Vastaus hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterisen selvityspyyntöön

Transkriptio

1 Vastaus hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterisen selvityspyyntöön Hallitus Valmistelijat puh. (Yhteydenotot sähköpostilla: Terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula Liitteet Oheismateriaali Hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen pyysi hallituksen kokouksessa selvitystä kiirevastaanottojen palauttamismahdollisuuksista Sammonlahden hyvinvointiasemalle ja Armilan terveysasemalle sekä K-sairaalan päivystyksen tilanteesta. 1. Kiirevastaanottojen (päivystyksen) palauttamismahdollisuudet Sammonlahden hyvinvointiasemalle ja Armilan terveysasemalle. Armilan terveysaseman kiirevastaanotto siirtyi Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyspoliklinikan hoidettavaksi ja Sammonlahden kiirevastaanotto Nykytoiminnan etuja: Kiirevastaanottojen siirtämisen tarkoituksena oli mm. selkeyttää toimintaa potilaan kannalta: potilaan ei tarvitse miettiä, lähteäkö Armilaan vai keskussairaalaan. Lisäksi kiirevastaanottojen toimiessa Armilassa pääsääntöisesti klo 8-16 toiminnan aloitus- ja lopetusajankohdat olivat ongelmallisia: potilaan hoito saattoi jäädä kesken tai hänen hoitonsa kannalta tarpeellisia tutkimuksia ei saanut enää terveysasemalta, jolloin potilaan piti siirtyä paikasta toiseen. Samoin aamulla ennen klo 8 keskussairaalaan hakeutunut potilas saatettiin joutua ohjaamaan Armilaan, jossa hoito aloitettiin. Tällainen potilaiden turha siirtely on kiirevastaanottojen keskittämisen myötä jäänyt pois. Yleislääketieteen erikoisalan potilaille voidaan keskussairaalan tiloissa joustavasti järjestää myös muiden erikoisalojen lääkäreiden konsultaatiot. Riskit jos Armilan kiirevastaanotto siirretään takaisin: Aiemmin kiirevastaanotto toimi Armilassa. Sen resurssitarve oli lääkäreitä ja hoitajia kuormittava. Jos nykyistä resurssia pitäisi lisätä takaisin kiirevastaanottoon, niin uudet ja hyvin hoidon tarpeen arvioon vastanneet puolikiireelliset ajat poistuisivat ja kiireettömiäkin jouduttaisiin vähentämään. Tämä puolestaan heikentäisi jatkohoitoon ohjaamista yhteispäivystyksestä asemalle. Työpäivät venyivät aiemmin pitkälle yli aseman

2 aukioloaikojen ja henkilökunnan työnhallinta ja oman elämän järjestelyt eivät onnistuneet. Asiasta oli useita yhteydenottoja johtoon, henkilöstöhallintoon ja työsuojeluun. Kiirevastaanoton takia tarvitaan myös varajärjestelmä, koska äkillisen poissaolon takia joudutaan perumaan kiireettömiä vastaanottoaikoja, mikä huonontaa asiakastyytyväisyyttä ja saa aikaan negatiivista palautetta kansalaisilta. Armilassa on lääkäreitä aiempaa vähemmän rekrytointivaikeuksien takia, ja kiirevastaanottojen takaisinsiirron jälkeen Armilasta ei enää voitaisi saman verran järjestää lääkärien etävastaanottoja muille asemille tai käydä muilla asemilla pitämässä vastaanottoja (Savitaipale, Taipalsaari, Lemi, Mallu (Ylämaalla), Ruokolahti). Myös sektorityön (koulu, neuvolat yms. asetuksen mukainen toiminta) ja kotihoidon lääkäripalvelut heikkenisivät. Tilaongelma tulisi esiin Armilassa, koska aiemmat kiirevastaanoton tilat ovat nyt uudenlaisen vastaanoton käytössä. Lisäksi välillä käyttöön saaduissa entisissä poliklinikan tiloissa on sisäilmaongelma, jonka takia näitä tiloja ei voi käyttää. Sammonlahden tilanne: Sammonlahdessa on seitsemän lääkärinvirkaa, joista kuusi on täytetty vakituisesti, mutta kaksi lääkäriä on nyt virkavapaalla. Kiirevastaanotto vaatii noin puolentoista lääkärin työpanoksen. Jos syksylle ei saada lisää lääkärityövoimaa, niin kiirevastaanottojen siirto väistämättä johtaisi merkittävään kiireettömän hoidon jonotusaikojen kasvuun. Sammonlahden hoitajamiehitys puhelinpalveluineen on kymmenen. Nykyprosesseilla pelkän hoitajakiirevastaanoton siirtäminen olisi ongelmallista, koska hoitoonohjauksessa osa ajoista annetaan suoraan lääkärille. Toisaalta hoitajan luo saapuvat potilaat tarvitsevat usein lääkärikonsultaatiota. Hoitajien osalta yhdessä asiakkaiden kanssa tehtävien hoitosuunnitelmien määrä vähenisi (tunnin vastaanottoaika), koska hoitajien työpanos siirtyisi kiirevastaanottotoimintaan (15 minuutin vastaanottoaika). Lääkärien kirjat ovat lähtökohtaisesti auki kolmen kuukauden ajan, joten mahdolliset toiminnan muutokset uusine hoidon varauksen ohjauksineen vaativat minimissään kolmen kuukauden ajan siirtopäätöksestä lähtien. Käyttäjämäärät ja läpimenoaika: Yhteispäivystyksen palveluja käyttäneiden määrät ovat lisääntyneet tammi-toukokuussa 2019 verrattuna vuoden 2018 tammi-toukokuuhun 38 % (yleislääketiede kiirevastaanottojen siirron myötä noussut 67 prosenttia ja muiden erikoisalojen vähentynyt 5 prosenttia). Armilan ja Sammonlahden vastaanotoilla kävijämäärä on vähentynyt 30 prosenttia johtuen sekä käyntien luonteen muuttumisesta pidempikestoisemmiksi että työvoiman vähenemisestä. Tammi-toukokuussa 2019 päivittäin yhteispäivystyksen palveluja käyttäneiden määrä on ollut keskimäärin 114 henkilöä. Armilassa sekä Sammonlahdessa yhteensä on käynyt arkipäivisin vastaavana aikana keskimäärin 125 henkilöä. Yhteispäivystys on usein ruuhkautunut. Kuitenkin yleislääketieteen erikoisalan potilaiden läpimenoajan mediaani on pudonnut koko ajan mediaanin ollessa huhtikuussa 2019 alle 1,5 tuntia. Silloin kun sopimuskumppanimme Terveystalo on toimittanut meille sopimuksemme mukaisen määrän lääkäreitä, vastaanotot ovat vetäneet hyvin. Muuttamalla yleislääketieteen päivystyksen toimintaa yhä hoitajavetoisemmaksi olemme pystyneet selviytymään alati kasvavista potilasmääristä. Sekä hoitohenkilökunta että päivystävät yleislääkärit ovat pitäneet uudistettua toimintatapaa hyvänä. Kehitämme tätä vasta

3 muutaman kuukauden käytössä ollutta mallia edelleen vielä sujuvammaksi. Malli on käytössä ns. kävelevien potilaiden tiloissa, ei vuodepaikkaa tarvitsevien potilaiden tiloissa. Yhteenvetona voidaan todeta: - Kiirevastaanottojen siirto keskussairaalaan on tapahtunut vasta vajaa vuosi sitten. Prosesseja on kehitetty jatkuvasti, ja päivystyksen toiminallisuudet ovat kehittyneet tehokkaaseen suuntaan. - Synergia erikoissairaanhoidon kanssa on mahdollistanut potilaan asian hoitamisen kertakäynnillä, millä on osoitettu olevan oleellinen merkitys päivystyskierteen estämisessä. - Päivystyksen ja kiirevastaanottojen sijainti lähellä erikoissairaanhoitoa ei ole lisännyt potilaiden tarpeetonta ajautumista erikoissairaanhoidon puolelle. - Potilasvirrat ovat nykymallissa tasaisempia, ja terveysasemien virka-aikaisen toiminnan tuottamia läheteruuhkia ei ole enää näkynyt. - Vastaanottopuolen toiminta on tehokasta ja läpimenoajat lyhyitä, jos lääkäriresurssi on asianmukainen. - Armilan kiirevastaanoton palauttaminen yhteispäivystyksestä ei ole selvityksen perusteella kannatettavaa. - Sammonlahden kiirevastaanoton palautuksen mahdollisuuksia selvitellään edelleen. Sen palauttamista voidaan järjestellä syksyllä 2019 heti kun meneillään oleva aktiivinen lääkärirekrytointi tuottaa tuloksia. 2. K-sairaalan päivystyksen johtamisvastuu ja organisointi, kokonaisjohtaminen koskien erikoissairaanhoidon ja yleislääkäripäivystyksen toimintaa, mm. vastaanottohuoneiden riittävyys lääkäreille ja hoitajille sekä tilojen käyttötavan aiheuttamien jonotusviiveiden poistamiskeinot. Organisaatio: Akuutti -tulosyksikköön kuuluu päivystysalue (päivystyspoliklinikka), päivystysosasto, tehostettu kotisairaanhoito, päivystysapu puhelinpalvelu, hoivan ammattilaiskonsultaatioita palveleva H31 koordinaattoritoiminta sekä ensihoito ja sairaankuljetus. Hoitohenkilöstön kokonaisuudesta vastaa palvelupäällikkö Jan-Erik Palviainen. Hoitohenkilöstöä on yhteensä noin 310, joista puolet ensihoidossa ja tehostetussa kotisairaanhoidossa, kolmasosa päivystyspoliklinikalla ja loput päivystysosastolla. Hoitohenkilöstön lähiesimiehiä on yhteensä 5 ja heidän esimiehenään toimii palvelupäällikkö Palviainen. Päivystyksen vastaava lääkäri (valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista perusteista 8 1 mom) ja ensihoidon (sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 9 585/ mom) vastaavan lääkärin tehtävää hoitaa ylilääkäri Pekka Korvenoja. Akuutti -tulosyksikön lääkäreiden (muutama akuuttilääketieteeseen erikoistuva ja ensihoitolääkäreitä) esimiehenä toimii ylilääkäri Korvenoja. Korvenojan ja Palviaisen esimies on akuutti tulosyksikön palvelupäällikkö ylilääkäri Afra Prokki, jolla on tulosyksikön toiminnan ja talouden kokonaisvastuu. Erikoisalojen ylilääkärit vastaavat omien erikoisalojensa potilaiden hoidosta ja toimivat erikoisalojen päivystäjien esimiehinä. Yleislääketieteen päivystyksestä vastaa päivystyksen

4 ylilääkäri. On ollut haastavaa saada erikoissairaanhoidon puolella läpi malli, jossa päivystystä katsottaisiin yhtenä kokonaisuutena: Erikoisalojen puolella huoli on ollut siitä, että erikoisalapäivystäjät joutuisivat katsomaan potilaita, joihin heillä ei ole osaamista ja myös siitä, kuinka potilaan hoitovastuu tuollaisessa tilanteessa menisi. Tällainen kerran muutaman tunnin ollut tilapäinen tilanne, jossa erikoisalojen erikoistuvia lääkäreitä kehotettiin ottamaan tilapäisesti kantaa yleislääketieteen potilaisiin, aiheutti sen, että nuoret lääkärit kokosivat julkisuuteenkin päässeen adressin päivystyksen tilanteesta ja tilanteeseen otti myös Lääkäriliitto kantaa. Päivystyksen kokonaisvastuu on joissakin sairaanhoitopiireissä ratkennut, kun on saatu riittävä määrä akuuttilääketieteeseen erikoistuvia lääkäreitä samalla kun perusterveydenhuollossa on voitu taata hoidon jatkuvuus ja jatkohoitopaikkoihin pääsy sujuvasti. Näiden asioiden eteen on myös Eksotessa tehty jatkuvasti töitä ja kehitetty toimintamalleja käytössä olevien resurssien puitteissa. Tilat: Päivystyspoliklinikan tiloihin on tullut mm. lainsäädännön kehittyessä enemmän toimintaa kuin mitä tiloja suunniteltaessa tiedettiin. Kun tilat otettiin käyttöön, täytyi löytyä huoneita mm. H31-koordinaattorille, ensihoidon esimiehille ja operatiivisille kenttäjohtajille, fysioterapeutille, sosiaalipäivystykselle ja geriatriselle tiimille. Tilojen suunnitteluvaiheessa koko kerroksen pohjapiirustukset olivat useiden kuukausien ajan esillä päivystyksessä. Myös lääkäreille järjestettiin tilaisuuksia tulla suunnittelemaan tiloja ja toimintoja. Mm. sanelutiloja rakennettiin kaksi, mutta toista näistä lääkärit eivät käyttäneet lainkaan. Siirsimme tähän tilaan H31-koordinaattorin. Nyt olemme lääkäreiden toivomuksesta muuttamassa ensihoidon kenttäjohtajien huonetta edellä mainitun tilan vieressä sanelutilaksi. Kenttäjohtajille saamme huoneen tutkimushuoneesta, jonka varusteet siirrämme toiseen huoneeseen. Tavoitteena on ollut lääkäreiden toiminnan siirtyminen enemmän potilaiden keskuuteen. Koko sairaalassa on otettu käyttöön liikkuvat työpisteet, niin myös päivystyksessä. 3. Päivystyshenkilöstön oma näkemys päivystyksen organisoinnista ja toiminnan sujuvoittamisesta Olemme keränneet päivystyspoliklinikan henkilökunnan näkemyksiä päivystystoiminnan organisoinnista ja toiminnan sujuvuudesta. Suurimpina ongelmina nousevat esille lääkäreiden puute ja jatkohoitopaikkojen puutteen aiheuttama päivystyspoliklinikan ruuhkautuminen. Vuodepotilaiden pitkät odotusajat päivystyksessä otettiin esille useimmin. Vastaanottopuolella suurin ongelma oli se, ettei Terveystalo ole pystynyt toimittamaan riittävästi lääkäreitä. Viikonloppuisin lääkäreitä on myös ollut liian vähän, sillä päivystyssopimuksemme Terveystalon kanssa on siltä ajalta, kun potilaita oli huomattavasti vähemmän kuin nyt. Päivystysvuodeosaston (K4) potilaat käy viikonloppuisin kiertämässä päivystävä yleislääkäri. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kyseinen lääkäri ole päivystyspoliklinikan vahvuudessa hoitamassa potilaita, joten jonot viikonloppuisin venyvät. Olemme saaneet joihinkin viikonloppuihin vapaaehtoisen kiertäjän, mutta nämä viikonloppuvuorot ovat hyvin työllistäviä eikä vapaaehtoisia lääkäreitä ole joka viikonloppuun saatu.

5 Toimitusjohtaja Päätös Ns. resurssitoimisto (2-3 hoitajaa) on alkanut suunnitella päivystyspoliklinikan työvuorot ja huolehtia sijaisten hankkimisesta äkillisiin poissaoloihin. Malli on toiminut hyvin ensihoidossa ja tehostetussa kotisairaanhoidossa, missä mm. henkilökunnan ylityömäärät ovat huomattavasti vähentyneet resurssitoimiston toiminnan alettua. Päivystyksessä resurssitoimisto on tähän mennessä tehnyt vasta kaksi työvuorosuunnitelmaa (jotka esimies hyväksyy) ja toiminta on herättänyt vilkasta keskustelua ja kritiikkiä. Asia otettiin esille haasteena myös tässä kyselyssämme. Odotettavissa on kuitenkin hyötyjä henkilökunnalle, kuten ylityötuntien väheneminen, ergonominen työvuorosuunnittelu ja esimiesten työajan vapautuminen muuhun kuin sijaisten etsimiseen. Henkilökunnan väsyminen otettiin myös esille. Suuri potilasmäärä ja potilaiden pitkä odotus päivystyksessä kuormittaa henkilökuntaa, samoin se, ettei työvuoroissa aina ole riittävästi lääkäreitä. Hoitohenkilökunta joutuu tällaisessa tilanteessa ottamaan vastaan potilaiden ja heidän saattajiensa usein epäasialliset palautteet. Perehdytystä toivottiin kehitettävän. Tämä työ on aloitettu kevättalvella. Päivystyspoliklinikalle toivottiin omaa kotiutushoitajaa, joka pystyisi selvittämään paremmin potilaiden kotioloja ja järjestämään tarvittavaa apua kotiin, jottei potilaita tarvitsisi sijoittaa esim. sairaalaan. Tätä järjestellään. Kyselyssä mainittiin myös lääkäreiden sanelutila, johon on tulossa edellä mainittu muutos. Hallitus merkitsee selvityksen tiedoksi ja toteaa, että Sammonlahden hyvinvointiaseman kiirevastaanoton palauttaminen voidaan tehdä virkamiespäätöksellä heti kun meneillään oleva aktiivinen lääkärirekrytointi tuottaa tuloksia. Merkittiin tiedoksi.