Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008"

Transkriptio

1 Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008

2 Maaliskuu 2009 Lisätiedot: Jyrki Helin Linnea Alho SAK, PL Helsinki Tilaukset: SAK puhelin

3 SAK Tutkimustieto 2/ TIIVISTELMÄ JOHDANTO Taustaa Aineisto Käytännön toteutus SIIVOUSALA Työpaikat... 9 Yritysten kilpailutilanne... 9 Työn organisointia Työpaikan ilmapiiri Osaaville aikuisille naisille töitä kunhan on ajokortti Työtä ja työttömyyttä Jaksaminen Kiire Edunvalvontaa Palkat Muita työsuhde-etuuksia Esillenousseita tes-tulkintaongelmia Järjestäytyminen ja yhteystoiminta Viestiä ay-liikkeelle ARKEA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN PIENILLÄ TYÖPAIKOILLA Työpaikat Yritysten vahvuuksista Kollektiivista osaamispääomaa Työntekijät arvostavat Työnantajatoimintaa lähietäisyydellä Töitä löytyi keväällä 2008, mutta Edunvalvontaa Työaika ja paikallinen sopiminen Työehtosopimuksen tunnettuus Järjestäytyminen ja yhteistoiminta Työntekijöiden yhteistoiminta ja organisoituminen Työnantajien järjestäytyminen Yhteistoiminnan muodoista työnantajien ja työntekijöiden välillä Koulutus ja tiedonsaanti... 32

4 2 SAK Tutkimustieto 2/ Pienen työpaikan ongelmia Palkanmaksupäivä vaihtelee Työterveyshuollosta Viestiä ay-liikkeelle YKSITYINEN SOSIAALIPALVELUALA Työpaikat Yritysten tuottamat palvelut Yksityisen sosiaalipalvelualan toimintaympäristö Rahoituspohja ja työsuhteet Työvoiman saatavuus Työn organisointi voittoa tavoittelevissa organisaatioissa voittoa tavoittelemattomissa organisaatioissa Motivaation lähteet ja työssä viihtyminen Edunvalvonta Kilpailutilanne ja tes-palkat Työehtosopimusten tuntemus Palkka ja työajat Työehtosopimuksen ylittävät etuudet Koulutus Järjestäytyminen ja yhteistoiminta Hajanainen järjestökenttä Työnantajien järjestäytyminen Yhteistoiminta työpaikalla Työntekijöiden keskinäinen yhteistoiminta Paikallinen sopiminen Kehittämisehdotuksia Viestiä ay-liikkeelle YHTEENVETOA Eroja ja yhtäläisyyksiä Sosiaaliala kilpakenttänä Teollisuudessa ja palvelualoilla yhteisiä piirteitä Silppuuntunut työ Suhtautuminen ammattiyhdistysliikkeeseen Koulutus ja tiedontarve Johtopäätöksiä Järjestäytymisen vahvistaminen Järjestäytyminen helpoksi ja tavoiteltavaksi silpputyöntekijöille 66 Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu TES ja valvonta Palveluja myös työnantajille... 68

5 SAK Tutkimustieto 2/ Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yhteistoimintaa ja työntekijöiden edunvalvontakäytäntöjä pienillä, alle kymmenen henkeä työllistävillä työpaikoilla. Esimerkkityöpaikat poimittiin siivous-, puusepänteollisuus- ja yksityisen sosiaalipalvelualan toimipaikkarekistereistä. Tutkimusmenetelmänä oli työpaikoilla tehtävät teemahaastattelut. Tutkimuksessa haastateltiin työpaikoilla sekä työnantajia että työntekijöitä. Enemmistö tutkittujen alojen työpaikoista täytti useita ns. proaktiivisen, hyvän työpaikan tunnusmerkkejä. Tunnusomaista hyvälle työpaikalle on, että työnantaja arvostaa työntekijöitä ja heidän työpanostaan, keskusteluyhteydet ovat hyvät, työehtosopimuksen noudattaminen on itsestäänselvyys, työpaikka on koulutusmyönteinen, työpaikalla on yhteishenkeä ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ovat aitoja. Yksityisillä aloilla olleiden lukuisten kieltäytymisten vuoksi aineisto saattaa antaa alojen kokonaisuudesta todellisuutta positiivisemman kuvan. Hyviä työpaikkoja oli tässä tutkimuksessa enemmän kuin niissä SAK:n viimeisen noin kymmenen vuoden aikana tekemissä tutkimuksissa, joissa asiaa on selvitetty. On kuitenkin syytä huomioida, että ns. hyvät työpaikat päästävät muita mieluummin ay-liikkeen tutkijat työpaikalle haastattelemaan. Siten aineisto voi olla valikoitunutta. Sosiaalipalvelualalla kilpailutus ja businessajattelu leviävät ja ne vaikuttavat työyhteisöjen toiminnan reunaehtoihin joskus myös itse työhön. Tässä näkyy tunnistettava muutos viisi vuotta aikaisempaan aineistoon. Voittoa tavoittelemattomilla, yhdistysten omistamilla toimipaikoilla ollaan huolissaan toiminnan jatkumisen puolesta. Tämä näkyi etenkin työnantaja-asemassa olevien esimiesten haastatteluissa. Toistaiseksi voimassaolevien työsuhteiden tarjoaminen on vaikeutunut, sillä yhä suurempi osa tuloista tulee pätkissä ja rahaa on hankittava usealta eri taholta. Yksityisten alojen pienillä työpaikoilla järjestäytyminen oli selvästi vähäisempää kuin julkisen sektorin kyljessä olevalla yksityisellä sosiaalipalvelualalla. Ammatillinen järjestäytyminen oli tapahtunut useimmiten ennen työsuhteen syntymistä pieneen yritykseen, joko aikaisemmassa, suuressa työpaikassa tai oppilasjäsenyyden kautta. Ammattiyhdistysliikkeeseen suhtauduttiin myönteisesti sekä työnantajien että työntekijöiden keskuudessa. Työaika-asioissa tai niihin liittyvissä korvauskysymyksissä on kohdattu TES -tulkintaongelmia. Odotuksena työmarkkinaosapuolille esitettiin, että työehtosopimuksen tulee olla sellainen, että jokainen pienen työpaikan työntekijä ja työnantaja pystyy ymmärtämään sen määräykset kertalukemisella. Työehtosopimusten vaikeaselkoisuus nousi esiin useassa työpaikkahaastattelussa. Epätyypillisten työsuhteiden yleistymisen myötä esimerkiksi silppu-

6 4 SAK Tutkimustieto 2/2009 työntekijöiden 1 oikeudet ja taloudellinen asema vaatii ammattiyhdistysliikkeeltä erityistoimia neuvonnan, työttömyysturvan ja sosiaalietuuksien kehittämisessä. Sellaisille pätkätyöoppaille olisi kysyntää, jotka ymmärtävät pätkätyöntekijän elämäntilanteen kokonaisuuden työn, työttömyyden, vaihtelevien tulojen, sosiaaliturvan, pakkoyrittäjyyden ja vaihtelevien viranomaiskäytäntöjen viidakossa. Olisi hyvä, jos liittojen nettisivustolta pieni työnantaja tai hänen palkanlaskentansa hoitava taho voisi vaivatta löytää ajan tasalla olevat työehtosopimuksiin liittyvät velvoitteet. Netissä tulisi voida myös esittää kysymyksiä ja saada nopeasti menettelytapaohjeita. Yksityisen sosiaalipalvelualan useilla työpaikoilla on työsuojeluvaltuutettu, joka edustaa moneen liittoon kuuluvia työntekijöitä. Edunvalvonta-asioissa valtuutettua voisi ohjata tarkkailemaan työaikakysymyksiä, jotka jo osaltaan sivuavat valtuutetun toimenkuvaa. Järjestäytymisen parantamisen olennaisin asia pienilläkin työpaikoilla on jäsenyyden tarjoaminen. Suurilla työpaikoilla asian hoitaa yleensä luottamusmies esimerkiksi tämän tutkimuksen ketjumaisissa yrityksissä oli näin. Pienillä työpaikoilla tarvitaan muita toimia. Pitää pohtia, voitaisiinko ammattiosastojen ja liiton alue- ja keskuselinten resursseja keskittää niin, että saataisiin alueilla kiertäviä järjestäjiä/ toimitsijoita/ TES-neuvojia/ luottamusmiehiksi valtuutettuja. Heidän avullaan saataisiin TES:n noudattamisen tasoa parannettua ja tätä kautta vahvistettua uskoa ammattiyhdistysliikkeen merkitykseen. Jäsenyyttä voidaan tarjota tämän ohessa. Työnantajat haluavat hoitaa TES- ja lakivelvoitteensa oikein, mutta aina ei oma tai tilitoimiston asiantuntemus riitä. Ay-liikkeen tulisikin pohtia, voisiko työehtotietoutta lisätä liiton verkkosivustojen avulla. Konkreettisen hyödyn saisivat työpaikan työntekijät ja imagohyödyn palveleva ay-liike. 1 Silpputyöksi kutsutaan epäsäännöllistä työtä, jota seuraa työttömyysjakso.

7 SAK Tutkimustieto 2/ Johdanto 1.1 Taustaa Pienillä, alle kymmenen työntekijän työpaikalla työskentelee neljäsosa SAK:n liittojen jäsenistöstä. Osuus on pysynyt samantasoisena jo viidentoista vuoden ajan. Luottamusmiestoiminnassa pienillä työpaikoilla on tapahtunut kehitystä parempaan suuntaan viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana, mutta edelleenkin luottamusmies työpaikalla on harvinaisuus. Ammattiyhdistysliikkeelle on tärkeätä tietää, miten pienillä työpaikoilla voidaan, joten tutkiminen on tarpeen. Vuoden 2003 syksyllä haastateltiin pienten työpaikkojen työnantajia ja työntekijöitä elintarviketeollisuuden, ravintola-alan ja yksityisen sosiaalipalvelualan työpaikoilla. Tulokset on julkaistu raportissa Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla, SAK:n tutkimustieto 2/2004. Tämä raportti on jatkoa viisi vuotta sitten käynnistetylle tavalle selvittää paikan päällä työpaikan käytäntöjä ja ihmisten tuntoja. Selvityskohteena oli, millaisia pienet työpaikat ovat työyhteisöinä, miten yhteistoiminta työnantajan kanssa sujuu, miten työntekijät ovat järjestäytyneet, miten työntekijöiden edunvalvonta on organisoitu ja mitä odotuksia on ammattiyhdistysliikkeelle. Tämänkertainen tiedonkeruu suunnattiin puusepänteollisuuden, siivous- ja puhdistusalan sekä yksityisen sosiaalipalvelualan työpaikoille. Näille aloille on tunnusomaista pienten työpaikkojen suuri määrä. Yksityistä sosiaalipalvelualaa lukuun ottamatta ne eivät myöskään ole olleet SAK:n alakohtaisissa työpaikkatutkimuksissa viime vuosina. Tutkimuksen työpaikkahaastattelut tehtiin keväällä ja kesällä Niinpä tutkimus kertoo nousukauden harjalla olleiden pienten yritysten ja niiden työntekijöiden tilanteesta. Keskeinen ongelma monella työnantajalla oli tuolloin pätevän työvoiman saatavuus, eikä esimerkiksi rahoitusongelmia ollut. Myös työntekijöiden uskoivat pääsääntöisesti nousujohtoiseen kehitykseen. Raportin kirjoittamisen aikaan loppuvuonna 2008 taloustilanne teollistuneissa maissa alkoi huonontua nopeassa tahdissa. Jos haastattelut tehtäisiin tätä kirjoitettaessa helmikuussa 2009, kohdattaisiin todennäköisesti toisenlaista todellisuutta ainakin yksityisillä aloilla. 1.2 Aineisto Tutkimusmenetelmänä on työpaikoilla tehtävät haastattelut. Työnantajaasemassa olevilta kerättiin yrityksen perustiedot, tiedot työsuhdeasioista sekä odotukset henkilöstölle ja ammattiyhdistysliikkeelle. Lisäksi kartoitimme niitä tekijöitä, jotka tekevät pienestä yrittäjästä menestyvän ja toisaalta, mitkä ovat sellaisia tekijöitä, jotka pieni yrittäjä arjessaan katsoo yritystoimintansa esteiksi tai mahdollisiksi rajoitteiksi. Työntekijöiltä (tai luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta, jos heidät oli tehtäviinsä valittu) kartoitimme sitä, miltä tuntuu olla töissä pienellä työ-

8 6 SAK Tutkimustieto 2/2009 paikalla, mitkä ovat heidän työehtonsa, ovatko he järjestäytyneitä, millaiset mahdollisuudet heillä on toisaalta oman alansa ja toisaalta ammattiyhdistystiedon koulutukseen sekä ennen kaikkea, mitkä ovat ne kaikkein polttavimmat ongelmat pienillä työpaikoilla. Lisäksi keräsimme viestiä ammattiyhdistysliikkeelle. Tämän perusjaottelun lisäksi tarkastelimme alakohtaisesti muutamia aihealueita tarkentavin lisäkysymyksin. Kussakin liitossa haastateltiin vastuualueen toimitsijaa. Työpaikkahaastattelut toteutettiin siten, että samalla työpaikalla haastateltiin sekä työntekijöiden että työnantajan edustajaa. Haastattelut tehtiin vuoden 2008 huhtikuun ja kesäkuun välisenä aikana. Maantieteellisesti työpaikat sijoittuivat Tampereen eteläpuoliseen Suomeen. PAM:n ja Puuliiton osalta työpaikat poimittiin satunnaisotannalla Tilastokeskuksen ylläpitämästä yritysrekisteristä. PAM:n osalta valintaa rajoitettiin kiinteistöpalvelualan yrityksiin, jotka olivat käytännössä siivousliikkeitä. Puuliiton osalta puusepänteollisuuden alaa rajoitettiin seuraaviin toimialanimikkeisiin: muiden huonekalujen valmistus, muiden keittiökalusteiden valmistus, muiden puutuotteiden valmistus, muiden toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistus, muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus, puupakkausten valmistus sekä tuolien ja istuinten valmistus. JHL:n osalta käytettiin Stakesin ylläpitämää rekisteriä yksityisen sosiaalipalvelualojen tuottajista vuodelta Haastateltavina oli yhteensä 60 henkilöä (Puusepänteollisuus 17+liiton toimitsija,siivousala 17+kaksi liiton toimitsijaa, yksityiset sosiaalipalvelualat 22+liiton toimitsija), joista hankkeeseen osallistuneiden liittojen keskustoimistojen toimitsijoita oli neljä, työnantajan edustajia 29 ja työntekijöiden edustajia 27. Työntekijöiden edustajista luottamusmiehiä löytyi vain sosiaalipalvelualan työpaikoilta. Työsuojeluvaltuutettuja oli sosiaalipalvelualalla ja kiinteistöpalveluissa. Puusepänteollisuuden työpaikoilta ei tällä kertaa löytynyt yhtään luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua. Yksi haastatelluista toimi konsernimuotoisten yritysten pääluottamusmiehenä ja neljä toimi työsuojeluvaltuutetun tehtävissä. Työpaikoilla tehtyjen haastattelujen lisäksi etsittiin tutkittavia aloja koskevaa tai sivuavaa työolotietoa SAK:n vuoden 2005 jäsentutkimuksen aineistosta. Siitä tehtiin SAK:n toimistossa tähän kohderyhmään fokusoituja lisäajoja, joiden tuloksia on kerrottu tämän raportin sopivissa asiayhteyksissä. Alla on taulukko toteutuneista haastatteluista sekä kieltäytymisistä ja niiden ilmoitetuista syistä. PAM Puuliitto JHL Kirjeitä lähtenyt yrityksiin Toteutuneet haastattelut Toteutumattomat haastattelut Kieltäytynyt osallistumasta Suostunut perunut myöhemmin On lopettanut/lopettamassa toimintansa 1 1 1

9 SAK Tutkimustieto 2/ Omistajanvaihdos Toimintaa supistettu Ei tavoitettu Kuului eri sopimuksen piiriin Puhelinkeskusteluja yhteensä Yhteydenottoyrityksiä puhelimitse yhteensä Fakseja yhteensä Sähköposteja yhteensä Lisätietoa kirjeitse Kieltäytymisen syiksi ilmoitettiin: PAM - kova kiire ja työntekijöitä uupuu - aikapula - eivät tarvitse haastattelua - liian kiire koska tekee sekä siivouspalvelua että karjan hoitoa - aluksi sanoo miettivänsä asiaa, mutta sitten ei vain enää vastaa puhelimeen - työntekijä ja työnantaja liian kiireisiä Puuliitto - työnantajan mukaan työntekijöillä ei ole kiinnostusta haastattelun antoon - ei kiinnosta, kiire - ovat suoritepalkalla, eivät jouda haastatteluun - omistajanvaihdoksen takia uudella omistajalla ei vielä kokemusta alasta - työnantaja sairauslomalla - koska vapaaehtoista, kieltäytyy - yrityksen toimintaa supistettu, joten katsoo, ettei sovi tutkimukseen - pakotettu aikoinaan rakennusliiton jäseneksi, joten ei halua kuulla asiasta JHL -yritys fuusioitunut suurempaan, eikä enää täyttänyt pienen yrityksen/työpaikan ehtoa. Liiteosiossa (sivut 69 78) on työpaikoille kirjeenä lähetetty haastattelupyyntö sekä työpaikkahaastattelun kysymysrunko. Liitteenä on myös SAK:n järjestötutkimus 2005:n aineistosta toukokuussa 2008 tehty lisäajo, jossa kartoitettiin alle 10 hengen siivous-, puusepänteollisuuden ja sosiaalipalvelualan työpaikoilla olevien ammattiliiton jäsenten näkemyksiä työstään ja työpaikastaan. Tämä antaa mahdollisuuden kurkistaa, miltä asiat näyttävät perinteisen kvantitatiivisen lomaketutkimuksen menetelmin selvitettynä. Monissa kohdin tulokset tukevat työpaikkahaastatteluissa esille nousseita tuntoja, vaikka aineiston pienuus ei annakaan mahdollisuutta laajamittaisille yleistyksille. 1.3 Käytännön toteutus PAM:n siivouspalvelualan haastattelut teki Jyrki Helin. Puuliiton puusepänteollisuuden alan haastattelut teki Merike Ottosson ja kahdella työpaikalla haastattelijana oli myös Jyrki Helin. JHL:n yksityisen sosiaalipalvelualan haastattelut teki Tarja Kaukovaara, viidellä työpaikalla haastattelijana oli

10 8 SAK Tutkimustieto 2/2009 myös Jyrki Helin. Haastattelujen litteroinneista ovat vastanneet Eva Fager, Tarja Kaukovaara sekä Merike Ottosson. Luvun kaksi on kirjoittanut Jyrki Helin, luvun kolme Merike Ottosson ja Jyrki Helin sekä luvun neljä Linnea Alho; luku viisi on Jyrki Helinin ja Linnea Alhon vastuulla. Asiantuntevaa palautetta tekstistä ovat antaneet Tuija Kinnunen JHL:stä, Timo Rautarinta Puuliitosta sekä Juhani Salonen PAM:sta. Erityiskiitos myös Erkki Laukkaselle SAK:sta, Antti Veirtolle PAM:sta ja Timo Rautarinnalle järjestötutkimusaineisto 2005 lisäajoista. Suurin kiitos kuuluu haastateltavaksi suostuneiden työpaikkojen työntekijöille ja työnantajille ystävällisestä suhtautumisesta ja ajan uhraamisesta yhteisen asiamme eteen. Tämän raportin asiasisällöstä ja tulkinnoista vastaavat luonnollisesti kirjoittajat.

11 SAK Tutkimustieto 2/ Siivousala Siivous- ja puhdistusalan työehtosopimus on osa kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta, joka astui voimaan ja on voimassa asti. Tässä selvityksessä käytetään termiä siivousala, koska kaikki poimintaan osuneet yritykset olivat siivousalalta. Hieman mutkikkaaksi tilanteen teki, että haastatteluja tehtäessä huhti kesäkuussa 2008 ei ollut osapuolten allekirjoittamaa, työehtosopimukseen liittyvää puhdistus- ja siivousalan palkkausjärjestelmä -liitettä. Asiakirjat jätettiin näin ollen työpaikoille monistemuodossa. 2.1 Työpaikat Haastatelluista kahdeksasta työpaikasta seitsemän oli yksityisiä yrityksiä. Yksi oli työosuuskunta. Yrityksistä yksi oli muodoltaan toiminimi ja kuusi oli osakeyhtiöitä. Osakeyhtiöistä kolme oli yhden omistajan sataprosenttisessa omistuksessa ja kolmessa oli omistajina myös perheenjäseniä prosentin osuudella. Kaikissa yrityksissä omistaja osallistui myös työntekoon. Työntekijämäärä oli kaikissa yrityksissä pääsääntöisesti alle kymmenen, tilapäisinä huippuhetkinä se saattoi hetkeksi ylittyä muutamalla työntekijällä. Yrittäjistä yksi oli mies ja kuusi naista; osuuskunta oli myös naisvetoinen. Haastatelluista työntekijöistä miehiä oli kaksi (2E ja2f) ja loput kuusi naisia. Taulukkomuotoinen kuvaus työpaikoista on sivuilla Yritysten kilpailutilanne Yrittäjillä on erilaisia toimintakonsepteja, mutta kaikki toimivat kilpailuilla markkinoilla ja jokainen haastateltava yritys mainitsi vahvuudekseen luotettavuuden, rehellisyyden ja työn laadun. Suuri osa asiakkaista oli useimmilla yrityksillä pitkäaikaisia liikesuhteita, mutta vaihtuvuuttakin oli, ja uusia kohteita hankittiin jatkuvasti. Työntekijämäärä vaihteli työtilanteen mukaan kaikilla yrityksillä. Kilpailutilanteen näkevät myös työntekijät (2A): No neuvottelut (työnantajan ja työntekijöiden kesken) käy niin, että kaikista asioista voi neuvotella ja useimmiten päästään ihan yhteisymmärrykseen, mutta kuitenkin pienyrittäjä on tässä raa assa maailmassa ihan samassa asemassa kuin työntekijä, että haluja olisi toimia vielä eri lailla, mutta ei pysty, koska myös hänen kädet on sidottu. Mutta hän pyrkii hoitamaan kaikki mahdollisuuden mukaan, mitä me niin kuin toivotaan - palkkauksen, työaikojen mutta kaikki ei ole mahdollista, että tämä (työ- ja kilpailutilanne, kirj.huom.) vaihtelee niin paljon. Näin totesi ns. keikkatyötä tekevän yrityksen työntekijä, takavuosien ay-aktiivi. Siivoustyötä kilpailutetaan yhä laajemmin myös julkisissa kiinteistöissä, esimerkiksi koulusiivouksessa. 2E työnantaja: Tämä julkinen kilpailutus on se, mikä on hirveä mörkö meillä. Moni sopimus loppuu ja ne joudutaan sitten kilpailuttamaan kun tämä lainsäädäntö muuttui. Tällainen pieni toimija niin kuin minä olen - kun ei ole laatustandardeja, eikä ole niihin oikein varaa olekaan - niin monesti jää vähän altavastaajaksi. Brysselissä isot firmat on

12 10 SAK Tutkimustieto 2/2009 kyllä lobanneet tämän homman niin, että kun julkisia hankintoja tehdään, niin siellä pienet paikalliset toimijat kyllä jää jalkoihin. Haastattelija: No mutta tämähän on merkittävä yritystoiminnan este, jos markkinat tällaisesta syystä kaventuu? 2E, työnantaja: Se on nyt tällä hetkellä, mikä on menossa, niin pahalta näyttää. Isot firmat pystyy tarjoamaan niin halvalla, että ei voi kuin ihmetellä. Mutta kaikkeen pitää sopeutua se on nyt uusi laki ja sillä sipuli. Haastattelija: Miten ne nyt sitten pystyy tarjoamaan halvemmalla, kun työvoima kuitenkin maksaa vähintään sen työehtosopimuksen minimin? 2E, työnantaja: Kyllä siinä on vissiin se suuruuden laki, että jos halutaan vallata joku määrätty ala, niin tehokas keino on alaspainettu hinta ja joka katetaan yrityksen muusta toiminnasta. Mutta minun pitäisi toimia kannattavasti joka ikisellä asiakkaalla. Että en minä voi ottaa yhtään sinne sellaista tappiollista on niin, että viisi ihmistä joutuisin irtisanomaan (jos koulusiivous menee toiselle yritykselle, haast.huom.), että pitää toivoa, että tämä ostaja tajuaa sen. Myös toinen yrittäjä (2B) oli kohdannut niin matalia tarjouksia kilpailevilta työnantajilta, että ne eivät millään voi mahtua asiallisten työnormien piiriin. Kahdessa yrityksessä (2C ja 2D) oli yrityksen työntekijä perustanut oman firman, vieden myös asiakkaita mukaan. Yrittäjistä asia tuntui harmilliselta ja epäreilulta, mutta liiketoiminnalliset vauriot saatiin korjattua varsin nopeassa tahdissa. Työn organisointia Yhden yrityksen (2A)siivoustyö oli pääsääntöisesti ryhmänä tapahtuvaa, jolloin samassa suurehkossa kohteessa oli useita ihmisiä, yleensä myös työhön osallistuva yrittäjä. Useimmiten työt tehtiin yksin tai työparin kanssa ilman, että työnjohtoa oli paikalla. Järjestelmää pidettiin toimivana ja se tarjosi myös työntekijälle työaikajoustoa asiakkaan kanssa sovituissa rajoissa. Tämä johti hyvin harvoin kielteiseen asiakaspalautteeseen. Työ oli siis itsenäistä, mitä työntekijät arvostivat suuresti. Työntekijät pitivät työn ja työajan järjestelyistä. 2F, työntekijä: Työaika sijoittuu lähinnä ilta-aikaan, mutta se on kuten sanoin niin onneksi aika väljästi määritelty, että sen ihan pystyy vähän ihan miettimään mihin aikaan nyt sitten menet töihin, että jos on harrastuksen puolesta tarve olla illalla esimerkiksi kokouksessa niin sitten mennään vähän myöhemmin siihen varsinaiseen leipätyöhön. Lomat on pystytty sovittamaan ihan omien toiveiden mukaan niitä on kuunneltu oikein hyvin ja ei niissä ole ollut mitään, että kesällä on saanut ihan hyvän kesäloma lomarahat tulleet sitten loman yhteydessä ihan täsmällisesti. Työnantaja osallistui työprosessiin kaikissa haastatelluissa yrityksissä. Kahdessa yrityksessä (2A, 2E) oli joku työntekijöistä ryhmävanhimman

13 SAK Tutkimustieto 2/ asemassa opastamassa ja organisoimassa työntekoa ja ratkomassa pieniä ongelmia työn toimeksiantajan kanssa. Tämä asema näkyi palkassa; yhdessä yrityksessä (2B) tähän tehtävään oli kouluttautumassa palveluohjaajakoulutuksessa oleva omistajan tytär. Työpaikan ilmapiiri SAK:n järjestötutkimus 2005:n aineistosta tehtiin lisäajo tämän raportin alojen pieniltä työpaikoilta (ks. liite sivulla 72 78). Sen mukaan kehittyneitä, hyväksi koettuja työpaikkoja oli lähes 60 prosenttia, kehittyviä, heikkolaatuisia noin viidennes, ja väliryhmään jäi myös viidennes. Luvut ovat huomattavan positiivisia, esimerkiksi verrattuna eri alojen luottamusmiehiltä saatuun palautteeseen. Sen sijaan kokemuksissaan kehittymismahdollisuuksista työssä vastaajat jakautuivat kolmeen ryhmään: runsas kolmasosa koki mahdollisuuksia olevan paljon tai melko paljon. Suunnilleen saman verran koki, että kehittymismahdollisuuksia ei ollut lainkaan ja vajaa kolmannes ei osannut sanoa tai arvioi mahdollisuuksia olevan jonkin verran. Johdon koettiin kuitenkin asettavan tehokkuuden muun edelle yli 60 prosentissa SAK:n järjestötutkimuksen vastauksissa. Siivousalan työntekijöistä puolet piti tärkeimpänä asiana työpaikan pysyvyyttä ja varmuutta, palkka- ja ansiotaso oli keskeisintä runsaalle viidennekselle ja noin kolmasosa piti tärkeimpänä työn mielenkiintoisuutta ja vaihtelevuutta sekä hyviä työtovereita. Hieman yli puolet piti työtä erittäin tärkeänä ja vajaa puolet melko tärkeänä omassa elämässään. Työpaikoilla työntekijöitä haastatellessa tämä positiivisväritteinen näkemys työpaikan ilmapiiristä ja asioiden hoidosta oli vallitseva; näin haastattelut tukivat järjestötutkimusaineistosta saatuja tuloksia. Osaaville aikuisille naisille töitä kunhan on ajokortti Haastattelut tehtiin keväällä 2008, noususuhdanteen aikana. Ammattitaitoisten tai sellaisiksi haluavien työntekijöiden löytäminen varsinkin kokoaikatyöhön oli työnantajilla keskeinen ongelma (2A, 2B, 2C, 2D, 2F, 2G), joka joissakin tapauksissa rajoitti uusien toimeksiantojen vastaanottoa. Kaksi työnantajaa (2E, 2H) ei kokenut rekrytointiongelmia; toinen katsoi sen johtuvan tarjotusta palkkatasosta ja mahdollisuudesta juuri työntekijän kannalta tarkoituksenmukaisesti ajoitettuun ja organisoituun työhön, toinen puolestaan katsoi työntekijöidensä verkoston auttavan sopivien löytymisessä. Ajokortti oli myös välttämättömyys monissa yrityksissä, mutta keski-ikäisiltä naisilta se usein puuttuu, ja vaikeuttaa näin muutoin sopivan henkilön työhönottoa (2B). Opiskelijoista oli apua kolmelle yrittäjälle (2C, 2E, 2H), jotka olivat yrittäjäjoukon iältään nuorimmat. Kahdella yrityksellä keikkatyötä tekevät opiskelijat muodostivat motivoituneen ja riittävän ammattitaitoisen reservin, jonka turvin muiden työntekijöiden lomakauden sijaistukset hoituivat hyvin, samoin kiireisimpien aikojen ruuhkahuiput. Kaikki pitivät tähän hyvään työntekijöiden saatavuuteen syynä alan yleisen tason ylittävää palkkatasoa ja molemmin puolin joustavia työkäytäntöjä.

14 12 SAK Tutkimustieto 2/2009 Useat työnantajat halusivat töihin suomalaisia naisia, koska se esimerkiksi teki kotisiivouksen ongelmattomaksi, kun asiakkaalla ja työntekijällä on yhteinen kieli. Yhdellä (2E) oli töissä myös maahanmuuttajia, ja yksi yrittäjä (2A) oli kohdannut viranomaisvaikeuksia koettaessaan palkata työhön Viron venäläisiä. Tämä oli hänen mielestään merkillistä, koska maiden pitäisi olla samaa talousaluetta ja työvoiman liikkuvuuden vapaata. Työntekijät pitivät työllistymismahdollisuuksiaan hyvinä, jos uutta työpaikkaa joutuisi etsimään. Valtaosalla haastatelluista oli vuosia kestänyt työsuhde juuri nykyiseen työnantajayritykseen ja työnantajaa pidettiin hyvänä työnantajana. Näille haastatelluille työntekijöille yhtä osa-aikaista lukuun ottamatta siivoustyö ei ollut läpikulkuammatti, vaan työ jota tehdään myös tulevaisuudessa. Työtä ja työttömyyttä Teollisuuden, rakentamisen ja liikenteen raskaampaa siivousta tekevässä yrityksessä työntekijöistä viisi oli toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa ja 4 10 tilapäisesti työhön kutsuttavia; silloin kun yrittäjä on saanut toimeksiantoja, tämä osa väestä kutsutaan töihin. Kun toimeksianto on pitkäaikainen, työ on täysipäiväistä. Sitä saattaa seurata työtön jakso, jolloin tilapäisesti työhön kutsuttavat työntekijät saavat työttömyyskassaltaan useimmiten soviteltua päivärahaa. Jos työttömyysjaksot ovat epäsäännöllisiä, soviteltu päiväraha korvaa työntekijäkokemuksen mukaan tulonmenetyksiä huonosti verrattuna esim. tilanteeseen, jossa on säännönmukaisia parin viikon välein toistuvia työttömyysjaksoja. Myös työttömyyskassojen pitkiä käsittelyaikoja moitittiin sekä työntekijöiden että työnantajan puolelta.(2a). Jaksaminen 2A, työntekijä. Suurin ongelma tässä työssä on jaksaminen. Tämä on just johtuen tästä, meillä on aina tavallansa urakkatyö, vaikka se näkyy ehkä juuri tässä palkassa - se on vähän isompi, mutta ei ehkä riittävä - että me joudutaan tekemään ihan urakkaluontoisesti, että me pystytään pitämään nämä paikat, siis työntekijöillä ja työnantajalla. Me ollaan niin kuin enemmän vastuussa kun ihan tavallinen ison firman siivooja. Että koska me tiedetään oma vastuumme ja se ongelma on se nämä pitkät päivät, työajat, ne voi olla yöllä, aamuyöllä ja se voi olla että on 14 tuntia, että nukutaan välillä 4 tuntia ja taas jatketaan, niin tämä on se suurin ongelma. Että tätä ei voi auttaa. Tämänlaatuista keikkatyötä teki yksi yritys kahdeksasta, muille työ tehtiin säännönmukaisesti päivä- tai iltatyönä. SAK:n 2005 järjestötutkimuksen lisäajon mukaan jaksotyön osuus siivousalan pienissä yrityksissä on 14 prosenttia, joka vastaa varsin hyvin näissä haastatteluissa saatua osuutta. Kahdeksankymmenprosenttisesti alalla tehdään säännöllisiä päivä-/ilta-/yötai aamuvuoroja.

15 SAK Tutkimustieto 2/ Kiire Työn keskeiseksi haittapuoleksi useat työntekijät mainitsivat omaaloitteisesti kiireen. Kiire johtuu tiukoista aikatauluista sekä työsuorituksessa että siirtymisistä työkohteesta toiseen. Työllä on urakkaluonteinen piirre, jolloin kiireen syynä on se, että halutaan tehdä työ hyvin. Tämän hyvin tehdyn työn etiikka johtaa työvauhdin kiristämiseen. SAK:n järjestötutkimuksen siivousalan aineistosta puolestaan nousee esiin, että kaksi kolmasosaa ei koe työssään raskaaksi aikapainetta, ja noin kolmasosalla se rajoittuu työajan johonkin osaan. Työtä ei myöskään koettu eristyneeksi, sillä järjestötutkimuksen vastaajista yli 90 prosenttia oli tekemisissä toisten ihmisten kanssa vähintään puolet työajastaan, vaikka yksin työskenteli noin 70 prosenttia. Melko paljon tai erittäin paljon omaa työtä koskeviin järjestelyihin ja oman työn tekemisen järjestykseen työpaikalla saattoi vaikuttaa noin kaksi kolmasosaa ja työtahtiin 90 prosenttia. Sen sijaan siihen, millaista työtä tekee, saattoi vaikuttaa vain joka kuudes. 2.2 Edunvalvontaa Palkat Useimmissa työpaikoissa työntekijät totesivat, että alan yleinen ongelma on palkkataso. Kymmenen vuotta olen ollut alan töissä ja palkka on 10,53 tunti, joten ei siinä hurraamista ole. Toisaalta siivoustyötä toisena työnään tekevä, siis alalla tilapäisesti työskentelevä totesi: Palkkaa saan 9 euroa tunnilta, ja sen ok. Teen tätä toisena työnä maksaakseni asuntolainan pois, vielä vuoden verran. Kaikki haastattelut tehtiin Etelä-Suomessa, jossa yleinen käytäntö ainakin haastatelluissa yrityksissä oli keväällä 2008 maksaa yli työehtosopimuksen minimien tuntipalkkojen vaihdellessa kahdeksasta eurosta kahteentoista. Palkat ylittivät kaikissa haastatelluissa yrityksissä työehtosopimuksen minimin. Yksinäisissä tai parityökohteissa toimittiin yleensä urakkaperiaatteella. Yhdessä yrityksessä (2E) oli käytössä kuukausipalkka. Useimmat oma-aloitteisesti sopimuspalkkatasoa kommentoineista työnantajista pitivät sitä liian alhaisena ja käytännön palkkataso olikin jokaisessa yrityksessä tes-tason minimejä korkeampi. Kuitenkin kilpailutilanteissa työkohteista mukana on yrityksiä, jotka tarjoavat töitä tes-palkkatason pohjalta. Tästä syystä yleinen käsitys oli, että tes-palkkoja tulee nostaa. Syinä oli, että palkalla tulee tulla toimeen, hyvän työvoiman saaminen alalle ja alan arvostuksen nousu. Esim. näin: Valtaosa Suomen kansallisomaisuutta ovat kiinteistöt, keskiaikaisista kirkoista hartiapankkitaloihin. Niiden kunnossapitäminen on aivan välttämätöntä. Kunnossapidon yksi alue on siivoustyö, jolla pitäisi olla tämän tehtävän mukainen arvostus. Arvostuksen tulisi näkyä myös palkkauksessa; liitot nostamaan siivoustyön palkkaa, niin työvoimaongelmatkin katoavat ja alan kehityskin nopeutuu. (2H, työnantaja) Palkat pitää saada nousemaan. Nykyisillä ei tule toimeen varsinkaan pääkaupunkiseudulla. Yksi pieni työnantaja ei pysty paljon nostamaan nykyisessä kilpailutilanteessa. Liitot asialle. (2G, yrittäjä, työnantajaliiton jäsen)

16 14 SAK Tutkimustieto 2/2009 Periaate sopimuspalkkojen nostosta hyväksyttiin yrittäjien keskuudessa yleisesti, mutta epäilyskin oli alalle voisi ihan reippaat korotukset laittaa, mutta ovatko kotisiivoukset ostajat valmiita maksamaan, vai tekevätkö työn itse, vai syntyisikö alle tes-tason tehtävän halpatyön markkinat (2C, naisyrittäjien jäsen) Pienet yritykset kuolevat, kun vaatimukset kasvavat ja isot alan yritykset määräävät tahdin. Yrittäjän on esim. sunnuntaityöt tehtävä itse, kun ei ole varaa maksaa korvauksia. (2F, yrittäjäyhdistyksen, jäsen) Muita työsuhde-etuuksia Palkan lisäksi muita yrityksissä käytössä olevia työsuhde-etuuksia olivat matkat työpaikalle, työvaatteet ja jalkineet, ravintoetu, suppeaa laajempi työterveyshuolto (2A, 2E, 2F, 2G,2H), liikuntasetelit (2G) ja hieroja kerran kuukaudessa (2C). Yrityksen auto useimmiten yrityksen logoilla varustettu pakettiauto oli enemmistössä yrityksistä työntekijällä kotiparkissa helpottaen näin työmatkoja ja muutakin liikkumista. Esillenousseita tes-tulkintaongelmia Yhdellä työpaikalla työehtosopimuksen tulkintaongelmaksi olivat nousseet arkipyhäkorvaukset keikkatyössä, siis työssä, jossa työhön kutsutaan epäsäännöllisesti silloin, kun työnantaja saa toimeksiantoja. Kun arkipyhä ei osu työjaksolle, on keskusteluun noussut pyhäpäivän korvausvelvollisuus. (2A) Samoin oli ongelmia kohdattu sairausloma-asioissa keikkatyössä, kun sairastuminen ei tapahdu työnteon hetkellä. Myös soviteltu päiväraha keikkatyössä on ongelmallinen, kun työtuntien määrä vaihtelee ja työjaksot ovat esim. viikon mittaisia tai kolmen viikon mittaisia. Näissä tapauksissa kuukauden tulo on pienempi kuin tilanteessa, jossa työtä on tarjolla kuukausittain kahden viikon jaksoissa ja soviteltu päiväraha osaltaan tukee toimeentuloa. 2.3 Järjestäytyminen ja yhteystoiminta (Järjestäytymisestä haastatelluissa yrityksissä tarkemmin katso taulukko sivuilla 19 ja 20.) Haastateltujen työntekijöiden keskuudessa ammatillinen järjestäytyminen PAM:iin ei ollut pääsääntö. Yksi oli Metalliliiton jäsen (2A), peruna menneiltä ajoilta. Tässä länsisuomalaisessa yrityksessä työnantaja suosi järjestäytymistä, ja monet olivat PAM:n jäseniä. Ne, jotka eivät olleet ammatillisesti järjestäytyneitä, olivat järjestäneet työttömyysturvansa YTK:n välityksellä. Työttömyyskassa olikin tässä tapauksessa välttämätön sovitellun päivärahan saamiseksi, kun työmäärä keikkaluontoisessa työssä vaihteli suuresti. Yksi, iltatyötä toisena työnään tekevä, oli verohallinnon STTK:laisen liiton jäsen (2C). Hän arveli muiden kokoaikaisten työntekijöiden olevan PAM:ssa, mutta ei tiennyt varmasti.

17 SAK Tutkimustieto 2/ Yksi haastatelluista oli PAM:n jäsen (2E). Tämä miespuolinen työntekijä oli maahanmuuttaja, jonka liittojäsenyys oli syntynyt edellisessä työpaikassa, suuressa siivousyrityksessä. Muiden tämän työnantajan (joka ei ollut vähimmässäkään määrin ay-vastainen) työntekijöiden järjestäytymisestä ei ole tietoa. Loput viisi haastateltua työntekijää olivat ay-liikkeen ulkopuolella. Heistä yksi oli omistajan poika (2F) ja yrityksessä työskenteli käytännössä vain perheenjäseniä. Yksi oli omistajan tytär (2B), ja tässä yrityksessä hän arvioi vain harvan olevan liiton jäsen. Kaksi haastatelluista oli muutoin vain järjestäytymättömiä; toinen heistä (2G) oli varmistanut työttömyysturvansa yksityisessä työttömyyskassassa ja oli työpaikkansa työsuojeluvaltuutettu; muista työntekijöistä hän arveli joidenkin olevan PAM:n jäseniä. Yksi oli yrittäjä (2H) ja työskenteli näin isommalle siivousyritykselle alihankkijana; tässä länsisuomalaisessa yrityksessä muut kuusi työntekijää olivat eri liitoissa, kuten haastateltava asiaa kuvasi. Puolessa haastatelluista yrityksistä todennäköisesti enemmistö työntekijöistä oli PAM:n jäseniä; näissäkin oli myös järjestäytymättömiä, jotka olivat järjestäneet työttömyysturvansa YTK:n kautta. Työpaikoista yhdelle oli valittu työnantajan aloitteesta työsuojeluvaltuutettu, joka oli yksityisen työttömyyskassan jäsen (2G).Luottamusmiestä ei ollut yhdelläkään työpaikalla. Länsisuomalaisissa yrityksissä joista toinen tosin toimi pääsääntöisesti pääkaupunkiseudun kohteissa järjestäytyminen oli paremmalla tolalla kuin muualla, mutta ammattiliittojäsenyys ei ollut niissäkään pääsääntö. Varmasti työtovereidensa jäsenyyksistä ei tiennyt yksikään haastateltava, joten asia ei liene keskustelujen tärkeimpiä asioita silloin, kun työntekijät kohtaavat. Yleensähän työntekijät työskentelivät yksin tai työpareittain. Usealla työnantajalla (2B, 2D, 2F), oli kokemusta ammattiyhdistystoiminnasta ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Kaikkien työnantajien suhtautuminen järjestäytymiseen oli positiivinen. Näin asian olivat ymmärtäneet myös työntekijät. Yhdessä yrityksessä (2G)- vaiheessa, jossa työntekijöitä oli enemmän - koetettiin etsiä luottamusmiestä työntekijöiden joukosta, mutta vapaaehtoista ei löytynyt. Työnantaja omalta puoleltaan suhtautui rohkaisevasti luottamusmiehen valintaan. Se, että ay-jäsenyys ei ole edes lähimmän työtoverin tiedossa osoittanee, että asia ei ole merkittävän kiinnostuksen kohteena. Tämän raportin yhteenvedossa on suhtautumiskysymyksiä käsitelty laajemmin. 2.4 Viestiä ay-liikkeelle 2A, työnantaja: Osa on töihin tarvittaessa kutsuttavia, ja heillä jää sitten tietenkin osa kuukaudesta työttömäksi niin tietyissä liitoissa korvausten maksukäsittelyt viipyy liian kauan eli nää ihmiset on vähän ahdingossa.

18 16 SAK Tutkimustieto 2/2009 Haastattelija: Onko PAM tällainen liitto, jossa ne viipyvät kauan? 2A, työnantaja: On. Varsinkin silloin kun ihminen hakee sitä ensimmäisiä kertoja tai ensimmäistä kertaa, niin käsittelyaika on tuhottoman pitkä, että käsittely pitäisi nopeuttaa. Ne maksetaan puolentoista kahden kuukauden viiveellä, jopa yli se on kohtuutonta. Kun liiton työttömyyskassa saa nämä työntekijöiden raha-asiat hoidettua liukkaammin niin se riittää mulle. 2A, työntekijä: No meidän keikkatyöläisten taholta mä lähettäisin SAK:lle terveisiä, kun tällaisia työntekijöitä on olemassa (me ei todellakaan olla ainoat), niin pitäkää siitä työntekijäporukasta myös huolta, että niillä on selvät sopimukset myös olemassa, vaikka työ on silppumaista. Ne jäävät monessa asiassa roikkumaan sinne johonkin tiedä mihin sopimuksiin. Jos ei ole hyvä työnantaja niin kukaan ei pidä huolta niistä ja välttämättä työntekijöistä kaikista ei ole oman etunsa valvojaksi eikä pysty omia puoliaan pitämään, meitä on myös hiljaisia, jotka ei saa ääntään kuuluviin. 2B, työnantaja: No, jaa tääkin on nyt sitten sillä lailla, että varmaan ihan hyvin on kaikki neuvottelut mennyt, et tätä viimeisintä työehtosopimusta nyt on jouduttu vähän aikaa ootteleen, mutta olihan se aikamoinen kädenvääntö. Mut niinku mä sanoin niin mä oon kyllä kaikille meidän tytöille sanonut, että liittykää nyt johonkin liittoon, että ihan sen takia kun ei koskaan tiedä näistä tilanteista, mitä tapahtuu, et on ainakin se turva. 2C, työnantaja: No, mä olen kaikille kehottanut, että heti pitää liittyä liittoon kun tulee töihin, mutta se, että suurin osa on valinnut kuitenkin tämän ns. Loimaan kassan, ihan sen vuoksi, että siinä on halvin hinta, ja tavallaan sitten samat edut sillä tavalla, että saa sen ansiosidonnaisen päivärahan jos jää pois. Mulla on sattunut silleen, että yksi työntekijä oli neljä kuukautta töissä ja jäi sairaslomalle, eikä pystynyt tekemään siivoustyötä, niin sitten, no mä otin sen sitten meille kotiin lastenhoitajaksi ja me saatiin sille sitten riittävä tulotaso ja nykyään hän opiskelee uutta ammattia sitten, että kyllä ne on hyvät systeemit mitä on luotu. 2C työntekijä: Ehkä pitäisi panostaa enemmän noihin, saada ne niin kuin mukaan alusta saakka, kun ne rupee yleensäkin sitä uraputkea itselleen tekemään. 2E työnantaja: No se on sama, että pienille pitää antaa mahdollisuudet. Tämän kilpailutuksen tarkoitushan oli se, että tehdä niin kuin tasapuoliset mahdollisuudet. Se ei ole enää tasapuolista, kun on isot vastaan pienet. Nyt kun olen ollut noilla tarjouskierroksilla, niin siellä on nämä Suomen viisi isointa siivousliikettä ja minun firmani. Minähän niin kuin pärjään kun koulutusta, mutta kun ajattelee vaikka maahanmuuttajan perustamaa siivousyritystä, ei heillä ole julkiselle puolelle mitään mahdollisuutta. Jos SAK keksisi jonkun vastaavan luokittelujärjestelmän kuin nämä luokituslaitokset, että on hyvä työnantaja tai reilu työnantaja. Nyt katsotaan vain hintaa, eikä kiinnostuta, että mistä se henkilökunta tulee ja kuinka se voi että kunhan hinta on hyvä ja luottoluokitus kunnossa niin saatte kohteen. Haastattelija: No

19 SAK Tutkimustieto 2/ tämä on oikein hyvä idea, ruvetaan kehittelemään tätä eteenpäin. Jos ois semmonen, että työntekijät saisi itse päättää, että me halutaan meidän työnantajalle tuollainen ja sitten se menee tietysti siihen, että työnantaja käskee, että nyt menette tuollaisen hakemaan, että nyt haette mulle kunniamerkkiä joo. 2E, työntekijä: Ammattiyhdistysliitto on semmosta, että jos tulee joskus työttömäksi, sieltä saa vähän apua. Palkinto pomolle tekee firman tutuksi koko Suomessa. Meillä on pieni firma mutta voi olla joskus isompi palkitseminen on ihan tervetullut. 2F, työnantaja: No pikkaisen pitäisi ruveta ajattelemaan pieniä yrittäjiä enemmän. Ei pienillä yrittäjillä o le varaa maksaa kohta enää palkkoja. Pienet yritykset rupee kuolemaan, koska ei ole varaa maksaa työntekijöille palkkaa, ei yrittäjät jaksa iät ja ajat vetää. Et kyllä vaan se kierre tulee sieltä pikku hiljaa. Puhutaan, että no isoilla yrityksillä isoilla ketjuilla on asiat ihan erikseen. Mut ei, ei pienet voi sillä lailla maksaa niitä kaikkia lisiä ym. Että on pakko tehdä itse sunnuntait töitä, nyt kun on tullut sunnuntaikauppa,, että pikkasen täytyisi ajatella pieniä yrittäjiä. 2F, työntekijä: Sanotaan nyt niin, että tuollaisella isoilla työpaikoilla se on hyvin helppoa ja varmasti siellä niin kuin tulee helposti liityttyä liittoon, koska siellä tuota on ihan erilailla näkyvästi esillä se liiton toiminta. Mun mielestä pitäisi entistä enemmän liiton tulla ulospäin, suunnata enemmän nuorille, että ei elä sellainen käsitys ukkokerhosta. Toinen asia on, mikä minua itseäni on niin kuin hieman ärsyttänyt on se, että yritetään vetää yhtäläisyysmerkkiä esimerkiksi SAK:n ja SDP:n välille. Että se on asia, joka karsii varmasti monia sellaisia, jotka olisi ehkä aikeissa liittyä, mutta tuota kun se koetaan tällaiseksi, että siinä on puolue jotenkin taustalla tai muuta niin se on huono asia. 2G, työnantaja: Mä koen itse monesti, että mä olen enemmän se työntekijä kun se työnantaja. Mä luulen millä, että se raha on millä saadaan enemmän työn arvostusta tälle alalle. Me ollaan avustettu asunnon hankinnoissa,ja jos on ollut tarvetta niin muutoinkin autettu. Kun ihmisten elämäntilanteet muuttuu niin niissä yritetty joustaa, että jos heillä on vapaan tarvetta niin lähes aina se yritetty järjestää niin että saa sen. Ja tuota pyrin siihen, etten ainakaan nipota mistään turhasta, ja ettei pilkkua viilata puolin ja toisin Pyrin antamaan hyvää palautetta on tietenkin mukava antaa kun sitä saa asiakkailta, että soitan hei, tuli sulle kiitosta. Se ollaan päätetty, että lapset ei tätä jatka, että on helpompikin tapa tienata leipäänsä. 2G, työntekijä: Nuorten asiat, lapsiperheiden asiat, kaikki tällaiset ayliikkeen hoitoon 2H, työnantaja: Jäsenmaksut pienemmäksi, ne on ihan hirveen isot. Kun ottaa huomioon mitä työntekijät sillä saa, ainakin tällaisessa yrityksessä missä ei koskaan tuu mitään selkkauksia. Ei tarvita oikeusihmisiä eikä mui-

20 18 SAK Tutkimustieto 2/2009 ta. Ihalainenkaan ei pysty mitään tekemään, että siivousalalla palkat esim. että isommat pystyisi maksamaan vähän enemmän palkkaa työntekijöille.

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista KOULUTUSOHJELMA 2017 1 (6) KOULUTUS VUONNA 2017 - Nousu-liiton koulutus perustuu pitkälti henkilöstöedustajille suunnattuihin koulutuksiin. Osa koulutuksista on työaikana suoritettavaa yhdessä työnantajaliiton

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15 HYVÄÄ JA HUONOA Lena Sonnerfelt asioi Kronan apteekissa Tukholman Tyresössä. Hänen mielestään apteekkipalvelut ovat muuttuneet osin paremmiksi, osin huonommiksi valtiollisen monopolin purkamisen jälkeen.

Lisätiedot

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto 27.2.2008 Tulospalkkiot Palkan ja palkkion ero Palkka tehdystä työstä periaate Palkkio saavutetuista

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Freelance-taiteilijoiden monimuotoistuva kenttä

Freelance-taiteilijoiden monimuotoistuva kenttä Freelance-taiteilijoiden monimuotoistuva kenttä Alustavaa tarkastelua Temen freelancerit touko-heinä 2016 kyselyssä (Tinfo&Teme) Toiminnanjohtaja Karola Baran 5.8.2016, Tampereen teatterikesä Mitä kysyttiin

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 Jukka Koskipirtti 1 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkierä 2011 ja 2012 1.5.2011 apteekkierä 0,5 huhtikuun palkkasummasta 1.12.2012 apteekkierä 0,7 marraskuun

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA 1.12.2012 Jukka Koskipirtti Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.12.2012 0,7 marraskuun palkkasummasta Sähköpostikysely

Lisätiedot

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Sisältö Yhteenveto Selvityksen toteutus ja tietoa vastaajista Selvityksen tavoitteet

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

KIIRE JA TYÖN AIKATAULUTTAMINEN TYÖPAIKALLA

KIIRE JA TYÖN AIKATAULUTTAMINEN TYÖPAIKALLA Työsuojelupaneeli VI KIIRE JA TYÖN AIKATAULUTTAMINEN TYÖPAIKALLA Minna Toivanen, Olli Viljanen & Minna Janhonen 10.12.2015 1 Työsuojelupaneeli VI Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu,

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla Martti Kairinen Turun yliopisto Tutkimus paikallisesta sopimisesta Turun yliopiston työoikeuden oppiaineessa on tehty useita selvityksiä

Lisätiedot

k1. Ammattiliitto, % 2,2 0,3 0,2 2,1 0,4 1 0,2 3,1 0,3 0,7 9,2 4,2 2,5 3 19,2 17,2 0,5 4,6 22,4 0,4 0,2 5,9

k1. Ammattiliitto, % 2,2 0,3 0,2 2,1 0,4 1 0,2 3,1 0,3 0,7 9,2 4,2 2,5 3 19,2 17,2 0,5 4,6 22,4 0,4 0,2 5,9 k1. Ammattiliitto, % Viestintäalan ammattiliitto (Team) Veturimiesten liitto VML Vankilavirkailijain Liitto (JHL) Tulliliitto (JHL) Teatteri- ja mediatyöntekijät TeMe Sähköalojen ammattiliitto Suomen Muusikkojen

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

NOUSUN KOULUTUSOHJELMA VUONNA 2015

NOUSUN KOULUTUSOHJELMA VUONNA 2015 KOULUTUSOHJELMA 2015 1 (8) NOUSUN KOULUTUSOHJELMA VUONNA 2015 Nousu tarjoaa jäsenilleen ja luottamustoimisille monipuolista ja innoittavaa koulutusta! Arkena työajalla tapahtuva koulutus on palkallista.

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖN VUOSIKELLO

LUOTTAMUSHENKILÖN VUOSIKELLO LUOTTAMUSHENKILÖN VUOSIKELLO lm vaalit (2v välein): materiaali, ehdokasasettelu, valinnat, ilmoitus liittoon osallistuminen osasto syyskokoukseen osaston tapahtuma lm jatkokoulutus, täsmäkoulutus osaston

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

Häiriöttömyyden ja riskienhallinnan merkitys toimitusvarmuudelle, rakennusalan pk-yrityksen näkökulmasta.

Häiriöttömyyden ja riskienhallinnan merkitys toimitusvarmuudelle, rakennusalan pk-yrityksen näkökulmasta. Häiriöttömyyden ja riskienhallinnan merkitys toimitusvarmuudelle, rakennusalan pk-yrityksen näkökulmasta. Ari Kammonen 10/2/2007 1 Ari Kammonen Rakennusmestari Noin 15v työmaiden johdossa Noin 8v ESRL:n

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Kilpailukykysopimus. Vappu Okkeri Lakimies, VT Edunvalvonta

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Kilpailukykysopimus. Vappu Okkeri Lakimies, VT Edunvalvonta Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Kilpailukykysopimus Vappu Okkeri Lakimies, VT Edunvalvonta Miksi kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus (kiky) Keskusjärjestöt: EK, SAK, STTK, AKAVA Alkujaan

Lisätiedot