Peruskoululaisten oppimaan oppimisen arviointi osana yleissivistävän koulutuksen arviointistrategiaa
|
|
- Anne Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 A2:2004 Peruskoululaisten oppimaan oppimisen arviointi osana yleissivistävän koulutuksen arviointistrategiaa JARKKO HAUTAMÄKI, SIRKKU KUPIAINEN, JOUKO MEHTÄLÄINEN, PEKKA RANTANEN, MARI RUUTH
2 Peruskoululaisten oppimaan oppimisen arviointi osana yleissivistävän koulutuksen arviointistrategiaa JARKKO HAUTAMÄKI, SIRKKU KUPIAINEN, JOUKO MEHTÄLÄINEN, PEKKA RANTANEN & MARI RUUTH Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja A2:2004
3 Kansi: Suvi Sillanpää, Edita Prima Oy ISBN (sid.) ISBN (PDF) ISSN Helsinki 2004, Edita Prima Oy
4 Helsingin kaupunki OPETUSVIRASTO PL 3000, Helsingin kaupunki Hämeentie 11 A, Helsinki 53 Julkaisun numero A2:2004 Tekijät Nimike Jarkko Hautamäki, Sirkku Kupiainen, Jouko Mehtäläinen, Pekka Rantanen, Mari Ruuth. Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskus Peruskoululaisten oppimaan oppimisen arviointi osana yleissivistävän koulutuksen arviointistrategiaa Julkaisija Julkaisuaika Sivumäärä Helsingin kaupungin opetusvirasto s. Tiivistelmä Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskus suoritti vuosien aikana Helsingin peruskoulujen kuudensien ja yhdeksänsien luokkien oppilaiden oppimaanoppimisvalmiuksien arvioinnin. Arviointiin osallistui kaikkiaan oppilasta. Tulokset on koottu yhteen tässä raportissa. Elinikäisen oppimisen perustan muodostava oppimaan oppiminen on osa koulutuksen vaikuttavuutta. Arvioinnissa käytettävien osaamistehtävien sisältö ei ole sidottu opetussuunnitelman tavoitteisiin, vaan kohdistuu niihin yleisempiin tietoihin ja taitoihin, jotka toimivat uuden oppimisen välineinä eri alueilla. Uskomusten osalta arviointi kattaa keskeiset koulua ja oppimista koskevat asenteet ja uskomukset (mm. oppimismotivaatio, koettu kompetenssi, itsetunto ja oman oppimisen kontrolli). Yleistulos ei anna aihetta huoleen. Helsingin peruskoululaisten oppimaan oppimisen valmiudet eivät keskiarvoltaan eroa valtakunnallisesta tasosta. Jotkut ilmiöt nousevat kuitenkin pääkaupungissa esiin muuta Suomea korostuneempina. Merkittävimpänä voitaneen pitää koulujen mutta myös oppilaiden välisten osaamistulosten suurempaa hajontaa, sekä pääkaupunkiseudun muuta maata isompia eroja tyttöjen ja poikien osaamisessa niin kuudennella kuin yhdeksännelläkin luokalla. Suurimmillaan ero on luetun ymmärtämisessä. Yleistason suhteellisesta vakaudesta huolimatta leimaa kuudennen luokan poikien osaamista jatkuvasti laskeva kehityssuunta, joka ansaitsee tulla huomatuksi, vaikka se ei vielä? ylläkään tilastolliseen merkitsevyyteen. Yläluokilla taas näyttää oppilas- ja kouluvalinta johtavan varsin suuriin luokkakohtaisiin eroihin osaamisessa ja kouluun kohdistuvissa asenteissa koulujen sisällä. Vanhempien koulutuksen rooli on selvästi pienempi oppilaan nyt mitatun osaamisen kuin aiemmin muualla raportoidun koulumenestyksen selittäjänä. Vanhempien koulutuksen selitysosuus kasvaa kuitenkin molemmissa moninkertaiseksi, kun sitä tarkastellaan koulutasolla. Osin syynä lienee koulujen oppilaaksiottoalueiden suhteellinen sosiaalinen homogeenisuus, osin etenkin yläluokilla oppilas- tai kouluvalinnan oppilasainesta edelleen yhtenäistävä vaikutus. Todellisten muutostrendien erottamiseksi oppilaiden vuosiluokkakohtaisesta vaihtelusta tulisi arviointi jatkossa kohdistaa samoihin kouluihin useampana vuonna. Avainsanat oppimaan oppiminen, oppimisvalmiudet, arviointi, peruskoulu, elinikäinen oppiminen, koulutuksen vaikuttavuus, osaaminen, uskomukset, kouluvalinta
5 4 Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja
6 SISÄLLYS 1 Koulutuksen arviointi ja oppimaan oppiminen Koulutuksen arviointi Oppimaan oppiminen Oppimaan oppimisen arviointi Helsingissä Helsingin tilaamat tutkimukset Raportointi Tietosuoja Tutkimussykli ja muutostrendit Otanta Voidaanko muutostrendit havaita? Ala-aste Yläaste Koulupiirit Helsingin koulut suhteutettuina valtakunnallisiin keskiarvoihin Suurpiirit oppilaat, perheet ja koulut vuorovaikutuksessa Ala-asteet suurpiireittäin Yläasteet suurpiireittäin Tarkastelua Koulut Päätelmät Tytöt ja pojat Ala-aste Yläaste Päätelmiä Kodin vaikutus Ala-aste Yläaste Positiivinen diskriminaatio Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja 5
7 9 Yhteenveto Arvioinnin perusteet Oppimaan oppiminen Arvioinnin toteutus vuosina Yleistulos ei anna aihetta huoleen Aikatrendit ei yleistä heikennystä näkyvissä Suurpiirien välillä on pieniä eroja Koulujen kesken on eroja Oppilaiden sukupuoli ja kotitausta Tytöt ja pojat Kotitaustan merkitys Positiivinen diskriminaatio Yläasteen koulun valinnan vaikutus...36 LÄHTEET...37 VIITTEET...38 LIITE 1. Oppimaan oppimisen arvioinnissa käytetyt tehtävät ala- ja yläasteella LIITE 2. Perustietoa tutkimuksiin osallistuneista ala-asteista LIITE 3. Perustietoa tutkimuksiin osallistuneista yläasteista LIITE 4. Ala-asteen koulujen osaaminen ja uskomukset LIITE 5. Yläasteen koulujen osaaminen ja uskomukset LIITE 6. Luettelo kaikista tutkimuksiin osallistuneista ala-asteista LIITE 7. Luettelo kaikista tutkimuksiin osallistuneista yläasteista LIITE 8. Tutkimusten aiemmat kuntakohtaiset raportit Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja
8 1 Koulutuksen arviointi ja oppimaan oppiminen 1.1 Koulutuksen arviointi Koulutuksen arviointi on vuoden 1999 alusta voimaantulleen opetuslainsäädännön velvoittamaa. Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta tavoitteenaan tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppilaiden oppimisen edellytyksiä. Helsingin kaupunki on määritellyt koulutuksen arvioinnin yleissivistävän koulutuksen arviointistrategiassa vuosiksi (Helsingin kaupunki, 2000). Strategiassa todettuihin painopisteisiin sisältyy oppiminen. Oppimista esitetään arvioitavaksi monin tavoin osana koulutuksen vaikuttavuutta kestävän kehityksen näkökulmasta. Strategia-asiakirjassa koulutuksen arvioinnin lähtökohdat esitetään seuraavasti: Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on parantaa oppimisen edellytyksiä ja tukea koulutuksen kehittämistä. Arvioinnin keskeiset tulokset ovat julkisia siten, että tärkeimmät kuntatason tulokset ilmoitetaan kaupunki- tai aluekohtaisina tietoina, mutta koulukohtaiset tiedot toimitetaan vain koulun käyttöön. Koulukohtaisten tulosten käytöstä päättää koulu. Arviointi on jatkuvaa ja systemaattista ja samalla monipuolista ja perusteltua. Tämä merkitsee sitä, että tulee varmistaa vertailtavuus sekä alueiden kesken että valtakunnalliseen tasoon. Tuloksista vedetään johtopäätöksiä resurssien riittävyydestä ja kohdentamisesta, toiminnan tehokkuudesta sekä tuloksista ja vaikutuksista suhteessa tavoitteisiin. Opetushallituksen koulutuksen tuloksellisuuden arviointimallissa (Opetushallitus, 1998) tuloksellisuus jaetaan tehokkuuteen, vaikuttavuuteen ja taloudellisuuteen. Opetushallitus on määritellyt, että vaikuttavuuteen sisältyy myös oppimaan oppiminen (Helsingin kaupunki, 2000; Opetushallitus, 1998). 1.2 Oppimaan oppiminen Oppimaan oppimisella tarkoitetaan yksilön valmiutta ratkaista erilaisia uusia oppimistehtäviä. Oppimaan oppiminen koostuu kahdesta tekijästä: osaamisesta (ajattelun hallinta) ja uskomuksista (toivon perspektiivi). Aiemman osaamisensa ja uskomustensa perustalta oppilaat sitoutuvat työskentelyyn heille asetetun tai asettuvan (oppimis)haasteen edessä. Osaaminen arvioidaan tehtävillä, joiden ratkaiseminen vaatii niiden taitojen käyttöä, joita tarvitaan myös eri oppiaineiden omaksumisessa ja käyttämisessä. Painopiste ei kuitenkaan ole minkään yksittäisen oppiaineen vaatimissa tiedoissa, vaan sellaisissa yleisemmissä tiedoissa ja taidoissa, jotka toimivat uuden oppimisen välineinä kaikissa (luku)aineissa. Vaikka näitä tietoja ja taitoja ei ehkä ole erikseen kirjattu oppiainekohtaisten opetussuunnitelmien tavoitteiksi, on niiden kehittyminen ja omaksuminen edellytys ainekohtaiselle oppimiselle, ja jotain, mihin niin yksittäisten oppiaineiden opetuksella kuin koulunkäynnillä yleisemminkin voidaan vaikuttaa. Niihin viitataan usein eri oppiaineet läpäisevinä tietoina ja taitoina, tai ne liitetään suoraan Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja 7
9 ajattelutaitojen kehittämiseen. Osa tehtävistä tulee sisällöllisesti melko lähelle joidenkin kouluaineiden tehtäviä, joskin tavalla, jossa keskeistä ei ole ainekohtaisen etenemisen vaan ajattelun perusrakenteiden hallinnan mittaaminen. Tehtävät ovat monivalintatehtäviä, joissa on yksi, useampi tai ei yhtään oikeaa vaihtoehtoa 1. Oppimaan oppimisen uskomukset kattavat laajasti sekä oppilaan omaa itseään koskevat käsitykset että hänen asenteensa ja uskomuksensa koskien oppimista ja koulua. Mukana on kysymyksiä liittyen muun muassa oppilaan oppimismotivaatioon ja koettuun oman oppimisen kontrolliin, kognitiivisen minäkuvan eri alueisiin, itsetuntoon, sosiomoraaliseen minäkäsitykseen ja tärkeiden toisten (vanhemmat, opettajat, koulutoverit) suhtautumiseen kouluun. Uskomuksia arvioidaan asenneväittämillä tai -kysymyksillä käyttäen ns. Likertasteikkoa. Nämä asteikot ovat viisi- tai seitsenportaisia (1 edustaa näkemystä, joka on väittämän vastainen - eri mieltä, ei sovellu minuun ja 5 tai 7 myönteinen - olen samaa mieltä, juuri niin ). Osaamis- ja uskomustehtävien tarkemmat sisällöt ala- ja yläasteella esitetään liitteessä 1. Oppimaan oppimisen käsitteellinen malli on esitetty tarkemmin teoksessa Assessing Learningto-Learn. A Framework (Hautamäki & al., 2002a). Suomenkielinen selostus mallista sekä tietoja eri luokka-asteiden valtakunnallisista tutkimuksista ja niiden tuloksista on löydettävissä teoksista Hautamäki & al., 1999, 2000 ja 2002b ja Oppimaan oppimista on arvioitu kuntatasolla esimerkiksi Helsingissä (Hautamäki & al., 1997) ja Vihdissä (Kuusela, 1999). 2 Oppimaan oppimisen arviointi Helsingissä 2.1 Helsingin tilaamat tutkimukset Oppimaan oppimisen arviointi alkoi Opetushallituksen, opetusviraston ja Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkijaryhmän yhteisestä hankkeesta, jossa luotiin oppimaan oppimisen käsitteellinen kehys ja kehitettiin väline sen arvioimiseksi (Hautamäki & al., 1997). Helsingin kaupunki on ollut mukana opetushallituksen tilaamissa valtakunnalliseen otokseen perustuvissa kuudensien ja yhdeksänsien luokkien tutkimuksissa vuosina 1996 ja 1997 vahvistetulla otannalla. Vuonna 2000 Opetushallituksen tilauksesta suoritetun toisen asteen koulutuksen arvioinnin yhteydessä Helsingin kaupunki tutkitutti kattavasti kaikki ammatilliset oppilaitoksensa ja laajensi otosta lukioiden osalta. Nämä tutkimukset on aikanaan erikseen raportoitu opetusvirastolle ja kouluille. Opetusvirasto päätti vuonna 1998 arviointistrategiansa valmistelun yhteydessä ja sen tavoitteiden toteuttamiseksi suorituttaa neljän vuoden aikana kattavan arvioinnin kaupungin kaikista ala-asteen ja yläasteen kouluista (myöhemmin peruskoulun ala- ja yläluokilta). Tämän jälkeen on vuosittain tutkittu yksi neljännes kouluista siten, että arvioinnin kohteena ovat olleet kyseisten koulujen kuudennet tai yhdeksännet luokat. Aineistot on koottu keväällä 1999, keväällä 2000, syksyllä 2000 ja syksyllä Ensimmäisillä tutkimuskerroilla tutkimukseen valittiin satunnaisesti yksi luokka kustakin koulusta, myöhemmillä kerroilla arviointiin on osallistunut koko luokka-aste. 8 Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja
10 2.2 Raportointi Vuosittaisiin sopimuksiin on sisältynyt tutkimusraportin laatiminen ja toimittaminen opetusvirastolle ja tutkituille kouluille. Raportit on laadittu kahdessa vaiheessa. Ensin on kouluja varten tehty yksityiskohtainen tulostus, joka on jaettu ja esitelty kouluille keväällä tulosseminaarissa tai toimitettu kouluille postitse. Tämän jälkeen on laadittu tiivistelmä, jossa tulokset on selostettu koko kunnan tasolla sekä yleispiirteittäin koulujen osalta. Luettelo laadituista kuntakohtaisista raporteista on liitteenä 8. Koulukohtaisia tutkimusraportteja helsinkiläisistä ala- ja yläasteista on valmistunut kaiken kaikkiaan 33 kappaletta. Raportoinnin osana Koulutuksen arviointikeskus ja opetusvirasto ovat kouluttaneet ryhmän kiinnostuneita opettajia ja rehtoreita toimimaan tukihenkilöinä tai välittäjinä Koulutuksen arviointikeskuksen ja tutkittujen koulujen välillä. Kunkin tutkimuskierroksen tulosten valmistuttua Koulutuksen arviointikeskus on selostanut tulokset tukihenkilöille valmentaen nämä puolestaan tulkitsemaan arvioinnin tuloksia ja käymään niitä koskevia koulukohtaisia keskusteluja mukana olleiden koulujen rehtoreiden ja tutkittujen luokkien opettajien kanssa. Keskustelut ovat vieneet runsaan tunnin ja ne on koettu hyödyllisiksi. Nyt käsillä oleva raportti kokoaa tulokset kaikista tehdyistä tutkimuksista. 2.3 Tietosuoja Tiedostoissa ja raporteissa koulut on numeroitu satunnaisjärjestyksessä, joten koulun numero ei vastaa asianomaisen koulun numeroa kaupungin muissa koululuokitteluissa, eikä sen perusteella näin voida päätellä, mikä koulu on kyseessä. Kun mukana on ollut useita luokkia samasta koulusta, on luokat numeroitu siten, että myöskään luokkaa ei voida päätellä tunnusluvusta. (Vuodesta 2000 alkaen on tuloksen luotettavuuden turvaamiseksi tavoitteena ollut kaikkien rinnakkaisluokkien tutkiminen.) Aineistot on tallennettu siten, että niistä ei voida muodostaa yksilöitä koskevia tietokantoja. Raportteja on toimitettu kullekin koululle yksi kappale sekä opetusvirastolle kulloinkin sopimukseen kirjattu määrä. Lisäksi yksi kappale kustakin raportista on tallennettu Koulutuksen arviointikeskuksen arkistoon. Koulun ja luokan tunnukset on annettu vain asianomaisen koulun rehtorille sekä opetusviraston nimeämille viranhaltijoille. Oppilaskohtaisia tietoja ei ole annettu eikä anneta kenellekään. 3 Tutkimussykli ja muutostrendit 3.1 Otanta Helsingin koulut jakautuvat seitsemään suurpiiriin. Kustakin piiristä arvottiin vuonna 1999 kaikki silloiset koulut neljään otosaaltoon. Lisäksi sovittiin, että neljänteen otosaaltoon Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja 9
11 otetaan mukaan kaikki ne uudet koulut, joissa olisi kuudensien tai yhdeksänsien luokkien oppilaita vuonna Otoskäytäntöä muutettiin kuitenkin toisen tutkimuskerran jälkeen. Ensimmäisen ja toisen otoskierroksen tutkimukset toimeenpantiin keväisin (vuosina 1999 ja 2000), ja niissä kustakin koulusta otettiin tutkimukseen mukaan satunnaisesti vain yksi luokka. Tulosten saamiseksi kouluille vielä saman kouluvuoden aikana siirrettiin aineiston keruun ajankohta kuitenkin kesän 2000 päätöksellä syksyiksi, ja tulosten edustavuuden ja luotettavuuden lisäämiseksi otettiin tutkimukseen mukaan kunkin koulun kaikki rinnakkaisluokat. Kolmannen ja neljännen otoskierroksen aineistot on tämän mukaisesti koottu syksyllä 2000 ja Vuonna 2000 koottiin siis kaksi aineistoa: keväällä 2000 tutkittiin kuudennen ja yhdeksännen luokan silloin päättäneet oppilaat ja loppusyksyllä 2000 vastaavan luokka-asteen elokuussa aloittaneet. Otos 2 ajoittui toukokuuhun 2000, mistä seurasi eritoten yläasteiden kohdalla suuria vaikeuksia koota aineistoa, ja osallistumisprosentit jäivät osassa kouluja varsin alhaisiksi. Ala-asteiden osalta näyte oli sen sijaan suunnitellulla tavalla kattava. Onkin ilmeistä, että juuri otokseen 2 osuneiden yläasteen koulujen kohdalla tulokset ovat yksittäisiä kouluja ajatellen epäluotettavimmat. Otoskohtaiset koulu- ja oppilasmäärät on esitetty taulukossa 1 (ala-aste) ja taulukossa 2 (yläaste). Suurpiirikohtaiset koulu- ja oppilasmäärät on puolestaan koottu taulukkoon 3 (alaaste) ja taulukkoon 4 (yläaste). Taulukoissa 1-4 esitellään koulujen ja oppilaiden lukumäärät sekä suunniteltujen otantojen että toteutuneiden otantojen osalta. Suunnitelluissa otannoissa kaksi ala-asteen koulua oli mukana kahdessa eri otannassa. Perustietoa tutkimuksiin osallistuneista ala-asteista (otos / otokset, suurpiiri, oppilasmäärä sekä keskiarvot osaamisesta ja uskomuksista) löytyy liitteestä 2. Vastaavat tiedot tutkimuksiin osallistuneista yläasteista on koottu liitteeseen 3. Taulukko 1. Ala-asteen koulujen ja oppilaiden lukumäärät otoksittain suunnitelluissa ja toteutuneissa otannoissa Taulukko 2. Yläasteen koulujen ja oppilaiden lukumäärät otoksittain suunnitelluissa ja toteutuneissa otannoissa 10 Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja
12 Taulukko 3. Ala-asteen koulujen ja oppilaiden lukumäärät suurpiireittäin suunnitelluissa ja toteutuneissa otannoissa Taulukko 4. Yläasteen koulujen ja oppilaiden lukumäärät suurpiireittäin suunnitelluissa ja toteutuneissa otannoissa Tutkimus ei kuitenkaan erilaisista syistä tavoittanut kaikkia oppilaita (ulkoinen kato), ja osa oppilaista ei vastannut kaikkiin tehtäviin (sisäinen kato). Liitteistä 2 ja 3 havaitaan, että eräistä kouluista on mukana vain hyvin vähän oppilaita. Näiden koulujen osalta on selvää, että tulokset eivät anna koulun oppilaiden oppimaan oppimisesta luotettavaa kuvaa. Asia on selostettu, ja kadon mahdollisista syistä keskusteltu asianomaisten koulujen kanssa tutkimuksen tulosten koulukohtaisen raportoinnin yhteydessä. Asialla ei tässä yhteydessä ole sikäli merkitystä, koska tämä raportti ei pyri koulukohtaisten tulosten erittelyyn. Tarkoituksena on keskittyä yleisempiin koulutuspoliittisiin linjoihin, joiden tarkastelua kokonaisuuden kannalta vähäinen ulkoinen tai sisäinen kato ei ratkaisevasti haittaa. Pääosassa kouluja aineisto on riittävä myös koulu- ja luokkakohtaisiin erittelyihin. 3.2 Voidaanko muutostrendit havaita? Heti alkuun on syytä tutkia sitä, missä määrin tai millä tavoin eri otoskertojen tulokset eroavat toisistaan. Jos niiden välillä on merkittäviä eroja, nousee pohdittavaksi ainakin kaksi erilaista kysymystä. Menetelmällisesti on kysymys sen arvioimisesta, voidaanko aineistot tästä huolimatta yhdistää vai tuleeko kukin otanta analysoida ja tulkita erikseen. Sisällöllisesti on arvioitava, voiko kysymys olla mahdollisesta trendistä - so., onko kolmen vuoden aikana voinut tapahtunut jotain sellaista, joka olisi syytä tulkita koulutuksellisen ilmaston nopeaksi Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja 11
13 muuttumiseksi. Tämä voitaisiin havaita vertailemalla tuloksia otoksittain erikseen kuudensien ja yhdeksänsien luokkien osalta Ala-aste Otosten välisiä eroja osaamisessa ja uskomuksissa on tarkasteltu varianssianalyysillä 2. Eri otantakertojen välillä ei koko aineiston mittakaavassa ole eroja osaamisessa tai uskomuksissa. Pareittainkin tarkasteltuna eroa on vain otoskertojen 2 ja 4 välillä uskomusten kohdalla (p < 0.05). Kokonaisuudessaan tutkimuskerta selittää vain 0,2 % uskomusten otoskohtaisesta vaihtelusta. Eri otoskertojen aineistoja voidaan siis perustellusti tarkastella yhdessä. Otoskertojen välisen vaihtelun puuttuminen osoittaa myös, että Helsingin ala-asteen koulujen oppilaiden oppimaan oppimisen tasossa ei näytä tapahtuneen oleellisia muutoksia sen paremmin osaamisen kuin uskomustenkaan kohdalla vuosien 1999 ja 2001 välillä Yläaste Yläasteella on otosten välillä sekä osaamisessa että uskomuksissa tilastollisesti merkitseviä eroja. Otantakerta selittää kuitenkin kummassakin tapauksessa vain hyvin pienen osan oppilaiden välisestä vaihtelusta 3. Osaamisen kohdalla otosten välinen tilastollinen ero syntyy otoksen 4 hieman muita korkeammasta ja otoksen 2 hieman muita alemmasta keskiarvosta. Jälkimmäinen selittynee kuitenkin ennen kaikkea liian pitkälle kevääseen venyneellä arviointiajankohdalla. Uskomusten osalta otokset 1 ja 4 eroavat otoksen 3 keskiarvosta tätä vähän korkeampina. Testikohtaisesti on parhaat tulokset saatu toisinaan otoksessa 1 ja toisinaan otoksessa 4. Muut pareittaiset erot eivät ole merkitseviä. Kokonaisuudessaan voidaan otoskertojen välisiä eroja perustellusti pitää satunnaisena vaihteluna, joka ei ilmennä systemaattisia muutoksia osaamisessa tai uskomuksissa. Tarkastelun perusteella voidaan myös yläasteen aineistoja tarkastella yhtenäisenä. Samoin voidaan todeta, että ainakaan koko kaupungin tasolla ei ole havaittavissa heikentyvää tai nousevaa muutossuuntaa oppilaiden osaamisessa tai uskomuksissa tarkastelujakson aikana Koulupiirit Edellä esitetyn varmentamiseksi on tarkasteltu myös sitä, voisiko yksittäisen suurpiirin kohdalla ilmetä kokonaistilanteen pysyvyyden puitteissa otoksittain etenevä trendi joko positiivisen tai negatiivisen kehityksen suuntaan. Ala-asteiden kohdalla on otosten ja piirien välinen interaktio - piirien tulosten otoskohtainen vaihtelu - tilastollisesti merkitsevä, mutta tarkempi tarkastelu ei osoita minkään piirin kohdalla selkeää jatkuvaa muutostrendiä. Interaktion syynä ovat piirien osaamisten ja uskomusten keskiarvojen väliset satunnaiset vaihtelut ja suunnanmuutokset. Missään piirissä keskiarvokuvaajat eivät nouse tai laske systemaattisesti, otos otokselta. Asteikko on standardipisteinä. Osaamisen ja uskomusten nollataso on Helsingin keskiarvo. Tulos ilmenee myös kuvioissa 1-4, joissa on kuvattu otoksittain suurpiirien osaamisen ja 12 Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja
14 uskomusten keskiarvot. Kuviot on tehty erikseen ala-asteelle ja yläasteelle. Kuviot voivat näyttää vaikeatulkintaisilta, koska tilanteessa ei ole selkeitä suuntauksia. Minkään suurpiirin kuvaajat eivät systemaattisesti nouse tai laske. Näin on erityisesti ala-asteella. Yläasteen kuvioissa olevat aukot johtuvat siitä, että yläasteen toisessa otannassa on katoa eikä ole sellaisia havaintoja, joista tunnusluvut voisi laskea. Kuvio 1. Ala-asteen osaamisen keskiarvot otoksittain ja suurpiireittäin Kuvio 2. Ala-asteen uskomusten keskiarvot otoksittain ja suurpiireittäin Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja 13
15 Myös yläasteella on otosten ja suurpiirien välinen interaktio tilastollisesti merkitsevä. Tarkemmassa erittelyssä näyttää lisäksi siltä, että päinvastoin kuin ala-asteiden kohdalla, jotkut muutokset ovat trendiluonteisia tai ainakin tutkimusjakson aikana yhteen suuntaan kehittyviä. Osaamisen kohdalla on suurpiirissä 1 havaittavissa tilastollisesti merkitsevä nouseva trendi ja piirissä 2 laskeva. Sama muutos tai kehitys toistuu näissä suurpiireissä myös uskomusten kohdalla. Muissa suurpiireissä eivät eri otoskertojen väliset muutokset viittaa trendiin, vaan niissä ilmenevä otoskohtainen vaihtelu on epäsystemaattisesti nousevaa ja laskevaa. Myös suurpiirien 1 ja 2 vaihtelut ovat sikäli tulkinnanvaraisia, että kysymys on ennen kaikkea otoksen 4 keskiarvon erosta suhteessa otosten 1 ja 3 tuloksiin. Tarkastelujakson lyhyyden ja otoksen 1 suppeuden vuoksi on trenditulkinta epävarma, ja on mahdollista, että muutos johtuu muunlaisista koulutuspoliittisista tekijöistä, esimerkiksi muutoksista oppilasvirroissa tai puhtaasti koulukohtaisista eroista eri otoskertoina tutkimukseen tulleiden koulujen välillä. Kuvio 3. Yläasteen osaamisen keskiarvot otoksittain ja suurpiireittäin 14 Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja
16 Kuvio 4. Yläasteen uskomusten keskiarvot otoksittain ja suurpiireittäin Osa ala-asteen kouluista on lakkautettu tutkimuksen aineiston keruun aikana, ja uusia on perustettu. Kaikkia uusia kouluja ei saatu mukaan arviointiin viimeisenkään otannan avulla, pääosin siitä syystä, että niissä ei lukuvuonna ollut vielä kuudensia luokkia. Aineisto on kuitenkin kattava ja edustaa koko Helsinkiä. Liitteessä 6 on aakkosjärjestyksessä lueteltu kaikki tutkimuksissa mukana olleet ala-asteet ja liitteessä 7 kaikki tutkimuksiin osallistuneet yläasteet. Koulujen järjestys kummassakin listassa poikkeaa tulosten raportoinnin yhteydessä käytetystä, eikä luetteloiden avulla voida tunnistaa yksittäisen koulun tuloksia Helsingin koulut suhteutettuina valtakunnallisiin keskiarvoihin Olemme vuosittain eritelleet tutkittujen Helsingin koulujen tuloksia suhteessa vuosien 1996 ja 1997 valtakunnallisten tutkimusten keskiarvoihin. Tarkastelujen perusteella voidaan todeta, että peruskoululaisten osaamisen ja uskomusten keskiarvot eivät Helsingissä poikkea koko maan keskiarvoista. Tästä johtuen on raportissa esitettävät tarkastelut rajoitettu koskemaan vain Helsingin sisäistä vaihtelua (piirit, koulut). On kuitenkin muistettava, että aina kun jonkin piirin tai koulun oppilaiden taso eroaa Helsingin keskimääräisestä tasosta, eroaa se samalla myös valtakunnallisesta keskiarvosta. Vaikka nämä tutkimukset rajoittuivat peruskouluun, voi vertailun vuoksi olla hyvä muistuttaa, että kolmannen otoksen kanssa samanaikaisesti toteutetussa toisen asteen opiskelijoiden valtakunnallisessa oppimaan oppimisen arvioinnissa oli helsinkiläisten opiskelijoiden osaamisen taso sekä lukioissa että ammatillisissa oppilaitoksissa alempi kuin muualla maassa (Hautamäki & al., 2002b). Vastaava ero ilmeni ammatillisten oppilaitosten osalta myös opiskelijoiden oppimista tukevissa uskomuksissa (näin erityisesti poikien kohdalla), kun taas lukiolaiset eivät uskomustensa puolesta eronneet maan muista lukiolaisista. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja 15
17 4 Suurpiirit oppilaat, perheet ja koulut vuorovaikutuksessa 4.1 Ala-asteet suurpiireittäin Suurpiirien tulosten selostamisessa ala-asteen (kuviot 5 ja 6) sekä yläasteen (kuviot 7 ja 8) osalta käytetään keskiarvoa ja 95 %:n luottamusväliä. Mustat ympyrät tarkoittavat aritmeettisia keskiarvoja. Luottamusvälit ilmaistaan viiksien eli puolijanojen avulla, ja ne kertovat hajonnan suuruuden. Luottamusväli on keskiarvon kummallakin puolella. Tulokset on laskettu kuntakohtaisiin normeihin verrattuna siten, että Helsingin keskiarvo saa arvon 0. Suurpiiri eroaa Helsingin keskiarvosta 95 %:n todennäköisyydellä silloin, kun viiksi eli puolijana ei leikkaa vaakasuoraa Helsingin keskiarvojanaa. Kuvioiden pystysuoralla akselilla (Y-akseli) on asteikko, joka voi vaihdella. Esimerkiksi kuviossa 5 väli on Seitsemän suurpiirin tulokset ala-asteen osalta esitetään kuvioissa 5 (osaaminen) ja 6 (uskomukset). Asteikko on standardipisteinä. Osaamisen ja uskomusten nollataso on Helsingin keskiarvo. Kaikissa kuvioissa mustat ympyrät ovat kyseisten suurpiirien keskiarvoja. Niiden 95 %:n luottamusvälit on merkitty ( viikset eli puolijanat). Suurpiirien numerotunnuksien yläpuolella on esitetty pienin numeroin oppilaiden lukumäärät. Suurpiirien kesken on tilastollisesti merkitseviä eroja siten, että tarkasteltaessa kaikkia piirejä yhdessä selittää suurpiiri hieman suuremman osan osaamisen kuin uskomusten vaihtelusta 4. Verrattaessa suurpiirejä pareittain selviää kuitenkin, että osaamisessa vain piirin 7 keskiarvo eroaa tilastollisesti muista piireistä niitä alempana, kun taas muiden piirien välillä ei ole eroja. Uskomusten osalta on suurpiirin 3 tulos piirien 2, 4 ja 6 tuloksia tilastollisesti merkitsevästi alempi. Muiden piirien välillä ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja. Kuvio 5. Ala-asteen osaamisen keskiarvot suurpiireittäin (95 %:n luottamusvälit) 16 Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja
18 Kuvio 6. Ala-asteen uskomusten keskiarvot suurpiireittäin (95 %:n luottamusvälit) 4.2 Yläasteet suurpiireittäin Seitsemän suurpiirin tulokset yläasteen osalta esitetään kuvioissa 7 (osaaminen) ja 8 (uskomukset). Suurpiirien kesken on tilastollisesti merkitseviä eroja siten, että samoin kuin alaasteiden kohdalla, piiri selittää hieman enemmän osaamisen kuin uskomusten vaihtelusta 5. Pareittaisissa vertailuissa eroaa suurpiirin 1 keskiarvo osaamisessa kaikkien muiden kuin suurpiirin 4 keskiarvosta niitä korkeampana. Myös suurpiirit 2 ja 4 eroavat piireistä 3 ja 5 näitä tilastollisesti merkitsevästi korkeammilla keskiarvoillaan. Uskomuksissa suurpiirin 1 keskiarvo on tilastollisesti merkitsevästi korkeampi kuin muiden, kun taas suurpiirin 3 keskiarvo on kaikkia muita piirejä matalampi. Kuvio 7. Yläasteen osaamisen keskiarvot suurpiireittäin (95 %:n luottamusvälit) Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja 17
19 Kuvio 8. Yläasteen uskomusten keskiarvot suurpiireittäin (95 %:n luottamusvälit) 4.3 Tarkastelua Suurpiirit ovat heterogeenisiä alueita, joiden sisällä esiintyy hyvinkin selvää erilaisin tunnusluvuin kuvattavissa olevaa vaihtelua. Niiden välillä on kuitenkin näitä sisäisiä eroja selvempiä eroja, jotka heijastavat kaupungin eri osien suhteellista eriytyneisyyttä. Oppimaan oppimisen osaamiskomponentin piirikohtaisten keskiarvojen tarkastelu osoittaa eri suurpiirien alueiden perheiden välisten erojen systemaattisuutta ja noiden erojen siirtymistä oppilaiden osaamiseen. Näin on erityisesti ala-asteella, jolloin kouluksi valitaan ensisijaisesti lähikoulu. Yläasteiden kohdalla suurpiirien tuloksissa heijastuu lisätekijänä yläasteen valinta, jossa osa oppilaista jatkaa suoraan lähimmällä yläasteella, mutta osa oppilaista hakeutuu ja valitaan jollakin erityisperusteella joko omassa suurpiirissä tai jonkun toisen piirin alueella sijaitsevan peruskoulun yläluokille. Suurpiirien väliset erot ovat useiden tekijöiden yhteisvaikutusta ja vastannevat pitkälti niitä ennakko-odotuksia, jotka jo nyt ohjaavat oppilaiden kouluvalintoja. Niiden lähempi tarkastelu on kuitenkin kaupungin koulu- ja sivistystoimen sekä mahdollisuuksien luomisen politiikan tavoitteiden kannalta keskeistä. Siksi seuraavassa tarkennetaan piirien tuloksia edellä selostettuja tietoja yhdistelemällä. Koulutuspoliittisesti mielenkiintoisen - ja tärkeän - tarkemman analyysin voi tehdä vain pitkittäistutkimuksen avulla seuraamalla todellisia oppilasvirtoja niin koulutulokkaiden kuin kuudesluokkalaistenkin kohdalla ja tutkimalla samat oppilaat alaluokkien päättövaiheessa ja myöhemmin oppilaan valitseman yläasteen koulun päättöluokalla. Kuvioissa 9 (ala-aste) ja 10 (yläaste) esitetään uskomusten ja osaamisen keskiarvot suurpiireittäin samaan kuvioon yhdistettynä. Mielenkiintoisinta on kuitenkin yhdistää näiden kahden kuvion tiedot ja tarkastella samassa kuviossa suurpiirien sisällä tapahtuvaa muutosta 18 Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja
20 kuudensilta luokilta yhdeksänsille merkitsemällä samaan kuvioon ala-asteen ja yläasteen oppilaiden tulokset suurpiirikohtaisina keskiarvoina (kuvio 11). Kuvio 9. Ala-asteen osaaminen ja uskomukset suurpiireittäin Kuvio 10. Yläasteen osaaminen ja uskomukset suurpiireittäin Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja 19
21 Kuvio 11. Osaaminen ja uskomukset suurpiireittäin ala- ja yläasteen mittauksina Kuvion 11 tuloksen voi arvioida ilmentävän toisaalta kunnan koulutus-, sivistys- sekä alueellisen kehittämispolitiikan, toisaalta perheiden ja nuorten omien valintojen vaikutusta. Kuvioon on piirretty suurpiirikohtaisen muutoksen suunta nuolena, jonka lähtöpiste on piirin koulujen osaamisen ja uskomusten keskiarvo kuudensilla luokilla ja jonka kärki osoittaa vastaavaa tulosta yhdeksänsillä luokilla (mukana on siis kaikkien neljän otoskerran ala- ja yläasteen aineistot). Nuolen suunta on ylös ja oikealle suurpiirien 1 ja 7 kohdalla ilmaisten sitä, että niissä sekä osaamisen että uskomusten suurpiirikohtainen oppilaskeskiarvo on korkeampi yhdeksännellä kuin kuudennella luokalla. Muiden suurpiirien kohdalla muutosnuolet ovat joko vasemmalle (uskomusten keskiarvo on yhdeksännellä luokalla kuudennen luokan vastaavaa alhaisempi) tai alas ja vasemmalle (sekä uskomusten että osaamisen taso on yläasteella ala-astetta alhaisempi). Ottaen huomioon tiettyjen yleisesti tavoiteltujen yläasteen koulujen sijainti on mahdollista, että keskeiset muutokset syntyvät ennemminkin oppilaiden kouluvalintojen tai koulujen oppilasvalintojen seurauksena - hakeutuminen ja selektio - kuin että ne heijastaisivat yksittäisten suurpiirien ala- ja yläasteiden välisiä eroja opetuksen laadussa tai muissa tulokseen vaikuttavissa tekijöissä. Näin ollen tällä tarkastelulla ei vielä voida esittää kovin tarkkoja tulkintoja mahdollisista koulutason toiminnan vaikutuksista. Sen sijaan suurpiirin selitysosuuden kasvu oppilastason tulosten vaihtelussa siirryttäessä ala-asteelta yläasteelle viittaa siihen, että oppilasvirtojen suunnilla (oppilaiden kouluvalinnalla ja koulujen oppilaisiin kohdistuvalla valinnalla) on merkitystä alueellisten koulujen välisten erojen muodostumisessa ja koulutuksellisten erojen lisääntymisessä oppilaiden koulu-uran edetessä. Suurpiirin selitysosuus kasvaa puolella siirryttäessä kuudennelta yhdeksännelle luokalle (3.1 %:sta 4.6 %:iin). Uskomusten kohdalla vastaava kasvu on suhteellisesti paljon suurempaa, vaikka suurpiirin selitysosuus jää uskomusten kohdalla osaamista pienemmäksi myös yläasteella (ala-asteen 0.7 %:sta yläasteen 2.9 %:iin). Tämän voidaan tulkita osoittavan, että 20 Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja
22 erityisesti uskomusten kohdalla on koulun ja toveripiirin merkitys yläasteella ilmeinen, ja koulun valinnalla on näin merkittävä osuutensa uskomuksissa tapahtuvassa muutoksessa. On totta, että edellä esitetyt selitysosuudet ovat kokonaisuudessaan pieniä. Koulutuksen arviointikeskuksen analyyseissa ja tulosten tulkinnassa on kuitenkin noussut vallalle näkemys, että ei ole mitään syytä odottaa tavanomaisissa olosuhteissa suuria ja dramaattisia eroja. Tämä koskee niin koulujen oppilaiden keskimääräistä osaamisen tai uskomusten tasoa kuin sukupuolen tai oppilaan kotitaustaankin liittyvien tekijöiden vaikutusta osaamiseen tai uskomuksiin. Pienten erojen kasautuminen on kuitenkin ilmeisen oleellinen lopputulokseen - myöhemmin työelämässä osoitettavaan oppimiseen ja viime kädessä elinikäiseen oppimiseen - eriyttävästi vaikuttava tekijä. Pienetkin ensimmäisestä kouluvuodesta lähtien ilmenevät erot voivat yhtä lailla hyvien, kuin epäsuotuisten sattumien ketjussa johtaa ensin koulutusuran ja myöhemmin ammatillisen uran ja koko elämänkulun kannalta oleellisiin ja merkittäviin eroihin. 5 Koulut Koulujen välisten erojen tarkastelun tavoitteena on ennen kaikkea koulutuspalvelujen laadun ja jakautumisen arvioiminen ja seuranta. Tähän ajatukseen perustuu myös PISAraportissa esitetyt koulujen välisiä eroja koskevat erittelyt (Välijärvi & Linnakylä, 2002). PISA: n tuloksista ilmenee, että OECD-maiden oppilaiden lukutaidon vaihtelusta keskimäärin 36 % selittyi koulujen välisillä eroilla, mutta Suomessa vastaava osuus oli 5 %. (Koulujen sisäiset erot selittivät sen sijaan lukutaidon vaihtelusta koko OECD:n piirissä keskimäärin 61 %, kun Suomen kohdalla vastaava luku oli 77 %.) Koulun vähäistä selitysosuutta voidaan pitää eräänlaisena koulutus- ja sosiaalipoliittisen tasajaon onnistumisen mittana, joka kertoo kuinka tasalaatuista oppiminen - ja näin ollen ehkä myös opetus - on eri kouluissa. Tämän tutkimuksen yhteydessä selitysosuuden muutoksia voidaan kuitenkin käyttää myös päätelmien tekoon ala- ja yläasteen välillä tapahtuvista muutoksista. Koulutuspoliittisesti merkityksellisten ilmiöiden löytymiseksi tarkastellaan seuraavassa osaamista ja uskomuksia kouluittain. Kullekin koululle on laskettu oppilaiden osaamisen ja uskomusten keskiarvo 6. Niiden avulla voidaan tarkastella osaamisen ja uskomusten välisiä yhteyksiä koulutasolla ja niiden suhteen muuttumista ala-asteelta yläasteelle. Kuvioissa 12 (ala-aste) ja 13 (yläaste) esitetään koulukohtaiset osaamisen ja uskomusten tasot. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja 21
23 Kuvio 12. Osaamisen ja uskomusten koulukohtaiset keskiarvot kuudensilla luokilla Kuvio 13. Osaamisen ja uskomusten koulukohtaiset keskiarvot yhdeksänsillä luokilla Ala-asteella on osaamisen ja uskomusten koulukohtainen korrelaatio.25 (yhteinen varianssi eli selitysosuus 6 %). Tämä tarkoittaa, että oppilaiden osaamisen tason perusteella ei voi kovinkaan suurella varmuudella päätellä heidän uskomustensa tasoa tai laatua (tai päinvastoin). Kuitenkin, vaikka löytyy kouluja, joissa osaaminen on keskimääräistä parempaa, 22 Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja
24 mutta uskomukset keskimääräistä negatiivisempia tai päinvastoin, vallitsee osaamisen ja uskomusten välillä kouluittain tarkasteluna jokin yhtenäistävä tekijä. Yläasteella osaamisen ja uskomusten välinen yhteys on ala-astetta huomattavasti selvempi, ja niiden välinen koulukohtainen korrelaatio on peräti.68 (selitysosuus 46 %). Kyseessä on ilmeisestikin ennen kaikkea koulunkäynnin kertautuva vaikutus: osaaminen vaikuttaa saadun palautteen kautta uskomuksiin, ja uskomukset taas vaikuttavat opiskeluinnon kautta siihen, mitä oppilaat koulussa ja kouluun liittyvissä asioissa tekevät. Oppilaiden valikoituminen kouluihin ja heidän ryhmittämisensä luokiksi joko aiemman osaamisen tai kieli- ja muiden oppiainevalintojen pohjalta yhdistettynä käytössä oleviin pedagogisen arvioinnin ja tuen keinoihin - tunti- ja lukukausiarvostelu, tukiopetus sekä muu oppilaiden menestystä koskeva tieto ja tulkinta - alkavat yhdenmukaistaa luokka- ja koulukohtaista osaamista ja asenteita voimistaen niiden välistä yhteyttä. Koska oppilaiden jakautuminen yläasteen kouluihin tapahtuu alaluokkia suuremmassa määrin vanhempien tai lapsen senhetkisen valinnan perusteella tai aiempien valintojen seurauksena, on kyseessä myös selektion seuraus. Yksittäisen koulun tai yksittäisen oppilaan tekemän valinnan todellisen vaikutuksen selvittäminen vaatii kuitenkin oppilaiden lähtötilanteen huomioonottavaa pitkittäistutkimusta. Edellä todetun osaamisen ja uskomusten koulukohtaisen yhteyden lisäksi voidaan koulun osuutta oppilastason vaihtelusta pyrkiä arvioimaan tarkastelemalla kouluittain oppilaiden osaamista ja heidän uskomuksiaan. Ala-asteella koulu selittää yhdistetystä osaamisen ja uskomusten vaihtelusta lähes 9 % siten, että koulun merkitys on suurempi osaamisen kuin uskomusten kohdalla (selitysosuus 11 % vs. 7 %) 7. Yläasteella koulu selittää oppilaiden välisistä osaamiseroista ala-astetta suuremman osan (12.7 %), mutta uskomusten kohdalla sen merkitys vaihtelun selittäjänä on ala-astetta vähäisempi (6.1 %). Yläasteen valinnan ja luokkien muodostamisperusteiden merkitystä heijastaen on luokkien välinen hajonta kuitenkin yläasteella suurempaa kuin ala-asteella, kun taas luokkien sisäinen vaihtelu ei merkittävästi eroa toisistaan ala- ja yläasteella. Suhteuttamalla nyt saadut tulokset kunkin koulun oppilaaksiottoalueen sosioekonomiseen tilanteeseen esimerkiksi positiivisen diskriminaation indeksin avulla ja yhdistämällä nämä tiedot tietoihin oppilasvirtojen määristä ja suunnista ala-asteen ja yläasteen valinnassa voidaan oppimaan oppimisen arviointia käyttää apuna arvioitaessa koulujen pedagogisten ja hallinnollisten ratkaisujen tuloksellisuutta juuri asianomaisen koulun oppilasaineksen asettamien haasteiden edessä. 5.1 Päätelmät Vuoden 2000 PISA-tutkimuksessa keskityttiin lukutaitoon, jonka kohdalla koulu selitti Suomessa oppilastason vaihtelusta 5 % (luonnontieteissä ja matematiikassa koulun selitysosuus oli hieman vähäisempi). Sen sijaan Opetushallituksen keväällä 2001 järjestämässä perusopetuksen 9. luokan äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arvioinnissa (Lappalainen, 2001) koulujen välisen vaihtelun osuus oppilaiden koepistemäärän kokonaisvaihtelusta oli 11 %. Verrattaessa nyt suoritetun arvioinnin tuloksia näihin lukuihin näyttää siltä, että koulun osuus oppilaskohtaisesta vaihtelusta on syystä tai toisesta ollut Suomessa PISA:ssa huomattavan alhainen, kun taas koulun osuus Helsingin peruskoulujen oppilaiden oppimaan oppimisen Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja 23
25 taidoissa ilmenevässä vaihtelussa vastaa melko tarkkaan Opetushallituksen valtakunnallisessa äidinkielen ja kirjallisuuden arvioinnissa esiin nousseita tuloksia. On lisäksi todettava, että nyt saatu tulos ei eroa koulun merkityksen osalta peruskoulun päättöluokan oppimaan oppimisen arvioinnissa saaduista koko maan tuloksista (Hautamäki & al., 2003). Koulun selitysosuus ja sen muutos ala-asteen ja yläasteen välillä kertoo, että jo ala-asteen aikana koulujen välillä on eroja oppilaiden osaamisessa ja uskomuksissa, ja että nämä erot jonkin verran lisääntyvät yläasteella. Tämä muutos, joka tapahtuu osaamisessa koulun merkitystä lisäävään ja uskomuksissa sen merkitystä vähentävään suuntaan, ei kuitenkaan vähäisyytensä vuoksi ole niin merkittävä kuin osaamisen ja uskomusten välisen suhteen (korrelaation) voimistuminen ala-asteelta yläasteelle. Koulun tasolla tarkasteltuna muuttuu osaamisen ja uskomusten välinen yhteys peruskoulun viimeisten kouluvuosien aikana siten, että kun niiden välinen korrelaatio on kuudennella luokalla.25, on se yhdeksännellä luokalla.68 (oppilastasolla muutos on samansuuntainen mutta vähäisempi korrelaation noustessa ala-asteen lopun.19:stä yläasteen lopun.34:ään). Osaamisen ja uskomusten välisen yhteisvaihtelun kasvu voidaan tulkita siten, että nuorten kehittyessä ja koulu-uran edetessä osaaminen ja uskomukset vaikuttavat toisiinsa aikaisempaa vahvemmin niin oppilastasolla kuin erilaisten valikoitumisten seurauksena erityisesti koulutasollakin. Koettu osaaminen ja menestys (tai niiden puuttuminen) heijastuvat yhä selvemmin iänkin myötä muuttuviin ja tarkentuviin yksilötason uskomuksiin, mutta saavat jopa näitä voimakkaamman jalansijan oppilaiden koulu- tai luokkasidonnaisina tulkintoina itsestään suhteessa koulutuksen tavoitteisiin. Näiden prosessien seurauksena ja niitä heijastaen oppilasvirrat eriytyvät edelleen seuraavassa koulutuksen valintavaiheessa lukioiden ja ammatillisen koulutuksen eri linjoille. Tämä ilmenee toisaalta siinä, miten peruskoulunsa päättävien jatkosuunnitelmat heijastavat varsin suoraan heidän osaamisensa tasoa, toisaalta siinä, miten toisen asteen opiskelijoiden toteutuneet valinnat korreloivat vahvasti sekä heidän mitatun oppimaan oppimisen osaamisensa että heidän peruskoulun päättötodistuksensa keskiarvon kanssa (Hautamäki & al., 2002b, 2003). 6 Tytöt ja pojat 6.1 Ala-aste Osaamisessa, uskomuksissa ja todistuksen keskiarvossa on yhdistettynä muuttujana suhteellisen suuri tilastollisesti merkitsevä sukupuoliero (selitysosuus 6.4 %) siten, että tyttöjen keskiarvo on poikien vastaavaa korkeampi 8. Tarkemmassa erittelyssä osoittautuu, että sukupuoliero on erityisen selkeä koulukeskiarvoissa (tyttöjen keskiarvojen keskiarvo on 8.2 ja poikien 7.8) ja nyt testeissä osoitetussa osaamisessa (standardoiduilla pistemäärillä ilmaistuna on tyttöjen keskiarvo 0.17 ja poikien 0.14) 9. Sen sijaan tyttöjen hivenen poikien keskiarvoa korkeampi keskiarvo mitatuissa oppimista tukevissa uskomuksissa ei ole erona tilastollisesti merkitsevä. 24 Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja
26 Kun nyt mitattua osaamisen ja uskomusten yhteistulosta eritellään siten, että kontrolloidaan koulutodistuksen keskiarvoerot, so. tarkastellaan, millä tavalla nyt saadut tulokset eroavat sukupuolen suhteen yli tai ohi oppilaiden koulumenestyksen, on yhdistetyssä osaamis- ja uskomusmuuttujassa havaittavissa enää hyvin vähäinen sukupuoliero 10, jonka suunta on lisäksi muuttunut. Esiin nouseva poikien hienoisesti tyttöjä korkeampi uskomusten taso liittyy ennen kaikkea poikien tyttöjä korkeampaan uskoon omista taidoistaan ja kyvyistään. Tarkasteltaessa erikseen osaamisen eri alueita tarkentuu kuva osaamisten osalta siten, että myös siinä on havaittavissa vähäisiä, vaikka tilastollisesti merkitseviä, sukupuolieroja vielä keskiarvon kontrolloinnin jälkeen. Tytöt ovat todistuskeskiarvoon suhteutettunakin tekstinymmärtämisessä ja kyselystrategioissa keskimäärin poikia parempia, kun taas pojat ovat päässälaskutaidossa ja annetun tiedon relevanssia mittaavassa tehtävässä tyttöjä parempia. Myös uskomuksissa vaihtelevat sukupuolierot osa-alueittain vielä keskiarvojen kontrolloinnin jälkeen. Pojat arvioivat itsensä keskimäärin tyttöjä myönteisemmin ajattelijoina ja laskijoina, heidän itsetuntonsa on tyttöjen itsetuntoa vahvempi. Myös heidän arvionsa itsestään rationaaleina koululaisina on tyttöjen vastaavaa arviota korkeampi, ja he ovat näitä voimakkaammin suoritus- tai paremmuusorientoituneita. Toisaalta heidän arvionsa itsestään sellaisten osaamisen kanssa yleensä negatiivisessa yhteydessä olevien uskomustekijöiden kohdalla kuin välttämisorientaatio ja usko kyvykkyyden merkitykseen (koulu)menestyksen takaajana on keskiarvon kontrolloinnin jälkeenkin tyttöjen vastaavaa arviota korkeampi. Tyttöjen arviot itsestään ovat vuorostaan poikien arvioita keskiarvoltaan korkeampia sellaisilla yleensä koulumenestyksen kanssa positiivisessa suhteessa olevilla osa-alueilla kuin oppimisorientaatio ja näkemys omasta osaamisesta kirjoittajana ja lukijana, mutta myös sellaisilla menestystä usein haittaavilla alueilla kuin luovutusherkkyys ja usko sattuman merkitykseen (koulu)menestyksen ohjaajana. On kuitenkin muistettava, että joidenkin uskomusten kohdalla voi koulumenestyksen kontrollointi kuitenkin häivyttää tai vääristää juuri niitä eroja, jotka ovat tyttöjen ja poikien keskimääräisten koulumenestyserojen takana. Vaikka siis tytöt tällaisessa tarkastelussa näyttävät uskovan poikia enemmän sattuman merkitykseen, ei näin ole silloin, kun tarkastellaan oppilaiden todellisia, koulusuoritusta ohjaavia uskomuksia. Silloin on poikien usko sattumaan tilastollisesti merkitsevästi (vaikkakin melko vähän) voimakkaampi kuin tyttöjen. 6.2 Yläaste Yläasteella on osaamisen, uskomusten ja todistuskeskiarvon yhdistetyssä muuttujassa jopa hieman ala-asteella vallinnutta suurempi sukupuoliero tyttöjen hyväksi (selitysosuus 7.1 %) 11. Ja samoin kuin ala-asteella, on sukupuoliero erityisen selkeä todistuskeskiarvoissa (tytöt 8.2, pojat 7.6) ja testissä ositetussa osaamisessa (tytöt 0.23, pojat -0.18) 12. Kuten ala-asteella, ei tyttöjen ja poikien uskomuksissa ole kokonaisuudessaan tilastollisesti merkitsevää eroa tyttöjen uskomusten hieman korkeammasta keskiarvosta huolimatta. Kun tulosta eritellään siten, että kontrolloidaan keskiarvoerot, häviää yleinen sukupuoliefekti. Kuten ala-asteella, ei testiosaamisessa enää ole sukupuolieroa ja myös uskomuksissa pienenee sukupuoliero entisestään ja - kuten ala-asteella - nousee poikien uskomusten keskiarvo hieman tyttöjen keskiarvoa korkeammaksi. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja 25
27 Tarkasteltaessa tuloksia lähemmin käy kuitenkin ilmi, että osaamisessa on keskiarvojen standardoinnista huolimatta tilastollisesti merkitseviä tehtäväkohtaisia sukupuolieroja. Tyttöjen keskiarvot ovat poikien vastaavia korkeammat tekstin ymmärtämisessä ja lukutaidossa, kun taas poikien keskiarvot ovat korkeammat kuin tyttöjen annetun tiedon relevanssia mittaavassa tehtävässä ja yleissivistyksessä tai -tietämyksessä. Muissa tehtävissä ei tällöin esiinny tilastolliseen merkitsevyyteen yltäviä eroja. Uskomusten yleisen indeksin purkaminen on tehty koulumenestyksen kontrolloinnin jälkeen käyttäen lisäkriteerinä sitä, että selitysosuus on vähintään 2 %:n luokkaa. Samoin kuin alaasteella, arvioivat pojat itsensä edelleen keskimäärin tyttöjä myönteisemmin ajattelijoina, laskijoina ja rationaalisina koululaisina, ja heidän itsetuntonsa on tyttöjen itsetuntoa vahvempi. Viimeiseen liittyen on kuitenkin syytä todeta, että niin tyttöjen kuin poikienkin itsetunnon keskiarvo on selvästi asteikon 1 7 keskimmäisen arvon (4) yläpuolella (5.1 vs. 5.6). Pojat ovat peruskoulun päättyessä myös edelleen sekä suoritus- tai paremmuusorient oituneempia että välttämisorientoituneempia kuin tytöt. Tytöt arvioivat omat valmiutensa kirjoittajina edelleen poikia keskimäärin myönteisemmin, kun taas oppilaiden arvioissa itsestään lukijoina ei yläasteella ole keskiarvon kontrolloinnin jälkeen eroja. Tyttöjen arviot sosiaalisista valmiuksistaan ovat myös poikia myönteisempiä, ja he kokevat niin luokan oppimisilmapiirin kuin vanhempiensa suhtautumisenkin kouluun ja koulutukseen poikia myönteisemmin, joskin jälkimmäisessä molempien arvio on kuitenkin huomattavan korkea (6.2 vs. 5.9 asteikolla 1 7). Tytöt ovat edelleen poikia luovutusherkempiä, kun taas uskossa sattuman rooliin menestyksen tuojana ei enää ole sukupuolieroa. 6.3 Päätelmiä Jos ajatellaan, että oppimaan oppimisen valmiudet ja uskomukset muodostuvat ja kehittyvät yhteisvaikutuksessa koulun, yksittäisten oppilaiden, oppilasyhteisön, perheiden ja muiden oppilaille tärkeiden ihmisten ja tekijöiden kanssa, on järkevää eritellä ja pyrkiä tulkitsemaan osaamisen, uskomusten ja oppisaavutuksiin sidotun kouluarvostelun yhteyksiä. Tässä jaksossa niitä on tarkasteltu sukupuolittain. Kun keskiarvo kontrolloidaan tilastollisin keinoin, osoittautuu, että oppimaan oppimisen taidossa, siis nyt osaamiseksi kutsutussa kokonaisuudessa, ei ole enää sukupuolieroja. Tyttöjen nyt ilmenevä paremmuus osoittaa siis samaa paremmuutta, mikä näkyy myös koulusuorituksissa. Sukupuolesta riippumatta oppilaat, jotka suoriutuvat hyvin koulun vaatimuksista, osaavat myös hyvin vastata hieman toisenlaisina tehtävinä esitettyihin vaatimuksiin. Tämän mukaan ei pojissa siis keskimäärin olisi mitään erityistä piilossa olevaa osaamiseen liittyviä valmiutta. Kuitenkin tehtävittäin tarkasteltuna tyttöjen suoritus on keskiarvo huomioon ottaenkin erityisen taitavaa lukutaitoa ja luetun syvempää ymmärtämistä mittaavissa tehtävissä ja poikien taas (lasku)tehtävän suoritettavuuden arviointiin liittyvässä ja yleissivistystä tai -tietämystä arvioivassa tehtävässä. Myös uskomuksissa, joissa ei muutoinkaan ole merkittäviä sukupuolieroja käytettäessä kaikista uskomuksista koottua hyvän, itseensä uskovan koululaisuuden ja kouluperspektiivin hyväksymisen indikaattoria, tapahtuu sukupuolten välisten erojen tasoittuminen silloin, kun todistuskeskiarvo kontrolloidaan. Näin tarkasteltuna selkeästi kouluun sidoksissa olevat sukupuolierot näyttävät liittyvän sekä ala- että yläasteella ennen kaikkea oppilaiden 26 Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja
28 tavoiteorientaatioihin, joiden joukossa poikien keskiarvo on korkeampi suoritus- (tai paremmuuden kilvoittelu-) ja välttämisorientaatiossa ja tyttöjen oppimisorientaatiossa, sekä kognitiiviseen minäkuvaan, missä poikien korkeammat keskiarvot liittyvät kuvaan itsestään ajattelijana ja laskijana, ja tyttöjen taas kirjoittajana ja lukijana. Yleisen itsetunnon kohdalla on poikien arvio itsestään vielä myös varsin korkeaa tyttöjen arviota korkeampi. 7 Kodin vaikutus Vanhemmilla on merkitystä lasten suorituksille oppilaina. Tässä tutkimuksessa on valittu tarkasteltavaksi taustamuuttujaksi vanhempien koulutustaso, jonka on aiemmassa tutkimuksessa osoitettu olevan selvässä yhteydessä lasten koulumenestykseen. Myös oppimaan oppimisen arvioinnissa mitattu osaaminen ja uskomukset ovat yhteydessä sekä isän että äidin koulutukseen. 7.1 Ala-aste Niin isän kuin äidinkin koulutus selittää kolmeen ryhmään luokiteltuna 2 % oppilaiden osaamisen ja uskomusten yhteismuuttujan vaihtelusta 13. Merkitsevyys syntyy ennen kaikkea osaamisesta, osaamisesta erotettuna yhteys ei ole uskomusten osalta kummankaan vanhemman kohdalla tilastollisesti merkitsevä 14. Parivertailuista selviää, että isän kohdalla oppilaiden osaamisessa on tilastollinen ero kaikkien koulutusasteiden kesken, kun taas äidin kohdalla ero on tilastollisesti merkitsevä vain alimman ja muiden koulutusasteiden välillä, so. jo vähänkin perusastetta ylempi äidin koulutus näyttää suhteellisen hyvin turvaavan oppilaan osaamisen. 7.2 Yläaste Isän koulutuksella on yläasteella ala-astetta selvästi voimakkaampi yhteys lastensa osaamiseen ja usko muksiin 15. Se selittää osaamisesta 6.4 % ja uskomuksista 1.1 % 16. Pareittaisista vertailuista selviää kuitenkin, että vain alimman koulutustason isien lapset eroavat muista oppilaista tilastollisesti merkitsevästi siten, että heidän osaa misensa ja sitä tukevien uskomustensa taso on näitä alempi. Muut erot isän koulutuksessa eivät näy tilastollisesti merkitsevinä eroina lasten osaamisessa tai uskomuksissa. Myös äidin koulutus heijastuu yläasteella ala-astetta selvemmin lapsen osaamiseen ja uskomuksiin 17. Äidin koulutus selittää oppilaiden osaamisen vaihtelusta selvästi pienemmän osuuden kuin isän koulutus (4.6 %), mutta uskomusten kohdalla sen selitysosuus on vähäisyydestään huolimatta hieman suurempi (1.4 %) 18. Kuten isänkin koulutuksen kohdalla, on alimman koulutusryhmän äitien lasten tulos osaamisessa keskimäärin toisen ja kolmannen asteen koulutuksen saaneiden äitien lasten tulosta huonompi, kun taas jälkimmäisten ryhmien välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa. Uskomuksissa on sen sijaan kaikkien kolmen koulutustasoryhmän välillä tilastollisesti merkitsevä (joskin pieni) ero siten, että Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja 27
KOULUKOHTAISTEN KESKIARVOJEN TULKINNOISTA
MUISTIO Opetusneuvos Jorma Kuusela KOULUKOHTAISTEN KESKIARVOJEN TULKINNOISTA ei käytä omassa toiminnassaan koulukohtaisia keskiarvoihin perustuvia listauksia. Syy on järjestyslistausten epävarmuus. Virasto
LisätiedotTiivistelmä yhteiskunnalliset aineet
Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin
LisätiedotOppimaan oppiminen Mallikunnassa 9. luokat
Oppimaan oppiminen Mallikunnassa Mallipuiston koulu Sisällys Oppimaan oppimisen arviointi 1 Arvioinnissa käytetyt tehtävät 1 Arviointi Mallikunnassa keväällä 2010 2 Yhdeksäsluokkalaisten osaaminen ja uskomukset
LisätiedotTOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS
TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä
LisätiedotLaadunarvioinnin kulmakivet
Laadunarvioinnin kulmakivet Mari-Pauliina Vainikainen, Maria Beirad Helsingin yliopisto, Koulutuksen arviointikeskus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta/ Koulutuksen arviointikeskus/ http://www.helsinki.fi/cea/
LisätiedotPeruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku?
Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku? Jarkko Hautamäki & Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen, Mari- Pauliina Vainikainen ja Risto Hotulainen Koulutuksen arviointikeskus Helsingin yliopisto 4.4.2014 Peruskoulu
LisätiedotMitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto
Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotPISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista
PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi
LisätiedotOppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä
Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotKUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?
KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari
2010 erityisopetusreformin selostus ja kytkentä yläkouluun ja toisen asteen koulutukseen erityisesti toisen asteen valinnan näkökulmasta: Ketkä, mihin, millaisin seurauksin? Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotMonitasomallit koulututkimuksessa
Metodifestivaali 9.5.009 Monitasomallit koulututkimuksessa Mitä ihmettä? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 009 1 Tilastollisten analyysien lähtökohta: Perusjoukolla on luonnollinen
LisätiedotArvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan
Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,
LisätiedotSuomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta
Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansallisen osaamisperustan tila ja tulevaisuus Helsinki 27.5.2014 6.6.2014
LisätiedotPERUSOPETUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIPALVELUT SYKSYLLÄ 2018
PERUSOPETUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIPALVELUT SYKSYLLÄ 2018 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa kansallisia perusopetuksen oppimistulostenarviointeja, joiden otos on yleensä 5-10
LisätiedotOpetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
LisätiedotPerusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
LisätiedotOPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat
LisätiedotLukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi
Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotElina Harjunen Elina Harjunen
Elina Harjunen 28.4.2015 Elina Harjunen 28.4.2015 Äidinkielen ja kirjallisuuden 9. luokan oppimistulosten arviointi vuonna 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen Kielentuntemuksen viitekehys
LisätiedotSANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.
SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. Sanomalehteä useita kertoja lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus
For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat
LisätiedotKäsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta
Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015
LisätiedotOHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus
OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn
LisätiedotPerusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotLIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA
LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotHyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki
Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotPisan 2012 tulokset ja johtopäätökset
Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012
Lisätiedot26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto POL/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (5) 51 Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen toteuttamisen perusteet HEL 2014-004410 T 12 00 01 Päätös päätti seuraavista soveltuvuuskoepainotetun opetuksen toteuttamisen
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.
LisätiedotPortfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund
Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin
LisätiedotKoulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.
Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotLaatu ja tasa-arvo esiopetuksessa
Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka
LisätiedotTYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla
LisätiedotValterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.
Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät
LisätiedotJohtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
LisätiedotSuomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Suomi oppimisen maailmankartalla Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, 7.8.2013, Helsinki, Opetushallitus Jorma Kauppinen Johtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta maailmalta. Why do Finland's
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotHyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii
Hyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii Jouni Välijärvi,professori Jyväskylän yliopisto E-mail: Jouni.Valijarvi@jyu.fi LAPE, Toimiva arki hyvinvointia rakentamassa -päätösseminaari Oulu 13.11.2018 Mikä Pisa on?
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotKoulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen
Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta
Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta MUUTOKSEN TAUSTA 1. Miksi uudistus tehdään? 2. Millä perusteella koulupaikka 3. Mitkä ovat lähikoulun osoittamisen
Lisätiedot2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio
2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotOPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.
OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotTiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta
Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa
LisätiedotVUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7
1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain
LisätiedotTulevaisuus haastaa opettajuuden
Tulevaisuus haastaa opettajuuden Peruskoulupäivät 21.11.2014 Helsinki Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Opetushallitus For learning and competence Opettajien työtyytyväisyys
LisätiedotKuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma
TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana
LisätiedotTurengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.
Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja -menetelmät, oppimisen ilo ja koulutettu
LisätiedotYhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.
Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille
LisätiedotOppivelvollisille tarkoitettu perusopetuksen opetussuunnitelma Alavieskan kunnassa alkaen
Sivistyslautakunta 42 25.05.2016 Sivistyslautakunta 85 17.11.2016 Sivistyslautakunta 36 15.05.2017 Oppivelvollisille tarkoitettu perusopetuksen opetussuunnitelma Alavieskan kunnassa 1.8.2016 alkaen Sivltk
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotKoulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat
Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.
LisätiedotSuomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa
Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa Sari Sulkunen Yliopistonlehtori, FT Kielten laitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi PISA 2009 -arviointi Lukutaito on kirjoitettujen tekstien
LisätiedotLukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014
Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun
LisätiedotTIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi
R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotP5: Kohti Tutkivaa Työtapaa Kesä Aritmeettinen keskiarvo Ka KA. Painopiste Usein teoreettinen tunnusluku Vähintään välimatka-asteikko.
Aritmeettinen keskiarvo Ka KA Painopiste Usein teoreettinen tunnusluku Vähintään välimatka-asteikko x N i 1 N x i x s SD ha HA Kh KH Vaihtelu keskiarvon ympärillä Käytetään empiirisessä tutkimuksessa Vähintään
LisätiedotJyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO
Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET
LisätiedotPROJEKTIN LOPPURAPORTTI
TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008
LisätiedotPerusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.
Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä
LisätiedotOppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus
Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen
LisätiedotURAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto
URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus
LisätiedotTilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4
TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2
LisätiedotErityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet
LisätiedotSuomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka
Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka Mitä arvioitiin? Mitä tarkasteltiin? Kielitaidon osa-alueet > hyvän osaamisen kriteeri B1.1-B1.2 kuullun ymmärtäminen
LisätiedotOppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen
Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit
LisätiedotSosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa
Sosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa Suomen väestön ikärakenne on muuttumassa Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan jopa aiemmin ennustettua nopeammin. Kun sosiaali- ja terveysmenojen
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotSUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ
SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ Sisältö S2-oppimistulosten arvioinnin tavoite ja tarkoitus...3 S2-arvioinnin monikieliset oppilaat...4
LisätiedotHyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä
JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi
LisätiedotSuomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus
Suomen koululaitos Maailman paras? 16.01.2019 Tuusulan rotaryklubi, 24.4.2019 Kauko Hämäläinen, professori emeritus Sisältö Miten Suomella menee? Koulutuksemme vahvuuksia Haasteitakin riittää Koulutuksemme
LisätiedotERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa
ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän
LisätiedotPIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?
1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:
Lisätiedot