Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008"

Transkriptio

1 Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008

2 Maaliskuu 2009 Lisätiedot: Jyrki Helin Linnea Alho SAK, PL Helsinki Tilaukset: SAK puhelin

3 SAK Tutkimustieto 2/ TIIVISTELMÄ JOHDANTO Taustaa Aineisto Käytännön toteutus SIIVOUSALA Työpaikat... 9 Yritysten kilpailutilanne... 9 Työn organisointia Työpaikan ilmapiiri Osaaville aikuisille naisille töitä kunhan on ajokortti Työtä ja työttömyyttä Jaksaminen Kiire Edunvalvontaa Palkat Muita työsuhde-etuuksia Esillenousseita tes-tulkintaongelmia Järjestäytyminen ja yhteystoiminta Viestiä ay-liikkeelle ARKEA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN PIENILLÄ TYÖPAIKOILLA Työpaikat Yritysten vahvuuksista Kollektiivista osaamispääomaa Työntekijät arvostavat Työnantajatoimintaa lähietäisyydellä Töitä löytyi keväällä 2008, mutta Edunvalvontaa Työaika ja paikallinen sopiminen Työehtosopimuksen tunnettuus Järjestäytyminen ja yhteistoiminta Työntekijöiden yhteistoiminta ja organisoituminen Työnantajien järjestäytyminen Yhteistoiminnan muodoista työnantajien ja työntekijöiden välillä Koulutus ja tiedonsaanti... 32

4 2 SAK Tutkimustieto 2/ Pienen työpaikan ongelmia Palkanmaksupäivä vaihtelee Työterveyshuollosta Viestiä ay-liikkeelle YKSITYINEN SOSIAALIPALVELUALA Työpaikat Yritysten tuottamat palvelut Yksityisen sosiaalipalvelualan toimintaympäristö Rahoituspohja ja työsuhteet Työvoiman saatavuus Työn organisointi voittoa tavoittelevissa organisaatioissa voittoa tavoittelemattomissa organisaatioissa Motivaation lähteet ja työssä viihtyminen Edunvalvonta Kilpailutilanne ja tes-palkat Työehtosopimusten tuntemus Palkka ja työajat Työehtosopimuksen ylittävät etuudet Koulutus Järjestäytyminen ja yhteistoiminta Hajanainen järjestökenttä Työnantajien järjestäytyminen Yhteistoiminta työpaikalla Työntekijöiden keskinäinen yhteistoiminta Paikallinen sopiminen Kehittämisehdotuksia Viestiä ay-liikkeelle YHTEENVETOA Eroja ja yhtäläisyyksiä Sosiaaliala kilpakenttänä Teollisuudessa ja palvelualoilla yhteisiä piirteitä Silppuuntunut työ Suhtautuminen ammattiyhdistysliikkeeseen Koulutus ja tiedontarve Johtopäätöksiä Järjestäytymisen vahvistaminen Järjestäytyminen helpoksi ja tavoiteltavaksi silpputyöntekijöille 66 Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu TES ja valvonta Palveluja myös työnantajille... 68

5 SAK Tutkimustieto 2/ Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yhteistoimintaa ja työntekijöiden edunvalvontakäytäntöjä pienillä, alle kymmenen henkeä työllistävillä työpaikoilla. Esimerkkityöpaikat poimittiin siivous-, puusepänteollisuus- ja yksityisen sosiaalipalvelualan toimipaikkarekistereistä. Tutkimusmenetelmänä oli työpaikoilla tehtävät teemahaastattelut. Tutkimuksessa haastateltiin työpaikoilla sekä työnantajia että työntekijöitä. Enemmistö tutkittujen alojen työpaikoista täytti useita ns. proaktiivisen, hyvän työpaikan tunnusmerkkejä. Tunnusomaista hyvälle työpaikalle on, että työnantaja arvostaa työntekijöitä ja heidän työpanostaan, keskusteluyhteydet ovat hyvät, työehtosopimuksen noudattaminen on itsestäänselvyys, työpaikka on koulutusmyönteinen, työpaikalla on yhteishenkeä ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ovat aitoja. Yksityisillä aloilla olleiden lukuisten kieltäytymisten vuoksi aineisto saattaa antaa alojen kokonaisuudesta todellisuutta positiivisemman kuvan. Hyviä työpaikkoja oli tässä tutkimuksessa enemmän kuin niissä SAK:n viimeisen noin kymmenen vuoden aikana tekemissä tutkimuksissa, joissa asiaa on selvitetty. On kuitenkin syytä huomioida, että ns. hyvät työpaikat päästävät muita mieluummin ay-liikkeen tutkijat työpaikalle haastattelemaan. Siten aineisto voi olla valikoitunutta. Sosiaalipalvelualalla kilpailutus ja businessajattelu leviävät ja ne vaikuttavat työyhteisöjen toiminnan reunaehtoihin joskus myös itse työhön. Tässä näkyy tunnistettava muutos viisi vuotta aikaisempaan aineistoon. Voittoa tavoittelemattomilla, yhdistysten omistamilla toimipaikoilla ollaan huolissaan toiminnan jatkumisen puolesta. Tämä näkyi etenkin työnantaja-asemassa olevien esimiesten haastatteluissa. Toistaiseksi voimassaolevien työsuhteiden tarjoaminen on vaikeutunut, sillä yhä suurempi osa tuloista tulee pätkissä ja rahaa on hankittava usealta eri taholta. Yksityisten alojen pienillä työpaikoilla järjestäytyminen oli selvästi vähäisempää kuin julkisen sektorin kyljessä olevalla yksityisellä sosiaalipalvelualalla. Ammatillinen järjestäytyminen oli tapahtunut useimmiten ennen työsuhteen syntymistä pieneen yritykseen, joko aikaisemmassa, suuressa työpaikassa tai oppilasjäsenyyden kautta. Ammattiyhdistysliikkeeseen suhtauduttiin myönteisesti sekä työnantajien että työntekijöiden keskuudessa. Työaika-asioissa tai niihin liittyvissä korvauskysymyksissä on kohdattu TES -tulkintaongelmia. Odotuksena työmarkkinaosapuolille esitettiin, että työehtosopimuksen tulee olla sellainen, että jokainen pienen työpaikan työntekijä ja työnantaja pystyy ymmärtämään sen määräykset kertalukemisella. Työehtosopimusten vaikeaselkoisuus nousi esiin useassa työpaikkahaastattelussa. Epätyypillisten työsuhteiden yleistymisen myötä esimerkiksi silppu-

6 4 SAK Tutkimustieto 2/2009 työntekijöiden 1 oikeudet ja taloudellinen asema vaatii ammattiyhdistysliikkeeltä erityistoimia neuvonnan, työttömyysturvan ja sosiaalietuuksien kehittämisessä. Sellaisille pätkätyöoppaille olisi kysyntää, jotka ymmärtävät pätkätyöntekijän elämäntilanteen kokonaisuuden työn, työttömyyden, vaihtelevien tulojen, sosiaaliturvan, pakkoyrittäjyyden ja vaihtelevien viranomaiskäytäntöjen viidakossa. Olisi hyvä, jos liittojen nettisivustolta pieni työnantaja tai hänen palkanlaskentansa hoitava taho voisi vaivatta löytää ajan tasalla olevat työehtosopimuksiin liittyvät velvoitteet. Netissä tulisi voida myös esittää kysymyksiä ja saada nopeasti menettelytapaohjeita. Yksityisen sosiaalipalvelualan useilla työpaikoilla on työsuojeluvaltuutettu, joka edustaa moneen liittoon kuuluvia työntekijöitä. Edunvalvonta-asioissa valtuutettua voisi ohjata tarkkailemaan työaikakysymyksiä, jotka jo osaltaan sivuavat valtuutetun toimenkuvaa. Järjestäytymisen parantamisen olennaisin asia pienilläkin työpaikoilla on jäsenyyden tarjoaminen. Suurilla työpaikoilla asian hoitaa yleensä luottamusmies esimerkiksi tämän tutkimuksen ketjumaisissa yrityksissä oli näin. Pienillä työpaikoilla tarvitaan muita toimia. Pitää pohtia, voitaisiinko ammattiosastojen ja liiton alue- ja keskuselinten resursseja keskittää niin, että saataisiin alueilla kiertäviä järjestäjiä/ toimitsijoita/ TES-neuvojia/ luottamusmiehiksi valtuutettuja. Heidän avullaan saataisiin TES:n noudattamisen tasoa parannettua ja tätä kautta vahvistettua uskoa ammattiyhdistysliikkeen merkitykseen. Jäsenyyttä voidaan tarjota tämän ohessa. Työnantajat haluavat hoitaa TES- ja lakivelvoitteensa oikein, mutta aina ei oma tai tilitoimiston asiantuntemus riitä. Ay-liikkeen tulisikin pohtia, voisiko työehtotietoutta lisätä liiton verkkosivustojen avulla. Konkreettisen hyödyn saisivat työpaikan työntekijät ja imagohyödyn palveleva ay-liike. 1 Silpputyöksi kutsutaan epäsäännöllistä työtä, jota seuraa työttömyysjakso.

7 SAK Tutkimustieto 2/ Johdanto 1.1 Taustaa Pienillä, alle kymmenen työntekijän työpaikalla työskentelee neljäsosa SAK:n liittojen jäsenistöstä. Osuus on pysynyt samantasoisena jo viidentoista vuoden ajan. Luottamusmiestoiminnassa pienillä työpaikoilla on tapahtunut kehitystä parempaan suuntaan viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana, mutta edelleenkin luottamusmies työpaikalla on harvinaisuus. Ammattiyhdistysliikkeelle on tärkeätä tietää, miten pienillä työpaikoilla voidaan, joten tutkiminen on tarpeen. Vuoden 2003 syksyllä haastateltiin pienten työpaikkojen työnantajia ja työntekijöitä elintarviketeollisuuden, ravintola-alan ja yksityisen sosiaalipalvelualan työpaikoilla. Tulokset on julkaistu raportissa Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla, SAK:n tutkimustieto 2/2004. Tämä raportti on jatkoa viisi vuotta sitten käynnistetylle tavalle selvittää paikan päällä työpaikan käytäntöjä ja ihmisten tuntoja. Selvityskohteena oli, millaisia pienet työpaikat ovat työyhteisöinä, miten yhteistoiminta työnantajan kanssa sujuu, miten työntekijät ovat järjestäytyneet, miten työntekijöiden edunvalvonta on organisoitu ja mitä odotuksia on ammattiyhdistysliikkeelle. Tämänkertainen tiedonkeruu suunnattiin puusepänteollisuuden, siivous- ja puhdistusalan sekä yksityisen sosiaalipalvelualan työpaikoille. Näille aloille on tunnusomaista pienten työpaikkojen suuri määrä. Yksityistä sosiaalipalvelualaa lukuun ottamatta ne eivät myöskään ole olleet SAK:n alakohtaisissa työpaikkatutkimuksissa viime vuosina. Tutkimuksen työpaikkahaastattelut tehtiin keväällä ja kesällä Niinpä tutkimus kertoo nousukauden harjalla olleiden pienten yritysten ja niiden työntekijöiden tilanteesta. Keskeinen ongelma monella työnantajalla oli tuolloin pätevän työvoiman saatavuus, eikä esimerkiksi rahoitusongelmia ollut. Myös työntekijöiden uskoivat pääsääntöisesti nousujohtoiseen kehitykseen. Raportin kirjoittamisen aikaan loppuvuonna 2008 taloustilanne teollistuneissa maissa alkoi huonontua nopeassa tahdissa. Jos haastattelut tehtäisiin tätä kirjoitettaessa helmikuussa 2009, kohdattaisiin todennäköisesti toisenlaista todellisuutta ainakin yksityisillä aloilla. 1.2 Aineisto Tutkimusmenetelmänä on työpaikoilla tehtävät haastattelut. Työnantajaasemassa olevilta kerättiin yrityksen perustiedot, tiedot työsuhdeasioista sekä odotukset henkilöstölle ja ammattiyhdistysliikkeelle. Lisäksi kartoitimme niitä tekijöitä, jotka tekevät pienestä yrittäjästä menestyvän ja toisaalta, mitkä ovat sellaisia tekijöitä, jotka pieni yrittäjä arjessaan katsoo yritystoimintansa esteiksi tai mahdollisiksi rajoitteiksi. Työntekijöiltä (tai luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta, jos heidät oli tehtäviinsä valittu) kartoitimme sitä, miltä tuntuu olla töissä pienellä työ-

8 6 SAK Tutkimustieto 2/2009 paikalla, mitkä ovat heidän työehtonsa, ovatko he järjestäytyneitä, millaiset mahdollisuudet heillä on toisaalta oman alansa ja toisaalta ammattiyhdistystiedon koulutukseen sekä ennen kaikkea, mitkä ovat ne kaikkein polttavimmat ongelmat pienillä työpaikoilla. Lisäksi keräsimme viestiä ammattiyhdistysliikkeelle. Tämän perusjaottelun lisäksi tarkastelimme alakohtaisesti muutamia aihealueita tarkentavin lisäkysymyksin. Kussakin liitossa haastateltiin vastuualueen toimitsijaa. Työpaikkahaastattelut toteutettiin siten, että samalla työpaikalla haastateltiin sekä työntekijöiden että työnantajan edustajaa. Haastattelut tehtiin vuoden 2008 huhtikuun ja kesäkuun välisenä aikana. Maantieteellisesti työpaikat sijoittuivat Tampereen eteläpuoliseen Suomeen. PAM:n ja Puuliiton osalta työpaikat poimittiin satunnaisotannalla Tilastokeskuksen ylläpitämästä yritysrekisteristä. PAM:n osalta valintaa rajoitettiin kiinteistöpalvelualan yrityksiin, jotka olivat käytännössä siivousliikkeitä. Puuliiton osalta puusepänteollisuuden alaa rajoitettiin seuraaviin toimialanimikkeisiin: muiden huonekalujen valmistus, muiden keittiökalusteiden valmistus, muiden puutuotteiden valmistus, muiden toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistus, muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus, puupakkausten valmistus sekä tuolien ja istuinten valmistus. JHL:n osalta käytettiin Stakesin ylläpitämää rekisteriä yksityisen sosiaalipalvelualojen tuottajista vuodelta Haastateltavina oli yhteensä 60 henkilöä (Puusepänteollisuus 17+liiton toimitsija,siivousala 17+kaksi liiton toimitsijaa, yksityiset sosiaalipalvelualat 22+liiton toimitsija), joista hankkeeseen osallistuneiden liittojen keskustoimistojen toimitsijoita oli neljä, työnantajan edustajia 29 ja työntekijöiden edustajia 27. Työntekijöiden edustajista luottamusmiehiä löytyi vain sosiaalipalvelualan työpaikoilta. Työsuojeluvaltuutettuja oli sosiaalipalvelualalla ja kiinteistöpalveluissa. Puusepänteollisuuden työpaikoilta ei tällä kertaa löytynyt yhtään luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua. Yksi haastatelluista toimi konsernimuotoisten yritysten pääluottamusmiehenä ja neljä toimi työsuojeluvaltuutetun tehtävissä. Työpaikoilla tehtyjen haastattelujen lisäksi etsittiin tutkittavia aloja koskevaa tai sivuavaa työolotietoa SAK:n vuoden 2005 jäsentutkimuksen aineistosta. Siitä tehtiin SAK:n toimistossa tähän kohderyhmään fokusoituja lisäajoja, joiden tuloksia on kerrottu tämän raportin sopivissa asiayhteyksissä. Alla on taulukko toteutuneista haastatteluista sekä kieltäytymisistä ja niiden ilmoitetuista syistä. PAM Puuliitto JHL Kirjeitä lähtenyt yrityksiin Toteutuneet haastattelut Toteutumattomat haastattelut Kieltäytynyt osallistumasta Suostunut perunut myöhemmin On lopettanut/lopettamassa toimintansa 1 1 1

9 SAK Tutkimustieto 2/ Omistajanvaihdos Toimintaa supistettu Ei tavoitettu Kuului eri sopimuksen piiriin Puhelinkeskusteluja yhteensä Yhteydenottoyrityksiä puhelimitse yhteensä Fakseja yhteensä Sähköposteja yhteensä Lisätietoa kirjeitse Kieltäytymisen syiksi ilmoitettiin: PAM - kova kiire ja työntekijöitä uupuu - aikapula - eivät tarvitse haastattelua - liian kiire koska tekee sekä siivouspalvelua että karjan hoitoa - aluksi sanoo miettivänsä asiaa, mutta sitten ei vain enää vastaa puhelimeen - työntekijä ja työnantaja liian kiireisiä Puuliitto - työnantajan mukaan työntekijöillä ei ole kiinnostusta haastattelun antoon - ei kiinnosta, kiire - ovat suoritepalkalla, eivät jouda haastatteluun - omistajanvaihdoksen takia uudella omistajalla ei vielä kokemusta alasta - työnantaja sairauslomalla - koska vapaaehtoista, kieltäytyy - yrityksen toimintaa supistettu, joten katsoo, ettei sovi tutkimukseen - pakotettu aikoinaan rakennusliiton jäseneksi, joten ei halua kuulla asiasta JHL -yritys fuusioitunut suurempaan, eikä enää täyttänyt pienen yrityksen/työpaikan ehtoa. Liiteosiossa (sivut 69 78) on työpaikoille kirjeenä lähetetty haastattelupyyntö sekä työpaikkahaastattelun kysymysrunko. Liitteenä on myös SAK:n järjestötutkimus 2005:n aineistosta toukokuussa 2008 tehty lisäajo, jossa kartoitettiin alle 10 hengen siivous-, puusepänteollisuuden ja sosiaalipalvelualan työpaikoilla olevien ammattiliiton jäsenten näkemyksiä työstään ja työpaikastaan. Tämä antaa mahdollisuuden kurkistaa, miltä asiat näyttävät perinteisen kvantitatiivisen lomaketutkimuksen menetelmin selvitettynä. Monissa kohdin tulokset tukevat työpaikkahaastatteluissa esille nousseita tuntoja, vaikka aineiston pienuus ei annakaan mahdollisuutta laajamittaisille yleistyksille. 1.3 Käytännön toteutus PAM:n siivouspalvelualan haastattelut teki Jyrki Helin. Puuliiton puusepänteollisuuden alan haastattelut teki Merike Ottosson ja kahdella työpaikalla haastattelijana oli myös Jyrki Helin. JHL:n yksityisen sosiaalipalvelualan haastattelut teki Tarja Kaukovaara, viidellä työpaikalla haastattelijana oli

10 8 SAK Tutkimustieto 2/2009 myös Jyrki Helin. Haastattelujen litteroinneista ovat vastanneet Eva Fager, Tarja Kaukovaara sekä Merike Ottosson. Luvun kaksi on kirjoittanut Jyrki Helin, luvun kolme Merike Ottosson ja Jyrki Helin sekä luvun neljä Linnea Alho; luku viisi on Jyrki Helinin ja Linnea Alhon vastuulla. Asiantuntevaa palautetta tekstistä ovat antaneet Tuija Kinnunen JHL:stä, Timo Rautarinta Puuliitosta sekä Juhani Salonen PAM:sta. Erityiskiitos myös Erkki Laukkaselle SAK:sta, Antti Veirtolle PAM:sta ja Timo Rautarinnalle järjestötutkimusaineisto 2005 lisäajoista. Suurin kiitos kuuluu haastateltavaksi suostuneiden työpaikkojen työntekijöille ja työnantajille ystävällisestä suhtautumisesta ja ajan uhraamisesta yhteisen asiamme eteen. Tämän raportin asiasisällöstä ja tulkinnoista vastaavat luonnollisesti kirjoittajat.

11 SAK Tutkimustieto 2/ Siivousala Siivous- ja puhdistusalan työehtosopimus on osa kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta, joka astui voimaan ja on voimassa asti. Tässä selvityksessä käytetään termiä siivousala, koska kaikki poimintaan osuneet yritykset olivat siivousalalta. Hieman mutkikkaaksi tilanteen teki, että haastatteluja tehtäessä huhti kesäkuussa 2008 ei ollut osapuolten allekirjoittamaa, työehtosopimukseen liittyvää puhdistus- ja siivousalan palkkausjärjestelmä -liitettä. Asiakirjat jätettiin näin ollen työpaikoille monistemuodossa. 2.1 Työpaikat Haastatelluista kahdeksasta työpaikasta seitsemän oli yksityisiä yrityksiä. Yksi oli työosuuskunta. Yrityksistä yksi oli muodoltaan toiminimi ja kuusi oli osakeyhtiöitä. Osakeyhtiöistä kolme oli yhden omistajan sataprosenttisessa omistuksessa ja kolmessa oli omistajina myös perheenjäseniä prosentin osuudella. Kaikissa yrityksissä omistaja osallistui myös työntekoon. Työntekijämäärä oli kaikissa yrityksissä pääsääntöisesti alle kymmenen, tilapäisinä huippuhetkinä se saattoi hetkeksi ylittyä muutamalla työntekijällä. Yrittäjistä yksi oli mies ja kuusi naista; osuuskunta oli myös naisvetoinen. Haastatelluista työntekijöistä miehiä oli kaksi (2E ja2f) ja loput kuusi naisia. Taulukkomuotoinen kuvaus työpaikoista on sivuilla Yritysten kilpailutilanne Yrittäjillä on erilaisia toimintakonsepteja, mutta kaikki toimivat kilpailuilla markkinoilla ja jokainen haastateltava yritys mainitsi vahvuudekseen luotettavuuden, rehellisyyden ja työn laadun. Suuri osa asiakkaista oli useimmilla yrityksillä pitkäaikaisia liikesuhteita, mutta vaihtuvuuttakin oli, ja uusia kohteita hankittiin jatkuvasti. Työntekijämäärä vaihteli työtilanteen mukaan kaikilla yrityksillä. Kilpailutilanteen näkevät myös työntekijät (2A): No neuvottelut (työnantajan ja työntekijöiden kesken) käy niin, että kaikista asioista voi neuvotella ja useimmiten päästään ihan yhteisymmärrykseen, mutta kuitenkin pienyrittäjä on tässä raa assa maailmassa ihan samassa asemassa kuin työntekijä, että haluja olisi toimia vielä eri lailla, mutta ei pysty, koska myös hänen kädet on sidottu. Mutta hän pyrkii hoitamaan kaikki mahdollisuuden mukaan, mitä me niin kuin toivotaan - palkkauksen, työaikojen mutta kaikki ei ole mahdollista, että tämä (työ- ja kilpailutilanne, kirj.huom.) vaihtelee niin paljon. Näin totesi ns. keikkatyötä tekevän yrityksen työntekijä, takavuosien ay-aktiivi. Siivoustyötä kilpailutetaan yhä laajemmin myös julkisissa kiinteistöissä, esimerkiksi koulusiivouksessa. 2E työnantaja: Tämä julkinen kilpailutus on se, mikä on hirveä mörkö meillä. Moni sopimus loppuu ja ne joudutaan sitten kilpailuttamaan kun tämä lainsäädäntö muuttui. Tällainen pieni toimija niin kuin minä olen - kun ei ole laatustandardeja, eikä ole niihin oikein varaa olekaan - niin monesti jää vähän altavastaajaksi. Brysselissä isot firmat on

12 10 SAK Tutkimustieto 2/2009 kyllä lobanneet tämän homman niin, että kun julkisia hankintoja tehdään, niin siellä pienet paikalliset toimijat kyllä jää jalkoihin. Haastattelija: No mutta tämähän on merkittävä yritystoiminnan este, jos markkinat tällaisesta syystä kaventuu? 2E, työnantaja: Se on nyt tällä hetkellä, mikä on menossa, niin pahalta näyttää. Isot firmat pystyy tarjoamaan niin halvalla, että ei voi kuin ihmetellä. Mutta kaikkeen pitää sopeutua se on nyt uusi laki ja sillä sipuli. Haastattelija: Miten ne nyt sitten pystyy tarjoamaan halvemmalla, kun työvoima kuitenkin maksaa vähintään sen työehtosopimuksen minimin? 2E, työnantaja: Kyllä siinä on vissiin se suuruuden laki, että jos halutaan vallata joku määrätty ala, niin tehokas keino on alaspainettu hinta ja joka katetaan yrityksen muusta toiminnasta. Mutta minun pitäisi toimia kannattavasti joka ikisellä asiakkaalla. Että en minä voi ottaa yhtään sinne sellaista tappiollista on niin, että viisi ihmistä joutuisin irtisanomaan (jos koulusiivous menee toiselle yritykselle, haast.huom.), että pitää toivoa, että tämä ostaja tajuaa sen. Myös toinen yrittäjä (2B) oli kohdannut niin matalia tarjouksia kilpailevilta työnantajilta, että ne eivät millään voi mahtua asiallisten työnormien piiriin. Kahdessa yrityksessä (2C ja 2D) oli yrityksen työntekijä perustanut oman firman, vieden myös asiakkaita mukaan. Yrittäjistä asia tuntui harmilliselta ja epäreilulta, mutta liiketoiminnalliset vauriot saatiin korjattua varsin nopeassa tahdissa. Työn organisointia Yhden yrityksen (2A)siivoustyö oli pääsääntöisesti ryhmänä tapahtuvaa, jolloin samassa suurehkossa kohteessa oli useita ihmisiä, yleensä myös työhön osallistuva yrittäjä. Useimmiten työt tehtiin yksin tai työparin kanssa ilman, että työnjohtoa oli paikalla. Järjestelmää pidettiin toimivana ja se tarjosi myös työntekijälle työaikajoustoa asiakkaan kanssa sovituissa rajoissa. Tämä johti hyvin harvoin kielteiseen asiakaspalautteeseen. Työ oli siis itsenäistä, mitä työntekijät arvostivat suuresti. Työntekijät pitivät työn ja työajan järjestelyistä. 2F, työntekijä: Työaika sijoittuu lähinnä ilta-aikaan, mutta se on kuten sanoin niin onneksi aika väljästi määritelty, että sen ihan pystyy vähän ihan miettimään mihin aikaan nyt sitten menet töihin, että jos on harrastuksen puolesta tarve olla illalla esimerkiksi kokouksessa niin sitten mennään vähän myöhemmin siihen varsinaiseen leipätyöhön. Lomat on pystytty sovittamaan ihan omien toiveiden mukaan niitä on kuunneltu oikein hyvin ja ei niissä ole ollut mitään, että kesällä on saanut ihan hyvän kesäloma lomarahat tulleet sitten loman yhteydessä ihan täsmällisesti. Työnantaja osallistui työprosessiin kaikissa haastatelluissa yrityksissä. Kahdessa yrityksessä (2A, 2E) oli joku työntekijöistä ryhmävanhimman

13 SAK Tutkimustieto 2/ asemassa opastamassa ja organisoimassa työntekoa ja ratkomassa pieniä ongelmia työn toimeksiantajan kanssa. Tämä asema näkyi palkassa; yhdessä yrityksessä (2B) tähän tehtävään oli kouluttautumassa palveluohjaajakoulutuksessa oleva omistajan tytär. Työpaikan ilmapiiri SAK:n järjestötutkimus 2005:n aineistosta tehtiin lisäajo tämän raportin alojen pieniltä työpaikoilta (ks. liite sivulla 72 78). Sen mukaan kehittyneitä, hyväksi koettuja työpaikkoja oli lähes 60 prosenttia, kehittyviä, heikkolaatuisia noin viidennes, ja väliryhmään jäi myös viidennes. Luvut ovat huomattavan positiivisia, esimerkiksi verrattuna eri alojen luottamusmiehiltä saatuun palautteeseen. Sen sijaan kokemuksissaan kehittymismahdollisuuksista työssä vastaajat jakautuivat kolmeen ryhmään: runsas kolmasosa koki mahdollisuuksia olevan paljon tai melko paljon. Suunnilleen saman verran koki, että kehittymismahdollisuuksia ei ollut lainkaan ja vajaa kolmannes ei osannut sanoa tai arvioi mahdollisuuksia olevan jonkin verran. Johdon koettiin kuitenkin asettavan tehokkuuden muun edelle yli 60 prosentissa SAK:n järjestötutkimuksen vastauksissa. Siivousalan työntekijöistä puolet piti tärkeimpänä asiana työpaikan pysyvyyttä ja varmuutta, palkka- ja ansiotaso oli keskeisintä runsaalle viidennekselle ja noin kolmasosa piti tärkeimpänä työn mielenkiintoisuutta ja vaihtelevuutta sekä hyviä työtovereita. Hieman yli puolet piti työtä erittäin tärkeänä ja vajaa puolet melko tärkeänä omassa elämässään. Työpaikoilla työntekijöitä haastatellessa tämä positiivisväritteinen näkemys työpaikan ilmapiiristä ja asioiden hoidosta oli vallitseva; näin haastattelut tukivat järjestötutkimusaineistosta saatuja tuloksia. Osaaville aikuisille naisille töitä kunhan on ajokortti Haastattelut tehtiin keväällä 2008, noususuhdanteen aikana. Ammattitaitoisten tai sellaisiksi haluavien työntekijöiden löytäminen varsinkin kokoaikatyöhön oli työnantajilla keskeinen ongelma (2A, 2B, 2C, 2D, 2F, 2G), joka joissakin tapauksissa rajoitti uusien toimeksiantojen vastaanottoa. Kaksi työnantajaa (2E, 2H) ei kokenut rekrytointiongelmia; toinen katsoi sen johtuvan tarjotusta palkkatasosta ja mahdollisuudesta juuri työntekijän kannalta tarkoituksenmukaisesti ajoitettuun ja organisoituun työhön, toinen puolestaan katsoi työntekijöidensä verkoston auttavan sopivien löytymisessä. Ajokortti oli myös välttämättömyys monissa yrityksissä, mutta keski-ikäisiltä naisilta se usein puuttuu, ja vaikeuttaa näin muutoin sopivan henkilön työhönottoa (2B). Opiskelijoista oli apua kolmelle yrittäjälle (2C, 2E, 2H), jotka olivat yrittäjäjoukon iältään nuorimmat. Kahdella yrityksellä keikkatyötä tekevät opiskelijat muodostivat motivoituneen ja riittävän ammattitaitoisen reservin, jonka turvin muiden työntekijöiden lomakauden sijaistukset hoituivat hyvin, samoin kiireisimpien aikojen ruuhkahuiput. Kaikki pitivät tähän hyvään työntekijöiden saatavuuteen syynä alan yleisen tason ylittävää palkkatasoa ja molemmin puolin joustavia työkäytäntöjä.

14 12 SAK Tutkimustieto 2/2009 Useat työnantajat halusivat töihin suomalaisia naisia, koska se esimerkiksi teki kotisiivouksen ongelmattomaksi, kun asiakkaalla ja työntekijällä on yhteinen kieli. Yhdellä (2E) oli töissä myös maahanmuuttajia, ja yksi yrittäjä (2A) oli kohdannut viranomaisvaikeuksia koettaessaan palkata työhön Viron venäläisiä. Tämä oli hänen mielestään merkillistä, koska maiden pitäisi olla samaa talousaluetta ja työvoiman liikkuvuuden vapaata. Työntekijät pitivät työllistymismahdollisuuksiaan hyvinä, jos uutta työpaikkaa joutuisi etsimään. Valtaosalla haastatelluista oli vuosia kestänyt työsuhde juuri nykyiseen työnantajayritykseen ja työnantajaa pidettiin hyvänä työnantajana. Näille haastatelluille työntekijöille yhtä osa-aikaista lukuun ottamatta siivoustyö ei ollut läpikulkuammatti, vaan työ jota tehdään myös tulevaisuudessa. Työtä ja työttömyyttä Teollisuuden, rakentamisen ja liikenteen raskaampaa siivousta tekevässä yrityksessä työntekijöistä viisi oli toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa ja 4 10 tilapäisesti työhön kutsuttavia; silloin kun yrittäjä on saanut toimeksiantoja, tämä osa väestä kutsutaan töihin. Kun toimeksianto on pitkäaikainen, työ on täysipäiväistä. Sitä saattaa seurata työtön jakso, jolloin tilapäisesti työhön kutsuttavat työntekijät saavat työttömyyskassaltaan useimmiten soviteltua päivärahaa. Jos työttömyysjaksot ovat epäsäännöllisiä, soviteltu päiväraha korvaa työntekijäkokemuksen mukaan tulonmenetyksiä huonosti verrattuna esim. tilanteeseen, jossa on säännönmukaisia parin viikon välein toistuvia työttömyysjaksoja. Myös työttömyyskassojen pitkiä käsittelyaikoja moitittiin sekä työntekijöiden että työnantajan puolelta.(2a). Jaksaminen 2A, työntekijä. Suurin ongelma tässä työssä on jaksaminen. Tämä on just johtuen tästä, meillä on aina tavallansa urakkatyö, vaikka se näkyy ehkä juuri tässä palkassa - se on vähän isompi, mutta ei ehkä riittävä - että me joudutaan tekemään ihan urakkaluontoisesti, että me pystytään pitämään nämä paikat, siis työntekijöillä ja työnantajalla. Me ollaan niin kuin enemmän vastuussa kun ihan tavallinen ison firman siivooja. Että koska me tiedetään oma vastuumme ja se ongelma on se nämä pitkät päivät, työajat, ne voi olla yöllä, aamuyöllä ja se voi olla että on 14 tuntia, että nukutaan välillä 4 tuntia ja taas jatketaan, niin tämä on se suurin ongelma. Että tätä ei voi auttaa. Tämänlaatuista keikkatyötä teki yksi yritys kahdeksasta, muille työ tehtiin säännönmukaisesti päivä- tai iltatyönä. SAK:n 2005 järjestötutkimuksen lisäajon mukaan jaksotyön osuus siivousalan pienissä yrityksissä on 14 prosenttia, joka vastaa varsin hyvin näissä haastatteluissa saatua osuutta. Kahdeksankymmenprosenttisesti alalla tehdään säännöllisiä päivä-/ilta-/yötai aamuvuoroja.

15 SAK Tutkimustieto 2/ Kiire Työn keskeiseksi haittapuoleksi useat työntekijät mainitsivat omaaloitteisesti kiireen. Kiire johtuu tiukoista aikatauluista sekä työsuorituksessa että siirtymisistä työkohteesta toiseen. Työllä on urakkaluonteinen piirre, jolloin kiireen syynä on se, että halutaan tehdä työ hyvin. Tämän hyvin tehdyn työn etiikka johtaa työvauhdin kiristämiseen. SAK:n järjestötutkimuksen siivousalan aineistosta puolestaan nousee esiin, että kaksi kolmasosaa ei koe työssään raskaaksi aikapainetta, ja noin kolmasosalla se rajoittuu työajan johonkin osaan. Työtä ei myöskään koettu eristyneeksi, sillä järjestötutkimuksen vastaajista yli 90 prosenttia oli tekemisissä toisten ihmisten kanssa vähintään puolet työajastaan, vaikka yksin työskenteli noin 70 prosenttia. Melko paljon tai erittäin paljon omaa työtä koskeviin järjestelyihin ja oman työn tekemisen järjestykseen työpaikalla saattoi vaikuttaa noin kaksi kolmasosaa ja työtahtiin 90 prosenttia. Sen sijaan siihen, millaista työtä tekee, saattoi vaikuttaa vain joka kuudes. 2.2 Edunvalvontaa Palkat Useimmissa työpaikoissa työntekijät totesivat, että alan yleinen ongelma on palkkataso. Kymmenen vuotta olen ollut alan töissä ja palkka on 10,53 tunti, joten ei siinä hurraamista ole. Toisaalta siivoustyötä toisena työnään tekevä, siis alalla tilapäisesti työskentelevä totesi: Palkkaa saan 9 euroa tunnilta, ja sen ok. Teen tätä toisena työnä maksaakseni asuntolainan pois, vielä vuoden verran. Kaikki haastattelut tehtiin Etelä-Suomessa, jossa yleinen käytäntö ainakin haastatelluissa yrityksissä oli keväällä 2008 maksaa yli työehtosopimuksen minimien tuntipalkkojen vaihdellessa kahdeksasta eurosta kahteentoista. Palkat ylittivät kaikissa haastatelluissa yrityksissä työehtosopimuksen minimin. Yksinäisissä tai parityökohteissa toimittiin yleensä urakkaperiaatteella. Yhdessä yrityksessä (2E) oli käytössä kuukausipalkka. Useimmat oma-aloitteisesti sopimuspalkkatasoa kommentoineista työnantajista pitivät sitä liian alhaisena ja käytännön palkkataso olikin jokaisessa yrityksessä tes-tason minimejä korkeampi. Kuitenkin kilpailutilanteissa työkohteista mukana on yrityksiä, jotka tarjoavat töitä tes-palkkatason pohjalta. Tästä syystä yleinen käsitys oli, että tes-palkkoja tulee nostaa. Syinä oli, että palkalla tulee tulla toimeen, hyvän työvoiman saaminen alalle ja alan arvostuksen nousu. Esim. näin: Valtaosa Suomen kansallisomaisuutta ovat kiinteistöt, keskiaikaisista kirkoista hartiapankkitaloihin. Niiden kunnossapitäminen on aivan välttämätöntä. Kunnossapidon yksi alue on siivoustyö, jolla pitäisi olla tämän tehtävän mukainen arvostus. Arvostuksen tulisi näkyä myös palkkauksessa; liitot nostamaan siivoustyön palkkaa, niin työvoimaongelmatkin katoavat ja alan kehityskin nopeutuu. (2H, työnantaja) Palkat pitää saada nousemaan. Nykyisillä ei tule toimeen varsinkaan pääkaupunkiseudulla. Yksi pieni työnantaja ei pysty paljon nostamaan nykyisessä kilpailutilanteessa. Liitot asialle. (2G, yrittäjä, työnantajaliiton jäsen)

16 14 SAK Tutkimustieto 2/2009 Periaate sopimuspalkkojen nostosta hyväksyttiin yrittäjien keskuudessa yleisesti, mutta epäilyskin oli alalle voisi ihan reippaat korotukset laittaa, mutta ovatko kotisiivoukset ostajat valmiita maksamaan, vai tekevätkö työn itse, vai syntyisikö alle tes-tason tehtävän halpatyön markkinat (2C, naisyrittäjien jäsen) Pienet yritykset kuolevat, kun vaatimukset kasvavat ja isot alan yritykset määräävät tahdin. Yrittäjän on esim. sunnuntaityöt tehtävä itse, kun ei ole varaa maksaa korvauksia. (2F, yrittäjäyhdistyksen, jäsen) Muita työsuhde-etuuksia Palkan lisäksi muita yrityksissä käytössä olevia työsuhde-etuuksia olivat matkat työpaikalle, työvaatteet ja jalkineet, ravintoetu, suppeaa laajempi työterveyshuolto (2A, 2E, 2F, 2G,2H), liikuntasetelit (2G) ja hieroja kerran kuukaudessa (2C). Yrityksen auto useimmiten yrityksen logoilla varustettu pakettiauto oli enemmistössä yrityksistä työntekijällä kotiparkissa helpottaen näin työmatkoja ja muutakin liikkumista. Esillenousseita tes-tulkintaongelmia Yhdellä työpaikalla työehtosopimuksen tulkintaongelmaksi olivat nousseet arkipyhäkorvaukset keikkatyössä, siis työssä, jossa työhön kutsutaan epäsäännöllisesti silloin, kun työnantaja saa toimeksiantoja. Kun arkipyhä ei osu työjaksolle, on keskusteluun noussut pyhäpäivän korvausvelvollisuus. (2A) Samoin oli ongelmia kohdattu sairausloma-asioissa keikkatyössä, kun sairastuminen ei tapahdu työnteon hetkellä. Myös soviteltu päiväraha keikkatyössä on ongelmallinen, kun työtuntien määrä vaihtelee ja työjaksot ovat esim. viikon mittaisia tai kolmen viikon mittaisia. Näissä tapauksissa kuukauden tulo on pienempi kuin tilanteessa, jossa työtä on tarjolla kuukausittain kahden viikon jaksoissa ja soviteltu päiväraha osaltaan tukee toimeentuloa. 2.3 Järjestäytyminen ja yhteystoiminta (Järjestäytymisestä haastatelluissa yrityksissä tarkemmin katso taulukko sivuilla 19 ja 20.) Haastateltujen työntekijöiden keskuudessa ammatillinen järjestäytyminen PAM:iin ei ollut pääsääntö. Yksi oli Metalliliiton jäsen (2A), peruna menneiltä ajoilta. Tässä länsisuomalaisessa yrityksessä työnantaja suosi järjestäytymistä, ja monet olivat PAM:n jäseniä. Ne, jotka eivät olleet ammatillisesti järjestäytyneitä, olivat järjestäneet työttömyysturvansa YTK:n välityksellä. Työttömyyskassa olikin tässä tapauksessa välttämätön sovitellun päivärahan saamiseksi, kun työmäärä keikkaluontoisessa työssä vaihteli suuresti. Yksi, iltatyötä toisena työnään tekevä, oli verohallinnon STTK:laisen liiton jäsen (2C). Hän arveli muiden kokoaikaisten työntekijöiden olevan PAM:ssa, mutta ei tiennyt varmasti.

17 SAK Tutkimustieto 2/ Yksi haastatelluista oli PAM:n jäsen (2E). Tämä miespuolinen työntekijä oli maahanmuuttaja, jonka liittojäsenyys oli syntynyt edellisessä työpaikassa, suuressa siivousyrityksessä. Muiden tämän työnantajan (joka ei ollut vähimmässäkään määrin ay-vastainen) työntekijöiden järjestäytymisestä ei ole tietoa. Loput viisi haastateltua työntekijää olivat ay-liikkeen ulkopuolella. Heistä yksi oli omistajan poika (2F) ja yrityksessä työskenteli käytännössä vain perheenjäseniä. Yksi oli omistajan tytär (2B), ja tässä yrityksessä hän arvioi vain harvan olevan liiton jäsen. Kaksi haastatelluista oli muutoin vain järjestäytymättömiä; toinen heistä (2G) oli varmistanut työttömyysturvansa yksityisessä työttömyyskassassa ja oli työpaikkansa työsuojeluvaltuutettu; muista työntekijöistä hän arveli joidenkin olevan PAM:n jäseniä. Yksi oli yrittäjä (2H) ja työskenteli näin isommalle siivousyritykselle alihankkijana; tässä länsisuomalaisessa yrityksessä muut kuusi työntekijää olivat eri liitoissa, kuten haastateltava asiaa kuvasi. Puolessa haastatelluista yrityksistä todennäköisesti enemmistö työntekijöistä oli PAM:n jäseniä; näissäkin oli myös järjestäytymättömiä, jotka olivat järjestäneet työttömyysturvansa YTK:n kautta. Työpaikoista yhdelle oli valittu työnantajan aloitteesta työsuojeluvaltuutettu, joka oli yksityisen työttömyyskassan jäsen (2G).Luottamusmiestä ei ollut yhdelläkään työpaikalla. Länsisuomalaisissa yrityksissä joista toinen tosin toimi pääsääntöisesti pääkaupunkiseudun kohteissa järjestäytyminen oli paremmalla tolalla kuin muualla, mutta ammattiliittojäsenyys ei ollut niissäkään pääsääntö. Varmasti työtovereidensa jäsenyyksistä ei tiennyt yksikään haastateltava, joten asia ei liene keskustelujen tärkeimpiä asioita silloin, kun työntekijät kohtaavat. Yleensähän työntekijät työskentelivät yksin tai työpareittain. Usealla työnantajalla (2B, 2D, 2F), oli kokemusta ammattiyhdistystoiminnasta ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Kaikkien työnantajien suhtautuminen järjestäytymiseen oli positiivinen. Näin asian olivat ymmärtäneet myös työntekijät. Yhdessä yrityksessä (2G)- vaiheessa, jossa työntekijöitä oli enemmän - koetettiin etsiä luottamusmiestä työntekijöiden joukosta, mutta vapaaehtoista ei löytynyt. Työnantaja omalta puoleltaan suhtautui rohkaisevasti luottamusmiehen valintaan. Se, että ay-jäsenyys ei ole edes lähimmän työtoverin tiedossa osoittanee, että asia ei ole merkittävän kiinnostuksen kohteena. Tämän raportin yhteenvedossa on suhtautumiskysymyksiä käsitelty laajemmin. 2.4 Viestiä ay-liikkeelle 2A, työnantaja: Osa on töihin tarvittaessa kutsuttavia, ja heillä jää sitten tietenkin osa kuukaudesta työttömäksi niin tietyissä liitoissa korvausten maksukäsittelyt viipyy liian kauan eli nää ihmiset on vähän ahdingossa.

18 16 SAK Tutkimustieto 2/2009 Haastattelija: Onko PAM tällainen liitto, jossa ne viipyvät kauan? 2A, työnantaja: On. Varsinkin silloin kun ihminen hakee sitä ensimmäisiä kertoja tai ensimmäistä kertaa, niin käsittelyaika on tuhottoman pitkä, että käsittely pitäisi nopeuttaa. Ne maksetaan puolentoista kahden kuukauden viiveellä, jopa yli se on kohtuutonta. Kun liiton työttömyyskassa saa nämä työntekijöiden raha-asiat hoidettua liukkaammin niin se riittää mulle. 2A, työntekijä: No meidän keikkatyöläisten taholta mä lähettäisin SAK:lle terveisiä, kun tällaisia työntekijöitä on olemassa (me ei todellakaan olla ainoat), niin pitäkää siitä työntekijäporukasta myös huolta, että niillä on selvät sopimukset myös olemassa, vaikka työ on silppumaista. Ne jäävät monessa asiassa roikkumaan sinne johonkin tiedä mihin sopimuksiin. Jos ei ole hyvä työnantaja niin kukaan ei pidä huolta niistä ja välttämättä työntekijöistä kaikista ei ole oman etunsa valvojaksi eikä pysty omia puoliaan pitämään, meitä on myös hiljaisia, jotka ei saa ääntään kuuluviin. 2B, työnantaja: No, jaa tääkin on nyt sitten sillä lailla, että varmaan ihan hyvin on kaikki neuvottelut mennyt, et tätä viimeisintä työehtosopimusta nyt on jouduttu vähän aikaa ootteleen, mutta olihan se aikamoinen kädenvääntö. Mut niinku mä sanoin niin mä oon kyllä kaikille meidän tytöille sanonut, että liittykää nyt johonkin liittoon, että ihan sen takia kun ei koskaan tiedä näistä tilanteista, mitä tapahtuu, et on ainakin se turva. 2C, työnantaja: No, mä olen kaikille kehottanut, että heti pitää liittyä liittoon kun tulee töihin, mutta se, että suurin osa on valinnut kuitenkin tämän ns. Loimaan kassan, ihan sen vuoksi, että siinä on halvin hinta, ja tavallaan sitten samat edut sillä tavalla, että saa sen ansiosidonnaisen päivärahan jos jää pois. Mulla on sattunut silleen, että yksi työntekijä oli neljä kuukautta töissä ja jäi sairaslomalle, eikä pystynyt tekemään siivoustyötä, niin sitten, no mä otin sen sitten meille kotiin lastenhoitajaksi ja me saatiin sille sitten riittävä tulotaso ja nykyään hän opiskelee uutta ammattia sitten, että kyllä ne on hyvät systeemit mitä on luotu. 2C työntekijä: Ehkä pitäisi panostaa enemmän noihin, saada ne niin kuin mukaan alusta saakka, kun ne rupee yleensäkin sitä uraputkea itselleen tekemään. 2E työnantaja: No se on sama, että pienille pitää antaa mahdollisuudet. Tämän kilpailutuksen tarkoitushan oli se, että tehdä niin kuin tasapuoliset mahdollisuudet. Se ei ole enää tasapuolista, kun on isot vastaan pienet. Nyt kun olen ollut noilla tarjouskierroksilla, niin siellä on nämä Suomen viisi isointa siivousliikettä ja minun firmani. Minähän niin kuin pärjään kun koulutusta, mutta kun ajattelee vaikka maahanmuuttajan perustamaa siivousyritystä, ei heillä ole julkiselle puolelle mitään mahdollisuutta. Jos SAK keksisi jonkun vastaavan luokittelujärjestelmän kuin nämä luokituslaitokset, että on hyvä työnantaja tai reilu työnantaja. Nyt katsotaan vain hintaa, eikä kiinnostuta, että mistä se henkilökunta tulee ja kuinka se voi että kunhan hinta on hyvä ja luottoluokitus kunnossa niin saatte kohteen. Haastattelija: No

19 SAK Tutkimustieto 2/ tämä on oikein hyvä idea, ruvetaan kehittelemään tätä eteenpäin. Jos ois semmonen, että työntekijät saisi itse päättää, että me halutaan meidän työnantajalle tuollainen ja sitten se menee tietysti siihen, että työnantaja käskee, että nyt menette tuollaisen hakemaan, että nyt haette mulle kunniamerkkiä joo. 2E, työntekijä: Ammattiyhdistysliitto on semmosta, että jos tulee joskus työttömäksi, sieltä saa vähän apua. Palkinto pomolle tekee firman tutuksi koko Suomessa. Meillä on pieni firma mutta voi olla joskus isompi palkitseminen on ihan tervetullut. 2F, työnantaja: No pikkaisen pitäisi ruveta ajattelemaan pieniä yrittäjiä enemmän. Ei pienillä yrittäjillä o le varaa maksaa kohta enää palkkoja. Pienet yritykset rupee kuolemaan, koska ei ole varaa maksaa työntekijöille palkkaa, ei yrittäjät jaksa iät ja ajat vetää. Et kyllä vaan se kierre tulee sieltä pikku hiljaa. Puhutaan, että no isoilla yrityksillä isoilla ketjuilla on asiat ihan erikseen. Mut ei, ei pienet voi sillä lailla maksaa niitä kaikkia lisiä ym. Että on pakko tehdä itse sunnuntait töitä, nyt kun on tullut sunnuntaikauppa,, että pikkasen täytyisi ajatella pieniä yrittäjiä. 2F, työntekijä: Sanotaan nyt niin, että tuollaisella isoilla työpaikoilla se on hyvin helppoa ja varmasti siellä niin kuin tulee helposti liityttyä liittoon, koska siellä tuota on ihan erilailla näkyvästi esillä se liiton toiminta. Mun mielestä pitäisi entistä enemmän liiton tulla ulospäin, suunnata enemmän nuorille, että ei elä sellainen käsitys ukkokerhosta. Toinen asia on, mikä minua itseäni on niin kuin hieman ärsyttänyt on se, että yritetään vetää yhtäläisyysmerkkiä esimerkiksi SAK:n ja SDP:n välille. Että se on asia, joka karsii varmasti monia sellaisia, jotka olisi ehkä aikeissa liittyä, mutta tuota kun se koetaan tällaiseksi, että siinä on puolue jotenkin taustalla tai muuta niin se on huono asia. 2G, työnantaja: Mä koen itse monesti, että mä olen enemmän se työntekijä kun se työnantaja. Mä luulen millä, että se raha on millä saadaan enemmän työn arvostusta tälle alalle. Me ollaan avustettu asunnon hankinnoissa,ja jos on ollut tarvetta niin muutoinkin autettu. Kun ihmisten elämäntilanteet muuttuu niin niissä yritetty joustaa, että jos heillä on vapaan tarvetta niin lähes aina se yritetty järjestää niin että saa sen. Ja tuota pyrin siihen, etten ainakaan nipota mistään turhasta, ja ettei pilkkua viilata puolin ja toisin Pyrin antamaan hyvää palautetta on tietenkin mukava antaa kun sitä saa asiakkailta, että soitan hei, tuli sulle kiitosta. Se ollaan päätetty, että lapset ei tätä jatka, että on helpompikin tapa tienata leipäänsä. 2G, työntekijä: Nuorten asiat, lapsiperheiden asiat, kaikki tällaiset ayliikkeen hoitoon 2H, työnantaja: Jäsenmaksut pienemmäksi, ne on ihan hirveen isot. Kun ottaa huomioon mitä työntekijät sillä saa, ainakin tällaisessa yrityksessä missä ei koskaan tuu mitään selkkauksia. Ei tarvita oikeusihmisiä eikä mui-

20 18 SAK Tutkimustieto 2/2009 ta. Ihalainenkaan ei pysty mitään tekemään, että siivousalalla palkat esim. että isommat pystyisi maksamaan vähän enemmän palkkaa työntekijöille.

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio Kaupan päivä 2014 KESKO Puheenjohtaja Ann Selin 20.1.2014 PAM lukuina Jäseniä 230 000 Ammattiosastoja 182 Luottamushenkilöitä noin 5 000 42 työehtosopimusta ja

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Nuori ay-jäsen. Miltä nuoren maailma näyttää SAK:n vuoden 2005 järjestötutkimuksen valossa

Nuori ay-jäsen. Miltä nuoren maailma näyttää SAK:n vuoden 2005 järjestötutkimuksen valossa 00 Nuori ay-jäsen Miltä nuoren maailma näyttää SAK:n vuoden 005 järjestötutkimuksen valossa Syyskuu 00 Lisätiedot: Merike Ottosson merike.ottosson@sak.fi puh. +58 0 77 07 SAK, PL 57, 005 Helsinki Tilaukset:

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Raportin kohderyhmä: Yrityspalvelu Pirjo Lundeqvist Oy Vastaajia yhteensä: 19 1 Raportin lukuohjeet - Raportin alussa näytetään tää indeksit: it Indeksi tarkoittaa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

RECONOS. Reconos Oy HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2010

RECONOS. Reconos Oy HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2010 RECONOS Oy HENKILÖSTÖTUTKIMUS 21 Ky Puh: 9-6969 274 PL 8, Aleksanterinkatu 17 Fax: 9-6969 2741 HELSINKI E-mail: kari.ehari@reconos.fi Oy Henkilöstötutkimus 21 LOPPURAPORTTI 1.1.21 Oy ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Työkaluja piilotetun työn löytämiseksi Ja kokemuksia työharjoittelusta yms.

Työkaluja piilotetun työn löytämiseksi Ja kokemuksia työharjoittelusta yms. Työkaluja piilotetun työn löytämiseksi Ja kokemuksia työharjoittelusta yms. Työt piilossa, mitä tehdä? 2/3 3/4 työpaikoista ei ilmoiteta vaan täytetään muilla menetelmin. Suurin osa piilotyöpaikoista täytetään

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUT RY. Ratkaisut eduksesi, työnantaja.

KIINTEISTÖPALVELUT RY. Ratkaisut eduksesi, työnantaja. KIINTEISTÖPALVELUT RY Ratkaisut eduksesi, työnantaja. Historiaa. Kiinteistöpalvelut ry Perustettu 2002 Perustajajärjestöt Kiinteistöpalvelualat KIPA ry Kiinteistötyönantajat KITA ry Suomen Kiinteistöpalveluyritykset

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot