Kirjallisten töiden ohje

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirjallisten töiden ohje"

Transkriptio

1 Kirjallisten töiden ohje Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2013

2 2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ JOHDANTO KIRJALLISTEN TÖIDEN ULKOASU Tekstin asetukset ja muotoilu Kuviot, kuvat, taulukot ja kaavat Luetelmat Merkit ja merkitsemistavat Nimiösivu Tiivistelmä ja vieraskielinen tiivistelmä Esipuhe Sisällysluettelo Lähteet ja liitteet LÄHTEIDEN KÄYTTÖ JA TEKSTIVIITTEET Lähteiden käyttö Tekstiviitteiden merkitseminen LÄHDELUETTELON LAATIMINEN Yleisohjeita Painetut lähteet Julkaisut joilla ei ole henkilötekijää Julkaisemattomat lähteet Verkkolähteet LÄHTEET... 38

3 3 1 JOHDANTO Kirjoittaminen ja varsinkin kirjoitustyössä alkuun pääseminen voi tuntua vaikealta. Kirjoittamisen aloittamista ja työn etenemistä voi helpottaa hyvällä suunnittelulla. Suunnittelun lähtökohtana voi pitää sitä, että työtä ei tarvitse kirjoittaa järjestyksessä alusta loppuun. Valmista jälkeä ei myöskään tarvitse syntyä heti ensi yrittämällä. Kirjoittamisen voikin mieltää askel askeleelta eteneväksi prosessiksi, jossa on useita eri vaiheita. Tällaista työskentelytapaa nimitetään prosessikirjoittamiseksi (ks. esim. Iisa, Piehl & Kankaanpää 1999, 15 34). Kirjoitusprosessin keskeisiä työvaiheita ovat suunnittelu ja luonnostelu, kirjoittaminen, muokkaaminen ja viimeistely. Suunnittelu- ja luonnosteluvaiheen aikana päähuomio kiinnitetään aihetta koskevan tiedon keruuseen, aiheen rajaamiseen ja jäsentämiseen. Suunnitelmia voi laatia esim. mind map -tekniikalla. Tässä vaiheessa mietitään työn päälukuja, niiden sisältöä ja otsikointia. Eri lähteistä löytyneet tiedot sekä erilaiset ideat ja ajatukset kannattaa kirjata muistiin systemaattisesti lähdetietoineen. Luonnosteluvaiheessa ei kannata liikaa takertua tekstin muotoseikkoihin, vaan keskittyä siihen, että saa keskeiset asiat ja ideat jäsennetyiksi ja alustavasti esitetyiksi. Kirjoitustyön eri osia voi kirjoittaa vaiheittain ja päällekkäin. Jos jonkin osan kirjoittaminen ei suju, välillä voi kirjoittaa jotain muuta. Näin työ kuitenkin edistyy koko ajan. Vielä silloinkin, kun teksti vaikuttaa jo valmiilta, se yleensä vaatii vielä hiomista. Työstä saatu palaute on syytä hyödyntää. Valmiin tekstin muokkaaminen ja viimeistely vie aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä, mutta se parantaa lopputulosta. Kirjallisissa töissä tulee noudattaa asiatyyliä. Kielen pitää olla selkeää, ymmärrettävää ja kieliasultaan virheetöntä. Puheilmauksia ei saa käyttää. Esitetyt väitteet on perusteltava ja keskeiset käsitteet määriteltävä. On

4 4 huolehdittava myös siitä, että käsitteitä käytetään johdonmukaisesti määrittelyjen mukaisessa merkityksessä. Tekstin tulee edetä johdonmukaisesti asiasta toiseen. Lauseiden ja kappaleiden tulee liittyä luontevasti ja kiinteästi toisiinsa, jotta lukijan on helppo seurata kirjoittajan ajatuksenjuoksua. Kirjoitettaessa tulee muistaa, että tekstin lukija ei ole perillä asioiden välisistä yhteyksistä tai kirjoittajan näkökulmista, ja siksi ne on esitettävä tekstissä. Tekstin aikamuotojen käytössä on tärkeää olla johdonmukainen. Ohjeistusta aikamuotojen käytöstä saa esim. Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran (2009) kirjasta. Tutkimuksen kulusta raportoitaessa käytetään passiivia. Kieliasultaan huono kirjallinen työ leimaa helposti koko työn huonoksi, vaikka se muuten olisi hyvä. Tästä syystä kirjoittamiseen kannattaa panostaa. Hyviä ohjeita kirjoittamiseen ja kielenhuoltoon saa mm. tämän ohjeen lähdeluettelossa mainituista kirjoista. Tutustumisen arvoinen on myös verkosta löytyvä Kirjoittajan ABC-kortti (Kirjoittajan ABC-kortti 2006), joka oppimateriaalin lisäksi sisältää myös erilaisia testejä.

5 5 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN ULKOASU 2.1 Tekstin asetukset ja muotoilu Kirjallisten töiden tekemisessä voi käyttää kirjallisten töiden mallipohjaa, johon on asetettu kaikki muotoilut valmiiksi. Marginaalit ja tekstin asettelu. Sivun marginaalit asetetaan seuraavasti: vasen reuna 4 cm, oikea reuna 1,5 cm sekä ala- ja yläreuna kumpikin 2,5 cm. Teksti kirjoitetaan alkaen vasemmasta reunasta, ns. vasensuora-periaatteen mukaisesti, jolloin kaikki rivit alkavat samasta kohdasta ilman sisennyksiä. Tekstin molemmat reunat tasataan. Teksti tavutetaan automaattisesti. Liitteissä ei tarvitse noudattaa edellä mainittuja marginaaleja ja tekstin asettelua, mikäli se on hankalaa. Lähdeluettelon asetukset tulevat mallipohjan mukaisesti. Fontit. Teksti kirjoitetaan fontilla Arial. Tekstin pistekooksi asetetaan 12. Lukujen pääotsikot kirjoitetaan isoin kirjaimin fontilla 14 ja alaotsikot pienillä kirjaimilla fontilla 12. Sekä pää- että alaotsikot lihavoidaan itse tekstissä, mutta niitä ei lihavoida sisällysluettelossa. Fonttikoot ja lihavoinnit on määritelty mallipohjan tyyleihin OmaOts1, OmaOts2 ja OmaOts3. Tekstissä voidaan käyttää myös lihavointeja ja kursivointeja, mikäli ne ovat tarpeen joidenkin asiasisältöjen korostamisessa. Nämä tehostukset voivat kuitenkin menettää merkitystään liiallisesti käytettyinä. Tekstinkäsittelyohjelmassa lihavoinnit tehdään merkkityylillä Voimakas ja kursivoinnit merkkityylillä Korostus. Rivinvälit ja kappalejako. Teksti ja sisällysluettelo kirjoitetaan rivinvälillä 1,5. Tiivistelmä, kuvio- ja taulukkoselosteet sekä lähdeluettelo kirjoitetaan

6 6 rivinvälillä 1. Lähdeviite päättyy pisteeseen. Jos viite päättyy verkkoosoitteeseen, loppuun ei laiteta pistettä. Lyhyet suorat lainaukset kirjallisuudesta merkitään lainausmerkkien sisään. Jos lainaus on pitkä, se sisennetään ja kirjoitetaan rivinvälillä 1. Sisennetyissä lainauksissa ei käytetä lainausmerkkejä. Lainausten muotoiluun käytetään tyyliä OmaLainaus. Kappaleet erotetaan toisistaan yhtä tyhjää riviä vastaavalla välillä. Sopiva väli on asetettu valmiiksi tyyliin OmaLeipä. Tekstikappaleen jälkeen ennen seuraavaa otsikkoa jätetään kahta tyhjää riviä vastaava tila. Väli on asetettu pohjan tyyleihin OmaOts2 ja OmaOts3. Sivu ei saa loppua otsikkoon, ja päälukujen tulee alkaa kokonaan uudelta sivulta. Esikatselun avulla voi tarkistaa ennen tulostusta, että sivutus on kohdallaan. Otsikointi. Otsikot numeroidaan hierarkkisesti. Otsikkotasoja ei saa olla enempää kuin kolme, esimerkiksi 3, 3.1 ja Samantasoisia alaotsikoita tulee aina olla vähintään kaksi. Jos siis työssä on esim. alaotsikko 2.1, siinä on oltava myös alaotsikko 2.2. Otsikon numeroiden väliin tulee piste. Pistettä ei täten merkitä otsikkonumeron loppuun eikä myöskään ainoan numeron loppuun. Automaattinen otsikkonumerointi on asetettu mallipohjan tyyleihin OmaOts1, OmaOts2 ja OmaOts3. Kappaleotsikko. Laajoissa luvuissa voidaan käyttää myös kappaleotsikoita selventämään sisältöä. Kappaleotsikko päättyy pisteeseen. Sitä ei numeroida eikä merkitä sisällysluetteloon. Kappaleotsikko maalataan ja valitaan tekstille merkkityyli Lihavoitu tai Voimakas. Teksti jatkuu sen jälkeen samalta riviltä. Sivunumerointi. Sivunumero merkitään sivun oikeaan yläreunaan. Sivunumerointi aloitetaan ajatuksellisesti nimiösivulta eli siltä sivulta, jossa on työn tekijän nimi ja työn nimi. Nimiösivu on siis työn ensimmäinen sivu, mutta nimiösivulle ei merkitä sivunumeroa. Sivunumerointi tulee näkyviin vasta

7 7 sivusta 2 lähtien. Sivunumerointi on asetettu valmiiksi mallipohjaan. Liitteisiin ei merkitä juoksevaa sivunumerointia. Liitteiden numeroinnista on erilliset ohjeet luvussa 2.9 sekä mallipohjassa. 2.2 Kuviot, kuvat, taulukot ja kaavat Tekstiä voidaan elävöittää ja havainnollistaa kuvioiden, kuvien, taulukoiden ja kaavojen avulla. Näillä havainnollistamiskeinoilla voi korostaa työn keskeisiä sisältöjä. Turhaa kuvitusta ja taulukointia on sen sijaan syytä välttää. Kuvioiden, kuvien ja taulukoiden sisältämää tietoa käsitellään myös itse tekstissä, jossa tulee olla viittaus ko. kuvioon, kuvaan tai taulukkoon. Käsittelyn tulee olla luonteeltaan tulkitsevaa eikä pelkästään kuvioiden, kuvien ja taulukoiden tietosisältöä toistavaa. Värejä voidaan käyttää työn elävöittämisessä ja tietosisällön esilletuomisessa. Mikäli värejä käytetään, pitää tietosisältö on ymmärrettävissä myös mustavalkoisena. Kuviot tai taulukot voidaan kehystää tai jättää kehystämättä, kunhan valittua käytäntöä noudatetaan säännönmukaisesti. Jos kuvia, kuviota ja taulukoita on paljon, niistä on suositeltavaa tehdä sisällysluetteloon erillinen kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo. Tarkempi ohjeistus kuvien, kuvioiden ja taulukoiden merkitsemisestä sisällysluetteloon annetaan luvussa 2.8. Kuviot ja kuvat. Kuvioita ovat esim. viiva-, pystypylväs-, vaakapylväs- ja piirakkakuviot sekä kartat ja piirrokset. Valokuvat nimetään kuviksi. Kuvioiden ja kuvien ryhmään kuuluvat siis kaikki muut havainnollistamiskeinot paitsi taulukot. Piirroksia ja kuvia voi sähköisesti käyttää, jos siihen on tekijän antama lupa tai on tekijänoikeus käytettävään kuva-aineistoon (esim. omat kuvat ja piirrokset). Opetus- ja kulttuuriministeriö on maksanut Kopiostolle yliopistoja

8 8 ja ammattikorkeakouluja koskevan digiluvan vuodesta 2012 alkaen, mikä mahdollistaa skannatun ja vapaasti Internetissä olevan aineiston käyttöä. Internetistä otettu aineisto on raportoitava ja skannattu aineisto leimautettava Kopioston raportointi- ja leimauspalvelussa. Kopioston digiluvalla ei saa kuitenkaan kopioida tai skannata sellaista aineistoa, jonka kopioinnin ja käytön oikeudenomistaja on kieltänyt. Kuvia voi vapaasti ottaa sellaisista lähteistä, joissa on selvästi ilmaistu, että ne ovat tekijänoikeusvapaita. Jos on mainittu, että aineisto on julkaistu ns. Creative Commons -oikeudenluovutuksin, on kuva-aineisto yleensä käytettävissä. CC-oikeuksien määrittely on kuitenkin hyvä tarkistaa vielä erikseen. Lisätietoa CC-lisenssin sallimista oikeuksista löytyy Creative Commons Suomi -sivuilta ja Creative Commons -lisensointi opinnäytetöissä ohjeesta. Myös kuvakollaaseihin, jotka on koottu tekijänoikeuden alaisesta materiaalista, tarvitaan pääsääntöisesti kaikkien sen yksittäisten osien, teosten, tekijänoikeuden haltijoiden lupa (ks. edell. kappale) tai käytettävän aineiston on oltava Kopioston digiluvan piirissä. Kopioston digiluvasta ja tekijänoikeuksista löytyy lisätietoa SeAMK:n Intrassa (Opiskelijapalvelut -> Opinnäytetöiden ja kirjallisten töiden ohjeet) olevasta ohjeesta Digitaalisen kopioinnin rajoitukset. Lisäksi tämän ohjeen lähdeluettelossa on mainittu muutamia perusteellisia verkkolähteitä kuvioiden, kuvien, kuvakollaasien yms. tekijänoikeuksista (Operight; Taideyliopistojen tekijänoikeuspalvelu 2012; Toikkanen 2012). Kuviot ja kuvat numeroidaan juoksevasti omiksi sarjoikseen ja otsikoidaan. Kuvioihin ja kuviin merkitään myös lähdeviite ja lähde merkitään lähdeluetteloon. Lähdeviitteet merkitään tyylillä OmaKuvaLähde. Seliteteksti eli kuvion tai kuvan numero ja otsikko kirjoitetaan kuvion tai kuvan alapuolelle (Kuvio 1). Kuvioiden ja kuvien juokseva numerointi onnistuu helpoiten tekstinkäsittelyohjelman omilla toiminnoilla.

9 9 Kuvio 1. Innovaatiotoimien yleisyys teollisuudessa ja palveluissa , osuus innovaatiotoimintaa harjoittaneista (Innovaatiotoimien 2010). Taulukot. Taulukoiden avulla esitetään yleensä numeromuodossa olevaa tietoa. Myös sanallista tietoa sisältäviä taulukoita voidaan laatia. Taulukot numeroidaan juoksevasti ja otsikoidaan. Juokseva numerointi ja seliteteksti voidaan lisätä tekstinkäsittelyohjelman omalla toiminnolla. Taulukon seliteteksti eli taulukkoseloste merkitään taulukon yläpuolelle. Taulukoihin merkitään myös lähdeviite ja lähde merkitään myös lähdeluetteloon. Taulukon lähde merkitään tyylillä OmaTaulLähde. (Taulukko 1.)

10 10 Taulukko 1. Palkansaajien ansiotasoindeksi 2005=100 työnantajasektoreittain ja palkkausmuodoittain (Palkansaajien 2010). Sama asia voidaan usein kertoa sekä kuvion että taulukon avulla. Esitysmuodonvalintaa kannattaa harkinta. Kuvioiden ja taulukoiden otsikot tulee laatia niin, että lukijan ei tarvitse perehtyä varsinaiseen tekstiin ymmärtääkseen taulukon tai kuvion tietosisällön. Lisätietoja kuvioiden ja taulukoiden laatimisesta saa esim. Hirsjärven ym. (2009) ja Kuuselan (2000) teoksista. Kaavat. Kaavat numeroidaan erikseen juoksevasti raportin alusta loppuun. Kaavan numero ilmoitetaan suluissa kaavan oikealla puolella seuraavan esimerkin mukaisesti. Leikkauslujuus lasketaan kaavasta

11 11 jossa Fmax on voima b on koekappaleen leveys h on koekappaleen korkeus 2.3 Luetelmat Luetelmilla voidaan havainnollistaa monikohtaista asiaa ja edistää tekstin silmäiltävyyttä. Seuraavassa on esitetty joitakin luetelmien tekemisen perussääntöjä. Luetelmien tekemiseen voi perehtyä tarkemmin esimerkiksi Iisan, Oittisen ja Piehlin (2006) Kielenhuollon käsikirjan avulla. Luetelma koostuu johdantolauseesta ja luetelmakohdista. Luetelmakohtien pitää sopia johdantolauseen jatkoksi, ja niiden pitää olla samanmuotoisia. Luetelman osat voivat olla kokonaisia virkkeitä (esimerkki 1) tai johdantolauseen kanssa samaan virkkeeseen kuuluvia, pienaakkosilla aloitettavia osia (esimerkki 2). Luettelon voi aloittaa tyylillä OmaLuetteloOtsikko, jota seuraa tyyli OmaLuettelo. Esimerkki 1. Ruuskan (1999, ) mukaan projektin loppuraportissa Esitellään projekti, sen toimeksianto ja organisointi yleisesti. Esitetään projektin sisällöllinen onnistuminen. Kuvataan ajan ja resurssien käyttö. Kerrotaan projektin taloudellinen onnistuminen. Analysoidaan projektin onnistuminen ja päätetään jatkotoimenpiteet. Esimerkki 2. Opinnäytetyön osia ovat nimiösivu tiivistelmä vieraskielinen tiivistelmä sisällysluettelo tekstiosa lähteet

12 12 liitteet. Numeroituja eli järjestettyjä luetteloita tarvittaessa käytetään tyyliä OmaNumeroitu luettelo. Tällöin numerointi saadaan automaattisesti, kuten alla olevassa esimerkissä. Esimerkki 3. Opinnäytetyön kirjoitusprosessi alkaa seuraavilla vaiheilla: 1. Luonnostellaan työn pääluvut. 2. Kerätään ideoita ja jäsennetään niitä esimerkiksi mind map - tekniikalla. 3. Kirjoitetaan työtä vaiheittain ja päällekkäin. 4. Jos jonkin osan kirjoittaminen ei suju, siirrytään toiseen osaan. 5. Hankitaan työstä palautetta ja muokataan tekstiä sen mukaisesti. 2.4 Merkit ja merkitsemistavat Yhdysmerkki. Yhdysmerkkiä eli lyhyttä viivaa käytetään nimensä mukaisesti pääasiassa yhdyssanoissa. Yhdysmerkki kuuluu seuraavantyyppisiin ilmauksiin: MAP-standardi tuotanto- ja jakelujärjestelmä kokonaisinduktanssi ja -vastus. Yhdysmerkki on kiinni sanassa. Jos yhdyssanan alkuosaan kuuluu kaksi tai useampia erilleen kirjoitettuja sanoja (tai lukuja), yhdysmerkin edellä on väli: Mobile Application Part -standardi teknikosta insinööriksi -koulutus ACS 600 -taajuusmuuttaja deoksiribonukleiinihappo (DNA) -molekyyli. Ajatusviiva. Ajatusviivana käytetään viivaa, joka on yhdysmerkkiä pidempi viiva. Ajatusviivaa käytetään seuraavanlaisissa rajakohtailmauksissa:

13 %:n suuruinen astetta Hirsjärvi ym. 2009, Jos käytettävissä ei ole pitkää viivaa, voi käyttää lyhyttä viivaa niin, että sen molemmilla puolilla on välilyönti. Huomaa kuitenkin ajatusviivan ja yhdysmerkin käyttö seuraavissa kohdissa: vuotiaat (tai: vuotiaat) Suomi Ruotsi-maaottelu (tai: Suomi - Ruotsi-maaottelu). Luonnontieteellisissä ja teknisissä teksteissä voidaan lukujen välissä käyttää myös kolmea pistettä, varsinkin, jos sekaannuksen vaara on olemassa: celsiusastetta (tai: ºC). Miinusmerkkinä käytetään ajatusviivaa (ei yhdysmerkkiä). Numerot. Luku on erotettava mittayksiköstä ja symbolista, esim Luku ja lyhenne on pidettävä samalla rivillä (ellei sovi, kirjoitetaan yksikkö sanana). Nelinumeroiset ja suuremmat luvut ryhmitellään lopusta lukien kolmen numeron ryhmiin, esim Luvun desimaaliosa ryhmitellään kolmen numeron ryhmiin desimaalipilkusta alkaen, esim. 2, Nimiösivu Nimiösivuksi kutsutaan sitä sivua, jossa ovat työn tekijän nimi tai nimet, työn nimi ja muut ohjeistetut tiedot. Nimiösivua voi käyttää harjoitus- ja projektitöissä tarpeen mukaan. Opinnäytetyössä pitää aina olla nimiösivu. Nimiösivu on ohjeistettu kirjallisten töiden mallipohjassa. Harjoitustöiden ja opinnäytetyön nimien tulisi olla mahdollisimman lyhyitä ja ytimekkäitä, mutta kuitenkin työn sisältöä hyvin kuvaavia. Työn nimeä voidaan tarvittaessa täydentää alaotsikolla.

14 Tiivistelmä ja vieraskielinen tiivistelmä Opinnäytetyössä tulee olla sekä suomenkielinen että vieraskielinen tiivistelmä. Tiivistelmässä käytetään tyyliä OmaTiivistelmä. Tiivistelmien mallipohjat on sisällytetty kirjallisten töiden mallipohjaan. Tiivistelmäsivun alkuun tulevat opinnäytetyötä koskevat bibliografiset tiedot: koulutusyksikkö, koulutusohjelma, suuntautumisvaihtoehto, tekijä(t), työn nimi, ohjaaja, vuosi, raportin sivumäärä (ilman liitteitä) ja liitteiden lukumäärä. Tiivistelmä tulee laatia niin, että lukija saa kokonaiskuvan työstä. Tiivistelmä ei ole sama kuin työn johdanto tai johtopäätökset, vaan itsenäinen esitys työn keskeisestä sisällöstä. Siinä kerrotaan, mitä on tutkittu, mihin tutkimuksella on pyritty, millaisia menetelmiä on käytetty ja millaisiin tuloksiin on päädytty. Tiivistelmän perusteella lukija voi esimerkiksi päättää, tutustuuko hän siihen tarkemmin. Tiivistelmä kirjoitetaan täydellisin virkkein. Tiivistelmän pituus on n. 200 sanaa ja sen tulee mahtua yhdelle sivulle. Tiivistelmässä voidaan käyttää kappalejakoa, jos se on luettavuuden kannalta tarpeen. Tekstin persoonana käytetään passiivia tai yksikön kolmatta persoonaa. Aikamuodoksi soveltuu parhaiten imperfekti. Preesensiä voidaan kuitenkin käyttää silloin, kun esitetään yleispäteviä tuloksia tai johtopäätöksiä. Tiivistelmäsivun loppuun tulee luettelo työn sisältöä kuvaavista avainsanoista. Avainsanat kirjoitetaan peräkkäin pilkulla eroteltuna. Avainsanat valitaan Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta eli YSA:sta. Avainsanat voivat olla myös muita työn sisältöä kuvaavia sanoja, joiden valinnassa kannattaa käyttää erikoisalojen sanastoja. Vieraskielinen tiivistelmä laaditaan yleensä englanniksi (abstract). Vieraskielisen tiivistelmän kirjoittamisessa noudatetaan samoja periaatteita kuin suomenkielisen tiivistelmän laadinnassakin. Teksti ei kuitenkaan saa olla

15 15 sanatarkka käännös suomenkielisestä tiivistelmästä, vaan se on kirjoitettava kyseiselle kielelle luonteenomaisin ilmauksin. Mikäli opinnäytetyö kirjoitetaan muulla kuin suomen kielellä, työstä tulee tehdä myös suomenkielinen tiivistelmä, joka sijoitetaan opinnäytetyön alkuun työssä käytetyllä kielellä tehdyn tiivistelmän ja mahdollisen englanninkielisen tiivistelmän jälkeen. Työhön voi halutessaan liittää myös suomenkielisen yhteenvedon (5 10 sivua), joka sijoitetaan työn loppuun ennen lähdeluetteloa. Suomenkielinen yhteenveto voi olla hyödyllinen, jos haluaa työlleen lisää tunnettuutta suomenkielisen lukijakunnan joukossa. 2.7 Esipuhe Esipuhe ei ole tarpeen ilman erityistä syytä. Esipuheessa voi esimerkiksi kiittää työn valmistumiseen merkittävästi vaikuttaneita henkilöitä ja yhteisöjä. Opinnäytetyöt ovat aina julkisia asiakirjoja, mutta niihin voi sisältyä salassa pidettäviä osia. Esipuheessa voi kertoa näistä työn mahdollisesti sisältämistä salassa pidettävistä tiedoista tai osista. Esipuhe kirjoitetaan erilliselle sivulle. Teksti on luontevinta kirjoittaa ensimmäisen persoonan mukaisessa muodossa. 2.8 Sisällysluettelo Sisällysluettelo sijoitetaan työhön tiivistelmien ja mahdollisen esipuheen jälkeen. Kirjallisten töiden mallipohjassa sisällysluettelon asetukset ovat valmiina ja sisällysluetteloa voi päivittää sitä mukaa kuin työ etenee. Kuvaotsikkoluettelon ja taulukko-otsikkoluettelon päivittäminen onnistuu sisällysluettelon tapaan. Sisällysluettelon otsikoksi kirjoitetaan SISÄLTÖ, jonka jälkeen tulevat seuraavat numeroimattomat otsikot tässä järjestyksessä: Opinnäytetyön

16 16 tiivistelmä, Thesis abstract, Esipuhe, SISÄLTÖ, Käytetyt termit ja lyhenteet, Kuvio- ja taulukkoluettelo, Erikoismerkit. Kaikkien edellä mainittujen otsikoiden käyttö ei ole välttämätöntä. Myös muita otsikoita voi käyttää tarpeen mukaan. Sisällysluettelon pääotsikot kirjoitetaan isoin kirjaimin fontilla 14 ja alaotsikot pienin kirjaimin fontilla 12. Mikäli työssä on vain muutama kuvio tai taulukko, niitä ei merkitä erikseen sisällysluetteloon eikä niistä tehdä erillistä kuvio-, kuva- tai taulukkoluetteloa. Jos taulukoita, kuvioita ja kuvia sen sijaan on paljon, niistä tehdään luettelo sisällysluetteloa seuraavalle erilliselle sivulle. Luetteloon merkitään taulukon tai kuvion numero ja nimi sekä sivunumero, esim. "KUVIO 1. Kuvion nimi. Myöskään lyhenteistä, erikoismerkeistä tai -termeistä ei tehdä erillistä luetteloa, jos niitä on vain vähän. Työn varsinainen sisältö jäsennetään hierarkkisesti päälukuihin ja alalukuihin, jotka numeroidaan. Jokaisen otsikon kohdalle merkitään se sivunumero, josta kyseinen luku alkaa. Sisällysluettelon avulla lukija pystyy nopeasti hahmottamaan työn rakenteen, käsiteltävien asioiden keskinäiset suhteet ja jäsentelyn loogisuuden sekä kunkin asiakokonaisuuden laajuuden. Alalukujen otsikot sisennetään porrastaen siten, että alemmanasteisten lukujen otsikot alkavat edellisen rivin otsikon alkukirjaimen kohdalta kuten mallipohjaan on määritelty. Työssä ei saa olla yksinäisiä alalukuja. Jos esim. on alaluku 2.1, on oltava myös alaluku 2.2. Samanasteisia alalukuja on siis aina oltava vähintään kaksi. Viimeiseksi sisällysluetteloon tulevat lähteet ja liitteet. Otsikoita lähteet ja liitteet ei numeroida. Niiden otsikoinnissa käytetään mallipohjan tyyliä OmaOts0. Lähdeluettelon alkamissivu merkitään näkyviin.

17 Lähteet ja liitteet Työssä käytetyistä lähteistä tehdään aakkosjärjestyksessä oleva lähdeluettelo. Lähdeluettelon laatimisesta annetaan ohjeistus luvussa 4. Liitteet täydentävät varsinaista tekstiä. Jokaiseen liitteeseen on oltava viittaus tekstissä. Liiteaineisto sijoitetaan työhön lähdeluettelon jälkeen. Liitteeksi voidaan laittaa sellaista materiaalia, joka selventää työtä ja tarjoaa lukijalle tarpeellista lisäinformaatiota, mutta jota ei ole tarkoituksenmukaista sijoittaa itse tekstiin. Liiteaineistoksi voidaan laittaa esim. aineistonkeruulomakkeet ja niihin liittyvät saatekirjeet sekä työhön liittyviä asiakirjoja, kuvia ja kaavioita. Myös kuvakollaasit laitetaan pääsääntöisesti liitteiksi. Kuvakollaaseissa käytetyt lähteet, joista kuvamateriaali kollaaseihin on koottu, listataan erikseen varsinaisen lähdeluettelon jälkeen Kuvakollaasien lähteet -otsikon alle. Varsinaisia liitesivuja edeltävät otsikkosivu LIITTEET. Se on työn viimeinen juoksevasti numeroitu sivu. Liitteet numeroidaan juoksevasti siinä järjestyksessä kuin niihin tekstissä viitataan. Liitteet otsikoidaan, esim. Liite 1. Liitteen otsikko. Liitteen otsikko laitetaan liitesivun vasempaan yläreunaan. Jokaisen liitteen sivunumerointi alkaa ykkösestä, sivunumeron jälkeen lisätään sulkeisiin liitteen sivumäärä, esim. 1(3), 2(3), 3(3). Liitesivuihin ei merkitä juoksevia sivunumeroita. Numerointi on ohjeistettu tarkemmin kirjallisten töiden mallipohjassa.

18 18 3 LÄHTEIDEN KÄYTTÖ JA TEKSTIVIITTEET 3.1 Lähteiden käyttö Lähteiden käyttö on keskeinen osa erilaisten harjoitus- ja projektitöiden sekä opinnäytetyön tekemistä. Lähdeaineisto voi koostua esim. ammatti- ja tutkimuskirjallisuudesta, ammatillisten ja tieteellisten aikakauslehtien artikkeleista, säädösaineistosta, standardeista, opinnäytetöistä, haastatteluista, sähköpostiviesteistä, erilaisista verkkolähteistä ja vaikkapa jonkin organisaation sisäisistä dokumenteista. Näitä erilaisia tiedonlähteitä tarvitaan esimerkiksi käsitteiden määrittelyyn, teoreettisen viitekehyksen rakentamiseen, aikaisempien tutkimustulosten selville saamiseen ja niiden vertailuun sekä esimerkiksi opinnäytetyön tutkimusmenetelmien valintaan. Lähteitä tulee käyttää niin, että työstä ei muodostuisi eri lähteistä kerättyjen tiedonmurusten sirpalemainen referaattikokoelma. Hyvä tiedonlähteiden käyttäjä arvioi, vertailee ja kommentoi eri lähteistä löytyneitä ja tarkastelee niitä oman työnsä tavoitteen ja tutkimusongelman näkökulmasta. Lähteiden käyttöön ja lähdekritiikkiin opastavat mm. Mäkisen (2005), Kniivilän, Lindblom-Ylänteen ja Mäntysen (2007) sekä Hirsjärven ym. (2009) teokset. Lähteiden käyttö vaatii siis arvioivaa ja vertailevaa otetta. Lähteiden käytössä tarvitaan hyvää tiedon arviointikykyä, jonka oppiminen onkin yksi keskeisistä oppimistavoitteista ja yksi ammatillisen kasvun osa-alueista. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, kuinka luotettavaa, kattavaa ja oleellista jokin tieto on ja miten sitä voi omassa työssä soveltaa. On varsin vaikeaa yksiselitteisesti määritellä, millainen on hyvä ja luotettava lähde. Lähteen arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota esim. seuraaviin seikkoihin: kirjoittajan tunnettuus ja tuotannon laajuus tiedon taustayhteisö (julkinen organisaatio, yritys, yhdistys jne.)

19 19 julkaisijan tunnettuus ja maine haastateltavan asiantuntemus ja kokemus lähteen ajantasaisuus ja tuoreus (huom. kuitenkin klassikot) objektiivisuus (esim. ideologiset sitoumukset, kaupalliset intressit) tiedon alkuperäisyys (vrt. sekundaariset eli toissijaiset tiedonlähteet) lähdeluettelon laadukkuus. Kun käytetään verkosta vapaasti löytyviä lähteitä, lähdekritiikin merkitys ja edellä mainittujen seikkojen arvioiminen korostuu entisestään. Lähdeviitteiden avulla kirjoittaja ilmaisee, mitä lähteitä hän on työssään käyttänyt. Ne osoittavat, milloin on kyse kirjoittajan omasta ajattelusta ja milloin on kyse tiedosta, joka on saatu muualta. Tekstistä tulee siis koko ajan käydä ilmi, mikä on kirjoittajan omaa osuutta ja mikä on käytettyihin tiedonlähteisiin perustuvaa tekstiä. Lähteiden ilmoittamatta jättäminen on tekijänoikeusrikos. Opinnäytetyöt tarkistetaan plagioinninesto-ohjelma Urkundin avulla. Urkund tarkistaa lähteiden käytön ja antaa raportin, josta ilmenee mahdollinen lähteiden luvaton lainaus. Vaikka lähdeviitteiden käyttö on keskeistä tutkimuskirjoittamisessa, yleisesti tunnettuihin faktoihin ja loogisesti pääteltävissä oleviin asioihin viittaaminen ei kuitenkaan edellytä viittausmerkintää. Tunnettuja faktoja ovat esim. Suomen liittyminen Euroopan Unioniin vuonna 1995 tai se, että ilmastonmuutokset ovat herättäneet vilkasta keskustelua maailmanlaajuisesti. Lähdeviitteiden merkitsemistapoja on useita, esim. tekstiviitteet ja alaviitteet. Merkitsemistapa vaihtelee tieteenaloittain ja oppilaitoksittain. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa käytetään Harvardin nimi-vuosi-järjestelmään perustuvaa käytäntöä, jossa käytetyt lähteet merkitään tekstiviitteillä. Seuraavassa kappaleessa on ohjeita ja esimerkkejä tekstiviitteiden tekemisestä.

20 Tekstiviitteiden merkitseminen Tekstiviitteet ohjaavat lukijan lähdeluetteloon, josta löytyvät tiedonlähdettä koskevat tarkat julkaisutiedot. Tekstiviitteiden ja lähdeluettelon on vastattava toisiaan täydellisesti. Jokaisen tekstissä viitatun lähteen tulee löytyä lähdeluettelosta sen sanan kohdasta, joka tekstiviitteeseen on kirjoitettu ja jokaisesta lähdeluettelossa olevasta lähteestä tulee olla viittaus tekstissä. Tekstiviitteet ja lähdeluettelomerkinnät pitää tehdä sitä mukaa kun työ etenee. Niiden tekeminen jälkikäteen on erittäin työlästä. Lähteiden käytössä tulee muistaa, että lähteitä ei lainata suoraan, vaan niissä olevat asiat ja ajatukset esitetään omin sanoin. Suoria lainauksia voidaan käyttää vain poikkeustapauksissa. Suorien lainausten käyttö on hyväksyttävää esimerkiksi silloin, kun jokin asia on alkuperäisessä tekstissä ilmaistu niin hyvin, että sen muokkaaminen toiseen muotoon voi jopa vääristää sen asiasisältöä. Myös lakeja, asetuksia, direktiivejä ja standardeja voidaan lainata suoraan. Suorat lyhyet lainaukset kirjallisuudesta kirjoitetaan lainausmerkkien sisään. Jos lainaus on pitkä (neljä riviä tai pidempi), se sisennetään ja kirjoitetaan rivinvälillä 1. Sisennetyissä lainauksissa tai aineistositaateissa ei käytetä lainausmerkkejä. Lainausten muotoiluun käytetään tyyliä Lainaus. Viittaustekniikan periaatteisiin voi perehtyä tarkemmin esimerkiksi Hirsjärven ym. (2009) ja Kniivilän ym. (2007) teosten avulla. Viittaus koskee vain yhtä virkettä. Viittaus sijoitetaan sulkuihin virkkeen sisään. Viittaus koostuu tekijän sukunimestä, lähteen julkaisuvuodesta ja viittauksen kohteena olevista sivuista. Kaikissa lähteissä, esim. wwwlähteissä, ei aina ole sivunumeroita, joten niitä ei silloin voi merkitä. Ennustavaa tutkimusta tehdään paljon talous- ja väestötieteessä (Koivula 2008, 21). Jos kirjoittajan nimi esiintyy jo tekstissä, sitä ei tarvitse toistaa viitteessä.

21 21 Koivulan (2008, 21) mukaan ennustavaa tutkimusta tehdään paljon talous- ja väestötieteessä. Viittaus mainittuun sivuun jatkuu kuitenkin automaattisesti myös seuraavissa virkkeissä niin pitkään, kuin on tarpeen. Sama viittausmerkintä kattaa tällöin seuraavatkin virkkeet, minkä lukijan oletetaan ymmärtävän asiayhteydestä. Seuraavissa esimerkeissä havainnollistetaan, kuinka tämä tapahtuu kirjoittajakeskeisessä viittaamisessa: a. Rautanen (2009, 111) korostaa asiakasarvon keskeistä merkitystä aineettomien pääomien riskinhallinnassa ja johtamisessa. Hän katsoo markkinoinnin ja myynnin riskien olevan asiakkaan kokeman arvon osia tai ilmentymiä. Vaikka asiakkaiden ostoperusteet ovatkin usein tuntemattomat, Rautasen mukaan ne on tunnistettava ja otettava huomioon myynnin johtamisessa ja markkinointiviestinnässä. b. Isoahon (2009, 90) mukaan pääoman kasvattamisen ei tulisi olla pelkästään rahamääräisen arvon kasvattamista, vaan myös ihmisten kasvattamista. Henkinen pääoma olisi nykyisin otettava huomioon myös pääoman ohjauksessa, koska kilpailukyvyn lähteet ovat nykyään aineettomia. Yrityksen oikean suunnan varmistamiseksi ei riitä, että hallitus vain valvoo toimintaa. c. Eurooppalaisen standardin SFS-EN A1 (2009, kohta 5.1.3) mukaan käsin panostettavissa yhdistetyn syötön koneissa työstö saa käynnistyä työkappaleen avulla eikä automaattisesti. Jokainen työkalun moottori on myös voitava käynnistää erikseen. Standardin mukaan vain ulkolaakereiden kanssa käytettäviksi suunniteltujen karojen käynnistys saa olla mahdollista vain, kun ulkolaakeri on asennettu paikalleen. d. Osakeyhtiölain (L /624) 2 luvun 1 :ssä säädetään, että yhtiön perustamiseksi on laadittava kirjallinen perustamissopimus, jonka kaikki osakkeenomistajat allekirjoittavat. Allekirjoittaessaan perustamissopimuksen osakkeenomistaja merkitsee perustamissopimuksesta ilmenevän määrän osakkeita.

22 22 Seuraavissa esimerkeissä havainnollistetaan puolestaan, kuinka viittaus ulottuu seuraaviin virkkeisiin asiakeskeisessä viittaamisessa: a. Johtamisen näkökulmasta keskeisenä riskinä on, että strategiaa ei kyetäkään viemään osaksi yrityksen toimintaa ja prosesseja (Rautanen 2009, 33). Jos prosessi toteutetaan huonosti, strategia ei toimi, ja siitä aiheutuu helposti muitakin vahinkoja. Strategiatyössä on kirjoittajan mukaan otettava huomioon, että kaikkiin vaihtoehtoihin liittyy aina jokin riski. b. Johtamisen innovaatio tutkimuksessa selvitettiin suomalaisyritysten johtamishaasteita ja ratkaisuja haasteisiin sekä mietittiin keinoja yritysten tulevaisuuden turvaamiseksi haastavissa suhdannetilanteissa (Isoaho 2009, 24). Lisäksi johtajilta kyseltiin, mitä ominaisuuksia he katsoivat hyvällä johtajalla olevan. Tutkimuksessa selvitettiin myös, koettiinko perinteiset johtamismallit toimiviksi nykytilanteessa. Tulosten perusteella oli mahdollista luoda aihioita innovaatioille johtamisessa. c. Käsin panostettavissa yhdistetyn syötön koneissa työstö saa käynnistyä työkappaleen avulla eikä automaattisesti (SFS-EN A1 2009, kohta 5.1.3). Jokainen työkalun moottori on myös voitava käynnistää erikseen. Standardin mukaan vain ulkolaakereiden kanssa käytettäviksi suunniteltujen karojen käynnistys saa olla mahdollista vain, kun ulkolaakeri on asennettu paikalleen. d. Jos yhtiöön valitaan vain yksi tilintarkastaja, joka ei ole tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastusyhteisö, on valittava ainakin yksivaratilintarkastaja (L /1599, 9 luku, 3 ). Yhtiökokous voi valita varatilintarkastajan myös yhtiössä, jossa siihen ei ole velvollisuutta. Yhtenäinen viittausjakso päättyy tällöin uuteen tekstiviitteeseen, tutkimuskirjoittajan omaan tekstiin (esim. viittausjakson kommentointiin) tai kappaleen loppuun. Mikäli saman kappaleen sisällä viitataan jo mainitun

23 23 lähteen uuteen sivuun / uusiin sivuihin, lähdettä ei tarvitse mainita uudelleen, vaan pelkkä sivunumero riittää. Lisäselvennyksenä voi tarpeen mukaan käyttää lyhennettä mts. ( mainitun teoksen sivu ). a. Rautanen (2009, 111) korostaa asiakasarvon keskeistä merkitystä aineettomien pääomien riskinhallinnassa ja johtamisessa. Hän katsoo markkinoinnin ja myynnin riskien olevan asiakkaan kokeman arvon osia tai ilmentymiä. Vaikka asiakkaiden ostoperusteet ovatkin usein tuntemattomat, Rautasen mukaan (s. 112) ne on tunnistettava ja otettava huomioon myynnin johtamisessa ja markkinointiviestinnässä. b. Johtamisen innovaatio tutkimuksessa selvitettiin suomalaisyritysten johtamishaasteita ja ratkaisuja haasteisiin sekä mietittiin keinoja yritysten tulevaisuuden turvaamiseksi haastavissa suhdannetilanteissa (Isoaho 2009, 24). Lisäksi johtajilta kyseltiin, mitä ominaisuuksia he katsoivat hyvällä johtajalla olevan. Tutkimuksessa selvitettiin myös, koettiinko perinteiset johtamismallit toimiviksi nykytilanteessa (mts. 25). Tulosten perusteella oli mahdollista luoda aihioita innovaatioille johtamisessa. Useampaan edeltävään virkkeeseen viitataan eräissä tapauksissa myös siten, että viimeinen virke lopetetaan pisteeseen ja tekstiviite sijoitetaan sulkuihin sen jälkeen. Viitemerkintään tulee suomeksi kirjoitettaessa (ei kuitenkaan esim. englanniksi kirjoitettaessa) myös piste ennen sen lopettavaa sulkumerkkiä. Tämän viittaustavan käyttö on paikallaan, kun lukijalle esitellään ote haastatteluaineistosta. Mä, totanoin, olin ollu kuivilla kaks viikkoo, mut sit yks ilta mä lähin kattoon, tiätsä, oliks yhen raflan luona ketään tuttui. Pena ja Jakehan istu siäl yhel penkil, ja, totanoi, ne tarjos mulle ryypyt jallupullost, tiätsä. Et, totanoi, sit mä en niinku jaksanu herää duuniin seuraavana aamuna. (Haastateltava 13.)

24 24 Muissa tapauksissa kuin aineistosta poimittujen otteiden jälkeen tulee sen sijaan käyttää ylempänä esiteltyä tapaa, jossa viite annetaan välittömästi, kun viittaus kuhunkin lähteeseen alkaa. Tällöin myös viittausmerkintä sijoitetaan virkkeen sisään. Julkaisulla on useita kirjoittajia. Jos julkaisulla on kaksi kirjoittajaa, molempien kirjoittajien sukunimet mainitaan. Kun nimet mainitaan tekstissä, ne yhdistetään ja-sanalla. Kun nimet mainitaan tekstiviitteissä, ne yhdistetään &-merkillä. Jos tekijöitä on 3 5, kaikkien sukunimet luetellaan, kun ne mainitaan ensimmäisen kerran. Myöhemmin riittää, että viitteeseen merkitään vain ensimmäisenä mainitun tekijän sukunimi ja lisätään sen jälkeen lyhenne "ym.". Jos tekijöitä on yli viisi, myös ensimmäisessä viittauksessa riittää aina ensimmäinen kirjoittaja ja lyhenne "ym.". Kun tekijöitä on enemmän kuin kaksi, sukunimien väliin merkitään pilkku, mutta kaksi viimeistä nimeä yhdistetään normaalissa tekstissä ja-sanalla ja tekstiviitteiden sisällä &-merkillä. Ekholm ja Heinisuo (2002, 33 34) esittävät, että On esitetty, että (Ekholm & Heinisuo 2002, 33 34) Virtanen, Salminen ja Mäkelä (2008, 57 59) olettavat Tutkimuksessa oletetaan, että (Virtanen, Salminen & Mäkelä 2008, 57 59) Jos usean tekijän lähteeseen viitataan toisen kerran, riittää, että ensimmäinen tekijä mainitaan: (Virtanen ym. 2008, 57 59). Viittaus koskee saman tekijän useita julkaisuja. Kun viitataan saman tekijän useaan eri julkaisuun, julkaisut laitetaan aikajärjestykseen

25 25 vanhimmasta uusimpaan. Jos julkaisut ovat ilmestyneet samana vuonna, ne järjestetään nimensä mukaisesti aakkosjärjestykseen ja lisätään vuosilukuihin aakkoset a, b, c jne. Mattila (2006, 39 44; 2007, 52 53) kritisoi aikaisempia tutkimuksia siitä, että Ristanen ja Vanhala (2007a, 2007b) ovat sitä mieltä, että Viittaus koskee usean eri tekijän julkaisuja. Kun viitataan usean eri kirjoittajan julkaisuihin, viitteet järjestetään sulkeiden sisään julkaisuvuoden mukaan vanhimmasta uusimpaan ja erotetaan toisistaan puolipisteellä. Tutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, mikä ilmiön aiheuttaa (Mäntynen 1999, 89; Sillanpää 2002, 22 25; Wiksten 2007, ). Tieto ei perustu alkuperäiseen lähteeseen. Ensisijaisesti on aina käytettävä alkuperäisiä lähteitä. Jos se ei ole mahdollista, viittausta lähteen lähteeseen voi käyttää, jos alkuperäislähteen saaminen tarkasteltavaksi on käytännössä hyvin hankalaa. Jos tieto ei perustu alkuperäiseen lähteeseen, se tulee ilmaista selvästi tekstissä. Myös alkuperäisestä tiedonlähteestä tehdään lähdeluettelomerkintä. Menetelmän käyttöä on tarkasteltu sosiaalitieteissä (Viitala 1998, , Timosen & Mäkisen 2000, 55 mukaan). Virtasen (2008, 56 58) mukaan Mäkelä (2006, 60 64) on kritisoinut Edellisessä esimerkissä havainnollistetaan vain, miten viittaus tällaisessa tapauksessa teknisesti toteutetaan. Kotimaisten teosten ei useimmissa tapauksissa voi katsoa olevan mahdottomia saada tarkasteltavaksi. Julkaisulla ei ole henkilötekijää. Kun henkilötekijää ei ole, viitteeseen merkitään julkaisun nimi tai sen alusta pari kolme sanaa, joiden avulla

26 26 julkaisun tiedot löytyvät myös lähdeluettelosta. Tähän tiedonlähderyhmään kuuluvat esim. yhteisöjen kirjoittamat teokset, lait (L) ja asetukset (A), tilastot, standardit sekä esimerkiksi sellaiset verkkosivut, joissa ei ole tekijätietoa. On ehdotettu, että (Henkilövahinkotoimikunnan mietintö 2001, 60) (L /1336) (A /1339) (Suomen tilastollinen vuosikirja 2010, 12) (Matkailutilasto 2006, 64) (SFS-EN ISO 9001, 15) Huonekaluteollisuuden vientinäkymät (Kalusteteollisuus 2007, 10) Henkilökohtaiset tiedonannot. Henkilökohtaiset tiedonannot merkitään muiden lähteiden tapaan. Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat mm. haastattelut, keskustelut, sähköposti- ja tekstiviestit, luentomuistiinpanot ja puhelimitse saatu tieto. Tekstiviitteeseen merkitään tiedonlähteen sukunimi ja vuosiluku. Virtanen (2010) katsoi tämän johtuvan siitä, että Tämä voi johtua siitä, että (Virtanen 2010). Verkkolähteet ja muut lähdetyypit. Verkkolähteisiin ja muihin lähdetyyppeihin viitataan samojen käytäntöjen mukaisesti kuin painettuihin lähteisiin. Tekstissä olevassa viitteessä viitataan siis siihen sanaan, jonka

27 27 mukaan lähde löytyy lähdeluettelosta. Viitteeseen merkitään tekijätiedot, julkaisuaika ja sivut, esim. (Lahtinen 2006, 55 56). Jos tekijätietoa ei ole, viitteeseen kirjoitetaan pari kolme sanaa lähteen nimestä. Jos lähteessä ei ole julkaisuaikaa tai päivämäärää, merkitään viitteeseen viittaamisajankohta esim. (Virtanen, [viitattu ]). Viittaamisajankohdalla tarkoitetaan sitä päivää, jolloin kirjoittaja on lähdettä käyttänyt. Sivunumerot jätetään pois, jos niitä ei lähteessä ole. Internet-osoitteita ei merkitä tekstiviitteisiin, vaan ne ilmoitetaan vasta lähdeluettelossa. Erityishuomautukset. Erityishuomautuksia ovat esimerkiksi "ks." ja "vrt.". Ks. ohjaa lukijan hakemaan lisätietoa viitatusta kohteesta. Vrt. -viittauksella voidaan viitata lähteeseen, jossa tiedot on esitetty joko samansuuntaisesti tai poikkeavasti. Näitä erityishuomautuksia on käytettävä harkiten. Kuvat ja kuvakollaasit. Jos kuva on otettu esim. kirjasta, artikkelista tai verkkosivulta, viittaus tehdään kuten normaalisti kuten edellä on esitetty. Jos kuvittaja tai kuvien ottaja on eri kuin kirjan, artikkelin tai verkkolähteen kirjoittaja tai toimittaja ja kuvien ottaja on mainittu, lisätään kuvittaja tai kuvaaja teksti- ja lähdeluetteloviitteeseen. Kuvakollaaseihin viitataan tekstissä viittaamalla liitteisiin. (Thesslund 2010, 6, kuva Kimmo Virtanen).

28 28 4 LÄHDELUETTELON LAATIMINEN 4.1 Yleisohjeita Kaikki tekstiviitteissä mainitut lähteet on merkittävä lähdeluetteloon. Lähteet ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä. Erityyppisiä lähteitä ei ryhmitellä, esimerkiksi painetut lähteet, painamattomat lähteet jne., vaan kaikki lähteet kirjataan yhtenäiseen aakkosjärjestykseen. Jos kuitenkin lähteinä on käytetty erityisen paljon esimerkiksi haastatteluja tai vaikkapa lakeja ja asetuksia, ne voidaan merkitä lähdeluetteloon omaksi ryhmäkseen. Sellaiset lähteet, joilla ei ole henkilötekijää, merkitään luetteloon lähteen nimen tms. mukaan niin, että merkintä vastaa tekstissä olevaa viitettä. Jos lähdeluettelomerkintä ei mahdu yhdelle riville, seuraavaa tai seuraavia rivejä sisennetään. Merkintä päättyy pisteeseen. Lähdeluettelon tekemisessä käytetään tyyliä OmaLähdeluettelo. Lähdeluettelon tekemisessä noudatetaan seuraavia periaatteita: Jos julkaisulla on useita tekijöitä, ne merkitään siinä järjestyksessä kuin ne ovat julkaisussa. Jos julkaisulla on kaksi tekijää, ne yhdistetään & -merkillä. Jos tekijöitä on enemmän kuin kaksi, kaksi viimeistä yhdistetään & - merkillä, ja muut nimet erotetaan pilkulla. Saman tekijän julkaisut merkitään lähdeluetteloon ilmestymisjärjestyksessä. Mikäli samalla tekijällä on samana vuonna ilmestyneitä julkaisuja, ne järjestetään julkaisun nimen mukaan aakkosiin ja erotetaan toisistaan pienaakkosilla a, b, c jne. Kirjojen painosmerkintä merkitään näkyviin vain silloin, kun se on jokin muu kuin ensimmäinen. Seuraavassa on erityyppisten lähteiden lähdeluetteloviitemalleja. Malleissa on peruskaava sekä esimerkkejä kaavan sovelluksista. Jos lähteessä ei

29 29 mainita jotain kaavassa olevaa tietoa (esim. painosta tai suomentajaa), se jätetään pois. 4.2 Painetut lähteet Kirjat Tekijän sukunimi, Etunimen alkukirjain tai alkukirjaimet. Julkaisuaika. Julkaisun nimi: alanimeke. Suomentaja. Painos. Kustannuspaikka: Kustantaja. Kim, W. Chan & Mauborgne, R Sinisen meren strategia. Suomentaja Maarit Tillman. Helsinki: Talentum. Kirjonen, J., Remes, P. & Eteläpelto, A. (toim.) Muuttuva asiantuntijuus. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. Rope, T. 2003a. Markkinointipsykologia: väylä asiakasmieleiseen markkinointiin. Helsinki: Talentum. Rope, T. 2003b. Onnistu myynnissä. Helsinki: WSOY. Vesterholm, M. & Kyppö, J Java-ohjelmointi. 6. uud. p. Helsinki: Talentum. Sarjajulkaisut ja tutkimusraportit Tekijän sukunimi, Etunimen alkukirjain tai alkukirjaimet. Julkaisuaika. Julkaisun nimi: alanimeke. Suomentaja. Painos. Kustannuspaikka: Kustantaja. Sarjan nimi ja sarjanumero. Rauhala, P.-L Mistä ehkäisevässä sosiaalipolitiikassa on kysymys?: käsitteellistä ja historiallista tarkastelua. Helsinki: Stakes. Tutkimuksia, Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskus 90. Tornikoski, E., Varamäki, E., Kohtamäki, M., Petäjä, E., Heikkilä, T. & Sorama, K Asiantuntijapalveluyritysten yrittäjien näkemyskasvun mahdollisuuksista ja kasvun seurauksista Eteläja Keski-Pohjanmaalla: Pro Advisor -hankkeen esiselvitystutkimus. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

30 30 Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja. B. Raportteja ja selvityksiä 27. Artikkeli toimitetussa teoksessa Tekijän sukunimi, Etunimen alkukirjain tai alkukirjaimet. Julkaisuvuosi. Artikkelin nimi: alanimeke. Teoksessa:/In: Kokoomateoksen toimittaja(t) Kokoomateoksennimi. Kustannuspaikka: Kustantaja, alkamisivu päättymissivu. Aaltonen, L. & Rissanen, K Tiedosta tietämykseksi. Teoksessa: L. Niinikangas (toim.) Kirjasto koulussa: opas uuteen koulu- ja oppilaitoskirjastoon. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, Lipinski, T. A. cop Information ownership and control. In: M. E. Williams (ed.) Annual review of information science, vol 33. Medford: Information today, Pyöriä, P Tietotyön sietämätön keveys. Teoksessa T. Kantolahti & T. Tikander (toim.) Puheenvuoroja työn kuormittavuudesta: työhyvinvointifoorumi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:17. Tieteellisten ja ammattilehtien artikkelit, sanomalehtiartikkelit Tekijän sukunimi, Etunimen alkukirjain tai alkukirjaimet. Julkaisuvuosi. Kirjoituksen nimi: alanimeke. Julkaisun nimi Volyymin eli vuosikerran numero (julkaisun numero), sivunumerot. Volyymi- eli vuosikertatietoa ei tarvitse merkitä, jos sitä ei ole julkaisusta saatavissa. Sanomalehtiartikkeliviitteisiin merkitään numeron sijasta päiväys. Jos artikkelin kirjoittajaa ei ole ilmoitettu, artikkeli merkitään luetteloon artikkelin nimen mukaan aakkosiin. Flinkman, R Tietojärjestelmä käyttäjän tarpeeseen. Systole (4), Hemming, M Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli on haasteiden edessä. Yhteiskuntapolitiikka 73 (1),

31 31 Hänninen, K Maine & moka. Kauppalehti , Thesslund, N Täysosuma! Kuvat Kimmo Virtanen. Image 6-7, Thompson, N Social movements, social justice and social work. The British journal of social work 32 (6), Vanhala, L Hakukoneetkin tekevät virheitä. Tekniikan maailma 55 (15), Julkaisut joilla ei ole henkilötekijää Tähän ryhmään kuuluu monentyyppisiä julkaisuja, joten lähdeluetteloviitteen tekemiseen ei voi antaa selkeää kaavaa. Seuraavat esimerkit kattavat yleisimmät ilman henkilötekijää olevat lähdetyypit. A /352. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista. Asuntoluotot vahvassa kasvussa Pohjalainen , 6. Kilpailulaki 2010-työryhmä Kilpailulaki työryhmän mietintö. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja L /1336. Kirjanpitolaki. Maatilatilastollinen vuosikirja Helsinki: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus. Suomen virallinen tilasto. Maa-, metsä- ja kalatalous 2001:61. RT Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö. Helsinki: Rakennustieto. SFS Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin ja niiden osiin. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto. SFS-EN A Puuntyöstökoneiden turvallisuus: Monitoimiset jyrsin- ja sahauskoneet: osa 2: ketjulla syötettävät kaksipuoliset tapitus- ja/tai muotoilukoneet. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto.

32 Julkaisemattomat lähteet Opinnäytetyöt ja muut julkaisemattomat lähteet Tekijän sukunimi, Etunimen alkukirjain tai alkukirjaimet. Julkaisuaika. Julkaisun nimi: alanimeke. Oppilaitoksen nimi. Oppilaitoksen tiedekunta/yksikkö, muu tarkentava tieto esim. koulutusohjelma ja suuntautumisvaihtoehto. Opinnäytetyön tyyppi. Rosnell, S Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömyyden vaihtoehdot? Arviointi yhteiskunnallisista kustannushyötysuhteista sekä menoista ja tuloista. Vaasan yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -työ. Julkaisematon. Savioja, M. & Yli-Sikkilä, T Sosiaalinen tuki: kirjallisuuskatsaus. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Terveysalan yksikkö, hoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Julkaisematon. Opettaja, O Opiskelumotivaatio. Luentomoniste Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Liiketalouden, yrittäjyyden ja ravitsemisalan yksikkö, palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma. Julkaisematon. Pöytäkirjat ja esitteet Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymä Yhtymävaltuuston pöytäkirja Seinäjoen ammattikorkeakoulu - soveltavan osaamisen korkeakoulu. Ei julkaisuaikaa. Esite. Henkilökohtaiset tiedonannot Tiedonantajan sukunimi, Etunimen alkukirjain tai alkukirjaimet. Vuosiluku. Henkilön titteli. Henkilön organisaatio. Tiedonannon tyyppi ja päivämäärä. Sähköpostiosoitteet voidaan merkitä xxx.xxx@xxx.fi. Oikeita sähköpostiosoitteita ei kannata merkitä näkyviin tietoturvallisuuden vuoksi.

33 33 Lahtinen, S Toimitusjohtaja. Stone Oy. Haastattelu Opiskelija, O Kommentteja kyselyyn. [Henkilökohtainen sähköpostiviesti]. Vastaanottaja: Oili Opinnäytetyöntekijä. [Viitattu ]. Virtanen, V. 2010a. Toimitusjohtaja. Steel Oy. Metalliyritysten kansainvälistymisen haasteita. Esitelmä. Pk-yritysten kansainvälistyminen -seminaari Seinäjoki. Virtanen, V. 2010b. Toimitusjohtaja. Steel Oy. Puhelinkeskustelu Verkkolähteet Verkkolähteiden, esimerkiksi verkkosivujen ja verkkokirjojen, lähdeluettelomerkinnöissä noudatetaan samoja periaatteita kuin painettujen lähteiden ilmoittamisessa. Näitä periaatteita ei ole aina helppo noudattaa, koska verkossa on paljon sellaista aineistoa, joista puuttuvat esimerkiksi tekijä- ja julkaisuaikatiedot. Verkkoaineistojen käytössä ongelmia aiheuttaa myös pysymättömyys, sillä sivujen sisällöt muuttuvat, niiden osoitteet muuttuvat tai ne voivat hävitä verkosta kokonaan. Näistä syistä esimerkiksi opinnäytetyön lähteenä käytetty verkkoaineisto kannattaa harkinnan mukaan arkistoida itselle. Tätä aineistoa voi tarvittaessa laittaa myös liitteiksi. Verkkolähteet ovat niin monimuotoisia, että kaikenkattavaa ohjeistusta lähdeviitteiden laatimisesta on vaikea antaa. Verkkolähteisiin viittaamisen käytännöt eivät ole vakiintuneita, vaan on olemassa useita erityyppisiä ohjeistuksia. Näille ohjeistuksille yhteistä se, että niissä kiinnitetään erityistä huomiota verkkolähteen tyypin ja saatavuustietojen ilmoittamiseen. Tietojen esittämisjärjestys sen sijaan vaihtelee eri ohjeissa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä verkkolähteiden lähdeluettelomerkinnät suositellaan tehtäväksi seuraavia sääntöjä noudattaen ja soveltaen:

34 34 Tekijän sukunimi, Etunimen alkukirjain tai alkukirjaimet. Julkaisupäivämäärä tai julkaisuvuosi tai päivitysaika. Nimi tai otsikko. [Verkkolähteen tyyppi]. Julkaisu- /kustannuspaikka: Julkaisija/Kustantaja. [Viitattu Viittauksen päivämäärä eli päivä jolloin lähdettä on luettu / käytetty]. Saatavana: verkko-osoite Jos tekijää ei mainita, tekijätiedot jätetään pois ja lähde merkitään lähdeluetteloon otsikon tms. mukaan. Vältä ns. yhteisötekijöitä eli yritysten ja organisaatioiden nimiä, kuten Stakes, Tilastokeskus, Tekes, Nokia jne. Aloita sen sijaan lähdeviite käyttämäsi sivun otsikolla ja merkitse yhteisö sivun julkaisijaksi. Jos kuitenkin viittaat yrityksen tai organisaation etusivulle tai viite on muuten yleisluontoinen, voit aloittaa sen yhteisön nimellä. Julkaisuaika merkitään päivämäärällä, mikäli se on lähteessä ilmoitettu. Jos päivämäärää ei ole, ilmoitetaan julkaisuvuosi. Jos mitään julkaisuaikaa ei löydy, merkitään julkaisuajankohdaksi Ei päiväystä. Verkkolähteen tyyppi ilmoitetaan hakasulkeiden sisällä: [Verkkosivu] tai [WWW-dokumentti] ovat yleisnimityksiä, joita voi käyttää monessa eri tapauksessa. [Verkkosivusto] on yhtä aihealuetta käsittelevien verkkosivujen kokonaisuus. [Verkkokirja], verkkokirjoja ovat esimerkiksi Ebrary-tietokannassa olevat kirjat. [Verkkojulkaisu], esimerkiksi pdf-muotoiset raportit, tutkimukset jne. [Verkkolehtiartikkeli], mm. ammatillisten ja tieteellisten lehtien artikkelit. Verkkolähteen tyyppejä voivat olla myös seuraavat: [Ppt-esitys], [Excel-taulukko], [Keskusteluryhmän viesti], [Valokuva]. Viitattu kohtaan merkitään ajankohdaksi se päivämäärä, jolloin lähdettä on käytetty.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

Kirjallisten töiden ohje

Kirjallisten töiden ohje Kirjallisten töiden ohje 2015 2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 2 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN ULKOASU... 5 2.1 Tekstin asetukset ja muotoilu... 5 2.2 Kuviot, kuvat, taulukot ja kaavat... 6 2.3 Luetelmat...

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi*

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* RAPORTOINTIOHJEET Lappeenrannassa 29.6.2007 0221700 Maija Meikäläinen Ymte J TIIVISTELMÄ Lappeenrannan

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE Opinnäytetyö mallipohja Kajaanin ammattikorkeakoulu 2.12.2005 SISÄLLYS 1 MALLIPOHJAN KÄYTTÖÖNOTTO 1 2 TEKSTIN KIRJOITTAMINEN 2 2.1 Valmiin tekstin siirtäminen 2 2.2

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Väitöskirja -mallipohja

Väitöskirja -mallipohja JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Väitöskirja -mallipohja Word 2007/2010 IT-palvelut hannele.rajaniemi@jyu.fi https://koppa.jyu.fi/avoimet/thk/vaitoskirja sovellustuki@jyu.fi Sisältö Miten toimii väitöskirja/asiakirjamallipohja?

Lisätiedot

Opinnäytetyön mallipohjan ohje

Opinnäytetyön mallipohjan ohje Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8

Lisätiedot

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä.

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. Pohjautuu ohjeisiin tiedekunnan yleisiin ohjeisiin lähteidenkäytöstä: http://www.uwasa.fi/kauppatieteet/opiskelu/kirjoitusohjeet/lahteet/

Lisätiedot

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta

Lisätiedot

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Sisällys 1 Lähdeviitteiden ja lähteiden merkitseminen

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu...

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu... Tärkeimmät toiminnot Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta Kun hiiren jättää kuvakkeen päälle vähäksi ajaksi Word selittää toiminnon Avaa tiedosto Tallenna Kumoa, nuolesta aiemmat

Lisätiedot

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet 1 Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet Tämä yleinen ohje on tehty käytettäväksi Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opintojen

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 2004 Raija Lehtinen raija.lehtinen@helsinki.fi Anu Lahtinen anu.lahtinen@helsinki.fi 1 SISÄLLYS Ohjeiden käyttäjille

Lisätiedot

Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla

Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 17.3.2017 FYSA291&XYHM004 luentokalvosarja 6 1 Oppimistavoitteet

Lisätiedot

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...

Lisätiedot

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan

Lisätiedot

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET KIRJALLISEN TYÖN OHJEET Tiina Tomera, STAP xx Oppimispäiväkirja Hoito- ja huolenpito opettaja : Maija Mietteliäs SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN RAKENNE JA ULKOASU... 3 2.1 Kansilehti...

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville Artikkeli Artikkelin pituus on 15 sivua (n. 4000 5000 sanaa) sisältäen tiivistelmän. Kirjallisuusluettelo ja liitteet eivät sisälly tähän enimmäispituuteen.

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe>

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

Kuvien käyttö opetuksessa

Kuvien käyttö opetuksessa Kuvien käyttö opetuksessa Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: teoskynnys, CC, kuvaruutukaappaus, kartat, kuvauslupa Creative Commons, kuva, Google, YouTube, Flickr, jakaminen,

Lisätiedot

Siun soten julkaisuja. Julkaisuohjeet

Siun soten julkaisuja. Julkaisuohjeet 2019 Siun soten julkaisuja Julkaisuohjeet 2(7) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Toimintaperiaatteet... 3 1.1 Sarjan nimi... 3 1.2 Sarjan sisältö... 3 1.3 Sarjan osat... 3 1.4 Käsikirjoituksen

Lisätiedot

DIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET. Prosessikirjoittaminen. Työn rakenne

DIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET. Prosessikirjoittaminen. Työn rakenne DIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET Prosessikirjoittaminen Tutkimusraportin kirjoittamisessa voidaan soveltaa iteratiivista kirjoittamistapaa, jossa kutakin jo kirjoitettua osaa käydään läpi kerta toisensa

Lisätiedot

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle. 3.11.2015 FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela

Lisätiedot

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015 MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.

Lisätiedot

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki.

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Asiakirjan valmistelu Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Tarkista, ettei dokumentissa ole peräkkäisiä

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2012- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen muotoon laaditut

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO KIRJOITETAAN SUURAAKKOSIN TÄHÄN

OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO KIRJOITETAAN SUURAAKKOSIN TÄHÄN OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO KIRJOITETAAN SUURAAKKOSIN TÄHÄN Opinnäytetyö Tekijän nimi Koulutuskeskus Sedu Opetuspiste Tutkinnon nimi Kevät 2008 KOULUTUSKESKUS SEDU Opetuspiste Tutkinnon nimi OMA NIMI TYÖN NIMI

Lisätiedot

Kirjallisuusluettelon laatiminen

Kirjallisuusluettelon laatiminen Kirjallisuusluettelon laatiminen Käsikirjoitusten kirjallisuusluettelot laaditaan huolellisesti alla olevien ohjeiden mukaan. Yleisiä huomioita seuraavat ohjeet julkaisutyypeittäin. Otsikointi ja sijainti

Lisätiedot

Mallipohja toimii parhaiten, jos aloitat kirjoittamisen suoraan pohjaan.

Mallipohja toimii parhaiten, jos aloitat kirjoittamisen suoraan pohjaan. Sisällys Yleistä 2 Tekstin kirjoittaminen suoraan mallipohjaan 3 Tekstin kopioiminen ja sijoittaminen mallipohjaan 3 Acta-mallipohjien tyylit ja käyttö 4 Kuviot, kuvat ja taulukot 5 Lähdeluettelon laatiminen

Lisätiedot

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.)

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) 6. Tekstin muokkaaminen 6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) Tekstin maalaaminen onnistuu vetämällä hiirellä haluamansa tekstialueen yli (eli osoita hiiren

Lisätiedot

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön. 5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja

Lisätiedot

AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI

AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI Tiina Kosunen tiina.kosunen@helsinki.fi Sisältö Portfolio??? Portfolion kaksi roolia Yliopistoportfolion rakenne ja sisältö Portfolio CV Hyvä / huono / turha portfolio

Lisätiedot

Tämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott

Tämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott Muistio 1 (5) Asiakirjapohjien dokumentaatio Asiakirjapohjien tiedostot Tämä dokumentti kuvaa joukon SFS 2487 -standardin mukaisia OpenOfficeasiakirjapohjia. Pohjat on laatinut Martti Karjalainen oikeusministeriön

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite 5/1 OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite HAMKin opinnäytetyöoppaaseen Päivitetty kielikoulutuskeskuksessa 2012 Liite 5/2 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN RAKENNE... 3 1.1 Kansilehti... 3 1.2 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007)

Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007) Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007) ALUKSI ATK-ohjeet on laadittu Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Perhon yksikön opinnäytetyön raporttipohjan laatimisen

Lisätiedot

(Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015)

(Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015) LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN SISÄLTÖ: 1. Lähdeviitteiden käyttö tekstissä 2. Lähdeluettelon laatiminen (Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015) 1. Lähdeviitteiden

Lisätiedot

Acta-väitöskirjojen asetukset. Määritä ensin sivumääritykset ja sivunumerointi.

Acta-väitöskirjojen asetukset. Määritä ensin sivumääritykset ja sivunumerointi. Sisällys Acta-väitöskirjojen asetukset 2 Acta-väitöskirjojen tyylimäärittelyt 7 Acta-mallipohjan tyylien lataaminen 8 Kuviot, kuvat ja taulukot 9 Lähdeluettelon laatiminen 9 Väitöskirjan muuttaminen pdf:ksi

Lisätiedot

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutki 2 12.3.2014 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus tieteellisen raportin

Lisätiedot

Opinnäytetöiden laatiminen HAAGA-HELIAssa

Opinnäytetöiden laatiminen HAAGA-HELIAssa Opinnäytetöiden laatiminen HAAGA-HELIAssa Raportointiohjetyöryhmä Ohje 1.9.2007 Tiivistelmä Opinnäytetyön esityksen päivämäärä Koulutusohjelma Tekijät Merkitse tähän tekijöiden nimet peräkkäin. Kirjoita

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Päivi Auno LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ohjaava opettaja Ajankohta Opintojakso SISÄLLYS (esimerkki) 1 JOHDANTO 2 TEORIATAUSTA SISÄLTÖÄ KUVAAVA OTSIKKO 2.1 Alaotsikko 2.2

Lisätiedot

TANSSIN LUKIODIPLOMI TUTKIELMAOHJE. Sari Tuunanen

TANSSIN LUKIODIPLOMI TUTKIELMAOHJE. Sari Tuunanen TANSSIN LUKIODIPLOMI TUTKIELMAOHJE Sari Tuunanen 30.4.2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkielman ohjeet... 3 2.1 Tutkielman rakenne... 3 2.1.1 Kansilehti... 3 2.1.2 Sisällysluettelo... 3 2.1.3

Lisätiedot

Lähteiden käyttö. Yleistä lähteistä. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma

Lähteiden käyttö. Yleistä lähteistä. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma Lähteiden käyttö Yleistä lähteistä Tieteellisen kirjoittamisen pelisääntöihin kuuluu, että kirjoittaja aiemmin tehtyjä tutkimuksia selostamalla ja arvioimalla paitsi valmistaa tietä omalle tutkimukselleen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI

SISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI Word 2013 Sisällysluettelo, kuvien ja taulukoiden numerointi SISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI SISÄLLYSLUETTELO... 1 Otsikoiden merkitseminen... 1 Ylä- ja alatunnisteet:

Lisätiedot

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI Tiina Kosunen, HY Peda-forum Kuusamo 11.11.2004 Työpajan sisältö Portfolioajattelu Opetusportfolio oman työn kehittämisessä Sisältö Rakenne Opetusportfolio virantäytön

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin

Lisätiedot

1 TEKSTIN ASETTELU. Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12.

1 TEKSTIN ASETTELU. Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12. 1 TEKSTIN ASETTELU Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12. Käytetään tavutusta ja molempien reunojen tasausta. Käytetään sivunumeroita keskellä ylhäällä.

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Hannu Lehto Lahden Lyseon lukio 2010 2 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo...3 1.1 Sisällysluettelon luonti...3

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2015- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu sosiaalitieteiden ja sosiaalityön opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö

Lisätiedot

KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ -

KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ - Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Syksy 2015 KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ - TIETOPAKETTI OPISKELIJALLE ALKUSANAT Kandidaattiseminaari on monelle opiskelijalle ensimmäinen tilanne,

Lisätiedot

1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc

1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc Word - harjoitus 1 1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc Kopioi itsellesi harjoitus3_korjaus.doc niminen tiedosto Avaa näyttöön kopioimasi harjoitus. Harjoitus on kirjoitettu WordPerfet 5.1 (DOS) versiolla

Lisätiedot

OTSIKKO (ESIM. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVAN PROSESSI) Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta P. Työn tekijät: Nimi (Opiskelijanumero)

OTSIKKO (ESIM. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVAN PROSESSI) Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta P. Työn tekijät: Nimi (Opiskelijanumero) OTSIKKO (ESIM. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVAN PROSESSI) Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta 477013P Työn tekijät: Nimi (Opiskelijanumero) Nimi (Opiskelijanumero) Johdanto Tähän dokumenttiin kootaan Prosessi-

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN KOPIRAITTILAN KOULU PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden

Lisätiedot

Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä

Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä Kesäkandidaattiseminaari 2016 Tekstipaja 27.6.2016 Aalto-yliopisto/TKK, Tiina Airaksinen Tiivistelmä Suppea ja itsenäinen teksti, joka kuvaa olennaisen opinnäytteen

Lisätiedot

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer)

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) Casen palautus PVM CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008 Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) VAIN ESITTÄVÄN RYHMÄN TYÖSSÄ! (Opponoiva ryhmä XY, esim B6) (Esittävä) Ryhmä XY (esim. B2): 0222222

Lisätiedot

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Ohje 1 (5) Raportin tekeminen

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Ohje 1 (5) Raportin tekeminen HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Ohje 1 (5) RAPORTIN TMS. PITKÄN ASIAKIRJAN TEKEMINEN WORD:LLÄ Raportin reunukset ja sarkaimet Raportin kirjoittaminen Laita reunukset: Page Layout, Margins (Sivun asettelu,

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

WORD TYYLILLÄ. Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi. Miksi tyylit? Tyylien lisääminen: joko jälkikäteen tai etukäteen

WORD TYYLILLÄ. Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi. Miksi tyylit? Tyylien lisääminen: joko jälkikäteen tai etukäteen WORD TYYLILLÄ Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi Sisältö 2 h Miksi tyylit? Tyylien lisääminen: joko jälkikäteen tai etukäteen Tyylien muokkaaminen Asiakirjamallit * Sisällysluettelo otsikkotyylien

Lisätiedot

Artikkelit pyydetään lähettämään X.X.201X mennessä osoitteella: toimittajan sähköpostiosoite

Artikkelit pyydetään lähettämään X.X.201X mennessä osoitteella: toimittajan sähköpostiosoite OHJEITA AFinLA:N VUOSIKIRJAAN KIRJOITTAVALLE Toivomme sinun ottavan seuraavat asiat huomioon tekstiä laatiessasi. Julkaisuprosessi on seuraava. Ensimmäisessä vaiheessa pyydämme artikkelisi sähköisenä versiona,

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Pääotsikko Alaotsikko Mahdollisen taustaprojektin nimi Tekijä(t) Koulutusohjelman opinnäytetyö Suuntautumisvaihtoehto Insinööri(AMK) KEMI 201x Sukunimi Etunimi Opinnäytetyö

Lisätiedot

WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE

WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Maarit Vesapuisto WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE Sivumäärä: 12 Vaasassa 25.08.2006 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 1.1. Kirjallisen raportin

Lisätiedot

RINNAKKAISTALLENNUSOHJE

RINNAKKAISTALLENNUSOHJE RINNAKKAISTALLENNUSOHJE Syöttölomakkeeseen pääsee osoitteesta: submissions.theseus.fi => Tallenna julkaisu Pakollisten täytettävien kenttien otsikot on lihavoitu ja niiden edessä on punainen tähti * HUOM!

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011 Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet Tuula Marila Kevät 2011 Lähteet Sisältö Lähteiden äärellä 3 5 Viittaustekniikka 6 11 Lähdeluettelon laatiminen 12 21 2 Tutustu kirjallisuuteen 1. Tutustu teoksen sisällysluetteloon.

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI

OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI Tommi Pihlainen Pasi Vähämartti Raportti Joulukuu 2006 Informaatioteknologian instituutti 1 SISÄLTÖ 1 TEHTÄVÄNKUVAUS...2 1.1 Tehtävät ja tavoite...2 1.2 Tutkimusaineisto...2 2

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10. Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta. Tehtävän aloitus

Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10. Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta. Tehtävän aloitus Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10 Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta Standardiasiakirjan asettelut Microsoft Word 2007 ja 2010 versioissa Word ohjelman oletusasetukset ovat sellaiset, että suomalaisen

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan

Lisätiedot

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman

Lisätiedot

Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä)

Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä) Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä) Tuutortapaaminen 8.10. Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTIOHJE

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTIOHJE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Savonia Business OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTIOHJE Petri Jääskeläinen Tarja Paukkeri Lokakuu 2006 SISÄLLYS 1 RAPORTIN RAKENNE... 3 2 RAPORTIN ULKOASU... 5 3 TIIVISTELMÄ... 6 4 TAULUKOT

Lisätiedot

Uutiskirjesovelluksen käyttöohje

Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com 2 Sisällys Johdanto... 1 Päänavigointi...

Lisätiedot

Sini Jatta Suonio 7/1/2010

Sini Jatta Suonio 7/1/2010 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, FYSIIKAN LAITOS Microsoft Word 2007 Käyttöohje Sini Jatta Suonio 7/1/2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Wordin perusasetukset... 2 2.1 Tekstin ja kappaleiden asettelu...2 2.2

Lisätiedot

Kandiaikataulu ja -ohjeita

Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandin tavoitteet Opinto-opas LuK-tutkielma: kirjallinen työ, osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman kohteena olevaan aihepiiriin, kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen ja tieteellisten

Lisätiedot