OHJEITA ESSEEN KIRJOITTAJALLE (Naistutkimus, Jyväskylän yliopisto, 2007)

Transkriptio

1 OHJEITA ESSEEN KIRJOITTAJALLE (Naistutkimus, Jyväskylän yliopisto, 2007) Kirjoittamalla esseen naistutkimuksen opintosuorituksena voit osoittaa perehtyneisyytesi johonkin rajattuun aiheeseen ja sitä käsittelevään kirjallisuuteen sekä ilmaista oman näkökulmasi siihen. Esseen kirjoittaminen on keskustelua luetun kirjallisuuden, omien ajatusten ja lukijan kanssa. Esseesuorituksesta sovitaan aina erikseen ja etukäteen tentaattorin kanssa esimerkiksi sähköpostitse. Sovi tentaattorin kanssa aiheesta, aikataulusta ja lähdekirjallisuudesta. Pääsääntöisesti esseesuorittaminen toimii niin että tutustuisit ensin opinto-oppaassa mainittuun kirjallisuuteen miettien mahdollista esseen aihetta ja tutkimuskysymystä. Tämän jälkeen kirjoitat aiheestasi lyhyen noin liuskan mittaisen ideapaperin, jossa kerrot lyhyesti mitä ja miten aiot esseessäsi käsitellä. Ideapaperista tulisi käydä ilmi myös otsikko (jota tietysti voi vielä myöhemmin parantaa/tarkentaa), kysymyksenasettelu, siis esseetä jäsentävä kysymys/tutkimusongelma. Ideapaperi lähetetään kyseisen kohdan tentaattorille sähköpostilla. Tentaattori kommentoi tuota ideapaperia, pitäen nimenomaan silmällä tulevaa esseetä. Tarkoitus ei siis ole niinkään teettää opiskelijoilla hirveästi ylimääräistä työtä, vaan yksinkertaisesti välttää tilanteita, joissa palautettavan esseen aihe/kysymyksenasettelu tms. eivät yksinkertaisesti vain ole kelvollisia. Mitä esseellä tarkoitetaan? Essee tarkoittaa yliopistossa tieteellistä kirjoitelmaa tai pienoistutkielmaa, jonka ominaispiirteitä ovat johdonmukaisuus, argumentointi ja lähdeaineiston käyttö. Essee pohjaa luettuun kirjallisuuteen ja keskustelee kirjallisuusluettelossa mainittujen tekstien kanssa. Essee poikkeaa referaatista siten, että kirjoittajan odotetaan pelkän lähdekirjallisuuden referoinnin asemesta tuovan esille oman näkökulmansa valittuun aiheeseen. Kun löydät kiinnostavan aiheen, etsi siihen liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Esseen lähdeaineistona toimii tieteellinen kirjallisuus, jossa esitetyt käsitykset ja väitteet muodostavat esseen perustan. Lähdeaineistoa tulee lähestyä lähdekriittisesti eli lähdeaineistoissa esitettyjä näkemyksiä pitää problematisoida, analysoida ja arvioida kriittisesti perustellen. Tällä tavoin kirjoittaja myös tuo omat näkemyksensä esille ja osoittaa, että hän hallitsee asiakokonaisuuden ja osaa rajata siitä olennaisen. Lähdekriittisyys ei tarkoita sitä, että lähteistä etsittäisiin jotain, mistä olla eri mieltä. Lähdekriittisyys tarkoittaa enemmän kykyä arvioida ja pohtia lähteiden erilaisia näkökulmia, niiden lähtökohtia ja luotettavuutta. Esseen aihe ja sen rajaus Yksi helpoimmista tavoista päästä alkuun aiheen ideoinnissa on tehdä sanahakuja niin kirjastossa kuin internetissäkin. Internettiä hyödynnettäessä on kuitenkin syytä pitää lähdekriittiset silmät tarkkoina, sillä netistä löytyy monenlaista tietoa. Tiedon karsimista helpottaa erilaisten akateemisiin dokumentteihin keskittyneiden hakukoneiden käyttö. Esimerkiksi Google scholar hakee osumia tieteellisistä artikkeleista ja kirjoista, samoin kuin Academic Index (hyvä lista erilaisista akateemisista hakukoneista löytyy osoitteesta ). Sanahakujen

2 avulla on mahdollista saada viitteitä aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. Tutkimusaihetta koskevaan kirjallisuuteen tutustuminen ohjaa tutkimuksen suuntaa ja tulevia valintoja. Muista, että aiheen valinta on vasta alkulähtökohta. Aihe ja näköulma eivät ole sama asia! Kun olet löytänyt sinua kiinnostavan teeman tai aiheen, mieti mistä näkökulmasta ja miten haluaisit aihettasi käsitellä. Tässä vaiheessa kannattaa myös kartoittaa mitä jo aiheesta tiedät. Aiheesta kirjoitetun kirjallisuuden (sekä akateemisen että muun) lukeminen auttaa omien ajatusten ja ideoiden kartoittamisessa ja oman näkökulman löytämisessä ja fokusoinnissa. Aiheen rajaaminen on erittäin tärkeää. Kirjoittajan on pidettävä huoli siitä, että aihetta voi käsitellä tarpeeksi perusteellisesti. Aiheen rajaamista voi harjoitella muun muassa vapaan kirjoittamisen, käsitekartan ja listaamisen avulla. Alkuperäisestä aihetta tai teemaa koskevasta ideasta edetään kysymyksen muotoiluun. Mieti mikä on sinua tässä aiheessa kiinnostava kysymys. Kirjoita se itsellesi ylös ja teippaa se vaikka tietokoneesi näyttöön. Kysymystä on myös hyvä tarkistaa ja muotoilla uudelleen kirjoittamisen edetessä. Selkeän tutkimuskysymyksen muotoilun merkitystä ei voi korostaa liikaa. Kysymys auttaa esseesi fokusoinnissa ja aiheen rajauksessa. Se myös pitää sinut polulla ja helpottaa asiassa pysymistä. Muista että aiheet Naiskuva elokuvissa tai feministisen teorian subjekti ovat liian laajoja ja vaativa fokusointia. Sen sijaan esimerkiksi kysymystä Miten Kaurismäen Arielin äänimaailma vahvistaa tai purkaa sukupuolten välisiä suhteita? olisi ehkä jo mahdollista järkevästi käsitellä yhdessä esseessä. Mieti myös millaisiin alakysymyksiin pääkysymyksesi voisi jakaantua. Alakysymysten kautta rakentuu kenties myös esseesi jäsennys. Yhdessä esseessä on tilaa vastata yhteen kysymykseen, ja muutamaan alakysymykseen. Kysymyksenasettelusta kannattaa keskustella tentaattorin kanssa, joka antaa vinkkejä sopivan kirjallisuuden valitsemiseen ja ohjausta lukemiseen. Lähdekirjallisuutta on esseeseen hyvä lukea suunnilleen saman verran kuin tentittäviin kirjapaketteihin. Muista kuitenkin, että essee on käytettävän kirjallisuuden suhteen joustavampi kuin opintovaatimuksiin nojaava kirjatentti. Esseen tarkoitus on olla muutakin kuin lähdekirjallisuuden toistamista. Akateemisessa kirjoittamisessa kriittisyys on kykyä pohtia tiedon alkuperää, saattaa kirjoitus muiden tekstien yhteyteen, keskustella ja rakentaa omaa argumenttia suhteessa lukemiisi teksteihin. Kirjallisuutta esitellessäsi pohdi ja kirjoita auki, kuka on tuottanut tiedon ja mihin tarkoitukseen, miten lukemasi kirjallisuus liittyy tai vastaa asettamaasi kysymykseen, tukee, muuttaa tai haastaa näkemyksiäsi. Anna oman äänesi kuulua esseessä. Muista kuitenkin tuoda esseessäsi ilmi kenen ja minkä tekstien kanssa kulloinkin keskustelet viittaamalla lähteisiin asianmukaisesti. Esseen rakenne Muista, että lukijan tulisi pystyä seuraamaan ajattelusi etenemistä, joten kirjoita ajatuskulkusi julki. Älä koskaan oleta, että lukija ymmärtää tarkoituksesi puolesta sanasta. Muistathan myös, että esseessä tulee keskittyä vain asian kannalta olennaisiin seikkoihin. Kaikkea mahdollista ei kannata yrittää mahduttaa esseen kaltaiseen suppeaan tekstiin. Siis rajaa, karsi ja taas rajaa!!! Essee alkaa johdannolla, joka esittelee esseen aiheen, sen keskeiset kysymykset tai keskeisimmän käsiteltäväksi valitun argumentin sekä yleisen viitekehyksen (aihe, sen perustelu ja viitekehys). Johdantoa seuraa varsinainen keskustelu ja asian käsittely. Loppuun kirjoitetaan yhteenveto, jossa

3 tiivistetään jo aiemmin sanottu. Kuten johdanto, joka kertoo mitä työssä tullaan tekemään, yhteenveto kertoo mitä työssä on tehty. Uusia tuloksia tai aiheita ei enää tässä vaiheessa esitetä. Esseen muotoseikat Essee alkaa aina otsikolla ja päättyy kirjallisuusluetteloon. Väliotsikoiden käyttäminen tekstin rakenteen selkeyttämiseksi on suositeltavaa. Esseessä käytetty taustakirjallisuus tuodaan tekstissä ilmi sisä-, ala- tai loppuviittein. Koska viittaustyyli vaihtelee eri laitosten välillä, voit käyttää itsellesi tavanomaisinta viittausmenetelmää. Pääasia että käytät vain yhtä viittaustyyliä läpi työn systemaattisesti. Tieteellisessä tekstissä suositeltavaa: fontti Times New Roman, kirjasinkoko 12, riviväli 1,5. Erota kappaleet toisistaan johdonmukaisesi joko tyhjällä rivillä tai sisennyksellä. Ks. Myös erilliset muotoa ja palautusta koskevat ohjeet! Esseen laajuudesta Pituus ei korvaa laatua, vaan tärkeintä esseen kirjoittamisessa on käsitellyn asian jäsentäminen luettuun kirjallisuuteen viitaten. Kirjoittajien tyyli vaihtelee, mutta ohjepituutena viiden opintopisteen moduulin korvaamiseen on liuskaa. Kirjoittaminen on prosessi Kirjoittamisjärjestys ei useinkaan noudata esseen lopullista muotoa. Kirjoitus lähtee usein yksinkertaisimmin sujumaan sieltä, mistä on eniten sanottavaa mietittynä. Osalle kirjoittajista saattaa olla esimerkiksi helpompaa aloittaa kirjoittaminen esseen keskeltä (eli käsittelyosasta) kuin johdantokappaleesta. Kirjoittaminen kannattaakin aloittaa helpoimmasta päästä. Aloitus tai johdanto ei useinkaan ole paras paikka. Koska johdannon täytyy johdattaa tulevaan tekstiin, johdanto on helpointa kirjoittaa vasta silloin, kun jo tietää, millaiseksi teksti todellisuudessa on muodostunut. Mitä enemmän kirjoittaa, sitä helpommin uutta tekstiä syntyy. Jo esseen taustamateriaalia lukiessa kannattaa kirjata ylös kysymyksiä, ajatuksia ja argumentteja, jotka kiinnostavat sinua ja auttavat kysymyksesi tarkentamisessa tai siihen vastaamisessa. Poimi lukemastasi taustamateriaalista vain omalle kysymyksenasettelullesi olennaisia ja kiinnostavia asioita. Siten vältät referoimasta taustatekstejä liian laajasti. Kun poimit kirjallisuudesta esseellesi keskeisiä ajatuksia ja teet niistä muistiinpanoja, liitä muistiinpanoihisi sivunumero. Silloin sinun ei tarvitse etsiä enää myöhemmin tietoa siitä, miltä sivulta olitkaan ajatuksen poiminut. Alkuvaiheessa omaan kirjoittamiseen ei kannata suhtautua turhan kriittisesti. Kirjoita ja palaa sitten tarkastelemaan tekstiäsi kriittisesti. Jos mahdollista, anna tekstin levätä muutama päivä niin, ettet työskentele aktiivisesti sen kanssa. Tauon jälkeen voit nähdä sen eri tavalla kuin aikaisemmin. Ennen palautusta käy esseesi läpi: eteneekö väittämäsi johdonmukaisesti? Vastaatko asettamiisi kysymyksiin? Pysytkö asiassa? Vältä toistoa, aukkoja ja epäselvyyksiä samoin kuin perustelemattomia mielipiteitä. Lueta myös kirjoituksiasi muilla ja tarjoudu itse lukijaksi: kirjoittamaan oppii lukemalla, lukemaan kirjoittamalla ja molempia keskustelemalla.

4 Tekstin viimeistely: Seuraavan muistilistan avulla voi tarkkailla oman tekstinsä viimeistelyä: Kappaleet: Ovatko kappaleet johdonmukaisessa järjestyksessä? Onko jokainen kappale tarpeellinen? Erottuuko jokaisen kappaleen pääajatus selkeästi? Liittyvätkö kappaleet toisiinsa järkevästi ja johdonmukaisesti? Virkkeet: Ovatko virkkeet helposti ymmärrettäviä ja napakoita? Ovatko lauseiden väliset suhteet selkeästi ymmärrettävissä? Liittyvätkö virkkeet ja lauseet toisiinsa järkevästi? Onko välimerkkejä käytetty oikein ja johdonmukaisesti? Ovatko sulkeet ja lainausmerkit joka kohdassa tarpeelliset? Sanasto: Onko sanasto ymmärrettävää? Onko erikoissanastoa (termejä) käytetty selkeästi ja johdonmukaisesti? Onko vieraat termit selitetty tarpeen tullen? Onko sanasto tarpeeksi vaihtelevaa (löytyykö turhaa toistoa)? Onko sanasto asiatyylin mukaista? Onko sanojen oikeinkirjoitus kunnossa? Ovatko yhdyssanat oikein? Ovatko isot ja pienet alkukirjaimet oikein? Otsikointi: Kertooko otsikko ytimekkäästi, mistä luvussa tai työssä on kyse? Ovatko otsikoiden välimerkit oikein? Onko otsikoiden numerointi selkeää ja johdonmukaista? Onko jokaisella alaluvulla vähintään pari (esimerkiksi 1.1 ja 1.2)? Lähdeviitteet: Erottuvatko omat ja lainatut ajatukset joka kohdassa toisistaan? Onko jokaisen lainatun ajatuksen kohdalla lähdeviite? Käykö jokaisesta lähdeviitteestä ilmi, mitä ajatusta se koskee? Onko lähdeviitteittä käytetty johdonmukaisesti ja selkeästi? Löytyvätkö kaikki käytetyt lähtee lähdeluettelosta? Onko kaikkiin lähdeluettelossa mainittuihin lähteisiin viitattu tekstissä? Onko lähdeluettelo johdonmukainen ja järjestyksessä? Ulkoasu: Vastaako ulkoasu annettuja ohjeita? Onko kirjainlaji selkeä ja sopivan kokoinen? Onko kursiiveja ja lihavointeja käytetty johdonmukaisesti ja perustellusti? Erottuvatko esimerkit ja sisennykset riittävästi? Ovatko marginaalit riittävät? Onko riviväli riittävä? Ovatko sanojen välit tasakokoisia? Alkavatko ja loppuvatko kappaleet sivulla hallitusti (löytyykö yksinäisiä rivejä tai otsikoita sivun alareunasta?) Ovatko sivunumerot kohdallaan? Arviointikriteerit Esseen arvioija tarkastelee sitä, kuinka opiskelija on hahmottanut tietyn kokonaisuuden. Arvioija kiinnittää huomiota esimerkiksi seuraaviin asioihin: Vastaako esseen sisältö tehtävänasettelua ja eteneekö käsittely loogisesti? Esseen rakenne on looginen (käytä alaotsikoita jäsentämään paperiasi!) Ovatko asiatiedot oikein? Onko aiheeksi valittua asiaa käsitelty riittävän syvästi ja hyvin argumentoiden? Kuinka onnistuneesti lähdekirjallisuus ja oma pohdinta on nivottu yhteen? Miten lähteitä on käytetty? Onko esseen tyyliltään ja kieliasultaan tieteelliset vaatimukset täyttävä (asiallinen, neutraali, viimeistelty, sujuva)?

5 Lähdeviitteet sekä itse tekstissä että kirjallisuusluettelossa ovat moitteettomat. (Viittaa siis alkuperäiseen artikkeliin tai kirjaan sen täydellisillä bibliografisilla tiedoilla. EI esim. pelkästään Butler, Judith1993. Preface and Introduction tai Lukupaketti) HUOM! Voit etsiä lähdeviittausohjeita löytyy esimerkiksi Naistutkimuslehden sivuilta