Keski-Pohjanmaan LAPE-yhteistyöryhmän kokous. Aika: klo Kiviniityn koulun auditorio, Kuusitie 3, Kokkola

Transkriptio

1 Keski-Pohjanmaan LAPE-yhteistyöryhmän kokous Aika: klo Paikka: Läsnä: Poissa: Kiviniityn koulun auditorio, Kuusitie 3, Kokkola Peter Johnson (pj.) sivistysjohtaja Kokkola, Tarja Oikarinen-Nybacka sosiaalijohtaja Soite, Johanna Keskisalo varhaiskasvatusjohtaja Kannus, Tanja Witick kehitysvammahuollon ja vammaispalvelun toimialuejohtaja Soite, Markku Vähähyyppä Kokkolan vastaanottotoiminnan vastuueluejohtaja Soite, Tarja Mäkelä sivistysjohtaja/rehtori Lestijärvi, Taina Simpanen sivistysjohtaja/rehtori Halsua, Mailis Tastula va. sivistysjohtaja Kaustinen, Eeva Päiviö sivistysjohtaja Toholampi, Maria Keltti-Heikkilä sivistysjohtaja Veteli, Ronnie Djupsund nuorisotoimen johtaja Kokkola, Andreas Blanco Sequeiros perheiden palvelujen toimialuejohtaja Soite, Silva Sevola perhekeskuskoordinaattori Soite, Suvi Pokela perhekeskuskoordinaattori Soite, Piritta Pietilä-Litendahl kunta-agentti ja Anne Saarela LAPEmuutosagentti (siht.) Eija Kellokoski-Kari sote-järjestämisen muutosjohtaja, Miia Luokkanen kehitysvammahuollon palvelualuejohtaja Soite, Leena Kivijakola sivistysjohtaja Kannus, Mervi Pääkkö sivistysjohtaja Perho, Lotta Seppinen Lestijokilaakson vastaanottotoiminnan vastuualuejohtaja Soite 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja Peter Johnson avasi kokouksen ja osallistujat esittäytyivät sekä kertoivat odotuksiaan yhteistyöryhmän toiminnalle. 2. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin. 3. LAPE-yhteistyöryhmän tehtävä Perustettavassa maakunnassa johtamiselta edellytetään uudenlaista kykyä yhdyspinnat ylittävään ja verkostomaiseen toimintamalliin. Yhteistyö korostuu erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palveluissa, jossa sivistystoimi on perustoimija jokaisen lapsiperheen arjessa. Keskeistä on tunnistaa lasten, nuorten ja perheiden asiakaslähtöisten palvelupolkujen kokonaisuus. Yhteisten tilojen käyttäminen, yhteistilojen saneeraus nykyisiin sekä uusien yhteistilojen suunnittelu ovat osa toimintakulttuurin muutosta, jolla siirrytään toimijakeskeisyydestä lapsi- ja perhekeskeisyyteen. Maakuntalakiesityksen 15 pykälässä säädetään maakunnan ja kuntien välisestä neuvottelumenettelystä, Neuvottelussa on sovittava tehtävien hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta. Tarve yhteistyöhön ja neuvottelumenettelyyn korostuu lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä "Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi" (Heinonen, lkonen, Kaivosoja & Reina, 2018; luettavissa selvityshenkilöt esittävät, että jokaiseen maakuntaan perustetaan LAPE-yhteistyöryhmä osana maakuntalakiesityksen mukaista maakuntien ja kuntien neuvottelumenettelyä.

2 LAPE-yhteistyöryhmän tehtävä on valmistella ja yhteen sovittaa maakuntien ja kuntien yhdyspintaan liittyviä asioita lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta, tukea palvelujen integraatiota sekä resurssien optimointia eli lapsibudjetointia. Lapsibudjetointi tarkoittaa kunnan, maakunnan tai valtion talousarvion tarkastelemista lapsenoikeusnäkökulmasta. Lapsibudjetointi ei tarkoita erillisen "lasten talousarvion" tekemistä, vaan kyse on talousarvion lapsiin kohdistuvien määrärahojen tarkastelusta kokonaisuutena hallinto- ja toimialarajat ylittäen. LAPE-yhteistyöryhmä edistää kattavaa lapsivaikutusten arviointia (LAVA). Lapsivaikutusten arviointi on päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävää lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa: miten lapsen oikeudet toteutuvat sekä millaisia hyötyjä ja haittoja lapsiin kohdistuvilla päätöksillä aiheutetaan? LAPE-yhteistyöryhmä ottaa osaltaan kantaa keskeisiin LAPE-asioita koskevat asiakirjoihin, kuten kunta- ja maakuntastrategiat, palvelustrategiat sekä talousarvioesitykset, ennen niiden etenemistä maakunnan ja kuntien päätöksentekoon. Lisäksi yhteistyöryhmän tehtävä on seurata ja arvioida lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tilaa ja palvelukysyntää sekä siihen vastaamista muun muassa sähköisten hyvinvointikertomusten avulla ja organisoida tarvittava maakuntatasoinen yhteistyö järjestökentän kanssa. LAPE-yhteistyöryhmä toimii myös maakunnallisen Lapset puheeksi toimintamallin ohjausryhmänä. Esitys: Keskustellaan LAPE-yhteistyöryhmän tehtävistä, kokousaikataulusta ja toimintasuunnitelmasta. Päätös: Ryhmän kokoukset pidetään noin neljä kertaa vuodessa. Toimintasuunnitelma käsitellään seuraavassa kokouksessa. Muutosagentti valmistelee toimintasuunnitelmaa huomioiden seuraavat kommentit ja ehdotukset: Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto tekee selvitystä lasten ja nuorten palveluista, samalla selvitetään erityistä tukea tarvitsevien lasten lukumäärää. Toimintasuunnitelmaan on syytä ottaa vain muutama terävä kärki, joita viedään eteenpäin. Kannattaa viedä edelleen eteenpäin niitä asioissa, joissa ollaan jo pitkällä. Lasten ja nuorten osallistumisen varmistamiseksi tulee pohtia, miten lasten ja nuorten näkemykset tuodaan ryhmälle tiedoksi. Ryhmä miettii sivistyksen ja soten yhteiset maakunnalliset tavoitteet, joiden toteutuminen on tärkeää ja joista pidetään kiinni. Kuntakohtaisen yhteistyötä koskevan sopimuspohjan valmistelu seuraavaa kokousta varten. 4. LAPE-yhteistyöryhmän täydentäminen LAPE-yhteistyöryhmään on nimetty kuntien, Soiten ja maakuntavalmistelun edustajat. Ryhmästä puuttuu järjestöjen, seurakuntien ja oppilaitosten edustaja. Esitys: Keskustellaan yhteistyöryhmän täydentämisestä mainittujen tahojen edustajilla ja tarvittaessa sovitaan nimeämispyynnöistä. Päätös: Järjestöedustajan nimeämispyyntö osoitetaan Kosti ry:lle ja oppilaitosedustajan nimeämispyyntö Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Kpedulle. Seurakuntien edustajan nimeämisestä luovuttiin toistaiseksi. Nimeämiset pyydetään seuraavaan kokoukseen mennessä.

3 5. Keski-Pohjanmaan LAPE-hankkeen tulokset ja muutostyön jatko vuonna 2019 Hallituksen kärkihankkeen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman (LAPE) tavoitteena oli nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteensovitetut palvelut, joilla halutaan edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. Tärkeä lähtökohta on ollut lisätä lasten, nuorten ja perheiden osallistumista palveluidensa suunnitteluun. Muutosta on tehty yhteistyössä valtion, kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Keskeiset tulokset Soiten lasten ja perheiden lähipalvelut -palvelualue on vaihtanut nimeä Perhekeskuspalvelut palvelualueeksi ja muodostaa perheiden ympärille matalan kynnyksen lapsija perhepalveluiden verkostomaisen palvelukokonaisuuden ytimen. Matalan kynnyksen palveluiden vaikuttavuuden tehostamista jatketaan Soiten ja kuntien yhteistyönä. Soiten valtuustossa hyväksytyn vuoden 2019 toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti lapsiperheiden ennaltaehkäiseviä palveluita ja varhaista tukea vahvistetaan uudella henkilöstöresurssilla lapsiperheiden sosiaalihuollossa ja perusterveydenhuollossa. Hankekauden aikana kehitettiin maakunnallinen perhekeskusmalli, joka koostuu kolmesta verkostomaisesta perhekeskusalueesta. Perhekeskustoiminnan koordinaatio (Soiten ja maakunnan kuntien välinen yhdyspinta) ja yhteisten perhekeskustiimien käynnistäminen toteutetaan uusien maakunnallisten perhekeskuskoordinaattorien toimesta. Osana perhekeskusten matalan kynnyksen toimintaa käynnistyy myös lapsiperheiden palveluohjaus Lapset puheeksi toimintamallin mukaisella yhden puhelun periaatteella. Lapset puheeksi -ohjausryhmä on koonnut Soiten Perheiden palveluiden johtoryhmän ja maakunnan kuntien sivistysjohtajat saman pöydän äärelle. Ohjausryhmässä käsiteltävät asiat ovat laajentuneet alkuperäistä tehtävää laajemmaksi ja samalla on luotu lasten, nuorten ja perheiden palveluiden maakunta-kunta yhdyspinnalle toimiva yhteistyörakenne. Tämä yhteistyö jatkuu vuonna 2019 LAPE-yhteistyöryhmässä. Koulutettiin Keski-Pohjanmaalle lisää Lapset puheeksi -työmenetelmän kouluttajia ja aloitettiin menetelmäkoulutukset sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen henkilöstölle. Koottiin maakunnallinen koulutussuunnitelma. Koulupiloteissa tiivistettiin yhteistyötä oppilashuollon, opetushenkilökunnan, sosiaali- ja terveystoimen ja nuorisotoimen toimijoiden kesken lähellä lasten arkea mm. poissaolotilanteissa ja käytöspulmissa kuullen lasten ja perheiden tarpeita. Todettiin yhteisesti tarve aiempaa varhaisempaan ja ennaltaehkäisevään tukeen esimerkiksi Lapset puheeksi mallin mukaisesti. Varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveystoimen yhdyspinnalla täsmennettiin yhteistyötä ja kehitettiin yhteisiä toimintamalleja matalan kynnyksen vahvistamiseksi ja yhä varhaisemman puuttumisen tueksi (mm. neuvolan perheohjaus- ja LENE-yhteistyöpilotit). Järjestettiin yhteisiä monialaisia tilaisuuksia ja valmistettiin Lapset puheeksi -menetelmän yhteistä käyttöönottoa sekä suunnitelmallisempaa perheen osallisuuden ja voimavarat painottavaa yhteistyötä.

4 Maahanmuuttajien palveluihin liittyviä tarpeita kartoitettiin ja kehitettiin mm. moniammatillinen ensi-info maakunnan alueelle tuleville kiintiöpakolaisille. Tämän mallin laajentamista ja maahanmuuttajien palveluiden kehittämistä jatketaan työryhmän tuella edelleen. Keski-Pohjanmaan alueella olevat parisuhteen tukemiseen ja erotilanteisiin tarkoitetut palvelut arvioitiin ja mallinnettiin palvelupolku, jonka kehittämistä jatketaan yhä asiakaslähtöisempään suuntaan moniammatillisessa yhteistyössä. Osatoteuttajana Kokkolan ensi- ja turvakoti ry. kehitti päiväryhmätoimintaa, eroneuvotoimintaa, unineuvontaa sekä tapaamispaikkatoimintaa, sekä MLL:n pohjanmaan piiri somekummivapaaehtoistoiminnan mallin. Keski-Pohjanmaan lastensuojelu koulutettiin ja siirtyi systeemisen tiimimallin mukaiseen työskentelyyn, jossa perheiden tilanteisiin pystytään syventymään aiempaa paremmin, eri perheenjäsenten näkemykset tulevat paremmin esille ja lapsi on tullut näkyvämmäksi. Näkökulma on perheen voimaantumisessa ja voimavaroissa. Sosiaalityöntekijän tukena on koko tiimi (kuormitus vähäisempää) ja perheterapeutin mukanaolo on tuonut uusia näkökulmia. Toimintamallin myötä sosiaalityöntekijöillä on enemmän aikaa asiakkaille, toiminnan läpinäkyvyys on lisääntynyt ja tiimin tavoitettavuus on parantunut. Tiedottaminen asiakkaille sekä yhteistyökumppaneille on muuttunut systemaattiseksi. Lastensuojelussa aloitettiin monitoimijaisen avoperhekuntoutuksen mallintaminen (pilotointi keväällä 2019). Neuropsykiatriset erityisvaikeudet -palveluille luotiin hoitoketjut neuropsykiatristen häiriöiden tutkimukseen ja samalla toimintamalli Soiten lasten ja nuorten neuropsykiatriselle työryhmälle. Neuropsykiatrinen työryhmä käynnisti Soiten neuropsykiatristen häiriöiden polikliinisen toiminnan, matalan kynnyksen konsultaatiot ja jalkautuvan ohjauksen. Samalla tehtiin laajaa yhteistyötä kuntien sivistystoimien ja terveydenhuollon yksiköiden kanssa maakunnallisen osaamisen kehittämiseksi neuropsykiatristen oireiden tunnistamisessa ja hoito- ja kuntoutusmenetelmien kehittämisessä. Lisäksi toteutettiin avoin peruskoulutus neuropsykiatrisista häiriöistä sivistystoimien, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöille sekä tehtiin yhteistyössä suunnitelma jatkokoulutuksesta osaamisen syventämiseksi. Lasten ja nuorten yhteispäivystyksen pilotti toteutettiin sisältämällä lastentautien erikoissairaanhoidon päivystyksen yhteyteen lasten ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon päivystys, alle 16-vuotiaiden perusterveydenhuollon päivystys ja sosiaalipäivystys sekä maakunnallisen lasten ja nuorten kiireellisen hoidon tarpeen arviointi. Tämä kansallinen pilotti on merkittävästi nopeuttanut, järkevöittänyt, parantanut ja tehostanut lasten ja nuorten perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon päivystyksellistä hoitoa. Uusi toimintamalli on säästänyt huomattavasti enemmän Soiten jäsenkuntien lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon kuluja kuin mitä ovat olleet laajentuneen toiminnan edellyttämät uudet kulut. Ryhdyttiin toteuttamaan yhteistyömallia viranomaistoimintaan lasten pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön epäilytilanteissa. Ohjeistus valmistuu keväällä Sosiaali- ja terveyspalveluiden lapsivaikutusten arviointi (LAVA). Keski-Pohjanmaalla luotiin kansallista mallia sosiaali- ja terveyspalveluiden lapsivaikutusten arvioinnille ja toteutettiin päätöksenteon tueksi Suomen ensimmäinen sote-palveluiden LAVA (lastenpäivystyksen LAVA) sekä Soiten ja sivistyksen yhdyspinnalle kokonaisnäkemyksen muodostamiseksi lasten ja nuorten neuropsykiatristen palveluiden LAVA (NEPSY LAVA).

5 Soiten perheiden palveluissa toteutetaan jatkossa lapsivaikutusten arvioinnit systemaattisesti. Vuonna 2019 toteutetaan ero- ja perheoikeudellisten palveluiden lapsivaikutusten arviointi. Maakuntavalmistelussa valmistellaan ennakkovaikutusten arviointien (EVA) käyttöönottoa. Hankkeen järjestämässä koulutuksessa koottiin osallistujien kiinnostus maakunnallisesta EVA/LAVA verkostosta, jota maakunta voi jatkossa ohjata, tukea ja kouluttaa. Kokkolan kaupunki jatkaa lapsiystävällisen kunta mallin toteutusta omana toimintanaan, kehittäen edelleen omaa nuoret ja päättäjät kohtaamistaan sekä lapsivaikutusten arviointeja toteutuksien kautta. Kokkola säilyttää perheystäväiiisyyttä mittaavan kysymyskokonaisuuden henkilöstön työhyvinvointikyselyssä. Kannus jatkaa lapsi- ja nuorisoparlamentin kehittämistä sekä Veteli, Toholampi ja Lestijärvi jatkavat nuoret ja päättäjät kohtaamisia vuosittain omana toimintanaan. Maakunta/soite säilyttää maakunnallisen nuoret ja päättäjät kohtaamisen vuosittaisena. LAPE-muutosagentin tehtävänä oli edistää ja koordinoida muutosohjelman tavoitteita oman maakuntansa alueella sekä innostaa ja sitouttaa toimijoita muutostyöhön. Muutosagentti laati erilliset toimintasuunnitelmat vuosille 2017 ja 2018, joissa tehtäväksi kirjattiin edellä mainittujen lisäksi dialogisen toimintakulttuurin edistäminen ja lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. Kunnissa käytyjen arviointidialogien perusteella lasten, nuorten ja perheiden palvelujen integraatio syveni ja toimijoiden keskinäinen yhteistyö lisääntyi LAPE-hankkeen aikana Vuonna 2019 muutostyön tukena jatkaa LAPE-muutosagentti 100% valtionavustuksella. Uutena resurssina toimintakulttuurin muutoksessa on kunta-agentti, jonka työpanos kohdentuu erityisesti sivistystoimeen. Kunta-agentin toiminta-alueena ovat pohjoisen yhteistoiminta-alueen kaikki neljä maakuntaa eli Lappi, Kainuu sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa. LAPE-muutosagentti ja kunta-agentti kertovat vuoden 2019 toiminnasta, tavoitteista ja työnjaosta. Esitys: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Todettiin, että kahden vuoden aikana tehty muutostyö on ollut hyvä alku ja on tärkeä turvata työn jatkuvuus. Tavoitteena on, että Keski-Pohjanmaalla tehdään maailman parasta LAPE-yhteistyötä. Muistion liitteenä kunta-agentti Piritta Pietilä-Litendahlin ja LAPE-muutosagentti Anne Saarelan esitys. 6. LAPE-akatemia Tänä vuonna alkava johdon koulutus- ja valmennuskokonaisuus jatkaa Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa (LAPE) tehtyä kehittämistyötä eri puolilla maata. LAPE-Akatemiaksi nimetyssä koulutuksessa on kyse sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen ja kunta- ja maakuntajohdon yhteisestä oppimisprosessista. Valmennus toteutetaan jokaisen 18 maakunnan alueella. Mukaan kutsutaan myös järjestöjen ja seurakuntien johtoa. LAPE-Akatemioiden tavoitteena on luoda eri toimijoiden yhteinen strateginen tahtotila lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisestä. Samalla luodaan myös lapsi- ja perhelähtöisten palveluiden kannalta välttämättömät yhdyspintarakenteet kuntien ja tulevien maakuntien välille. Koulutuksessa juurrutetaan kunkin maakunnan alueella kahden viime vuoden aikana tehtyä LAPE - kehittämistyötä. Kansallinen yhteinen LAPE-Akatemian aloitustilaisuus on Paasitornissa, Helsingissä Seuraavat akatemiat toteutetaan maakunnallisesti ja yhteistoiminta-alueella. LAPE-muutosagentti ja kunta-agentti esittelevät LAPE-akatemian toteutusta, sisältöä ja aikataulua.

6 Esitys: Merkitään tiedoksi ja keskustellaan LAPE-Akatemian aikataulusta ja sisällöstä. Päätös: Keski-Pohjanmaan toive on, että kansallisen aloitustilaisuuden jälkeen huhti-toukokuussa pidetään pohjoisen yhteistoiminta-alueen yhteinen LAPE-Akatemia ja syksyllä maakunnan omat akatemiapäivät. Luottamushenkilöiden sitouttamiseksi ehdotettiin LAPE-Akatemian käsittelyä kuntien valtuustojen iltakouluissa sekä asian viemistä sivistyslautakuntaan LAPE-lähettiläiden nimeämiseksi kunnista. Keski-Pohjanmaalta toivotaan osallistujia myös Helsingin aloitustilaisuuteen. 7. Lapset puheeksi työn eteneminen Koulutukset Lista kouluttajista on perhekeskuskoordinaattori Silva Sevolalla. Kuvaus koulutuksista ja siitä, mitä koulutettavilta edellytetään, on koottu esitepohjaan, joka on kouluttajien käytössä. Koulutuksen aikana tulee käydä kaksi Lapset puheeksi keskustelua ja korvata mahdolliset poissaolot. Tuntimäärät ovat 12 tuntia (ei sisällä neuvonpitoa) tai ensisijaisesti 18 tuntia ainakin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Vuoden ensimmäinen avoin koulutus tuli täyteen ja varasijoille jäi ilmoittautuneita. Avoimiin koulutuksiin Toholammille ja Kokkolaan on ilmoittautuminen käynnissä. Niistä on tiedotettu muun muassa Soiten koulutuskalenterissa ja sähköpostitse suoraan kuntiin ja yksiköihin. Useat kouluttajat kouluttavat tällä hetkellä lähinnä tiettyjen yksiköiden tai toimialueensa henkilökuntaa. Tavoitteena on jatkossa lisätä monialaisia koulutuksia. Aikataulujen sopimisen vuoksi myös kohdennetut koulutukset voivat tulla kyseeseen. Syksyn 2019 koulutuksista ei ole vielä täsmällisesti sovittu. Tarpeista voidaan keskustella kokouksessa ja asiasta voi olla yhteydessä perhekeskuskoordinaattori Silva Sevolaan, joka toimii yhdyshenkilönä asiassa Esitys: Merkitään tiedoksi ja keskustellaan lyhyesti koulutustarpeesta ja koulutusten järjestämisestä. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Nuorisotoimessa osa työntekijöistä käy menetelmäkoulutuksen, mutta koko henkilöstöllä on tarve tietää, mistä menetelmässä on kyse, vaikka ei kävisikään menetelmäkoulutusta. Tarvitaan avoimia seminaareja tai vastaavia tiedotustilaisuuksia. Johdon sitoutumisella voidaan varmistaa menetelmän käyttö ja kehittäminen. Koulutussuunnitelman ja linjausten täsmentäminen Edelliseen kokoukseen koottiin kunnista ja Soiten yksiköistä arvio koulutettavien henkilöiden määrästä. Määrän arvioitiin olevan yli 200 henkilöä. Koulutustarvekoonnista puuttui joidenkin yksiköiden ja kuntien tietoja. Monissa kunnissa tai laajemmilla yhteistyöalueilla eri puolella Suomea on sovittu yhteisesti periaatteet, kenelle ts. missä ikävaiheissa tai elämäntilanteissa Lapset puheeksi -keskustelua tarjotaan joko universaalisti tai kohdennetusti. Linjauksista on keskusteltu useassa Lapset puheeksi johtoryhmän kokouksessa ja viimeisimpään muistioon kirjattiin yhteenveto. Esimerkiksi

7 Satakunnassa linjauksista on koostettu yhteinen janakuvio. Keski-Pohjanmaalla Perhekeskustoimialueella (aik. Lasten ja perheiden lähipalvelut) on tehty kirjallinen suunnitelma menetelmän käyttöönotosta ja käyttöalueesta. Satakunnan linjauksista löytyy kuva Ota koppi julkaisun sivulta 21: Esitys: Todetaan koulutussuunnitelmien tämän hetkinen tilanne ja sovitaan, kuka kokoaa mahdolliset puuttuva tiedot sekä aikataulu. Päätös: Todettiin keväällä 2018 käyty linjauskeskustelu, jonka mukaan sote tarjoaa keskustelua raskauden aikana ja 7. luokan terveystarkastuksen yhteydessä, sivistystoimi puolestaan 3-5 vuotiaiden ja ensimmäiselle luokalle siirtyvien lasten vanhemmille. Kunnat toivovat yhteistä linjausta menetelmän käytöstä. Todettiin, että koulutuksia on tarpeen jatkaa ja palataan linjauksiin myöhemmin. LP -toimintamallin koordinointi Perhekeskuskoordinaattori Silva Sevola toimii asiantuntijana ja koordinoijana LP-menetelmäasioissa Keski-Pohjanmaalla. Hänet nimetään Soitesta kokoamaan tilastotiedot käydyistä ja tarjotuista Lapset puheeksi keskusteluista. Tilastotietojen kirjaamisesta tulisi sopia kussakin yksikössä/vastuualueella ja tiedot tulisi toimittaa vastuuhenkilölle sovituin väliajoin esimerkiksi aina viikkoa ennen LAPE-yhteistyöryhmän kokoontumista tai puolivuosittain. Tilastotietoja voi kirjata esim. Effican potilastietojärjestelmään sisältömerkintöihin tai Wilma- tai Daisy-järjestelmään. Selvitetty Kasvun tuen/suomen mielenterveysseuran koulutuspäällikkö Maiju Saloselta Soiten yhteyshenkilön mahdollisuutta saada käyttöoikeus asiakaspalautelomakkeisiin. Se ei ole ainakaan vielä mahdollista, mutta kansallisesta rekisteristä voidaan toimittaa maakunnalliset tiedot sovitusti nopealla aikataululla tarvittaessa tai etukäteen sovitun aikataulun mukaan esim. neljä kertaa vuodessa. Kyselyä ollaan muokkaamassa niin, että myös kuntakohtaisia vastauksia voitaisiin jatkossa suodattaa. Perhekeskuskoordinaattori Sevola myös kokoaa LP-kouluttajat yhteen ja ylläpitää viestintää koulutusasioissa. Seuraava kokoontuminen on maaliskuussa 2019, jolloin tarkoitus on työstää yhteisiä koulutusmateriaaleja. Useiden alueen kouluttajien toiveena on ollut yhdenmukaistaa koulutusmateriaaleja ja toimia työpareina, kun jatkossa koulutetaan moniammatillisia ryhmiä. Esitys: Nimetään vastuuhenkilöt tilastointiasian eteenpäin viemiseksi Soiten vastuualueilla sekä kunnissa. Sovitaan tilastojen kokoamisen aikataulusta. Kannustetaan samalla henkilöstöä pyytämään palautetta käydyistä Lapset puheeksi keskusteluista. Päätös: Vuoden 2019 aikana perhekeskuskoordinaattori kerää keskitetysti tiedot koko maakunnan alueelta. Kunnissa ja Soiten palvelualueilla tulee sopia tilastoinnin käytänteet tietojärjestelmiin 1) tarjotuista LP-keskusteluista, 2) pidetyistä LP-keskusteluista ja 3) pidetyistä LP-neuvonpidoista. Kunta-agentti selvittää, miten Pohjois-Pohjanmaalla tilastointi hoidetaan perusopetuksessa. Asia käsitellään seuraavassa kokouksessa. Tilastointi on mahdollista tehdä Pirkko järjestelmään vuodesta 2020 alkaen. Tiedottaminen

8 Perhekeskuskoordinaattorit ovat valmistelleet Keski-Pohjanmaan Lapset puheeksi esitettä vanhemmille ja yksiköiden käyttöön. Mediatiedote ei ole vielä mennyt eteenpäin. Esitys: Esitellään esiteluonnos ja sovitaan jatkon toimenpiteistä ja aikataulusta. Päätös: Esite hyväksyttiin pienillä muutoksilla. Esite on muistion liitteenä ja saatavilla netissä sivulla. Lapsiperheiden palveluohjaus (ns. yhden puhelun periaate) Toimintaa ja kevään kokeiluvaihetta valmistellaan perhekeskuskoordinaattoreiden toimesta ja heidän kokoamassa ydinryhmässä. Hyödynnetään aiemmin mm. LAPE-muutosohjelmassa koottua tietoa sekä muiden alueiden kokemuksia. Eri toimijoiden kanssa tehdään mielellään yhteistyötä. Lapsiperheiden palveluohjaus ja yksi puhelinnumero ovat käytössä huhti-toukokuussa Toiminta käynnistetään kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa puhelinnumero, johon on tietty soittoaika päivittäin, avataan sivistystoimen ja soten ammattilaisille. Vanhemmille puhelinnumero tulee käyttöön syksyllä 2019 tai vuoden 2020 alusta. 8. Perhekeskustoimintamalli Perhekeskus verkostoi lapsiperheiden palvelut lähipalveluna saavutettavaksi ja perheiden nopea tuen ja avun saanti edellyttää, että eri palveluissa toimivien työ sovitetaan yhteen yhdessä sovittujen linjausten mukaisesti. Strategisen tason johtamisen lisäksi tarvitaan toiminnan tason arviointia, suunnittelua ja koordinaatiota. Keski-Pohjanmaan perhekeskustoimintamalliin kuuluu kolme verkostomaista perhekeskusta (Kokkola, Lestijokilaakso, Perhonjokilaakso), joihin on suunnitteilla säännöllisesti kokoontuvat perhekeskustiimit pohtimaan alueensa palvelutarpeita, sopimaan yhteisistä toimintatavoista asiakastyössä ja arvioimaan toiminnan vaikuttavuutta. Perhekeskustiimien on suunniteltu koostuvan oman perhekeskusalueen substanssiasiantuntijoista ja muista lapsia ja perheitä kohtaavista, keskeisistä tahoista. Perhekeskustiimien tarkemmasta kokoonpanosta, tehtävistä ja niiden asemoitumisesta muihin kunnissa toimiviin ryhmiin tulee keskustella yhteisesti päällekkäisyyksien välttämiseksi ja toimivan yhteistyön takaamiseksi. Perhekeskuskoordinaattori Suvi Pokela esittelee Keski-Pohjanmaan perhekeskustoimintamallia ja johtamisen rakennetta. Esitys: Keskustellaan perhekeskuksen johtamisesta ja perhekeskustiimien nimeämisestä. Päätös: Keskusteltiin millä tasolla perhekeskustiimeihin nimetään toimijoita ja tuleeko joka kunnasta varhaiskasvatuksen ja opetuksen edustaja. Käsitellään asiaa tarkemmin seuraavassa kokouksessa. Muistion liitteenä Suvi Pokelan esitys. 9. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lastensuojelulain 12 velvoittaa kuntaa tai useampia kuntia yhdessä laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi.

9 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman sisältö on laaja-alainen ja koskee lapsen ja nuoren kasvuoloja, niiden epäkohtien ehkäisemistä, vanhemmuuden tukea sekä lasten ja nuorten palveluja. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 12 :n mukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattava muun muassa opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet. Suunnitelmalla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä. Keski- Pohjanmaalla lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tehty jo kaksi kertaa maakunnallisena. Nykyinen suunnitelma Aikaa lapselle on voimassa Esitys: Keskustellaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittämisen aikataulusta, toteutuksesta ja vastuista. Päätös: Siirretään seuraavaan kokoukseen. 10. Muut asiat Ei muita asioita. 11. Seuraava kokous Seuraava kokous on klo Kaustisella. Kokoukseen on mahdollisuus osallistua Skypella. Kokousmateriaalit talletetaan -sivulle. Jaana Jokinen Pohjois-Pohjanmaan LAPEsta tulee seuraavaan kokoukseen esittelemään OT- eli osaamis- ja tukikeskustoiminnan kehittämissuunnitelmia.