Keski-Pohjanmaan LAPE-yhteistyöryhmän kokous

Transkriptio

1 Keski-Pohjanmaan LAPE-yhteistyöryhmän kokous PÖYTÄKIRJA Aika: klo Paikka: Toholampi, kunnantalon kokoushuone, Lampintie 5 Osallistujat: Peter Johnson (pj.) sivistysjohtaja Kokkola, Tarja Oikarinen-Nybacka sosiaalijohtaja Soite, Johanna Keskisalo varhaiskasvatusjohtaja Kannus, Tanja Witick kehitysvammahuollon ja vammaispalvelun toimialuejohtaja Soite, varalla Satu Seppelin-Kivelä, Markku Vähähyyppä Kokkolan vastaanottotoiminnan vastuualuejohtaja Soite, Lassi Mäkelä koulutoimenjohtaja/rehtori Lestijärvi, varalla Markus Runtti, Taina Simpanen sivistysjohtaja/rehtori Halsua, Mailis Tastula va. sivistysjohtaja Kaustinen, varalla Kaisu Koivisto, Eeva Päiviö sivistysjohtaja Toholampi, Maria Keltti-Heikkilä sivistysjohtaja Veteli, Tony Widjeskog sivistysjohtaja, Kruunupyy Ronnie Djupsund nuorisotoimen johtaja/ruotsinkielisen koulutoimenjohtaja Kokkola, Andreas Blanco Sequeiros perheiden palvelujen toimialuejohtaja Soite, Silva Sevola perhekeskuskoordinaattori Soite, Suvi Pokela perhekeskuskoordinaattori Soite, Eija Kellokoski-Kari sote-järjestämisen muutosjohtaja, Soite Miia Luokkanen kehitysvammahuollon palvelualuejohtaja Soite, Leena Kivijakola sivistysjohtaja Kannus, tilalla Tarja Mäkelä, alakoulurehtori Mervi Pääkkö sivistysjohtaja Perho, Lotta Seppinen Lestijokilaakson vastaanottotoiminnan vastuualuejohtaja Soite, Sirkku Purontaus rehtori, Kpedu, Minna Kallio-Järvinen, hankepäällikkö, Kestävä VERNA - Kosti ry., Nora Birkman, järjestöagentti, järjestöt mukana muutoksessa Keski-Pohjanmaalla - Kosti ry., Piritta Pietilä-Litendahl kunta-agentti Katja Kivioja (siht.) LAPE-muutosagentti Minna Vörlin, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Toholampi Jaakko Viitasaari läsnä oman esityksen ajan. 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen n. klo 13:10. Käytiin lyhyt esittelykierros. 2. Edellisen kokouksen muistion ja esityslistan hyväksyminen Edellisen kokouksen muistio liitteineen löytyy osoitteesta: 3. VIP-verkoston esittely (liite 1.) Jaakko Viitasaari, Valtteri asiantuntija, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri; rehtori, Valteri Terveväylä, Oulu.

2 Osana vaativan erityisen tuen kehittämistyötä Suomeen on perustettu VIP-verkosto, joka toimii SOTEuudistusta mukaillen viidellä yhteistyöalueella. VIP-verkosto on opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen johtama ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin koordinoima. Viiden alueen verkostoissa on kussakin noin sata eri toimijoita edustavaa asiantuntijaa. Tähän kehittämistyöhön kutsuttiin vaativaan erityiseen tukeen liittyviä toimijoita muun muassa varhaiskasvatuksesta, opetustoimesta, sairaalaopetuksesta, koulukodeista, Elmeri-kouluista, erityiskouluista, aluehallintovirastoista, Sosiaali- ja terveysministeriön Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) muutosohjelmasta, lastensuojelulaitoksista, erityisopettajia kouluttavista yliopistoista sekä tutkimusyksiköistä. Lisäksi alueellista toimintaa suunnittelemaan ja ohjaamaan on perustettu moniammatilliset ydinryhmät, joissa on osallistujaa. Verkostojen tapaamiset jatkuvat keväällä 2019 osin maakunnittain. VIP-verkostoon linkittyy myös muuta toimintaa, kuten teemaryhmiä, täydennyskoulutuksia ja tutkimuksia. Alueellisessa työskentelyssä paneudutaan erityisesti moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen ja siksi on tärkeää, että keskeisimpien hallintokuntien (SISOTE) edustajia osallistuisi siihen. Sosiaalitoimen edustajien osuus on tällä hetkellä varsin pieni, joten ystävällisesti kutsumme teitä mukaan VIP- kehittämisverkostoon. Tietoa VIP-verkostosta Kehittämistoiminnan tavoitteena on mm. yhdistää ja syventää varhaiskasvatuksen, esi-, perus- ja lisäopetuksen vaativan erityisen tuen osaamisen alueellisia monialaisia voimavaroja. Tavoitteena on vastata nykyistä joustavammin ja monipuolisemmin vaativan erityisen tuen tarpeisiin lasten ja nuorten omissa toimintaympäristöissä, kuten varhaiskasvatuksessa ja lähikouluissa. Ennaltaehkäisevä työote painottuu toiminnassa, jonka vakiinnuttaminen on pitkän tähtäyksen tavoite. Vaativaa erityistä tukea oppimisen ja koulunkäynnin tueksi tarvitsee Suomessa arvioilta noin lasta ja nuorta. Vaativa erityinen tuki viittaa nimensä mukaisesti oppilaille tarjottavan tuen vaativuuteen. Tuki on usein pitkäkestoista, intensiivistä ja moniammatillisesti toteutettua. Nämä oppilaat opiskelevat perusopetuksen koulujen opetusryhmissä, erityisryhmissä, kunnallisissa ja yksityisissä erityiskouluissa, sairaalaopetuksessa, Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin kouluissa, Elmerikouluissa tai valtion koulukotien kouluissa. Oppilailla voi olla vakavaa psyykkistä oireilua, autisminkirjoa, kehitysvamma-diagnoosi tai vaikea- ja monivammaisuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön vaativan erityisen tuen kehittämisryhmän ( ) loppuraporttiin ( kirjattiin vakava huoli oppilaiden oikeudesta koulunkäyntiin. Tämä oikeus ei aina toteudu. Kunnissa ja kouluissa on esimerkiksi tilanteita, joissa oppilas ollessaan useita viikkoja tutkimus- tai kuntoutusjaksoilla ei saa opetusta lainkaan. Joskus hänet on syystä tai toisesta arvioitu koulunkäyntikyvyttömäksi ja jätetty sen jälkeen useiksi päiviksi tai jopa viikoiksi ilman opetusta. Tiedossa on kotinsa ulkopuolelle sijoitettujen lasten koulunkäynnin ja siihen liittyvän tiedonkulun pulmia. Jokaisella oppilaalla on kuitenkin oikeus saada perusopetusta jokaisena koulupäivänään, aina kun se oppilaan terveydentila huomioon ottaen on mahdollista. Lisätietoja verkostosta löytyy osoitteesta Esitys: keskustelua esittelyn pohjalta on VIP-tapaaminen Oulussa (sähköpostissa tieto), kunta-agentti lähettänyt kaikille sivistysjohtajille. Kyseiseen päivään toivotaan erityisesti oppilashuollon toimijoita. Perhetyöhön voisi suunnata tukea ja maakunnassamme on nyt käytössä lapsiperheiden palveluohjaus (yksi puhelinnumero, josta toimijat saavat konsultatiivista apua sekä tarvittaessa verkostopalavereita

3 lapsen/nuoren asioissa). VIP verkoston kuntakyselyn tulokset käytiin meidän maakunnan osalta lävitse sivistystoimien kesäkuun tapaamisessa, jossa käytiin keskustelua siitä, ettei sivistyksen puolella tunneta kaikkia Soiten palveluita. Osa haasteista johtuu kuntien rekrytointihaasteista (koulupsykologit/vastaavat kuraattorit), koska ei saada päteviä hakijoita. Erityisesti varhaiskasvatuksen osalta on tarve lisäkoulutukselle, jotta ammattilaisia riittää kentälle. Oppilashuoltolaki velvoittaa pätevyyksien osalta, mutta koulutuspaikkoja tarvittavan osaamisen osalta ei ole lisätty. Soiten perheiden palvelut on mieluusti yhteistyössä rakentamassa sitä, miten koordinoidaan hyvinvointityötä lasten ja nuorten osalta, jotta vältyttäisiin päällekkäiseltä työltä. Maakunnan asiantuntemuksella pyritään tukemaan kasvuyhteisöjen työskentelyä sekä tarjoamaan lisää sote-palveluita kasvuyhteisöön lapselle/nuorelle. Kun on tilanne, jossa osaamista ei löydykään vaativan tuen tarpeen osalta, niin silloin on hyvä OYS-alueella tehdä yhteistyötä VIP-verkoston kanssa. Kansallisesta opetushallituksen oppimisen tuen neuvontapalvelun puhelinnumeron kautta saa apua perusopetuksessa askarruttaviin kysymyksiin oppimis- ja ohjauskeskus Valterin asiantuntijoilta Päätös: tiedoksi 4. Ajankohtaiset asiat Kunta-agentin ajankohtaiset kuulumiset, Piritta Pietilä-Litendahl Kesäkuussa käsiteltiin yhdessä sivistystoimien edustajien kanssa palveluita koskevaa kyselyn tuottamaa tietoa, jonka pohjalta keskusteltiin siitä, miten sivistyspuolella tehdään paljon myös hyvinvointityötä, mutta se ei ole niin hyvin tunnistettavissa. Lisäksi keskusteltiin tapaamisessa mitkä palvelut jalkautuvat kuntiin, ja mitä eri toimintamalleja voisi hyödyntää. Lakien tunteminen ristiin sivi-sote toiminnan osalta ei ole vahvaa. Kesäkuun tapaaminen oli hyvä ja näkökulmia avaava. Kunta-agentti tiedusteli kokouksessa, että onko kuntien sivistyksellä kiinnostusta tavata tämän LAPE-yhteistyöryhmän ulkopuolella erikseen esimerkiksi aiheella palveluiden avaaminen ja vaihtoehdot niiden toteutukseen, jolla voitaisiin edistää maakunnantasolla sivistyksien välistä yhteistyötä. Mikäli halutaan esim. lakipykälien avaamista, otetaan AVI yhteistyöhön mukaan. Kuntien sivistystoimet ovat eri tavalla valmistautuneet lakiuudistuksiin, joten tarvetta kuntien yhteiselle näkemykselle on. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnan sisällä voidaan tavata esim. sivistysjohto omanaan. Perhekeskustoiminnan tilanne, Suvi Pokela (liite 2.) Esiteltiin paikallinen tilanne valtakunnalliseen ohjaukseen nähden. Perhekeskustoiminnan asemoituminen on hyvin hallussa sekä koordinointi ja johtaminen, mutta osallisuuteen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Kansallisesti edellytettävä perhekeskustoiminnan suunnitelma sisällytetään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Perhekeskustoiminnan osalta yhteistyö on kuitenkin vasta varhaisessa vaiheessa, sillä alussa panostettiin kovasti lapset puheeksi- toimintamallin käyttöönottoon. Perhekeskustiimit hakevat vielä hieman muotoaan. Lapsiperheiden palveluohjauksen ammattilaislinjan tilanne, Suvi Pokela ja Silva Sevola (liite 2.) Tilastot tiedoksi. On resurssia ottaa enemmän puheluita, sillä puhelinaika on varattuna ja toive tällaiselle palvelulle on aiemmin esitetty. Lapset puheeksi (LP) menetelmän käyttöönoton tilanne, Silva Sevola (liite 2.) Kyse toiminnasta ja palvelumallista. Kannuksen ja Vetelin varhaiskasvatuksessa on linjattu, että LP-menetelmää käytetään tietyn ikäryhmän kanssa ja myös Soiten puolella neuvolan osalta on linjattu. Tarvitaan lisää linjauksia menetelmän käytöstä, ja sitä voidaan tehdä hyvinvointisuunnitelman sisälle. Kesällä ollut Kokkolan sivistyksen kanssa keskustelua LP-

4 linjauksesta. Soiten perheiden palveluiden osalta on aloitettu linjauksen valmistelut. Esim. poissaoloihin puuttumisena LP on todettu toimivaksi. (kts. liite 2.) Keskustelu: Koulujen yhteydenotot lapsiperheiden palveluohjaukseen (puhelin) on vähäistä. Keskustelussa nostettiin, että tiedon puute tästä palvelusta kevään aikana oli varmasti yksi syy sekä kesälomatauko. Nyt syksyllä on aiheellista tiedottaa tehokkaammin tästä palvelusta myös kouluille. Toisen asteen näkökulmasta opettajat ottavat ensisijaisesti yhteyttä lähitoimijoihin kuten kuraattoriin tai terveydenhoitajaan. Oppilas- ja opiskelijahuollon on myös hyvä olla tietoinen tästä palvelusta, ja siten että esim. yhteisöllisen oppilashuollon keskustelutilanteissa tiedettäisiin tästä palvelusta. Palvelulinja on pilottina loppuvuoden ja sivistyspuoli haluaa tietää miten Soite sitoutuu tämän palvelun jatkuvuuteen. Perheiden palveluiden toimialajohtaja vastasi, että toiminta ja palvelu jatkuu, mutta nyt tarvitaan näyttöä että kyseinen palvelu on tarpeen ja käytössä (puhelumäärät ja toimenpiteet). LAPEyhteistyöryhmän tulisi ilmaista selkeästi mielipiteensä kuntien näkökulmasta, siinä että tällaiseen palveluun tulee resursoida ja että toiminta tulee säilyttää. Näitä kuntien sivistystoimen kannanottoja olisi hyvä viedä eteenpäin kunnan kautta myös Soiten omistajaohjaukseen, ja sitä kautta laajemminkin Soitessa. Lapset puheeksi-toimintamallin osalta on esim. Kokkolan osalta on kirjattu, että koulutetaan LP-mallin käyttöön henkilöstöä (koulupuoli), ja hetken menee ennen kuin koulutettujen menetelmän käyttö toteutuu ja näkyy tilastoissa. LP-menetelmän käyttöönoton osalta haasteita erityisesti opettajien osalta. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimuksen erääksi kärjeksi on nimetty Lapset puheeksi toimintamalli. Kirjataan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tämä kokonaisuus ja palvelutoimintana (Lapset puheeksi ja perheiden palveluohjaus, perhekeskustoiminta). Säännöllinen kerran kuussa lähtevä viesti LAPE yhdyspinnan toiminnasta kaikille toimijoille (palveluohjaus erityisesti) voisi viestinnällisesti olla toimiva. 5. Maakunnallisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta syksyllä 2019, K. Kivioja (liite 3.) Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laaditaan sivistyksen ja Soiten yhteistyöllä elo-marraskuun aikana. Tavoitteena on saada uusi suunnitelma kunnanvaltuustojen sekä Soiten valtuuston hyväksyttäväksi loppuvuodesta 2019/alkuvuodesta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laaditaan samanaikaisesti ja limittäin maakunnallisen hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman sekä päihde- ja mielenterveysstrategian kanssa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman pohjatyönä kootaan olemassa oleva materiaali kuten kuntien hyvinvointikertomusten- ja suunnitelmien lasten ja nuorten osiot, LAPE tuotokset, Soiten perheiden palveluiden toimintasuunnitelma ja palvelukuvaukset yms. Hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan ajankohtaiset kehittämistyön alla olevat yhdyspinnan (LAPE) asiat maakunnallisesti sekä kuntakohtaisesti, joiden linjauksia ja kehittämissuuntia täsmennetään tarvittaessa. Hyvinvointisuunnitelmaan on tärkeää tuoda esille, miten lapsia ja nuoria on kuultu/osallistettu hyvinvointityön edistämiseksi. Tarvittaessa sovitaan syksylle näitä osallistamisia/kuulemisia lasten, nuorten ja vanhempien osalta. Aluekohtaisesti ammattilaisten näkemyksiä kootaan perhekeskustiimien sekä kuntien LAPE-ryhmien kautta. Hyvinvointisuunnitelmaan laaditaan yhteiset maakunnalliset päämäärät/kärjet sekä kuntakohtaiset tavoitteet, jotka yhteen sovitetaan kunnissa laadittujen hyvinvointisuunnitelmien kanssa sekä kansallisen uuden hallitusohjelman, valmistelussa olevan

5 lapsistrategian ja muiden lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia kansallisesti ohjaavien asiakirjojen kanssa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman pääsääntöinen tehtävä on ohjata, johtaa ja kehittää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutus: Tietopohjan koonti, jota hyödynnetään laadinnassa (muutosagentti) Johtamisen taso: LAPE-yhteistyöryhmä ohjausryhmänä (2 kokousta) ja LAPE-akatemiat johtamisen näkökulmasta (2 akatemiaa), perheiden palveluiden johtoryhmä o indikaattoritiedolla johtaminen, maakunnalliset hyvinvointityön kärjet, vaikuttavuuden arviointi, Lapset puheeksi-toimintamallin linjaukset (sivi-sote), Päihde- ja mielenterveysstrategian sekä maakunnallisen hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman työryhmät (lapset, nuoret ja perheet) o ennaltaehkäisevä päihdetyö, mielenterveyspalvelut, hyvinvointityön edistäminen Vastuualue/operatiivinen taso: Kuntien LAPE-työryhmät (1-2 kokousta), Perhekeskustiimit (1 kokous/tiimi), oppilashuollon ohjausryhmät/sivistystoimet, Lapsiperheiden palveluohjauksen/lapset puheeksi-työryhmä, lastensuojelu, muut o kuntakohtaiset tarpeet/tavoitteet sekä toimenpiteet ja mittarit/arviointi yhdyspinnassa, perhekeskustoiminnan selkeyttäminen, lapsiperheiden palveluohjaus, lapset puheeksimenetelmä, oppilashuollon järjestäminen, lastensuojelun järjestäminen ja systeeminen lastensuojelu Osallisuuden taso: pienten lasten kuuleminen (esim. varhaiskasvatus)? vanhempien kuuleminen? nuoret/nuorisovaltuustot, Soiten perheiden palveluiden asiakasraati (vanhemmat) Lapsiystävällinen kunta- toimintasuunnitelman nivominen Kokkolan osalta. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta-aikataulu: (OPH=oppilashuolto, LS= lastensuojelu, SYTY=systeeminen lastensuojelu) ELOKUU Suunnitelma LAPE yhteistyöryhmä SYYSKUU Tietopohja LAPE akatemia 4.9. Kunnalliset LAPE ryhmät 1. kokous (nykytilanne, tavoitteet) OH + LS, SYTY LOKAKUU Kunnalliset LAPE ryhmät 2. kokous (toimenpiteet, mittarit, arviointi) OH + LS, SYTY PP jory MARRASKUU Asiakirjan laadinta LAPE akatemia LAPE yhteistyöryhmä, pvä? kuntien KH+KV JOULUKUU kuntien KH+KV Soite hallitus+ valtuusto Esitys Nimetään työtiimi muutosagentin tueksi hyvinvointisuunnitelman laadintaan (2 kokousta) Päätetään edellyttää jokaisen kunnan kanssa 1-2 LAPE-työryhmän kokousta kuntakohtaiseen suunnitelman käsittelyyn (muutosagentti sopii ajankohdat kuntien kanssa) Sivistysjohtajat ilmoittavat muutosagentille valmisteluajankohdat 2019 vuoden viimeisen valtuustokokouksen osalta sekä varautuvat asian eteenpäin viemiseen kuntapäätöksenteossa Sovitaan pienten lasten kuulemiseksi ne kunnat, joissa voidaan opiskelijatyönä (Centria AMK) kuulla lapsia hyvinvointisuunnitelmaan (erityisesti alle kouluikäiset) Aloitetaan Lapset puheeksi- toimintamallin linjauksien valmistelut Soitessa ja kunnissa Muut esitykset ja huomiot hyvinvointisuunnitelman laadintaan

6 Huom! Maakunnallinen LAPE-ryhmässä Muutosagenttien toiminnan jatkumiseksi myönnettävien valtionavustuksen edellytyksenä on LAPE-ryhmien toiminnan jatkuminen myös vuonna Keskustelua: Laadintaprosessi on yhtenäinen ja se työstetään sovitusti eri verkostoissa sekä maakuntanäkökulma että kuntakohtainen näkökulma, jossa ilmiölähtökohta yhdistää. Aiemmassa keskustelussa nostetut lapsiperheiden palveluohjaus sekä lapset puheeksi koettu tärkeäksi nostaa myös hyvinvointisuunnitelmaan. LAPE-yhteistyöryhmä toimii laadintaprosessin ohjausryhmänä ja sulkee prosessin marraskuussa. Tärkeää arvioida valmistuva suunnitelma (missä onnistuttiin ja mitä voi vielä kehittää seuraavan suunnitelman laadintaan liittyen). Päätös: Työtiimin nimeäminen muutosagentin tueksi hyvinvointisuunnitelman osalta peruttiin ja annettiin muutosagentille valtuus viedä prosessi suunnitelman mukaisesti toteutukseen. Muutosagentti sopii jokaisen kunnan kanssa 1-2 LAPE-työryhmän kokousta kuntakohtaiseen suunnitelman käsittelyyn. Muutosagentti sopii sivistysjohtajien kanssa valmisteluajankohdat kuntien päätöksenteon valmistelujen osalta siten että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on joko vuoden viimeisessä valtuustokokouksessa tai ensi vuoden (2020) alussa käsittelyssä ja hyväksyttävissä. Pienten lasten kuuleminen tehdään mahdollisuuksien mukaan. (jälkihuomautus: käytännön ongelmien vuoksi Cenrian opiskelijaresurssien hyödyntäminen ei onnistukaan) Aloitetaan Lapset puheeksi- toimintamallin linjauksien valmistelut Soitessa ja kunnissa Muut esitykset ja huomiot hyvinvointisuunnitelman laadintaan: teemana tai lähestymistapana voisi olla esim. miten palvelut olisivat enemmän lapsi- ja perheystävällisiä (huomioiden lapsen oikeudet) tai esim. välittämisen kulttuuri koko kylä kasvattaa. 6. Tiedotettavat asiat LAPE akatemia Villa Elbassa, kutsu lähetetty ja ilmoittautuminen mennessä. LAPE akatemia Villa Elbassa teemalla: Uusi vaikuttavuus, kutsu/ohjelma lähetetään lokakuussa. LAPE muutos jatkuu 2019 > uusi hallitusohjelma (valmistelut/neuvottelut jatkorahoituksesta) Perhekeskustiimit: Kokkola, 19.8 klo perhekeskus Villaan Lestijokilaakso, klo 14:00-16:00 Lestijärvi Perhonjokilaakso, 9.9 klo Veteli Lapset puheeksi toimintamalli Ruotsinkielinen seminaari Donnerskan koululla Kokkolassa Suomenkielinen seminaari Villa Elbassa Kokkolassa (alkaa myös uusi kouluttajakoulutus) Lapset puheeksi menetelmäkoulutukset jatkuvat syksyllä, tiedot Soiten koulutuskalenterista 7. Muut asiat Ei muita asioita. 8. Seuraava kokous Pe klo KPEDU:n tiloissa Kokkolassa. Tarkemmat tiedot lokakuussa lähetettävässä kokouskutsussa.