S STEVIS F I N N S T E V E N T I E D O T U S - J A U U T I S L E H T I

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S 2 2003 STEVIS F I N N S T E V E N T I E D O T U S - J A U U T I S L E H T I"

Transkriptio

1 S STEVIS F I N N S T E V E N T I E D O T U S - J A U U T I S L E H T I 1

2 S i s ä l l y s l u e t t e l o S TEVIS PÄÄKIRJOITUS... 3 FINNSTEVEN TIEDOTUS- JA UUTISLEHTI Julkaisija: FINNSTEVE OY AB PL 225 (Saukonkuja 5) Helsinki Puh Päätoimittaja: Leena Liuskanto VUOSAAREN SATAMA TOTEUTTAA UUDET AJATUKSET... 4 VUOSAARI SATAMAOPERAATTIRIN NÄKÖKULMASTA... 5 TUONTITERMINAALIN TOIMINNAN ALOITTAMISESTA 30 VUOTTA... 6 LETKEÄÄ AJATUSTENVAIHTOA ASIAKKAIDEN JA TUTTUJEN KANSSA... 8 SIMULAATIOMALLI AVUKSI SATAMATOIMINTOJEN SUUNNITTELUUN... 8 AJATUKSIA KULJETUSKETJUN KEHITTÄMISESTÄ... 9 ASIAKKAILTA KUULTUA LEOPARD-PANSSARIVAUNUJEN KULJETUKSET TURUN KAUTTA KARI LINDHOLMIN 45 VUOTTA SATAMASSA SATAMA KOTIMAISESSA ELOKUVASSA UUTISIA Ulkoasu: Got You Oy TERMINAALI-ILMOITUKSET EXTRANETISSÄ FINNSTEVE LYHYESTI Painopaikka: STAR-OFFSET Oy Helsinki ISSN Kansikuva: Soile Kallio ja Suomen elokuva-arkisto

3 P ä ä k i r j o i t u s KULJETUS-LOGISTIIKKA näyttelyyn toukokuussa tutustui neljän päivän aikana yhteensä logistiikan ammattilaista. Finnsteve esiintyi messuilla kahdella osastolla pääsatamiensa palveluntuottajana, Turun sataman sekä Helsingin sataman yhteisosastoilla. Kuljetusnäyttelyssä Finnsteve esitteli viimeaikaiset hankkeensa kuljetusketjun yhteensopivuuden kehittämisessä. Lisäksi järjestimme Teemaseminaarin Kuljetusketjun kehittyminen Asiakkailla oli jälleen myös mahdollisuus tutustua Helsingin satamiin järjestämillämme kiertoajeluilla. Näyttelyssä esiteltiin ensimmäistä kertaa: - Vuosaaren simulaatiomalli - Terminaali-ilmoituksen Extranet-palvelu webissä sekä - terminaali-ilmoituksen XML/EDI sanomakuvaus - Suuryksiköiden kuvatietopankki extranetissä - Suuryksiköiden SMS tekstiviestikysely Esittelemämme palvelut ovat jo pilot-käytössä ja laajentuvat syksyllä tuotantokäyttöön. Vuosaaren simulointimalli on valmis ja simulointiajot eri parameterillä on aloitettu. Simuloinnilla tavoittelemme oikeaa lastinkäsittelyratkaisua Vuosaareen. Aiemmin keväällä Finnsteve on esitellyt GATE 24 h -hankettaan sekä toiminnan hallinnan projektiaan. Toiminnan hallinnan projektilla tähtäämme parempaan omien prosessien ketjuttamiseen ja siihen, että eri prosessivaiheista pystymme avaamaan aiempaa paremmat yhteydet asiakkaiden kuljetustenhallinta- ja suunnittelujärjestelmiin. Lupasimme kuljetusketjun yhteensopivuuden olevan strateginen valintamme; tätä olemme nyt entistä suuremmalla panostuksella toteuttamassa. Eikä pelkästään kuljetustiedon välitystä koskevana vaan myös kaikkien kuljetusalalla työskentelevien asiakkaidemme ja finnsteveläisten osaamisen kehittämiseen tähtäävänä. Osapuolien työntekijöiden osaaminen on heikentynyt kun puhutaan ketjun suuntaisesta horisontaalisesta osaamisesta. Kuljetusketjun toimintaa voi kehittää vain yhdessä. Kuljetusnäyttely oli oiva paikka välittää tietoa asiakkaillemme ja kuljetusketjun osapuolille tavoitteista ja hankkeista. Syksy on näiden asioiden toteuttamisen aika: Finnsteve tulee avaamaan edellämainitut tiedonvälitystä parantavat palvelunsa, ja esittelemme Gate 24 h -hankkeen konkreettiset syksyn toimet. Palvelumme ja tiedonvälityksemme paranee oleellisesti, mutta ei ilman asiakkaidemme myötävaikutusta. Finnsteve tulee pyytämään tarkkaavaisuutta ennakoivan tiedon välitykseen. Varustamoviitteet ja kontin sinetöinti ovat myös syksyn aiheita. Vajavaisella tiedolla satamaan yksiköitä tuovalle tarjotaan mahdollisuus selvittää asiat ennen satamaan saapumista. Terminaaliin otetaan vastaan yksiköt joiden tiedot ovat minimivaatimukset täyttävät. Tämä ei tule vaatimaan asiakkailtamme mitään uutta vaan pelkästään niiden sovittujen asioiden noudattamista, joista olemme informoineet viimeiset kaksi vuotta. Haasteita riittää taas lomien jälkeen. Mutta ladataan nyt ensin akkujamme! Tämän tällä kertaa myös historiaa sisältävän kesälehden myötä haluamme toivottaa kaikille asiakkaillemme, työntekijöillemme ja sidosryhmillemme hyvää kesää. FINNSTEVEN PANOSTUS KULJETUSKETJUN KEHITTÄMISEEN VUONNA 2003 Kuljetustiedonvälityksen skenaario Termis, sähköinen terminaali-ilmoitus Extranet ja XML-ratkaisut Lisäpalvelut, online-seuranta yksiköstä SMS-kyselyt yksiköstä Kuvatietopankki extranetiin Verkkolaskutus Vuosaaren lastinkäsittelymallin simulointi Teemaseminaarit "kuljetusten kehittyminen" Kuljetusalan koulutusratkaisujen kehittäminen Petteri Sammalisto 3

4 VUOSAAREN SATAMA TOTE KULJETUSKETJUSSA JA Kuljetusketjun kehitystyötä tehdään yrityksissä kaiken aikaa. Uusi satama antaa aivan uudenlaisen sysäyksen merkittävään prosessien virtaviivaistamiseen. Vuosaaren tapauksessa voi hyvällä omallatunnolla käyttää termiä re-engineering sen todellisessa merkityksessä. 4 Kuljetusketjun kehittämiseen kohdistuu jatkuvasti enemmän toiveita. Moni niistä liittyy kuljetustiedon parempaan hallintaan ja ennakoivan tiedon käyttöön koko kuljetustapahtumassa. Kuljetustiedon ehdoton oikeellisuus, eheys ja luottamuksellisuus, mutta toisaalta läpinäkyvyys luovutusketjussa aina seuraavalle osapuolelle, vaatii osapuolilta paljon. Myös infrastruktuurin ja tavarankäsittelytekniikan odotetaan parantuvan. Tavaraturvallisuutta ja turvajärjestelmiä vaaditaan parannettavaksi. PUHDAS PÖYTÄ Aivan kuin aloittaessani kirjoittaa tätä artikkelia on edessäni tyhjä ruutu, niin Vuosaaren kohdalla on puhdas pöytä. Ensimmäisen kerran Suomeen rakennetaan uusi suuryksikköliikenteen satama kompromisseitta. Nyt ei olla laajentamassa vanhaa satamaa eikä rakentamassa konttiterminaalia muun satamatoiminnan yhteyteen. Maayhteydet ja väyläyhteydet sekä toimintojen sijoittuminen tehdään yksikköliikenteen ehdoin. Sataman rajat on määritelty sataman sisäinen infrastruktuuri ja suprastruktuuri pystytään suunnittelemaan parhaan tiedon mukaan optimaaliseksi. Uudella satamalla on myös toinen lyömätön etu: Meille satamassa operoiville on vihdoinkin selkeä ja konkreettinen tavoite ja tavoiteaikataulu. Motivaatio ei juuri voisi olla parempi. Ammattilaisilla on nyt mahdollisuus näyttää osaamisensa. ETUJA OPERAATTORIN TOIMINTAAN Finnsteven Helsingin toiminnot voidaan nyt keskittää yhteen paikkaan. Sataman osatoiminnot sijoitetaan liikenteeseen nähden luontevasti. Konttien, flättien ja pyörillä kulkevien roro-lastien; perävaunujen, rekkojen, autojen, koneiden sekä lauttavaunujen käsittelyalueet laivan purusta - yksiköiden luovutukseen ja vastaanotosta laivan lastaukseen saadaan ihanteelliseksi prosessin kannalta. Sataman liitännäisalue palvelee jakeluvarastoinnissa ja tavaran jatkojalostuksessa. Sataman suuret kappaletavaraterminaalit palvelevat suuryksiköitävän lastin (kontteihin, flateille, lauttavaunuille, junavaunuista, autoista) tarpeita. Osatoimintojen selkeä sijoitus luo samalla pohjan hyvälle tavara- ja henkilöturvallisuudelle. Uudet kiristyvät vaatimukset satamien ja alusten turvajärjestelmille voidaan toteuttaa minimoiden esteet tavarankululle. HAASTEITA OPERAATTORILLE Siirtyminen Vuosaareen ei ole tietenkään yksinkertainen asia. Jo hyvin pian on tehtävä päätöksiä, ja oikeita päätöksiä, yksiköiden käsittelytekniikasta. Sitä ennen on lyöty lukkoon sataman osa-alueet, laiturit, junakiskot ja maayhteyksien liittymäalueet. Satamaoperaattori ottaa vientiyksikön suunnitelman mukaiseen ohjaukseen sataman operatiivisella portilla. Portin merkitys on niin suuri, että Finnsteve on päättänyt testata kehittämäänsä ratkaisua jo ennen Vuosaareen siirtymistä Länsisatamassa. Kristallipalloa meillä ei ole, on osattava tehdä oikeaan osuvia päätöksiä henkilöstömme ammattitaidon ja asiakkaittemme tietotaidon avulla sekä kehittyneimmillä mahdollisilla apuvälineillä. Finnsteve on mallintanut ja rakentanut yhdessä kokeneen kumppanin, Cybercuben, kanssa avukseen simulointiohjelman. Pystymme nyt simuloimaan todellisilla lähtötiedoilla, laiva-aikatauluilla ja lastikoostumuksilla eri lastinkäsittelymenetelmiä

5 UTTAA UUDET AJATUKSET SATAMAOPEROINNISSA sekä arvioimaan niiden hyötyjä ja investointien suhdetta käyttökuluihin. MITEN UUSI SATAMA AUTTAA RATKAISEMAAN ASIAKASTARPEET? Vuosaaren sataman tulee luoda asiakkaalle etuja. Uusi infrastruktuuri, satamien yhdistyminen, tarkkaan arvioidut käsittelymenetelmät, automaation harkittu ja testattu käyttö ovat eittämättömiä positiivisia asioita. Sataman läpikulkevan liikenteen kapasiteetti kasvaa. Keskittyvä liikenne luo suuruuden etuja. Liikenne on entistä tasapainoisempaa, jolloin kuljetusyksiköiden ja -välineiden käyttö tehostuu ja frekvenssit paranevat. Liikenneyhteydet ovat parantuneet, satama on ihanteellisessa paikassa takamaahansa nähden. Tehokkuus kasvaa ja palveluajat lyhenevät. Tavaraan, yksiköihin ja liikennevälineisiin sitoutunut pääoma on tehokkaammassa käytössä. Kuljetuskustannukset siis laskevat. YMPÄRISTÖ Kiistämätön tosiasia on myös se, että tämän ympäristöystävällisempää satamaa ei ole Suomessa tuskin Euroopassakaan koskaan rakennettu. Kuljettaminen rasittaa aina ympäristöä, sitä ei voi kieltää, mutta vähiten kuormitusta ympäristölle syntyy silloin, kun kuljetusketju on mahdollisimman tehokas. Asiakkaan etu on myös ympäristön etu. Vuosaaren satama on lähinnä Suomen suurinta kulutusaluetta, ihanteellisesti keskustan ulkopuolella ja pääliikenneväylien varrella. Petteri Sammalisto VUOSAARI SATAMAOPERAATTORIN NÄKÖKULMASTA Näkymät 2008: - Liikennevirrat keskittyvät - Merten moottoritiet - Sopivimmat satamat - Tehokkuusvaatimukset kasvavat - Uudet innovaatiot, automaatioratkaisut käyttöön - Kustannustehokkuuden parantaminen - Uudet työaikamallit - 24/7 palvelu ja joustavat työajat Haasteet satamatoiminnalle: - Vaatimukset kasvavat koko ajan - Huipputurvallisuus - Nopeus - Toimintavarmuus - Poikkeamien hallinta - Jatkuva läpivirtaus, 24 h Satamaoperaattorin tavoitteita: - Joustavuuden lisääminen - Tehokkuuden parantaminen - Uuden teknologian soveltaminen - Kuljetustiedon välittäminen, tiedotus toimeksiantojen etenemisestä - Kilpailukykyiset hinnat - Asiakkaalle edullisimman ratkaisun etsiminen Tekniset ratkaisut : - Kontinkäsittelyn simuloinnit - Puoliautomaattinen kontinkäsittely - Ketjutettu kuljetustiedon välitys, suunnittelutiedot - EDI, XML-EDI, extranet tiedonvälitystavat - VLAN verkot - Automaattiset tunnisteportit - Etätunnistus yksiköille, lastille - Elektroninen sinetti - Gate 24 h - Toiminnallisesti läpinäkyvä portti niille joilla asiat ovat kunnossa. - Palvelupisteet niille joiden asiat vaativat selvittämistä. - Suljettu satama niille jotka eivät ole oikealla asialla. Ennakoiva tieto ja tarkemmat pelisäännöt: - Ennakoivan kuljetustiedon käyttö suunnittelussa on nykyaikaisen kuljetusketjun toimivuuden perusta. - Kuljetusketjun osapuolien suunnittelutieto ketjutetaan. - Ennakoivan tiedon puute tai virheet tiedossa ohjaavat ennakoidusti kuljetuksen sivuun. - Tietovirheistä tai puutteista vastaa tiedosta vastuullinen. - Puutteellinen tieto ei saa häiritä muuta liikennettä. - Ennakoiva tieto säästää aikaa ja vaivaa. Saavutettavat toiminnalliset hyödyt - Tehokkuus ja toimintavarmuus paranevat - Säästöt kuljetusajassa = kustannuksissa - Satamatoiminnan hallittavuus tehostuu - Laivojen satamassaoloaika lyhenee - Läpivirtaus tehostuu - Ennakoitavuus paranee Palvelutuotannossaan Finnsteve tähtää huippusuorituskykyyn suuryksikköliikenteen 1) toimintavarmuudessa 2) tehokkuudessa 3) kannattavuudessa. - Asiakkaiden tarpeet ja kuljetusketjun tarpeet toteutuvat kun osapuolien toiminta on yhteensovitettu kuljetustiedon ja tavarankäsittelyn osalta. - Yhteensopivuuden kehittäminen on Finnsteven strateginen valinta. 5

6 TUONTITERMINAALIN TOIMINNA M/S HANS GUTZEIT POSEIDONIN TRANSBALTICA 6 Kun 1970-luvun alussa silloiselle Finnlinesille oli valmistumassa toinen ns. Finnflow-luokan alus ja tarvittiin Sompasaareen tuonnin lisääntymisen myötä lisää lämmintä varastotilaa, jota satamalaitos oli aiemmin rakentanut tarpeen mukaan, ei kaupunki nyt ollutkaan halukas investoimaan uusiin satamavarastoihin. Kaupungilla oli tuolloin Sompasaaressa kaksi varastorakennusta S 1 ja S 2, jotka ovat käytössä edelleenkin. Oy Åkerman Ab oli 1969 rakentanut vientiä palvelemaan varastorakennuksen S 7, joka oli kylmää varastotilaa. Finnlinesin Itämeren liikenteen piirissä toimi tuolloin idearyhmä, jota johti Itämeren liikenteen johtaja Erkki Kallionpää ja johon kuuluivat mm Finnlinesin terminaalipäällikkö Per-Gabriel von Bonsdorff sekä Karl-Gustav Kaisla, joka silloin myi laivayhtiön palveluksia. Tämän ryhmän piirissä syntyi idea, että ahtaaja rakentaisi tuontiterminaalin ja ryhtyisi hoitamaan lähinnä keskusliikkeiden maahantuomien hedelmien luovutusta. Idea esiteltiin Åkermannin konttoripäällikkö Åke Kindbergille, joka tuohon aikaan hyvin useasti johti yritystä toimitusjohtaja Kurt Ginmanin ollessa moneen otteeseen poissa hoitamassa terveyttään. Kindberg havaitsi idean hyväksi ja päätti, että näin menetellään. Ginman hyväksyi myöhemmin hänen tekemänsä päätöksen. Niinpä Åkerman alkoi rakentaa lämmintä varastoa, joka sai numerokseen S 5. Se valmistui syksyllä Oikeastaan silloin valmistui vain nykyisen S 5:n pohjoisosa. Samaan aikaan valmistui vientiä varten katos S 6, joka on nyttemmin purettu. M/S Hans Gutzeit aloitti liikenteen Lyypekin linjalla syyskuussa Aiemmin linjaa oli Finnlinesin liikenteessä liikennöinyt yksin M/S Finncarrier, jolla oli kolme lähtöä kahden viikon periodin aikana. Nyt lähtöjen määrä lisääntyi kolmeen viikossa. Syksyn aikana valmisteltiin tuontiterminaalin toiminnan aloittamista monissa kokouksissa. Laivayhtiön ja ahtaajan kesken asia oli päätetty jo aiemmin, mutta tullin ja laiturihuollon kanssa tarvittiin monta tapaamista. Näihin tilaisuuksiin osallistui ahtaajan puolelta terminaalipäällikkö Veikko Suonpää ja Pertti Louhula. Tullia edustivat ylitarkastaja Lauri Neovius ja tullimestari Viljo Riihimäki. Laiturihuollon ryhmää veti toimistopäällikkö Valter Ahrapalo. Näissä palavereissa sovittiin tuontilastin jaosta ahtaajan ja kaupungin kesken. Samoin tulli selvitti sen, mitä se vaatii asiakirjoilta ja miten tuontiterminaalia ja sinne otettua lastia tulee hoitaa. Niinpä, kun toiminnan aloittaminen sitten tapahtui kaikki olikin hyvin valmisteltua. Terminaalia hoitamaan palkattiin vastaavissa tehtävissä kokemusta saanut Pekka Kaijanlaakso, joka aloitti Liekö johtunut hänen myönteisestä suhtautumisestaan työhönsä ja asiakkaisiin, kun S 5:ta alettiin pian yleisesti kutsua Pekan halliksi. Keskiviikkona M/S Hans Gutzeit toi ensimmäisen lastin, josta ns. omat vastaanotot ja hedelmät otettiin tuontiterminaalin haltuun. Kappaletavarat menivät edelleen laiturihuollon haltuun. Tavaraa oli paljon. Taljareita eli lastinlaskijoita tarvittiin useita Pekalle avuksi. Silloin oli menneillään päärynöiden ja omenoiden passituskausi. Ne eivät olleet vielä vapautuneet, joten paperisotaa riitti. Hyvästä valmistautumisesta johtuen siitä selvittiin kunnialla. Finncarrierin lasti perjantaina alkoi olla jo rutiinia. Taisi tulla sanottua liian komeasti. Neljästä ensimmäisestä laivasta tullille ja laivayhtiölle annettu purkausraportti kirjoitettiin Satamalaitokselta saaduille purkausraporttilomakkeille. Sitten saimme käyttöömme itse suunnittelemamme uudet lomakkeet, jotka tulli oli hyväksynyt. Mielenkiintoinen muutos Satamalaitoksen raportointiin verrattuna oli se, että terminaali ilmoitti purkausraportissaan sen, mitä se oli ottanut haltuunsa, kun Satamalaitos ilmoitti sen, mitä se ei ollut kyseisen laivan lastista ottanut haltuunsa. Oy Stevedoring Ab, jota johti toimitusjohtaja Jarl-Olof Malmström, panosti edelleen enemmän perinteiseen ahtaajan työhön. Stevedo-

7 N ALOITTAMISESTA 30 VUOTTA M/S FINNCARRIER KUVAT: FINNLINESIN ARKISTO ring oli rakentanut vastikään Sompasaareen uuden suuren varastorakennuksen S 3:n. Sen lämmin osa vuokrattiin SHO:n ja United Linesin yhdessä liikennöimälle DFL:lle, jota silloin edusti Fennoscandia Chartering, Hampurin liikenteen terminaaliksi. Täällä tavaran purkauksen fyysisen työn teki Stevedoring, mutta taljauksen ja paperisodan hoiti DFL. Ensimmäinen laiva, joka purki lastinsa Hampurin terminaaliin, oli SHO:n uusi M/S Antares, joka saapui Hampurista kapteeni Hamnströmmin komennossa. Se toi terminaaliin lastin, joka käsitti 275 konossementtiä pääasiassa kappaletavaraa ja aiheutti samantien kaaoksen, sillä terminaali ei vielä ollut valmis ottamaan vastaan tällaistä määrää lastia. Hyllystön rakentaminen oli vasta aluillaan. Hampurin terminaali ei koko sinä aikana jolloin DFL sitä hoiti toipunut kunnolla heti toiminnan alussa saamastaan huonosta maineesta. Åkerman ja Stevedoring ryhtyivät tekemään yhteistyötä , mutta Sompasaaressa toiminta jatkui paljolti entisissä merkeissä aina siihen asti, kun- nes tammikuussa 1975 valmistui S 5:n eteläpäähän jatko-osa. Tähän rakennukseen tuli myös toimisto-osa, johon sijoittui yhteinen työnjohtokeskus sekä Lyypekin terminaalin toimisto. Sitä tarvittiin, kun Åkermannin tuontiterminaalin toiminta laajeni Suonpään suunnitelmien mukaan käsittämään myös Finnlinesin Lyypekin kappaletavaran haltuunoton ja luovutuksen. Toimintaa hallissa tuli hoitamaan Finnlinesin Amerikan terminaalissa aiemmin työskennellyt Håkan Lindén Pekka Kaijanlaakson siirryttyä toisen työnantajan palvelukseen. Stevedoringin terminaali, jota johti terminaalipäällikkönä Rauno Hoivanen, oli tuolloin myös aloittanut SHO:n Lyypekin linjan tuomien omavastaanoton luontoisten erien haltuunoton ja luovutuksen asiakkaille. Toiminta oli kuitenkin kokonaisuudessaan melko vähäistä. Toki SHO:n Juno ja Leo sekä Poseidonin Transbaltica olivat laivoinakin melko pieniä verrattuna Finnlinesin Hans Gutzeitiin ja Finncarrieriin. Kohta alun jälkeen sitä hoiti työnjohtaja Pentti Paajanen. Lyypekin terminaali menestyi mukavasti, mutta ehti toimia siinä muodossa vain pari vuotta, kunnes DFL luopui Hampurin terminaalin pidosta ja Åkerman/Stevedoring otti toiminnan haltuunsa. Tämä tapahtui Terminaalia alettiin nyt kutsua Saksan terminaaliksi, koska sinne tuli Hampurin tuonnin lisäksi myös Finnlinesin Lyypekin tuonti. Oman säväyksensä muuttuneeseen tilanteeseen antoi myös Hampurin liikenteen paluu lauttaliikenteestä konventionaaliseen liikenteeseen. Terminaali käsitteli Saksan linjaliikenteen lisäksi myös suoraan Kiinasta tulevia valtamerialusten kappaletavaralasteja sekä tietenkin Välimeren hedelmälasteja, jotka näihin aikoihin siirtyivät Katajanokalta Sompaan. Kuukausi toiminnan S 3:ssa käynnistämisen jälkeen vaihdettiin nimeä. Kaikki yhtiön toiminta tapahtui siitä eteenpäin Oy Finnish Stevedores Ab:n nimissä. Terminaaliakin kutsuttiin tämän jälkeen Finnsteven Saksan terminaaliksi. Länsisatamassa tuontiterminaalitoiminta pääsi, toki silloinkin varsin vähäisessä laajuudessa, alkamaan vasta aivan 1970-luvun lopussa. Tämä tapahtui lähinnä silloiseen Neuvostoliittoon tai sen kautta muihin maihin kulkeneiden ns. transitolastien tiimoilta. Tuontiterminaalin ensimmäinen hoitaja Länsisatamassa oli Matti Lindqvist. Ennen tuontiterminaalin toiminnan aloittamista olivat ahtausliikkeet nimensä mukaisesti vain ahtausliikkeitä. Ne purkivat ja lastasivat laivoja tai käsittelivät tuonti- ja vientitavaraa muuten fyysisesti. Joku muu organisaatio hoiti aina tarvittavan paperisodan. Tuontiterminaalin toiminnan aloittaminen oli merkittävä taitekohta ja osoitti rohkeutta silloisilta päättäjiltä. Kun Finnsteveä nykyään luonnehditaan satamaoperaattoriksi, on nimitys aivan oikeaan osunut, mutta jostain kehityksen piti alkaa. Tuontiterminaali, jonka toimintaa Timo Hautala nyt terminaalipäällikkönä vetää, on edelleen merkittävä osa uutta toimintaa, vaikka toki senkin muoto on vuosien saatossa huomattavasti muuttunut. Pertti Louhula 7

8 LETKEÄÄ AJATUSTENVAIHTOA Sivujen 8-10 tekstit: Sari Tiiro - Tärkeä alan tapahtuma, jossa näkee tuttuja, niin asiakkaita kuin yhteistyökumppaneita, luonnehtivat keväisten logistiikkamessujen vieraat. Kolmen vuoden välein pidettävä Kuljetus- Logistiikka-tapahtuma järjestetiin 16. kerran. Finnsteve oli messuilla näkyvästi mukana yhdessä JOUKKO HYVÄNTUULISIA MIEHIÄ SATTUI SAMAAN KUVAAN FINNSTEVEN MESSUOSASTOLLA. VASEMMALTA Helsingin Sataman ja FINNLINESIN PETRI POHJANLEHTO, HAMBURG S D FINLANDIN MIKAEL RUHALA, TEAM LINESIN MARKUS RAUTANEN JA VICTOR EKIN TAPANI HÄMÄLÄINEN. Turun Sataman kanssa. ASIAKKAIDEN JA TUTTUJEN KANSSA - Ammatillisesti kuuluu kuvioon, että käy logistiikkamessuilla, kertoi Hamburg Süd Finlandin markkinointi- ja myyntijohtaja Mikael Ruhala. - Messuilla tapaa asiakkaita, alihankkijoita ja kilpailijoita. Finnsteve on yksi yhteistyökumppanimme. Myös Team Linesin myyntipäällikkö Markus Rautanen tuli messuille tapaamaan satamien ja operaattorien väkeä ja asiakkaita. - Kuulumme Finnsteven kanssa samaan FinnLines-konserniin ja olemme myös yhteistyökumppaneita. Rautanen seuraa Vuosaareen satamahankkeen edistymistä aktiivisesti. Finnsteven ja Helsingin Sataman yhteisosastolla ollutta laajaa Vuosaari-esittelyä hän piti mielenkiintoisena. Vuosaaren lisäksi Finnsteven ja Helsingin Sataman yhteisosaston teemoja olivat kuljetusketjun hallinta ja Helsingin sataman vaikutusalue. Finnsteve esittäytyi messuilla yhdessä myös Turun Sataman kanssa. 8 Finnsteven messuosastolla ei voinut olla törmäämättä tietotekniikan lennokkaimpiin, kyberavaruudellisiin hienouksiin. Ihailtavana oli nimittäin Cybercube Oy:n ja Finnsteven kehittämä simulointimalli, jota Finnsteve käyttää Vuosaaren konttisataman toiminnan suunnittelun apuna. - Tavoitteenamme on löytää konttiliikenteen prosessit, jotka Vuosaaressa olisivat tehokkaimpia. Pystymme simulointimallin avulla kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja ja vertailemaan niitä, selvitti Finnsteven kehityspäällikkö Veli Takanen. Suomalainen Cybercube on kehittänyt simulointialustan, jonka avulla asiakkaan SIMULAATIOMALLI AVUKSI SATAMATOIMINTOJEN SUUNNITTELUUN MAANSIIRTOURAKOITSIJA PEKKA KOSONEN JA ENTINEN SATAMA- TYÖLÄINEN RAIMO KUISMA HAMINASTA KUUNTELIVAT, KUN CYBER- CUBE OY:N JORMA HARTIMO ESITTELI FINNSTEVEN KÄYTTÖÖNOTTA- MAA VUOSAAREN SATAMATOIMINTOJEN SIMULOINTIMALLIA. logistiset virrat mallinnetaan ja analysoidaan nopeasti. - Simulaatiota käytetään yhä enemmän monimutkaisten järjestelmien ja ongelmien toiminnan tarkasteluun ja analysoimiseen. Simulaation avulla päättäjät voivat etukäteen ennen investointipäätösten tekemistä tarkastella uutta järjestelmää tai arvioida vanhaan järjestelmään ehdotettujen muutosten vaikutuksia, kertoi Cybercuben Jorma Hartimo. Satamien lisäksi suomalaisyrityksen simulointialustaa on hyödynnetty muun muassa liikenteen, viestiyhteyksien, kaivosten, lentokenttien ja teollisuuslaitosten suunnittelussa.

9 FINNSTEVEN JA HELSINGIN SATAMAN YHTEISOSASTON YKSI KESKEINEN TEEMA OLI VUOSAARI. HELSINGIN SATAMAN YKSIKKÖLIIKENNEPÄÄLLIKKÖ PERTTI NEIGLICK SAI ESITELLÄ UUDEN SATAMAN PIENOISMALLIA ERITTÄIN KIINNOSTUNEELLE JA VASTAANOTTAVAISELLE YLEISÖLLE. AJATUKSIA KULJETUSKETJUN KEHITTÄMISESTÄ EU:n satamapalveludirektiivi tulee, ennemmin tai myöhemmin ja muodossa tai toisessa, ja se näyttää väistämättä lisäävän byrokratiaa, ennusti Suomen Lastauttajain Liiton toimitusjohtaja Jouko Santala seminaaripuheessaan. - Satamaoperaattorien on vastattava markkinoiden haasteisiin lisäämällä entisestään tehokkuutta ja parantamalla palvelujensa laatua ei lakkoilemalla eikä edes lobbaamalla, Santala tiivisti. Kuljetus-Logistiikka- tapahtuman yhteydessä pidettiin myös seminaari Kuljetusketjun kehittyminen Seminaari oli osa Finnsteven ja Helsingin Sataman tietoiskusarjaa, jonka tavoitteena on innostaa kuljetusketjun osapuolia yhteiseen kehitystyöhön. EU:n ministerineuvostolla ja parlamentilla on ollut suuria näkemyseroja satamapalveludirektiivistä, jonka tarkoitus on edistää kilpailua EU-satamien sisällä ja välillä. Neuvosto ajaa lastin itsekäsittelyssä selvästi liberaalimpaa linjaa kuin parlamentti. Lisäksi parlamentti haluaa poistaa luotsauksen kokonaan niistä palveluista, joihin halutaan lisää kilpailua. SATAMATOIMINNOT LÄPINÄKYVIKSI Satamajohtaja Heikki Nissinen johdatti kuulijat Finnsteven atk-päällikön Nils Lambergin esitelmän pariin letkauttamalla lempeästi, että tiedon kuljettaminen on välttämätöntä, tavaran ei niinkään. Huomautuksen takana on Finnsteven lanseeraama ajatus, että tiedon kuljettaminen on vähintäänkin yhtä tärkeää kuin tavaran, ja siksi Finnsteve panostaa merkittävästi tiedonsiirron kehittämiseen. Lamberg korosti, että tiedonkulkua edistävät sähköiset ratkaisut mahdollistavat kaikille kuljetusketjun osapuolille toimintatavan muutoksen. - Finnsteven tavoitteena on tehdä satamatoiminnot läpinäkyviksi muille ketjun osapuolille, kehittää toimintaa yhä enemmän ennalta suunnitelluksi ja antaa muille osapuolille mahdollisuus vaikuttaa tapahtumiin tosiaikaisesti. Ja luonnollisesti haluamme tehostaa omaa toimintaamme. Tiedonsiirrossa EDI on edelleen voimissaan, ja Lambergin mukaan sen kanssa toimitaan vielä pitkään, sillä XML:n ja sen johdannaisten käytännön toteutuksista ei ole tullut ehdotuksia. Esimerkkejä Finnsteven kehittämistä uusista ratkaisuista ovat Internetin kautta tehtävä terminaali-ilmoitus, tuontiyksikön kysely tekstiviestillä sekä kuvat saapuvista ja lähtevistä yksiköistä. Lisäksi Finnsteve testaa Turussa langatonta lähiverkkoa, jonka avulla sataman työkoneiden merkkipohjaiset radiopäätteet voidaan korvata PC:eillä. Tämä taas tekee mahdolliseksi jopa sen, että työkoneiden kuljettajilla on reaaliaikainen yhteys asiakkaisiin. jatkuu seuraavalla sivulla... 9

10 Lamberg tähdensi, että uudet sähköiset ratkaisut asettavat haasteita tiedon turvallisuudelle. - Kuka on oikeutettu tiedonsaantiin Finnsteven järjestelmistä? Kuka saa nähdä kuvapalvelimen kuvia, kuka kysellä tekstiviestillä tapahtumia ja kenellä on oikeus kontin tietoihin? EROON TIEDONKULUN VIRHEISTÄ Euroopassa rautatiekuljetusten osuus on noin 14 prosenttia, Suomessa 25 prosenttia. Rautatie on suomalaisen teollisuuden peruskuljettaja, jonka suurin asiakas on metsäteollisuus 60 prosentin osuudella. Rajanylikuljetuksia on VR:n kuljetuksista jo noin 40 prosenttia, kertoi VR:n aluejohtaja Alpo Alahäivälä. Eniten vaikeuksia rautatiekuljetuksissa aiheuttavat kuinkas ollakaan tiedon kulkuun liittyvät virheet. Tietojärjestelmät ovatkin VR:n tulevaisuuden kehityskohteita nopeuksien noston, 25 tonnin akselipainon ja automatiikan rinnalla. VR pyrkii Alahäivälän mukaan myös kehittämään uusia palvelukokonaisuuksia kumppaneidensa kanssa. FINNSTEVE ESIINTYI MESSUILLA YHDESSÄ MYÖS TURUN SATAMAN KANS- SA. FINNSTEVEN TURUN MYYNTIPÄÄLLIKÖN TOMAS USCHANOWIN (VAS.) SEURASSA PYÖREÄN PÖYDÄN ÄÄRESSÄ SP-PIPESIN SEPPO PALOJÄRVI, LOADMASTERSIN TIINA HAAVISTO, CURRE ORAVAINEN SEKÄ RAISIO YHTYMÄN ISMO PIHLAVA. LOGISTIIKAN OPISKELIJA MIKKO TANHUANMÄKI HALUSI LISÄTIETOA FINNSTEVEN TOIMINNASTA. HÄNTÄ PALVELI MYYNTIASSISTENTTI TUIJA PULLI. ASIAKKAILTA KUULTUA M-realin Kirkniemen tehtaan kuljetuspäällikkö Jarmo Kuningas kuunteli Kuljetusketjun kehittyminen -seminaarin esityksiä ennen kaikkea virkansa puolesta, sillä hän on Suomen Logistiikkayhdistyksen Helsinki-Uudenmaan piirin puheenjohtaja. - Aiheet olivat minulle entuudestaan tuttuja, mutta tapahtuman sosiaalinen luonne on tärkeä. Finnsteven kanssa Kuningas tekee säännöllistä yhteistyötä, johon sisältyy sekä ongelmien ratkaisemista että tulevaisuuteen katsovaa kehitystyötä. Satamaoperaattorin panostus tietotekniikkaan sai häneltä kiitosta. - M-realilla ja Finnstevellä on 30 vuoden mittainen suhde. Finnsteve on kiitettävän aktiivinen ja pyrkii ottamaan kantaa asioihin ja ratkaisemaan ongelmia. Henkilöistähän yhteistyön sujuvuus on paljon kiinni, ja finnsteveläisten kanssa on ollut helppo asioida, Kuningas totesi. Finnlinesin asiakaspalvelujohtaja Ari Rantala kertoi tulleensa seminaarin ammattinsa ja työnsä vuoksi. Hän piti seminaarin tarjoamaa yleisinfoa hyvänä ja Vuosaari-katsausta mielenkiintoisena. Kuljetus- ja logistiikkamessut ovat hänen mielestään tilaisuus alaa koskevan tiedon päivittämiseen. 10 PUOLUSTUVOIMIEN LEOPARD-PANSSARIVAUNUJEN KULJETUKSET TURUN KAUTTA Puolustusvoimat hankkii Saksasta 124 käytettyä Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunua Etelä-Suomen valmiusyhtymien tulivoiman ja liikkuvuuden lisäämiseksi. Ensimmäinen Leopard-taistelupanssarivaunu saapui Suomeen huhtikuun lopussa; loput 123 Leopardia tuodaan maahan useassa eri erässä, ja kaikkien vaunujen on tarkoitus olla maassa elokuun loppuun mennessä. Kuljetukset tapahtuvat Saksan rautateiden (DB) rautatievaunuilla suoraan toimittavilta varikoilta Travemünden kautta Pansion junalauttasatamaan, mistä panssarivaunut toimitetaan lavettikuljetuksina Parolaan. Panssarivaunujen leveyden johdosta telinvaihtokelpoisia rautatievaunuja ei kuljetukseen ollut mahdollista käyttää. Merimatka Travemündestä Turkuun tapahtuu Finnlinesin Finnrider & Finnrunner -junalautoilla. Kuljetuksesta vastaa Danzas ASG Eurocargo Oy. Leopard 2A4 -panssarivaunun pituus on 9,70 m, leveys 3,70 m ja korkeus 2,5 m. Vaunu painaa 55,1 tonnia ja MTU-873 moottorissa on 1500 hv, joka mahdollistaa suurimmaksi tienopeudeksi yli 70 km/h. Vaunun miehistönä on johtaja, ajaja, ampuja ja lataaja. Vaunun pääase on 120 mm vaunukanuuna ja muuna aseistuksena 2 kpl 7,62 mm konekivääriä. Muu varustus käsittää ammunnanhallintajärjestälmän, 16 kpl savunheittimiä, suojelu- ja palontorjuntajärjestelmän sekä pimeänäkölaitteet (valonvahvistin ja lämpökamera). Teksti: Tomas Uschanow Kuvat: Lars Stenius, Danzas ASG Eurocargo

11 KARI LINDHOLMIN 45 VUOTTA SATAMASSA ASIAT HOITUVAT NEUVOMALLA PALJON PAREMMIN KUIN HUUTAMALLA Kun Kari Lindholm tuli nuorena miehenä satamaan töihin 45 vuotta sitten, ei ahtaaja-sanaa tunnettu. Satamajätkiä he olivat kaikki, niin vakituiset kuin huutokonttoriin ilmoittautuneet tilapäiset työntekijätkin. Finnsteven asiakasyrityksissä on töissä entisiä finnsteveläisiä, jotka tuntevat Lindholmin entuudestaan. YSTÄVÄLLINEN PITÄÄ AINA OLLA - Työllisyystilanne muilla aloilla oli tuolloin vaikea, mutta satamaan pääsi tilapäisiin töihin helpommin. Ja palkkakin oli varsin hyvä, muistelee Lindholm, joka nykyisin työskentelee Finnsteven postinkuljettajana ja ulkolähettinä. Armeijan käytyään Lindholm sai vakituisen paikan silloisessa Stevedoringissa, nykyisessä Finnstevessä. Vakituista pestiä avitti ajokortti, sillä autonajotaitoisia tarvittiin muun muassa kuljettamaan miehiä Helsingin eri satamien välillä. Satamassa työskenteli myös naisia, jotka olivat tulleet satamaan sota-aikana, kun miehistä oli pulaa. - Naisiin suhtauduttiin kunnioittavasti, eikä heille annettu raskaimpia töitä. He olivat kuitenkin hyvin riuskoja ja vahvoja, ja kun joku mies väsähti 60-kiloisten kahvisäkkien alle, naisia pyydettiin jeesaamaan. Vuosikymmenten aikana ovat sataman koneet ja laitteet kehittyneet ja niiden määrä kasvanut. Samaan aikaan satamassa työskentelevien ihmisten määrä on vähentynyt dramaattisesti. - Silloin yhtä laivaa lähti purkamaan hengen porukka, nyt tarvitaan vain muutama mies. TEKNIIKKA KEHITTYY, MUTTA MUUTTUUKO IHMINEN? Jos ovat koneet muuttuneet, miten on ihmisten laita? - Alkoholinkäyttö oli tuolloin yleistä ja tupakkaa kului nykyistä paljon enemmän. Myös kielenkäyttö on muuttunut. - Jotkut pomot huusivat, komentelivat ja jopa haukkuivat alaisiaan. Ei sellaista enää näe eikä kuule, päälliköt ovat enemmän asia- ja ohjauslinjoilla. Asiat hoituvat neuvomalla paljon paremmin kuin huutamalla, Lindholm pohdiskelee. Työ satamassa muuttui näkyvästi luvun vaihteessa, kun ensimmäiset koulun käyneet ahtausteknikot tulivat töihin. Kari Lindholm itse ajoi trukkia tuolloin ja muistaa, miten ahtausteknikot osasivat laskea vaijereiden nostokulmia. - Nythän ahtaajat saavat koulutusta koko ajan, työkoneissa on tietokoneet ja ramppimiehilläkin tietokone kainalossa. ASIAKASPALVELU OLI TUNTEMATON ILMIÖ Lindholmin uran alkuaikoina ei tunnettu asiakaspalvelusanaa. - Ahtaajilla oli hyvin vähän tekemistä asiakkaiden kanssa, vaikka asiakkaiden edustajat kävivätkin satamassa valvomassa lastausta ja purkua. Asiakaspalvelusta ei puhuttu toisin kuin nyt, jolloin se on koko ajan esillä. Lindholm pitää nykyistä postinkuljettajan työtäänkin asiakaspalveluna. Osa asiakkaista tietää soittaa Lindholmille suoraan, kun tarvittavat kuljetusasiakirjat ovat noudettavissa. Monissa Asiakkaatkin ovat muuttuneet, ja Lindholmin mukaan parempaan suuntaan. Takavuosina sattui tilanteita, joissa asiakkaan edustaja kohteli Lindholmia kuin ilmaa, mutta Lindholm kertoo valinneensa sellaisen asenteen, että ystävällinen pitää aina olla. - Asiakkaista on pidettävä kiinni, ja minä yritän omalta osaltani kantaa korteni yhteiseen kekoon. Se on niin, että kun firmalla menee hyvin, menee työntekijöilläkin hyvin. Kiire on modernin elämänmenon vitsaus, eikä siltä ole satamakaan säästynyt. - Ennen miehet jäivät työvuoron jälkeen nostelemaan puntteja firman salille tai kerääntyivät satamien välisiin shakkiotteluihin. Nykyisin ihmiset ovat kiireisiä, jotkut välillä hyvin kireitäkin. Tehokkuutta vaaditaan meiltä kaikilta, Lindholm sanoo, katsoo kelloon ja toteaa, ettei hän enää voi jatkaa haastatteluhetkeä, sillä asiakkaat odottavat tärkeitä papereita. Aikataulussa on pysyttävä. Kari Lindholm on palkittu pitkästä urastaan Keskuskauppakamarin ansiomitalilla. Eläkeikään hänellä on kaksi vuotta, ja sen hän aikoo töitä tehdä, jos vain terveenä pysyy. Puheet suomalaisten pitämisestä työelämässä pidempään eivät häntä innosta. Kyllä minulle tämä lähes 50 vuoden rupeama riittää, hän naurahtaa. Sari Tiiro 11

12 SATAMA KOTIMAIS Kotimaisten näytelmäelokuvien klassikot Kulkurin valssista Kivenpyörittäjän kylään sijoittuvat useimmiten maaseudulle. Kaupungissa kukoistavat moraalittomuus ja rappio, kunnon elämää voi viettää vain maaseudun rauhassa. Satama miljöönä ei siis ole kotimaisessa elokuvassa yleinen. Elokuvien kautta välittyy kuitenkin mielenkiintoisia välähdyksiä satamien historiaan. 12 TYÖN SANKAREITA Yksi harvoista suurelta osin satamaan sijoittuvista elokuvista on Matti Kassilan ohjaama Professori Masa, joka sai ensi-iltansa vuonna Tauno Palon esittämä sosiaalipolitiikan professori Matias Kaarivaara päätyy iltakävelyllä apulantasäkkejä heittämään, kun yövuorosta puuttuu yksi mies. Vielä 1950-luvun alussa työvoimapula satamissa olikin polttava. Työntekijöitä houkuteltiin jatkuvasti mm. lehti-ilmoituksilla. Töitä sai kuka tahansa, vain nimensä ilmoittamalla. Työsuhde kesti muutamasta tunnista muutamaan viikkoon. Vakituisellekin väelle maksettiin periaatteessa lopputili jokaisen lastauksen valmistuttua. Professori Kaarivaara ei ole satamassa kävelyllä sattumalta: hän on vasta saanut kritiikkiä väitöskirjaa tekevältä opiskelijaltaan, jonka mielestä professorin tutkimuksista puuttuu johtolankoja elämään. Kaarivaara, joka on myös valtion palkkakomitean puheenjohtaja, tuomitsee ankarin sanankääntein satamassa tekeillä olevan lakon. Lakkoherkkyys onkin ollut yksi ahtaajien julkisuuskuvaa määrittävä piirre. Ahtaajien ammattikunnalle toivat huonoa mainetta ne kulkumiehet, jotka eivät kauaa pysyneet yhdessä työpaikassa ja joiden jokainen tili meni juopotteluun. Toisen maailmansodan jälkeen metsä- ja rakennustyömailla sekä satamissa elantoaan etsivät miehet, joiden nuoruusvuodet sota oli pilannut. Mutta kuten Kaarivaaran työhönottaja kertoo, laivoja lastaamassa ja purkamassa työskenteli monenlaista väkeä - myös akateemisesti koulutettuja miehiä. Lastaus- ja purkaustöistä maksettiin aina 1970-luvun alkuun asti urakkapalkkaa, ja ahtaaja saattoi tienata muutamassa päivässä parin viikon ansiot. Liikenteen epäsäännöllisyys ja lyhyet työsuhteet tosin vaikuttivat siten, että vakituisesti satamassa työskentelevät ansaitsivat osapuilleen saman verran kuin muutkin manuaalista työtä tehneet. Ahtaustyön vaihtelevuus ja satamaympäristön mielenkiintoisuus olivat lisäksi ammatin hyviä puolia. SYNTINEN SATAMA Selaamalla Suomen kansallisfilmografiaa kirjasarjaa joka listaa kaikki suomalaiset pitkät näytelmäelokuvat huomaa nopeasti, että sataman rooli elokuvassa on kahtalainen. Toisaalta se on jonkinlainen rajatila, lähtemisten ja tulemisten paikka, jossa rakkaat hyvästellään ja uusia aikoja aavistellaan. Sataman toiset kasvot ovat synkemmät: salakuljetusta ja muita rikoksia, epätoivoisia yöllisiä kävelyretkiä ja itsemurhayrityksiä... Alkoholinkäyttö on yksi suomalaisten populaarikulttuurin lempiaiheita ensimmäinen suomalainen näytelmäelokuvakin kertoi salaviinan polttajista! Tiukan alkoholipolitiikan maassa ei ole ihme, että satama on paikkana saanut ylimääräistäkin huomiota pullokauppojen ja ahtaajien sekä merimiesten tavallista avoimemman alkoholinkäytön vuoksi. Eloisat merimieskapakat ja laivatytöt ovat sitä satamiin liitettyä myyttistä kuvastoa, joka kaiketi liikkuu jokaisen suomalaisen päässä, kun radiosta kajahtaa Kotkan ruusu -tango. Merielämää on romantisoitu aina luvulta lähtien, kun huomattiin purjelaivojen aikakauden päättyvän. Satamassa maakravut näkivät merimiesten ja -naisten elämästä vain hurvittelevan puolen: vieraassa satamassa monet merimiehet halusivat elää makeaa elämää. Kierroksen tarjoaminen koko kapakalle, ylenmääräinen taksilla ajelu ja muut maailmanmiesten elkeet kuuluivat asiaan.

13 ESSA ELOKUVASSA KUVA AKI KAURISMÄEN ELOKUVASTA ARIEL (V. 1988), SPUTNIK OY NAISTEN SATAMA KUVA MATTI KASSILAN ELO- KUVASTA PROFESSORI MASA (V. 1949), SUOMEN ELOKUVA- ARKISTO. Jorma Nortimon ohjaamassa elokuvassa Synnin puumerkki (1942) Apteekkarin tytär, keskiluokkainen Kaarina-rouva pyytää sataman liepeillä olevan kaupan myyjää, laitakaupungilla asuvaa nuorta naista oppaakseen satamaan. Sinne Kaarina ei yksin uskalla lähteä. Yhdessä naiset etsivät sataman kapakoista salaperäistä Helviiraa, jolle Kaarina-rouva on aikanaan antanut aviottoman lapsensa kasvatiksi. Kapakoissa merimiehet ryyppäävät ja niissä istuskelee myös nuoria naisia minun silmääni tosin kummallisen siististi pukeutuneina, jos esittävät prostituoituja. Käypä yksi ranskalainen seilori käpälöimään Irma Seikkulan esittämää nuorta naista, jonka kämmen kimmahtaa äkkiä merimiehen poskelle. Elokuvan lehdistöarvioissa todettiin, että apashiluolia muistuttavat kahvilat ovat kadonneet ajat sitten. Helsingistä Mutta varsin pitkään satama-alue oli sotkuinen ja sekava. Vilkkaimpina aikoina tavaraa oli varastoitava laitureilla, kun tullivarastot olivat täynnä. Länsisatama oli täynnä monenlaista kojua ja putkaa, joissa oli kahviloita, varastoja, romukauppoja, korjaamoja jne. Satamaalueiden aitaamista ruvettiin vaatimaan 1970-luvulla, kun suuret työkoneet tulivat käyttöön ja ulkopuolisten alueella liikkumisesta aiheutui vaaratilanteita ja jopa kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Puutavaran vientisatamissa, kuten Kotkassa ja Kemissä ahtaustöissä työskenteli paljon myös naisia. Naiset ovat olleet laivoja lastaamassa jo 1800-luvun lopulla, mutta erityisesti heidän määränsä kasvoi toisen maailmansodan aikana, kun miehet olivat rintamalla. Sodan aikana naiset tekivät myös töitä, joita normaalioloissa pidettiin liian raskaina naisten tehtäviksi. Tällaisia töitä olivat mm. propsien, selluloosapaalien ja säkkien käsittely. Toisen maailmansodan jälkeinen maailmankaupan volyymin kasvu pakotti kuljetusliikkeet kehittelemään miestyövoimaa - ja aikaa - säästäviä kuljetusmenetelmiä. Ensimmäiset kontit nähtiin Helsingin satamassa 1960-luvun puolivälissä luvulla rakennettiin peräporttilaivoille sopivia laituripaikkoja ja ensimmäiset lukkitrukit otettiin käyttöön. Koneellistumista kuvaa hyvin nostureiden määrän ja tehon muutos: nostureiden määrä oli suurimmillaan 1960-luvun lopulla, minkä jälkeen niiden määrä alkoi vähetä, mutta nostokapasiteetti kasvaa. Suuryksikköliikennettä hoitamaan tarvittiin entistä vähemmän ja entistä koulutetumpaa työvoimaa. Aki Kaurismäen ohjaama Ariel (1988) kertoo Peter von Baghin mukaan Suomesta jota ei enää ole. Elokuvassa nähdään myös satamaa, jota ei enää ole. Turo Pajalan esittämä päähenkilö on Pohjois-Suomesta Helsinkiin muuttanut mies, joka ryöstetään kättelyssä. Hän hakeutuu töihin satamaan. Rannassa seisoo joukko hiljaisia miehiä, joita elämä ei selvästikään ole kohdellut parhaalla mahdollisella tavalla. Työhönotto tapahtuu pärstäkertoimen perusteella. Säkkilastia purkaessa hiki lentää ja tupakkaa palaa. Päivän päätteeksi päähenkilömme löytää roskiksesta talvitakin, jonka omistaja on kuollut työtapaturmassa. Suuryksikköliikenteen myötä monet aiemmin satamassa tapahtuneet lastin käsittelyyn liittyvät tehtävät ovat siirtyneet satama-alueen ulkopuolelle, vastaanottajan tai lähettäjän tiloihin. Tavara pysähtyy satamassa enää hetken, ei viikkoja kuten vielä 1950-luvulla. Toki vieläkin esimerkiksi kahvisäkkejä täynnä oleva kontti saatetaan purkaa jo satamassa ja lajitella eri vastaanottajille. Mutta enää ei tarvitse tuhansia säkkejä siirtää laivan ruumassa yksitellen. Satamiin ja kaupunkeihin liitetyt mielikuvat ovat muuttuneet. Kaupungin ja maaseudun vastakkainasettelu ei ole enää entisellään. Ariel päättyy, kun kovia kokeneet päähenkilöt moderni uusioperhe muuten pakenevat Etelä-Amerikkaan, ei suinkaan enää maaseudun rauhaan. Viimeisinä kuvina nähdään sataman valot. Tytti Steel 13

14 UUTISIA LAIVA, KONTTI JA KAIJA Laiva, kontti ja kaija -näyttely Jugendsalissa päättyi kesäkuun alussa. Näyttelyyn kävi tutustumassa yhteensä kävijää eli keskimäärin 320 henkeä päivässä. Satamanäyttelyssä pidetiin yli 20 opastusta, joista 6 oli avoimia yleisöopastuksia ja loput etukäteen tilattuja. Koululaisryhmiä oli reilusti toistakymmentä. HELSINKIPÄIVÄNÄ TUTUSTUTTIIN KONTTEIHIN KIVILAIVAT NAANTALISTA TAKAISIN TURKUUN Lounais-Suomesta Italiaan ja Espanjaan laivattavat graniittimöhkäleet saatiin siirrettyä toukokuussa kovan kilpailun jälkeen takaisin Turkuun. Kivistä kisaili loppuun asti Uusikaupunki. Laivaajina ovat pääasiassa Turun takamaastossa kiveä louhivat yritykset, jotka laivaavat Turun kautta tuotteitaan myös konteissa. Ensimmäiset laivat ovat jo lastanneet eli Baltic Stone tonnia ja Baltic Trader tonnia. Tätä kirjoitettaessa on työn alla kolmas alus eli Bothnia Carrier, joka lastaa 1500 tonnia Espanjaan meneviä kiviä. Laivojen rahtauksesta vastaa Hastshipping Ab, jonka kanssa olemme tehneet yhteistyötä jo vuodesta Alukset lastaavat useimmiten myös Kotkassa ja Ruotsissa esim. sahatavaraa. Samassa laivassa on usein lastia moneen kohdesatamaan. KUVA: EEVA POUKKA/HELSINGIN SATAMA 14 Kesäkuun 12. päivänä vietettiin perinteistä Helsinki-päivää. Yhtenä päivän ohjelmanumeroista oli mahdollisuus päästä Länsisatamaan tutustumaan kontteihin ja kontinkäsittelykalustoon. Sataman portilta oli nonstop-kuljetus Bunkkerin vieressä olevalle aidatulle alueelle, jossa vieraat saivat tutustua mm. 18 C-asteeseen jäähdytettyyn reeferkonttiin, nurmijärveläisen MyWayn paikalle tuomaan JYRY-SISU -kuorma-autoon vuosimallia 1962 ja sen päällä olleeseen konttiliikenteen alkamisen pioneeriajalta peräisin olevaan 40 vuotta vanhaan konttiin sekä Finnsteven kontinkäsittelykoneisiin, kuten kurottajaan ja lukkiin. Paikalla olivat asiantuntijoina Helsingin Sataman Pertti Neiglick ja konttiasiantuntijana Finnseven Mika Niskanen. Ilkka Varsio kulki bussissa mukana pienellä satamakierroksella konttitietoiskun jälkeen. KUVA: EEVA POUKKA/HELSINGIN SATAMA Konttien käsittelyyn kävi tutustumassa yhteensä 83 henkeä ja bussi ehti kiertää kello 11 ja 15 välillä yhteensä 10 kertaa. Ennen tätä muutosta Turusta on lastattu aina Ranskaan menevät kivet. Nyt tapahtunut muutos tuonee Turkuun vuositasolla tonnia uutta vientiä. Kaikki riippuu tietenkin siitä miten hyvin suomalainen graniitti menee Euroopassa kaupaksi. TALL SHIPS RACE TURUSSA Turku on valittu yhdeksi neljästä kaupungista, jotka isännöivät Cutty Sark Tall Ships Race -purjelaivatapahtumaa tänä kesänä. Espanjan Alicantessa kokoontunut ISTA:n (International Sail Training Association) kokous päätti valita Turun aiemmin nimetyn, mutta vetäytyneen Pietarin tilalle. Suuret purjelaivat vierailevat Aurajoen rannoilla torstaista sunnuntaihin Turkuun alukset saapuvat kilpailun lähtösatamasta, Gdyniasta ja jatkavat Riikaan. Turun ja Riikan välinen osuus on vapaatahtinen purjehdus, jonka kuluessa ei kilpailla. Suuret purjelaivat ovat vierailleet Turussa kerran aiemmin. Vuonna 1996 yli 130 erikokoista purjelaivaa kiinnittyi Aurajoen varteen. Suurimpia aluksia olivat tuolloin venäläiset koululaivat Sedov (117,5 m) ja Mir (109,5 m), kaukaisimmat vieraat saapuivat puolestaan Uruguaysta, Omanista ja Meksikosta. Vuoden 2003 järjestelyistä vastaa uusi kansainvälinen organisaatio, Sail Training International (STI). Yhdistys koostuu kansallisten purjelaivasäätiöiden edustajista. Aiemmin yli 40 vuoden ajan tapahtumaa organisoi englantilainen International Sail Training Association (ISTA).

15 STEVIS-lehden löydät myös internetistä! TERMINAALI-ILMOITUKSET EXTRANETISSÄ FINNSTEVE LYHYESTI Liikenneministeriön FITS-ohjelman puitteissa käynnistettiin hanke, jonka tavoitteena oli luoda kaikki Suomen satamat kattava yhteinen sisältö terminaali-ilmoitustietoihin ottaen huomioon eri osapuolten (tulli, suuryksikköterminaalit ja niiden asiakkaat) tietotarpeet. Hankkeen tuloksena on syntynyt mm kuvaus XML-sanomasta, jolla terminaali-ilmoitustiedot voidaan välittää terminaalioperaattorille. Myös Finnsteve oli mukana FITSin Termis-hankkeessa. Rinnakkain FITS-Termiksen kanssa on Finnstevellä työstetty omaa Extranettiä, jonka ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu sovellus, jolla terminaali-ilmoituksia voi täyttää ja tallentaa suoraan Finnsteven järjestelmään. FITSin Termis on tarjonnut hyvän vertailukohdan, mutta myös vastannut moniin kysymyksiin kehitysvaiheessa. Finnsteven Extranetin terminaali-ilmoitussovellus tarjoaa asiakkaalle lisää vaihtoehtoja ja toimintoja terminaali-ilmoitusten käsittelyyn. Tietoja voi tallentamisen jälkeen tietyin rajaehdoin katsella, muuttaa tai poistaa. Myös vanhemman terminaali-ilmoituksen kopiointi uuden pohjaksi onnistuu. Tämä nopeuttaa useiden samankaltaisten ilmoitusten syöttämistä. Terminaali-ilmoitussovellus on pyritty laatimaan siten, että se muistuttaa nykyisin käytössä olevaa lomaketta, mutta täyttöä ohjataan antamalla asiakkaalle valmiita vaihtoehtoja esimerkiksi alasvetovalikoin ja tarkastamalla syötettävän tiedon sisältöä esimerksi pakollisten tietojen tai loogisten tietosisältöjen osalta. Extranetin tavoitteena on nopeuttaa terminaali-ilmoitusten saamista järjestelmään, koska työläs ja aikaavievä tiedon tallentaminen faxeista jää pois. Myös tietojen oikeellisuutta pyritään parantamaan paitsi käyttäjän ohjaukselle ja oikeellisuuden tarkistamisella, myös selkeäkielisyydellä, jolloin joskus varsin suttuisenkin faxin erilaiset tulkintamahdollisuudet jäävät pois. Asiakkaalle tietojen muuttaminen ennen yksikön saapumista satamaan on lisäetu. Optimaalitapauksessa kuljettajan ei konttia Länsisatamaan tuodessaan tarvitse nousta autostaan. Jatkossa Extranet laajenee käsittämään uusia palveluja kuten kytkentäilmoitusten syöttö ja seuranta sekä porteilta otettujen yksikön kuvien tarkastelu. Rinnan Extranetin kanssa Finnsteve voi vastaanottaa terminaali-ilmoituksia myös XML-sanomina, jolloin saavutetaan lähes samat hyödyt kuin käyttämällä Finnsteven Extranettiä. Myös näissä tapauksissa terminaali-ilmoituksia voidaan jatkokäsitellä Extranetin kautta. Lisätietoja: Anna-Maria Orilähde ja Nils Lamberg FINNSTEVE OY AB O M I S T A J A : Finnlines Oyj H E N K I L Ö K U N T A : Helsingissä yhteensä 644 (2002); näistä toimihenkilöitä 120 ja ahtaajia 524 Turussa yhteensä 179; näistä toimihenkilöitä 37 ja ahtaajia 142 T O I M I N T A : Finnsteve on erikoistunut Helsingin ja Turun satamissa tuotettaviin säännöllisen linjaliikenteen tarvitsemiin suuryksikköpalveluihin. Näitä ovat mm. ahtaus, terminaalitoiminta, tulliselvitykset, palveluvarastot sekä konttien korjaus ja konttivarikkopalvelut. 15

16 Highly Developed Expertise Is this enough? Finnsteve Oy Ab is specialised in port services in traffic of unitised cargo. We belong to the world s top class in this line of business. This is a good position. However, it is our responsibility to provide added value for our customers. Developing further the compatibility and effectiveness of the whole transport chain, together with all parties, is our aim. Average service time under 8 minutes at the port gate and frequent line traffic between Helsinki, Turku and major European ports are naturally a most important part of the efficiency in the transport chain. Finnsteve s services in the ports of Helsinki and Turku Stevedore and terminal services Container depots Handling of specialist cargo loads Ship clearance, forwarding and documentation Storage services Ferry train services in Turku Logistic solutions for the benefit of our customers. Helsinki: P.O. Box 225, FIN HELSINKI Phone +358 (0) , fax +358 (0) Turku: P.O. Box 38, FIN TURKU Phone +358 (0) , fax +358 (0)

Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT. LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne

Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT. LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne PELIKENTTÄMME ON PUOLEN VUODEN KULUTTUA VUOSAARI TARJOAMME ASIAKKAILLEMME VUOSAARESSA SAMAT PALVELUT KUIN NYKYISISSÄ

Lisätiedot

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio!

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! Finnsteve Vuosaaren satamassa Vuosaaren satama Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! 1 Suomen ulkomaankaupan keskus Säännöllisen linjaliikenteen suuryksikköjen satamapalveluihin erikoistunut

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

FINNSTEVEN SATAMATOIMINNOT VUOSAARESSA

FINNSTEVEN SATAMATOIMINNOT VUOSAARESSA FINNSTEVEN SATAMATOIMINNOT VUOSAARESSA GATEHOUSE Osoite Finnsteve Oy Ab Komentosilta 1, 00980 Helsinki PL 225, 00181 Helsinki Puhelin 010 56560, fax 09 685 7253 Finnsteven asiakaspalvelu on Gatehousen

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomi English Русский

Suomi English Русский Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan lakonuhka Ahtausalan työehtosopimus päättyi 31.1.2010 Sopijapuolet:

Lisätiedot

Incoterms 2000. Finnish. www.if.fi

Incoterms 2000. Finnish. www.if.fi Incoterms 2000 Finnish www.if.fi KANSAINVÄLISEN KAUPPAKAMARIN TOIMITUSLAUSEKKEET MIKÄ ON? Toimituslauseke on kirjain- tai sanayhdistelmä, jolla sovitaan eräistä kauppasopimuksen ehdoista. MITÄ TOIMITUS-

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa KombiSuomi Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa tutkija Tommi Mäkelä 2 Viitekehys ja lähtökohdat Yleisen Teollisuusliiton toimeksiannosta osana KombiSuomi-hanketta

Lisätiedot

The Tall Ships Races Helsinki 17. 20.7.2013 Helsingin Hietalahdessa

The Tall Ships Races Helsinki 17. 20.7.2013 Helsingin Hietalahdessa The Tall Ships Races Helsinki 17. 20.7.2013 Helsingin Hietalahdessa Perustiedot Suurten purjelaivojen kilpailu järjestetään Itämerellä joka neljäs vuosi. Helsingin lisäksi kisaa isännöivät tänä vuonna

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo ebusiness Forum Kouvola, 3.10.2002 25.9.2002, Ina Mickelsson, EDI Management sivu 1 E-Cargo Esityksen sisältö: hankkeen taustat ja tavoitteet hankkeen

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen

Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen Logistiikkajohtaja Hannu Alarautalahti 17.4.2007 Metsäteho Oy Sisältö 1.Yleistä, syksy 2006 kevät 2007 2.Teollisuuden tarpeet 1. Operatiivinen toiminta ja sen

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kuljetusvahingot maakuljetuksissa. Kai Kultalahti 12.5.2011

Kuljetusvahingot maakuljetuksissa. Kai Kultalahti 12.5.2011 Kuljetusvahingot maakuljetuksissa Kai Kultalahti 12.5.2011 Sisällysluettelo Kuljetusvahingot maatiekuljetuksissa Mitä kaikkea asiakkaan lähetykselle voi sattua Missä tilanteissa kuljetusvahinkoja sattuu

Lisätiedot

Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä

Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä Sijoitus - Invest 14.11.2012 Topi Saarenhovi, toimitusjohtaja 14.11.2012 1 Nurminen Logistics lyhyesti Korkealaatuisten logistiikkapalveluiden tarjoaja. Logistiikka-alan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? TkL Hannu Asumalahti Toimitusjohtaja Rauman Satama Oy hannu.asumalahti@portofrauma.com www.portofrauma.com Esityksen rakenne Konttien alkutaival

Lisätiedot

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ?

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? Luosto Classic Business Forum LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Sodankylä 7.8.2015 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Sakari Backlund SKAL ja maanteiden tavaraliikenne

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä

Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä TransGof Final Seminar Kotka Maritime Research Centre, Mussalo Island, Kotka November 29. 2007 Petri Niiranen & Jorma Rytkönen Esityksen

Lisätiedot

Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet

Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet Heikki Pajuoja Toimitusjohtaja heikki.pajuoja@metsateho.fi Puutavaran kaukokuljetuksen tehostaminen Metsäalan strategisen ohjelman seminaari puutavaran kuljetuslogistiikasta

Lisätiedot

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006 Risk Advisory Services Ernst & Young Oy Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 1 Asiakkaamme arvostavat työtämme Henkilöstön ammattitaito/ asiantuntemus Vastaajien mielestä tärkein tekijä Asiakaspalvelu

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen

LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen 24.10.2003 Anu Kalliala TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 1 Suoritetut haastattelut Haastatteluja

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 2-24.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto 1 Sisällysluettelo Rich Picture...4 Käsitemalli...5 P-tason

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 17/00 Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja oli ajanut kuorma-autonsa väärään purkupaikkaan. Tällä

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen

Lisätiedot

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen Usko Kemppi ja elokuva Usko Kemppi kotiutui sodasta 1944. Uusikaupunkilainen Ilmari Unho oli ohjaajana Suomi-Filmissä, ja hän järjesti tuttavalleen Usko Kempille työpaikan. Ensimmäisenä työpäivänä Risto

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007

Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Tommi Sievers tommi.sievers@hmt.fi 044 381 0052 Sami Santalahti sami@nitro.fi 040 844 1751 www.nitro.fi 1 Aluksi Esityksen sisältö: 1. Yritysesittelyt 2. Tavoitetila

Lisätiedot

Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.

Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2. Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.2007 Helsingin yliopisto Kati Kettunen Opiskelijapalveluiden päällikkö

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

MATKA 2010 tilastotietoa

MATKA 2010 tilastotietoa MATKA 2011 MATKA 2010 tilastotietoa 11,249 m² näyttelypinta-alaa 1,202 näytteilleasettajayritystä 366 päänäytteilleasettajayritystä 836 alanäytteilleasettajayritystä 72 maata edustettuna lisäksi messuilla

Lisätiedot

Korjaushankkeen laadun haasteet

Korjaushankkeen laadun haasteet KORJAUSHANKKEEN LAADUN HAASTEET 12.11.2013 Esko Lindblad Valvontapäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, rkm Suomen Sisäilmakeskus Oy 1 Case ullakkorakentaminen 5 kerroksinen kerrostalo rakennettu 1920

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010 Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa Ajankohta helmikuu 2010 Seurantakysely verkkolaskutuksesta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa 41 Yli

Lisätiedot

Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013

Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013 Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013 Saavuimme Tallinnaan keskiviikkona kello 12.30. Heti satamasta siirryimme ensimmäiseen tutustumiskohteeseemme E-profiiliin, joka on Tallinnan suurin, raskaan

Lisätiedot

Vuodelle 2006 suunniteltiin markkinointitoimenpiteitä ja niihin palaamme myöhemmin.

Vuodelle 2006 suunniteltiin markkinointitoimenpiteitä ja niihin palaamme myöhemmin. 2006-03-13 HYVÄ YHTEISTYÖKUMPPANI VUOSIKOKOUS Vuosikokous pidettiin suunnitelman mukaan 03.-05.03.2006 Tahkolla. Paikalla oli kokouksessa 20 henkilöä, joten kohtuullinen määrä asemien edustajia saapui

Lisätiedot

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 Liikevaihto nousi 88,33 miljoonaan euroon (86,93 euroa vuonna 2001). Liiketulos parani 27 %:lla 18,70 miljoonaan euroon (14,66 miljoonaa euroa). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja

Lisätiedot

HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta. Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus

HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta. Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus FAQ Yksityishenkilöiden hanke, joten täysin vapaamuotoinen tarjouspyyntö Muutama kuntakin mahtui mukaan HINKU-toimijat tekivät työn

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

22.6.2015. Kokousaika Maanantai 22.6.2015 klo 13:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta

22.6.2015. Kokousaika Maanantai 22.6.2015 klo 13:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta ENONTEKIÖN KEHITYS OY HALLITUKSEN KOKOUS 5/2015 Kokousaika Maanantai klo 13:00 Kokouspaikka Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta Kutsutut jäsenet Varajäsen Hautamäki, Helinä Keskitalo,

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

KIINTEISTÖSALKUN JOHTAMINEN NUMEROILLA. Jukka Aho, Pekka Paaskunta 29.10.2009

KIINTEISTÖSALKUN JOHTAMINEN NUMEROILLA. Jukka Aho, Pekka Paaskunta 29.10.2009 Jukka Aho, Pekka Paaskunta 29.10.2009 KIINTEISTÖSALKUN JOHTAMINEN NUMEROILLA Pandia Oy Sinikalliontie 6, 02630 Espoo, Finland +358 9 549 194 69 www.pandia.fi contact@pandia.fi PANDIAN SEMINAARIPUHEENVUORO

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6.

Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6. Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6. 2015 Helsingin seutu viiden kehityskäytävän risteyksessä Työmatkapendelöinti

Lisätiedot

RL Nuorisotyöryhmän avoinkokous 3/12

RL Nuorisotyöryhmän avoinkokous 3/12 Aika 27.05.12 klo: 09:30 Paikka Siikaranta Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Työjärjestyksen hyväksyminen 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 4. Osastojen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA k:nro 5/2016 Kirkkoneuvosto 49 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 50 PÖYTÄKIRJANTARKISTAJIEN VALINTA

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA k:nro 5/2016 Kirkkoneuvosto 49 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 50 PÖYTÄKIRJANTARKISTAJIEN VALINTA Kirkkoneuvosto Kokousaika Tiistai 12.04.2016, klo 17.45-19.00 Kokouspaikka Lempoisten seurakuntatalo Käsiteltävät asia 48 KOKOUKSEN AVAUS 49 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 50 PÖYTÄKIRJANTARKISTAJIEN

Lisätiedot

Kylpylä-hotelli Yyterin parkkipaikka täyttyi busseista ja niiden tarviketarjonnasta. Ulko- ja sisänäyttelyssä oli mukana kaikkiaan 36 alan yritystä.

Kylpylä-hotelli Yyterin parkkipaikka täyttyi busseista ja niiden tarviketarjonnasta. Ulko- ja sisänäyttelyssä oli mukana kaikkiaan 36 alan yritystä. Kylpylä-hotelli Yyterin parkkipaikka täyttyi busseista ja niiden tarviketarjonnasta. Ulko- ja sisänäyttelyssä oli mukana kaikkiaan 36 alan yritystä. Yyterin tähdet kiinnostivat Vuotuinen bussinäyttely

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan

VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan Luottamuksellinen VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan Tero Kosonen Tuotantojohtaja Rautatielogistiikka 27.4.2016 Kuljetusalan trendit ja rautatiekuljetukset Trendit

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Kansainvälisen liikenteen ruokajätehuolto. Jätehuoltopäivät 6.10.2011 Mia Haavisto Laatupäällikkö Finnair Catering Oy

Kansainvälisen liikenteen ruokajätehuolto. Jätehuoltopäivät 6.10.2011 Mia Haavisto Laatupäällikkö Finnair Catering Oy 6. Lokakuuta 2011 Kansainvälisen liikenteen ruokajätehuolto Jätehuoltopäivät 6.10.2011 Mia Haavisto Laatupäällikkö Finnair Catering Oy Kansainvälisesti toimivista liikennevälineistä peräisin oleva ruokajäte

Lisätiedot

Asiakashallintaan tehokkuutta maksuvalvonnan ja perinnän ulkoistuksella. It-viikko Seminaari Juha Pihlajamäki Intrum Justitia Oy 20.11.

Asiakashallintaan tehokkuutta maksuvalvonnan ja perinnän ulkoistuksella. It-viikko Seminaari Juha Pihlajamäki Intrum Justitia Oy 20.11. Asiakashallintaan tehokkuutta maksuvalvonnan ja perinnän ulkoistuksella It-viikko Seminaari Juha Pihlajamäki Intrum Justitia Oy 20.11.2008 Sisältö Intrum Justitia lyhyesti Yleisen taloustilanteen kehittymisen

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Kansainvälisen liikenteen ruokajätehuolto

Kansainvälisen liikenteen ruokajätehuolto Kansainvälisen liikenteen ruokajätehuolto Jätehuoltopäivät 6.10.2011 Mia Haavisto Laatupäällikkö Finnair Catering Oy Kansainvälisesti toimivista liikennevälineistä peräisin oleva ruokajäte Kansainvälisesti

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16

Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16 Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16 EU-hanke joka luotiin laajentamaan yhteyksiä vahvojen, nopeasti kasvavien, kansainvälisesti merkittävien seutujen välillä seutujen, jotka varmistavat

Lisätiedot

LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNTA 8 14.02.2012 HALLINTOLAUTAKUNTA 47 22.05.2012 HALLINTOLAUTAKUNTA 56 28.08.2012 YHDISTYMISHALLITUS 36 03.10.

LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNTA 8 14.02.2012 HALLINTOLAUTAKUNTA 47 22.05.2012 HALLINTOLAUTAKUNTA 56 28.08.2012 YHDISTYMISHALLITUS 36 03.10. LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNTA 8 14.02.2012 HALLINTOLAUTAKUNTA 47 22.05.2012 HALLINTOLAUTAKUNTA 56 28.08.2012 YHDISTYMISHALLITUS 36 03.10.2012 Lisähenkilökunnan palkkaaminen satamatoimistoon 1094/01/0101/010100/2011

Lisätiedot

Ammatillinen yhdistystoiminta

Ammatillinen yhdistystoiminta Ammatillinen yhdistystoiminta klubien takahuoneista sosiaaliseen mediaan FT, KTT Johanna Ahopelto 2014 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Työssä tutkitaan, miten tekniikan alan koulutustaustaiset aatteelliset

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke KILPAILUKYKYÄ KUSTANNUSTEHOKKAALLA HANKINNALLA MITEN VARMISTETAAN SUOMEN PK- TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS? ALIHANKINTA 2010, 21.9.2010,

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot