Viestintä ja vaikuttaminen

Transkriptio

1 Viestintä ja vaikuttaminen Tessa Horila, FT, viestinnän opettaja ja kouluttaja, tiedottaja Turvallisuusviestinnän opintopäivät pe Horila

2 Miksi vaikuttamisella on väliä? Miksi vaikuttaminen on haastavaa? Pelastustoimen turvallisuusviestinnän strategia (2012): Missio: Rakennetaan hyvää turvallisuuskulttuuria vaikuttamalla turvallisuusasenteisiin, -tietoihin ja - taitoihin yhteistyössä muiden viranomaisten, järjestöjen, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Yhden pitää antaa itse tulla siihen käsitykseen, että muutos on tarpeellinen. Toiselle riittää jonkun auktoriteetin sana, että näin tehdään. Kolmansille riittää perusteltu uusi toimintatapamalli ja neljänsille ei riitä mikään. (Kalle K., LinkedIN: Yksinkertaista turvallisuusviestintää

3 Homma käyntiin: mitä mieltä seuraavista väitteistä? Kaikki viestintä on vaikuttamista Vaikuttamalla asenteisiin vaikutetaan myös käyttäytymiseen Järkiperustelut ovat tehokkain tapa vaikuttaa Vaihda ajatuksia vierustoverin kanssa!

4 Viestinnän määritelmät Varhainen näkemys: viestintä on tiedon siirtämistä, informaation jakamista Viestinnän ruiskumalli Lähettäjä (S) viesti (M) kanava (C) vastaanottaja (R) Esim. asiantuntijalla (S) viesti (M): tänä keväänä ei kannata enää mennä jäille Kanavaksi vaikkapa facebook (C) Vastaanottajaksi pilkkiharrastaja (R) Perille mennyt viesti ja onnistuminen? (Kuva: Kuvaako ruiskumalli viestintää ihmisten välillä?

5 Ruiskumallin haasteet Vastaanotettu viesti ei ole koskaan täysin sama kuin se, mikä lähetetään Viestinnän vaikutusten ennustaminen ei ole helppoa Viestintä ei ole vain tekninen prosessi: tunteet, tulkinnat Viestintä ei usein ole yksisuuntaista tai selkeitä vuoroja: milloin lähettäjästä tulee vastaanottaja? Jos viestintä toimisi ruiskuna, miksi tulee väärinymmärrystä? Viestinnän tulkintoihin vaikuttavat esim. suhteet, taustat, toimintaympäristöt, odotukset, mielikuvat viestintäosapuolista, osaaminen (Juholin 2011)

6 Viestinnän moninaisuus I know you believe you understand what you think I said but I am not sure you realize that what you heard is not what I meant

7 Siirtomalleista kohti vuorovaikutusta Vuorovaikutuksessa tuodaan esille uskomuksia, arvostuksia, asenteita, kokemuksia jne. luodaan merkityksiä Esimerkiksi sana turvallisuus voi herättää lukuisia mielikuvia ja tulkintoja Kaikessa vuorovaikutuksessa vaikutetaan toisiin ja ollaan toisten vaikuttamana Vuorovaikutus on symbolista, väistämätöntä, peruuttamatonta ja aina muutoksessa Vaikutamme tahtomattamme, ennalta-arvaamattomasti Arkipäivän keskusteluista joukkoviestimiin Huotari ym. 2005; Wood 2015

8 Vaikuttaminen myös oma lajinsa Vaikuttaminen: viestit, joiden tarkoitus on muokata, vahvistaa tai luoda toisissa osapuolissa joitain reaktioita Pyritään aikaansaamaan asenteiden tai käyttäytymisen muutosta (Perloff 2010) Tänään pääpaino tarkoituksellisella vaikuttamisella: Mistä koostuu? Mihin voi vaikuttaa? Miten? Mitä huomioitava? (Miller 1980; Perloff 2010)

9 Vaikuttaminen: asenteiden muovaamista? Usein pyritään muokkaamaan asenteita toimintaa Asenne: positiivisia tai negatiivisia tunteita, uskomuksia, aikomuksia Tietoon perustuvia asenteita Tiedän, että asuinalueeni pelastusviranomainen viestii aktiivisesti somessa Arvioivia asenteita Onpa tämä somevideo kodin paloturvallisuudesta kiinnostava Reaktioihin vaikuttavat asenteet Nyt tuntuu tärkeältä tarkistaa omat palovaroittimeni (Stiff & Mongeau 2016)

10 Uutta, vanhaa, muokkaamista Uusien asenteiden luominen paikkaan, jossa niitä ei ennen ollut Vanhojen asenteiden vahvistaminen: Vaikeampi havaita: ei isoja muutoksia Vanhojen asenteiden muutos: vanhoista (esim. haitallisista tai toimimattomista) asenteista luopuminen Esimerkkejä turvallisuusalalta/omasta työstä? (Stiff & Mongeau 2016)

11 Asenteista käyttäytymiseen Toiveena usein, että muuttunut asenne johtaa muuttuneeseen käyttäytymiseen Näin ei aina ole Käyttäytymistä myös vaikeaa seurata ja ennustaa: Aikomus voi jäädä toteutumatta Omaa käyttäytymistä saatetaan kaunistella Tietokaan ei aina johda muutokseen Rhodes & Ewodsen 2013

12 Vaikuttamisen kaksi reittiä Viestin vaikutus (käyttäytymiseen) riippuu siitä, miten vastaanottaja sitä käsittelee Pääreitti: Vastaanottaja on jo valmiiksi kiinnostunut, motivoitunut, aktiivinen hänellä on resursseja Pyrkii analysoimaan ja pohtimaan Vaikuttuu argumenteista ja perusteluista Muutos usein pysyvämpi Periferinen reitti: Vastaanottaja ei sitoutunut, ei aiempaa mielipidettä Saattaa vaikuttua viestiin liittymättömistä asioista (esim. lähteen viehättävyys), voimakkaiden tunteiden hyödyntämisestä (esim. inho, pelko), ei välttämättä kaipaa järkiperusteluja Vaikutus usein lyhytkestoisempi, arvaamattomampi (Stiff & Mongeau 2016)

13 Luotanko, vaikutunko? Luotettavuusvaikutelma merkittävä osa vaikuttavuutta Juuret Antiikissa, Aristoteles: ethos, pathos ja logos Puhuja koetaan luotettavaksi, kun hänet arvioidaan rehelliseksi, asiantuntevaksi, miellyttäväksi, energiseksi, varmaksi, arvostetuksi ja asenteiltaan samankaltaiseksi kuin vastaanottaja (Valo 1994) Luotettavuutta arvioidaan ennen, aikana ja jälkeen viestintätilanteen Siis pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus kaikessa viestinnässä korostuu! Luotettavuuden ollessa korkea asenteisiin, arvoihin, mielipiteisiin helpompi vaikuttaa

14 Vaikuttaminen entistä vuorovaikutteisempaa? Viestinnästä iso osa nykyisin spontaania, vaikeasti ennakoitavaa, hierarkialta matalaa Yleisön mahdollisuudet korostuvat (Fawes 2007) Osallistuminen, keskusteleminen Haastaminen, kysyminen, tulkitseminen Asiantuntijaksi asettuminen Mitä hyötyjä ja haittoja somesta vaikuttavalle viestinnälle? Hyötyjä: tiedon leviäminen, kohdentaminen yleisöille, yhteinen keskustelu, vinkit Haitat: vaihtelevat epätarkasta tiedon tulkinnasta ja välittämisestä vaaralliseen, jopa rikolliseen toimintaan

15 Järki vai tunteet? Tarinoilla on vahva vaikuttamisen potentiaali! Tekstit, kuva, puhe Joskus yksi sana riittää Pidetään usein vastakohtana järjelle ja rationaalisille argumenteille ei välttämättä ole! Tarinallisuuden vaikutuksista ristiriitaista tutkimustietoa käytännössä tarinallisuutta ei voi estää Vahva tarinaan sitoutuminen voi estää kriittistä suhtautumista Bilandzik & Busselle 2013:

16 Ihminen on erehtyväinen Evoluutio on tehnyt meistä nopeasti ajattelevia ja reagoivia, vaistonvaraisia taipuvaisia erehtymään, alttiita tiedostamattomille vaikutuksille 1) Muistin puutteet illuusio omasta muistista kovalevynä 2) Ennakkoluulot, puutteelliset uskomukset 3) Minäkeskeisyys Edes vinoumien tiedostaminen ei poista niitä kokonaan! Ihmisen ajattelu on virheellistä ja ihmiset ovat usein irrationaalisia siis viestijän vastuu korostuu!

17 Mitä on eettinen vaikuttaminen? Millä keinoin saa/ei saa vaikuttaa? Millainen viestintä on epäeettistä vaikuttamisessa? Kaikessa viestinnässä on läsnä valta ja vastuu erityisesti vaikuttamaan pyrkivässä Voiko tarkoitus joskus pyhittää keinot? Eettisessä vaikuttamisessa korostuu valinnanvapaus Vaikuttaminen ei itsessään ole eettistä tai epäeettistä keinot kuten vilpillisyys, pakottaminen, manipuloiminen, kontrolloiminen ovat Etiikka on monitahoinen asia: voidaan tarkastella keinoja, lopputuloksia, yleistä hyvää, viestijän hyveitä, vaatii pohdintaa

18 Loppuun: mainosanalyysi Hyundai 2013: our cars are so safe you can t even commit suicide in them Keskustelua ryhmissä: Mitä ajatuksia, tuntemuksia mainos herättää? Vaikuttiko se miten, miksi? Mikä on mainoksen tavoite tai ydinviesti? Mitä vaikuttamisen keinoja mainoksessa käytettiin? Onko mainos eettinen? miksi? miksi ei? Aikaa keskustelulle n. 10 min puretaan yhteisesti

19 Vaikuttamisen vaikutuksista Kuvakaappaukset: Businessinsider.com Theatlantic.com Forbes.com

20 Lopuksi Vuorovaikutus tapahtuu ihmisten välissä! Vaikeaa ennustaa tai päättää seurauksia Vaikuttavaan viestintään ei ole olemassa yksiselitteisiä kikkoja tai keinoja Viestinnän vaikuttavuutta kuitenkin todennäköisesti lisää Tavoitteellisuus: mikä on tavoite? Mihin pyritään vaikuttamaan? Mihin on mahdollista vaikuttaa? Yleisö- ja tilanneanalyysi: keitä ovat? mihin ryhmiin kuuluvat? Mitä tietävät/odottavat aiheesta? Aiemmat kokemukset, asenteet? Sitoutuneisuus? Pitkäjänteisyys: ennen-nyt-tulevaisuudessa Järki-tunteet-ajattelun vinoumat Eettisyyden mielessä pitäminen

21 Kiitos! Mukavaa kesän odotusta! Minut tavoittaa:

22 Kirjallisuus Bilandzic, H., & Busselle, R. (2013). Narrative persuasion. Teoksessa Shen, L., & Dillard, J. P. The SAGE Handbook of Persuasion : Developments in Theory and Practice. Thousand Oaks: Sage. Huotari, M.-L., Hurme, P. & Valkonen, T Viestinnästä tietoon - tiedon luominen työyhteisössä. Helsinki: WSOY. Juholin, E Communicare! Viestintä strategiasta käytäntöön. Vantaa: Infor Oy. K., K Yksinkertaista turvallisuusviestintää. LinkedIn kirjoitus. Saatavissa: Perloff, R. M The dynamics of persuasion. 4th ed. New York: Routledge. Rhodes, N. & Ewoldsen, S. R Outocomes of persuasion: Behavioral, cognitive, and social. Teoksessa Shen, L., & Dillard, J. P. The SAGE Handbook of Persuasion : Developments in Theory and Practice. Thousand Oaks: Sage. Stiff, J. B. & Mongeau P. A Persuasive communication. 2nd ed. New York: The Guilford Press. Valo, M Käsitykset ja vaikutelmat äänestä. Kuuntelijoiden arviointia radiopuheen äänellisistä ominaisuuksista. Studia Philologica Jyväskyläensia 33. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Wood 2015

23 Vaikuttamisen periaatteita 1) Vastavuoroisuus ihmiset haluavat tehdä vastapalveluksia 2) Sitoutuminen ja johdonmukaisuus myönnytykset johtavat myönnytyksiin, käyttäytyminen vaikuttaa asenteisiin (ei aina toisin päin!) 3) Sosiaaliset todisteet otamme mallia siitä, miten toiset toimivat 4) Auktoriteetti lisää viestin vakuuttavuutta, esim. virkapuku 5) Tykkääminen jos pidämme lähettäjästä, myönnymme helpommin 6) Niukkuus jos jotain on vähän, se on arvokasta Cialdini (1984)