkki 1,770 milj. tonnia. Suomen tuotanto vuonna 2009 oli tonnia. Vuonna 2009 maailman kuparin tuotanto oli 15,8 milj. tonnia (kuparia rikasteessa). Chilen osuus tuotannosta oli 3,390 milj. tonnia, yli 34 %. Seuraavaksi suurimpana olevan Perun tuotanto 1,275 milj. tonnia. Muita suuria tuottajamaita ovat USA 1,204 milj. tonnia, Kiina 1,029 milj. tonnia, Indonesia tonnia ja Australia tonnia. Suomen tuotanto vuonna 2009 oli tonnia. Maailman sinkin tuotanto (sinkkiä rikasteessa) vuonna 2009 oli 11,4 milj. tonnia. Kiinan osuus sinkin tuotannosta oli 3,092 milj. tonnia vastaten yli 27 % maailman tuotannosta. Yli miljoonan tonnia sinkkiä tuottivat myös Peru 1,509 tonnia ja Australia 1,290 milj. tonnia. Suomi sijoittui 25. suurimmaksi tuottajamaaksi tonnin tuotannolla vuonna Sinkin tuotantoa oli 47 maassa. Nikkelin tuotanto maailmassa vuonna 2009 oli yhteensä 1,412 milj. tonnia (nikkeliä rikasteessa). Suurin tuottajamaa oli Venäjä, tonnia. Muut suurimmat tuottajamaat olivat Indonesia tonnia, Australia tonnia ja Kanada tonnia. Vastaavasti vuonna 2009 Suomen tuotanto oli tonnia (nikkeliä rikasteessa). Vuonna 2009 kobolttia tuotettiin maailmassa tonnia (kobolttia rikasteessa). Kobolttia louhittiin 16 maassa pääasiassa kupari- ja nikkelikaivosten sivutuotteena. Yli 55 %, tonnia maailman koboltista tuotettiin Kongon Demokraattisessa tasavallassa. Suomi on pienin tuottajamaa, vuoden 2009 tuotanto oli arviolta noin tonnia. Koboltin kysyntä kasvaa akkuteollisuuden kasvaessa, sillä litium-ioni akut sisältävät merkittävästi myös kobolttia. Litium-ioni -akkujen käyttö autoteollisuudessa kasvaa hybridiautojen valmistuksen lisääntyessä. Kultaa maailmassa tuotettiin vuonna 2009 sadassa maassa yhtensä 2,46 milj. kg. Suurin tuottaja oli Kiina kg, josta seuraavaksi suurimmat tuottajamaat olivat USA kg, Australia kg, Etelä-Afrikka kg, Venäjä kg ja Peru kg. Suomen kullan tuotanto vuonna 2009 oli kg. Rautamalmin markkinoita käsittelevän UNCTAD n raportin mukaan vuonna 2010 saavutettiin kaikkien aikojen rautamalmin tuotantoennätys milj. tonnia. Kasvua vuoteen 2009 oli 17,6 % ja tuotanto ylitti lamaa edeltäneen tason milj. tonnia vuonna Rautamalmin tuotanto on kasvanut 95,7 % vuodesta 2001, jolloin tuotanto oli 933,3 milj. tonnia. Vuonna 2010 suurimmat tuottajamaat olivat Australia 432,8 milj. tonnia, Brasilia 375,0 milj. tonnia, Kiina 315,4 milj. tonnia ja Intia 212,0 milj. tonnia. Kiinan tuotanto on laskettu vastaamaan keskimääräistä rautapitoisuutta. Kiinan rautamalmin tuotanto ilman pi- 28 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

29 toisuuskorjausta oli 1064,7 milj. tonnia. Neljän suurimman tuottajamaan osuus on 73 % maailman tuotannosta. Kuva 18. Maailman rautamalmin tuotannon kehitys alueittain 600 Mt Eurooppa Amerikka Afrikka Aasia (ei Kiina) Kiina Tyynenmeren alue Lähde: Iron ore market , United Nations Conference on Trade and Development Trust Fund on Iron Ore Information, UNCTAD, 2011 Rautamalmin tuotantoa, kulutusta ja kauppaa havainnollistaa seuraava kuva. Japani on rautamalmin tuonista riippuvainen koko 140 milj. tonnin kulutukseen. Kiinan tuonnin tarve on 444 milj. tonnia ja EU:n tuonnin tarve on 139 milj. tonnia. EU:n omavaraisuusaste rautamalmin suhteen on 16 %. Ruotsi tuotanto on 93 % EU:ssa tuotetusta rautamalmista. Kuva 19. Maailman rautamalmin tuotanto, kulutus ja kauppa Lähde: Sveriges geologiska undersökning TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 29

30 Harvinaiset maametallit on esimerkki raaka-aineista, joiden saatavuuteen liittyy riskejä ja kauppaa on rajoitettu. Harvinaiset maametallit ovat välttämättömiä high-tech -tuotteissa, niitä käytetään mm. sähköautoissa, tuulimyllyn turbiinien kestomagneeteissa, puhelimissa ja litteissä näytöissä. Harvinaisia maametalleja louhittiin vuonna 2009 Kiinassa, Intiassa, Brasiliassa ja Malesiassa. Kiinan osuus globaalista tuotannosta vuonna 2009 oli 97 %. Kiinan useat rajoitukset harvinaisten maametallin tuotannolle ja viennille ovat nostaneet näiden metallien hintoja useita satoja prosentteja viime vuonna. Monia toimenpiteitä on käynnistetty uusien vaihtoehtoisten raaka-ainelähteiden löytämiseksi ja kriittisten raaka-aineiden korvaamiseksi. Maailmalla harvinaisia maametalleja etsitään kuumeisesti. Marraskuussa 2010 oli 251 itsenäistä eri kehitysvaiheissa olevaa harvinaisiin maanmetalleihin liittyvää projektia. Nämä sijoittuivat 24 maahan ja hankkeita kehittämässä oli 165 yhtiötä (BGS). Keväällä Sveriges geologiska undersökning (SGU) raportoi, että vuoden 2010 lopulla käynnissä oli yli 150 projektia, jotka voivat johtaa tuotantoon parin kolmen vuoden kuluttua ja että ylituotantoa harvinaisista maametalleista saattaisi syntyä jo vuonna Syyskuussa 2011 Technology Metals Research n projektilistalla oli 22 pitkälle edennyttä hanketta yhdeksässä maassa. Näistä hankkeista malmivarannot on todennettu joko NI , JORC standardien mukaisesti tai esiintymistä on olemassa muuten luotettavat tiedot. Listan ainut eurooppalainen projekti on Tasman Metals Ltd:n Norra Karr projekti Ruotsissa. Lisäksi Ruotsissa LKAB ja Luulajan teknillinen yliopisto tutkivat harvinaisten maametallien talteenottoa Kiirunan jätehiekasta. Parhaassa tapauksessa tuotanto Kiirunassa voisi alkaa vuonna Euroopan unioni Eurooppa on raaka-aineiden suhteen riippuvainen tuonnista. EU -alueen oma tuotanto on vain noin kolme prosenttia tarpeesta. EU-maat ovat hyvin riippuvaisia high-tech -metallien kuten koboltin, platinan, harvinaisten maametallien ja titaanin tuonnista. Näitä metalleja tarvitaan usein vain pieniä määriä yksittäisissä tuotteissa, mutta niillä on yhä suurempi merkitys teknisesti edistyksellisten tuotteiden toimintojen kehittämisessä. Näihin pohjautuvien sovellusten määrä kasvaa jatkuvasti, esimerkiksi ympäristöä säästävissä korkean teknologian laitteissa. EU:n komissio jätti raaka-aineita koskevan aloitteen 2008 Raaka-aineita koskeva aloite työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisten tarpeiden täyttäminen. Siinä esitetään, että EU sopii raaka-aineita koskevasta yhtenäisestä strategiasta joka perustuu seuraaviin kolmeen periaatteeseen: 1 Varmistetaan raaka-aineiden saanti kansainvälisiltä markkinoilta samoin ehdoin kuin kilpaileva muu teollisuus 2 Vahvistetaan EU:n sisällä oikeanlaiset toimintapuitteet raaka-aineiden vakaan saannin varmistamiseksi eurooppalaisista lähteistä 3 Lisätään resurssien käytön yleistä tehokkuutta ja edistetään kierrätystä primääriraaka-aineiden kulutuksen pienentämiseksi EU:ssa ja tuontiriippuvuuden vähentämiseksi 30 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Kaivosalan tilannekatsaus

Kaivosalan tilannekatsaus Kaivosalan tilannekatsaus 23.11.2010 Jyväskylä Maija Uusisuo Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Lapin liitto Metallimalmikaivokset 2010 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

Kaivostoiminta, maaainekset. -LUODE Jukka Similä

Kaivostoiminta, maaainekset. -LUODE Jukka Similä Kaivostoiminta, maaainekset ja turve -LUODE Jukka Similä Kittilän kultakaivos Kuva: Kittilän kultakaivos Mineraalien/metallien tuotannon piirteitä Tuotantoa tarvitaan lisää tulevaisuudessa Hintojen raju

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät. 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani

Kaivosalan näkymät. 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani Kaivosalan näkymät 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus

Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus Kaivosteollisuus Kestävä kaivostoiminta II kaivosten sivuvirrat ja ympäristörakenteet -asiantuntijaseminaari 27.-28.11.2012 27.11.2012 Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia www.temtoimialapalvelu.fi www.tem.f www.mmm.fi www.okm.fi i www.ely-keskus.fi www.tekes.fi www.lapinliitto.fi www.finpro.com

Lisätiedot

Kaivosala. Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Kaivosala. Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Kaivosala Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Mitä ei voi kasva-aa, täytyy kaivaa! Kaivosalan investoinnit

Mitä ei voi kasva-aa, täytyy kaivaa! Kaivosalan investoinnit Mitä ei voi kasva-aa, täytyy kaivaa! Kaivosalan investoinnit ESTIMATED FUTURE INVESTMENTS IN FINLAND (est. 2011) 2 KAIVOSINVESTOINNIT 2003-2013 Viime vuosina investoinnit yli 2,0 miljardia mm Talvivaara

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät ja rahoitus

Kaivosalan näkymät ja rahoitus Kaivosalan näkymät ja rahoitus 21.03.2012 Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi Puh. 040 4877 901 Esityksessä Miksi kaivoksia

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät. 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu

Kaivosalan näkymät. 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu Kaivosalan näkymät 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi Puh. 040 4877 901

Lisätiedot

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos

Lisätiedot

Kaivostoiminnan näkymät

Kaivostoiminnan näkymät Kaivostoiminnan näkymät Pekka A. Nurmi, tutkimusjohtaja Geologian tutkimuskeskus Kaivoksia! Uhka vai mahdollisuus 6.6.2012 1 Sisältö Globaalit muutostekijät Euroopan raaka-ainehuolto Fennoskandian ja Suomen

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT

KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT Ennen kaikkea kaivos KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT 2 Kaivostoiminnan näkymät q Hintojen pudotus ohi, metallien ja mineraalien hintataso vakiintuneella tasolla, ja hienoista kasvua näkyvissä. q Tuotanto ja

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Kaivosteollisuus Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE Kaivosseminaari 090616 Aiheita 1. Kaivosteollisuus tänään 2. Kaivospolitiikka 3. Kestävä kaivostoiminta 4. Koulutus 5. Tulevaisuus KAIVOSTEOLLISUUS TÄNÄÄN Kaivosteollisuus

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS KAIVOSSEMINAARI 2014, 4-6.6.2014 OULU KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS Ossi Leinonen ylitarkastaja 2.6.2014 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2014 MALMINETSINTÄ KAIRAUS VUONNA 2012 : 366 km KAIRAUS VUONNA

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys J.Väätäinen Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys Erikoistutkija Saku Vuori (28.4.2008) SISÄLTÖ - historiakatsaus - mineraalimarkkinat - globaalit trendit - materiaalivirtojen alkulähteet - loppuvatko

Lisätiedot

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström EU:n mineraalipolitiikka ja strategiset metallit Maan alla ja päällä -seminaari i 24.2.2011 EU:n määrittelemät kriittiset raaka-aineet KRIITTISET Metalli/mineraali Kaivostuotanto Löytymispotentiaali Suomessa

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Sampo Oy, puimurin kehitys, vasemmalla luonnos ja oikealla valmis tuote Normet Oy, kaivosajoneuvon kehitys Tana Oy, kaatopaikkajyrän kehitys Logset Oy, Titan harvesterin

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Anglo American on yksi maailman suurimpia kaivosalan yhtiöitä, jolla on valtausvaraus mm. Kuhmo-Hyrynsalmi-Suomussalmi-alueella.

Anglo American on yksi maailman suurimpia kaivosalan yhtiöitä, jolla on valtausvaraus mm. Kuhmo-Hyrynsalmi-Suomussalmi-alueella. Kaivoslaki 2010 seminaari Eduskunta, 24.2.2010 Kansanedustaja Timo Korhonen Kommenttipuheenvuoro Alla olevassa tekstissä on nostettu esille Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueiden kaivospotentiaalia, jossakin

Lisätiedot

Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallinta ja ohjaus: taloustieteellinen näkökulma

Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallinta ja ohjaus: taloustieteellinen näkökulma Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallinta ja ohjaus: taloustieteellinen näkökulma Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin yliopisto Taustaa 1. Metallimalmien

Lisätiedot

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Erikoisasiantuntija Saku Vuori Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011 Oulu Mining School SISÄLTÖ 1. Suomen mineraalistrategia 2. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko

Lisätiedot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot Kaivannaisteollisuus: Metallikaivostoiminta Low Carbon Finland 2050 -platform workshop 2.12.2013 2.12.2013 1 LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

Lisätiedot

Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus

Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus Kaivosseminaari 6.6.2013, Levi Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus Kaivosyli- insinööri Terho Liikamaa 14.5.2013 1 ww.tukes.fi/kaivosasiat/ Tukesin kaivosrekisterin kar5apalvelu (=mineraalioikeuksien kar5a)

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes Green Mining-ohjelma kaivostoiminnan ympäristöteknologian kehittämisessä Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa 24.2.20122 2012 Rukatunturi Green

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Mittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys

Mittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys Mittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys Kalle Oiva, Markus Sarja, Jouni Tornberg & Pekka Kess Oulun yliopisto, Tuotantotalouden osasto 2012 MEASUREPOLIS DEVELOPMENT OY Kehräämöntie

Lisätiedot

Pyhäsalmi Mine Oy Jälkihoito uudessa kaivoslaissa Lokakuu 4-5, 2011

Pyhäsalmi Mine Oy Jälkihoito uudessa kaivoslaissa Lokakuu 4-5, 2011 INMET MINING CORPORATION Jälkihoito uudessa kaivoslaissa Lokakuu 4-5, 2011 Yleiset säännökset Lain tarkoituksena on lisäksi edistää kaivosten turvallisuutta sekä ehkäistä, vähentää ja torjua tässä laissa

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ

KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ Vuorimiespäivät 26.3.2010/kaivosjaosto KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ Krister SöderholmS Kevitsa Mining Oy/First Quantum Minerals Ltd. Esitelmäni sisältö Uusia kaivoksia ja kaivosprojekteja

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset metallit Suomessa Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset raaka-aineet ja Euroopan unioni EU:n teollisuus on riippuvainen raaka-aineiden tuonnista Raaka-ainealoite 2008 Critical

Lisätiedot

Kaivoslaki kuntien näkökulmasta

Kaivoslaki kuntien näkökulmasta Lapin kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivät 24.- 25.11.2014, Rovaniemi Kaivoslaki kuntien näkökulmasta Terho Liikamaa kaivosyli-insinööri 18.11.2014 1 Kaivostoimitus KUNTA - kaavoitus - rakennuslupa

Lisätiedot

Katsaus kaivosalan näkymiin Suomessa

Katsaus kaivosalan näkymiin Suomessa Katsaus kaivosalan näkymiin Suomessa Toimialojen rahoitusseminaari 2017 10. 11.5.2017 Säätytalo, Helsinki maija.uusisuo@tem.fi riikka.aaltonen@tem.fi Minerals cluster actors in Finland Extractive industries

Lisätiedot

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivostoiminnan ohjaus Suomen mineraalistrategia (EU:n mineraalistrategia) Kaivoslaki Muu ympäristölainsäädäntö Kaivosoikeudet

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007. Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007. Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj 2 Tulos yli kaksinkertaistui milj. EUR Q1-/ Q1-/2006 Muutos-% Liikevaihto 684,6 500,9 + 37 Liikevoitto 63,1 28,6 + 121 Voitto

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto

Kaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto Kaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto Josek Oy:n 10-vuotisjuhlat 15.2.2011 CTO Jaakko Liikanen Gold concentrate from Endomines Hosko deposit Disclaimer Statements in this presentation which are

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

TEM raportteja 23/2012

TEM raportteja 23/2012 TEM raportteja 23/2012 Suomen kaivosteollisuuden tilannekatsaus vuonna 2012 Tekijät: Aaltonen Riikka Alapassi Markus Karhula Mervi Karhunen Eija Korhonen Ilkka Loukola-Ruskeeniemi Kirsti (toim.) Nybergh

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISET AJURIT. Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle

SUOMEN MINERAALISET AJURIT. Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle SUOMEN MINERAALISET AJURIT Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle Riikka Virtanen Helsinki 2015 TIIVISTELMÄ Mineraalisten raaka-aineiden kysyntä ja tarve on lisääntynyt väestönkasvun, kaupungistumisen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 23.10.2008

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 23.10.2008 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 23.10. 2 Hyvä liiketoiminnan tulos ja vahva bruttokate heinä-syyskuussa Milj. EUR 2007 Muutos-% Liikevaihto 318,1 245,9 + 29,4 Bruttokate,

Lisätiedot

KaivosAkatemian vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Maija Uusisuo Cleantech-ohjelma

KaivosAkatemian vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Maija Uusisuo Cleantech-ohjelma KaivosAkatemian vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja 29.-30.1.2013 Maija Uusisuo Cleantech-ohjelma Kestävän kaivostoiminnan kehittäminen Kaivostoiminnan kansainvälisyys ja kotimaisen tuotannon

Lisätiedot

Mustavaaran Kaivos Oy

Mustavaaran Kaivos Oy Mustavaaran Kaivos Oy Perustettu tammikuussa 2011 Omistaa oikeudet Taivalkoskella sijaitsevaan Mustavaaran vanadiini-rauta-titaani -esiintymään Entinen Rautaruukki Oy:n kaivos, joka oli merkittävä vanadiinintuottaja

Lisätiedot

Kaivosseminaari 2010

Kaivosseminaari 2010 Outstanding services for Mining, Metals & Energy industries Kaivosseminaari 2010 Metallien tarve ja kaivannaisteollisuuden näkymät Tom Niemi Kolme hattua Pohdintaa Metallien ja mineraalien tarve Globaali

Lisätiedot

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Kaivosmanifesti Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Lähtökohtia Suomen värimineraalien omistusoikeus on selvitettävä Mineraalistrategia uusiksi Oleellinen kysymys? Millainen kaivostoiminta on mahdollista

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 12.12.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Toimialaraporttien käyttö 12 000-22 000 kpl/kk Alueelliset

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj 2 Kannattava kasvu jatkui tammi-kesäkuussa milj. EUR Q1-/ Q1-/2006 Muutos-% Liikevaihto 438,8 320,9 + 37 Liikevoitto 37,1 14,1

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja pörssi

Sotkamo Silver ja pörssi Sotkamo Silver ja pörssi Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu rikastuksessa

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Kuusamon kultakaivoshanke Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Dragon Mining Oy Dragon Mining Oy on Suomessa toimiva, Dragon Mining Ltd n omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankki omistukseensa vuonna 2003 Outokummun

Lisätiedot

Ympäristön huomiointi kaivostoiminnassa

Ympäristön huomiointi kaivostoiminnassa Ympäristön huomiointi kaivostoiminnassa Ulla Syrjälä Ympäristöpäällikkö FQM Kevitsa Mining Oy Sisältö: Kevitsa tänään Luvitus Ympäristöolosuhteet Ympäristöasiat kaivoslaissa FQM Ltd:n malminetsintä Suomessa

Lisätiedot

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Ruralian Raportteja 136, 2014. Professori Hannu Törmä Tutkija Juha Laukkonen 16.12.2014 18.12.2014 1 Sisältö Tavoitteet CGE RegFin-malleja

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Suhangon kaivoshanke. Gold Fields Arctic Platinum Oy Ranua

Suhangon kaivoshanke. Gold Fields Arctic Platinum Oy Ranua Gold Fields Arctic Platinum Oy 22.5.2013 Ranua Gold Fields Arctic Platinum Oy (GFAP) Toiminnanharjoittaja Helsinkiin rekisteröity yhtiö; toimisto Rovaniemellä osoitteessa Ahjotie 7. GFAP:n omistaa täysin

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu

Lisätiedot

Kaivosviranomainen, uusi laki, keskeiset muutokset

Kaivosviranomainen, uusi laki, keskeiset muutokset 20.1.2012 Turvallisuus- Kultaristeily ja kemikaalivirasto 2012 (Tukes) Terho Liikamaa 17.1.2012 Kaivosviranomainen, uusi laki, keskeiset muutokset Terho Liikamaa kaivosyli-insinööri 2 KÄYTÄNNÖN TYÖTÄ YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Kaivos - perusta elämälle. Kaivannaisala on korkean teknologian, haasteita tarjoava työllistäjä, jolla on hyvät kasvunäkymät

Kaivos - perusta elämälle. Kaivannaisala on korkean teknologian, haasteita tarjoava työllistäjä, jolla on hyvät kasvunäkymät Kaivos - perusta elämälle Kaivannaisala on korkean teknologian, haasteita tarjoava työllistäjä, jolla on hyvät kasvunäkymät Elämän ehto Tämän sivun lukemiseen käyttämäsi tietokoneen valmistamiseen on käytetty

Lisätiedot

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TRADENOMIHARJOITTELUPAIKKA KEVÄÄLLE 2017 Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osasto tarjoaa harjoittelupaikkaa

Lisätiedot

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo. Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10.

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo. Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10. OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10.2010 Tiedotustilaisuuden ohjelma Projektin yleisesittely (Jarmo Vesanto)

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Jukka Palokangas, pääekonomisti Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2,1=1 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 Muutos: 1-7,28/1-7,27,%

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2017 3.5.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2016 6.3.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 5/2017 31.7.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2017 4.12.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Suomalainen kaivosyribäjä

Suomalainen kaivosyribäjä TkT Timo Lindborg CEO, Sotkamo Silver AB Professori, Oulu Mining School, Nordic Mining School Suomalainen kaivosyribäjä Emo.lindborg@silver.fi +358-40- 5083507 1 MINUN INVESTOINTI TARINANI Endomines 1995

Lisätiedot

Kaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin?

Kaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin? Scandinavian Minerals Ltd. Vuorimiespäivät 2008/Kaivos- ja louhintajaosto Kaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin? Krister Söderholm Kevitsa Mining Oy/Scandinavian Minerals

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Tiina Rissanen & Antti Peronius Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2013 Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla

Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla Saku Vuori, Emma Niemeläinen ja Tero Niiranen 16.4.2010 Långvik 15.-16.4.2010 Långvik 1 Katsauksen tausta Strategiatyön taustaksi kootaan katsaus eri valtioiden

Lisätiedot

Päätös. Varausalueen sijainti: Juankoski, Kaavi. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2015:0031.

Päätös. Varausalueen sijainti: Juankoski, Kaavi. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2015:0031. Päätös Annettu julkipanon jälkeen 7.10.2015 1 (5) Lupatunnus Boliden Kylylahti Oy Kaivostie 9 83700 Polvijärvi VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 10.8.2015 kaivoslain

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita Kari Knuutila Teknologiajohtaja, Outotec Oyj EK:n energia- ja ilmastoseminaari Matkalla Kööpenhaminaan Mitä sen jälkeen? 17.9.2009, Helsinki 2 Metallien jalostuksen

Lisätiedot

Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola

Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola Etelä-Suomen yksikkö M10/2009/51 31.8.2009 Espoo Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola Sidosryhmäkysely 2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Katsaus mineraaliklusterin näkymiin

Katsaus mineraaliklusterin näkymiin Katsaus mineraaliklusterin näkymiin Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Toimialajohtaja Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2016 1 Mineraaliklusteri Mineral Industry Cluster

Lisätiedot

Tarua ja totta kaivosteollisuudesta Kaivosseminaari 2010 3.6.2010 Kokkola / Olavi Paatsola. Kaivos - perusta elämälle

Tarua ja totta kaivosteollisuudesta Kaivosseminaari 2010 3.6.2010 Kokkola / Olavi Paatsola. Kaivos - perusta elämälle Tarua ja totta kaivosteollisuudesta Kaivosseminaari 2010 3.6.2010 Kokkola / Olavi Paatsola Kaivos - perusta elämälle Aiheita tässä esityksessä Kaivostoiminnan merkitys yhteiskunnalle Kaivannaisteollisuus

Lisätiedot