Päätökset. ASIAT 1) Kallion louhinnan ja louheen murskauksen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Espoo

Transkriptio

1 Päätökset Etelä-Suomi Nrot Dnrot 1) 280/2018/1 2) 281/2018/1 1) ESAVI/4141/2016 2) ESAVI/4140/2016 Annettu julkipanon jälkeen ASIAT 1) Kallion louhinnan ja louheen murskauksen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Espoo 2) Maankaatopaikan ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Espoo HAKIJA Esbogård Ab Kungsgårdvägen ESPOO Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemukset koskevat kallion louhintaa ja louheen murskausta sekä maankaatopaikan toimintaa Espoon kaupungissa kiinteistöillä Klemets , Sperrings , Hjertbacka ja Gammel Hommas Kiinteistöt ovat hakijan omistuksessa. HAKEMUSTEN VIREILLETULO Hakemukset ovat tulleet vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Espoon kaupungin ympäristökeskus on siirtänyt asioiden käsittelyn EteläSuomen aluehallintovirastolle lähetteellä ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka fax Birger Jaarlin katu 15 Ratapihantie 9 kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, Hämeenlinna PL 110, Helsinki

2 2(183) LUPIEN HAKEMISEN PERUSTEET Kallion louhinnan ja louheen murskauksen ympäristölupa, asia 1 Ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentti sekä liitteen 1 taulukon 2 kohdat 7 c) ja 7 e) Maankaatopaikan ympäristölupa, asia 2 Ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentti sekä liitteen 1 taulukko 2 kohta 13 f) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Maankaatopaikan ympäristölupa-asiaa koskevassa asiassa toimivaltainen viranomainen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto ympäristönsuojelulain 34 :n 1 momentin ja ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n kohdan 13 e) mukaan. Myös kallion louhintaa ja louheen murskausta koskevan lupa-asian ratkaisee Etelä-Suomen aluehallintovirasto, koska ympäristönsuojelulain 34 :n 3 momentin mukaan lupa-asian ratkaisee valtion ympäristölupaviranomainen, jos samalla toiminta-alueella sijaitsevien toimintojen lupa-asian ratkaisu kuuluu osaksi valtion ympäristölupaviranomaisen ja osaksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan ja toimintoihin on haettava lupaa siten kuin 41 :ssä säädetään. Hakija on jättänyt hakemukset samanaikaisesti, sillä ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan toimintoihin on haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella, jos samalla toiminta-alueella sijaitsevalla usealla luvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, HAKEMUKSET, PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET Vireillä olevat asiat Toiminnalla ei ole aikaisempia ympäristölupia. Esbogård Ab on hakenut lupaa maa-ainesten ottamiseen Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Uudenmaan ELY-keskus antoi lausuntonsa ottolupahakemuksesta ja totesi, että maa-aineslain mukaisen luvan myöntämisedellytyksiä ilman vesilain mukaista lupaa ei esitettyjen hakemusasiakirjojen perusteella ollut olemassa. Espoon kaupungin ottoluvan käsittelijä on päivätyllä kirjeellä kehottanut hakijaa hakemaan vesilain mukaista lupaa hankkeelle.

3 3(183) Ympäristövaikutusten arviointimenettely Esbogård Ab on saattanut Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille vesilain mukaisen lupahakemuksen (sekä valmisteluluvan), joka on edellytyksenä kallion louhinnalle ja maankaatopaikan perustamiselle. Hakija on saattanut vireille Högbergetin maa-ainestoiminnan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toimittamalla Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointiohjelman. ELY-keskus antoi lausuntonsa YVA-selostuksesta Lausunnon mukaan jatkovalmistelussa ja lupamenettelyssä on kiinnitettävä huomiota seuraaviin asioihin: - Ovatko piha-alueet otettu valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaisesti huomioon suojaetäisyyksiä (300 m) määritettäessä? - Meluselvityksen mukaan toiminnasta aiheutuvat melutasot asuin- ja Iomarakennusten ympäristössä pysyvät pääosiltaan ohjearvojen alapuolella, mutta se vaatii merkittäviä meluntorjuntatoimenpiteitä, laitteiden melutasojen hallintaa sekä toimintarajoituksia laitteille. Tämä tuo epävarmuutta esitettyihin laskentatuloksiin sekä hankkeen toteuttamiskelpoisuuteen. Lupavaiheissa tulee kiinnittää erityistä huomiota meluntorjuntaan, sen toteuttamiseen sekä melutasojen seurantaan hankealueen ympäristössä. - Murskauksen ja varastokasojen pölyämisen estämiseen on kiinnitettävä huomiota. - Toiminnasta aiheutuva liikennemäärän kasvu heijastuu laajalle alueelle. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota raskaan liikenteen määrän Iisääntyessä. - Jatkosuunnittelussa tulee arvioida tarkemmin Kulmakorven, Ämmässuon alueen ja Högbergetin hankkeiden melun, tärinän ja pölyn sekä liikenteen yhteisvaikutuksia ihmisten elinoloihin. - Mikäli toiminnasta aiheutuu haittaa Fagerängin kiinteistön tai Halujärven ympäristön kiinteistöjen vedenhankintaan ja jos poispumpattavien vesien määrä on yli 250 m 3 /d, vaati hanke vesilain mukaisen luvan. - Vaikutukset pohjaveden laatuun: pääseekö Ammässuon jätetäyttöalueelta pohjavesiä louhosalueelle? - Pohjavesien analyysivalikoimaan tulee lisätä kaatopaikkatoimintaa kuvaavia parametreja (esim. öljyhiilivedyt ja raskasmetallit), koska pohjavesiä voi tehtyjen selvitysten perusteella keräytyä Ämmässuon jätekeskuksen alueelta. -Fagerängin kiinteistön kaivo ja osa Halujärven ympäristön kaivoista tulee ottaa mukaan yhteistarkkailuun. - Pintavesivaikutusten arviointiin sisältyy epävarmuustekijöitä, kuten laskeutusaltaiden ja biosuodatuksen puhdistustehot (etenkin Iiukoisten typpiyhdisteiden poistuminen kasvukauden ulkopuolella ja laskeutusaltaiden toimivuuteen vaikuttavat huoltotoimenpiteet). - Pintavesivaikutusten osalta tulee tarkastella, tarvitaanko Ämmässuon- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun lisäyksiä Högbergetin hankkeen osalta ja että myös pohjaeläimistön tilaa on tarpeen tarkkailla Hög-

4 4(183) bergetin hankkeen vaikutusalueella. Halujärvi tulee ottaa mukaan yhteistarkkailuun. - Espoon eteläosien ja Nuuksion yhdistävän ekologisen yhteyden säilyttäminen tulee selvittää. - Luontoselvityksiä (lajit ja metsälain tarkoittamat erityisen arvokkaat elinympäristöt) tulee täydentää. - Kalastovaikutusten seurantaa tulee lisätä muita lajeja meritaimenen lisäksi. - Hankkeen kaavojen vastaisuus ja vaikutukset alueen ympäristön kaavoilla osoitettuun maankäyttöön tulee arvioida (mm. eteläpuolinen yleiskaavan AT-alue) - Suojaviheraluetta tarvitaan toiminnan haittojen ehkäisemisessä. - Toiminta aiheuttaa virkistysmahdollisuuksien heikentymistä. Hankealue on suosittua ulkoilualuetta ja Halujärvi on kyläläisille merkittävä virkistyskohde. -Argeologista inventointia tulee täydentää. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Asemakaava Yleiskaava Alue sijaitsee luoteisosaltaan (ottosuunnitelman osa-alue C) Ämmässuon asemakaava-alueella (2006). Asemakaavassa louhinta-alue sijoittuu jätteenkäsittelyalueelle (EJ/VR), jonka eteläpuolella on suojaviheraluetta (EV/VR/ky). Muilta osin toiminta-alue on asemakaavoittamaton. Alue sijaitsee Espoon eteläosien yleiskaavan alueella (2010). Hakemuksen mukaiset osa-alueet A ja B sijoittuvat oikeusvaikutteisen yleiskaavan maaja metsätalousvaltaiselle alueelle (M) ja osa-alue C jätehuollon (EJ) alueelle. Osa-alue B rajoittuu oikeusvaikutteisen yleiskaavan kyläalueeseen (AT), jolla ei vielä ole toteutunut rakentamista. Toiminta-alue rajoittuu pohjoisessa Espoon pohjoisosien yleiskaavaa I:n (1997) seuraaviin kaavamerkintöihin: - kaatopaikka-alue (EK), - moottorirata-alue (EM), - yhdyskuntateknisen huollon alue (ET) ja - maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Alueella on vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan laadinta. Espoon kaupunginhallitus on kokouksessaan hyväksynyt nähtäville päivätyn yleiskaavaluonnoksen kaavakartan liitteineen sekä hyväksynyt lisättäväksi kaavakartalle oikeusvaikutteisiksi liitekartan 2 eko-

5 5(183) logisia yhteyksiä koskevat informatiiviset merkinnät sekä liitekartan 2 oikeusvaikutteiset merkinnät (kaupunkisuunnittelulautakunta ). Kaavaluonnoksessa hakemuksen mukainen osa-alue A on merkitty maaainestenoton, yhdyskuntateknisen huollon, moottori- ja muun urheilun sekä virkistyksen alueeksi, osa-alue B maa- ja metsätalous- sekä virkistysalueeksi ja osa-alue C jätteenkäsittelyn, kiertotalouden ja energiantuotannon alueeksi. Lisäksi osa-alueen B pohjois-länsipuolilla ja välittömästi osaalueen A eteläpuolella/eteläosassa on merkintä ekologisten yhteyksien runko. Seudullisesti merkittävä yhteys kytkee kaava-alueen laajemmat viheralueet mm. Nuuksioon ja Espoon keskuspuistoon sekä naapurikuntien viheralueverkostoon. Maakuntakaava Hakemuksen mukaisella alueella tai sen tuntumassa on voimassa Uudenmaan maakuntakaava (2006), Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava (2010), Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (2014) ja Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava (2017). Toiminta-aluetta ja sen ympäristöä koskevat seuraavat maakuntakaavamerkinnät: - alue, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja (viininpunainen pystyviivoitus) - erityisalue, jonka käyttö on tarkoitus määritellä yksityiskohtaisemmin kaavoituksessa (EY) - jätteenkäsittelyalue (EJ1) - ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattu alue (EJ3), - jäte- ja energiahuollon alue (EJ/EN) kv voimalinjan ohjeellinen linjaus (Z), - moottoriurheilurata (mr) - viheryhteystarve (vihreä pystyviivoitus) ja - maakuntakaavan valkoinen alue. Hakemuksen mukainen osa-alue B sekä osa-alueen A eteläosa sijoittuvat 4. vaihemaakuntakaavan tarkoittamalle alueelle, johon on osoitettu viheryhteystarve. Merkinnällä osoitetaan virkistysalueverkostoon ja ekologiseen verkostoon kuuluvat viheryhteydet ja -alueet. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa virkistysja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisema-arvot, arvokkaiden luontokohteiden säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet. Viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana sekä seudullisten ja paikallisten virkistystarpeiden yhteensovittamiseen siten, että olemassa olevat virkistykseen varatut tai siihen soveltuvat rakentamattomat alueet varataan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa (hyväksytty ) toimintaalueen ja Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen länsipuolelle on osoitettu virkistysalue (vihreä), jossa on myös varaus ampumaradalle (am). Alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueen yksityiskohtaisemmassa

6 6(183) suunnittelussa on turvattava virkistyskäyttöedellytyksien säilyminen, alueen saavutettavuus, riittävä palvelu- ja varustetaso sekä ympäristöarvot ja osoitettava maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus virkistysalueella. Virkistysalueiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueiden ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleiskuvaus Lähimmät häiriölle alttiit kohteet Hakemusten kohteena on Högbergetin kallioalue, joka sijaitsee Espoon kaupungissa Peringin ja Järvikylän kylissä. Alueen pohjois- ja luoteispuolella sijaitsee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus ja koillispuolella Kulmakorven maanvastaanotto- ja kiviainesten ottoalueet (Takapelto, Kalliosuo). Takapellon alueella on lisäksi laajamittaista kallionlouhinta- ja murskaustoimintaa. Hakemusten mukainen alue rajoittuu pohjoisosassa Kalliosuon maantäyttömäkeen, jossa maanvastaanotto on jo päättynyt. Maanvastaanotto kuitenkin jatkuu pohjoisempana ns. Kalliosuon jatkealueella. Pohjoisempana on valmisteilla Kulmakorpi 1 -asemakaava-alue, jonka esirakentaminen vaatii louhintaa (lupamenettelyt alkamassa). Alueesta koilliseen on suunnitteilla Espoon Moottoriradat ry:n uusi moottoriurheilukeskus, johon on suunniteltu sijoitettavaksi motocross-, enduro-, karting- ja pienoisautoiluradat sekä hallinto- ja varastorakennuksia. Toiminnalle on myönnetty ympäristölupa Alueen läpi kulkee 110 kv voimajohto. Hakemusten mukainen toiminta ei edellytä voimajohdon siirtoa, vaan louhinta sijoittuu johdon itäpuolelle (alue A) ja eteläpuolelle (alue C). Suunnittelualueen halki kaakkoisluoteissuunnassa kulkee Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksen ja Kivenlahden lämpökeskuksen välille rakennettu kaasuputki. Kaasuputken rakentamisesta ja käytöstä on sopimus kiinteistönomistajan ja Fortum Power and Heat Oy:n kanssa. Louhinta edellyttää kaasuputken siirtoa, mikäli putki ei muutoinkin poistu käytöstä kokonaan ennen kuin ottotoiminta alkaa. Asiasta neuvotellaan tarkemmin Fortum Power and Heat Oy:n kanssa ennen ottotoiminnan aloittamista. Lähin asutus sijoittuu alueen eteläpuolelle. Halujärven länsi- ja eteläpuolella on noin 25 asuttua kiinteistöä, sekä vakituisia että vapaa-ajan asuntoja. Lähimmät Halujärven rakennukset ovat noin 350 metrin päässä hakemusten mukaisen alueen rajalta. Alueen lounaispuolella Fagerängin alueella sijaitsee muutama asuinrakennus noin 400 m etäisyydellä. Länsi- (Kirkkonummen puolella) itä- ja kaakkoispuolen lähimmät asutukset ovat yli kilometrin päässä. Pohjois-koillispuolen asutukseen on matkaa yli kaksi kilometriä.

7 7(183) Alueen lounaispuolella on Fagerängin hevostalli. Tallilla kasvatetaan islanninhevosia ja järjestetään ratsastustoimintaa sekä terapiaratsastusta. Kauempana on myös muita hevostalleja. Hakemusten mukaan toimintojen vaikutusalueella ei ole erityisen herkkiä kohteita kuten päiväkoteja, kouluja, sairaaloita tai vanhainkoteja. Lähin päiväkoti, Nupurin päiväkoti, sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä. Luonnonolosuhteet Topografia Hakemusten mukainen alue on rakentamatonta kallioista metsätalousaluetta, joka on maisemarakenteeltaan pääasiassa muokkaamatonta. Valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa suunnittelualue kuuluu eteläiseen rantamaahan ja tarkemmin eteläiseen viljelyseutuun. Alue sijaitsee pohjoisen selännealueen ja eteläisen alavan viljelylaakson välisellä alueella. Alue on kumpuilevaa, kallioista maastoa, jonka korkein kohta on tasolla noin +70 m (N2000, myös muut päätöksen korkeustasot N2000-järjestelmän mukaisia) ja matalin kohta alueen lounaisosassa noin tasolla +35 m. Itäosassa maaston alavimmalla kohdalla on suota, joka liittyy alueen itäpuolella laajempiin suoalueisiin. Soistuvilla alueilla maanpinta on tasolla noin +45 m. Alueen lounaisosassa rinne laskeutuu alueen ulkopuoliseen kapeaan peltolaaksoon, joka yhtyy Loojärven pohjoispuolella sijaitseviin paikoin voimakkaastikin kumpuileviin peltoalueisiin. Hakemusten mukaisten alueiden pohjoispuolella sijaitsevat jäte- ja maanvastaanottoalueet, jotka kohoavat ympäröivää maastoa korkeammalle. Viereinen Kalliosuon täyttöalueen korkein kohta on tasolla noin +90 m. Biotoopit Alue sijaitsee eteläboreaalisella vuokkovyöhykkeellä. Alueen metsätyypit vaihtelevat kosteista puronvarsilehdoista ja lehtomaisista kankaista tuoreiden kankaiden kautta kuiviin kankaisiin ja avokallioihin. Metsät ovat kuusija mäntyvaltaisia, lehtipuita kasvaa sekapuuna runsaasti. Metsät ovat hakkuin hoidettuja ja taimikoita on jonkin verran. Lahopuun määrä on yleisesti ottaen melko vähäinen. Hakemuksen mukainen osa-alue B on suurimmalta osin mustikkatyypin tuoretta kangasta ja puolukkatyypin kuivahkoa kangasta, jonka puusto on varttunutta männikköä sekä sekapuuna koivua ja kuusta, pensaskerroksessa katajaa. Alarinteillä on paikoin lehtomaista kangasta. Osa-alue A on eteläosastaan samanlaista biotyyppiä kuin osa-alue B. Osa-alueen A keskiosa on kanervatyypin kuivan kankaan kalliomännikköä, jonka vanhimmat männyt ovat järeitä ja lakkapäisiä. Muu puusto on nuorempaa. Alueella on pieniä rämepainaumia ja rinteillä kasvillisuustyyppi vaihtuu tuoreeseen kankaaseen. Osa-alueen A pohjoisosassa metsätyyppi vaihtelee lehtomaisesta kankaasta kuivaan kankaaseen. Alueella on rämepainaumia. Puusto on pääosin vuotiasta männikköä sekapuunaan koivua. Osa-alue C on varttunutta kuusikkoa (mustikkatyypin tuoretta kangasta ja rinteiltä laa-

8 8(183) jasti lehtomaista kangasta), kalliomännikköä (kanervatyypin kuiva kangas) ja taimikkoa (mäntyä). Kallio- ja maaperä sekä pohjavedet Alueen kallioperä on graniittia. Hakemuksen mukaisilla alueilla on paikoin avokalliota ja muutoin kallion päällä on humuskerros. Alavammilla kohdilla kallion päällä on hiekka- ja soramoreenikerroksia sekä alueen itäosan suoalueilla saraturvetta. Hakemuksen mukainen alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Järvikylä ( , 1-luokka), sijaitsee noin 800 metrin päässä alueen eteläpuolella. Muut luokitellut pohjavesialueet ovat yli kahden kilometrin päässä. Alueella ei muodostu merkittäviä määriä pohjavettä. Moreenipeitteisillä alueilla nykytilanteessa muodostuvan pohjaveden määrä on noin % sadannasta ja kalliopeitteisillä alueilla luokkaa <5 10 % sadannasta. Sadannan imeytyminen kallioperään voi suurimmillaan olla noin 10 % niillä alueilla, joilla kallioperän pintarakoilu on runsasta. Kalliopohjaveden päävirtaussuunta alueella on pohjoisesta etelään. Virtausta ohjaavat alueen kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeet, joissa kalliopohjaveden virtausedellytykset ovat paremmat. Vedenjohtavuus Alueella on sekä paikallisia kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeitä (lounaskoillinen ja luode-kaakko) että alueellisia (osa-alueiden A ja B välissä, lounas-koillinen) kallioperän rikkonaisuus- ja heikkousvyöhykkeitä sekä ruhjeita. Alueen kallioperän vedenjohtavuuksia mitattiin syksyllä 2014 (Högberget, maa-ainestoiminnan YVA, Liite: Pohjavesimallinnus, Ramboll, ). Alueelle asennettiin kolme uutta kalliopohjaveden havaintoputkea (RFKPV01, RFKPV02 ja RFKPV03) heikkousvyöhykkeiden kohdalle, joiden kohdalla suoritettiin vesimenekkimittaukset kallioperän vedenjohtavuuksien arvioimiseksi. Lisaksi hankealueen reunalla on mitattu kallioperän vedenjohtavuuksia vuonna 2008 (tutkimuspiste 103). Vesimenekkikokeiden perusteella kallioperä oli mittauskohdilla hyvin tiivistä sekä vuoden 2014 että 2008 mittauksissa. Kymmenen minuutin mittausaikana kallioon tapahtuva vuoto oli suurimmillaan vain 5 litraa, mikä vastaa karkeasti vedenjohtavuuden (K) arvoa noin 3x10-8 m/s. Kyseinen vuoto todettiin pisteessä RFKPV03 kallion pintaosissa ylimmän kahdeksan metrin matkalla kallion ollessa noin 4,3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Rikkonaisessa kallioperässä vastaavat kallioon tapahtuvat vuodot ovat yleensä useiden satojen litrojen luokkaa eli alueella heikkousvyöhykkeidenkin vedenjohtokyky on alhainen mittauspisteissä. Vedenjohtavuuksissa voi olla vaihtelua heikkousvyöhykkeiden sisälläkin.

9 9(183) Pohjaveden korkeus ja laatu Alueen ympäristössä on lukuisia pohjavesiputkia ja YVA-menettelyn yhteydessä asennettiin kolme uutta pohjavesiputkea. Ämmässuon-Kulmakorven vesien yhteistarkkailussa on seurattu alueen pohjavesien pinnankorkeutta ja laatua. Hakemuksen mukaisen alueen läheisyydessä sijaitsevat yhteistarkkailun pohjaveden havaintopisteet SK4B, 31, 260/13, 257/07, 258/07, 44 ja 259/07. Lähellä HSY:n hyötykäyttö- ja kompostointialuetta olevassa havaintoputkessa 260/13 on todettu mm. lievästi kohonneita sähkönjohtavuuden, raudan, typen, bariumin ja sinkin pitoisuuksia. Hankealueen luoteispuolella olevassa havaintopisteessä 31 on todettu fenolisia yhdisteitä pieninä pitoisuuksina. Muita kuormitusmerkkejä ei ole ollut havaittavissa. Osassa muista havaintopisteistä on todettu lieviä muutoksia metallien pitoisuuksissa ja lievästi koholla olevia typpipitoisuuksia. Havaintopisteissä ei ole kuitenkaan todettu merkkejä varsinaisista kuormitusvaikutuksista. Pohjaveden pinnankorkeus on ollut tasolla m. Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat alueen eteläpuolella Fagerängin alueella Halujärventien pohjoispäädyssä sekä Halujärven länsi/lounaispuolella. Etäisyydet lähimpiin yksityiskaivoihin ovat suunnitellulta ottoalueelta noin m. Alueilla on sekä pora- että rengaskaivoja. Syksyllä 2015 tehtiin täydentävä kaivokartoitus (Högbergetin maaainestoiminta, Halujärven vedenlaatu ja kaivokartoitus, Ramboll, ), jossa tutkittiin (18 kaivoa) ja otettiin vesinäytteet (16 kaivoa) kaikista noin m säteellä ottoalueesta sijaitsevista kaivoista, joiden tutkimiseen saatiin kiinteistönomistajan lupa. Pinnankorkeushavaintojen perusteella lähimpänä Halujärveä olevissa rengaskaivoissa vedenpinta oli noin 40 cm korkeammalla järven vedenpintaa ja kaivojen vedenpinnan korkeudet laskivat järvestä lounaaseen. Fagerängin tilan kaivossa vedenpinnan korkeus oli noin tasolla +29 m. Alueen pohjavesiputkissa pinnankorkeus oli m. Kaivojen vedenlaadun tuloksia verrattiin pääasiassa talousveden laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin (STM 401/2001). Kahdessa rengaskaivossa todettiin enterokokkibakteereja ja viiden rengaskaivon vedessä koliformisia bakteereja. Yhden porakaivojen vedessä oli radonia ja neljässä uraania yli laatuvaatimusten (uraanin laatuvaatimus asetuksen 1352/2015 mukaan) tason. Radonin laatusuositus (300 Bq/l) ylittyi yhtä lukuun ottamatta kaikissa porakaivoissa. Pintavedet Hakemuksen mukainen alue sijaitsee Suomenlahteen laskevien pienten rannikkovesien ja Mankinjoen vesistön valuma-alueella (81.057). Korkeuskäyrien perusteella määriteltynä suurin osa alueesta kuuluu Loojärven lähivaluma-alueeseen eli pintavedet ohjautuvat Ämmässuonojan ja Ämmässuonpuron kautta Loojärveen ja edelleen Mankinjokea pitkin Espoonlahteen. Osa-alueen B eteläosan (n. 1,8 ha) vedet laskevat Halujärveen ja koillisnurkan (n. 1,5 ha) vedet Peringinojaan. Halujärvestä lähtee oja, joka yhtyy Ämmässuonpuroon ja Peringinoja yhtyy etelässä Mankinjokeen.

10 10(183) Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen valumavedet johdetaan pääosin Ämmässuonojaan, joka yhtyy Ämmässuonpuroon Fagerängin tilan peltoalueella, noin 800 metrin päässä hakemuksen mukaisesta osa-alueesta A. Halujärven vesiala on noin 4,82 ha ja maksimisyvyys 2,5 m. Halujärvi on lähimmillään noin metrin päässä louhittavasta alueesta etelään. Loojärvi sijaitsee noin 1,8 km suunnittelualueesta lounaaseen. Loojärven vedenpinta on tasolla +13,5 m ja Halujärven tasolla +43,8 m. Halujärvi saa vetensä pintavaluntana ympäristöstään ja ajoittain ojien kautta valuma-alueen soistuneilta alueilta. Pintavalunnan lisäksi Halujärveen tulee vettä normaalina pohjavaluntana pääosin järven itäpuolelle sijoittuvalta hiekkamoreenivaltaiselta alueelta. Pohjavalunnalle on tyypillistä kanavoituminen, jolloin pohjavettä purkautuu Halujärveen todennäköisesti sekä tihkupinnoista että useammista pienialaisista alueista/pisteistä. Halujärveä ei kuitenkaan tämän perusteella voi luokitella suoraan esim. allikkolähteeksi. Halujärvellä tehdyn vedenlaatututkimuksen (Högbergetin maaainestoiminta, Halujärven vedenlaatu ja kaivokartoitus, Ramboll, ) perusteella järven vedenlaatu on hyvin tyypillisellä tasolla vastaavanlaisille vesistöille. Tietyt koholla olevat vedenlaatuparametrit (CODMn, väriluku, kokonaistyppi) viittaavat veden humuspitoisuuteen, jota selittää suurelta osin järven metsäinen valuma-alue. Vesi oli melko hapanta ph-arvo 5,8) ja järvi on lievästi rehevä. Vesinäytteestä analysoiduista metalleista ei löytynyt poikkeuksellisen korkeita arvoja. Vuosina (Ämmässuon-Kulmakorven yhteistarkkailu) Ämmässuonpuron keskivirtaama oli 0,04 m3/s, alivirtaama 0,01 m3/s ja ylivirtaama 0,28 m3/s. Virtaamat ovat suurimmillaan syksyllä ja alhaisimmillaan loppukevään ja kesän aikaan; ajallinen vaihtelu on suurta. Mankinjoen virtaama (Hertta-tietokanta) Kehä III:n sillan kohdalla on keskimäärin 2,3 m3/s, alivirtaama on noin 0,03 m3/s ja ylivirtaama 13,4 m3/s. Hakemusten mukaisten alueiden ohitse virtaavien ojien ja purojen vedenlaatuun vaikuttavat keskeisesti yläpuoliselta Ämmässuon jätekeskuksesta sekä Kulmakorven maanvastaanottoalueelta peräisin olevat hule- ja valumavedet, jotka virtaavat pääosin etelään kohti Loojarveä. Ämmässuon maankaatopaikalta tulevien vesien kuormitusta osoittavia muuttujia ovat olleet mm. kloridi, sulfaatti, eräät metallit ja ravinteet. Em. parametrien lisäksi kaatopaikan pintavesikuormitusta osoittavat kohonnut sähkönjohtavuus ja kemiallinen hapenkulutus. Ämmässuonpuron havaintopaikalla keskimääräinen sähkönjohtavuus, kloridi- ja sulfaattipitoisuus ovat olleet koholla. Kiintoainepitoisuus on ollut keskimäärin mg/l, kokonaisfosforipitoisuus µg/l ja kokonaistyppipitoisuus µg/l. Puro on fosforirajotteinen ja vesi emäksistä. Loojärveä voidaan vedenlaatutulosten valossa luonnehtia erittäin reheväksi vesialueeksi ( µg P/l ja μg N/l). Pohjan läheisessä vedessä on esiintynyt vähähappisuutta/hapettomuutta (0,3 mg O2/l) ja sen

11 11(183) seurauksena fosforin vapautumista pohjalta. Pintavedessä ph on levätuotannon seurauksena ollut ajoittain (heinäkuu 2014) selvästi emäksinen (ph 8,3) ja samalla on esiintynyt hapen ylikyllästystä (kyll.% 117). Klorofylli-apitoisuuksien ( µg/l) mukaan järvi on ylirehevä. Järvi on ekologisesti huonossa ja kemiallisesti hyvässä tilassa. Hyvä ekologinen tila on vesienhoitoalueen tavoitteiden mukaisesti saavutettava vuonna Mankinjoki on yläosastaan pieni ja alaosastaan keskisuuri savimaiden joki. Mankinjoen (tulokset ) vesi on ravinteikasta. Ravinnerajoitteisuuden perusteella jokivesi on pääosin fosforirajoitteista. Sameus ja kiintoainepitoisuus ovat melko korkeita. Mankinjoki on hyvässä ekologisessa ja kemiallisessa tilassa. Uhanalaiset luontotyypit ja lajit Osa-alueen A ja Fagerängin tilan välisellä alueella on kasviston, liitooravan ja linnuston osalta luontoarvoiltaan arvokas alue. Alueella on runsasravinteista tuoretta ja kosteaa puronvarsilehtoa, joka on metsälain tarkoittamaa erityisen tärkeää elinympäristöä, sekä kosteaa keskiravinteista lehtoa. Runsasravinteiset kosteat lehdot on luokiteltu vaarantuneiksi ja runsasravinteiset tuoreet lehdot äärimmäisen uhanalaisiksi luontotyypeiksi sekä valtakunnallisesti että Etelä-Suomessa (Högbergetin maaaineshankkeen luontoselvitykset, , Ramboll). Hakemusten mukaisten alueiden etelärajalla, alueen läpi kulkevan voimalinjan alla kuivalla soraikolla kasvaa kartioakankaalia (Ajuga pyramidalis), joka on silmällä pidettävä putkilokasvilaji. Hakemuksen mukaiselta alueelta ei ole luontoselvityksissä löydetty luonnonsuojelulain tai luontodirektiivin liitteen IV nojalla suojeltuja lajeja. YVA:n mukaiselta hankealueelta löydettiin liito-oravan ruokailupaikka/lepopuu, mutta paikka jää hakemuksen mukaisen alueen ulkopuolelle. Liito-oravan elinpiirin ydinalueita on Fagerängin tilan länsipuolen puronvarressa, jossa kasvaa varttunutta kuusikkoa ja järeitä haapoja. Myös alueen länsipuolella Bockarmossenin pohjoispuoleisen niityn laidalla ja eteläpuolella leveän ojan varressa on liito-oravan elinpiirin ydinalueita. Lepakkoselvityksessä havaittiin hakemusten mukaisten alueiden välittömässä läheisyydessä pohjanlepakkoa, joka saalistaa myös kallioalueilla. Bockarmossenin eteläpuolinen suolampi ympäröivine nevoineen oli kartoituksen mukaan lajistoltaan runsain lepakkoesiintymä ja on rajattu lepakoille tärkeäksi ruokailualueeksi. Täplälampikorento (Leucorrhinia pectoralis) tavattiin noin 900 metrin päässä alueelta länteen sijaitsevalta Bockträskiltä ja sirolampikorento (Leucorrhinia albifrons) alueen pohjoisrajalta Kalliosuon täyttömäen laskeutusaltaasta. Suojelualueet ja ekologiset yhteydet Lähin suojelualue on noin 1,3 kilometrin etäisyydellä hankealueen kaakkoispuolella sijaitseva Kvarnträskin rannan luonnonsuojelualue

12 12(183) (YSA012758). Koillispuolella noin 1,5 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Kakarlamminsuon luonnonsuojelualue (YSA012796). Hakemusten mukainen alue on määritelty Uudenmaan maakuntakaavan laatimisen yhteydessä luonnon ydinalueeksi. Maisemansuojelu, muinaismuistot ja rakennettu kulttuuriympäristö Lähimmät tunnetut kiinteät muinaisjäännökset sijaitsevat hakemusten mukaisten alueiden länsi-, etelä- ja itäpuolella noin metrin etäisyydellä. Suoritettujen inventointien (Mikroliitti Oy) mukaan hakemuksen mukaisella alueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita kulttuurihistoriallisia, suojeltavaksi arvioitavissa olevia jäännöksiä. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) kohteita eikä arvokkaita maisema-alueita. Lähimmät valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön alueet ovat lähimmillään noin 1,4 ja 2,2 kilometrin etäisyydellä hankealueen eteläpuolella sijaitsevat Espoonkartano ja Oitbackan kartano. Ilmanlaatu Nykyisin alueen ja sen ympäristön ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot sekä louhinta ja maanvastaanottotoiminta Kulmakorven, Takapellon, Jersinmäen sekä Kalliosuon ja sen jatkeen alueilla. Tulevaisuudessa alueen ilmanlaatuun vaikuttanee myös moottoriurheilukeskus. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminta aiheuttaa pölyä ja hajua. Louhinta ja maanvastaanottotoiminta aiheuttavat pölyä sekä liikenteen ja työkoneiden pakokaasupäästöjä. Pölyntarkkailuvelvoite on näistä toiminnoista ainoastaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksella. Melu ja tärinä Tarkastelualueen melutilanteeseen vaikuttavat nykyisin yleinen tieliikenne, Takapellon louhinta ja maanvastaanotto sekä Ämmässuon alueen melu. Hakemukseen liitetyn melumallinnuksen (Högberget, maa-ainestoiminnan ympäristövaikutusten arviointi, meluselvitys, Ramboll, ) mukaan tarkastelualueen nykyisten toimintojen melu ei ylitä ohjearvoja hakemuksen mukaisen alueen meluvaikutusalueella olevilla kiinteistöillä lukuun ottamatta aivan Ämmässuon alueen eteläpuolella olevaa vapaaajankiinteistöä. Hakemuksen mukaisella alueella melutaso on pääosin alle 45 db db(laeq) ja osassa alueen pohjois- ja kaakkoisosia tasolla db(laeq). Hakemusten mukaisen alueen ympäristössä muita tärinää aiheuttavia toimintoja ovat Kulmakorven alueella maa-ainestoimintaan liittyvä kiviaineksen otto ja maa-ainesten käsittely. Kyseisten toimintojen tärinävaikutuksia läheisten rakennusten luona tarkkaillaan ympäristöluvassa annettujen määräysten mukaisesti.

13 13(183) HAKEMUSTEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnoista Louhinta-alue (yhteensä 20,3 ha) on jaettu osa-alueisiin A, B ja C, joista louhitaan kalliota yhteensä noin 4,55 milj. m3ktr (n. 12,3 milj. tonnia). Louhe ja muualta tuotava ylijäämälouhe (enintään t/a) murskataan kiviainestuotteiksi. Louhinnan päätyttyä osa-alueet A ja B täytetään muualta tuoduilla puhtailla ylijäämämailla. Alueelle C ei tule läjitystä. Kokonaisuudessaan (ml. tukitoiminnot sekä pintamaiden ja jalostetun kiviaineksen varastointi) toiminta-alueen pinta-ala on 36,2 ha. Hankkeen kokonaiskesto on riippuvainen vuosittaisesta louhintamäärästä sekä vuosittaisesta maa-ainesten vastaanottomäärästä. Nämä riippuvat taloudellisista suhdanteista, joita ei voi tarkoin ennakoida. Keskimääräisiksi arvioiduilla tuotantomäärillä hakemuksen mukainen toiminta-aika on noin vuotta. Ennen toiminnan aloittamista puusto poistetaan koko louhinta-alueelta joko kerrallaan tai vaiheittain. Pintamaat sen sijaan poistettaneen siten, että kallio on paljastettu muutaman vuoden louhintatarpeen vaatimassa laajuudessa. Alkuvaiheessa pintamaat saatetaan kuitenkin kuoria laajemmalta alueelta, jotta saadaan maa-ainesta alueen eteläosiin rakennettaviin suojavalleihin. Louhinta Louhittava alue koostuu kolmesta toisistaan erillään olevasta osa-alueesta (alueet A, B ja C). Kalliota louhitaan keskimäärin m3ktr/a ja enintään m3ktr/a. Osa-alueet ja vaiheistus Louhinta suoritetaan vaiheittain (osa-alueittain). Louhintatoiminta on suunniteltu aloitettavaksi osa-alueella B, jossa se etenee alueen länsiosasta idän suuntaan. Eteläreuna pyritään jättämään viimeiseksi, jotta se mahdollisimman kauan toimisi suojana eteläpuolen asutuksen suuntaan. Alin louhintataso alueella B on +44 m. Alueella B louhittaisiin leikkauskuvien mukaan noin 4 10 m ympäröivää maastoa alemmalle tasolle, mutta ei Halujärven pinnantason (+43,8 m) alapuolelle. Maantäyttö aloitetaan osaalueella B, kun louhinta on lopetettu noin kymmenen vuoden kuluttua aloittamisesta (tai mahdollisuuksien mukaan jo sen aikana). Alueen B pinta-ala on 7,8 ha ja kiviaineksen ottomäärä m3ktr. Alueen B louhinnan jälkeen louhinta siirtyy osa-alueelle A, jossa toiminta aloitetaan alueen itäosasta, josta se etenee länteen ja myöhemmin pohjoiseen ja etelään. Osa-alueen A louhinta on ns. syvälouhintaa alimman louhintatason ollessa +15 m eli enimmillään noin 30 m ympäröivää maanpintaa syvemmälle. Louhinta tapahtuu kerroksittain, mistä tehdään tarkemmat

14 14(183) toteutussuunnitelmat ennen toiminnan aloittamista ja sen aikana. Syvälouhinnalla saadaan lisätilavuutta louhinnan jälkeen tehtävälle maantäytölle. Louhinnan aikana täyttö keskittyy B-alueelle, mutta mahdollisuuksien mukaan sitä voidaan osittain tehdä myös A-alueella louhinnan vielä jatkuessa. Kaasuputken siirtäminen tai poistaminen on ajankohtaista viimeistään sitten, kun louhinta etenee kohti A-alueen pohjoisosaa. Toiminta osaalueella A kestää pisimpään. Alueen A pinta-ala on 8,5 ha ja kiviaineksen ottomäärä m3ktr. Alueella C louhinta etenee idästä länteen ja myöhemmin pohjoiseen voimajohtoalueelle asti. Tämänkin osa-alueen louhinnan takia kaasuputki pitää siirtää (tai poistaa käytöstä). Alin louhintataso on +50 m eli pohjataso yhtyy länsipuolen maaston kanssa. Alueen C louhinnan ajankohta ei tässä vaiheessa vielä ole tiedossa. Mahdollisesti alue louhitaan vasta viimeisimpänä. Alueella on asemakaava (jätteenkäsittelyalue) ja louhinnan aikataulutus saattaa riippua siitä, milloin aluetta otetaan asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen. Maantäyttöä osa-alueella C ei tehdä. Alueen C pintaala on 4,0 ha ja kiviaineksen ottomäärä m3ktr. Louhinnan työvaiheet Louhintatyö koostuu porauksesta, kiven irrotuksesta (räjäytyksistä) ja rikotuksesta, jossa louheen lohkarekokoa pienennetään murskauslaitokseen sopivaksi. Poraus suoritetaan halutulla reikävälillä kerrallaan irrotettavaksi aiotulla alueella, kentällä. Reikien määrään ja keskinäiseen etäisyyteen vaikuttaa mm. louhittavan kallion laatu ja rintauksen korkeus, kerrallaan irrotettava materiaalimäärä, käytettävä räjähdysaine ja haluttu lohkarekoko. Louhinta tehdään normaalia pengerlouhintakalustoa käyttäen, jolloin kerrallaan räjäytettävän kentän paksuus on tavanomaisesti noin 5 15 m. Louhinta tehdään pääsääntöisesti miltei pystysuorana leikkauksena (7:1). Työnaikainen korkeusero louhoksen ylä- ja alareunan välillä on enimmillään noin m (louhinta kerroksittain). Louhinnassa käytettävä räjähdysainemäärä on keskimäärin noin 0,7 kg/m3ktr irrotettavaa kalliota. Louhinnassa ja räjähdysaineiden käsittelyssä noudatetaan viranomaisten ja valmistajien antamia turvallisuus- ja käyttöohjeita. Louhinnassa käytettävät räjähdysaineet valitaan em. ohjeiden mukaisesti louhinta-alueen sijainti ja ympäristö huomioiden. Jokaista räjäytystä varten laaditaan räjäytyssuunnitelma. Räjäytyksiä tehdään yleensä muutamia kertoja viikossa. Ylisuurten lohkareiden rikotuskalustona käytetään tavallisesti hydraulisella iskuvasaralla varustettua kaivinkonetta. Irrotettu ja tarvittaessa rikotettu louhe kuljetetaan murskauslaitokseen pyöräkuormaajalla, dumpperilla tai kuorma-autolla. Louheen käsittelyyn käytetään osittain samoja työkoneita kuin valmiin tuotteenkin (murskeen) käsittelyyn.

15 15(183) Louhinnan suojavyöhykkeet Louhittavan alueen raja seuraa pitkälti kohdekiinteistöjen kiinteistörajaa, paitsi lounaassa, jossa ottoalueen raja kulkee kohdekiinteistöjen sisäpuolella. Varsinaisilta louhittavilta alueilta on etäisyyttä naapurikiinteistöjen rajoihin vähintään noin 15 metriä, pääosin etäisyys on huomattavasti suurempi (paikoin yli 100 m). Osa-alue A:n länsipuolella kulkee 110 kv:n voimajohto. Kiviaineksen louhintaa ja murskausta ei saa suorittaa johtoalueella (110 kv:n voimajohdolla noin 26 metriä leveä käytävä). Louhinnan rajaus tarkennetaan toteutusvaiheessa voimajohtoa hallinnoivan tahon (Fortum) ohjeiden mukaisesti. YVA-menettelyssä tutkitun mukaan voimajohdon siirtäminen olisi mahdollista, mutta ainakaan tässä vaiheessa siihen ei ryhdytä. Louhittavan alueen läpi kulkeva kaasuputki siirretään. Putki ei ole nyt käytössä ja on mahdollista, että se poistuu käytöstä kokonaan. Asiasta ei ole tässä vaiheessa tietoa ja siitä neuvotellaan tarkemmin putkea hallinnoivan tahon (Fortum) kanssa ennen toiminnan aloittamista. Putkea ei kuitenkaan tarvitsisi siirtää heti ottotoiminnan alkuvaiheessa, sillä yleisten ohjeiden mukaan maankaivu-, louhinta- ja räjäytystyö maakaasuputken välittömässä läheisyydessä (alle 30 m putkilinjasta) on mahdollista, kun saadaan putkiston käyttäjän lupa. Lisäksi laajamittainen louhintatyö on luvanvaraista etäisyyden ollessa alle 100 metriä. Asuintalojen piha-alueisiin jää vähintään noin 350 m etäisyys louhittavan alueen rajasta. Murskaus Alueella irrotetusta louheesta valmistetaan erilaisia kivimurskelajikkeita keskimäärin t/a ja enintään t/a. Lisäksi otetaan vastaan eri rakennustyömailta tuotavaa louhetta murskattavaksi keskimäärin t/a ja enintään tonnia/a. Kiviaineksen murskauksessa kalliolouhetta pienennetään määrätyn seulan läpäiseväksi tuotteeksi, jonka maksimiraekoko ja raekokojakauma määräytyvät tuotteelle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Murskauslaitos koostuu yleensä esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulastoista. Riippuen jälkimurskaimien määrästä laitosta kutsutaan kolmi- tai nelivaiheiseksi murskauslaitokseksi. Nelivaiheisissa murskauslaitoksissa toinen jälkimurskain saatetaan korvata materiaalin muotoiluun tarkoitetulla keskipako- tai valssimurskaimella. Lähtömateriaali syötetään pyöräkuormaajalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella joko suoraan välimurskaimeen tai seulalle. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi. Tuotteen rakeisuus ja muotovaatimuksia säätelevät tuotestandardit. Tarvittaessa käytetään samanaikaisesti kahta murskausyksikköä.

16 16(183) Alueella käytetään siirrettäviä murskauslaitoksia eli tela-alustaisia omalla voimanlähteellä varustettuja Lokotrack-laitoksia. Käytettävät laitokset täyttävät vähintään B-luokan vaatimukset (siirrettävä laitos, jossa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet peittein tai koteloinnein). Vesikastelulaitteistoa varten alueelle tuodaan tarvittaessa vesisäiliö veden välivarastointiin, mikäli alueelta ei saada kerättyä riittävästi vettä, mutta ensisijaisesti käytetään alueen tasausaltaisiin kerääntyvää vettä. Laitoksen kuljettimet ovat riittävässä määrin koteloituja pölyämisen vähentämiseksi ja työturvallisuuden parantamiseksi. Murskauslaitokset siirtyvät toiminnan edetessä ja ne sijoitetaan aina mahdollisimman alhaiselle tasolle, kalliorintausten ja varastokasojen suojaan. Murskauslaitos sijoitetaan toiminnan alkuvaiheessa osa-alueiden A ja B pohjoispuolelle perustettavalle varastointi- ja työskentelyalueelle. Louhinnan edetessä laitos siirtyy louhokseen sen pohjatasolle (osa-alueella A 30 metriä ympäröivää maastoa alempana), jossa ottorintaukset estävät melun ja pölyn leviämistä. Laitos sijoitetaan aina niin, että se on mahdollisimman lähellä kallioseinämiä ja sen hetkistä louhintakohtaa, jolloin melupäästöt saadaan parhaiten hallintaan. Murskattu kiviaines välivarastoidaan ottamisalueelle eri raefraktioita sisältäviin varastokasoihin. Varastoalueita on alkuvaiheessa alueiden A ja B välisellä alueella. Louhinnan edetessä varastoalueita muodostuu myös louhosalueiden sisälle. Varastokasojen korkeudet ovat pääsääntöisesti 5 10 m. Hankkeessa pitää myös yhteen sovittaa samanaikaisesti tehtävää maantäyttötoimintaa. Maankaatopaikka Läjitysalue koostuu kahdesta erillisestä täyttöalueesta (alueet A ja B), joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 21,1 ha. Pohjoisen täyttöalueen (alue A) pinta-ala on 11,6 ha ja eteläisen täyttöalueen (alue B) 9,5 ha. Täyttöalueiden A ja B välissä olevan alueen pinta- ala on noin 0,5 ha. Läjitysalueen kokonaistäyttötilavuus on noin 6,9 miljoonaa m3 sisältäen tukipenkereet (alue A m3 ja alue B m3). Ympäristölupa-alue on kokonaispinta-alaltaan 31,3 ha ja noudattaa rajoiltaan pääosin maa-ainesten ottamisalueen rajausta, lukuun ottamatta ottamisalueen pohjoisinta osaaluetta C. Ympäristölupa-alue sisältää läjitysalueen lisäksi mm. tukitoiminta-alueen ja laskeutusaltaat. Alueella otettaisiin vastaan vuodessa keskimäärin 1,4 miljoona tonnia (0,7 milj. m3) maa-aineksia. Enimmillään vastaanotettavia maa-aineksia olisi 2 miljoonaa tonnia (1 milj. m3) vuodessa. Maankaatopaikka toimii ympäri vuoden. Tuotavan maa-aineksen määrä vaihtelee vuosittain riippuen rakennustoiminnan voimakkuudesta. Alueelle loppusijoitetaan puhtaita ylijäämämaita. Alueelle tuotava maaaines on pääasiassa hyötykäyttöön kelpaamatonta hienojakoista koheesiomaata (savi ja siltti), moreenimaata sekä isokokoisia kiviä ja lohkareita. Pintamaan joukossa olevaa humusta lukuun ottamatta alueelle ei vastaan-

17 17(183) oteta orgaanista ainesta. Ylijäämämaat ovat peräisin pääkaupunkiseudun rakennustyömailta. Alueelle toimitettavien maa-ainesten puhtaus varmistetaan aina maaainesten lähtöpäässä. Lisäksi maankaatopaikalle vastaanotettavat ylijäämämaat tilastoidaan ja tarkastetaan aistinvaraisesti alueelle tuotaessa. Mikäli alueella tuotava kuorma vaikuttaa epäkurantilta, esim. hajun, ulkonäön tms. vuoksi, ei maa-ainesta hyväksytä maankaatopaikalle vaan kyseinen maa-aineserä ohjataan takaisin lähtöpaikkaansa. Maa-aineksen vastaanotosta ja kirjanpidosta huolehtii maankaatopaikan henkilökunta. Alueelle johtava tie on suljettu portilla aukioloaikojen ulkopuolella. Täyttösuunnitelma Täyttötoiminta aloitetaan osa-alueella B, kun alueen louhinta on edennyt lopulliseen tasoon ja edennyt maantäytön aloituskohdalta riittävän pitkälle. Louhinnan ja täyttötoiminnan välinen tavoite-etäisyys on vähintään 200 metriä. Kun louhinta siirtyy osa-alueelle A, jatketaan maantäyttöä alueella B. Täyttö siirtyy myöhemmin alueelle A, kun alueen louhinta on edennyt riittävästi (tavoitteellisesti vähintään 200 metriä). Täyttötoimenpiteet jatkuvat vielä useita vuosia sen jälkeen, kun louhinta on loppunut kokonaan. Osa-alueiden A ja B välillä kulkeva oja säilytetään koko toiminnan ajan, jotta alueen koillis- ja pohjoispuolella muodostuvat vedet pääsevät purkautumaan luonnollista purkureittiään etelään kuten nykytilanteessa. Täyttötoiminnan loppupuolella osa-alueiden A ja B välinen sola täytetään, jolloin ojan kohdalle rakennetaan vettä läpäisevä louhepenger. Täyttömäen maanpäällinen luiskakaltevuus on noin 1:3. Täyttö tehdään aluksi louhittujen kalliokaivantojen pohjalle kerroksittain. Louheesta rakennetaan tukipenkereitä (soluja), jotka ovat esim metriä ja rakennettuihin altaisiin sijoitetaan lujuudeltaan heikoin maa-aines (häiriintynyt savi, siltti, turve ja lieju). Kun allas (solu) on täyttynyt, sijoitetaan täytön päälle noin metrin paksuinen kerros kitkamaata ja rakennetaan seuraavan kerroksen tukipenkereet edellisten päälle. Lujempi ylijäämämaa kasataan aumoiksi, joiden väliin rakennetaan tukipenkereet ennen seuraavaa korotusta. Täyttökerrokset ovat yleensä noin 3 5 metriä paksuja. Kun louhokset on täytetty, jatketaan maantäyttöä siten, että täyttömäki kohoaa ympäröivän maanpinnan yläpuolelle. Täyttömäki vaatii riittävät tukipenkereet stabiliteetin varmistamiseksi. Louhoksessa (ympäröivän maanpinnan alapuolella) tukipengerverkoston ei tarvitse olla yhtä tiheä kuin maanpäällisessä sijoituksessa. Tarvittava tukipengerverkosto suunnitellaan tarkemmin myöhemmin tehtävän rakennesuunnittelun yhteydessä. Louheesta rakennettavien tukipenkereiden osuus maantäyttöalueen tilavuudesta on jopa 20 % maanpinnan yläpuolelle kohoavassa täyttömäessä. Maantäyttöä tehdään myös osittain varsinaisten louhosalueiden ulkopuolella. Osa-alueiden A ja B välillä kulkee ruhjevyöhyke, jossa ei suoriteta lou-

18 18(183) hintaa, mutta tätä aluetta käytetään täyttöalueena. Osittain tämä vaatii vielä tarkempia pohjatutkimuksia rakennesuunnittelun yhteydessä, jolloin selvitetään mm. maakerrospaksuudet ja sen stabiliteettiominaisuudet. Viimeistely ja käytöstä poistaminen Täyttömäen luiskakaltevuus on noin 1:3 (tarkentuu myöhemmin tehtävän rakennussuunnittelun myötä). Leveimmillään täyttömäki on noin 270 m, jolloin se nousee korkeimmillaan tasoon noin +90 (enimmillään noin 45 m ympäröivää maastoa korkeammalle) eli suunnilleen samaan tasoon kuin alueen pohjoispuolella oleva Kalliosuon täyttömäki. Täyttömäki verhoillaan tarkoitukseen soveltuvilla ylijäämämailla, käytännössä moreenilla ja pintamailla (humus). Tässä vaiheessa hyödynnetään ennen toimintaa poistettuja pintamaita, joita on välivarastoitu valleina alueen eteläreunalla. Täyttötoimintaan liittyvä rakennussuunnittelu ja tarkempi mitoitus tehdään erikseen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Maantäytön jälkeen alue palautuu metsätalousalueeksi, ellei alueelle osoiteta muuta käyttöä esim. kaavoituksen myötä. Suojaverhoilun jälkeen alueelle kylvetään aluskasvillisuutta, kuten esim. alueelle luonteenomaisia heinä- ja varpukasveja tai nurmea. Aluskasvillisuuden kylvön jälkeen alueet metsitetään. Metsitykseen suositellaan käytettäväksi männyntaimia, noin kpl/ha. Istutukset tehdään muotoilua ja maannoskerroksen perustamista seuraavana kasvukautena, jolloin muotoillut alueet ovat tiivistyneet lopulliseen muotoonsa ja taimien juuristoilla on paremmat edellytykset selvitä ensimmäisistä vuosista. Nopean metsittymisen varmistamiseksi pyritään käyttämään suositusten mukaisesti 2-vuotiaita paakkutaimia. Havu- ja lehtipuiden paras istutusaika on keväällä roudan sulamisen jälkeen ennen silmujen puhkeamista. Havupuita voidaan istuttaa myös syksyllä ja lehtipuita kesäkuun lopusta elokuun puoliväliin. Parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi taimien kasvuun lähtöä tarkkaillaan ja alueelle tehdään täydennysistutuksia, mikäli suuria määriä taimia kuolee. Toiminta-ajat Alueella on toimintaa arkipäivisin (ma pe) ympärivuotisesti, mutta siinä on kausittaista, kysyntään perustuvaa vaihtelua. Kuormaamista ja kuljetuksia on satunnaisesti myös lauantaisin. Murskauslaitos-/laitokset ovat käynnissä noin 200 päivää vuodessa, tarvittaessa enemmänkin.

19 19(183) Taulukko 1. Alueen toiminta-ajat. Toiminta Murskaaminen Poraaminen Rikotus Räjäytykset Kuormaaminen ja kuljetus Maanläjitys Päivittäinen toiminta-aika ma pe (la) , (la 7 18) 7 20, (la 7 18) Keskimääräinen toimintaaika vuodessa (h/a) n. 1 5 räjäytystä/vko Raaka-aineiden ja tuotteiden varastointi Alueelta louhittua kiviainesta (1,1 2,2 miljoonaa tonnia vuodessa) ja alueelle muualta tuotua ylijäämälouhetta ( tonnia vuodessa) varastoidaan ottamisalueella. Pääasiallinen varastokenttä sijaitsee osa-alueiden A ja B välillä, pohjoispuolella. Louhinnan edetessä varastoalueita muodostuu myös louhosalueiden sisälle. Tarkasti tätä ei voida etukäteen suunnitella. Varastokasojen sijoittelulla vähennetään myös murskauslaitoksen pöly- ja melupäästöjen leviämistä ympäristöön (eteläpuolen asutuksen suuntaan). Vastaanotettujen maa-ainesten varastointia ei ole hakemuksessa selvitetty. Toteutussuunnitelmat tarkentuvat ennen toiminnan aloittamista ja sen aikana. Polttonesteiden ja kemikaalien varastointi Työkoneiden (kuormaajat) polttonesteitä varastoidaan tukitoiminta-alueilla kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytönestimillä. Tukitoimintaalueet rakennetaan osa-alueille A ja B, alueiden välistä kulkevan nykyisen metsäautotien molemmin puolin. Muut öljytuotteet varastoidaan tynnyreissä niille tarkoitetussa valuma-altaallisessa varastossa tai kontissa. Voiteluaineet ja mahdolliset vaaralliset jätteet säilytetään niille erikseen varatussa lukittavassa kontissa. Murskauslaitoksen aggregaatin vaatima polttoaine säilytetään murskauslaitoksen yhteydessä (tai erillinen säiliöauto). Kerralla tukitoiminta-alueella varastoidaan kevyttä polttoöljyä maksimissaan litraa. Murskauslaitteiston ylläpitoon käytettäviä öljytuotteita (mm. voiteluaineita) alueella varastoidaan kerralla enimmillään noin 500 litraa. Tukitoiminta-alue rakennetaan siten, että se on valtioneuvoston asetuksen 800/2010 (ns. MURAUS-asetus) määräysten mukainen. Poltto- ja voitelunesteet säilytetään tiivispohjaisella (HDPE-kalvo) alueella, jossa tiivistysrakenteen päällä on noin 30 cm:n paksuinen hiekka-/murskekerros. Kalvosuojattu alue ulotetaan vähintään viisi metriä polttoainesäiliöiden ja tank-

20 20(183) kausalueen ulkopuolelle. Suojatun alueen reunat on korotettu. Kalvo muodostaa kaukalon, joten mahdollisen öljyvuodon sattuessa haitta-aine ei pääse valumaan tukitoiminta-alueen ulkopuolelle. Tukitoiminta-aluetta tarkkaillaan silmämääräisesti jatkuvasti mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi. Tukitoiminta-aluetta ei kateta. Räjäytysaineita käytetään tonnia vuodessa. Aineita ei varastoida alueella. Maanläjitystoiminnassa ei käytetä työkoneiden polttoaineiden lisäksi muita kemikaaleja. Energian ja veden käyttö Aggregaatilla toimivan murskauslaitoksen polttoöljykulutus on noin 0,4 l tuotettua kiviainestonnia kohti. Työkoneiden kevyen polttoöljyn kulutus on n. 0,42 litraa tuotettua kiviainestonnia kohden. Murskauslaitoksessa, poravaunussa ja työkoneissa käytettävää kevyttä polttoöljyä kuluu keskimäärin 942 m3 (796 t) ja enintään m3 (1 938 t) vuodessa. Voiteluaineita kuluu noin 2 3 t vuodessa. Murskausprosessin pölyntorjunnassa käytetään vettä 5 10 m3 vuodessa. Vesi tuodaan alueelle säiliöautossa tai käytetään laskeutusaltaisiin kerääntyvää vettä. Maanläjitysalueella käytetään vettä lähinnä alueelle johtavan tien kasteluun ja sosiaalitiloissa. Alueella käytettävä vesi tuodaan alueelle säiliöautolla. Aluetta ei ole yhdistetty yleiseen viemäriverkostoon vaan toimisto- ja sosiaalitilojen vedet kerätään umpisäiliöön. Energian käyttö alueella on vähäistä. Energiaa käytetään tarvittaessa vain toiminnan kannalta tarpeelliseen valaistukseen ja lämmitykseen. Liikenne ja liikennejärjestelyt Keskimääräisellä vuosituotannolla (1,1 milj. t) louhinta- ja murskaus toiminnasta aiheutuisi noin 110 täysperävaunullista (40 t/täysperävaunu) ajoneuvokäyntiä/vrk. Maksimituotannolla (2,2 milj. t/a) kuljetusmäärä tuplaantuu. Mursketta kuljetetaan ympäri vuoden. Ylijäämälouhetta otetaan vastaan keskimäärin t/a. Louhe tuodaan pääosin 20 tonnin kuorma-autoilla, mikä tarkoittaisi keskimäärin noin 30 ajoneuvokäyntiä/vrk. Myöhemmin maantäytön käynnistyessä aiheuttaa maanvastaanotto keskimäärin noin 280 ajoneuvon käyntiä /vrk. Maata tuodaan pääosin 10 m3 :n vetoisilla kuorma-autoilla. Sekä louhinnan että maantäytön aiheuttamat kuljetusmäärät vaihtelevat mm. kiviainesmarkkinatilanteen ja rakentamistilanteen mukaan. Vuosittaiset vaihtelut saattavat siten olla huomattavat. Toiminta-alueen kuljetusliikenne ohjataan pohjoiseen Kulmakorventielle ja Nupurintielle, josta se ohjautuu pääosin Turunväylälle (kuva 1). YVA-

21 21(183) menettelyssä tutkittiin toteutettavasta tieyhteydelle eri vaihtoehtoja, joista varteenotettavia yhteyksiä Kulmakorventielle olivat joko Kalliosuon täyttömäen itäpuolelta tai länsipuolelta. Kalliosuon itäpuolista yhteyttä ei voida saadun tiedon mukaan käyttää, sillä kaupunki käyttää tietä muihin tarkoituksiin eikä siihen sallita ulkopuolista liikennettä. Kalliosuon länsipuolella olevaa reittiä (täyttömäen ympärystie) voidaan sen sijaan käyttää ja siihen on saatu kaupungilta alustava suostumus. Tietä pitää parantaa ennen toiminnan aloittamista. Siihen liittyvistä toimenpiteistä neuvotellaan tarkemmin Espoon kaupungin kanssa ennen toiminnan aloittamista. Rakennettava tieyhteys tulee yhtymään Kulmakorventiehen. Kulmakorpi I- asemakaava on vireillä ja sen toteuduttua Kulmakorventien linjaus tulee hieman muuttumaan nykyisestä. Kuva 1. Liikenneyhteys toiminta-alueelta Kulmakorventielle. Kulmakorventie on asfaltoitu Nupurintieltä vanhalle maankaatopaikalle asti. Rakennettavaa tietä (Kalliosuon länsipuolelle) ei ole suunniteltu asfaltoita1vaksi. Työmaan sisäiset työmaatiet ovat murskepintaisia. Uusia ajouria muodostuu alueella toiminnan edetessä. Osa-alueiden A ja B välillä kulkee metsätie, joka pidetään toimintakuntoisena koko louhinnan ajan. Myöhemmin se saattaa katketa maanläjityksen myötä (tarvittaessa rakennetaan uuteen linjaukseen, selviää myöhemmin). Alueen pohjoispuolella oleva metsätie säilyy, joskin se osittain joudutaan hieman siirtämään (alue A).

22 22(183) Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt (BEP) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät jätteenkäsittelyä varten on julkaistu Hakemuksen mukainen maankaatopaikkatoiminta ei kuulu vertailuasiakirjan soveltamisalaan. Hakemuksen mukaiset toiminnassa käytettävät parhaat käyttökelpoiset tekniikat ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt on esitetty kohdassa Ympäristökuormitus ja -vaikutukset. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Päästöt ilmaan Toiminnan vaikutukset ilmanlaatuun aiheutuvat lähinnä pölyämisestä. Valtaosa louhinnan, murskauksen ja maanvastaanoton pölypäästöistä on halkaisijaltaan yli 10 µm:n hiukkasia, jotka laskeutuvat toiminta-alueelle. Mikäli maa-aines on kuivaa ja sää tuulinen, hienojakoinen pöly voi levitä muutaman sadan metrin alueelle. Toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt syntyvät pääosin murskauksesta (voimalähteenä aggregaatti) ja työkoneista (taulukko 2). Taulukko 2. Murskauksesta (murskattava määrä keskim. 1,1 milj. t/a tai enintään 2,7 milj. t/a) ja työkoneista aiheutuvat päästöt ilmaan. Päästö keskimäärin (t/a) Päästö enimmillään (t/a) Hiukkaset (sis. pöly) 4,4 10,7 Typen oksidit (NOx) 37,2 90,6 Rikkidioksidi (SO2) 0,8 2,0 Hiilidioksidi (CO2) 2 483, ,9 Epäpuhtaus Murskauslaitoksen pääasiallisia pölyäviä kohteita ovat kuljettimien päät, seulastot, murskaimet sekä kiviaineksen syöttö. Pölyä syntyy paitsi itse laitoksessa myös kiviaineksen käsittelyssä ja varastoinnissa, kuormauksessa ja liikennöinnissä laitosalueella. Pölyleijuman määrään vaikuttaa useat eri tekijät kuten kiviaineksen kosteus, säätila, ilman suhteellinen kosteus, alueen tuuliolot, vuodenaika sekä laitoksella valmistettava tuote ja käytetty raaka-aine. Maa-aineksen käsittelyssä ja kuljetuksessa syntyviä pölyhaittoja vähennetään kastelulla sekä suojaamalla laitteistoja peittein ja koteloinnein. Myös työmaateiden pölyämistä torjutaan tarvittaessa kastelulla tai pölynsidontaaineella (suolaus) sekä teiden säännöllisellä kunnostuksella. Lisäksi murskauslaitteisto sijoitetaan sitten, että louhintarintaus ja/tai varastokasat estävät pölyn leviämistä.

23 23(183) Maanläjitystoiminnasta voi aiheutua alueen välittömään lähiympäristöön ajoittaista ja vähäistä pölyhaittaa. Osittain maanläjitysalueen ympärillä oleva suojapuusto vähentää tehokkaasti pölyn leviämistä näihin suuntiin. Alueelle suuntautuvasta liikenteestä aiheutuu vähäisiä ilmapäästöjä. Melu ja tärinä Melu Toiminnasta aiheutuvaa melua syntyy panostusreikien porauksesta, räjäytyksistä, murskauksesta, louheen rikotuksesta, kuormauksesta ja raskaasta liikenteestä. Murskauslaitoksen melu aiheutuu samanaikaisesti useista laitteista (murskaimet, seulasto ja kuljettimet). Lisäksi melua aiheutuu murskauslaitoksen toimintaan läheisesti liittyvien kuormaus- ja kuljetusvälineiden liikennöinnistä alueella. Maantäyttötoimenpiteet eivät juuri aiheuta melua, sillä siihen ei liity maa-aineksen murskausta tai muuta käsittelyä. Ensimmäistä kerrosta porattaessa poraus tapahtuu kallion päällä, jolloin melua kantautuu ympäristöön enemmän. Melua voidaan torjua pintamaakasoilla. Toista kerrosta porattaessa poraus kuitenkin tapahtuu sisällä louhoksessa, jolloin melua kantautuu ympäristöön huomattavasti vähemmän. Huolellisella räjäytyssuunnittelulla ja toteutuksella voidaan ylisuurten lohkareiden muodostumista vähentää, jolloin myös rikotuksen tarve vähenee. Murskauslaitokset sijoitetaan kohteessa aina niin, että häiriintyviin kohteisiin (asutus) on vähintään noin 400 m. Pääsääntöisesti etäisyyttä on enemmän, jopa yli 600 m. Alueen pintamaat sijoitetaan ottamisalueen eteläreunalle, jolloin ne muodostavat meluvallin etelän puolen asutuksen suuntaan. Lisäksi raaka-aineiden ja murskaustuotteiden varastokasat kasataan laitoksen ympärille siten, että ne vaimentavat murskausmelun leviämistä ympäristöön. Näin saadaan toiminnan melupäästöt pysymään häiriölle alttiissa kohteissa alle ohje-arvojen. Murskaustoiminta tapahtuu lähes koko toiminnan ajan louhosseinämien suojassa, jolloin ympäröivät kallioseinämät toimivat luonnollisina meluesteinä. Varsinkin kun louhinta etenee alueella A syvälle, laitosta ympäröi jopa 30 metriä korkeat kallioseinämät. Toiminnan alkuvaiheessakin murskaus sijoittuu kallioiden taakse eteläpuolen asutukseen nähden. Melupäästöjä vähennetään myös käyttämällä nykyaikaista murskauslaitosta sekä työkoneita. Melumallinnus Toiminnasta aiheutuvaa melua on selvitetty mallintamalla YVA-menettelyn yhteydessä. Tämän hakemuksen mukainen toiminta vastaa likimain YVA:n vaihtoehdon VE 3 mallinnusta, joskin louhittava alue on siitä jonkin verran muuttunut (pienentynyt). Melulaskennoissa huomioitiin kaikki merkittävät melua synnyttävät toiminnot, kuten panostus, reikien/kallion poraus ja louheen murskaus sekä rikotus. Myös louheen ja läjitysmassojen kuljetus huomioitiin vaikka näiden meluvaikutus edellisiin verrattuna on vähäinen. Räjäytysten synnyttämää melua ei mallinnettu, koska kukin räjäytys on hyvin lyhytaikainen yksilöllinen tapahtuma, jota ei voida luotettavasti kuvata mallintamalla, varsinkaan kun räjäytyssuunnitelmia ei tässä vaiheessa ole

24 24(183) vielä käytettävissä. Räjäytysten meluhaittoja voidaan vähentää tiedottamisella, niiden suoritusaikoja säätelemällä sekä noudattamalla räjäytystöistä annettuja säädöksiä. Koneiden ja laitteiden melupäästönä eli äänitehotasona (L WA) käytettiin tyypillisten tällaisessa työssä käytettävien laitteiden olemassa olevia joko mitattuja tai laitevalmistajilta saatuja arvoja. Melumallinnuksessa ei ole käytetty kasvillisuuskorjausta. Porausvaunujen melu ei mitatun spektrin mukaan ole impulssimaista tai kapeakaistaista. Murskauslaitoksen melu on impulssimaista ja mallinnettiin sen mukaisena, vaikka pidemmällä etäisyydellä impulssimaisuus yleensä katoaa. Ajoneuvojen peruutushälyttimien melu mallinnettiin olettaen sen olevan sekä impulssimaista että kapeakaistaista. Toimintatilanteen aikana ei kaikkien melulähteiden melua esiinny koko aikaa. Esim. kallionporaamisessa on siirtymisistä, terän vaihdoista ja muista syistä johtuvia taukoja, samoin rikotuksessa varsinaista voimakasta rikotusääntä esiintyy vain osan ajasta. Melun kannalta kriittisin tilanne syntyy porauksen myötä alueella B. Jotta melutason raja-arvot saavutetaan, tulee meluntorjunta melumallinnuksen mukaan toteuttaa seuraavasti: Osa-alue A: - 7 m korkeat meluvallit alueen lounais- ja eteläpuolella, - murskauksen alkuvaiheessa 7 metrin pintamaakasat alueella A lomaasutuksen suuntaan, - tietyissä tilanteissa rajoitukset samanaikaisesti toiminnassa olevien laitteiden määrää (yksi poravaunu kerrallaan, yksi murskain yhtä aikaa poravaunun kanssa). Osa-alue B: - 7 m korkeat meluvallit alueen lounais- ja eteläpuolella, - tietyissä tilanteissa rajoitukset samanaikaisesti toiminnassa olevien laitteiden määrää (yksi poravaunu kerrallaan, yksi murskain yhtä aikaa poravaunun kanssa). Osa-alue C: - 7 m korkeat meluvallit alueen lounais- ja eteläpuolella, - tietyissä tilanteissa rajoitukset samanaikaisesti toiminnassa olevien laitteiden määrää (yksi poravaunu kerrallaan, yksi murskain yhtä aikaa poravaunun kanssa). Kun huomioidaan myös Ämmässuon toiminnoista ja Takapellon louhinnasta aiheutuva melu sekä liikenteen melu, ylittyvät meluraja-arvot (45 db) etelän puoleisella loma-asutuksella ja kaavan mukaisella virkistysalueella erityisesti louhittaessa osa-alueella B.

25 25(183) Tärinä Räjäytykset aiheuttavat tärinää. Tärinää ja sen ympäristöhaittoja voidaan lieventää louhinnan hyvällä suunnittelulla, jossa huomioidaan louhinnan alettua lähiympäristöstä havaitut tärinämittauksen tulokset. Louhintasuunnan ja räjäytysaineen valinnalla voidaan lieventää tärinän tasoa. Kallion murskaukseen käytettävästä laitteistosta ja muusta toiminnasta kuten porauksista aiheutuvan tärinän vaikutusalue on käytännössä niin pieni, etteivät vaikutukset ulotu suunnittelualueen ulkopuolelle. Jätevedet ja päästöt vesiin Toiminnassa ei synny jätevesiä. Sosiaalitilojen jäte- ja käymälävedet kerätään umpisäiliöihin, joita paikallinen jätehuoltoyhtiö tyhjentää. Alueen valumavesiin huuhtoutuu louhinnasta ja murskauksesta kivipölyä sekä maanvastaanottoalueelta kiintoainesta ja ravinteita. Louhinnassa käytettävät räjähteet aiheuttavat typpikuormitusta vesistöissä. Kuormituksen voidaan arvioida lisäävän lievästi Ämmässuonpuron ravinteikkuutta, mutta Loojärveen ja Mankinjokeen kohdistuvat vaikutukset jäisivät marginaalisiksi. Rehevöittävä vaikutus jää pieneksi. Hulevesien hallinta Louhinta ja murskaus Ottotoiminnan aikaiset hulevedet kerätään rakennettaviin altaisiin (kuva 2), josta vedet ohjataan Ämmässuonpuroon johtavaan ojaan (oja kulkee osaalueiden A ja B välillä). Altaiden tarkoituksena on tasata virtaamia sekä vähentää hulevesissä olevaa kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita, sillä kiintoaine laskeutuu altaiden pohjalle. Alueen B vedet ohjautuvat altaaseen painovoimaisesti. Alueen A vedet ohjautuvat myös alkuvaiheessa painovoimaisesti altaaseen, mutta syvennyslouhinnan myötä vedet pumpataan ylös louhoksesta altaaseen. Louhoksen sisällä on siinä vaiheessa veden keräysalueita, joita ei etukäteen voida suunnitella (vaihtelee louhinnan edetessä). YVA-selostuksen mukaan hulevesien käsittelyä voidaan tehostaa lisäksi biosuodatuksella, joka pidättää hienompaa kiintoainesta, fosforia ja liukoista typpeä. Ämmässuonpuro laskee Loojärveen, joka sijaitsee ojastoa pitkin mitattuna louhinta-alueelta noin kolmen kilometrin päässä.

26 26(183) Kuva 2. Valumavesien laskeutusaltaiden sijainti (sinisellä) kiviaineksen louhinnan aikana osa-alueilla A ja B. Osa-alueella C louhintataso viettää louhintasuunnitelman mukaisesti idästä länteen ( m), eli louhinnan lopputilanteessa alueen hulevedet ohjautuvat painovoimaisesti länteen Ämmässuonojaan. Koska louhinta on suunniteltu aloitettavaksi idästä, josta se etenee länteen, kerääntyvät työnaikaiset hulevedet louhosrintauksen eteen, kunnes louhinta on edennyt länsiosassa siihen pisteeseen, että kallioseinämä on puhkaistu. Toiminnan alkuvaiheessa rakennetaan hulevesien keräysallas osa-alueen C itäosaan, eli aloituskohdan läheisyyteen (kuva 3). Altaasta vedet ohjautuvat etelään samaan ojaan kuin osa-alueiden A ja B vedet. Vedet ohjataan ko. altaaseen esim. pumppaamalla. Kun louhinta osa-alueella C on edennyt länteen ja kallio puhkaistu, rakennetaan alueen länsiosaan hulevesien keräysallas, johon hulevedet jatkossa kerääntyvät painovoimaisesti ilman pumppausta (kuva 3). Altaasta vedet ohjautuvat länsipuolella kulkevaan Ämmässuonojaan. Tässä vaiheessa alueen itäosaan rakennettu vesien keräysallas poistuu käytöstä. Osa-alueen C hulevesien käsittelyssä ei ole suunniteltu toteutettavaksi biosuodatusmenetelmää, sillä ko. osa-alueen louhinta on suhteellisen pienimuotoista ja lyhytaikaista verrattuna muihin hankkeen osa-alueisiin (A ja B). Osa-alueen C hulevesien keräysaltaiden tarkoituksena on vähentää kiintoaineen kulkeutumista toiminta-alueen ulkopuolelle. Hulevesialtaiden pohjalle kerääntyvä liete poistetaan säännöllisesti ja altaiden toimivuutta seurataan asianmukaisesti työn aikana.

27 27(183) Kuva 3. Hulevesien laskeutusaltaat (punaisella) ja johtaminen osa-alueelta C. Louhinta-alueiden laskeutusaltaiden mitoituksessa huomioidaan rankkasadetilanteet. YVA-selostuksen mukaan altaat mitoitetaan kerran kahdessa vuodessa toistuvan 30 minuuttia kestävän rankkasadetilanteen mukaisesti (73 l/s/ha), jolloin mitoitustilanteessa laskeutusaltaiden teoreettinen viipymä on 2 tuntia. Vesien kerääntymismatka on n. 600 m, virtausnopeus 0,3 m/s ja louhinta-alueen valumakerroin 0,5. Taulukossa 3 on alustava mitoitus altaille. Taulukko 3. Louhosalueiden laskeutusaltaiden mitoitus mitoitusperusteiden pintakuorman ja viipymän saavuttamiseksi (YVA:n vaihtoehdon 3 mukaisesti). Osa-alue A B C Altaan tilavuus (m 3) Mitat (m, esim. syvyys x leveys x pituus) 2 x 20 x 40 2 x 15 x 35 2 x 10 x 30 Maanläjitys Maanläjitystoiminnan aikaiset hulevedet kerätään ympärysojista painovoimaisesti alueen eteläpuolelle rakennettuihin laskeutusaltaisiin (kuva 4). Alueen hulevedet sisältävät läjitettävästä maa-aineksesta peräisin olevaa hienoainesta, jonka määrää vähennetään selkeyttämällä vedet ennen niiden ohjaamista ojastoon. Laskeutusaltaista vedet ohjataan Ämmässuonpuroon johtavaan ojaan (oja kulkee osa-alueiden A ja B välillä). Altaiden tarkoituksena on vähentää hulevesissä olevaa kiintoainesta laskeuttamalla kiintoaine altaan pohjalle. Altaat on mitoitettu kerran kahdessa vuodessa toistuvan 30 minuuttia kestävän rankkasadetilanteen mukaisesti (73 l/s/ha),

28 28(183) jolloin mitoitustilanteessa laskeutusaltaiden teoreettinen viipymä on kaksi tuntia. Muina aikoina veden viipymä altaissa on huomattavasti korkeampi. Altaiden mitoitusta tullaan tarvittaessa tarkentamaan ennen toiminnan aloittamista ja altaiden rakentamista. Altaisiin laskeutunut hienoaines poistetaan määräajoin. Kuva 4. Maankaatopaikkatoiminnan laskeutusaltaat osa-alueiden A ja B eteläpuolella kuvassa sinisellä. Kuvassa tilanne ennen täyttömäkien yhdistämistä. Käytännössä alueen louhospohjalle muodostuu maa-ainesten ottotoiminnan yhteydessä murskekerros, joka sitoo sadevesiä. Myös varastokasoihin sitoutuu vettä. Mitoituslaskelmia hulevesien altaiden osalta on esitetty hakemukseen liitetyssä YVA-selostuksessa. Laskelmia tullaan tarvittaessa tarkentamaan ennen toiminnan aloittamista ja altaiden rakentamista. Päästöt maaperään Työkoneiden (kuormaajat) tankkaukset tapahtuvat ainoastaan suojatulla tukitoiminta-alueella. Tukitoiminta-alueella käytetään vain säiliöitä, jotka ovat polttonesteiden standardivaatimusten mukaiset. Työkoneiden kuntoa seurataan säännöllisesti, jotta mahdolliset vuodot havaitaan välittömästi. Polttoainetta säilytetään myös murskauslaitoksen yhteydessä olevan aggregaatin säiliössä/säiliöautossa. Maaläjitystoiminnalla ei arvioida olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia, koska alueelle läjitetään vain puhtaita maa-aineksia.

29 29(183) Vaikutukset virtaamaan Ottotoiminnan myötä valuma-alueet eivät juuri muutu, sillä ottotoiminnan aikana ja sen jälkeen vedet ohjautuvat Ämmässuonojaan ja Ämmässuonpuroon kuten nykytilanteessakin. Ämmässuonpuron virtaama vaihtelee välillä l/s, ollen keskimäärin 42 l/s. Toiminta-alueelta tulevan kokonaisvalunnan määrä on alle 2 l/s, joten valunta käsittää vain pienen osan Ämmässuonpuroon tulevasta kokonaisvalunnasta, jolloin Ämmässuonpuroon kohdistuvat vaikutukset jäävät virtaamamuutosten osalta keskimäärin pieniksi. Suurimmillaan muutokset ovat alivirtaaman aikana, mutta laskeutusaltailla voidaan tasata virtaamaa ja pienentää virtaamamuutoksia. Halujärveen ei ohjata louhinta-alueen vesiä. Louhinnan myötä Halujärven valuma-alue pienenee niin vähän, ettei sillä ole merkitystä järven vesitasapainoon. Vaikutukset pohjaveden pinnantasoon ja virtaamaan YVA:n pohjavesimallinnuksen (Högberget, maa-ainestoiminnan YVA, Liite: Pohjavesimallinnus, Ramboll, ) yhteydessä arvioitiin louhinnan vaikutuksia alueen pohjaveden pinnantasoihin. Louhiminen alimmillaan tasolle +15 m aiheuttaa pohjaveden virtaamista ympäröiviltä alueilta kohti louhosta. Ottoalueelle kerääntyy todennäköisesti pohjavesiä myös Ämmässuon jätekeskuksen alueelta. Koska louhoksesta lounaaseen sijaitsee alueen merkittävin kallioperän heikkousvyöhyke, vaikuttaa louhinta eniten tämän alueen pohjaveden pinnantasoja laskevasti. Louhinta-alueen läheisyydessä (YVA:n mukaisen hanke-alueen sisällä) pohjaveden pinnantasot laskevat noin 5 40 m ja kauempana (YVA:n mukaisen hankealueen ulkopuolella) 0 10 m. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminta-alueella syntyy sekajätettä noin kg vuodessa. Toimisto- ja sosiaalitiloissa syntyvät sekajätteet lajitellaan tarvittaessa ja kerätään jäteastiaan (600 l), josta ne toimitetaan kunnan järjestämään jätehuoltoon. Rautaromua syntyy noin kg vuodessa. Rautaromu toimitetaan kierrätettäväksi romuliikkeeseen tai varaosatoimittajille. Jätteet varastoidaan tukitoiminta-alueella. Vaaralliset jätteet (n kg/a), kuten jäteöljyt, varastoidaan tukitoimintaalueella tiiviissä ja lukitussa kontissa allastettuina siten, että niistä ei ole vaaraa ympäristölle. Vaaralliset jätteet toimitetaan valtuutettuun vaarallisten jätteiden käsittelypaikkaan. Vaarallisista jätteistä pidetään kirjanpitoa, josta selviää mm. jätteiden laatu ja määrät. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman ( ) mukaan alueelta poistettavat pintamaat ( m3-ktr) käytetään suojarakenteissa ja myöhemmin alueen maisemoinnissa. Pintamaat ovat puhtaita, pääosin humus- ja moreenimaa-aineksia, eikä niiden välivarastoinnista aiheudu

30 30(183) ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Pintamaat varastoidaan louhinta-alueen eteläosaan noin 5 7 m korkeiksi suojavalleiksi. Pintamaiden varastointialue on noin 3,7 ha. Pintamaiden varastointialueista syntyy hyvin vähäisissä määrin hulevesiä eivätkä ne laadultaan poikkea muualla ottoalueella syntyvistä hulevesistä. Pintamaakasojen pinnat silotellaan siten, että pölyäminen sekä suotovesien muodostuminen saadaan minimoitua. Pintamaat läjitetään siten, ettei sortumisvaaraa tule. Erityistä pintamaiden varastointiin liittyvää ympäristötarkkailua toiminnan aikana tai päätyttyä ei ole suunniteltu tehtäväksi. Louhinta- ja maantäyttötoiminnan jälkeen pintamaavallit puretaan ja maat sijoitetaan rakennetun täyttömäen pinnalle kasvualustaksi. Tämän jälkeen pintamaiden varastointialueet metsitetään. Hakijan arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Hakemuksessa on arvioitu toiminnan vaikutuksia seuraavasti: Vaikutukset ilman laatuun ja ääniympäristöön Käyttämällä hakemuksessa esitettyjä pölyn- ja meluntorjuntakeinoja toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa yleiseen viihtyvyyteen. Ihmisten terveyteen toiminnalla ei ole vaikutusta. Melumallinnuksen mukaan melun ohjearvot eivät ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa murskauksen ollessa sisällä louhoksessa ja kun toteutetaan meluvallit. Käyttämällä hakemuksessa esitettyjä pölyntorjuntatoimenpiteitä ilmaan johtuvat päästöt ovat vähäiset. Pölyn haitallista leviämistä vähennetään tarvittaessa pölyn sidonnalla (kastelulla) murskausprosessissa. Lisäksi kuljetusteitä kastellaan tarvittaessa vedellä tai pölynsidonta-aineella. Raskas kivipöly leviää vain lyhyitä matkoja tuulen mukana. Merkittävin pölylaskeuma kohdistuu kokemuksen mukaan yleensä vain louhinta-alueen välittömään läheisyyteen. Asutus sijaitsee riittävän kaukana laitoksesta, eikä vähäiset pölypäästöt ulotu siihen. Vallitseva tuulensuunta on lisäksi lounaasta eli asutuksesta louhinta-alueen suuntaan. Pintavesivaikutukset Murskauslaitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu päästöjä vesistöihin eikä toiminnalla ole vaikutuksia vesistöjen käyttöön. Louhinnan yhteydessä ympäristöön vapautuu aina jonkin verran räjäytysaineiden sisältämiä nitraattiyhdistelmiä, jotka ohjautuvat Ämmässuonpuroon. Nykyisin käytettyjen räjähdysaineiden typpipäästö veteen on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin aiemmin käytettyjen aineiden. Kuormituksen voidaan arvioida lisäävän lievästi Ämmässuonpuron ravinteikkuutta, mutta Loojärveen ja Mankinjokeen kohdistuvat vaikutukset jäävät marginaalisiksi. Rehevöittävä vaikutus jää pieneksi.

31 31(183) Pohjavesivaikutukset Suunnittelualueella sijaitsee muutamia kallioperän heikkousvyöhykkeitä, mutta louhinta ei kohdistu näille heikkousvyöhykkeille. Kallioperän vedenjohtavuuksissa voi olla paikallista vaihtelua myös heikkousvyöhykkeiden sisällä. YVA-menettelyn yhteydessä on tehty vesimenekkikokeita, joiden perusteella alueen heikkousvyöhykkeiden vedenjohtokyky on alhainen ja kallioperä oli mittauskohdilla hyvin tiivistä. Tämän takia louhinta ei aiheuta merkittäviä pohjavesivaikutuksia, vaikka osa-alueella A louhitaankin pohjavedenpinnan alapuolelta. Mahdollinen pohjaveden aleneminen rajoittuu louhinta-alueen läheisyyteen (pohjavesimallinnus). Hankealueella ei muodostu nykytilanteessa merkittäviä määriä pohjavettä. Murskauslaitoksen normaalilla toiminnalla ei ole vaikutuksia pohjaveteen. Laitos ei sijoitu missään tilanteessa luokitellulle pohjavesialueelle. Haittaaineiden pääsyn maaperään estetään tukitoiminta-alueen asianmukaisella ylläpidolla. Vaikutukset viihtyisyyteen ja virkistykseen Lähialueella ei ole virallisia virkistysalueita. Alue sijaitsee Ämmässuon/Kulmakorven välittömässä läheisyydessä, jossa on lukuisia eri teollisuustoimintoja. Asutukseen on murskauslaitoksesta vähintään 400 metrin suojaetäisyys kaikissa tilanteissa, pääosin enemmänkin. Ottamisalueen metsäteiden ja polkujen käyttö ratsastustoimintaan liittyen estyy ottotoiminnan myötä, mutta maanomistajalla on oikeus estää ko. toiminta muutenkin. Vaikutukset alueen luontoarvoihin ja ekologisiin yhteyksiin YVA-menettelyssä tehtiin kattavat luontoselvitykset alueella (YVA-selostus ja selostuksen liiteraportti). Hankealueella tunnistettiin joitakin arvokkaita luontotyyppejä, mutta tämän hakemuksen mukainen ottotoiminta (ja täyttötoiminta) ei kohdistu ko. arvokkaalle alueelle. Alueella ei ole sellaisia luontoarvoja, joiden takia hanketta ei voisi toteuttaa. Varsinaisella ottamisalueella ei myöskään ole tavattu suojeltuja lajeja. Hankealueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Hankeen vaikutuksia ekologiseen verkostoon on tarkasteltu erillisessä selvityksessä (Högbergetin kiviaineshankkeen vaikutukset ekologisiin yhteyksiin, Ramboll, ). Selvityksen mukaan suunnitellulla kiviaineshankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia liito-oravien kulkuyhteyksiin. Hankealueelle ei sijoitu lajin elinympäristöjä tai potentiaalisesti sopiviksi arvioituja elinympäristöjä, eikä hanke katkaise liito-oravien elinympäristöjen osa-alueiden välisiä kulkuyhteyksiä. Kiviaineshanke kaventaa suurille nisäkkäille soveltuvaa maakunnallisesti merkittävää kulkuyhteyttä ja kaventaa laajan yhtenäisen metsäalueen pinta-alaa, mutta ekologinen käytävä ei katkea. Maakunnallisten ekologisten kulkuyhteyksien kannalta

32 32(183) merkittävimmät vaikutukset muodostuvat vain, mikäli Espoon eteläosien yleiskaavassa osoitettu rakentaminen toteutuisi täysimääräisenä. Vaikutukset maankäyttöön Hakemusten mukaisten toimintojen (VE4) vaikutuksia alueen maankäyttöön on myös tarkasteltu YVA-menettelyn jälkeen (Högbergetin maaaineshankkeen vaikutukset maankäyttöön, kaavallisen tarkastelun täydennys, Ramboll, ). Hakemuksen mukaiseen alueeseen ja sen lähiympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu suhteessa voimassa oleviin kaavoihin. Maakuntakaavoitus Kaavallisen tarkastelun täydennyksen mukaan hakemuksen mukaiset toiminnot sijoittuvat kaakkoisinta osaa lukuun ottamatta maakuntakaavan merkittäviä kiviainesvarantoja sijaitsevalle alueelle. Toiminta toteuttaa kiviainesten ottoa ja samalla maakuntakaavan toteutumista alueella. Hakemuksen mukainen toiminta on Espoon kaupungin mittakaavassa tavanomaista ja toiminnan voidaan katsoa olevan paikallista. Vuosittaiset tuotantomäärät vaihtelevat mm. rakentamisen suhdanteiden mukaan. Toiminta edesauttaa Uudenmaan maakuntakaavassa ilmenevää yhdyskuntarakenteen laajenemista tarjoamalla kiviaineksia ja myöhemmin maaainesten vastaanottoa. Hankkeen sijainti on yhdyskuntarakenteen näkökulmasta edullinen sijoittuessaan nykyisten kiviainesten- ja maanvastaanottoalueiden yhteyteen. Tällä voidaan minimoida toiminnan aiheuttamaa pirstovaa vaikutusta ja ympäristövaikutuksia. Toiminnan paikallisuuden, sijainnin ja Uudenmaan maakuntakaavassa ilmenevän yhdyskuntarakenteen laajenemisen edistämisen perusteella hankkeen toiminnan ei katsota olevan maakuntakaavan valkoisella alueella maakuntakaavan vastaista. Toiminta sijoittuu 1. vaihemaakuntakaavassa erityisalueen lounais- ja länsipuolelle (EY, Espoon Ämmässuon kaatopaikkaan rajoittuva Kulmakorpi), jonka käyttö on tarkoitus määritellä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Suunnittelumääräyksen mukaan alue varataan erityiskäyttöön ja alueen suunnittelussa on otettava huomioon alueelle sijoitettavien toimintojen sopeutuminen ympäröivään maankäyttöön. Kyseiselle alueelle on suunniteltu moottorirataa. Louhinta- ja maanvastaanottotoiminta eivät vaaranna kyseisen maakuntakaavamerkinnän mukaista maankäyttöä sijoittuessaan kaavamerkinnän läheisyyteen. Osa-alueen C louhintatoiminta sijoittuu maakuntakaavan jätteenkäsittelyalueen rajalle. Alueen suunnittelumääräyksen mukaan alueen käyttö on suunniteltava siten, että alueilla, joilla on ominaisuusmerkinnällä osoitettu olevan maakunnan kiviainestuotannon kannalta merkittäviä kiviainesvaroja, mahdollinen ottotoiminta sovitetaan ajallisesti ja alueellisesti yhteen jätehuollon toimintojen kanssa. Hakemuksen mukainen kiviainesten ottotoiminta sovitetaan ajallisesti ja alueellisesti yhteen jätehuollon toimintojen kanssa, jolloin ottotoiminta on maakuntakaavan mukaista.

33 33(183) Uudenmaan vahvistetussa 2. maakuntakaavassa hankealueen läpi kulkevaksi osoitettu 110 kv:n voimajohdon linjaus ja kalliokiviaineksen otto ja maanvastaanotto voidaan yhteen sovittaa niin, että kaikki toiminnot toteutuvat. Hakemuksen mukaisessa toiminnassa nykyistä voimajohdon linjausta ei muuteta. Toiminta-alueen rajasta noin 700 metrin päähän itäpuolelle sijoittuu Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan mukainen raideliikenteeseen tukeutuva asemanseudun kehittämisalue. Kaupunkisuunnittelulautakunnan mukaan maakuntakaavassa on hankealueesta koilliseen esitetty länsiradan raidevaraus, jonka varrelle sijoittuvat pohjoisessa Hista lähialueineen ja etelässä asemanseudun kehittämisalue (Forsbacka ja Mynttilä). Vaikka raiteeseen liittyvän maankäytön kehittämisen aikaväli on pitkä, nyt lausunnolla olevan hankkeen maa-ainestoiminta olisi tällöin mahdollisesti vielä käynnissä. Maa-ainestoiminta ei saa aiheuttaa haittaa maankäytön kehittämiselle. Näiden alueiden maankäyttö selvitetään maakuntakaavaa tarkemmin vireillä olevassa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan tarkistustyössä. Kaavallisen tarkastelun täydennyksen mukaan toiminta-alueen ja kyseisen kehittämisperiaatemerkinnän välimatkasta sekä toiminnan ajallisesta kestosta johtuen toiminnalla ei ole sellaista vaikutusta, joka estäisi tai merkittävästi haittaisi asemanseudun (Forsbacka, Mynttilä ja Hista) kehittämisalueen tulevaa käyttöä. Merkinnällä osoitetaan pitkällä aikavälillä, pääasiassa maakuntakaavan suunnittelukauden jälkeen toteutettavat, uusiin raideliikenneasemiin tukeutuvat alueet. Hankkeen toiminta on tässä vaiheessa jo hankkeen keskimääräisen keston arvion mukaan päättynyt. Lisäksi hankkeen toiminta ei sijoitu kyseisten alueiden läheisyyteen. Yleiskaavoitus Täyttömäki sijoittuu kokonaisuudessaan yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Louhintatoiminta ulottuu luoteessa osa-alueella C myös jätehuollon alueelle (EJ), mikä on yleiskaavan mukaista, sillä alue pitää tasata ennen kuin jätehuoltotoimintoja voidaan alueelle toteuttaa. Luoteisinta osa-aluetta C lukuun ottamatta hankkeen toiminnot sijoittuvat yleiskaavan maa- ja metsätalousalueelle (M), mikä käyttömuoto tulee alueella todennäköisesti jatkumaan myös sitten, kun täyttömäki on rakennettu valmiiksi ja maisemoitu. Yleiskaavamerkintä M ei kiellä maa-ainestoimintaa, mikäli toiminta on väliaikaista. Toiminta toteutetaan osa-alueittain, jolloin kaikkia osa-alueita ei toteuteta samanaikaisesti. Kullakin osa-alueella toteutetaan kiviainesten otto- ja maanvastaanottotoimintaa vain väliaikaisesti. Toiminnan päättyessä yhdellä alueella, toiminta siirtyy suunnitelman mukaisesti seuraavalla alueelle, joten samanaikaisesti koko toiminta-alue ei ole varattuna hankkeen toiminnoille. Voimassa olevassa Espoon eteläosien yleiskaavassa (2010) hankkeen kaakkoispuolelle sijoittuu kyläalue (AT). Olemassa oleva asutus sijaitsee toiminta-alueen rajasta etelään noin 350 metrin etäisyydellä ja kaakossa noin kilometrin etäisyydellä. Asutus ei ole levittäytynyt nykyisellään toiminta-alueen läheisyyteen. Tulevaisuudessa asutusta tulee todennäköisesti

34 34(183) lähemmäs toiminta-aluetta kyläalue-kaavamerkinnän alueelle. Tämä on huomioitu siten, että kiviainesten otto ja maanvastaanotto toteutetaan ensimmäisenä hankkeen kaakkoisosassa osa-alueella B. Keskimääräisiksi arvioiduilla tuotantomäärillä laskettuna osa-alueen B louhinta ja edelleen maanvastaanotto on toteutettavissa noin 10 vuodessa. Tällöin hankkeen toiminta on siirtynyt kauemmas yleiskaavan kyläalueelta. Maisemoitu täyttömäki toimii suojaviheralueena kyläalueen ja hankkeen toiminnan sekä Espoon pohjoisosien yleiskaava I maankäyttömuotojen välillä. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan luonnoksen valmistelu alkaa vuonna 2016, joten kaavan alustavista aluevarauksista ei ole mahdollista vielä saada lisätietoa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan mukaan asukasmäärän kasvaessa hankealueeseen ja sen lähiympäristöön voi kohdistua uudenlaisia kehityspaineita ja vaikutuksille alttiiden toimintojen määrä voi kasvaa merkittävästi. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaratkaisu on voitava toteuttaa kaupungin tavoitteiden mukaisesti pitkällä tähtäimellä. Asemakaavoitus Toiminta on Ämmässuon voimassa olevan asemakaavan mukaista. Asemakaavan jätteenkäsittelyyn varattu alue (EJ/VR, vaaleanpunainen alue) louhitaan siihen tasoon, joka mahdollistaa jätehuoltotoiminnan sijoittamisen alueelle. Louhinta asemakaavan EJ-alueella on edellytys kaavan toteuttamiseksi. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnistetty. Kaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Neljännessä vaihemaakuntakaavassa määritetään maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt yhdenmukaisin perustein koko Uudenmaan alueelle. YVA-menettelyssä arvioitiin toiminnan vaikutukset 4. vaihemaakuntakaavassa osoitettaville lähimmille arvokkaille kulttuuriympäristöille. Vaikutukset arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin ovat korkeintaan vähäisiä. Vaikutuksia ekologisiin yhteyksiin on arvioitu edellä. Johtopäätökset Suunnitellun maa-aineshankkeen toteuttaminen on voimassa olevien yleisja asemakaavojen mukaista. Valtaosa toiminnoista sijoittuu maakuntakaavan merkittäviä kiviainesvarantoja sijaitsevalle alueelle ja hanke edesauttaa tällä alueella maakuntakaavan toteutumista. Hankkeen maakuntakaavan valkoiselle osalle sijoittuvalta osaltaan toiminta ei ole maakuntakaavan vastaista hankkeen toiminnan paikallisuuden, sijainnin ja Uudenmaan maakuntakaavassa ilmenevän yhdyskuntarakenteen laajenemisen edistämisen perusteella. Hanke on kooltaan ja ajalliselta kestoltaan sellainen, että se on sovitettavissa alueen nykyisen käytön ja tiedossa olevien suunnitelmien kanssa toiminnallisesti ja ajallisesti yhteen. Voimassa olevien kaavojen vielä toteutumattomiin aluevarauksiin tai joukkoliikennevarauksiin ei kohdistu sellaisia heikentäviä vaikutuksia, jotka vaarantaisivat aluevarauksille osoitetun maankäyttömuodon toteuttamisen.

35 35(183) TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT SEKÄ TOIMINTA POIKKEUSELLISISSA JA HÄIRIÖTILAN- TEISSA Riskit ja niiden vähentäminen Hakemukseen on liitetty ympäristönsuojelulain 15 :n mukainen ennaltavarautumissuunnitelma. Koska kyseessä on uusi toiminta, eikä operaattoria (toiminnanharjoittajaa) vielä ole valittu, ennaltavarautumissuunnitelma on laadittu yleispiirteisesti. Suunnitelma tarkentuu toiminnan alkaessa mm. tiedoilla ennaltavarautumissuunnitelman toteuttamiseksi ja toimivuuden takaamiseksi tarvittavasta organisaatiosta (johto ja henkilöstö), tiedoilla toiminnan muutosten vaikutuksista riskien hallintaan sekä tiedoilla henkilöstön ohjeistuksesta ja koulutuksesta. Toimintaan liittyy riski, että alueella varastoitavia ja käsiteltäviä poltto- ja voiteluaineita sekä laitteissa ja koneissa käytettäviä hydrauliikkaöljyjä pääsee vuotamaan maaperään ja pohjaveteen tai pintavesiin. Riskiä pienennetään rakentamalla alueelle asianmukainen tukitoiminta-alue, jossa kemikaalit ja polttoaineet varastoidaan. Työkoneiden kuntoa seurataan jatkuvasti, jotta mahdolliset öljyvuodot havaitaan välittömästi. Työkoneita pysäköidään tukitoiminta-alueella tai osittain louhoksen sisällä kalliopohjalla, jossa mahdolliset vuodot ovat havaittavissa välittömästi. Kaikki työntekijät perehdytetään siten, että he ovat tietoisia lupaehdoista ja turvallisuusmääräyksistä tarvittavassa laajuudessa. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Louhintatyössä riskejä muodostuu räjäytystöistä. Räjähteitä ei varastoida alueella, vaan louhinta-alueelle tuodaan kulloinkin päivän tarvetta vastaava määrä räjähdettä. Kallion louhintaan liittyvät räjäytykset aiheuttavat paineaallon, jonka mukana voi sinkoutua kallion kappaleita työskentelyalueen ulkopuolelle. Tällaiset riskit minimoidaan huolellisilla suunnittelulla ja valmistelutoimenpiteillä ennen jokaista räjäytystä. Jokainen räjäytys suunnitellaan erikseen ja toiminnassa noudatetaan voimassa olevia lakeja ja säädöksiä (mm. Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta, 644/2011). Räjäytyksistä varoitetaan varoitusäänellä. Alueelle muodostuu työnaikaisia jyrkkiä kalliorintauksia. Putoamisriski estetään asianmukaisilla aitauksilla ja varoituskylteillä. Työmaaliikenteeseen kohdistuvia riskejä vähennetään rajoittamalla nopeuksia ja tarvittavin varoituskyltein. Kuljetusajoneuvot ja työkoneet on varustettu peruutusvaroitusäänellä. Maanläjitysalueen sortumien syntymistä ehkäistään tiivistämällä täyttö huolellisesti ja välttämällä 1:3 ylittäviä kaltevuuksia täyttöluiskissa. Alueen operaattori seuraa säännöllisesti maankaatopaikan painumista, vakautta ja pintaeroosiota. Tarvittaessa alueella liikkumista rajoitetaan lippusiimoin ja tapauksesta riippuen luiskan vakavuutta voidaan vahvistaa mm. vastapenkerein, loivennuksin ja geotekstiilein. Ennen täyttötoimintaa tehdään erilliset rakennesuunnitelmat stabiliteettilaskelmin.

36 36(183) Alueelle tuotavan maa-aineksen soveltuvuus maankaatopaikalle varmistetaan maa-aineksen lähtöpäässä. Lisäksi maankaatopaikka-alueella tarkastetaan aistinvaraisesti alueelle tuotavien kuormien laatu. Mikäli alueella tuotava kuorma vaikuttaa epäkurantilta, esim. hajun, ulkonäön tms. vuoksi, ei maa-ainesta hyväksytä maankaatopaikalle. Kyseinen maa-aineserä ohjataan takaisin lähtöpaikkaansa. Varautuminen ja toiminta poikkeusellisissa tilanteissa Toiminnanharjoittaja huolehtii, että työntekijät, alihankkijat ja muut alueella työskentelevät ovat tietoisia toimintaan liittyvistä riskeistä ja toimintaohjeista onnettomuus- ja poikkeustilanteissa toimimiseksi. Toimintaohjeet onnettomuus- ja poikkeustilanteita varten laitetaan esille työmaatoimistoon ja tukitoiminta-alueelle. Alueella tapahtuvista häiriötilanteista ilmoitetaan alueen hoidosta vastuussa olevalle henkilölle. Tarvittaessa järjestetään harjoituksia onnettomuus- ja poikkeustilanteissa toimimiseksi. Polttoaine- ja öljyvuotoja ehkäistään tarkkailemalla säännöllisesti alueella käytettävien työkoneiden kuntoa ja tekemällä tarvittavat huolto- ja korjaustoimenpiteet. Öljyvahingon sattuessa öljy ja öljyllä saastunut maa kerätään heti talteen ja estetään öljyn pääsy ympäröiviin ojiin tai pohjaveteen. Toiminta-alueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä ( l) sekä öljyntorjuntamattoa. Toiminta-alueelle varataan myös riittävät henkilösuojaimet öljyvahingon siivoamiseksi. Öljyiset jätteet varastoidaan tukitoiminta-alueella vaarallisille jätteille tarkoitetussa paikassa ja toimitetaan vaarallisten jätteiden käsittelyyn mahdollisimman pian. Tulipalosta ilmoitetaan yleiseen hätänumeroon tai suoraan alueelliselle pelastuslaitokselle, joka lähettää paikalle sammutusyksikön sekä tarvittaessa muita yksiköitä ja erikoiskalustoa. Mahdollinen evakuointi maankaatopaikan ympäristöstä tehdään pelastuslaitoksen ja poliisin toimesta. Tulipalon mahdollisuus alueella on käytännössä pieni ja voi esiintyä lähinnä maastopalon muodossa huolimattoman tulenkäytön tai ajoneuvosta lentävän kipinän seurauksena. Yhteys muihin suunnitelmiin Turvallisuussuunnitelma Räjäytys- ja louhintatyölle laaditaan räjäytys- ja louhintatyön turvallisuusasetuksen (644/2011) 3 :n ja työturvallisuuslain (738/2002) 10 :n mukainen turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelman laatimisesta, seurannasta ja päivittämisestä vastaa työnantaja. Räjäytyssuunnitelma Räjäytys- ja louhintatyön turvallisuusasetuksen (644/2011) 5 :n mukaan panostajan on tehtävä räjäytettävästä kentästä tai muusta räjäytyskohtees-

37 37(183) TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ta kirjallinen räjäytyssuunnitelma. Räjäytyssuunnitelma sisältää tiedot porauksesta, räjähteestä ja sen määrästä, panostamisesta, sytytyksestä ja sytytysjärjestyksestä, peittämisestä, räjäytysajankohdasta, vaarallisesta alueesta ja varmistustoimenpiteistä sekä muista räjäyttämisen turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Räjäytystyön johtaja hyväksyy räjäytyssuunnitelman ja siihen tehtävät muutokset sekä huolehtii suunnitelman toteuttamisesta. Hakemuksen täydennyksenä on toimitettu tarkkailuohjelma (Högbergetin louhinta ja murskaus, Espoo, tarkkailuohjelma, Ramboll, , korjattu ). Alla on esitetty pääkohdat ko. ohjelmasta. Käyttötarkkailu Murskauslaitoksen toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti käytön aikana. Päästö- ja vaikutustarkkailu Maanläjitysalueelle tulevien ylijäämämaiden määrää, laatua ja alkuperää valvotaan. Maankaatopaikan pinnankorkeuksia, pinta-alaa tilavuutta, painumista ja mahdollisia maa-ainesten valumia sateen mukana seurataan ja tarkkaillaan säännöllisesti. Melu Melumittauksia esitetään tehtäviksi jokaisella osa-alueella (A, B ja C) kuukauden kuluessa siitä, kun louhinta/murskaus on alkanut. Toiminnan on määrä aloittaa osa-alueesta B. Jatkuvatoimisia melumittareita ei käytetä, vaan melumittaukset tehdään yhden päivän aikana, jolloin alueen kaikki toiminnot ovat käynnissä (poraus, rikotus, murskaus). Tarvittaessa mittaus uusitaan toiminnan edetessä esim. kahden vuoden välein. Osa-alueella A on suunniteltu louhinnan ulottuvan syvälle, jolloin toiminnan edetessä poraus ja murskaus sijoittuvat kallioseinämien suojassa. Siinä vaiheessa melumittauksille ei enää ole tarvetta, koska meluavat toiminnot sijaitsevat huomattavasti ympäröivää maanpintaa alemmalla tasolla. Osa-alueella B toimittaessa melua mitataan kaikista kolmesta pisteestä, osa-alueella A toimittaessa pisteistä 1 ja 2 sekä osa-alueella C toimittaessa pisteestä 1. Mittauspisteiden valinta on tehty siten, että mittaukset tehdään niissä kohteissa, jotka melumallinnusten (YVA) mukaan ovat eniten potentiaalisia häiriintyviä kohteita (kuva 5). Mittaukset tehdään talojen piha-alueella. Tarkka mittauspaikka selviää paikan päällä, kun mittaaja havainnoi tontin ympäristön ja melun kuulumisen. Mittaukset tehdään noudattaen ympäristömelun mittausohjetta (Ympäristöministeriön julkaisu 1/1995). Tarkempi mittaussuunnitelma laaditaan ennen mittauksia ja suunnitelma hyväksytetään valvontaviranomaisella.

38 38(183) Tärinä Räjäytystärinöitä seurataan lähimmissä asuinrakennuksissa (n. 3 5) tärinämittarein. Seurantakohteet määritetään myöhemmin ennen toiminnan aloittamista tehtävän katselmusten ja riskianalyysin laatimisen yhteydessä. Päästöt ilmaan Ilmaan kohdistuvia pölypäästöjä tarkkaillaan jatkuvasti aistinvaraisesti. Kokemuksen mukaan hiukkaspitoisuudet eivät ylitä ilmanlaadusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) mainittuja enimmäispitoisuuksia louhosalueiden ympärillä yli 300 m etäisyydellä. Mikäli lupaviranomainen katsoo ilmanlaadun tarkkailun tarpeelliseksi, hakija esittää tarkkailusuunnitelmaksi alla olevaa. Ennen mittausten suorittamista voidaan vielä tarvittaessa laatia tarkempi mittaussuunnitelma valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. Hengitettävien hiukkasten mittaaminen Mittauksella seurataan jatkuvatoimisesti neljä viikkoa ilman hengitettävien hiukkasten (PM10) määrää. Mittaus esitetään suorittavaksi kertaluonteisesti toiminnan alkupuolella sen jälkeen, kun toiminta on vakiintunut eli noin kuuden kuukauden kuluessa toiminnan käynnistymisestä. Mittalaite sijoitetaan vallitsevan päätuulensuunnan puolella olevan asunnon piha-alueelle tai läheisyyteen. Mittaukset tehdään mittauspisteessä 1, joka on lähinnä louhinta-aluetta oleva asuttu kiinteistö (melumittauspiste 1, kuva 1). Mittauspisteen sijainti voi muuttua ennen mittauksen aloittamista, kun esim. sähkönsaanti on varmistettu ja mittalaitteen sijoittamiselle on saatu kiinteistönomistajalta lupa. Mittausjaksojen aikainen säätila (mm. tuulen suunta ja nopeus) kirjataan lähimmän sääaseman mittaustiedoista (Ilmatieteen laitoksen avoin data). Tietoja käytetään arvioitaessa toiminnan merkitystä mittaustulokseen. Pohja- ja pintavesien tarkkailu Högbergetin hankealueen läheisyydessä on käynnissä ÄmmässuoKulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu, jossa seurataan pinta- ja pohjavesien sekä täyttöjen sisäisten vesien ja viemäröitävien vesien laatua. Osa yhteistarkkailussa mukana olevista tarkkailupisteistä sijoittuu lähelle Högbergetin hankealuetta. Hakija esittää, että Högbergetin hankkeen tarkkailu liitetään ÄmmässuoKulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun ennen toiminnan aloittamista ja tarkkailu toteutetaan samoin periaattein, koska Högbergetin alueen toiminta on vastaavaa (Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma, , Ramboll). Tällöin Högbergetin alueen tarkkailus-

39 39(183) sa voidaan hyödyntää yhteistarkkailun laboratorioanalyyseille laadittuja määritysvalikoimia (supistettu, normaali tai laaja) ja näytteenottotiheyksiä. Lisäksi yhteistarkkailussa on erillinen ohjeistus uusien tarkkailukohteiden liittämiseksi tarkkailuohjelmaan, kuten ensimmäisen vuoden tehostettu tarkkailu (näytteenottotiheys ja laajennettu analyysivalikoima). Tarkkailusuunnitelma toimitetaan hyväksyttäväksi ympäristöviranomaisille ennen toiminnan aloittamista. Tarkkailusuunnitelman muuttamisesta voidaan sopia kirjallisesti valvovan viranomaisen kanssa. Tarkkailupisteet Hakija esittää tarkkailupisteiksi (kuva 5) seuraavia: Laskeutusaltaat (päästötarkkailu) Laskeutusaltaista A, B ja C (näytepisteet laskeutusallas A, B ja C) tarkkaillaan louhinta-alueiden A, B ja C laskeutusaltaista lähtevän veden laatua. Läjitysalueen laskeutusaltaasta tarkkaillaan maanläjitystoiminnan aikana laskeutusaltaasta lähtevän veden laatua. Pohjavesi (vaikutustarkkailu) Pohjaveden laadun ja pinnankorkeuden seurantapisteet: - 258/07 (havaintoputki, kalliopohjavesi) toiminta-alueen länsipuolella, 259/07 (havaintoputki, kalliopohjavesi), toiminta-alueen kaakkoispuolella, RFKPV01 (havaintoputki, kalliopohjavesi), toiminta-alueen eteläpuolella ja 44 (havaintoputki, kalliopohjavesi), toiminta-alueen pohjois/koillispuolella. Pohjaveden pinnankorkeuden seurantapisteet: - RFKPV2 (havaintoputki, kalliopohjavesi), toiminta-alueella ja RFKPV03 (havaintoputki, kalliopohjavesi), toiminta-alueen länsipuolella (havaintopiste on lähellä tarkkailupistettä 258/07). Lisäksi ympäristölupahakemuksissa on esitetty, että hankealueen ja Halujärven väliselle alueelle asennetaan vähintään kaksi uutta pohjaveden havaintoputkea. Yksityiskaivot Yksityiskaivojen veden laatua ja pinnankorkeutta seurataan seuraavista pisteistä: - Kaivo 2-31 (rengaskaivo), Halujärven länsipuolella, Kaivo 2-22 (porakaivo), Halujärven etelä-/lounaispuolella,

40 40(183) - Kaivo 11-2PK (porakaivo), toiminta-alueen lounaispuolella ja Kaivo 11-2RK (rengaskaivo), toiminta-alueen lounaispuolella. Pintavesi (vaikutustarkkailu) Toiminnan vaikutuksia pintavesiin seurataan seuraavaista pisteistä: - P4 (Ämmässuonpuro 2,3), Ämmässuonpuro, - Oja 1 (uusi näytepiste), Peringinojan sivuhaara ja - Oja 2 (uusi näytepiste), Ämmässuonpuro heti toiminta-alueen ulkopuolella (toiminta-alueen vedet ohjataan Ämmässuonpuroon). Hakemuksen mukaan (liitteenä oleva maa-ainesten ottosuunnitelma) tarkkailuun liitetään myös Halujärven veden laatu ja pinnankorkeus. Jatkuvatoimista pinnanmittausta Halujärvellä ei ehdoteta tehtäväksi, vaan pintaa ehdotetaan seurattavaksi mittauksin neljä kertaa vuodessa. Kuva 5. Hakemuksen mukaiset pohja- ja pintaveden tarkkailupisteet (selkeytysallas=laskeutusallas) sekä meluntarkkailupisteet.

41 41(183) Täytön sisäinen vesi (maankaatopaikka) Maanläjitysalueiden sisäisen veden laatua ja pinnankorkeutta seurataan molemmilla täyttöalueilla (pisteet A1 ja B1). Havaintopisteet suunnitellaan tarkemmin, kun maanläjitystoiminta on alkanut. Näytteenotto Näytteenotot toteutetaan joko supistetun, normaalin tai laajan näytteenottoohjelman mukaisesti. Supistettu ja normaali näytteenottokierros tehdään vuosittain. Laaja näytteenottokierros toteutetaan ensimmäisenä tarkkailuvuotena, sekä tämän jälkeen viiden vuoden välein pinta- ja pohjavesipisteistä sekä kahden vuoden välein laskeutusaltaista (päästömittaus). Yksityiskaivoista näytteet otetaan kerran vuodessa syys-lokakuussa. Jokaisesta näytepisteestä otetaan vähintään kaksi vesinäytettä ennen toiminnan aloittamista, pois lukien päästömittauspisteet, joiden tarkkailu aloitetaan laskeutusaltaiden valmistuttua. Toiminnan aloittamisen jälkeen sekä laskeutusaltaista, pinta- että pohjavesistä näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa. Keväällä (huhtikuu) toteutetaan supistettu näytteenottokierros ja syksyllä (syys-/lokakuu) normaali näytteenottokierros. Viiden vuoden välein toteutetaan laaja näytteenottokierros syksyn näytteenoton yhteydessä. Pintavesien näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama ja lämpötila ja pohjavesinäytteenoton yhteydessä pohjaveden pinnantaso ja lämpötila. Vesinäytteistä tehtävissä laboratorioanalyyseissä käytetään ÄmmässuoKulmakorven alueen vesien yhteistarkkailussa laadittuja määritysvalikoimia. Kyseiset määritysvalikoimat on suunniteltu vastaaville toiminnoille kuin Högbergetin hankealueella (ns. määritysvalikoima 2 ja määritysvalikoima 4). Laboratorioanalyyseihin sisältyy yleistä vedenlaatua kuvaavia analyysejä, kuten ph, happi, sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, typen eri yhdisteitä, sekä metalleja ja orgaanisia haitta-aineita. Näytteenotto ja raportointi toteutetaan yhteistarkkailun ohjeistuksen mukaisesti. Jätetarkkailu Maankaatopaikan ympäristölupahakemukseen on liitetty jätelain 120 :n ja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 179/ :n mukainen jätteenkäsittelyn seurantaja tarkkailusuunnitelma (hakemuksen ESAVI/4140/2016 täydennyksen liite 4). Suunnitelman sisältämät asiat sisältyvät tämän päätöksen kertoelmaosaan.

42 42(183) Laadunvarmistus Näytteenotossa ja suodatuksessa tulee minimoida hapen vaikutus näytteeseen. Näytteiden esikäsittelyssä noudatetaan laboratorion ohjeita (esim. happinäytteiden kestävöinnistä). Näytteet tulee analysoida akkreditoidussa laboratoriossa. Määritysmenetelmien tulee perustua kansainvälisesti hyväksyttyihin standardeihin ja niiden tulee olla jatkuvan validoinnin piirissä. Poikkeavista menetelmistä on sovittava valvovan viranomaisen kanssa. Kirjanpito Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, jonne kirjataan mm. tuotantomäärät, -ajat, -lajikkeet, käytetyt raaka-aineet, polttoaineet ja niiden määrät sekä tiedot syntyneistä jätteistä ja niiden poiskuljetuksista. Maanläjitysalueelle tulevien ylijäämämaiden määrästä, laadusta ja alkuperästä pidetään kirjaa. Kirjanpidosta vastaa maankaatopaikan operaattori. Häiriötilanteet, tapaturmat, poikkeamat ja läheltä piti -tilanteet sekä saadut valitukset ja palautteet kirjataan päiväkirjaan. Raportointi Melu Melumittauksista tehdään raportti, joka toimitetaan valvontaviranomaiselle kuukauden kuluessa mittauksista. Raportissa esitetään mm. seuraavat asiat: - mittauslaitteet ja -menetelmät, - mittausaikana vallinneet sääolosuhteet, - mittauspöytäkirjat mittauspisteistä (valokuva, sijainti kartalla, äänitason vaihtelun kuvaaja mittausajalta, mitattu keskiäänitaso L Aeq), - arvio melun impulssimaisuudesta ja kapeakaistaisuudesta mittauspisteissä, - mittausaikana tehdyt havainnot toiminnan melusta ja muista melulähteistä, - toimintojen sijoittuminen ottoalueelle mittausaikana sekä - mittausepävarmuudet ja mittaustulosten vertailu ympäristöluvan mukaisiin melun raja-arvoihin. Hengitettävät hiukkaset Mittausraportissa esitetään mm. seuraavat tiedot: - kuvaus mittauslaitteistosta ja mittausjärjestelyistä, - mittauksen aikana vallinneet sääolosuhteet,

43 43(183) - tiedot mittauspäivien toiminnoista voimalaitoksen ja sataman alueella soveltuvilta osin, - mittausepävarmuus, - mittaustulokset (vuorokausipitoisuus µg/m 3 ja lyhytaikainen pitoisuusvaihtelu kuvaajana) ja vertailu ilmanlaadun raja-arvoihin sekä - arvio toiminnan vaikutuksesta mittaustulokseen. Vuosiraportti Kirjanpidosta ja tarkkailusta toimitetaan vuosittain yhteenvetoraportti valvovalle viranomaiselle. Raportissa esitetään mm. seuraavat asiat: - tiedot tuotantomääristä (murskaus, louhinta) - päästö- ja vaikutustarkkailun tulokset - selvitys mahdollisista poikkeuksellisista tapahtumista ja poikkeamista hyväksytyistä suunnitelmista - tiedot polttoaineiden kulutuksesta (työkoneet) - tiedot syntyneistä jätteistä (mm. sekajäte, mahdollinen vaarallinen jäte työkoneiden huoltojen johdosta). Vesien tarkkailutulokset toimitetaan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. ESITYS JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINNAN VAKUUDEKSI Maankaatopaikan toiminnalle esitetään vakuudeksi euroa. Ympäristöministeriön Jätevakuusopasta (2012) ei ole sovellettu vakuuslaskelmassa. Kyseinen opas ei hakijan käsityksen mukaan sovellu maankaatopaikkojen vakuuden määrittämiseksi. Vakuusesityksessä on huomioitu alueen pintarakenteen rakentamiskustannukset sekä jälkitarkkailu. Maankaatopaikan sulkemisessa hyödynnetään alueella vastaanotettavia ylijäämämaita ja alueelta poistettuja ja välivarastoituja pintamaita. Maankaatopaikan pinta-ala on 21,1 ha. Pintarakenteita rakennetaan vaiheistetusti sitä mukaa, kun maankaatopaikan osat saavuttavat lakikorkeutensa. Toiminnan lopettamisen jälkeen jatketaan pinta- ja pohjavesien tarkkailua. Jälkitarkkailu esitetään toteutettavaksi osana Ämmässuon-Kulmakorven alueen yhteistarkkailua. Tarkkailun kestosta päätetään valvovan viranomaisen kanssa tarkkailutulosten perusteella. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MAHDOLLISESTA MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Kallion louhinnalle, louheen murskaukselle ja maankaatopaikalle haetaan lupaa toiminnan aloittamiseen osa-alueella B mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa (YSL 199 ).

44 44(183) Louhinnan ja murskauksen ollessa suhteellisen hidas prosessi, on ensisijaisen tärkeää päästä aloittamaan toiminta mahdollisimman pian. Osaalueella B ei louhita pohjaveden pinnan alapuolelta eikä tehtyjen selvitysten perusteella ottotoiminnalle ole esteitä. Louhinnan jälkeiselle maantäytölle on suuri tarve. Vakuudeksi hakija esittää euroa. HAKEMUSTEN KÄSITTELY Hakemusten täydennykset Asiassa 1) hakemusta on täydennetty , ja Asiassa 2) hakemusta on täydennetty ja Hakemuksista tiedottaminen Hakemuksista on ympäristönsuojelulain 44 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla Espoon kaupungissa sekä uudestaan Espoon kaupungissa ja Kirkkonummen kunnassa. Kuulutukset on julkaistu Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla. Kuuluttamisista on ilmoitettu Länsiväylä-lehdessä ja Hufvudstadsbladetissa sekä Länsiväylässä. Kuulutukset ja hakemusten keskeinen sisältö on julkaistu myös internetosoitteessa Hakemuksista on lisäksi erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemukset on kuulutettu yhtä aikaa vesilain mukaisen hakemuksen (ESAVI/9594/2016) kanssa. Maastokäynti Hakemuksen mukaiseen alueeseen ja sen ympäristöön tutustuttiin maastokäynnillä Muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Hakemuksista on ympäristönsuojelulain 42 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Espoon kaupungilta ja Kirkkonummen kunnalta, Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta, Espoon kaupungin kaavoitusviranomaiselta sekä Uudenmaan liitolta. Caruna Espoo Oy:ltä on pyydetty lausuntoa hakemuksista

45 45(183) Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue : Uudenmaan ELY-keskus on antanut yhteisen lausunnon sekä ympäristönsuojelulain (kallion louhinta ja louheen murskaus, maankaatopaikka ja toiminnanaloittamisluvat) että vesilain (kallion ottamisen ja maankaatopaikan edellyttämä vesilain mukainen lupa ja valmistelulupa) mukaisista hakemuksista. Alla on esitetty lähinnä ympäristölupahakemuksiin liittyvät vaatimukset sekä huomioitu myös ELY-keskuksen maa-ainesten ottolupahakemuksesta antama lausunto (UUDELY/6003/2016), johon ELY-keskuksen lausunnossa viitattiin: Maankäyttö ja kaavoitus Maakuntakaavoitus Alueella on vireillä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laatiminen. Kaavassa osoitetaan mm. viherrakenne virkistysalueineen. Hakemuksen mukainen osa-alue B sijoittuu 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksen tarkoittamalla alueelle, johon on osoitettu viheryhteystarpeen merkintä. Merkinnällä osoitetaan virkistysalueverkostoon ja ekologiseen verkostoon kuuluvat viheryhteydet ja -alueet. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisema-arvot, arvokkaiden luontokohteiden säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet. Viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana sekä seudullisten ja paikallisten virkistystarpeiden yhteensovittamiseen siten, että olemassa olevat virkistykseen varatut tai siihen soveltuvat rakentamattomat alueet varataan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön. Suunniteltu ottamisalue sijaitsee kokonaisuudessaan laajalla yhtenäisellä, ekologisen verkoston kannalta tärkeällä alueella, jonka kautta kulkee maakunnallisesti merkittävä itä-länsisuuntainen ekologinen yhteys Kirkkonummen ja Espoon keskuspuiston välillä. Alueen länsipuolella sijaitseva maakuntakaavan luo-alue 132 on potentiaalinen elinympäristö hirvieläimille ja suurpedoille, joista etenkin vaarantuneesta ilveksestä (Lynx lynx, EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV laji) on hyvin runsaasti havaintoja alueelta. Alue on sijainniltaan keskeinen ekologisen verkoston toiminnan kannalta, sillä eläinten liikkuminen Ämmässuon itä-, etelä- ja länsipuolisten metsien välillä suuntautuu alueen kautta. Ekologisia häiriötekijöitä alueella ovat metsien paikoin intensiivinen talousmetsäkäsittely, Bockarmossenin vanha, tiheä ojitus sekä Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen läheisyys. Alueen lounaispuolella sijaitseva luo-alue 39 on kohtalaisen hyvin kytkeytynyt ympäristön muihin arvokkaisiin luontoalueisiin. Siellä on huomattavia ihmisen aiheuttamia ekologisia häiriötekijöitä: laaja-alaisia hakkuita, asutusta, voimajohtolinja ja jonkin verran ojituksia. Kohteen ympäristössä on lisää samoja häiriöitä ja nykyinen maankäyttö heikentää kohteen ekologista tilaa. Zonationanalyysin jälkeen tehdyn aineistotarkastelun perusteella on arvioitu, et-

46 46(183) tä tämän kohteen (luo 39) luontoarvot eivät ole maakunnallisesti merkittäviä. Alueella, jolla on voimassa maakuntakaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen (YSL 12 ). Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteellä vaikeuteta kaavan toteutumista (MRL 32, maakuntakaavan oikeusvaikutukset). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ). Yleiskaava Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Espoon eteläosien yleiskaava. Hakemuksen mukaiset osa-alueet A ja B sijoittuvat oikeusvaikutteisen yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Osa-alue B rajoittuu oikeusvaikutteisen yleiskaavan kyläalueeseen (AT), jolla ei vielä ole toteutunut rakentamista. Yleiskaavamerkintä M ei kiellä maa-ainestoimintaa, mutta kun otetaan huomioon hankeen laajuus ja pitkäkestoisuus (ulottuen ajallisesti yli voimassa olevan yleiskaavan tavoiteajan 2030), ei voida katsoa sen olevan väliaikaista yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Huomioitavaksi tulee myös, että suunniteltu toiminta tarvinnee myös suoja-aluetta ympärilleen estämään haittojen leviämistä asutuksen suuntaan. Hakemuksen tarkoittama alue toimii käytännössä Ämmässuon toimintojen haittoja hillitsevänä suoja-alueena. Toiminnalla voidaan katsoa olevan huomattavaa vaikutusta myös yleiskaavan päätarkoitusta laajemmin yleiskaavassa osoitettujen muiden alueiden mukaiselle maankäytölle, esim. AT-alueelle, jolloin voitaisiin arvioida sen olevan yleiskaavan vastaista toimintaa. Lupa-asiaa ratkaistaessa viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteistä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista (MRL 42, yleiskaavan oikeusvaikutukset). Alueella, jolla on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen (YSL 12 ). Koska toiminta on myös maa-aineslain mukaisen luvan tarpeessa, toiminnan lupakäsittelyä ohjaa myös maa-aineslain 3 :n 2 momentti, jonka mukaan alueella, jolla on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, rakennus- ja toimenpidekielto Alueella on vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan laadinta. Yleiskaavassa tehdään maankäytön visio vuoteen Vision tavoitteena

47 47(183) on löytää Espoon tahtotila seudun kehityksessä. Yleiskaavalla vastaataan Espoon kaupungin kasvutavoitteisiin. Kaava-alueella varaudutaan noin uuteen asukkaaseen ja noin uuteen työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä. Kaavaluonnoksen valmistelussa tehdään selvityksiä ja ratkaistaan kaavan tavoitteiden mukainen mitoitus. Yhtenä kaavan tavoitteena on turvata riittävän laajat ja yhtenäiset viheralueet sekä niiden väliset yhteydet. Lisäksi kaavan tavoitteena on virkistysalueiden saavutettavuuden parantaminen seudullinen merkitys huomioon ottaen. Alueidentiteettinä tunnistetaan mm. hevostoiminnan keskittymät, ekoteollisuusalue (Ämmässuo-Kulmakorpi), maisemaidentiteettinä virkistäytyminen (Nuuksion kansallispuisto, keskuspuisto, virkistysreitit ja viheryhteydet) ja asuminen. Kehittämisen painopistealueita ovat mm. virkistäytyminen ja viheryhteydet, asuminen sekä työpaikka- ja liiketoiminta. Kaupunki on katsonut, että edellä mainitusta syystä kaavaratkaisu ja sen keskeiset osat tulee suunnitella hyvin toimivana kokonaisuutena. MRL 66 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin , jolloin UUDELY toi esiin mm. ekologisten yhteyksien turvaamisen ja Ämmässuon toimintojen (louhinta, murskaus, ylijäämämaat) vaikutusten huomioimisen suunnittelussa sekä rakentamiseen tarvittavan maaja kiviaineksen ja ylijäämämaan sijoituspaikkojen tarpeen tutkimisen. Kaupunkisuunnittelulautakunta määräsi rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen osalle Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan aluetta kaavan laatimista varten viiden vuoden ajaksi saakka. Kieltoalue sijaitsee Ämmässuon eteläpuolella ja Espoon kartanon pohjoispuolella rajautuen lounaassa Loojärveen ja Kirkkonummen kuntaan. Alue on merkitty rakennuskieltokarttaan tunnuksella 125. Kielto ei koske jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvien talousrakennusten rakentamista, rakennusten korjaamista tai asuinrakennusten vähäistä laajennusta. Rakennuskiellon avulla käytetään maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön mahdollistamia kunnan ohjauskeinoja alueen maankäytön suuntaamiseen laadittavana olevan yleiskaavan tavoitteiden mukaisiksi. Rakentaminen rakennuskieltoalueella vaatii suunnittelutarveratkaisun lisäksi poikkeamispäätöksen rakennuskiellosta. Samalla kyseisille alueille määrättiin toimenpiderajoitus yleiskaavan laatimista varten. Tällöin maisemaa muuttava maanrakennustyö tai puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on luvanvarainen siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä on säädetty (toimenpiderajoitus). Toimenpiderajoitteella pyritään estämään kaavoitusmenettelyn aikaisia haitallisia vaikutuksia ympäristölle sekä kaupunki- ja maisemakuvalle. Yleiskaavatyön yhteydessä tehdään mm. luonto- ja ekologisia yhteyksiä koskevia selvityksiä, jotka tarkentavat aluetta koskevia lähtötietoja ekologisten käytävien luonteesta ja verkostosta. Hakemuksen mukainen osaalue B sijaitsee kokonaisuudessaan rakennus- ja toimenpidekieltoalueella. Koska toiminta on myös maa-aineslain mukaisen luvan tarpeessa, toiminnan lupakäsittelyä ohjaa myös maa-aineslaki. Alueelle, jolla on voimassa toimenpiderajoitus yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten, lupa voidaan myöntää, jollei ottaminen tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimi-

48 48(183) selle tai muuttamiselle, turmele kaupunki- tai maisemakuvaa eikä muutenkaan ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Jos hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia, päätöksestä on käytävä ilmi, miten mainitun lain mukainen arviointi on otettu huomioon (MAL 6 ). Vesilaissa säädetään, että on katsottava, ettei lupa merkittävästi vaikeuta kaavan laatimista (VL 3:5 ). Yleiskaava on ohjeena ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42 ). Toiminnan vaikutukset maankäyttöön ja ekologisiin yhteyksiin Hakemukseen liitetty "Vaikutukset maankäyttöön, Ramboll " -arviointi on tehty suhteessa voimassa oleviin maakunta- ja yleiskaavoihin. ELY toteaa, että arviointi ei ole ajan tasalla nähtävillä olleen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksen osalta. Arvioinnissa ei myöskään ole huomioitu laadittavana olevalle yleiskaavalle hyväksyttyjä tavoitteita eikä yleiskaavan laatimista varten alueelle asetettua rakentamisja toimenpidekieltoa. Hakemukseen liitetty "Kiviaineshankkeen vaikutukset ekologisiin yhteyksiin, Ramboll "-arviointi on tehty suhteessa voimassa oleviin maakunta- ja yleiskaavoihin. Arvioinnissa todetaan, että hankealue sijoittuu laajalle yhtenäiselle metsäalueelle, joka on todettu ekologisen verkoston kannalta tärkeäksi luonnonalueeksi. Laajemmassa mittakaavassa Espoon ekologista verkostoa tarkasteltaessa voidaan todeta, että alueella on merkitystä erityisesti luoteis-kaakkosuuntaisen ekologisen yhteyksien kannalta. Kyseessä oleva luonnon ydinalue, jolle hankealue sijoittuu, on osa laajempaa aluetta keskuspuistosta Kirkkonummen suuntaan. Arvioinnin kuva 3-3 osoittaa, että yhteys hankealueen ja Halujärven välillä kapenee todella paljon, eikä kuvan 4-1 osoittama ekologinen käytävä huomioi voimassa olevan yleiskaavan mahdollistaman AT-alueen rakentumista. Arvioinnin johtopäätösten mukaan kiviaineshankkeen ja yleiskaavan yhteisvaikutukset maakunnallisille ekologisille yhteyksille arvioidaan merkittäviksi, mutta näitä vaikutuksia muodostuu vain, mikäli yleiskaavassa osoitettu rakentaminen toteutuu. ELY toteaa, että lähtökohtaisesti tulee kuitenkin lähteä siitä, että oikeusvaikutteinen kaava toteutuu, eikä eri hankkeille voida myöntää lupia siten, että oikeusvaikutteisen yleiskaavan toteutuminen vaikeutuu. Hakemukseen liitetyssä "Kiviaineshankkeen vaikutukset ekologisiin yhteyksiin, Ramboll " -arvioinnissa käytetyt tiedot ovat maakuntakaavan osalta vanhentuneet, eikä siinä ole huomioitu 4. maakuntakaavaehdotuksessa osoitettua viheryhteystarvetta. Arvioinnissa ei myöskään ole huomioitu vireillä olevan yleiskaavan tavoitteita eikä yleiskaavan laatimista varten asetettua rakentamis- ja toimenpidekieltoa.

49 49(183) Melu, pöly ja tärinä sekä toiminnan sijoittuminen Melu Hakemuksessa viitataan YVA:n yhteydessä tehtyyn meluselvitykseen, jota ELY-keskuksen käsityksen mukaan voidaan pitää suuntaa antavana selvityksenä. Selvitys osoittaa, että melun ohjearvot ylittyvät toimintavaiheista riippuen alueen länsipuolella sijaitsevan Fagerängin tilan kohdalla sekä Halujärven alueella. Hanketta on kuitenkin muutettu YVA:ssa esitetystä, eikä lupaa haeta koko alueelle YVA:ssa esitetyn mukaisesti. ELY-keskus katsoo, että etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin edellyttävät melutason seurantaa ja mittausta. Nyt esitetty tarkkailusuunnitelma ei ole riittävä alueen topografia silmällä pitäen. Tarkkailuohjelmassa on myös tulkittu mittausohjeita mittausepävarmuuden osalta väljästi, mm. että käytetään mittausohjeistuksen mukaisesti +/- 10 db. Mittausohjeessa sanotaan, että tietyissä olosuhteissa tietyllä etäisyydellä yksittäisen mittauksen mittausepävarmuus on +/- 10 db. Epävarmuuden pienentämiseksi voidaan tehdä uusia mittauksia. ELY-keskus katsoo, että mittauksia pitää tehdä niin kauan, että voidaan sanoa mittausepävarmuus huomioiden, että toiminnan aiheuttama melutaso joko ylittää tai alittaa raja-arvon tai on raja-arvon mukainen. Mittauksia tulee tehdä niin monta kertaa, että voidaan varmistua siitä, miten melutaso suhtautuu raja-arvoon. Mittaus, toiminnan seurantoineen pitää tehdä niin, että päiväajan keskiäänitason arviointi onnistuu varmuudella (ei mahdollisuuksien mukaan, kuten ohjelmassa esitetään). Meluvaikutusten seurannan suunnittelua varten meluselvitystä on syytä päivittää vastaamaan nyt hakemuksessa esitettyä. Samalla tulee myös esittää hakemukseen liittyvät todelliset meluntorjuntakeinot, joilla varmistetaan, etteivät melulle annetut ohjearvot ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Selvityksessä tulee myös esittää alueella oleva vallitseva tilanne melun osalta ja huomioida alueella olevat muut toiminnot sekä niiden melupäästöt. Meluntorjuntaa varten esitetyt keinot tulee olla toteutettuna ennen toiminnan aloittamista. Meluvaikutusten seuranta tulee perustua toteutettavaan louhintasuunnitelmaan. Seurannan tulee olla sellainen, että se todella edustaa aina louhinnan edetessä lähimpien häiriintyvien kohteiden melutasoja. Melutaso vaihtelee työn edetessä, joten yksittäinen mittaus työn alussa ei välttämättä kerro koko totuutta, ja kahden vuoden välein tapahtuva mittausten uusinta saattaa olla liian harvoin toistuva. Tämän vuoksi melumittauksia tulee tehdä riittävän usein, tai jatkuvana, mikäli se muut alueen melulähteet huomioiden on mahdollista, esim. mittaustulosten tulkinnan osalta. Melunmittaussuunnitelmaa ei tule sitoa aikaan, vaan työn etenemiseen. Tällöin mittauksista on todellista hyötyä ja melutasoon voi reagoida nopeasti ja tarvittaessa ryhtyä tehokkaampiin meluntorjuntakeinoihin. Melumittaussuunnitelmassa tulisi myös esittää kartta, jossa on esitetty louhintasuunnitelma ja ne tilanteet, joissa melumittaus aiotaan suorittaa. Mikäli herkimmissä kohteissa on jatkuvatoiminen melun mittaus, tulee myös mit-

50 50(183) taustuloksia purkaa riittävän usein. Jatkuvatoimista melumittausta ei kuitenkaan esitetä tehtäväksi. Luvassa ei myöskään tule määrätä liian yksityiskohtaisesti tarkkailusta, vaan yksityiskohtaisemmasta tarkkailusta määrääminen tulee jättää valvontaviranomaisen päätettäväksi. Melun tarkkailuohjelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle riittävän ajoissa ennen töiden aloittamista, ja ohjelmassa tulee alueen vallitseva melutaso olla selvitetty. Huomattava on myös, että meluntorjunta tulee toteuttaa BAT:n tasoisesti (VNA kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010, 6 ), ja tarkkailu asetuksen 13 :n mukaisesti. MURAUS-asetuksella on säädetty toimintojen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista. Luvassa voidaan lisäksi antaa tapauskohtaisia määräyksiä seikoista, jotka ovat paikallisten olosuhteiden vuoksi tarpeen. Lupamääräys voi olla asetuksen vähimmäismääräystä ankarampi, jos se on tarpeen esim. luvan myöntämisen edellytysten täyttämiseksi. Esim. terveyshaitan aiheutumisen vaara antaa aina mahdollisuuden antaa asetusta ankarampia säännöksiä (YSL 70 ). Tärinä Hakemuksessa ei ole arvioitu mahdollisia vaikutuksia Kalliosuon maantäyttöpaikan tukirakenteisiin. ELY-keskus katsoo, että etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin edellyttävät seurantaa. Tärinää tulee seurata mittauksin. Tärinän seurannassa tulee myös seurata momentaanisia räjäytysmääriä, ja niitä rajoittamalla suorittaa louhinta tarvittaessa useammassa tasossa. Räjäytystyöt on mitoitettava ja räjähdysaineet valittava siten, ettei räjäytyksistä tai tärinästä aiheudu vaurioita tai haittaa tai vaaraa ympäristössä, eikä kohtuutonta rasitusta lähialueen asukkaille. Luvassa on tarvittaessa rajoitettava räjäytysten kokoa haittojen ehkäisemiseksi. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että räjäytysten ajankohdasta tiedotetaan kaikille mahdollisimman kattavalla tavalla. ELY-keskus katsoo, että lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tulee suorittaa katselmuksia ennen toiminnan aloittamista tärinän vaikutusten seuraamiseksi. Näihin kohteisiin lukeutuvat asutuksen lisäksi myös HSY:n alueella olevat rakenteet ja herkät laitteet. Fagerängin tila sijaitsee maaperäkarttojen perusteella savikon päällä. Räjäytysten osalta on myös syytä antaa määräyksiä, jotta niiden aiheuttama häiriö saadaan pysymään kohtuudessa. Tässä tiedottaminen ja oikeat panoskoot ovat oleellisia häiriön vähentämisen kannalta. Pöly ja ilmanlaatu Etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin edellyttävät pölypäästöjen seurantaa ja ilmanlaadun mittausta. Pölyämisen vaikutuksia tulee seurata lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, kuten Fagerängin hevostilan alueella,

51 51(183) Halujärven alueella sekä HSY:n alueella (erityisesti kaasuvoimala). Pölyhaittojen estäminen tulee toimia myös talvella, jolloin kastelujärjestelmiä ei yleensä voida käyttää. Maa- ja kiviaineskuljetuksien aiheuttamat pölypäästöt tulee myös huomioida. Toiminnassa ja tarkkailussa tulee huomioida Muraus-asetuksen 4 ja 13. Toiminnan sijoittuminen suhteessa MURAUS-asetukseen, ympäristönsuojelu- ja maa-aineslakiin Toiminnan sijoittumisen osalta on noudatettava MURAUS-asetuksen (VNA 800/2010) 3 :ssä säädettyä. Toimintojen sijoituspaikkaa valittaessa on aina otettava huomioon toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset ja pyrittävä niiden ehkäisemiseen ja vähentämiseen. Pykälän ensimmäisessä momentissa säädetään toimintojen yleisestä suojaetäisyydestä silloin, kun toiminnan läheisyydessä on melulle ja pölylle altistumisen kannalta erityisen herkkiä kohteita. Lupaviranomainen voi hankkeen laajuudesta, laadusta ja sijainnista muuhun maankäyttöön sekä muista perustelluista syistä määrätä MURAUS-asetuksesta poikkeavia, tiukempia ehtoja. Ympäristöministeriön Maa-ainesten ottaminen ja jälkihoito -oppaan (Ympäristöopas numero 85) mukaan ottamisalueen ympärille tarvittava suoja-alue on asuttuun rakennukseen nähden kalliokiven ottamisalueella vähintään metriä. Tämä suoja-aluetta koskeva ohje ei ole oikeudellisesti sitova, mutta siinä määritellyt vähimmäissuojaetäisyydet ovat käytännössä laajalti noudatettuja maa-ainesten ottamistoiminnassa. Fagerängin tilan alueen ratsastustallin rakennukset sijaitsevat reilun 300 metrin etäisyydellä suunnitellusta louhinta-alueesta. Asetuksen perustelumuistiossa on lueteltu joitakin herkkiä kohteita, mutta lupaviranomaisen tulisi arvioida, onko louhinta-alueen länsipuolella, Fagerängin tilan alueella oleva hevostoiminta asetuksen tarkoittama erityisen herkkä kohde. Sama etäisyysvaatimus koskee voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan kyläaluetta (AT), johon hakemuksen tarkoittama osa-alue B rajautuu. Kyseiselle alueelle ei ole vielä muodostunut asutusta. Lähtökohtaisesti tulee kuitenkin arvioida, että yleiskaava toteutuu, taikka sen tulee olla mahdollista toteutua. Mikäli hakemuksen tarkoittama toiminta sijoittuu alle 300 metrin etäisyydelle asutukselle (AT) kaavoitetusta alueesta, ja toiminnalle myönnetään lupa, tämä voi johtaa siihen, että alueen rakentumista ei voida toteuttaa. Toimintaa ei saa sijoittaa siten, että se vaikeuttaa alueen käyttämistä yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen (YSL 12 ja MAL 3 2 mom). Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon toiminnan sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus (YSL 11 2 mom 4. kohta).

52 52(183) Pohja-, pinta- ja hulevedet Pohjavesi ja talousvesikaivot Hakemuksen perustelussa todetaan, että alueella muodostuva pohjavesi ei ole hyödynnettävissä yksittäisiä pora- ja rengaskaivoja suuremmassa mittakaavassa esim. talousvesikäyttöön, johtuen hyödynnettävissä olevan pohjaveden alhaisesta määrästä ja maaperän virtausolosuhteista. Hankkeen YVA-menettelyn yhteydessä tehtyjen vesimenekkikokeiden perusteella hankealueella olevien heikkousvyöhykkeiden vedenjohtokyky on alhainen. Kalliopohjaveden päävirtaussuunta on alueella pohjoisesta etelään. Virtausta ohjaavat alueella sijaitsevat kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeet, joissa kalliopohjaveden virtausedellytykset ovat paremmat. Pohjaveden taso suunnittelualueella vaihtelee noin tasovälillä Etäisyydet suunnitellulta ottoalueelta lähimpiin yksityiskaivoihin ovat noin metriä. Alueella on sekä pora- että rengaskaivoja. Kaivot on kartoitettu ja niistä on otettu vesinäytteet. Ämmässuon-Kulmakorven alueella on käynnissä vesien yhteistarkkailu, johon Högbergetin hanke on ehdotettu liitettäväksi. Hakemuksen tarkoittamalle alueelle tai sen läheisyyteen on asennettu kolme (uutta) pohjaveden havaintoputkea RFKPV 01-03, jotka esitetään liitettäviksi tarkkailuun. ELY-keskus katsoo, että on tarpeen tehostaa alueen eteläosan tarkkailua asentamalla louhinta-alueen ja Halujärven väliselle alueelle vähintään kaksi uutta pohjaveden havaintoputkea, jotka liitetään ÄmmässuonKulmakorven vesienyhteistarkkailuun. Mikäli havaintopisteet sijaitsevat lähellä kallioperän heikkousvyöhykettä, olisi putkiin hyvä asentaa automaattiset pohjavedenpinnan korkeusmittarit. Edelleen hakemuksessa todetaan, että hankkeesta ei aiheudu edunmenetyksiä. Koska hanke ei arvion mukaan sanottavasti vaikuta pohjaveden laatuun tai määrään taikka pohjaveden käyttökelpoisuuteen, niin hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Jos hankkeen, vastoin tehtyjä selvityksiä ja arvioita, tulkittaisiin vaikuttavan pohjaveteen, niin hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty olisi huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. ELY-keskus toteaa, että hankkeen vaikutusalueella sijaitsee yksityisten kiinteistöjen talousvesikaivoja ja hevostila, jotka ovat riippuvaisia pohjavedestä. Hankealueen eteläpuolella sijaitsee myös raviurheilutalli. Alueella ei ole vesi- ja viemäriverkostoa. Pohjaveden virtaussuuntien ja kallioperän vedenjohtavuusominaisuuksien arviointi koko toiminta-alueella ja sen ympäristössä on vaikea tehdä luotettavasti, koska kallioperän rakoilun epäyhtenäisyyden takia pohjavedenpinnan korkeuserot ja vedenjohtavuusominaisuudet voivat vaihdella paikoin pysty- ja vaakasuunnassa jo lyhyellä matkalla. Kun louhinta ulotetaan syvälle pohjavedenpinnan alapuolelle, on selvää, että kallion pintaosassa oleva pohjavesi louhinnan myötä häviää, ja louhinta-alueelle kerääntyy pohjavesiä. Mitä syvemmälle louhinta ulotetaan, sitä voimakkaammin pohjaveden virtaus suuntautuu louhosta kohti. Koska louhinnasta (maa-ainestenotosta) voi aiheutua muutoksia pohjave-

53 53(183) den laadulle ja määrälle ja tämä muutos voi aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä, on hankkeelle tullut hakea myös vesilain mukaista lupaa (VL 3:2 ). Vesitaloushankkeella on lisäksi oltava lupaviranomaisen lupa, jos 1 momentissa tarkoitettu muutos aiheuttaa edunmenetystä toisen veden saannille, kiinteistölle tai muulle omaisuudelle. Pois pumpattavien vesien määriä (kuivatus) ei ole arvioitu ja vesimenekkikokeita on tehty vain muutamassa pisteessä. Hakemusasiakirjoihin ei edellisten ELY-keskuksen lausuntojen jälkeen ole tehty lisäselvityksiä, jonka perusteella voisi arvioida muodostuvien vesien määriä, kallioperän vedenjohtavuutta ja virtaussuuntia, ja sen perusteella mahdollisia vaikutuksia mm. Fagerängin kiinteistön vedenhankintaan. Hakemuksessa on ainoastaan pyritty tulkitsemaan aiemmin tehtyjä selvityksiä tukemaan nyt esitettyä hakemusta. Hakemuksessa esitetään, että pohjavettä joudutaan pumppaamaan pois louhoksesta laskeutusaltaisiin. Asiakirjoista ei käy ilmi, miten suurista vesimääristä on kyse ja onko laskeutusaltaiden mitoituksessa huomioitu niihin pumpattavien vesien määriä. ELY-keskus katsoo, että alueelle muodostuvien ja alueelta poistuvien vesien määriä tulee seurata säännöllisin mittauksin, ja niistä tulee myös raportoida riittävän usein. Myös Fagerängin tilan kaivon vedenpintaa tulee tarkkailla riittävän usein, jotta tila mahdollisimman aikaisessa vaiheessa pystyy havaitsemaan merkittäviä muutoksia vedensaannissa, ja näin varautua riittävän ajoissa elinkeinotoiminnan tarvitsemaan vedenhankintaan. Raporttien perusteella tulee lisäksi arvioida laskeutusaltaiden riittävyyttä ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin. Hule- ja pintavedet Jäte- ja hulevedet (sade- ja sulamisvedet) sekä louhinta-alueelle mahdollisesti kerääntyvät kalliopohjavedet tulee käsitellä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa pintavesien tai kaivojen pilaantumisena. Vaadittujen toimenpiteiden tulee olla suhteessa syntyvien vesien määrään ja laatuun. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä kertyvien vesien määrästä. Käsittelemättömiä jätevesiä ei saa johtaa maastoon (MURAUSasetuksen perustelumuistio). Kiintoaineksen samentavaa vaikutusta vesistössä voidaan ehkäistä erottamalla kiintoaine vedestä laskeutusaltaissa ennen veden johtamista maastoon tai vesistöön. Kiintoaineksen käsittelemiseksi tarkoitetut altaat tulee olla rakennettuna ennen toiminnan aloittamista. Altaat tulee sijoittaa siten, että ne toimivat koko louhinta- ja maankaatopaikkatoiminnan ajan. ELY-keskus pitää tärkeänä, että tukitoimintaalueen hulevedet ohjataan hulevesialtaaseen öljynerotuskaivon kautta, kuten hakemuksessa on esitetty. Laskeutusaltaiden mitoituksessa on huomioitava myös hetkellisten rankkasateiden aiheuttama vesimäärä, ettei selkeytymättömiä vesiä kulkeudu hallitsemattomasti altaista pois. Toiminnassa tulee myös huomioida altaiden kunnossapito ja on huolehdittava altaisiin kerääntyneen hienoaineksen

54 54(183) poistamisesta säännöllisesti. Altaat tulee sijoittaa siten, että ne palvelevat hulevesien käsittelyä koko toiminnan ajan. Näistä toimenpiteistä huolimatta vesien mukana kulkeutuu jonkin verran hienojakoista kiintoainetta ympäröiviin vesiin, mikä voi aiheuttaa mm. ojien liettymistä. Laskeutusaltaiden yhteydessä tulee varautua myös poistovesien ph-mittaukseen ja -säätöön, koska louhosalueiden poistovedet ovat usein hyvin emäksisiä. Ympäristöön johdettavien vesien ph-arvo tulee olla välillä ph 6 9. Räjäytystyöt ja käytettävät räjäytysaineet tulee mitoittaa siten, että siitä aiheutuvaa hulevesien mukana vesistöön kulkeutuvaa typpikuormitusta minimoidaan. Koska laskeutusaltailla ei voida juuri lainkaan vähentää typpikuormitusta, tulee hakemusta täydentää selvityksellä vesien käsittelystä biosuotimella, jonka käyttöön vesistövaikutusten arviointi YVAselostuksessa perustui. Lisäksi tulee selvittää mahdollisuudet johtaa tarvittaessa vesiä viemäriin, mikäli poisjohdettavien vesien pitoisuudet nousevat huomattavasti. Typpiyhdisteillä saattaa olla mm. vesikasvillisuutta lisäävä vaikutus lähistön pintavesissä. Riittävän tehokas kiintoaineksen ja ravinteiden poisto toiminta-alueelta johdettavista vesistä on tärkeätä Halujärvenpuron paikallisesti arvokkaaksi luokitellun virtavesikohteen, Urbergan purolaakson (pituus n. 760 m) kannalta ja Loojärven tilan kannalta. Lisäksi on huolehdittava siitä, ettei toiminta-alueelta johdeta vesiä valuma-alueeltaan pieneen ja herkkään Halujärveen eikä sen vesitaseisiin aiheuteta suurempaa muutosta kuin hakemuksessa arvioitu 10 % vähennys järveen tulevassa valunnassa. ELY-keskus katsoo, että alueelle kerääntyvät hulevedet tulisi tehokkaasti hyödyntää pölyntorjunnassa. ELY-keskus ei pidä suolan käyttöä pölyntorjunnassa ympäristön- ja vesiensuojelun kannalta kestävänä ratkaisuna. Hankealueiden vesien tarkkailu tulee liittää Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun ja että vesiä tarkkaillaan mahdollisimman lähellä päästökohdetta, eli aluetta. Mahdolliset yhteistarkkailuohjelmaan tulevat muutokset tulee toimittaa riittävän ajoissa ELY-keskukseen hyväksyttäväksi. Toiminnan vaatima hyväksytty tarkkailu tulee olla käynnissä ennen toiminnan aloittamista. ELY-keskus pitää hakemuksessa esitettyjä lisäyksiä tarkkailuun perusteltuina. Vesienhoito Loojärvi on luokiteltu runsasravinteiseksi järveksi ( _001), jonka ekologinen tila on luokiteltu huonoksi Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuosiksi Hyvä tila on tavoitteena saavuttaa vuoteen 2027 mennessä. Järvi on rehevöitynyt ja sen tilan parantaminen edellyttää kaikista lähteistä tulevan kuormituksen vähentämistä. Merkittävä ravinnekuormituksen lisääntyminen vaikeuttaisi tavoitteen saavuttamista.

55 55(183) Mankinjoen yläosa on tyypiltään pieni savimaiden jokimuodostuma (81.057_a04) ja Mankinjoen alaosa Gumbölenjoen yhtymäkohdan alapuolella (81.057_a02) kuuluu tyypiltään keskisuuriin savimaiden jokiin. Kummankin jokimuodostuman ekologinen tila on hyvä ja vesienhoidon tavoitteena on, ettei hyvässä tilassa olevien vesien tila heikkene. Vesitarkkailu Luvassa tulee määrätä hakijaa tarkkailemaan louhinta-alueelta poistettavia vesiä (myös määriä), maankaatopaikan sisäisiä vesiä, maankaatopaikkaalueelta johdettavia vesiä sekä toiminnan vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin ja vedenhankintaan Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesienyhteistarkkailussa. Muutosesitys yhteistarkkailuohjelmaan tulee toimittaa ELY-keskukselle hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Tarkkailun tulee olla käynnissä hyväksytyn ohjelman mukaisesti ennen toiminnan aloittamista. Pintavesien tarkkailu tulee ulottaa esitetyn lisäksi Loojärvelle ja tarvittaessa Mankijoelle asti, ja myös Halujärven vedenpinnan tasoa on mitattava ja järven tilaa tarkkailtava säännöllisesti. Täytön alle jäävien pisteiden korvaamisesta tulee myös esittää suunnitelma. Esitetyt pohjaveden tarkkailuputket tulee olla asennettuna ennen toiminnan aloittamista. Halujärven alueelta tulee ottaa riittävä määrä kiinteistöjen talousvesikaivoja tarkkailuun (sekä pora- että rengaskaivoja). Myös louhinta-alueen ja Halujärven välialueelle esitetyt pohjavesiputket (vähintään kaksi) tulee olla asennettuna ennen toiminnan aloittamista. Myös Fagerängin kaivo/kaivot on otettava tarkkailuun mukaan. Valvontaviranomaisen tulee voida tarvittaessa tehdä muutoksia tarkkailuun myös siltä osin kuin siitä määrätään lupapäätöksessä. Toiminnassa ja tarkkailussa tulee huomioida mitä Muraus-asetuksen 9 ja 10 :ssä on säädetty. Lisäksi ELY-keskus pitää tärkeänä kalatalousviranomaisen (VARELY ) lausunnossa mainittuja seikkoja ja katsoo, että Mankinjoessa esiintyvän äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen sekä joen alajuoksulla myös esiintyvän erittäin uhanalaisen vaellussiian vuoksi on tarpeen tarkkailla myös hankkeen vaikutuksia alapuolisen vesistön kalakantoihin. Täyttötyön toteuttaminen ELY-keskus toteaa, että täyttöalueen luiskien jyrkkyys ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa missään tilanteessa, ei edes esim. poikkeuksellisten kovien rankkasateiden aikana. Luiskien pysyvyydestä on varmistuttava vakavuuslaskelmin sekä arvioimalla luiskarakenteessa käytettyjen maa ainesten laatuja. Täyttöalueen aitaaminen tulee tehdä siten, etteivät ulkopuoliset pääse alueelle. Täyttöalueen maisemointitöitä on tehtävä mahdollisuuksien mukaan yhtä aikaa läjitystoiminnan etenemisen kanssa.

56 56(183) Liikennejärjestelyt Toimintaan liittyvä liikenne järjestetään Nupurintien ja Kulmakorventien kautta Turunväylälle. Turunväylä (E 18) ja Nupurintie (maantie 110) ovat valtion maanteitä. Kulmakorventie on varustettu Stop-merkillä. Uudenmaan ELY- keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualue edellyttää, että hakijan on huolehdittava, ettei Kulmakorventien ja Nupurintien liittymäalueelle eikä Turunväylälle kulkeudu maa-aineksia kuljetusten seurauksena ja tarpeen tullen on puhdistettava maantielle kulkeutunut kiviaines ja irtosora. Jos mahdollisia liikennejärjestelyjä on tarpeen toteuttaa, on niistä oltava yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen. Tienpitäjä ei myöskään osallistu toiminnasta mahdollisesti aiheutuviin meluntorjuntatoimenpiteiden kustannuksiin. Uudenmaan ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelta saadun tiedon mukaan kevyen liikenteen hanke Nupurintielle välille Brobackantie-Ämmässuontie on ELY-keskuksen jalankulku- ja pyöräväylien hanketarkasteluiden (v. 2016) perusteella nostettu 30 tärkeimmän hankkeen joukkoon. Hanketta edistetään ELY-keskuksen rahoituksen mahdollistamassa laajuudessa. Espoon kaupunki on 2016 teettänyt tarveselvityksen Nupurintien kehittämistarpeiden selvittämiseksi. Espoon kaupunki laatii parhaillaan tiesuunnitelmaa Nupurintien ja Karhuniityntien liittymän parantamisesta sekä kevyen liikenteen väylästä Nupurintielle välille Brobackantie Kirkkonummen raja. Muut selvityksessä esille tulleet kehittämistarpeet eivät vielä toistaiseksi ole edenneet tarkempaan suunnitteluvaiheeseen. Voimanjohtolinja Toiminnassa ja lupamenettelyssä tulee huomioida Carunan vireillä oleva Espoo-Ämmässuo-Kolmiranta 110 kv:n voimajohtohanke. Aloittamis- ja valmisteluluvat Kallion louhinnalle, louheen murskaukselle ja maankaatopaikalle haetaan lupaa toiminnan aloittamiseen osa-alueella B mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa (YSL 199 ). ELY-keskus katsoo, ettei hakemuksessa ole esitetty sellaisia perusteluja toiminnan aloittamiselle, joiden perusteella lupaviranomainen voisi määrätä, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminnan aloittaminen vaatii lisäksi lainvoimaisen maa-aineslain mukaisen luvan. Ympäristöluvalla ei kuitenkaan voisi aloittaa toimintaa sellaisilla töillä, jotka kuuluvat myös maa-ainesten ottoluvan lupaharkinnan piiriin. Varsinais-Suomen : ELY-keskuksen kalatalousviranomainen Hankkeen laajuudesta ja luonteesta johtuen suunnitellusta toiminnasta voi aiheutua kuormitusta alapuolisiin vesistöihin. Alapuolisessa vesistössä

57 57(183) Mankinjoessa esiintyy äärimmäisen uhanalainen meritaimen sekä joen alajuoksulla myös erittäin uhanalainen vaellussiika. Lisääntynyt kuormitus voi heikentää kyseisten lajien elinolosuhteita joessa. Tämän perusteella kalatalousviranomainen katsoo, että mikäli hankkeelle myönnetään ympäristölupa, tulee hankkeen vaikutuksia alapuolisen vesistön kalakantoihin tarkkailla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Espoon kaupungin ympäristölautakunta : Asia 1) ( ) Esbogård Ab hakee louhintalupaa yhteensä m3ktr määrälle kiviainesta. Louhinta kestäisi hakemuksen mukaan noin 10 vuotta. Todennäköisesti louhinta-aika voi olla huomattavasti pidempi riippuen kivituotteiden markkinatilanteesta, sillä tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla on lukuisia muitakin Iouhintahankkeita. Louhintahankkeen koko on supistunut verrattuna ympäristövaikutusten arvioinnissa esitettyihin toteutusvaihtoehtoihin. Lähinnä Halujärveä sijaitsevalla osa-alueella B on luovuttu maanpinnan alapuolelle ulottuvasta louhinnasta. Alueen kivilaji on graniittia, jossa esiintyy kuutiollista rakoilua ja olisi ollut vaarana, että järven vettä olisi saattanut vuotaa rakosysteemejä pitkin Iouhokseen. Louhoshankkeen supistumisesta huolimatta hankkeella olisi merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia ja se on yleiskaavan vastainen. Ympäristölautakunta katsoo, ettei ympäristölupaa tule myöntää. Kaavalliset näkökohdat Ympäristökeskus pyysi hankkeesta kaupunkisuunnittelukeskuksen lausunnon. Sen mukaan suunnittelualueen länsi Iuoteisosan ottamisalue sijaitsee Ämmässuon asemakaava-alueella (hyväksytty 2006) EJ/VR alueella (jätteenkäsittelyalue) ja tämän merkinnän eteläpuolella on asemakaavan EV/VR/ky -aluetta (suojaviheralue). Suunnitelman mukainen ottamistoiminta ei kohdistu tälle suojaviheralueelle. Alueelle esitetty maankäyttöratkaisu ei ole asemakaavan vastainen. Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava (lainvoimainen 2010). Yleiskaavassa suunnittelualue on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja osittain (osa-alue C) jätehuollon aluetta (EJ). Etelässä suunnittelualue rajautuu kyläalueeseen (AT). Suunnittelualue ei ole sisällöltään yleiskaavan pääkäyttötarkoitusten mukaista maankäyttöä. Yleiskaava esittää alueiden pääasiallisen maankäyttömuodon ja se sallii myös muuta maankäyttöä, ellei se vaikeuta pääkäyttötarkoituksen mukaista maankäyttöä tai ole muutoin kaavamääräyksessä kiellettyä. Suunnittelualueen toiminnalla on vaikutusta yleiskaavan pääkäyttötarkoitusta laajemmin yleiskaavan mukaiselle maankäytölle. Esitetty ratkaisu aiheuttaa myös sijainnillaan merkittävää haittaa aluetta ympäröivien yleiskaavavarausten mukaiselle maankäytölle ja on siten yleiskaavan vastai-

58 58(183) nen. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksellä on Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan laatimista varten osalle yleiskaavaaluetta asetettu rakennuskielto (2463/2016). Eteläisin osa hankealueesta (ottoalueet B ja A) on tällä rakennuskieltoalueella. Samalla kyseisille alueille on määrätty toimenpiderajoitus yleiskaavan laatimista varten. Tällöin maisemaa muuttava maanrakennustyö tai puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on Iuvanvarainen siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä on säädetty. Espoon ympäristölautakunta arvioi lausunnon perusteella, että toimenpiderajoituksen merkitys arvioidaan maa-aineslupaa myönnettäessä. Maaainesluvan myöntäjä, Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta, soveltaa tässä maa-aineslain 6 :ää. Sen mukaan alueella, jolla on voimassa toimenpiderajoitus yleiskaavan tai asemakaavan laatimista tai muuttamista varten, maa-aineslupa voidaan myöntää, jollei ottaminen tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle tai muuttamiselle, turmele kaupunki- tai maisemakuvaa eikä muutenkaan ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Toimenpiderajoitus ei siten liene este ympäristöluvan myöntämiselle, vaan maa-ainesten ottomäärää ja -laajuutta säädellään maaainesluvalla. Pohjavesi, kaivot Louhinta tulee ulottumaan merkittävästi kalliopohjaveden pinnan alapuolelle. Hankealueen keskivaiheilla on tällä hetkellä kaksi pohjaveden tarkkailuputkea. Niiden mukaan pohjaveden pinnan korkeus on vaihdellut välillä +44,8 +45,5 m (putki no 44) ja välillä +40,2 +40,9 m (putki 259/07). Louhinta on suunniteltu tasoon +15 m, joten louhinta ulottuisi m kalliopohjaveden pinnan alapuolelle. Louhinnan vaikutuksista on laadittu pohjavesimallinnus. Sen mukaan louhinnan vaikutus pohjaveden pinnankorkeuteen olisi havaittavissa vain ottoalueen välittömässä ympäristössä. Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat runsaan 300 m etäisyydellä Iouhosalueesta läheisen hevostilan alueella. Alueella havaitun kallioperän heikkousvyöhykkeen alueella on myös Halujärven asukkaiden kaivoja. Heikkousvyöhykkeessä pohjaveden laatu- ja pinnankorkeusmuutokset ovat selvimpiä. Louhintatoiminnan yhteydessä syntyviä haitta-aineita voi myös päästä pohjaveteen. Lautakunta edellyttää, että mikäli ympäristölupa toiminnalle annetaan, louhinnan jatkosuunnittelussa varmistetaan, että pohjaveden pinnan lasku ei vaaranna talousvesikaivojen antoisuutta eikä louhinta-ja murskaustoiminta veden laatua. Tarkkailusuunnitelmassa hevostilan rengas- ja porakaivo on ehdotettu otettavaksi mukaan kaivotarkkailuun. Ympäristölautakunta pitää tätä välttämättömänä. Pintavedet, kalasto Alueelta tulevat vedet virtaavat lähes kokonaisuudessaan Ärnmässuon maantäyttöalueen ja kaatopaikan välistä lähtevää puroa (kaakkoinen avo-

59 59(183) oja Ammässuonpuro) pitkin Loojärveen. Loojärvi on jo nykytilassa kuormittunut ja rehevä. Louhintojen vaikutuksesta laskuojaan tulee hienojakoista kiintoainesta ja räjäytyksistä aiheutuvaa typpikuormitusta. Typpikuormituksella arvioidaan olevan järveen lievä rehevyyttä Iisäävä vaikutus. Louhinta ja muu toiminta aiheuttavat sameutta laskuojassa ja vaikutus ulottuu Loojärveen saakka. Mankinjoen meritaimenkanta kuuluu Uudenmaan monimuotoisimpiin ja arvokkaimpiin populaatioihin. Joessa on säilynyt täysin luonnonvarainen geneettisesti alkuperäinen meritaimenkanta. Taimenen lisääntyminen on säännöllistä Espoonkartanonkoskessa, josta on löydetty sähkökoekalastuksissa vuosittain kesänvanhoja ko. koskessa syntyneitä poikasia. Koekalastusten yhteydessä on tehty havaintoja myös kudulle nousseista kookkaista meritaimenista ja vaellussiioista. Louhinnan, pölyämisen ja liikenteen seurauksena kohoava veden kiintoaines- ja ravinnepitoisuus voi heikentää vesistön happitilannetta, mikä huonontaa alueella esiintyvän kalaston ja pohjaeläinten elinolosuhteita. Veteen sekoittuneen kivimateriaalin ja pölyn pitoisuuden nousu aiheuttaa kaloille stressiä. Erityisen herkkiä kiintoainespitoisuuden kasvulle ovat kalojen elinkierron varhaisvaiheet. Mikäli ympäristölupa toiminnalle myönnetään, tulee vesistöihin kohdistuvan haitan olla mahdollisimman vähäinen. Hulevesien hallintarakennelmat tulee rakentaa jo ennen louhinnan aloittamista, jotta myös työmaanaikaiset hulevedet käsitellään hallitusti. Halujärvi Halujärven valuma-alue on noin 35 ha. Louhinnan osa-alue B ulottuu lähimmillään noin 200 m etäisyydelle järvestä. Louhinta-alueesta noin 3 ha sijoittuu järven valuma-alueelle. Hakemuksen mukaan tämän osa-alueen hulevedet johdetaan pois järven valuma-alueelta Ämmässuonpuroon eikä vesillä katsota olevan vaikutusta järven veden laatuun. Osa-alueella B tehdään vain tasoituslouhintaa, eikä järven pinnan alapuolella louhita. Louhinta kuitenkin pienentää matalan lammen valuma-aluetta noin 10 %, millä voidaan katsoa olevan vaikutuksia lammen veden laatuun. Pienen valumaalueensa ja mataluutensa takia Halujärvi on herkkä tilan huononemiselle. Louhinnan osa-alue A sijoittuu noin 650 m päähän. Sillä louhitaan tasolle +15 m, mikä on noin 29 m järven pinnan tason (+44 m) alapuolella. Hakemuksen mukaan tämä ei vaarantaisi järven vesiolosuhteita. Ympäristölautakunta katsoo, että tällä voi olla haitallisia vaikutuksia järven vesiolosuhteille. Ympäristölautakunta ehdottaa, että mikäli ympäristölupa toiminnalle myönnetään, järven pinnan tasoa seurataan säännöllisin mittauksin. Luonto, ekologiset yhteydet YVA -menettelyn yhteydessä tehtyjen luontoselvitysten mukaan hankealueen läheisyydestä, varsinaisen hankealueen ulkopuolelta, löytyi kolme aluetta, jotka toimivat Iiito-oravan levähdys- ja ruokailupaikkoina sekä mahdollisina lisääntymispaikkoina. Alkuperäiseltä hankealueelta havaittiin yksittäi-

60 60(183) nen Iiito-oravan ruokailupuu, joka sijoittui Fagerängin pellon itäpuolelle. Varsinainen louhinta ja maantäyttö eivät sijoitu tälle alueelle. Selvityksen mukaan hankkeella ei ole vaikutusta näihin liito-oravan elinpiirien ydinalueisiin. Viitasammakosta ei saatu havaintoja selvitysalueella. Luontodirektiivin ll- ja lv-liitteissä mainittua kirjoverkkoperhosta ei selvityksen yhteydessä havaittu. Hankealue sijoittuu maakunnallisesti merkittävälle luonnon ydinalueelle ja vahvimmalle Espoon eteläosat ja Nuuksion yhdistävälle ekologiselle yhteydelle. Ekologiset yhteydet ja viheralueverkosto Espoossa -julkaisusta (Hirvensalo 2014) käy selville, että hankealue katkaisee metsäisen, suojaisassa metsäympäristössä liikkuvalle eliöstölle soveltuvan yhteyden käytännössä kokonaan. Tällä hetkellä ekologinen yhteys käsittää alueen Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen ja Halujärven välissä, jonka leveys on noin 1,5 km. Hakemuksen liitteen (Högbergetin kiviaineshankkeen vaikutukset ekologisiin yhteyksiin) kuvassa 4-1 viheryhteys on esitetty hankealueen eteläpuolitse, ja sen leveys on ainoastaan 220 metriä. Lisäksi tämä vaatii peltoalueiden ylityksiä, joihin esim. liito-orava ei kykene ja joita mm. monet Iepakkolajit sekä aremmat eläimet väittävät. Hanke heikentää myös luonnon ydinaluetta pirstomalla sen erillisiin osiin. Liito-oravien kulkuyhteydet rinnastetaan lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin silloin, kun niiden häviäminen heikentää myös lajin lisääntymismahdollisuuksia eristämällä esiintymien yksilöt toisistaan. Myös hankkeen aiheuttama melu, pöly ja lähiympäristön raju muutos voivat heikentää liito-oravan ydinalueita. Espoon liito-oravien kokonaisselvityksessä 2014 on löydetty liito-oravan esiintymä myös aivan hankealueen reunasta, Fagerängin niittyjen pohjoislaidasta ja arvokkaasta puronvarsilehdosta. Melu YVA -selostuksessa esitetyn melumallinnuksen (liite 6) mukaan joissakin tilanteissa edellytetään jopa 14 metriä korkeita meluvalleja ja joissakin tilanteissa loma-asuntojen kohdalla vaadittua 45 db meluarvoa ei saavuttaisi lainkaan. YVA -arvioinnin jälkeen muuttuneen Iouhintasuunnitelman vuoksi hakijan on esitettävä uusi ja ajantasainen melulaskelma. Louhinta ja melusuojaukset on suunniteltava siten, että melun ohjearvo loma-asuintojen kohdalla ei ylitä missään olosuhteissa 45 db:n arvoa. Räjäytykset, tärinä Esbogårdin suunnitteleman hankealueen pohjoispuolella on toiminut vuodesta 1998 alkaen Jersinmäen-Takapellon Iouhintahanke. Toiminnan alkuaikoina toiminnassa oli pitkiäkin taukoja, mutta vuodesta 2008 lähtien louhinta on ollut yhtäjaksoista. Lähin asutus sijaitsee m etäisyydellä louhinta-alueesta. Valvontaviranomaiset ovat saaneet runsaasti valituksia räjäytysten aiheuttamista haitoista, kuten rakennusten vaurioitumisesta, pölyämisestä, melusta ja talousvesikaivojen veden laadun heikkenemisestä.

61 61(183) Räjäytysten ja tärinän aiheuttamien haittojen vähentämiseksi em. hankkeen ympäristölupaan (Espoon ympäristölautakunta ) annettiin lupamääräys: Räjäytystyöt on mitoitettava ja räjähdysaineet valittava siten, että räjäytyksistä tai tärinästä ei aiheudu vauriota tai vaaraa ympäristölle, eikä kohtuutonta rasitusta lähialueen asukkaille. Louhinnassa räjäytettävän kentän koko saa olla keskimäärin m3 ja enintään m3. Louhinta on tehtävä vähintään kahdessa tasossa siten, että momentaaninen (samanaikaisesti räjähtävä) räjäytysainemäärää on enintään 100 kg". Nyt suunnitellun hankealueen lähin asutus on noin 300 etäisyydellä. Ympäristölautakunta ehdottaa, että annettavaan ympäristölupaan laitetaan sama määräys. Mikäli merkittäviä haittoja silti ilmenee, lupaviranomainen voi muuttaa Iupamääräystä. Ympäristölautakunta katsoo, että louhintatoiminnalle ei tule antaa aloittamislupaa ennen kuin ympäristölupa on lainvoimainen. Asia 2) ( ) Hankkeella olisi kokonaisuudessaan merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristölle, asukkaille ja läheiselle hevostallille. Se on myös yleiskaavan vastainen, joten ympäristölautakunta katsoo, ettei ympäristölupaa maankaatopaikalle tule myöntää. Kaavoitus Ympäristökeskus pyysi hankkeesta kaupunkisuunnittelukeskuksen lausunnon, joka on Högbergetin louhintaa koskevan lausunnon liitteenä. Sen mukaan suunnittelualueen länsi-iuoteisosan ottamisalue sijaitsee Ämmässuon asemakaava-alueella (hyväksytty 2006) EJ/VR alueella (jätteenkäsittelyalue) ja tämän merkinnän eteläpuolella on asemakaavan EV/VR/ky -aluetta (suojaviheralue). Suunnitelman mukainen ottamistoiminta ei kohdistu tälle suojaviheralueelle. Alueelle esitetty maankäyttöratkaisu ei ole asemakaavan vastainen. Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava (lainvoimainen 2010). Yleiskaavassa suunnittelualueen maankaatopaikan alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja osittain jätehuollon aluetta (EJ). Etelässä suunnittelualue rajautuu kyläalueeseen (AT). Suunnittelualue ei ole sisällöltään yleiskaavan pääkäyttötarkoitusten mukaista maankäyttöä. Yleiskaava esittää alueiden pääasiallisen maankäyttömuodon ja se sallii myös muuta maankäyttöä, ellei se vaikeuta pääkäyttötarkoituksen mukaista maankäyttöä tai ole muutoin kaavamääräyksessä kiellettyä. Suunnittelualueen toiminnalla on vaikutusta yleiskaavan pääkäyttötarkoitusta laajemmin yleiskaavan mukaiselle maankäytölle. Esitetty ratkaisu aiheuttaa myös sijainnillaan merkittävää haittaa aluetta ympäröivien yleis-

62 62(183) kaavavarausten mukaiselle maankäytölle ja on siten yleiskaavan vastainen. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksellä on Espoon pohjoisja keskiosien yleiskaavan laatimista varten osalle yleiskaava-aluetta asetettu rakennuskielto (2463/2016). Eteläisin osa hankealueesta (ottoalueet B ja A) on tällä rakennuskieltoalueella. Samalla kyseisille alueille on määrätty toimenpiderajoitus yleiskaavan laatimista varten. Tällöin maisemaa muuttava maanrakennustyö tai puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on Iuvanvarainen siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä on säädetty. Espoon ympäristölautakunta arvioi lausunnon perusteella, että toimenpiderajoituksen merkitys arvioidaan louhinnan maa-aineslupaa myönnettäessä. Maankaatopaikkatoiminta alkaa vasta maa-ainesten oton jälkeen. Vaikutukset Iähialueelle Maankaatopaikan toiminnan suunnittelussa on selvitetty alueen luonnonolosuhteita, vaikutuksia ja mahdollisia riskejä. Tarkempi toiminnan kuvaus selviää myöhemmin maankaatopaikan rakennesuunnitelmista ja mitoituslaskelmista. Fagerängin hevostalli sijaitsee hankealueen länsipuolella osoitteessa Halujärventie 36. Tallilla on kasvatettu hevosia ja harjoitettu ratsastustoimintaa vuodesta Tallilla on noin 40 hevosta ja muita eläimiä. Tallia ei hakemuksessa ole mainittu eikä maankaatopaikan vaikutuksia tallin toimintaan ole käsitelty. Toiminta-ajoiksi haetaan ma pe klo 7 20 ja la klo Mikäli ympäristölupa maankaatopaikalle annetaan, toimintaa ei saa sallia yleisinä juhlapäivinä eikä lauantaisin. Maankaatopaikan reunoille on jätettävä riittävä suojavyöhyke asutuksen ja hevostallin suuntaan. Vesiasiat Vesiasioiden osalta ympäristölautakunta viittaa myös Etelä-Suomen aluehallintovirastolle antamaansa lausuntoon koskien Esbogård Ab:n hakemaa Högbergetin kallion louhinnan ja maankaatopaikan vesilain mukaista lupaa ja valmistelulupaa. Maankaatopaikan toiminnan aikaiset hulevedet kerätään ympärysojista alueen laskeutusaltaisiin, joista vedet johdetaan Ämmässuonpuroon johtavaan ojaan. Ympäristölautakunta korostaa, että mikäli ympäristölupa toiminnalle myönnetään, maankaatopaikan pintavedet on johdettava ympärysojilla pois siten, ettei Halujärven tila huonone. Maankaatopaikan täyttösuunnitelman mukaan täyttötoiminnan loppupuolella osa-alueiden A ja B välinen sola täytetään, jolloin ojan kohdalle rakennetaan vettä läpäisevä Iouhepenger. Ämmässuon laskupuro, joka virtaa täyttöalueiden A ja B välistä, jää maankaatopaikan alle. Etukäteen arvioiden suunnitelma Iouhepenkereestä ei vaikuta varmalta ja toimivalta ratkaisulta.

63 63(183) Laskupuron kohta on suunniteltava täsmällisemmin etukäteen, sillä 45 m korkea maantäyttö kohteen päällä saattaa tukkia väylän. Uudenmaan elinkeino-, Iiikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut lausunnon Högbergetin maa-ainestoiminnan ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YVA-menettely). Lupahakemuksen mukaan yksityiskaivojen tarkkailuun valitaan vähintään neljä hankealueen eteläpuolella olevaa yksityiskaivoa. Ympäristölautakunta painottaa, että näihin tarkkailukaivoihin tulee sisällyttää Fagerängin kaivo sekä Halujärvi ELYkeskuksen lausunnon mukaisesti. Lisäksi, mikäli ympäristölupa myönnetään, ympäristölautakunta esittää harkittavaksi koko hankealueen vaikutusalueella olevien yksityiskaivojen sisällyttämistä tarkkailuun. Edelleen ELY-keskuksen lausunnon mukaan pohjavesien analyysivalikoimaan tulee lisätä kaatopaikkatoimintaa kuvaavia parametreja, kuten öljyhiilivedyt ja raskasmetallit, koska pohjavesiä voi tehtyjen selvitysten perusteella keräytyä jätekeskuksen alueelta. Ympäristölautakunta kannattaa näitä lisäyksiä. Maankaatopaikalle tuotavien maa-ainesten puhtaudesta tulee varmistua. Maa-ainesten tuojilta on vaadittava selvitys maa-aineksen Iähtöpaikan sijainnista ja vakuutus siitä, ettei maa-aineksissa ole haitallisia aineita. Liikenne Maankaatopaikan lupahakemuksessa todetaan, että kuljetusliikenne maankaatopaikalle ohjataan Kalliosuon täyttömäen länsipuolella rakennettavaa tietä pitkin pohjoiseen Kulmakorventielle ja Nupurintielle, josta se ohjautuu pääosin Turunväylälle. Mikäli ympäristölupa myönnetään, on kuljetusliikenteen määrättävä käyttämään pohjoisen kautta tulevia teitä. Ympäristölautakunta painottaa, että autoliikennettä ei saa sallia missään tilanteessa eteläpuolelta Halujärven suunnalta, jotta eteläpuolen asukkaat suojataan liikenteen aiheuttamilta haitoilta. Pölyäminen Mikäli ympäristölupa toiminnalle myönnetään, alueelle johtavat tiet ja alueet, jolla työkoneet liikkuvat, on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Tarvittaessa maa-aineksia ja teitä on kasteltava pölyämisen ehkäisemiseksi. Pölyntorjunnassa on käytettävä ensisijaisesti vettä. Kuljetuskaluston puhtaudesta ja alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Raportointi Ympäristölautakunta edellyttää, että toiminnan vastaava hoitaja ja mahdolliset häiriötilanteet ilmoitetaan ja maankaatopaikan toiminnan vuosiraportti lähetetään tiedoksi myös Espoon kaupungin ympäristökeskukselle paikallisen valvonnan toteuttamiseksi.

64 64(183) Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta ( , 50): Asia 1) kallion louhinta ja louheen murskaus Högbergetiin suunniteltu hanke on laaja ja pitkäkestoinen, ja se sijoittuu alueelle, jossa elinympäristöä kuormittaa jo ennestään Ämmässuo- Kulmakorven jätteidenkäsittely-, louhinta- ja maa-ainestoiminta. Högbergetin louhinta- ja murskaushanke lisää toteutuessaan melun, pölyn ja tärinän määrää alueella sekä riskejä alueen yksityiskaivoille. Espoon ympäristöterveysviranomainen toteaa, että mikäli lupahanke etenee, esiintuotujen haittojen ehkäisyyn on hankkeen suunnittelussa ja lupaehdoissa puututtava. Jos hakemuksessa esitettyjä torjuntatoimenpiteitä noudatetaan, hankkeen toiminnoista aiheutuvat haitat eivät pääsääntöisesti ylitä lainsäädännössä annettuja raja-arvoja. Hankkeeseen liittyy myös haittavaikutuksia, joissa terveysperusteiset raja-arvot eivät välttämättä ylity, mutta ne voivat kuitenkin aiheuttaa viihtyvyyden heikkenemistä ihmisten asuin- ja elinympäristössä tai yksityiskaivojen osalta veden käyttökelpoisuuden heikkenemistä. Viihtyvyyshaitta jatkuvana ja vahvana saattaa vaikuttaa haitallisesti ihmisen terveyteen. Toiminta vähentää myös alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Mikäli hanke toteutetaan, on haittojen torjunnan suunnittelu ja toteutus sekä seuranta tehtävä huolellisesti. Espoon ympäristöterveysviranomainen haluaa painottaa, että toiminnasta aiheutuvia haittavaikutuksia on seurattava vähintään lupahakemuksen mukaisesti. Alueen toimintojen yhteisvaikutusten arviointia tulisi kehittää siten, että kaikille osapuolille muodostuisi kokonaisvaltainen käsitys hankkeiden toimintojen aiheuttamista häiriöistä lähiseudun asukkaille ja lomakiinteistöille. Hankkeen eri toimijoiden tulee laatia ja ylläpitää haittojen torjunta- ja seurantasuunnitelmia. Mittaus- ja seurantatulokset sekä poikkeamatapahtumatiedot tulee olla kaikkien ko. tietoa haluavien nähtävissä esimerkiksi internetissä. Hyvällä tiedottamisella pyritään lievittämään asukkaiden huolta hankkeesta. Mittausten suunnittelussa tulee tehdä yhteistyötä niiden toiminnanharjoittajien kanssa, joiden toiminnalla voi olla yhteisvaikutusta häiriintyviin asuinja lomakiinteistöihin. Espoon ympäristöterveysviranomainen katsoo, että liikennejärjestelyiden tulee olla sellaiset, että asukkaille aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Melu Toiminnassa syntyy meluvaikutuksia useissa vaiheissa, ja suurimmat meluhaitat aiheutuvat kiviaineksen louhinnasta ja murskauksesta. Hakemuksessa on esitetty erilaisia toimia melun hallitsemiseksi, mutta YVA -vaiheen

65 65(183) jälkeen muuttuneesta louhintasuunnitelmasta ei ole meluselvitystä. Espoon ympäristöterveysviranomainen toteaa, että uusi melumallinnus on syytä tehdä haetulle toiminnalle. Laitoksen toiminnoista aiheutuva melu, liikenne mukaan lukien, ei melunhallintatoimenpiteiden jälkeen saa ylittää valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaista päiväohjearvoa 45 db (LAeq) loma-asumiseen käytettävillä alueilla eikä asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaisia keskiäänitasojen toimenpiderajoja sisätiloissa. Myös toimenpiderajoja pienempi melutaso saattaa aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Melulla on merkitystä viihtyisyyteen erityisesti niissä tilanteissa, joissa kiviaineshanke sijoittuu hiljaiseksi koetulle alueelle. Mikäli toiminta aloitetaan, melun mallintamisen lisäksi on tarpeen myös mitata todelliset meluarvot. Ympäristömelumittauksia tulee tehdä säännöllisesti toiminnan eri vaiheissa, jotta varmistutaan, etteivät edellä mainitut melutason ohjearvot ylity. Melumittauksia on suunniteltu tarkkailuohjelman mukaan tehtäväksi kolmella kiinteistöllä toiminnan alkaessa ja jatkossa tarvittaessa esimerkiksi kahden vuoden välein. Espoon ympäristöterveysviranomainen kuitenkin katsoo, että melumittauksia tulee tehdä hakemuksessa esitettyä useammin ja suunnitelmallisemmin. Lisäksi Espoon ympäristöterveysviranomainen toteaa, että mikäli hanke toteutetaan, esitettyjä toiminta-aikoja tulisi lyhentää. Toimintaa, josta aiheutuu lähiasutukselle meluhaittoja, ei tule lainkaan harjoittaa viikonloppuisin eikä perjantaisin klo 17 jälkeen. Toiminta-aikojen laajentaminen pyhä- ja viikonlopun päiville ei saa koskea meluhaittoja aiheuttavaa toimintaa. Hankkeen ja alueen nykyisten toimintojen yhteisvaikutukset pahentavat melutilannetta ympäristössä meluntorjuntatoimista huolimatta. Tärinä Tärinävaikutuksia syntyy räjäytyksistä, murskauksesta ja kuljetusliikenteestä. Tärinä voi aiheuttaa häiriötä osalle vaikutusalueen asukkaista. Tärinän suuruus, jolla rakennuksiin ja rakenteisiin alkaa syntyä vaurioita tärinän vaikutuksesta, on pienimmilläänkin yleensä viisi kertaa suurempaa kuin ihmistä merkittävästi häiritsevän tärinän taso. Espoon ympäristöterveysviranomainen katsoo, että toiminnasta aiheutuvan tärinän ehkäisemiseksi tehtyjen toimenpiteiden riittävyys tulee varmistaa ja seurata tärinän vaikutuksia alueella mittauksin ja katselmuksin. Toiminnasta aiheutuvan tärinän häiritsevyyttä voidaan merkittävästi vähentää räjäytysten sijoittamisella päiväsaikaan klo Espoon ympäristöterveysviranomainen katsoo, että toimintaa, josta aiheutuu lähiasutukselle häiritsevää tärinää, esimerkiksi räjäytykset, ei tule harjoittaa lainkaan viikonloppuisin eikä arkisin klo 16 jälkeen. Räjäytyksistä aiheutuvan melun häiritsevyyttä tulee vähentää tiedottamalla räjäytyksistä ennakkoon ja ajoittamalla räjäytykset tiettyihin ja mahdollisimman samoihin aikoihin päivästä.

66 66(183) Pöly Ympäristölupahakemuksen perusteella merkittävimmät pölypäästöt aiheutuvat murskaustoiminnasta, mutta pölyämistä aiheutuu myös mm. kuljetuksista. Hankkeen lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat n. 400 m etäisyydellä louhinta-alueesta. Pääsääntöisesti yli 500 metrin päässä murskauskohteista sijaitsevilla alueilla pölypäästöjen ei katsota olevan terveydelle haitallisia. Hakemuksessa pölypäästöjä esitetään seurattavan aistinvaraisesti. Mikäli hanke päätetään toteuttaa, tulee varmistaa, että toiminnasta sekä liikenteestä aiheutuvan pölyämisen ehkäisemiseksi tehdyt toimenpiteet ovat riittävät ja seurata niiden vaikutuksia alueella mittauksin ja katselmuksin. Toiminnasta aiheutuvien päästöjen mittaukset, seuranta ja arviointi vähentävät alueen asukkaille syntyviä huolia. Talousvesikaivot Hankealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, mutta alueen läheisyydessä on talousvesikäytössä olevia yksityiskaivoja, joiden antoisuuteen ja veden laatuun saattaa toiminnasta aiheutua muutoksia. Pohjavesien osalta hankkeen vaikutukset kohdistuvat alueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Mikäli hakemuksessa esitettyjä torjuntatoimenpiteitä ja huolellisuutta sekä ottosuunnitelmaa noudatetaan, vaikutukset pohjavesiin jäävät kohtalaisiksi. Suurin riski hakemuksen mukaan pohjavedelle ovat toiminnasta aiheutuvat mahdolliset öljyvuodot onnettomuustilanteessa. Vaikutuksia pohjaveden laatuun voivat aiheutua myös käytettävien räjähdysainejäämien kautta. Osa-alueelle A, jossa louhitaan pohjaveden pinnantason alapuolelle, kohdistuu toiminnasta aiheutuvat suurimmat riskit. Kallionlouhinta ja louhosalueen kuivatus voivat alentaa pohjaveden pinnankorkeutta. Vaikutukset muodostuvat pääosin siinä vaiheessa, kun alueelle muodostuu avolouhos. Espoon ympäristöterveysviranomainen toteaa, että toiminnasta voi aiheutua muutoksia pohjaveteen ja haittaa alueen yksityiskaivoille. Louhinnan yhteydessä on riski haitta-aineiden kulkeutumisesta pohjaveteen. YVA:n liitteenä olevassa pohjavesimallinnuksessa todetaan, että ottoalue tulee todennäköisesti keräämään myös Ämmässuon jätekeskuksen alueelta kulkeutuvia pohjavesiä. YVA:n mukaan räjäytyksistä syntyvä tärinä saattaa aiheuttaa vahinkoja porareikiin ja kaivojen rakenteille. YVA:n mukaan alueen asukkaat ovat olleet huolissaan hankkeen vaikutuksista erityisesti käyttövesikaivoihin. Lähimmät kaivot sijaitsevat n. 400 m päässä hankealueesta. Erityisesti hankkeesta voi olla haittaa osa-alue A:n läheisyydessä sijaitsevan Fagerängin hevostilan kaivoille. Haittaa voi aiheutua myös Halujärven länsi- ja eteläpuolen talouksien kaivoille, sekä mahdollisesti myös muille alueen yksityiskaivoille.

67 67(183) Espoon ympäristöterveysviranomainen toteaa, että hankkeesta voi aiheutua myös sellaisia muutoksia veden laatuun, joissa terveysperusteiset rajaarvot eivät ylity, mutta muutokset saattavat aiheuttaa veden käyttökelpoisuuden heikentymistä yksityiskaivoissa. Lähimmät kaivot on pääosin kartoitettu syksyllä 2015, mutta kaikkien kaivojen sijainti ei ole kuitenkaan tiedossa. Lähialueella on yhteensä arviolta 29 yksityiskaivoa. Toiminnan aikana tulee tarkkailla kalliolouhinnan vaikutuksia pohjaveteen ja lähialueen talousvesikaivoihin. Hakemuksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaan neljä alueen yksityiskaivoa tullaan liittämään Ämmässuo- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. Koska toiminnasta voi olla merkittävää haittaa alueen asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden kaivoille, tulee tarkkailun olla riittävän kattava. Alueen vesihuolto tulee turvata ja varautua veden korvaustoimenpiteisiin. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo kuitenkin, että edellä esitettyjen seikkojen perusteella hanketta ei tulisi toteuttaa lainkaan. Asia 2) maankaatopaikka Högbergetin maankaatopaikka on erittäin pitkäkestoinen hanke ja jatkuu vielä vuosia sen jälkeen kun louhintavaihe on loppunut. Maankaatopaikka lisää hankkeesta lähiympäristöön aiheutuvia kokonaisvaikutuksia. Hakemuksen mukaan maanläjityksen aikana alueelle läjitetään vain pilaantumatonta maa-ainesta, jonka puhtaus on varmistettu maa-aineksen lähtöpäässä. Maa-aineksesta ei lähtökohtaisesti kulkeudu ympäristöön haitallisia aineita. Maankaatopaikan toiminnot ja siihen liittyvät kuljetukset aiheuttavat pöly- ja meluhaittoja. Toiminnasta voi aiheutua haittoja myös pohjavedelle ja lähialueen yksityiskaivoille. Päästöt on arvioitu hakemuksessa vähäisiksi, jos esitettyjä torjuntatoimenpiteitä noudatetaan. Espoon ympäristöterveysviranomainen toteaa, että mikäli lupahanke etenee, esiintuotujen haittojen ehkäisy on huomioitava hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. Espoon ympäristöterveysviranomainen painottaa, että mahdollisia haittoja on seurattava vähintään lupahakemuksen mukaisesti. Maantäyttöön muualta tuotavan maa-aineksen puhtaus tulee varmentaa systemaattisesti. Pölyämisen estämiseksi alueen teitä ja alueita, joilla työkoneet liikkuvat tulee kastella riittävästi. Espoon ympäristöterveysviranomainen katsoo, että liikennejärjestelyiden tulee olla sellaiset, että asukkaille aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Maantäytön vaikutuksia pohjaveteen ja ympäristön talousvesikaivoihin tulee toiminnan aikana tarkkailla riittävän kattavasti. Alueen vesihuolto tulee turvata ja varautua veden korvaustoimenpiteisiin.

68 68(183) Hankkeen eri toimijoiden tulee laatia ja ylläpitää haittojen torjunta- ja seurantasuunnitelmia. Mittaus- ja seurantatulokset sekä poikkeamatapahtumatiedot tulee olla kaikkien ko. tietoa haluavien nähtävissä esimerkiksi internetissä. Mittausten suunnittelussa tulee tehdä yhteistyötä niiden toiminnanharjoittajien kanssa, joiden toiminnalla voi olla yhteisvaikutusta häiriintyviin asuin- ja lomakiinteistöihin. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo kuitenkin, että edellä esitettyjen seikkojen perusteella hanketta ei tulisi toteuttaa lainkaan. Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta : Asia 1) kallion louhinta ja murskaus ( , 78): Hankkeen seurauksena Espoosta Halujärven pohjoispuolitse Kirkkonummen Kauhalaan ja edelleen Nuuksioon suuntautuva tärkeä metsäinen ekologinen yhteys käytännössä miltei katkeaa. Mikäli lupa myönnetään, ottosuunnitelmasta tulee poistaa ottoalue B tai sitä tulee pienentää merkittävästi eteläpäästään. Loojärvi on jo nykytilassa kuormittunut ja rehevä. Louhintojen vaikutuksesta laskuojaan tulee hienojakoista kiintoainesta ja räjäytyksistä typpikuormitusta. Hanke ei saa vaikuttaa Loojärven kuormitusta lisäävästi. Pintavesien laskeutusaltaista ja näistä pois johdettavista vesistä tulee ottaa näytteitä ja tarvittaessa vedet tulee käsitellä lisäkuormituksen estämiseksi. Mikäli lupa myönnetään, hakijan tulee liittyä Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. Pintavesien hallintarakennelmat tulee rakentaa jo ennen louhinnan aloittamista, jotta myös työmaanaikaiset hulevedet voidaan käsitellä hallitusti. Hakijan esittämät melun mittauspisteet eivät mahdollista Kirkkonummen Kauhalan alueelle kohdistuvan melurasituksen määrittämistä. Meluselvityksessä db melualueet ulottuivat miltei asuinrakennuksiin saakka tilanteessa, jossa oli huomioitu kaikkien alueen hankkeiden yhteisvaikutus. Mikäli lupa hankkeelle myönnetään, toiminnan alettua tulee varmistaa mittauksin, että melun ohjearvot eivät ylity Kirkkonummen Kauhalan alueella. Lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää. Asia 2) maankaatopaikka ( ) Maankaatopaikalle tuotavien maa-ainesten puhtaudesta tulee varmistua. Maa-ainesten tuojilta on vaadittava selvitys maa-aineksen lähtöpaikan sijainnista ja vakuutus siitä, ettei maa-aineksissa ole haitallisia aineita. Loojärvi on jo nykytilassa kuormittunut ja rehevä. Maankaatopaikkatoiminta ei saa vaikuttaa Loojärven kuormitusta lisäävästi. Pintavesien laskeutusaltaista ja näistä pois johdettavista vesistä tulee ottaa näytteitä ja tarvittaessa vedet tulee käsitellä lisäkuormituksen estämiseksi. Mikäli lupa myönne-

69 69(183) tään, hakijan tulee liittyä Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. Hulevesien hallintarakennelmat tulee rakentaa jo ennen louhinnan aloittamista, jotta myös työmaanaikaiset hulevedet voidaan käsitellä hallitusti. Caruna Espoo Oy : Caruna ei näe esteitä luvan antamiselle Carunan omistaman voimajohdon ES-ÄMS läheisyydessä tapahtuvalle louhinnalle/ murskaukselle seuraavilla ehdoilla. Louhiminen ja louheen murskaus ei saa aiheuttaa Carunan 110kv linjalle vaurioita. Verkkoa on pystyttävä huoltamaan ja korjaamaan kaikkina vuorokauden aikoina. Hakija toimittaa Carunalle yksityiskohtaisen louhinta suunnitelman, josta Caruna lausuu erikseen. Lausunnossa otetaan kantaa siihen, kuinka lähellä linjaa räjäytyksiä voidaan suorittaa ja mitä muuta pitää ottaa huomioon. Ennen räjäytyksien aloittamista on pidettävä räjäytyskatselmus, jossa tarkastetaan olemassa olevien rakenteiden kunto. Luvanhakija on velvollinen korvaamaan kaikki verkolle mahdollisesti aiheutuvat vahingot. Johtoaukean leveys on 26 m, mutta maa-aineksen ottoa tulee välttää 50 metrin etäisyydellä pylväsrakenteista. Johtoaukealla ja sen läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa johdon käytölle ja kunnolle. Räjäytystöissä kohteet on suojattava niin hyvin, ettei johtoon ja pylväisiin pääse sinkoutumaan kiviä. Erityisesti johtimet ja eristimet vioittuvat erittäin helposti. Louhintatöistä, räjäytystöistä tai muusta vastaavasta toiminnasta johtuvan tärinä ei saa vahingoittaa voimajohtoja, pylväitä ja niiden perustuksia eikä edellä mainittuihin kuuluvia osia. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksista jätettiin yhteensä 56 muistutusta tai mielipidettä, joista osa oli useiden henkilöiden allekirjoittamia. Suurin osa muistutuksista koski molempia lupahakemuksia sekä myös vesilain mukaista hakemusta. AA esittää, että lupapäätös pitäisi tehdä sen perusteella, mitä lainsäädännössä louhostoiminnasta on säädetty. Ympäristösuojelulain mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminta aiheuta terveyshaittaa, tai sen vaaraa. Jos näitä haittoja ei voida estää, ei lupaa pidä myöntää. Muistuttaja toteaa Espoonkartanon lupahakemuksen olevan täysin em. lain vastainen. Massiivinen louhostoiminta aiheuttaa korvaamatonta vahinkoa alueen vesistölle, kasvillisuudelle, eläimistölle, ihmisten terveydelle ja elin-

70 70(183) olosuhteille. Toiminta on ympärivuotista ja lähes ympärivuorokautista, mikä aiheuttaa alueen asukkaille kohtuutonta haittaa ja häiriötä. Melua syntyy panostusreikien porauksista, murskauksesta, louheen rikotuksesta ja kuormauksista. Räjäytykset aiheuttavat tärinää, raskaasta liikenteestä tulee päästöjä ilmaan ja maanläjitystoiminta aiheuttaa melu- ja pölyhaittaa. Nämä haittatekijät ovat kaikkien tiedossa. Lupaviranomaisilta voidaan odottaa lujaa ammattiosaamista luvasta päättäessään, koska he ovat puolueellisen ja riittämättömän luontoselvityksen varassa, eikä heillä ole omaa tutkimustietoa. Tarvittavan tutkimuksen alueella on tehnyt konsulttiyhtiö Ramboll Oy, jolta Espoonkartano on selvityksen ostanut. Lupaviranomaiset tekevät siis päätöksensä, edunsaajan (Espoonkartano) tilaaman ja kustantaman selvityksen perusteella. Espoonkartanon suurlouhos takaisi toteutuessaan varmasti omistajilleen miljoonatulot, mutta aiheuttaisi korvaamattomat vahingot alueelle ja sen ympäristöön. Lupaa tällaiselle toiminnalle, tietäen sen riskit ja vahingollisuuden, ei tule myöntää. BB vastustaa muistutuksessaan rauhaisan erämaan ja hevoskeitaan, erityisesti naisten ja lasten harrastusalueen, tuhoamista. CC mukaan toiminnan vaikutusalueella on pääkaupunkiseutulaisille erittäin tärkeä ratsastus - ja rentoutumispaikka, Fagerängin talli. Tallin toiminta tulee mahdottomaksi, mikäli kaivostoiminta alkaa. Talli tarjoaa myös terapiaratsastukseksi luokiteltavaa talutusratsastusmahdollisuutta luonnossa erityislapsille. DD on muistutuksessaan ehdottomasti louhintaa ja louheen murskausta vastaan. EE vastustaa kaikenlaisen murskaus- ja louhintatoimen aloittamista Espoonkartanon omistamalla Högbergetin alueella. Suurkauklahden ja Espoonkartanon alueille ollaan kaavoittamassa laajoja asuinalueita, jotka tarvitsevat oman virkistysalueen. Lukuisten selvitysten mukaan kukaan ei voi varmuudella sanoa, mitä ympäristöongelmia ja tuhoa louhinta ja murskaus aiheuttavat Halujärvelle, pohjavesille, ympäristön asukkaille ja luonnon eläimille. Lähiasukkaat, nykyiset ja tulevat, sekä kaikki luontokappaleet kärsisivät toiminnasta. Nimettömässä muistutuksessa vastustetaan lupien sekä aloitus- ja valmistelulupien myöntämistä. Muistuttaja on ilmoittanut, että hän asuu hankealueen vieressä olevalla kiinteistöllään. Mielipiteen mukaan hankkeet ovat kaavan vastaisia. Nykyisessä kaavassa on todettu, että Ämmässuon kaatopaikan suojavyöhykkeille ei saa edes suunnitella mitään kaivantoon viittaavaa. Silloisen kaavan laatijat olivat katsoneet, että kaatopaikan ympärillä olevat kalliot ja soraharjut ovat suo-

71 71(183) javyöhykkeitä ja estävät valumat luontoon (hulevesien suodattuminen) ja asukkaiden kaivoihin. Kallion räjäytysten takia Ämmässuon hule- ja sadevedet, lumien sulamisvedet sekä valumavedet kaatopaikan pohjalta valuvat lopulta avolouhokseen ja luontoon. Kaivot täyttyvät kaatopaikan likaisista pohjavesistä. Ämmässuon ja hakemusten mukaisen toiminnan yhteisvaikutus on valtava. Avokaivos ei sovi suoympäristöön. Aluehallintoviraston tulisi tehdä koeräjäytys kaatopaikan vakauden selvittämiseksi. Samalla saataisiin tietoa räjäytysten vaikutuksista asukkaisiin noin 1 2 kilometrin säteellä. Mikäli luvat myönnetään, louhoksen pohjalle kerääntyy likaisista, öljyisistä vesistä järvi. Muistuttaja epäilee, että aluetta aletaan käyttää myös lumenkaatopaikkana, jolloin valumavesiä syntyy hakemuksessa esitettyä enemmän. Hankealueen vieressä noin 300 metrin päässä on Espoon puhtain järvi Halujärvi, jonka vesi on juomakelpoista. Mikäli luvat myönnetään, järvi kuivuu nopeasti. Hakemuksessa on väärin esitetty, että alue ei olisi I-luokan pohjavesialuetta. Kallioiden räjäytykset ja soraharjun poisto pilaavat pohjavedet. Juomakelpoista lähdevettä ei saa pilata. Juomakelpoinen vesi on tulevaisuudessa arvokkaampaa kuin kallio. Hakemuksen mukaan kaivannaisjätteenä poistettavia pintamaita on noin m3. Todellisuudessa hakemuksessa mainittu määrä voi olla kymmenkertainen. Kysymys on soran ja hiekan ottamisesta. Suodattimena olevaa soraa ja hiekkaa ei saa poistaa. Muistuttaja epäilee, että kastelemalla voitaisiin vähentää pölypäästöjä. Mereltä puhaltava tuuli levittää pölyn ja radonkaasut. Kasvillisuus kärsii pölystä. Hakemuksen mukaan puusto estää pölyn leviämisen, mutta puustohan kaadetaan louhoksen tieltä ja kun hakkuut muuttavat tuuliolosuhteita alueella, kaatuu puita myös ympäristöstä. Muistuttaja epäilee myös maankaatopaikalle tuotavien maa-ainesten puhtautta. Aluehallintovirasto ratkaisee, tehdäänkö Espoossa tietoinen ja törkeä ympäristörikos. Hankkeen tarkoitus on hankkia yksityiselle rahaa piittaamatta mitä luonnolle sekä muiden kiinteistöjen omistajien omaisuudelle tapahtuu. Kiinteistöjen arvot ovat jo laskeneet ja tulevat hankkeen johdosta romahtamaan. Nykyisessä kaavassa alueet ovat maa- ja metsätalousmaata, ei kaivosaluetta. Kiinteistön ostajat ovat luottaneet kaavaan hankkiessaan kiinteistönsä. Aluehallintoviraston ensisijainen tehtävä on suojella luontoa avolouhokselta, täyttömäeltä ja rekkarallilta sekä niiden ympäristövaikutuksilta.

72 72(183) FF mukaan Högbergetiin ei saa perustaa louhosta. Louhinta ja murskaus olisi ympärivuotista. Jos hanke toteutuu, olisi melua, pölyä ja tärinää luvassa aamuvarhaisesta myöhäiseen iltaan asti. Kuinka moni Espoon kaupungin päättäjistä suostuisi asumaan tuollaisen alueen naapurissa? Vaikka Esbogård hakee nyt lupaa pienemmälle alueelle kuin mitä se alun perin suunnitteli, se ei tarkoita sitä, että haitat ympäristölle ja sen asukkaille olisivat pienentyneet. Se, että hankealueen lähellä on kaatopaikka ja Kulmakorven louhos, ei oikeuta uusien maa-alueiden valtaamista samankaltaiselle toiminnalle. Eniten hanke koskettaa Fagerängin hevostilaa hankkeen länsipuolella, jonka asuinrakennukset ovat 400 metrin päässä hankealueelta. Käytännössä Fageräng joutuisi lopettamaan toimintansa, sillä hevosia ei voi pitää niin lähellä räjäytyksiä ja louhosta. Eikä se herkkua olisi alueen ihmisillekään. Fagerängissä asuu kaksi perhettä, joista toisessa on kolme alaikäistä lasta. Esimerkiksi Kulmakorven asukkaiden kokemusten mukaan pöly-, melu- ja tärinähaitat leviävät huomattavasti laajemmalle alueelle kuin mitä ympäristöarvioinneissa on arvioitu. Esbogårdin hakemuksessa on ainakin yksi räikeä virhe päivätyssä maa-ainesten ottosuunnitelma -dokumentissa meluvalli on tarkoitus rakentaa vain hankealueen eteläisiin osiin. Saman voi todeta päivätyssä asemapiirros, louhinta ja murskaus -dokumentissa. Esbogårdin alkuperäisessä hakemuksessa, joka on julkaistu tammikuussa 2015, meluvallit on ollut tarkoitus rakentaa myös hankealueen lounais- ja länsireunoille. Uudessa suunnitelmassa ne puuttuvat kokonaan. Meluselvitystä ei ole päivitetty uuden suunnitelman mukaiseksi. Melu tulisi siis olemaan Fagerängin suuntaan huomattavasti suurempi kuin mitä selvityksessä on kerrottu. Meluselvitys olisi syytä päivittää uuden meluvallisuunnitelman mukaiseksi. Fagerängin tilan asukkaat ja hevoset ovat riippuvaisia kaivoistaan. Muistutuksen mukaan Kulmakorven toiminnan takia Mustapurontiellä kaivovedet ovat saastuneet juomakelvottomiksi. Näin voi käydä myös Esbogårdin hankkeessa, mikä tarkoittaisi sitä, että pilaantuneen veden myötä Fagerängin tilasta tulisi myös puhtaan veden puutteessa asuinkelvoton. On täysin mahdotonta raahata vettä esimerkiksi huoltoasemalta (kuten Kulmakorvessa tehdään) noin 35 hevoselle ja kahdelle perheelle. Hanke on myös hyvin lähellä Halujärven ympäristössä asuvia asukkaita, lähimmillään noin 350 metrin päässä. Muistuttaja ihmettelee, mihin siirtää hevosensa, jos Fagerängin tila joutuu lopettamaan. Espoossa ei ole muita pihattotalleja. Fagerängissä hevoset asuvat tarhoissa ja laitumilla laumoissa, mikä on islanninhevosille mahdollisimman luontainen tapa elää. Hanke toisi mukanaan myös ison lisäyksen dieselkäyttöisten rekkojen ralliin. Rekkoja ajaisi päivittäin satoja aamusta iltaan. Maa-aineiston ottosuunnitelmassa kerrotaan, että murskeen kuljetusten on arvioitu aiheuttavan keskimäärin noin 110 raskaan ajoneuvon käyntiä kohteessa vuorokaudessa arkisin. Kun mukaan lasketaan myös mahdollinen lauantaisin ta-

73 73(183) pahtuva ajo, tarkoittaisi tämä lähes rekkakäyntiä vuodessa. Liikenne on yksi Espoon suurimpia kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajia. Toteutuessaan hanke katkaisisi Ämmässuon ja Loojärven välisen viherkäytävän. Alueella asuu uhanalaisia ja rauhoitettuja eläinlajeja kuten liitooravia ja huuhkajia. Liito-oravien asuinpuut ja -alue ovat tiedossa. Huuhkajista on sekä näkö- että kuulohavaintoja. Ainakin kaksi huuhkajaa on hankealueella B. Alue B onkin potentiaalinen pesimäalue huuhkajalle, sillä huuhkajat pesivät yleensä kuopassa kivikkoisessa maassa tai kalliojyrkänteillä. Muistuttaja ihmettelee, mitä alueen luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetuille eläinlajeille käy, jos louhos toteutuu. Espoo pyrkii lisäämään entisestään jo kerran käytetyn asfalttirouheen osuutta uuden asfaltin valmistamisessa (nyt osuus on noin 50 70%). Mielestäni Espoossa ja lähialueilla ei tarvita lisää kiviainesta niin paljon, että se vaatisi uuden louhoksen. Onhan Espoon kaupungilla omakin uusi louhoshanke vireillä Kulmakorvessa. Eikä Espoon tarvitse vastaanottaa maaainesta muilta lähikunnilta. Muut kunnat voivat hoitaa maa-aineksensa itse. Espoon vahvuuksia ovat erityisesti osaaminen, turvallisuus ja luonto ja Espoo on mukana kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa (Sitoumus 2050). Espoo-tarinan eli Espoon strategian mukaan "Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Muistuttaja kysyy, voiko espoolainen vaikuttaa asuinkaupunkinsa asioihin. GG viittaa myös muistutuksessaan Espoon mukanaoloon Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa (Sitoumus 2050, Suomen valtioneuvosto). Kallion louhinta ja murskaus on räikeästi ristiriidassa tämän sitoumuksen kanssa. Rambollin esittämä seitsemän metriä korkea melusuojavalli ei riitä poistamaan meluhaittaa, joka aiheutuu murskauksesta ja louheen käsittelystä. Lisäksi räjäytysten aiheuttamien paineaaltojen vaikutusta ei ole tutkittu riittävästi. Asukkaat joutuvat vain toteamaan jälkikäteen vahingot, kuten Kulmakorvessa on jo käynyt. Kivipölyn leviämistä ympäristöön ei voida estää tehokkaasti edes vesikastelulla. Pölyhaitat kestävät ihmisiän. Lähtökohtana pitäisi olla Espoo, jossa kaikkien on hyvä asua ja toki myös yrittää. Muistuttaja ei sinänsä väheksy Rambollin tekemiä simulointeja esim. melun suhteen, mutta kuten YVA-selostuksen yleisötilaisuuden jälkeen konsultit kertoivat, 9 14 metrin meluvallien rakentaminen louhoksen eteläpuolelle on käytännössä mahdotonta. Louhoshankkeelle ei pidä näin ollen antaa ympäristölupaa puutteellisten tietojen perusteella. HH vaatii, että ympäristö- ja aloituslupia ei myönnetä vuosikausia kestävälle hankkeelle. Hanke pilaa muistuttajan kiinteistön ja maa-alan, joka sijaitsee lähellä hankealuetta. Toiminta ei sovi omakotitalojen, vapaaajanasuntojen ja hevoselinkeinotoiminnan viereen. Muistuttajan ostaessa kiinteistön kaavat olivat uusia ja alue oli merkitty kaavassa maa- ja metsätalousalueeksi. Hakemuksen mukainen toiminta tekisi alueen soranotto-,

74 74(183) kivenlouhimo ja -murskaus sekä maa-ainesten läjitysalueeksi. Nykyinen kaava ei mainitse mitään em. laaja-alaisista toiminnoista. Hanke on laaja ja pitkäaikainen. Isolta alueelta tultaisiin kaatamaan kaikki puut. Suoja alueelle ollaan jättämässä puita, mutta myrskytuuli tulee kaatamaan nekin puut. Arvokas luonto tuhotaan ja ollaan muuttamassa avolouhokseksi lähellä pääkaupunkia. Myös jokamiehen oikeudet luontoon katkeaisivat tuolla alueella. Kova melu ja tärinä tulisivat olemaan jatkuvia ja haittaisivat asumisviihtyisyyttä. Tuuli toisi kiinteistölle kivipölyä sekä vaarallisia kvartsihiukkasia ja radonkaasuja kilometrien päähän. Asukkaille tulisi vakavia terveyshaittoja. Muistuttaja epäilee myös massiivisen maanläjitystoiminnan kuormien laaduntarkkailua ja arvelee, että alueelle tulee myös saastuneita maaaineksia. Haitta-aineet valuisivat ajan mittaan pohjavesiin ja kaivoihin. Koko louhoshanke on iso riski asukkaiden kaivo- ja talousvesille. Muistuttaja ihmettelee, miten toimitaan, jos kaivot pilaantuvat. On selvä asia, että Halujärven kyläalueen ja sen ympäristön tulevaisuus ja kehittyminen loppuvat siihen, jos hankkeelle myönnetään luvat. Sen jälkeen kukaan ei enää halua muuttaa alueelle. Muistuttaja pyytää aluehallintovirastoa selvittämään tarkkaan, kuka korvaa kiinteistöjen arvon alenemisen ja korvauksen maan omistajille sekä kaikki muut vahingot, mitä hanke tulee aiheuttamaan. Ei voi olla niin, että yksityinen toiminta tuottaa Espoonkartanolle rikkauksia ja samalla se vie muilta maanomistajilta terveyden, asumisviihtyvyyden ja varallisuuden kiinteistöjen arvon alenemisena. Lähikiinteistöjen omistusoikeutta loukataan, jos hanke saa ympäristö- ja aloittamisluvat. II muistuttaa, että alue on kokonaisuudessaan ainutkertaista luontoa ja sijainniltaan lähellä kaikkea. Louhinnan takia ympäristö ja maisemat muuttuisivat rajusti ja harvinaisia lajeja kuolisi sukupuuttoon. Asiaa on selvitetty YVA-prosessissa. Louheen kuljetuksista, murskauksesta ja maankaatopaikkatoiminnasta aiheutuu laajoilla päivittäisillä toiminta-ajoilla kohtuutonta haittaa, kuten tärinää, melua ja pölyä, asukkaille. Alueella ei olisi koskaan rauhaa, kun ihmiset haluaisivat olla kesämökeillään ja puutarhoissaan. Halujärvi, eläimet ja asuinalueet ovat liian lähellä. Vahingot aiheutuvat Järvikylä Urberga Niemi -alueella asuville. Muistuttaja ihmettelee, kuka korvaa asuinkelvottomat kalliit omakotitalot, jotka tavalliset ihmiset ovat säästämällä itselleen hankkineet. Asuntojen arvot laskevat eikä kukaan halua ostaa asuntoa melun ja pölyn keskeltä. Lisäksi ihmisten elinkeinot ovat vaarassa. Läheiset Fagerängin talli ja ravitalli joutuisivat lopettamaan toimintansa eikä menetettyjä elinkeinoja korvaa kukaan. Räjäytykset ja maankaatopaikkatoiminta saastuttavat kaivot eikä niitäkään korvaa kukaan. Tehdyt tutkimukset vesisuonista ovat kyseenalaisia ja vasta käytännössä nähdään, mitä tapahtuu.

75 75(183) Alue on liian laaja saastutettavaksi ja muistuttaja ihmettelee, miten meluhaittoja, pölyä ja kaivovesiä seurataan. Muistuttaja vastustaa molempien hakemusten mukaisia toimintoja. JJ vastustaa hanketta. Hankealueen lähellä on maatalous- ja pienkiinteistöaluetta. Eläimet eivät tule kestämään toiminnasta aiheutuvaa melua. Hevosia ei voi pitää melussa ja iihmisiltä menee elinkeino. Kesämökkikulttuuri rappeutuu pölyn ja melun vuoksi. Muistuttaja haluaa tietää, kuka korvaa vahingot. Hanke aiheuttaa haittaa luonnolle, asuntojen arvo laskee, menee rauha ja aiheutuu melua. Kiinteistöille aiheutuu vahinkoa, kun rakennusten kivijalat ja seinät halkeavat ja murtuvat. Mitä tapahtuu kaivoille? Kaivanne on iso ja tulee varmasti vielä laajenemaan. Hakijalle ei riitä Högbergetin alue. Lupien myöntäminen on ihmisoikeuksien vastaista. KK vastustaa sekä louhosta että maankaatopaikka. Ympäristölupaa ei tule myöntää louhintaan, murskaukseen ja maankaatopaikkaan eikä toiminnan aloittamiseen. Muistuttajan tontti sijaitsee n. 400 metrin etäisyydellä alueelta B. Saunarakennus on rakennettu 60-luvulla ja perustukset on valettu suoraan kallion päälle. Räjäytysten tärinät heikentäisivät perustuksia luvulla rakennettu kesämökkimme on myös lähellä kalliota. Kuka vastaa, jos piipun ja takan perustukset tärinän johdosta murtuvat ja mökki tulee käyttökelvottomaksi. Tontille on myös vuosien mittaan rakennettu luonnonkivistä terasseja ja penkereitä, jotka voivat tärinästä johtuen sortua. Rengaskaivon renkaiden saumat voivat myös vaurioitua. Räjäytyksistä ja murskauksista aiheutuva melu lisäisi jo nyt ajoittain häiritsevien Ämmässuon ja Kulmakorven toimintojen sekä Kalliosuon välialueen louheen kippauksista johtuvaa melua. Yhdyn kaikkiin tämän louhoshankkeen aikana jätettyihin lukemattomiin kielteisiin muistutuksiin, mielipiteisiin ja adresseihin. Lisäksi muistuttaja vastustaa maankaatopaikka, josta aiheutuu melua, pölyä ja ilman saasteita. Muistutukseen on liitetty kuvia muistuttajan tontilta Kommanditbolaget Niemis (E. Fromond) esittää muistutuksessaan seuraavaa: Toiminta-alueiden rajaus Fromondin omistamat kiinteistöt sijaitsevat hankkeen suunnittelualueen ja lupahakemuksen mukaisen toiminta-alueen luoteisreunalla, alueen vieres-

76 76(183) sä. Hakemuksen mukainen osa-alue C sijoittuu Fromondin kiinteistöjen välittömään läheisyyteen. Muistuttaja katsoo, että lupahakemuksen mukaisena hankkeesta aiheutuvat melu- ja tärinävaikutukset sekä vaikutukset ilmanlaatuun tulisi rajoittaa hankkeen suunnittelualueen ja ympäristövaikutuksen arviointiselostuksessa tarkoitetun hankealueen sisäpuolelle. Toiminnan luonne huomioiden muistuttaja pitää epätodennäköisenä, että hakija kykenisi rajoittamaan toiminnasta aiheutuvat edellä mainitut haitalliset vaikutukset ja niiden ilmenemisen suunnittelualueen sisäpuolelle. Muistuttaja katsoo edelleen, että louhinta-alueiden sijoittaminen hakemuksessa esitetyllä tavalla ei jättäisi riittävää suoja-aluetta haittavaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi ja rasittaisi siten kohtuuttomasti naapurikiinteistöjä. Hakemuksessa esitetyt louhinta-alueet ja suunniteltu toiminta tulisi siten siirtää merkittävästi etäämmäksi aluetta ympäröivien kiinteistöjen rajoista, jotta väliin jäävä suoja-alue lieventäisi muistuttajan kiinteistöille aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia. Edellä mainituin perustein lupahakemuksen mukaisesta hankkeesta aiheutuisi merkittävää haittaa muistuttajan kiinteistöille ja niiden käytölle. Tästä syystä muistuttaja vastustaa hakemuksen mukaisten lupien myöntämistä hakijalle. Lupien myöntäminen alentaisi merkittävästi kiinteistöjen arvoa. Alue, jolla suunniteltu toiminta-alue sijaitsee, tarjoaa tällä hetkellä kiinteistöjen omistajille ja muille alueella liikkujille virkistyskäyttömahdollisuuksia, jotka liittyvät keskeisesti alueen nykyisiin luontoarvoihin. Alueella harjoitetaan muun muassa lenkkeilyä, ratsastusta ja muuta vapaaajan virkistystoimintaa. Alueen luonnonvarat mahdollistavat lisäksi myös sienestyksen ja marjastuksen. Muistuttajan omistamien kiinteistöjen arvo rakentuu osin näihin virkistyskäyttömahdollisuuksiin ja alueen nykyisiin luonto-arvoihin. Lupahakemuksessa esitetty toiminta johtaisi näiden virkistyskäyttömahdollisuuksien lakkaamiseen tai vähintäänkin merkittävään vähenemiseen. Lisäksi muistuttaja katsoo olevan mahdollista, ettei alueen virkistys- ja luontoarvoja voida palauttaa hankkeen päättymisen jälkeen, vaan niiden lakkaaminen olisi pysyvää ja peruuttamatonta. Virkistyskäytölle aiheutuva merkittävä haitta tai sen estyminen toteutuisi riippumatta siitä, että lupia haetaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitettyjä vaihtoehtoja VE1 tai VE2 pienemmälle alueelle. Edellä mainitun lisäksi suunniteltu toiminta vaikeuttaisi suuresti ja mahdollisesti estäisi kokonaan muistuttajan omistaman huomattavan alueen kehittämisen mm. asuntotuotantoa varten. Alueen kehittämisestä on jo alustavasti keskusteltu sekä Uudenmaan liiton että Espoon kaupungin edustajien kanssa. Näiden suunnitelmien vaikeutumisella tai estymisellä olisi mittavat negatiiviset taloudelliset vaikutukset muistuttajalle. Edellä todetusta johtuen lupahakemuksen mukaisella toiminnalla olisi huomattava negatiivinen vaikutus muistuttajan omistamien kiinteistöjen arvoon. Kiinteistöjen arvonaleneminen saattaisi myös jäädä mahdollisista ennallistamistoimista huolimatta pysyväksi.

77 77(183) Alueen lisäkuormitusta ei tule sallia Esitetty toiminta-alue sijaitsee Ämmässuon jätteenkäsittely-, louhinta- ja maantäyttöalueiden muodostaman kokonaisuuden vieressä. Alueen läheisyydessä, Ämmässuon pohjoispuolella, toimii lisäksi muun muassa Espoon Moottorikerho ry:n hallinnoima Kolmperän motocrossrata. Näiden alueiden muodostama kokonaisuus on jo nykyisellään suuri ja ympäristövaikutuksiltaan mittava. Toimintojen johdosta alueeseen ja sillä sijaitseviin kiinteistöihin kohdistuva rasitus on huomattava ja hankkeen ja alueen nykyisten toimintojen yhteisvaikutukset tulevat huonontamaan melutilannetta entisestään meluntorjuntatoimenpiteistä huolimatta. Rasituksella viitataan muun muassa melu-, tärinä-, haju- ja pölyhaitoista aiheutuvaan rasitukseen. Muistuttaja katsoo, ettei alueeseen kohdistuvaa lisärasitusta tulisi sallia. Suunniteltu hanke on mittava sekä ajalliselta kestoltaan että alueelliselta laajuudeltaan. Toiminta kuormittaisi aluetta ja sillä sijaitsevia kiinteistöjä kohtuuttomasti ottaen huomioon kumulatiivisen vaikutuksen yhdessä nykyisen toiminnan kanssa. Alueelle suunnitellusta toiminnasta viereisille kiinteistöille aiheutuva lisärasitus ylittäisi sen määrän, jonka sietämistä muistuttajalta voitaisiin kohtuudella edellyttää. Muistuttaja vastustaa lupien myöntämistä hakemuksessa esitetyn toiminnan aiheuttaman ja alueeseen kohdistuvan kohtuuttoman lisärasituksen vuoksi. Edellä mainituista syistä muistuttaja katsoo edelleen, että suunnitellun hankkeen tarpeellisuus tulisi kokonaisuudessaan kyseenalaistaa. Hanke ei ole yhteiskunnallisesti tarpeellinen, sillä kalliokiviainesta saadaan pääkaupunkiseudulla jo useasta muusta kohteesta ja sen tarjonta pääkaupunkiseudulla ylittää välillä kysynnän. Uusien kiviaineksen ottoalueiden perustaminen on myös vastoin jätelain (646/2011) ja jätehuollon puitedirektiivin (2008/98/EY) sekä esimerkiksi Etelä- ja Länsi-Suomen jätehuoltosuunnitelman periaatteita, joiden tavoitteina on materiaalitehokkuuden ja kierrätyksen edistäminen ja ensisijaisuus. Toimintaa ei tule aloittaa ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista Ympäristönsuojelulain 198 :n 1 momentin pääsäännön mukaan luvanvaraista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin siihen oikeuttava lupapäätös on lainvoimainen. YSL 199 :n mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Mikäli hakijalle myönnetään tämän muistutuksen kohteena olevat ympäristö- ja vesitalousluvat, muistuttaja vaatii, että hakemuksen mukaista toimintaa ei aloiteta ennen mahdollisen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Toiminnan toteuttaminen hakemuksissa esitetyllä tavalla aiheuttaisi huomattavaa ja peruuttamatonta vahinkoa alueelle. Mikäli muutoksenhaku sit-

78 78(183) temmin johtaisi lupien kumoamiseen tai muuttamiseen, ei alue olisi toimenpiteiden alkamisen seurauksena enää palautettavissa tai ennallistettavissa. Toimenpiteiden aloittaminen poistaisi siten kokonaan mahdollisen muutoksenhaun merkityksen ja loukkaisi merkittävästi muistuttajan ja muiden asianosaisten oikeusturvaa. Muistuttaja toteaa lisäksi, ettei perusteltua syytä toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta ole olemassa. Hakijalle ei muistuttajan käsityksen mukaan aiheudu haittaa toiminnan aloittamisesta vasta lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi ja tällainen haitta olisi joka tapauksessa merkittävästi vähäisempi, kuin muistuttajan muutoksenhakuun liittyvä intressi ja mahdollisten toimenpiteiden peruuttamattomuus. LL esittää muistutuksessaan, että he ovat huolissaan kallioon poratun kaivonsa kuivumisesta/saastumisesta, pienhiukkasten ja kivipölyn kulkeutumisesta tontille, sienien ja marjojen saastumisesta, melusta ja tärinästä sekä kesämökin käytön estymisestä ja tontin arvon laskemisesta edellä mainituista syistä. MM esittää, että suunniteltua hanketta ei toteuteta. Muistuttaja liikkuu hankealueella useita kertoja viikossa ja näkee alueella kookkaita nisäkkäitä (peura, hirvi, kettu). Alue on aidosti ekologinen käytävä, ei pelkästään kartalla. Espoon eteläosien yleiskaavassa toiminta-alueen viereinen alue on osoitettu asuinkäyttöön. Uuden Turku-Helsinki-junaratalinjauksen toteutuessa tämä asuinkäyttö voi olla hyvinkin tehokasta. Yhdessä toiminta-alue ja asuinkäyttö tuhoavat täysin tämän ekologisen yhteyden. Hakemukseen liitetyssä selvityksessä (vaikutuksista ekologisiin yhteyksiin) esitetty ajatus, että ekologisena käytävänä toimisi reitti Halujärven itäpuolelta etelän kautta koukaten (muistutukseen on liitetty karttaesitys) kohti koillista, on käsittämätön, koska tulevan asuinalueen liikenne suuntautuu kohti etelää ja toisaalta itään tulevaa Koskimäen asemaa kohti. NN vastustaa hanketta jyrkästi. Sågarsin talousmetsä sijaitsee louhosalueen rajalla. OO katsoo, että ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaiset hakemukset tulee ensisijaisesti hylätä, koska ne eivät täytä luvan myöntämisen edellytyksiä. Muistuttaja on Oitbackan kartanon 6. sukupolven edustaja ja kartanon tilojen omistaja. Oitbackan kartano ja kartanomiljöö kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin suojelukohteisiin, joita Kirkkonummella on vain kolme: kirkko, majakka sekä Oitbackan kartano. Oitbackan kartanoon kuuluvat mm. Loojärveen rajoittuvat kiinteistöt Slotts ja Peji sekä näille tiloille kuuluva vesialue Vesialueen pinta-ala käsittää noin kolmasosan (1/3) Loojärven kokonaispinta-alasta.

79 79(183) Oitbackan kartanon pääelinkeino ja elinehto on nykyään vuokraustoiminta. Loojärven tuntumassa Oitbackan kartanomiljöössä sijaitsevia rakennuksia vuokrataan niin yritysten toimitiloiksi kuin yksityishenkilöiden asunnoiksi. Nykyisen toiminnan tueksi Oitbackan kartanolla aloitetaan karjatalous. Tätä varten kartanolle hankitaan Skottlannin ylämaankarjaa, (highland cattle). Lisäksi kartanon läheisyydessä harjoitetaan luontomatkailua, minkä takia kartanon oma ja lähiympäristön luonnon tila on entistä tärkeämpää. Vaikutukset Loojärveen Vesilain 3 luvun 2 :n mukaan vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos muutos aiheuttaa edunmenetystä toisen vesialueelle, kalastukselle, veden saannille, maalle, kiinteistölle tai muulle omaisuudelle. Hakijan suunnittel a hankkeella on haitallisia vaikutuksia Loojätven nykytilaan. Ottosuunnitelman ja YVA-selostuksen mukaan hankkeen aikana kaikki vedet toiminta-alueelta ohjataan Ämmässuonpuroon, jonka kautta ne valuvat Loojärveen. Näin ollen hankkeella on suora vaikutus muistuttajan omaisuuteen ja koskee siten välittömästi hänen etuaan, oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Louhimisen myötä hulevesien mukana siirtyy typpeä, joka YVAselostuksen mukaan olisi pääosin ammoniumnitraattia. Selostuksen mukaan nitraatti voi lisätä typpirajoitteisissa vesistöissä leväkasvua. Lisäksi selostuksen mukaan vaikutukset Loojärveen olisivat vähäiset ja että Kauhalanjoen vaikutukset Loojärveen olisivat suuremmat. Tässä yhteydessä viitataan lähteenä ainoastaan Kukkosen kirjoitukseen vuodelta Espoon ympäristölautakunta on kuitenkin julkaissut Espoon vesistöjen tilaa ja suojelua koskevan selvityksen (Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja 2/2014). Selvityksen mukaan, merkittävimmät pintavesien ekologista tilaa vaaranlavat tekijät Espoon alueella ovat ulkoinen kuormitus rehevöitymisvaikutuksineen. Espoossa vallitseva rakennuspaine on vesiensuojelun näkökulmasta haastava. Rakentaminen aiheuttaa sekä ulkoisen kuormituksen voimistumista että muutoksia elinympäristön hydrologismorfologisiin ominaisuuksiin. Tärkeimmät toimenpiteet Espoon pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja takaamiseksi ovat ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen. Ympäristölautakunta toivookin selvityksessä, että raportissa esitettyjä toimenpiteitä toteutettaisiin yhteistyössä suunnittelussa, päätöksenteossa ja käytännössä. Loojärven ekologinen tila on huono mm. korkeiden klorofilli-a pitoisuuksien sekä korkeiden fosfori- ja typpipitoisuuksien vuoksi ja happipitoisuus alhainen. Mankinjoen vesistöalueella Espoossa suurimmat kokonaisfosforipitoisuudet ovat viimeisen noin 10 vuoden aikana olleet Mankinjoessa ja Loojärvessä. Vastaavasti suurimmat kokonaistyppipitoisuudet on mitattu Mankinjoesta ja Loojärvestä. Mankinjoen vesistö on merkityksellinen taimenvesistö, joka kuitenkin kärsii paikoin rehevöitymisestä. Vesistöalueella tulisi keskittyä ulkoisen ravinne- ja kiintoaineskuormituksen vähentämiseen. Suunniteltu biopuhdistus esittää turhan optimistia lukuja puhdistuskapasiteetista. Tosiasia on, että biosuodatus (joka tässä tapauksessa perustuisi pajukkoon ja mikrobeihin) ei ole kovin toimiva Suomen oloissa johtuen al-

80 80(183) haisista lämpötiloista syys-, talvi- ja kevätaikoina. Biosuodattamon optimi toimintakyky on lämpöisinä kesäkuukausina ja alkusyksystä. Kuitenkin suurin ravinnekuormitus vesistöille aiheutuu keväällä lumen sulamisvesien aikana, jolloin biosuodattamon toimintakyky on alentunut. Tätä seikkaa ei mainita lainkaan selostuksessa. Suunniteltu suodatus ei myöskään perustu tutkittuun tietoon; selostuksessakin sanotaan, ettei ole olemassa tai johdettavissa valmiita mitoitusparametreja, joilla päästäisiin tiettyyn käsittelytehoon. Hakemuksessa ei ole huomioitu ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Ennusteiden mukaan ilmaston ääriolot yleistyvät Suomessa ja talvilämpötilat kohoavat. Vesistöt ovat jäässä aiempaa lyhempiä jaksoja ja kesän hellejaksot ja rankkasateet yleistyvät. Tämän perusteella voidaan kyseenalaistaa selostuksessa valittu avovesikausi, joka rajoittuu välille huhtikuu marraskuu. Rankkasateiden aikana vesi viipyy lyhemmän aikaa biosuodatusaltaassa, jolloin puhdistumisaika jää liian lyhyeksi ja suurempi osa louhoksen haitallisista päästöistä kulkeutuu vesistöihin. Vesien lämpötilan nousu on suurinta pienissä vesistöissä, kuten Loojärvessä. Veden lämpötilan nouseminen yhdessä lisääntyneen valunnan kanssa voi johtaa levä- ja bakteerituotannon kasvuun vesistössä. Päätoimenpiteenä tulisi olla jatkuva ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Tehokkainta olisi estää kuormituksen syntymistä. Muistuttajan näkemys on, että hankkeen YVA-selostus vähättelee hankkeen vaikutuksia pintavesiin yleensä ja erityisesti Loojärveen ja Mankinjokeen eikä ole ottanut huomioon jo olemassa olevia uudempia vesistöselvityksiä. Lisäksi Rambollin laatimassa selostuksessa oikeutetaan Loojärven ja Mankinjoen rehevöitymisen lisääminen hankkeen johdosta sillä perusteella, että Kauhalanjoesta tuleva vesi on vielä pahempaa (selostuksen s. 113: Ämmässuonpuron tuoma ravinnekuonnitus on kuitenkin vain murtoosa Loojärveen laskevan Kauhalanjoen tuomasta kuormituksesta.). Ikään kuin jo ennestään huonossa kunnossa olevasta järvestä ei tarvitsisi niin paljon välittää. Kun järvi ja joki ovat jo ylikuormitettuja, kuormituksen lisääminen ei paranna asiaa. Jonkun toisen toimijan suurempi vaikutus ei oikeuta omaa kielteistä toimintaa. Ottaen huomioon Espoon ympäristölautakunnan tavoitteet ulkoisen kuormituksen vähentämisestä erityisesti koskien Loojärveä ja Mankinjokea, tulisi myös tässä hankkeessa erityisesti välttää näiden vesistöjen kuormitusta. Näkemyksen perusteena olevan selostuksen arvio on siten väärä. Melu ja tärinä On selvää, että suunniteltu hanke aiheuttaa ympäröivälle alueelle melua. Selostuksen meluselvityksissä on oletettu, että hankeen aikana rakennetaan suojavalleja, jotka estäisivät melun leviämisen. On kuitenkin epäselvää, voidaanko suojavalleja toteuttaa nyt suunnitellulla tavalla. Selostuksessa todetaan, että hanke sijaitsee alueella, joka ei nykyäänkään ole täysin meluton. Tämä ei kuitenkaan itsessään oikeuta melun lisäämistä alueella, päinvastoin. Selostuksessa ei kuitenkaan tuoda esille Kulmakorvan

81 81(183) maa-ainestoiminnasta aiheutuvaa melua. Näin ollen ympäröivälle alueelle aiheutuvan melun ja tärinän yhteisvaikutuksia ei todennäköisesti ole selvitetty riittävästi. Muistuttajan näkemyksen mukaan meluselvityksessä ei ole myöskään huomioitu kallion kaikuvaikutusta. Oitbackan kartanon järven vastapäätä sijaitseva korkea kallio, Urberget, aiheuttaa melun kaikumisen Loojärven yli, mikä pahentaa melusta johtuvaa haittaa entisestään. Sen lisäksi näyttää siltä, että meluselvityksessä ei ole huomioitu melun impulssimaisuuden vaikutusta. Selostus ja meluselvitykset ovat siten ainakin osittain puutteelliset ja antavat väärän kuvan melun vaikutuksesta ympäristöön. Loojärvi on Oitbackan kartanolle tärkeä, se on osa alueen asumisviihtyvyyttä, virkistysmahdollisuuksia ja luontoarvoja. Oitbackan kartanomiljöö on luonnonrauhallista aluetta ja vuokralaiset ovat näistä syistä hakeutuneet asumaan ja toimimaan alueelle. On selvää, että nyt suunniteltu hanke lisää sekä pintaveden pilaantumista että melukuormitusta alueella entisestään. Nämä seikat vähentävät asumisviihtyvyyttä, jolloin kiinteistöjen vuokraaminen vaikeutuu ja arvot alenevat. Hankkeesta johtuva lisääntyvä melu myös osaltaan vaikeuttaa nyt suunniteltujen toimintojen toteuttamisen. Hanke vaikeuttaisi Oitbackan kartanon toiminnan kehittämistä ja käytännössä pakottaisi luopumaan suunnitellusta eläintenpidosta. Oitbackan kartanon kiinteistöjen ja kartanomiljöön jatkuva ylläpitäminen on valtakunnallisten suojelumääräysten johdosta välttämätöntä, ja toiminnan tuotot ovat tämän kannalta ratkaisevassa asemassa. Oitbackan kartanolle on siksi tärkeää varmistaa toimintamahdollisuuksien jatkuminen, jotta kulttuuriperintö voi siirtyä hyvässä kunnossa myös seuraaville sukupolville. Hankkeessa tulee selvittää ja varmistaa, ettei Suomen valtakunnallista kulttuuriperintöä turhaan heikennetä hakijan rahallisten intressien johdosta. On otettava myös huomioon, että Loojärvellä pesii runsaasti lintuja, kuten harmaa- ja kaulushaikara, kurki, laulujoutsen, kalasääski, telkkä ja silkkiuikku. Lisääntyvä melu ja tärinä johtavat siihen, että alueen linnusto joutuu hakemaan uutta pesäpaikkaa. Yllä mainituista seikoista johtuen muistuttaja katsoo, että hanke aiheuttaisi kokonaisuutena eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Näin ollen YSL 49 :n mukaiset yleiset edellytykset eivät täyty, eikä ympäristölupaa näin ollen voida myöntää. Hankkeen vaikutukset maankäytölle ja sen suunnittelulle Kyseessä oleva alue sijaitsee alueella joka Espoon rakennusjärjestyksen 28 :n perusteella on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukaista suunnittelutarvealuetta. Kyseessä on siten alue, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Suunnittelutarvealuetta koskevan sääntelyn tavoitteena on

82 82(183) yhdyskuntarakenteen ohjaus eli estää suunnittelematon maankäyttö, joka aiheuttaisi haitallista kehitystä esimerkiksi yhdyskuntarakenteen, ympäristön tai talouden näkökulmasta. Tällä turvataan kunnan suunnittelumahdollisuudet tulevassa kaavoituksessa. Suunnittelutarvealue määrittää ne alueet, jotka edellyttävät yksityiskohtaista maankäytön suunnittelua. Ympäristönsuojelulain 11 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon mm. sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osittama käyttötarkoitus sekä muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Hankealueesta ainoastaan osa-alue C sijaitsee asemakaavoitetulla alueella. Hankealueen käyttö, suunnittelu ja maa-ainestoiminta tulisi siksi ensin selvittää MRL:n mukaisessa kaavoitusprosessissa, jolloin voidaan ottaa huomioon alueen muu nykyinen ja tuleva maankäyttö. PP, QQ ja RR esittävät erillisissä, mutta saman sisältöisissä muistutuksissaan, että he vastustavat vakavasti louhimon perustamista. Lähiympäristö kärsii louhimon ja murskaamon metelistä ja pölystä. Eniten huolestuttaa, miten Halujärven käy, koska se on lähdepohjainen järvi. Halujärvi on myös korkeammalla kuin louhittavan alueen alin kohta merenpinnasta mitattuna. Räjäyttely voi muuttaa pohjaveden virtauksia ja järvi saattaa kuivua peruttamattomasti. Järvessä on erittäin vanha järviruutanakanta ja sieltä on saatu vanhoja ja isoja yksilöitä. Alueella on myös paljon maaeläimiä ja linnustoa. Maakotkat pesivät alueella, mutta ei varmasti louhimosta aiheutuvassa metelissä. Louhimo vaikuttaa negatiivisesti myös ihmisten terveyteen, elinkeinoihin ja omaisuuteen. SS ja TT esittävät erillisissä, mutta saman sisältöisissä muistutuksissaan, että toiminnat ovat täysin kohtuuttomia ja aiheuttavat huomattavaa vahinkoa ympäröivälle luonnolle ja eläimille, vesistölle sekä läheiselle islanninhevostalli Fagerängille. UU mukaan hankkeen vesistövaikutukset Halujärveen on arvioitu olennaisilta osin puutteellisesti ja perustuvat osin virheellisiin tietoihin. Tämän seurauksena hankkeen Halujärveen kohdistuvista vaikutuksista tehty johtopäätös, että hankkeella ei olisi vaikutusta Halujärven vesitasapainoon, on virheellinen. Halujärven pinta-ala on 4,8 ha. Hankkeen YVA-selostuksessa (s. 109) Halujärven tilavuudeksi on laskettu m3, kun käytetään järven keskisyvyysarviona 1,5 m. Laskelma on virheellinen. Järven pinta-alaan ja 1,5 m keskisyvyyteen perustuva tilavuus on tosiasiassa m3, ts. 25% pienempi kuin YVA-selostuksessa ilmoitettu. Asialla on suuri merkitys, kun arvioidaan hankkeen vesistövaikutuksia Halujärveen. Hankkeen vaikutuksia Halujärveen on arvioitu YVA-selostuksessa luvussa 9 (Vaikutukset maa- ja kallioperään ja pohjavesiin) ja luvussa 10 (Vaikutukset pintavesiin).

83 83(183) Selostuksen mukaan Halujärven valuma-alue on 33 ha ja hankealue kattaa lähes kymmenesosan (noin 3 ha) Halujärven valuma-alueesta. Seostuksessa todetaan, että louhinta ei ulotu alueen hiekkamoreenialueelle eikä siten suoraan pienennä Halujärveen kulkeutuvan pohjaveden muodostumisaluetta ja että valuma-alue pienenee louhinnan vuoksi niin vähän, ettei sillä ole merkitystä järven vesitasapainoon. Johtopäätöksen tueksi ei esitetä mitään laskelmia. Luvussa 10 puolestaan todetaan, että järven tilavuuteen (em m3) suhteutettuna hankealueelta tulevan valuman arvioidaan vuositasolla olevan noin 0,6% Halujärven tilavuudesta ja että näin vähäisellä muutoksella ei arvioida olevan Halujärven hydrografiaan tai veden laatuun. Pohjaveden muodostumisolosuhteet ovat YVA-selostuksessa kuvattu yleisellä tasolla oikein, mutta Halujärven valuma-alueen muutosten osalta vaikutukset Halujärveen on arvioitu virheellisesti ja olennaisesti liian pieniksi. Pääosa valuma-alueelle ulottuvasta hankealueesta (3 ha) on avokalliota tai ns. kalliomaata (kallion päällä alle metri irtomaata). Kallioalue on suorittamani maastokartoituksen mukaan hyvin vähän pintarakoillutta (vähän pysty- tai lähes pystyasentoista rakoilua), jonka vuoksi valunnasta imeytyy kalliorakoihin kalliopohjavedeksi erittäin vähän (paljon alle 5%). Sadannasta pääosa kulkee haihduntakin huomioon ottaen rinteen vieton mukaisesti ja imeytyy alarinteillä irtomaakerroksiin, jossa valunta jatkuu pohjavaluntana Halujärveen. Selostus ei ota tätä valuntaa ja sen vaikutusta Halujärveen huomioon lainkaan. Alueen vuosisadanta on Ilmatieteen laitoksen mukaan keskimäärin noin 650 mm. Valuma-alueelle ulottuvan louhos B:n alan (1,8 ha) vuosisadanta on siis noin m3. Tästä pääosa imeytyy alempana rinteillä irtomaakerroksiin. Irtomaiden (maaperä) peittämillä alueilla muodostuvan pohjaveden määrä vaihtelee maaperän laadun mukaan, mutta on läpäisevillä mailla %. Käyttäen lähtöoletuksina em. valuntakuvaa, vuosisadantaa, louhoksen B valuma-aluealaa (1,8 ha) sekä arviota, että noin 20% ko. alueen sadannasta muodostuu pohjavedeksi, päädytään laskelmaan, jonka mukaan louhos B pienentää Halujärven vuosivaluntaa yli 3% järven tilavuudesta (2 340 vs m3). Laskelma on suuntaa antava, mutta osoittaa, että hankkeella on - toisin kuin hankkeen YVA-selostuksen johtopäätöksissä ja lupahakemuksissa todetaan - merkittävä vaikutus Halujärven vesitasapainoon. Tämä muutos on käytännössä pysyvä, koska louhos B muuttaa alueen kalliotopografian ja virtausolosuhteet peruuttamattomasti. Lisäksi on otettava huomioon, että hanke-alueen valuma-alueelle rakennettavat suojavallit (1,2 ha) voivat edelleen vähentää Halujärveen tulevaa valuntaa. Vaikutuksen suuruutta ei ole mahdollista arvioida lupahakemusten yhteydessä esitettyjen tietojen pohjalta. Hankkeen vaikutukset Halujärven vesitasapainoon tulee ottaa huomioon lupakäsittelyissä. Muistuttaja on koulutukseltaan geologi.

84 84(183) Hoivaamo Koivukavio vastustaa Esbogård ab:n louhoshanketta Högbergetin alueella. Yritys toimii Fagerängin tilalla. Yritys harjoittaa sosiaalipedagogista hevostoimintaa ja asiakaskuntaan kuuluu huostaanotettuja lapsia, erityislapsia ja kehitysvammaisia aikuisia. Tila sijaitsee luonnonhelmassa ikimetsien ympäröimänä. Tilalla asuu mm. possuja ja hevosia, muita kotieläimiä ja kaksi perhettä. Hevosia on noin 35 ja osa niistä asiakaskäytössä. Fagerängin rauha ja harmonia mahdollistaa hevostoiminnan erityislapsille kuin myös ratsastuksen kehitysvammaisille. Jos louhos tulee alueelle, mahdollisuudet yritystoimintaan menetetään. Pääkaupunkiseudulla ei ole paikkoja, jossa Islanninhevoset voivat asua. Islanninhevoset vaativat pihaton ja suuret laidunalueet, jotta voivat elää lajityypillistä elämää. Muistuttaja omistaa myös kaksi islanninhevosta, joiden tulevaisuus ja asuinpaikka ovat epävarmoja, mikäli louhoshanke toteutuu. Fagerängin lähimetsissä ja pihapuissa asuu liito-oravayhdyskunta, joka ei selviä, mikäli louhoshanke toteutuu. Fagerängin lähimetsissä on myös huuhkajia, jotka ovat rauhoitettuja sekä maakotka. Louhoshanke vaarantaa viherkäytävän Nuuksion ja Kirkkonummen välillä. VV mukaan hakemuksen mukaisen toiminnan peruuttamattomat vaikutukset ympäröivään luontoon ja maisemaan kokonaisuutena olisivat merkittävät. Ko. pitkäkestoinen toiminta (mm. räjäytykset, maankaatopaikka) ei sovellu asutulle alueelle. XX vastustaa Esbogårdin Högberget maa-aineshankkeelle haettua lupaa ja toiminnan aloittamista ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa seuraavin perustein: - Hanke tuhoaa suoja-alueen, joka on Ämmässuon ja Kulmakorven karun näköisten ja hajua ja melua aiheuttavien toimintojen ja asutuksen välissä. Suunnitelma louhoshankkeen meluvalleista ja suojaviheralueista on puutteellinen ja epärealistinen. Miten kauan meluvallien rakentaminen kestäisi, ja minkälaista melua niiden rakentaminen aiheuttaisi? - Hanke tuhoaisi kymmeniä hehtaareja virkistysalueena toimivaa metsää ja katkaisisi ulkoilureitin Peringistä Loojärvelle. - Hankkeen aiheuttama melu ja pöly estäisivät Halujärven virkistyskäytön. Veden laatuun ja määrään liittyy riskejä niin Halujärven kuin Loojärvenkin osalta. - Hanke on osin kaavoituksen vastainen ja vaikeuttaa maankäytön suunnittelua. Tämän on todennut niin ELY-keskus kuin Espoon kaupunkisuunnittelulautakuntakin. Kaiken lisäksi osalle alueesta on asetettu toimenpidekielto. - Hanke on ristiriidassa Espoon kestävän kehityksen yhteiskunnan Sitoumus lupauksen kanssa, jonka tarkoitus on luontoarvojen ja kestävän elämäntavan edistäminen - Hanke tukkisi ekologisen viherkäytävän Espoon keskuspuiston ja Kirkkonummen välillä. Esbogård esittää, että ekologisena käytävänä toimisi viereisen Fagerängin tilan laitumet. Ristiriitainen ajatus, sillä laitumet on aidattu pitämään kotieläimet sisäpuolella ja hirvet ja kauriit ulkopuolella. Vai onko taustalla ajatus, että eläinten pito Fagerängin tilalla on

85 85(183) joka tapauksessa lopetettava louhostoiminnan aiheuttamien melu-, pöly- ja tärinähaittojen takia? Hanke aiheuttaisi suuria vaikeuksia ympäristön elinkeinonharjoittajille, erityisesti Fagerängin tallille ja Sakaran mehiläisfarmille ja romahduttaisi kiinteistöjen arvon Halujärven ympäristössä. Miten nämä menetykset kompensoidaan? Jos hevosten pito Fagerängin tallilla olisi hankkeen toteutuessa ylipäätään mahdollista, haluavatko asiakkaat tulla ratsastamaan louhostyömaan metelin keskelle? Kulmakorven/Takapellon alueelle on kuluneen talven aikana läjitetty valtavat määrät kiviainesta, joka on peräisin ilmeisesti Blominmäen jätevedenpuhdistamon louhinnasta. Näyttää siis siltä, että kiviainesta jo nyt tuotetaan yli tarpeen. Ympäristön asukkaita, elinkeinonharjoittajia ja virkistyskäyttäjiä ajatellen melua tuottava toiminta ja liikenne arkisin klo 6 22 ja lauantaisin klo 7 18 olisi aivan kestämätöntä. Mikäli hanke saa luvan, niin näitä aikoja on huomattavasti supistettava. Kauklahti-Seura ry Köklaxgillet rf on kaupunginosayhdistys, joka toimii Suur-Kauklahden alueella. Seuran yhtenä tehtävänä on vaikuttaa alueen olosuhteita koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon tekemällä esityksiä ja aloitteita viranomaisille ja muille tahoille. Suur-Kauklahden alue (noin 26 km2) sijoittuu laajalle alueelle LänsiEspoossa rajautuen ja leikaten suunniteltua maa-ainestoiminnan hankealuetta. Suur-Kauklahden alue on voimakkaasti kehittyvä asuinalue ja hankealueen lähistöllä onkin suuria kaavahankkeita liittyen asumiseen. SuurKauklahden asukasluku on jo yli henkilöä (vuoden 2017 alussa), minkä lisäksi alueella toimii suuri määrä yrityksiä, joiden työntekijöihin kohdistuvat päivittäiset ympäristövaikutukset alueella. Kauklahti-seura ry esittää mielipiteenään ympäristö- ja vesilupahakemusista seuraavaa: - Hanke on toteutuessaan erittäin laajamittainen ja pitkäkestoinen (vuosikymmeniä), uudessa lupahakemuksessa ei selkeästi tuoda enää esille hankkeen aikataulua. Vaikutusten arvioinnin ja ennakoitavuuden vuoksi hakemuksessa tulisi ilmoittaa hankkeelle selkeä aikataulu. Alueella on suuria louhostöitä (Blominmäen jäteveden puhdistamo sekä Länsimetron jatko), jotka tuottavat vielä vuosia suuria määriä kiviainesta. Alueella ei tarvita erillistä louhostoimintaa. - Uudessa hakemuksessa toiminta-alueena ovat kaikki alueet entisten vaihtoehtoalueiden sijaan, yli 36 ha. Toiminta-alueen koko tulisi suhteuttaa louhinta- ja maanläjitysalueen sijoittumiseen kasvavan asutuksen läheisyyteen (Espoo kaavahankkeet Mynttilä , Holken , Espoonkartanonmäki , Finnsinmäki I ).

86 86(183) - Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa ko. hankkeen YVAselostuksesta on nostettu esille monta (s.15-19/20) hankkeen ongelmakohtaa. Toteutuessaan lupahakemus mm. katkaisisi maakuntakaavaan merkityn viheryhteyden. - Hankealue vaikuttaa kulttuurihistoriallisesti tärkeiden alueiden maisemakuvaan. Maisemanäkymät kohti hankealuetta ovat monin paikoin karut vuosikymmenten ajan. - Ämmässuonjoki virtaa Mankinjokeen, mikä on toinen merkittävä Kauklahden alueen ja Kauklahden keskusta-alueen tiiviin ja kasvavan asutuksen läpi virtaava joki. Joen pysyminen puhtaana ja virtaaman pysyminen nykytilanteen mukaisena on tärkeää. Hankkeessa ja sen arvioinneissa ei kuitenkaan anneta selvää kuvaa vaikutuksista monen vuosikymmen päähän. - Virkistysaluekäytön merkittävä pienentyminen ja yhteyksien huononeminen hankealueen vuoksi on merkittävä haitta lähialueen asukkaille. - Liikenteen merkittävä lisääntyminen hankealueelle/-alueelta aiheuttaa merkittäviä lisäyksiä liikennepäästöissä. Lisääntyneistä päästöistä tulee toteuttaa selvitys. - Tärinävaikutuksia syntyy sekä räjäytyksistä, louhinnasta ja murskaamisesta (jatkossa räjäytykset -termi kaikille kolmelle toiminnalle) että raskaasta liikenteestä. Tässä hankkeessa suurten räjäytysten tärinävaikutusta voi olla paljon kauempana kuin on arvioitu, sillä maaperän (kallio) laatu vaikuttaa tärinän siirtymiseen maaperässä. Kauklahden alueella on havaittu räjäytysten aiheuttamia tärinävaikutuksia (isojen tie- ja asuntorakentamisten sekä Blominmäen jätevesipuhdistamon jo käynnissä olevien tielouhintojen aiheuttamia) kaukana räjäytyskohteesta kallioperän laadun vuoksi. - Hankkeen vaikutukset ilman laatuun (erityisesti pöly) huolestuttavat paljon jo nyt. Suur-Kauklahden alueella on käynnissä useita räjäytyspölyä tuottavia hankkeita. Lisäksi ilmaa kuormittavat hankkeiden alueelle tuottama raskas liikenne. Hankkeen räjäytystöiden tuottaman pölyn leviämistä Kauklahden keskusta-alueelle ei ole selvitetty edes mahdollisuutena, vaikka jo nyt tietyissä sää-olosuhteissa Ämmässuon kaatopaikalta tulee hajukulkeumia Kauklahden keskustaan saakka. Pienpartikkelisen pölyn vaikutus Suur-Kauklahden alueen asukkaisiin on suuri terveydellinen huoli. Kauklahti-seura ry ei puolla hankkeen toteuttamista annetuilla tiedoilla ja saaduilla selvityksillä. YY ja ZZ vaativat erillisissä, saman sisältöisissä muistutuksissaan, että Esbogårdin hakemia ympäristölupia kallion louhinnalle, louheen murskaukselle ja maankaatopaikalle sekä kallion louhinnan ja maankaatopaikan edellyttämää vesilupaa ei tule myöntää. Aloituslupaa tai valmistelulupaa ei tule myöntää edes millekään hankkeen osa-alueelle, sillä se tekisi muutok-

87 87(183) senhaun mitättömäksi. Jos hankkeelle kuitenkin myönnetään vesilain mukainen lupa, tulee lupaehdoissa määrätä kaikki hankkeesta aiheutuvat edunmenetykset korvattavaksi ja asettamaan riittävän suuri vakuus kattavien ympäristövahinkojen korjaamiseksi. Muistuttajat perustelevat vaatimustaan sillä, että heidän kesäasuntonsa sijaitsee alueen korkeimmalla kohdalla ja sinne kantautuu heti louhintatyön alkaessa ja sitten loppusijoituspaikan käytön aikana kaivuu- ja louhintamelu, mikä ylittää varmasti kuvitellut, luvalliset raja-arvot. Tämän lisäksi Halujärven tulevaisuudesta ei ole varmuutta. Toiminnasta syntyy vuosikymmenien aikainen pölyhaitta. Homekoulujen sisäilmaongelmien lisäksin hyväksyttäisiin ilmanlaatuongelmat myös hengitettävään ulkoilmaan ja sinne missä luonto on vielä omassa tilassaan. Alueen luonto kärsii ja luonnonrauha häviää. Alue kokonaisuudessaan on siellä asuvien ja lomailevien virkistysaluetta eikä sitä saa turmella. Alueen tulee säilyä myös tuleville sukupolville. ÅÅ esittää, että Espoonkartanolle ei tule myöntää mitään lupia louhoshankkeelle. Myöskään valmistelulupaa tai lupaa aloittaa toiminta ei tule myöntää ennen kuin kaikki valitusasteet on tarvittaessa käyty läpi. Jos valmistelu- tai aloituslupa myönnetään ennen lainvoimaista päätöstä, menetetään alueen ihmisten mahdollisuus terveelliseen ja rauhalliseen elämään kodeissaan, virkistysalueen käyttömahdollisuudet, luonnon marja- ja sienisadon hyödyntäminen, usean ihmisen elinkeinojen jatkumisen mahdollisuudet ja alueen luontoarvot kokonaan. Alueen elinkeinon harjoittajia mm. Talli Fageräng, Hunajasakara, Rossitarhat, Pertti Puikkosen ravitalli ja Henrikssonin tilaa vuokraava maanviljelijä. Louhoksen alapuolisten vesistöjen pilaantuminen Louhoksen vedet kulkeutuisivat Ämmässuonojan ja -puron kautta matalaan jo nykyisellään rehevöityneeseen Loojärveen, jonka kunto Espoossa sijaitsevista järvistä on kaikkein huonoin. Loojärvestä vedet laskisivat edelleen Mankinjokeen, joka on yksi harvoista joista koko Suomessa, jossa esiintyy ja lisääntyy luonnonvarainen alkuperäinen meritaimenkanta. Selvityksen tehnyt Ramboll valitsi selektiivisesti riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvityksestä vuodet, joina taimenta ei tutkimuksen mukaan esiintynyt ja jätti ilmeisimmin tarkoituksella mainitsematta ne vuodet, jolloin siitä saatiin havaintoja. Mankinjokea on kunnostettu ja alkuperäinen taimenkanta osoittaa pieniä elpymisen merkkejä. Louhoksesta tulevat päästövedet hyvin todennäköisesti aiheuttavat veden samentumista ja pohjan liettymistä, jolloin uhanalaisen taimenkannan kutu tulee kärsimään. Uhanalaisluokituksessa meritaimen on äärimmäisen uhanalainen. Mankinjokea pidetään myös hyvin todennäköisenä esiintymispaikkana uhanalaiselle vuollejokisimpukalle, joka on EU-luontodirektiivillä suojeltu. Vuollejokisimpukan esiintyminen Mankinjoessa tulee ehdottomasti selvittää ennen mitään lupien antamista. Vuollejokisimpukka on rauhoitettu, myös

88 88(183) elinympäristön heikentäminen on kielletty. Yksittäisten jokiosuuksien suojelu ei riitä, sillä kaikki valuma-alueella tapahtuvat toimet vaikuttavat lajin elinympäristöön. Mankinjoesta vedet päätyvät matalan Espoonlahden pohjukkaan, joka on hyvin altis olosuhdemuutoksille. Espoonlahden pohjukassa, Mankinpuron laskuojan suulla, on todettu Suomen suurin ja Euroopan ainoa meriuposkuoriaisesiintymä. Toinen yhtä merkittävä meriuposkuoriaisesiintymä on Kiinassa. Meriuposkuoriainen on myös luontodirektiivilaji ja se on rauhoitettu, uhanalainen ja erityisesti suojeltava. Louhoksen yhteys Ämmässuon kaatopaikan vesiin on asia, jota Rambollin selvityksessä ei tuoda esiin. Louhos aiheuttaa riskin, että Ämmässuon kaatopaikan valumavedet pääsevät louhoksen kautta vesistöihin, mikäli kaatopaikan pohjarakenteet vaurioituvat vieressä tapahtuvissa räjäytyksissä. Ämmässuolle aletaan tavallisen yhdyskuntajätteen lisäksi varastoida jätteenpolttolaitoksen tuhkia, jotka ovat ongelmajätettä (sisältävät mm. lähes kaikkia raskasmetalleja sekä supermyrkkyjä dioksiinia ja furaania.) Vesilupaa louhokselle ei tule kaikki nämä seikat huomioon ottaen myöntää. Louhoksen kivipölyn terveyshaitat ihmisille Louhos, siihen liittyvä murskaaminen, läjittäminen, lastaus ja liikenne aiheuttavat mittavaa pölyämistä. Rambollin selvityksessä kerrotaan, että karkeajakoinen pöly ei kulkeudu kovin kauaksi louhosalueesta. Hienojakoinen pöly kuitenkin kulkeutuu tuulten mukana ennakoimattomasti ja pitkällekin. Kaikki pöly lisää keuhkokuormaa ja alentaa kynnystä sairastua esimerkiksi astmaan. Juuri hienojakoinen pöly joutuessaan ihmisen hengityselimiin on kaikkein vaarallisinta ja aiheuttaa ns. kivipölykeuhkoa eli silikoosia, joka on asbestoosin kaltainen terveyshaitta. Kivipöly on haitallisempaa lapsille kuin aikuisille, koska heidän keuhkoputkensa ovat ohuemmat. Hienojakoinen kivipöly kulkeutuu pienistäkin raoista asumuksiin sisälle. Ulkoilusta vaikutusalueella tulee terveysriski. Työterveyslaitoksen mukaan kvartsipölylle altistuu työssään vuosittain noin suomalaista. Kivenmurskausasemilla työntekijöiden hengityselimistä on mitattu hyvin korkeita pöly- ja kvartsipitoisuuksia. Silikoosiin sairastuneet ovat altistuneet kivipölylle yleensä yli 10 vuoden ajan. Louhoksen kivipölyhaitat luonnolle ja eläimille Hieno- ja karkeajakoinen kivipöly tuhoaa kasveja ja puita huomattavasti laajemmalta alueelta, kuin pelkältä hankealueelta. Kivipöly laskeutuu kasvien pinnoille ja tukahduttaa ne estämällä yhteyttämisen ja tukkimalla huokoset. Kaikkein altteimpia ovat alueella runsaslukuiset jäkälä- ja sammalkasvit, sekä havupuut, vaikka kaikki muutkin kasvit kärsivät. Lehtipuut kestävät pölykuormaa hieman paremmin, koska tiputtavat lehtensä syksyllä ja näin pääsevät pölykuormasta eroon. Sade puhdistaa jonkin verran kasvien pintoja, mutta ei pelasta niitä, vaan hidastaa kuormituksen kertymistä. Alu-

89 89(183) een sieni ja marjasadon hyödyntäminen tulee riskialttiiksi. Myös alueen asukkaiden omat puutarhat ovat riskialttiita ruoanlähteitä sen jälkeen. Alueen eläimet joutuvat syömään kivipölyn kuorruttamaa ruokaa ja joutuvat myös hengittämään pölyä. Siis ne, jotka vielä mahdollisesti jäävät räjäyttelyn ja mittavan liikenteen lisäyksen jälkeen alueelle. Visio vuodelta 2012 Muistuttaja haluaa myös tuoda tietoonne ja huomioonotettavaksi Espoonkartanon ja kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen yhteisen suunnitelman Espoonkartanon alueen kaavoituksen periaatteista sekä historiallisen kartanoalueen visiosta, joka on laadittu vuonna 2012 (suunnitelma liitteenä). Tuolloin laadittu suunnitellun kaltainen visio Espoonkartanon alueen kehittämisestä näkyy unohtuneen sekä Espoonkartanolta että kaupungilta. Suunnitelma vastaa sitä, mitä alueen asukkaat toivoisivat tehtävän. Miksi emme etenisi sen mukaisesti? Muistutukseen on liitetty tietoa meriuposkuoriaisesta ja vuollejokisimpukasta sekä pöytäkirja ( ) Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kokouksesta. ÄÄ ja ÖÖ esittävät yhteisessä mielipiteessään, että louhoksen perustamista vastaan puhuvat useat seikat (terveysriskit ympäristön asukkaille, luonnon pilaantuminen ja tuhoutuminen, Espoon oloissa kaupungin keskellä sijaitsevan ainutlaatuisen virkistysalueen sekä alueen elinkeinonharjoittajien tuhoutuminen (Talli Fageräng, Hunajasakara, Henrikssonin peltoja vuokraava maanviljelijä, Puikkosen ravitalli, Rossi-tarhojen mansikanviljely ym.). On järkyttävää, että hanke tuntuu etenevän täydellä vauhdilla kaikesta huolimatta. Muistuttajat haluavat tuoda esiin jo hankkeen aiemmissa vaiheissa ilmaisemansa huolenaiheen ja mielipiteen siitä, että louhoshanketta ei saa missään nimessä hyväksyä, eikä mitään lupia myöntää. Muistuttajilla on reilun kolmen hehtaarin pientila Halujärventiellä. Tila on ostettu yli yksitoista vuotta sitten hiljaisuuden, puhtauden (ei saastuttavia isoja tieyhteyksiä vieressä), rauhan, luonnonläheisyyden ja maaseutumaisen ympäristön ja vanhan kulttuurihistoriallisen maiseman takia. Tilalta on löytynyt mm. vanhan Nikolain aikainen kolikko. Nyt Espoonkartano Oy on hakemassa maanottolupaa louhoksen perustamista varten aivan tilan välittömässä läheisyydessä. Tilalla ja Espoonkartanon maa-alueella on yhteistä rajaa pitkän matkaa ihan pihapiirissämme ja louhosalue tulisi vain noin 600 metrin päähän tilasta. Muistuttajat ovat erittäin järkyttyneitä ja ahdistuneita ja vastustavat ehdottomasti toisten elämää pilaavaa hanketta. Tilalla on kaksi hevosta ja tilalla viljellään luomuna kotitarpeisiin mm. perunaa, mansikkaa, monenlaisia yrttejä, kurpitsaa, melonia ja lehtikaalia. Pihapiirissä kasvaa myös omena- ja kirsikkapuita ja viinimarjapensaita, joiden sato hyödynnetään. Hevosten lai-

90 90(183) tumet suojataan ja käsitellään samalla luomuperiaatteella kuin puutarha. Osa tilasta on vanhaa laidunheinäpeltoa, jossa on harvinainen alkuperäinen ja monipuolinen timotei-, alfalfa- ja luonnonyrttikanta. Laidun ei ole tehoviljelty ja lajistoltaan köyhtynyt. Tilaan kuuluu yksi Halujärvenkylän parhaista luomulaitumista. Mäkisen tilalla vain 200 metrin päässä louhoksesta ovat ainoat vastaavantyyppiset luomulaitumet. Tilalla on vanha rengaskaivo, josta saamme kaiken talousveden kotitarpeisiin ja eläimille. Muistuttajat epäilevät, uskaltaako oman kaivon vettä juoda enää ollenkaan, koska louhoksesta tulee varmasti päästöjä pinta- ja pohjavesiin ja räjäytykset vaikuttavat kaivoihin ja kallioperään. Muistuttajat viittaavat Takapeltoon, jossa kaivot pilaantuivat, eikä kukaan ota vastuuta, myönnä tai korvaa mitään. Muistuttajat kysyvät, kuka korvaa sairaskulut tai kuoleman, jos hevoset tai ihmiset juovat saastunutta vettä. Muistuttajat pelkäävät, että heidän tilastaan tulisi elinkelvoton ihmisille ja eläimille, jos louhos perustetaan. Hiekkaradan ja Halujärventien kulmauksessa on avoin pohjavesiallas, joka toimii vesivarantona kriisitilanteessa. Allas on louhoksen välittömässä vaikutuspiirissä sekä pölyn että pohja- ja pintavesivaikutusten kautta. Muistutuksen mukaan allas voisi toimia koko Espoon hätävedenottamona. Jo nyt suoraan altaan yläpuolelle ja sivulle on tullut Kalliorakennus-nimisen firman murskeenvastaanottoalue, jonne kerätään ja läjitetään mursketta ja soraa. Melu vaikuttaa kaikkien kylän ihmisten ja eläinten elämiseen ja olemiseen. Ihmiset ja varsinkin eläimet stressaantuvat räjäytyksistä ja murskaamisesta. Tämä seikka tulee vaikuttamaan kaikkiin Halujärvenkylän ihmisiin ja eläimiin, Perinkiin ja vielä kauemmaksi. Melu yksistään on merkittävä terveysriski. Kivipöly tappaa kasvit peittämällä niiden pinnan ja tukehduttamalla ne. Kasvit eivät pysty yhteyttämään tai haihduttamaan vettä, jos hienojakoinen ennustamattomalla tavalla leviävä kivipöly peittää niiden pinnat. Luonnonmarjojen ja sienten käyttäminen estyy. Jos kasvit eivät kasva, laitumista ei ehkä enää riitä ruoka hevosille eikä talviheinää voi tehdä omalta laitumelta. Emme kyllä edes suostuisi syöttämään hevosilleni kivipölyn peittämää heinää. Kivipöly ja räjäytysaineiden jäämät pölyssä ovat vaarallisia kaikelle elävälle. Hevoset eivät voi enää ruokailla laitumilla, kun elimistöön kertyy kivipölyä hengityksen ja vatsan kautta. Kivipölyllä on saman tyyppinen vaikutus hevosen ruoansulatukseen kuin hiekalla. Kivipölyä joutuu elimistöön myös hengitysteitse. Hanke ei sovi Espoon kaavoitukseen. Alueelle on myönnetty poikkeuslupia pientalojen rakentamiseen ja on tulossa louhosta sivuava pientaloaluekin lähivuosina. Muistuttajat ihmettelevät, miksi Espoo on antanut rakennuslupia pientaloille, jos nyt sallitaan louhoksen aloittaminen. Ihmiset ovat käyttäneet elämänsä säästöt omiin taloihinsa, joille kaupunki on myöntänyt rakennusluvat ja nyt elinolosuhteet tuhoutuisivat louhoksen takia.

91 91(183) Hanke koskettaa eniten Fagerängin tilaa. Siellä on lähemmäs 40 hevosta, lampaita ja lehmiä. Perhe elää ratsastustoiminnasta. Mihin he voivat lähteä, jos louhos tulee 200 metrin päähän? Sielläkin laitumet, kotipuutarha ja vedet tulevat käyttökelvottomiksi. Hevosenpitoa ja luomuviljelyä ei voi jatkaa tilalla, jos louhos saadaan toteuttaa. Mikäli louhos toteutuu, vahingonkorvauksia haetaan täydestä arvosta. Tämä koskee myös tilan arvonlaskua. Espoonkartanolle tai hankkeen toteuttajalle on asetettava korvausvelvoite. Muistuttajat esittävät vakuusrahastoa, josta kaikki saavat korvauksen, jos asia vaikuttaa heidän asumiseensa, elämiseensä tai eläintenpitoonsa. Toteutuessaan louhos tuhoaa tulevaisuuden suunnitelmat. Tilasta olisi ollut mahdollista myydä rakennuspaikkoja, jolloin olisi saanut asuntolainan maksettua ja turvattua tulevaisuuden. Myös pienimuotoisella luomuviljelyllä olisi voinut saada lisäturvaa talouteen. AA2 halua muistuttaa Etelä-Suomen aluehallintovirastoa huomioimaan Espoonkartanon ja Halujärven ympäristö-, vesistö- ja maa-alueiden ympäristölliset ja taloudelliset seikat Espoonkartanon louhinta-, murskaus ja maankaatopaikkahankkeita koskevissa päätöksissään. Myönteinen päätös maa-aineksen louhinnalle ja murskaamiselle sekä maakaatopaikalle haittaisi merkittävästi Halujärven ja Espoonkartanon ympäristöä sekä ympäristön näkökulmasta, mutta myös taloudellisesti ja terveydellisesti. Hakijan suunnitteleman tiedot eivät ole paikkansa pitäviä, vaan tiedot ovat hakijalle suotuisat. Ympäristöhaitat ovat huomattavan paljon hyötyjä suuremmat kuin mitä hakija on antanut ymmärtää. Hankkeen toteutuminen tarkoittaisi muistuttajan osalta maa-arvon romahtamista. Toteutuessaan hanke vaikuttaisi merkittävästi pohjaveden laatuun ja pilaisi käyttöveden. Esim. Nupurin alueelta on tietoa louhinnan aiheuttamista pohjavesiongelmista, mikä olisi väistämättä myös Halujärven alueen kohtalo. Tämä toisi alueen kotitalouksille mittavat kustannukset, kun alueelle pitäisi rakentaa vesijohtoverkosto. Jos Etelä-Suomen aluehallintovirasto kaikista tiedoista ja muistutuksista huolimatta päätyy hakijalle myönteiseen päätökseen, ympäristöhaittojen korvausvelvollisuusvastuu täytyy kirjata hakijalle. Tällöin taloudelliset ja ympäristölle koituvat haitat sekä mahdollinen vesijohtoverkoston rakentaminen kustannuksineen kuuluu hankkeeseen ryhtyvälle. BB2 ja 160 muuta Halujärven kyläläistä sekä Espoon ympäristöyhdistys vaativat yhteisessä muistutuksessaan, johon yhtyvät myös CC2, DD2, EE2, FF2, GG2 ja HH2, että Esbogårdin hakemia ympäristölupia kallion louhinnalle, louheen murskaukselle ja maankaatopaikalle sekä kallion louhinnan ja maankaatopaikan edellyttämää vesilupaa ei tule myöntää. Aloituslupaa tai valmistelulupaa ei tule myöntää millekään hankkeen osaalueelle, sillä se tekisi muutoksenhaun mitättömäksi. Jos hankkeelle kuitenkin myönnetään vesilain mukainen lupa, tulee lupaehdoissa määrätä kaikki hankkeesta aiheutuvat edunmenetykset korvattavaksi. Jos mitään

92 92(183) lupaa myönnetään, tulee toiminnanharjoittaja velvoittaa asettamaan riittävän suuri vakuus kaikkien hankkeesta syntyvien ympäristövahinkojen korjaamiseksi. Hakemuksessa annetaan puutteellista, virheellistä ja harhaan johtavaa tietoa mm. hankkeen tarpeellisuudesta ja aikataulusta sekä sen vaikutuksesta maankäyttöön ja kaavoitukseen, pinta- ja pohjavesiin, vaikutuksesta maakunnallisesti tärkeään ekologiseen käytävään ja hankkeen melu- ja pölyvaikutuksista. Toiminnan tarpeellisuus Hanke on mm. jätelain, valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman vastainen ja edustaa tehotonta ja kestämätöntä luonnonvarojen käyttöä. Hankkeelle ei ole perusteita, sillä kalliokiviaineksesta on jopa ylitarjontaa ja ylijäämämaiden määrä seudulla vähenee. Helsingissä ja tulevaisuudessa myös Espoossa toteutetaan ohjelmaa, jossa ehkäistään ylijäämämaiden syntyä ja hyödynnetään tehokkaasti maa- ja kiviainesmassoja lähellä syntypaikkaa. Hankkeen tarpeettomuus olisi selvinnyt, jos olisi tutkittu YVAlain edellyttämä 0-vaihtoehto (hanketta ei toteuteta) ja sen vaikutukset. Muistutuksessa on perusteltu laajasti pääkaupunkiseudulla olevaa kiviaineksen ylitarjontaa sekä ylijäämämaa-ainesten vaihtoehtoisia käyttötapoja, joilla vähennetään tarvetta maankaatopaikoille. Muistutuksessa on myös esitetty, että kivi- ja maa-ainesten käyttäminen lähellä syntypaikkojaan vähentää tehokkaasti hiilidioksdidipäästöjä ja ilmansaateita. Toiminnan keston ristiriitaisuus Esbogård ilmoitti ympäristövaikutusten arvioinnin alussa, että hanke saattaa kestää 100 vuotta. Yrityksen arvio hankkeen pituudesta on kuitenkin vähitellen lyhentynyt 25 vuoteen, vaikka hankkeessa toteutettavien toimintojen määrä ei ole vastaavasti vähentynyt. Toisaalta kerrotaan, että louhinta ja läjitys etenevät tarpeen mukaan, mahdollisesti hitaastikin, ja tarve vaihtelee huomattavastikin eri vuosina. Toisaalta annetaan ymmärtää, että hanke etenee niin nopeasti, ettei se muodosta mitään estettä tai haittaa hankealueeseen rajoittuvan uuden asuinalueen rakentamista tai uuden radan asemanseudun toteutumista. Kaavoitus ja maankäyttö Kaikki kolme hankkeelle haettua lupaa ovat vesilain 5, ympäristösuojelulain 12 ja MRL:n 42 ja 32 vastaisia, sillä kaikki hankkeen osat (louhinta, murskaus, maankaatopaikka ym.) vaikeuttavat eteläisen Espoon oikeusvaikutteisen yleiskaavan toteutumista ja vaikeuttavat merkittävästi alueen käyttämistä yleiskaavassa ja maakuntakaavassa varattuun tarkoitukseen sekä haittaavat merkittävästi Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavan laatimista, estävät Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksen toteutumista ja vaikeuttavat merkittävästi lähiseudun yhdyskuntasuunnittelua. Vahvistetussa yleiskaavassa Halujärven länsipuoli on varattu kyläalueeksi, jolla pientalorakentaminen jatkuu. Halujärven ja hankealueen väli on

93 93(183) merkitty yleiskaavassa virkistysalueeksi ja välittömästi hankkeen eteläisimmän louhos- ja maankaatopaikka-alueen viereen on varattu kaavassa pientalojen alue, jolle voidaan sijoittaa työ- ja liiketiloja, jotka eivät aiheuta ympäristöön häiriötä. Hanke estäisi tämän alueen toteuttamisen yleiskaavanmukaisena. Se aiheuttaisi kohtuutonta haittaa myös Halujärven rannan loma-asuntojen käytölle. Kiinteistöjen arvo Halujärven kyläalueella romahtaisi melun, pölyn, tärinän, todennäköisten vesihaittojen vuoksi sekä virkistysalueena toimineen alueen menettämisen takia. Louhoshanke ei täytä kyläalueelle tarkoitetun toiminnan tunnuspiirteitä, minkä lisäksi se kymmeniä vuosia kestäessään estää hankealueen vieressä sijaitsevan AT-alueen käytön kyläalueena. Ko. alueen maanomistuksella ei myöskään tässä pitäisi olla merkitystä. Kaava on kunnan strategia maankäytöstä, joka vaikuttaa maan arvoon ja koko kunnan kehitysmahdollisuuksiin. Tulevan oikoradan asemanseutu on alle kahden kilometrin päässä. Hanke rajoittaisi asemanseudun kasvua ja Halujärven tienoon ja asemanseudun asuinalueiden lähivirkistyskäyttöön soveltuvien alueiden suunnittelua. Käynnissä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön keskeisiä suunnitteluhaasteita ovat kaupunkirakenteen eheyttäminen, joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen turvaaminen alueella sekä nykyisten kyläalueiden tunnistaminen ja niiden elinkelpoisuuden vahvistaminen. Hanke estää Halujärven vanhan kyläalueen elinkelpoisuuden vahvistamisen. Jos hanke toteutuu, kylään ei haluta muuttaa, vaan täältä halutaan muuttaa ja kiinteistöjen arvo laskee. Halujärven tienoon virkistystarjonta kyläläisille ja kauklahtelaisille poistuu. Maakuntakaavassa alue on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi. Esbogård väittää, että uuden hankevaihtoehdon mukaiset toiminnot sijoittuvat kaakkoisinta osaa lukuun ottamatta maakuntakaavan merkittäviä kiviainesvarantoja sijaitsevalle alueelle. Todellisuudessa alle puolet hankealueesta sijoittuu kaavan merkittäviä kiviainesvarastoja sisältävälle alueelle. Lisäksi on huomattava, ettei kaavan kiviainesmerkintä tarkoita, että kiviaines tulisi louhia. Kiviainesten ottoa suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon maakuntakaavassa tai muussa oikeusvaikutteisessa suunnitelmassa osoitettu alueen varsinainen käyttötarkoitus. Lupaharkinnassa on otettava huomioon, että maakuntakaava lähtee yleisestä velvollisuudesta luonnonvarojen, erityisesti uusiutumattomien varojen säästeliääseen käyttöön. Lisäksi hankealueen kohdalla kaavalla sovitetaan yhteen maakunnallisesti merkittävä viherkäytävä muihin kaavan sallimiin toimintoihin. Alue on kaavassa merkitty ns. valkoiseksi alueeksi, jota kaavamerkintöjen mukaan koskee seuraava: "Alue, jolle maakuntakaavakartalla ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta, on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ohjattava taajamatoimintojenalueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä."

94 94(183) Hanke ei ole vaikutukseltaan vain paikallisesti merkittävää vaan myös maakunnallisesti erittäin merkittävää maankäyttöä. Louhinnan, murskauspalvelujen tarjonnan ja läjitysmäärän valtavuuden vuoksi hankkeen kaikkien lupahakemusten toiminnot olisivatkin maakuntatason toimintaa. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa on merkitty maakunnallisesti merkittävä viheryhteystarve, joka kulkee läpi koko hankealueen kaakosta luoteeseen. Merkinnällä osoitetaan virkistysalueverkostoon ja ekologiseen verkostoon kuuluvat viheryhteydet ja -alueet. Kaavaehdotuksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä ja otettava huomioon maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet, sekä maa- ja metsätaloudellisesti, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät pelto-, metsä ja muut luontoalueet ja vältettävä niiden tarpeetonta pirstomista. Lisäksi kaavamerkinnän sisältöä täsmennetään näin: "Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisema-arvot, arvokkaiden luontokohteiden säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet." Hanke pirstoisi luonnon ydinalueeksi luokiteltavan metsäalueen ja katkaisisi sekä virkistyskäytön kannalta että ekologisesti merkittävän yhteyden. Hanke muuttaisi totaalisesti myös maiseman poistaen ensin kaiken kasvillisuuden ja maa-ainekset koko hankealueelta, sitten poistaen kalliot osaksi kymmeniä metrejä maan alta pitäen samalla aluetta vuosikymmeniä paikalta louhittavan ja muualta tuotavan louheen murskaustyömaana. Viime vaiheena (todennäköisesti myös vuosikymmeniä jatkuen) Halujärveltä koilliseen ja pohjoiseen maisemaa hallitsisi maankaatopaikan vähittäinen kohoaminen 90 m korkeaksi harjanteeksi. Tälle Espoon keskusmetsät ja Kirkkonummen metsät yhdistävälle metsäiselle käytävälle ei ole olemassa vaihtoehtoja. Tämä tulee ilmi myös Espoon yleiskaavoitusta varten tilaamassa, vielä julkistamattomassa selvityksessä, jossa ekologinen reitti on osoitettu samaan paikkaan. Metsäinen käytävä soveltuu hyvin maakunnallisesti merkittäväksi ekologiseksi yhteydeksi, mutta vain, jos sitä ei kavenneta louhosalueella ja maankaatopaikalla eikä elämiä karkoteta siltä vuosikymmeniksi räjäytys-, louhinta- ja murskausmelulla ja pölyllä. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa hankkeen YVA-selostuksesta käy ilmi, miten hanke aiheuttaa merkittävää haittaa maankäytön suunnittelulle ja on yleiskaavan vastainen. Lausunnon perusteella nyt esitetty vaihtoehtokaan ei pitkäkestoisuutensa vuoksi ole yleiskaavan pääkäyttötarkoituksen mukaista maankäyttöä. Hankealueella on voimassa yleiskaavan laatimista varten asetettu rakennus- ja toimenpidekielto. Vaikutukset pohja- ja pintavesiin Louhinta pohjaveden pinnan alapuolella, räjäytyksien mahdollisesti aiheuttamat kallionrakoilu, pohjavesien virtaussuuntien muutokset, alueen nykyiset pohjavesiriskit (Ämmässuon ja Kulmakorven riskialttiit toiminnat) ja läjitettävien maa-massojen epäpuhtaudet aiheuttaisivat toistaiseksi tutkimattomia yhteisvaikutuksia, jotka todennäköisesti pilaisivat luonnonvesiä ja kaivoja.

95 95(183) Hankkeen aiheuttama pohjaveden pilaaminen ja pilaamisen vaara kohdistuu haja-asutuksen ja muiden toiminnanharjoittajien talousveden hankinnalle. Pohjavesiselvitys on tehty puutteellisesti. Selvityksinä on esitetty Ämmässuon ja Kulmakorven alueiden toimintoja varten noin 10 vuotta sitten tehtyjä selvityksiä ja hankealueen pohjoispuolelle jäävien kahden pisteen vesimenekkikokeita. Myös kolme lähintä yhteistarkkailupistettä jää louhosalueiden pohjois- ja koillispuolelle. Vain yksi yhteistarkkailupiste on hankealueen länsireunalla. Tätä hanketta varten on teetetty vain kolme havaintoputkea, joista yksikään ei sijaitse B-louhosalueen eteläpuolella. Yhdessäkään nämä pisteet eivät riitä sen selvittämiseen miten hanke vaikuttaa pohjavesien virtailuun, määrään ja laatuun. Hakemuksen mukaan tehtyjen tutkimusten perusteella hankealueen heikkousvyöhykkeiden vedenjohtokyky on kuitenkin alhainen ja kallioperä on mittauskohdilla hyvin tiivistä. Kuitenkin heikkousvyöhykkeistä vain yhtä tutkittiin ja sitäkin riittämättömästi. Tämä ei mitenkään riitä osoittamaan hankealueen ja sen lukuisten heikkousvyöhykkeiden vedenjohtokykyä. Halujärvi ja suuri osa asukkaiden kaivoista on B-alueen eteläpuolella. Pohjaveden päävirtailusuunta koko alueella on pohjoisesta (Ämmässuolta ja Kulmakorvesta) etelään. Hankealue muodostaa nyt Ämmässuon- Kulmakorven toimintojen ja asutuksen väliin puskurivyöhykkeen ja että tällainen hanke tarvitsisi sekin oman suoja-alueen. A-syvälouhosalueelta pohjaveden virtailusuunta on lounaaseen, jossa lähimmät vesipulan ja veden pilaantumisen vaaraan joutuvat kaivot ovat 400 metrin päässä. Räjäytysten paineaallot voivat avata kalliossa olevia heikkousvyöhykkeitä ja tämä saattaa vaikuttaa pohjaveden virtailuun. Pohjaveden virtaukseen vaikuttaa joka tapauksessa pohjaveden pinnan alapuolelle menevä louhinta. Räjäytys voi myös vaurioittaa läheisiä maanalaisia rakenteita mm. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Louhinta-alue A ulottuu Ämmässuon jätteidenkäsittelyalueen reunaan ja sen louhos ulottuu yli 200 metrin matkalta pohjaveden pinnan alapuolelle. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen on maanalaisiin onkaloihin varastoitu erittäin vaarallisia jätteitä, mm. jätteenpolttolaitoksen dioksiinia ja furaania sisältäviä tuhkia. Lupahakemuksessa myönnetään, että louhos saattaa johtaa siihen, että Ämmässuon alueelta tulevat suoto- ym. vesiä virtaa louhokseen. Syvin louhos, 26 m Halujärven pohjaa alempana, olisi noin 600 metrin päässä Halujärvestä. Järveltä saattaa olla vaakarakoilua tuon louhoksen suuntaan ja tehtävät räjäytykset saattavat lisäksi muuttaa pohjaveden virtailuja. Vaarana on, että järven pinta laskee, vaikka hankkeessa toteutettaisiin vain keskimmäinen eli A-osa. Halujärven viereisellä B-louhosalueella on runsaasti alueellisia heikkousvyöhykkeitä, joten räjäytykset todennäköisesti tulevat vaikuttamaan pohjavesien virtauksiin sen lähialueella. Halujärvi saa pääosan vedestään pohjavedestä, joten sen ekologinen tila on täysin riippuvainen pohjaveden saannista. Vähäisempikin pohjaveden virtauksen ja saannin muutos muuttaa olennaisesti enimmillään 2,4 metriä syvän, pienen lammen happitasetta, veden määrää, veden lämpötiloja, rehevöitymistä ja näin myös lammen eliöstöä, kalakanta mukaan lukien.

96 96(183) Hankkeella olisi siten merkittävästi heikentävä vaikutus pohjavedestä suuren osan vedestään saavan matalan Halujärven veden laatuun. Halujärven lähellä ei ole tarkoitus mennä pohjaveden pinnan alle, mutta räjäytykset saattavat vaikuttaa heikkousvyöhykkeissä ja muuttaa pohjavesien virtailua sekä rikkoa kaivojen ja jätevesikaivojen rakenteita. Halujärven ympäristössä alle 500 metrin päässä hankealueesta on paljon vanhoja loma-asuntoja, joiden kaikkien jätevesihuolto ei riitä varmistamaan sitä, etteikö myös täällä räjäytysten vaurioittamiin rengas- ja porakaivoihin pääsisi bakteereita. Myös uusien omakotitalojen jätevesilaitteistot voivat vaurioitua räjäytysten voimasta. Kaivovesiin vaikuttaessaan hanke saattaa tuoda terveysriskin asukkaille ja talousvesien saannin ja laadun huononeminen merkitsevät suuria kustannuksia yhteiskunnalle vesijohtoverkoston rakentamisvelvollisuuden vuoksi. Muistutuksen mukaan hakija tulee velvoittaa tutkimaan kaikki alle 800 metrin päässä olevat kaivot ja kartoittamaan niiden mahdolliset vauriot. Myös jätevesijärjestelmät ja niiden mahdolliset vauriot tulisi kartoittaa ennen hankkeen käynnistymistä. Pohjaveden pinnan alapuolelle menevine louhintoineen, murskauksineen ja suurmaakaatopaikkoineen hanke vaarantaa pohjaveden lisäksi alapuolisten vesistöjen laadun. Loojärven tila on jo luokiteltu huonoksi. Se ei kestä lisäpäästöjä. Mankinjoen meritaimen ja vaellussiika sekä Espoonlahden Natura-alue ovat vaarassa. Hankealueelta tulee hakemuksen mukaan vesiin kiintoaineita ja typpipäästöjä ja vahingon sattuessa mitä tahansa niistä haitallisista aineista, joita säilytetään ja käsitellään hakkeen alueilla. Hankkeen typpipäästöt ja kiintoeinespäästöjen vaikutukset Loojärvelle (huonossa tilassa) ovat todella raskaat: happiolosuhteet heikkenevät, järvi rehevöityy edelleen, sen eliöstö ml. kalakanta kärsii ja järven puhdistaminen hyvälle ekologiselle tasolle vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti estyy. On myös riski, että aina Espoonlahden Natura-alueelle ja meriuposkuoriaisten alueille päätyvät, vuosikymmeniä jatkuvat päästöt muuttavat Natura-alueen ja meriuposkuoriaisten elinympäristöä niin, että kanta taantuu ja jopa häviää kokonaan. Hankkeen pitkäaikaisesti jatkuvat päästöt vaikuttavat vaelluskalojen nousuun jokeen. Maankaatopaikka on tarkoitettu vain pilaantumattomille maa-aineksille, mutta on täysin mahdollista, että sekaan päätyy myös osittain haitallisia aineita sisältäviä kuormia. Hankealueelta tulevilla haitallisilla aineilla on pääsy paitsi Halujärveen ja alueen kaivoihin, myös jokea pitkin Loojärven kautta jokeen ja Espoonlahteen. Maankaatopaikan päästöjen vähentämisestä kerrotaan, että maankaatopaikan ojaston, tasausaltaan ja niihin liittyvien rakenteiden kunto tarkistetaan säännöllisesti. Ojat perataan ja syvennetään tarpeen mukaan. Ojia ei perata, sillä ne ojat tai ojien osat, jotka nyt ovat tulevan maankaatopaikan alueella tuhotaan jo maa-aineksia poistettaessa ja kalliolouhintaa tehtäessä. Se, joka jää A ja B-alueen väliselle louhimattomalle alueelle peitetään louheella ja maankaatopaikalla. Hakemuksen mukaan A- ja B-alueiden välillä kulkeva oja kuitenkin "säilytetään" täyttämällä sola louhospenkereellä. Maankaatopaikan läjitys jatkuisi myös sen päällä niin, että kaatopaikkaharju ulottuisi lopulta Halujärven lä-

97 97(183) heltä Ämmässuon lähelle. Suunnitelma on tehty tutkimatta tuon solan maakerrospaksuuksia ja niiden stabiliteettia. Topografia ja maaperä - kohdan mukaan osa-alueiden A ja B välillä olevassa painanteessa maakerroksia on kairaustulosten mukaan jopa yli 15 m, ja Slätmossenin suoalueella esiintyy saraturvetta ja suon länsipuoliset Fagerängin peltoalueeseen rajautuvat alueet ovat savea. Oja ei säily pelkällä louhepenkereellä, joten jos hankkeelle myönnettäisiin lupa, se on putkitettava jo ennen hankkeen käynnistymistä. Ennen hankkeen käynnistymistä A- ja B-alueen välinen alueen maaperä ja mm. sen stabiliteetti on tutkittava perusteellisesti. Hakemuksen mukaan alueen ruhje- ja heikkousvyöhykkeille louhintaa ei uloteta. Alueen kaakkoisosa kuitenkin tulisi koko leveydeltään koillisesta lounaaseen kulkevan alueellisen rikkonaisuusvyöhykkeen päälle. Halujärven vilkas virkistyskäyttö vähenee tai loppuu kokonaan, jos lammen pinta laskee, se rehevöityy ja menettää kalakantansa. Jo pelkkä melu estää järven virkistyskäytön. Hanke muuttaa koko hankealueen lähitienoineen entisestä virkistyskäyttöön soveltuneesta ja ahkerasti sellaisena käytetystä alueesta melusta, pölystä, tärinästä kärsiväksi alueeksi, joilla asukkaat eivät pysty virkistäytymään enää edes omilla pihoillaan ilman näitä haittoja. Järven virkistyskäytön häviäminen vesiolosuhteiden muuttuessa korostuu järven rannalla tai rannan lähellä olevilla asuin- ja lomaasuntokiinteistöillä. Hakemukseen olisi tarvittu havainnollinen ja selkeä esitys valuma-alueista, ojista ja pintaveden sekä pohjaveden virtaussuunnista. Näyttäisi siltä, että hakemuksessa on edelleen myös selvä virhe: Halujärven pohjoisosaan on piirretty oja. Halujärvessä on vain yksi oja, joka on laskuoja ja se lähtee järven länsi/lounaisosasta. Se tärkeä huomio, että lampeen ei laske yhtään ojaa, ja että lammesta vedet laskevat yhtä laskuojaa pitkin. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B85:2007 mukaan myös Halujärveä ja siitä laskevaa puroa pidetään meritaimenen potentiaalisena lisääntymisalueena. Vesienhoitosuunnitelmissa on luokiteltu merkittävät joet, järvet ja rannikkovedet niiden ekologisen tilan mukaan. Vahingon aiheuttama pintaveden ekologisen tilan aleneminen voidaan tulkita yleensä vesistön merkittäväksi vahingoksi. Muistutuksessa on luetelti hankkeen vaikutusalueen vesistön osat ja niiden kunto vesienhoitosuunnitelman mukaan. Hakemuksessa esitetään, että Högbergetin alue liitettäisiin Ämmässuo- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun siinä nyt käytettävien menetelmien mukaisesti. Yhteistarkkailussa seurataan pohja- ja pintavesien laatua sekä täyttöjen sisäisten vesien ja viemäröitävien vesin laatua, mutta ei esimerkiksi ELY-keskuksen edellyttämää pohjaeläinten tilaa. Hakemuksessa ei esitetä tarkkailusuunnitelma, vaikka se on aivan olennainen osa lupahakemusta hankkeessa, joka tunnustetusti saattaa vaikuttaa radikaalisti mm. läheisen Halujärven veden määrään ja laatuun sekä siinä eläviin eliöihin sekä läheisten kaivovesien määrään ja laatuun. Hakemuksen mukaan Halujärven valuma-alue on noin 33 ha ja 1,8 ha ottoalueesta B sijaitsee Halujärven valuma-alueella. Ottoalueen pintamaat kerätään korkeaksi

98 98(183) ja jyrkäksi maavalliksi hankealueen reunaan louhinnan ajaksi ja sen jälkeen B-alueelle läjitetään 90 m korkea maankaatopaikka. Miten tämä muuttaa Halujärven valuma-alueen toimintaa? Kun läjitettävä aines on suurelta osin savea, miten vesi imeytyy maaperään. Melu Melumallinnus on tehty virheellisesti ja antaa väärän kuvan hankkeen meluvaikutuksista. Meluselvitys perustuu 9 14 metriä korkeiden vallien rakentamiseen Halujärven pohjoispuolelle, joita ei kuitenkaan konsulttien mukaan ole mahdollista rakentaa ao. paikkaan, koska se vaatisi leveyssuunnassa liian paljon tilaa. Nyt esitetyn hakemuksen mukaan meluvallit ovat 7 metriä korkeita. Lähinnä Halujärveä sijaitsevalla osalla suunnitellulla tavalla toteutettuna meluvalli kohoaisi suurelta osin vain pari metriä louhittavan kalliopinnan tasoa korkeammalle. Mallinnus ei siis anna oikeaa kuvaa melusta Halujärven suunnassa. Hankkeen melumallinnuksessa ei ole otettu huomioon huoltoliikenteen eikä maanläjityksestä aiheutuvan liikenteen meluhaittoja (enimmillään 600 ajoneuvokäyntiä/vrk) eikä riittävästi toimintojen yhtäaikaisuutta. Varsinkin Balueella joudutaan hakemuksen tavoitteen saavuttamiseksi louhinnan lisäksi joka päivä samanaikaisesti poraamaan, murskaamaan kahdella laitoksella ja läjittämään tehokkaasti. Lisäksi joudutaan räjäyttämään todennäköisesti useita kertoja päivässä. Näin siksi, että hakemuksen mukaan Balueella koko hanke toteutetaan niin nopeasti, ettei se haittaa alueeseen kiinni yleiskaavassa osoitetun asuinalueen toteuttamista. Halujärven lähistön kiinteistöillä on oikeus yhteiseen rantaan ja laituriin ja venepaikkaan järvellä. Oikeusvaikutteisessa Espoon eteläosien yleiskaavassa Halujärven rantaan on osoitettu metriä leveä virkistysalue (V-merkintä) järven pohjoisimmasta pisteestä kattaen koko länsirannan ja jatkuen pitkälle kaakkoon. Lähimmillään virkistysalue on noin 200 metrin päässä louhinta-alue B:stä. Silti hakemuksissa väitetään, ettei hankealueen lähellä ole virkistysaluetta. Asetuksen 800/2010 mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa olla häiriölle alttiissa kohteissa, kuten virkistysalueilla ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (933/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla (kuten Halujärvi ympäristöineen) melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db. Jos melu on iskumaista tai kapeakaistaista, mittaustulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuun arvoon. Päiväohjearvo (45 db, korjaus +5 db) ylittyisi koko B-alueella tapahtuvan aiemmasta suunnitelmasta huomattavasti nopeutetun räjäytys- ja murskaustoiminnan ajan yleiskaavan virkistysalueella sekä virkistysalueena käytetyllä Halujärvellä ja sen lähellä sijaitsevilla loma-asunto- ja vakinaisen asumisen kiinteistöillä. Tärinä Tärinävaikutuksia ei ole arvioitu parhaalla mahdollisella tavalla. Ne tulee arvioida RIL periaatteen mukaan. Menetelmä tunnistaa häiritse-

99 99(183) väksi heilahdusnopeuden huippuarvoltaan 0,40 0,80 mm/s olevan tärinän. Mikäli hanke menisi missään muodossa läpi, tulisi kiinteistöjen katselmus laajentaa ehdotetusta muutamasta lähimmästä rakennuksesta koko Halujärven lähistön, Järvikylän ja Fagerängin alueen rakennuksiin, kaivoihin ja lokakaivoihin. Seuranta tulisi antaa puolueettoman tahon tehtäväksi, ei urakoitsijalle, kuten hakija esittää. Laaja katselmus ja tiukat tärinään estoon liittyvät lupaehdot ovat välttämättömiä myös siksi, että vältetään kiistat siitä, mikä aiheutti kaivovesien pilaantumisen lähistön kiinteistöillä. Pelkkä tärinän mittaaminen ei riitä. Pöly ja hiukkaset Maankaatopaikan lupahakemuksessa väitetään, että maankaatopaikkatoiminnasta aiheutuva pölyäminen on vähäistä, sillä käsiteltävä maa-aines on pääosin kosteaa. Näin saattaa ollakin muulloin kuin kesällä, jolloin rakennustoiminta ja maanläjitys on vilkkaimmillaan, samoin kuin läheisten virkistäytymiseen käytettyjen alueiden, lammen ja mökkien ja ok-talojen pihojen käyttö. Esimerkiksi Halujärven lähellä maankaatopaikan toiminnan pölyt samanaikaisesti tapahtuvan räjäytys-, rikotus- ja murskaus- ja lastaustoiminnan pölypäästöjen kanssa tulevat varsinkin kuivalla säällä haittaamaan merkittävästi, jopa estämään, lammen ja läheisten kiinteistöjen ulkoalueiden virkistyskäytön, vaikka jo yksin melu riittäisi estämään käytön. Lupahakemuksessa ei ole esitetty hankkeen kaikkien yhtäaikaisesti ja varsinkin B-hankealueen osalta YVA-vaiheessa esitettyyn verrattuna huomattavasti nopeutetussa aikataulussa tapahtuvaksi suunniteltujen toimintojen todellista yhteistä pölyvaikutusta. Pöly- ja hiukkasseurantaa ei aiota tehdä lainkaan. Toiminta tuottaa terveydelle haitallisia leijuntaa ja hiukkasia sekä kyläalueelle että kyläläisten virkistysalueelle, joka kattaa koko Halujärven ja sen ranta-alueen, joka on alle 200 metrin hankealueesta. Fagerängin tallin ratsastusalueita on 200 metrin päässä hankealueesta. Pölyn kokonaisleijuntaa ja hengitettävien hiukkasten (PM10) seurantamittaukset ovat välttämättömiä koko kylän alueella sekä Fagerängin laitumilla. Suolan käyttöä pölynsidonnassa ei tule sallia. Ilmastovaikutukset ja liikenne Maa- ja kiviainestoiminnan tunnetusti suuret ympäristöhaitat aiheutuvat suurelta osin kuljetuksista: kasvihuonekaasupäästöt, hiukkaset, typpipäästöt, ruuhkat, liikenneturvallisuusongelmat. Ympäristönsuojelulain tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta. Hankkeen 0-vaihtoehtoa ei selvitetty, vaikka YVA-laki niin edellyttää. Ennen lupaharkintaa on hakijalta edellytettävä selvitys 0-vaihtoehdosta ja sen vaikutuksista kasvihuonekaasupäästöihin ja muihin ilmapäästöihin verrattuna hankkeen vaikutuksiin. Lupahakemuksessa esitetty hankkeen aiheuttama liikennemäärä on laskettu väärin. Määrä on paljon suurempi. Alueella tuotetaan sieltä louhittavasta kalliosta mursketta keskimäärin 1,1 milj. tonnia, enimmillään 2,2 milj. tonnia vuodessa, joka kuljetetaan pitkin pääkaupunkiseutua. Seudulta kul-

100 100(183) jetettaisiin louhetta murskattavaksi enimmillään 0,5 milj. tonnia vuodessa. Yhteensä mursketta tuotettaisiin siis maksimissaan 2,7 milj. tonnia. Louheen tuonnin ja murskeen poiskuljetuksen kuljetusmäärä merkitsee ilmoitetuilla massamäärillä ja kuljetustavoilla maksimissaan 180 ajoneuvokäyntiä vuorokaudessa. On kuitenkin oletettavaa, ettei kaikkea mursketta kuljeteta 40 tonnin rekoilla, vaan 20 tonnin autoilla, jolloin tuo ajoneuvomäärä kasvaa tästä jonkin verran. Maankaatopaikalle tuotaisiin lupahakemuksen mukaan enintään 1 miljoonaa kuutiota maamassoja vuodessa, mikä tarkoittaa 400 kertaa 10 kuution auton käyntiä/vrk. Lupahakemuksen mukaisilla vuorokautisilla enimmäismäärillä merkitsisivät kaikki louhe-, murske ja maa-aineskuljetukset yhteensä noin 600 ajoneuvokäyntiä/vrk. Tämä merkitsee Kulmakorventien ja Nupurintien liikennemääriin ajoneuvoa lisää, minkä lisäksi tulee alueen huolto- ja työmatkaliikenne. Ottaen huomioon näiden teiden ennestään suuret raskaan liikenteen määrät lisäys olisi kestämätöntä. Hankkeelle ei siksi tulisi antaa lupaa jo liikennemäärän teiden kapasiteettiin nähden liian suuren kasvun aiheuttaman liikenneturvallisuuden vaarantumisen ja tien varren asutukselle aiheutuvan liikenteen päästöjen kohtuuttoman lisääntymisen vuoksi. Ennen luparatkaisua on tehtävä uusi tarkastelu tiestön kokonaisliikennemääristä, ruuhkaistumisesta, liikenneturvallisuudesta ja liikenteen päästöistä oikeilla liikennemäärillä ottaen huomioon kaikki muutkin tämän tiestöä käyttöä lisäävät hankkeet. Luontovaikutukset, ekologinen käytävä, luonnonvarapalvelut Hanke sijoittuu luonnon ydinalueelle, joka on osa laajempaa viheralueiden ketjua, joka mahdollistaa eläinten siirtymisen Espoon keskuspuistosta Kirkkonummen metsiin. Halujärven itäpuolelta ja talli Fagerängin laidunten itä-pohjoispuolelta, Ämmässuon-Kulmakorven eteläpuolella sijaitseva metsäinen kaistale on ainoa jäljellä oleva metsäinen yhteys, joka yhdistää Espoon keskusmetsän Kirkkonummen metsiin. Turun moottoritien ja Espoonlahden pohjukan välillä ei ole enää muuta nämä alueet yhdistävää metsäistä käytävää. Siksi se on osoitettu myös 4. Uudenmaan vaihekaavassa maakunnallisesti tärkeänä ekologisena yhteytenä eli viherkäytävänä. Käytävä kuitenkin katkeaa hankkeen vuoksi. "Viherkäytäväksi" jäisi louhimon ja maankaatopaikan viertä kulkeva pitkä kapea käytävä, joka jatkuisi hevostalli Fagerängin laitumelle voimalinjan suoja-alueen 400 metrin puustottoman alueen ylittämisen jälkeen. Laidunaluetta ja voimalinjan aluetta ei voida osoittaa viherkäytäväksi, koska ne eivät toimi sellaisena metsälajistolle. Hankealueen vieressä, sen etelä/lounaispuolella on uhanalaisia luontotyyppejä runsasravinteista kosteaa sekä tuoretta purolehtoa. Lähelle tuleva pohjaveden pinnan alle menevä iso louhos muuttaa lehtoalueen kosteustilannetta, mikä vaarantaa koko uhanalaisen luontotyypin olemassaolon. Ympäristövastuulaissa määriteltyjä luonnonvarapalveluiden toimintaa ei saa vaarantaa. Luonnonvarapalvelulla tarkoitetaan luonnonvaran hyödyllistä vaikutusta toiselle luonnonvaralle tai ihmiselle. Ympäristövastuulain mukaisia luonnonvaroja ovat mm. luonnonsuojelulaissa tarkoitetut luontotyypit ja elinympäristöt sekä suojeltavat lajit esiintymis- lisääntymis- ja le-

101 101(183) vähdyspaikkoineen, vesilaissa tarkoitetut vesialueet ja pohjavesi (ympäristövastuulaki 4 ). Ympäristövastuulakia sovelletaan ympäristönsuojelulaissa (84 a ) tarkoitettuun merkittävään pilaantumiseen ja vesilaissa (14 luku 6 ) tarkoitettuun vesistön tai pohjaveden huomattavaan haitalliseen muutokseen. Vaikutukset paikkakunnan elinkeinotoimintaan Hanke haittaa merkittävästi lähiseudun elinkeinotoimintaa. Hanke ei vastaisi eläintenpitoon liittyvän lainsäädännön edellytyksiä (Eläinsuojelulaki 247/1996, Eläinsuojeluasetus 396/1996, Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta 588/2010). Fagerängin tilalla toimii ammattimainen ratsastustalli, jolla on laaja asiakaskunta. Tilalla asuu kaksi perhekuntaa, 40 hevosta ja muita kotieläimiä. Eläimille ja ihmisille käyttökelpoisen veden saanti on tilan toiminnalle välttämätöntä. Louhoksen ja hankkeen muun toiminnan vuoksi kaivovesien laatu heikkenee entisestään ja pohjaveden pinnan laskusta johtuen vedensaanti heikkenee tai voi jopa tyrehtyä. Myöskään melutaso ja varsinkin räjäytysten ja rikotuksen aiheuttama impulssimelu ei enää sallisi eläintenpitoa tilalla. Hevoset eivät siedä myöskään tärinää ja pölyä. Näin ollen hanke estäisi Fagerängin liiketoiminnan jatkamisen aiheuttamistaan vesiongelmista, melusta ja pölystä johtuen. Hankkeen hulevedet ohjattaisiin tilan läpi kulkevaan puroon, jonka vettä hevoset tapaavat juoda. Veden sisältämät haitalliset aineet olisivat terveysuhka hevosille. Halujärventien päässä toimii ammattimainen mehiläistarhaaja Hunajasakara, jonka mehiläistarha sijaitsee alle 800 metrin päässä hankealueesta. Mehiläisten medenkeruualue ulottuu kahden kilometrin päähän, joten hanke supistaa itse keruualuetta ja lisäksi hankkeen tuottama pöly leviää jäljelle jäävälle keruualueelle, ja todennäköisesti päätyy mehiläispesiin ja hunajaan. Asia olisi tullut selvittää lupahakemukseen. Rossitarhojen marjanviljelyalue sijaitsee hieman yli kilometrin päässä hankealueesta. Se saa kasteluvetensä Mankinjoesta, jonka veden laatuun hanke vaikuttaa. Maankaatopaikan lupahakemus - lisähuomioita Muistutuksen mukaan kyse on valtavastamaankaatopaikasta (6,9 milj. kuutiota), jonne hakemuksen mukaan sijoitettaisiin vain puhtaita maita. Muistutuksessa epäillään, miten lähtöpäässä tehtävä varmistus riittää takaamaan maa-ainesten puhtauden. Maanläjitys aloitettaisiin lähinnä Halujärvenä olevalla B-alueella, kun louhinta on edennyt lopulliseen tasoon ja edennyt siellä vähintään 200 metriä, jolloin louhinnan ja läjityksen väliin jää tarvittava etäisyys. Täyttö siirtyy Aalueelle, kun sillä ollaan louhittu 30 metrin tavoitesyvyydessä 200 metriä. Varastoon ei tilanpuutteenkaan vuoksi pystytä louhimaan kovin kauaa, joten louhinnan eteneminen riippuu kiviaineksen kysynnästä. Koska pääkaupunkiseudulla on saatavilla paljon kiviaineksia, voi Aalueella läjityksen aloitus lykkääntyy todella pitkälle. Aluksi poistettava maa-aines on tarkoitus käyttää ainakin B-alueella hankkeen aikaisena meluvallina. Hakijan tulee osoittaa kuvin meluvallin asema, korkeus ja kalte-

102 102(183) vuudet ja laskelmin vallin stabiliteetti. Oma laskelmamme osoittaa, ettei meluvalli mahdu sille osoitettuun paikkaan luvatun korkuisena, jos sen halutaan pysyvän pystyssä. Valliahan ei saa sijoittaa hankealueen ulkopuolelle. Tähän liittyen on syytä mainita, että hakemuksessa hankealueen kaakkoista, AT-alueen viereistä reunaa on lupahakemuksiin siirretty YVAvaiheessa esitettyä lähemmäs AT-aluetta. Halujärven asuinalueen ja virkistysalueen viereen tulisi 90 metriä korkea maankaatopaikka. Se perustettaisiin suoraan maantasoon louhittavan kallion päälle ja koostuisi pääasiassa kantamattomista maa-massoista (hakemuksen mukaan vain 20 % kiviainesta). Näillä lähtökohdilla todennäköisyys mäessä tapahtuville maanvyörymille olisi suuri ja riski kasvaisi ilmaston lämpenemisen aiheuttamien sateiden lisääntymisen vuoksi. Maankaatopaikka muodostaisi merkittävän turvallisuusriskin, joka voi konkretisoitua ikävästi erityisesti läheisen asutuksen ja virkistysalueen vuoksi. Maankaatopaikan viimeistelyssä puuvartisina kasveina käytettäisiin pelkästään männyntaimia, mikä ei ole rinteiden massojen sidonnan ja luonnon elosysteemien kehittymisen kannalta riittävä. Viimeistely metsityksineen aloitettaisiin vasta, kun koko alueen läjitys saavuttaisi lakitason, mikä tarkoittaa, että läjityskasa on vuosikausia alttiina ravinteiden, kiintoaineksen ja mahdollisten muiden ongelmallisten aineiden liukenemiselle sadevesiin ja pääsylle vesien mukana pinta- ja pohjavesiin. Louhinnan ja murskauksen lupahakemus - lisähuomioita Tiedoissa laitosalueen (hankealueen) kiinteistöistä kerrotaan, että kaikki kiinteistöt ovat talousmetsäkäytössä ja ettei niillä ole muuta toimintaa. Olisi varmaan tullut mainita, että hankealueen pohjoisin louhosalue sijaitsee jätetoiminnoille Ämmässuon asemakaavassa varatulla alueella ja Helsingin seudun ympäristöpalveluilla (HSY), joka vastaa seudun yhdyskuntajätehuollosta on varmaan suunnitelmia myös tuon alueen toiminnoille ja oikeus lunastaa alue kaavan mukaiseen käyttöön. Jos hankkeelle myönnettäisiin luvat, tulisi hulevesien puhdistusta varten velvoittaa toteuttamaan myös biosuodatin. Suodatin tulee toteuttaa siten, että se on toimintakunnossa hyvissä ajoin ennen louhinnan aloittamista. Toteuttamisajankohta on tärkeä, jotta suodattimelle ehtii kehittyä riittävän vahva kasvillisuus ja pieneliöstö. Biosuodatusrakenteen kasvi- ja lajityyppejä tulisi olla useampia, jotta biosuodatus on varmasti käynnissä koko ajan ja että on helposti todettavissa ph-arvojen nousu. Biosuodatusrakenteessa tulisi käyttää yhtä ainakin phpitoisuuteen reagoivaa indikaattorilajia. Lisäksi tulee varautua phpitoisuuden mittauksiin biosuodatusrakenteen kokoojakaivosta. Yleistä hankkeesta ja sen lupaehdoista Lupahakemusta ei tule käsitellä ennen kuin hakija on täydentänyt sitä olennaisilta osin (YSL 40 ). Hanke perustellaan väittäen, että hanketta tarvitaan nimenomaan pääkaupunkiseudun ja varsinkin Helsingin kiviainestarvetta ja maankaatopaikkatarvetta täyttämään. Yleinen etu vaatii mieles-

103 103(183) tämme toteuttamaan koko seudulla Helsingin maa-ainesmallia ja siihen suuntaan ollaan menossa joka tapauksessa kustannussäästöjen vuoksi. Jotta hankkeesta yleiselle edulle syntyvät haitat ja hyödyt tulisi selvitettyä vesilain lupaharkintaa koskevien määräysten mukaisesti (edellyttää intressivertailua), on ennen lupapäätöstä velvoitettava selvittämään lupahakemuksessa esitetyn toteutusvaihtoehdon ja 0-vaihtoehdon vertailu. Vesistöpäästöjen välttämiseksi kasvuston ja maan poistoa ei tule sallia toteutettavaksi aluksi koko hankealueelta, vaan vain niiltä osilta, joilla lähikuukausina louhitaan. Ympäristöluvan myöntämisen ehtojen toteutumisesta Ympäristönsuojelulain 49 mukaan ympäristöluvan myöntämisen ehtona on, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa (suluissa Esbogårdin hankkeen aiheuttamat haitat, jotka ovat ympäristöluvan myöntämisen esteenä): - terveyshaittaa (pölyä, melua ja räjäytysten aiheuttama kaivovesien pilaantuminen) - merkittävää seurausta tai sen vaaraa mm. luonnolle tai sen toiminnalle, ympäristön yleisen viihtyvyyden vähentymistä (melu ja pöly mm. Halujärvellä ja sen ympäristössä), vahinkoa tai - haittaa omaisuudelle tai sen käytölle (Talli Fagerängin toiminta loppuu, Halujärven lähistön loma- ja vakinaisten asuntojen ja piha-alueiden normaali käyttö estyy, muilla vakavasti heikkenee, kiinteistöjen myyntihinnat romahtavat koko alueella), muu näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta, - maaperän tai pohjaveden pilaantumista (esimerkiksi koko läjitettävä 90 metrin maankaatopaikka saatttaa pilaantua yhdestä ainoasta kuormasta, jossa on esim. arseenia kyllästetyn puun vähäisenkin käsittelyn jäljiltä, pohjaveden pilaantuminen mahdollista, kun läjitetään pohjaveden alle menevään louhokseen ja myös kun jätekeskuksen vieressä räjäytetään) - erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista (mm. katkaisee maakunnallisesti merkittävän ekologisen käytävän, pirstoo liito-oravan esiintymisalueen, saattaa kuivattaa viereisen erityisen lehtotyypin, pilaa Mankinjoen vesiä, mikä haittaa harvinaisten kalojen lisääntymistä, vaarantaa pohjavedestä suuren osan vedestään saavan ja mahdollisesti allikkolähteeksi luokiteltavan Halujärven ekosysteemin) - vedenhankinnan vaarantumista (erittäin todennäköistä mm. Talli Fagerängillä), yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista (esim. jos Halujärven vesimäärä vähenee siten, ettei järven virkistyskäyttö vaarantuu). Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 mukaan kiinteistöä ei saa käyttää siten, että lähistöllä asuvalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta esim. haitallisista aineista, pölystä, melusta, tai tärinästä ottaen huomioon:

104 104(183) - paikalliset olosuhteet (Halujärven tienoille on muutettu juuri sen tarjoaman luonnonrauhan, puhtaan luonnonympäristön ja mm. Halujärven ja metsien tarjoamien virkistysmahdollisuuksien vuoksi) - rasituksen muu tavanomaisuus (louhos- murskaus- ja läjitystoimintojen samanaikainen harjoittaminen muutaman sadan metrin päässä ei ole tavanomaista loma-asuntoalueella, hevostalleilla eikä alueen luonnonrauhaan hakeutuneille okt-asukkaillekaan) - rasituksen voimakkuus (melun, pölyn ja räjäytysten voimakkuus on varsinkin Halujärven ympäristössä tavanomaista louhoshankettakin suurempi, sillä B-alue pyritään toteuttamaan mahdollisimman nopeasti kaikkia toimintoja samanaikaisesti harjoittaen), - rasituksen kesto (kymmeniä vuosia), rasituksen syntymisen ajankohta (koko vuoden ympäri arkisin koko normaalin valveillaoloajan 7 21/22) ja - muut vastaavat seikat (haitat syntyvät myös alueellisesti laajalla alueella, ja kymmenien vuosien jälkeen jäljelle jää Halujärven viereen pitkään kaatopaikan näköisenä pysyvä maiseman pilaava korkea harju, josta tulevien suotovesien haitattomuutta kukaan ei pysty takaamaan ja talli Fagerängin alueen viereen ensin pitkään ylijäämämaita odottava louhos ja sen jälkeen vastaava kaatopaikkaharju). Kiinteistöjen arvot ja korvaukset Hanke laskee välittömästi kaikkien kuulo-, tärinä- ja pölyämisetäisyydellä olevien kiinteistöjen käyttö- ja myyntiarvoa käytännössä pysyvästi, koska hanke kestää vuosikymmeniä eikä nykyisin virkistäytymisen kannalta merkittävä hankealue palaa ennalleen senkään jälkeen, mistä johtuen lupapäätöksessä tulee yksilöidä haitat ja määrätä toiminnanharjoittajan korvaamaan ne kärsijöille. Toiminnanharjoittajalta on vaadittava riittävä vakuus, joka kattaa kaikki mahdollisesti syntyvät vahingot. Hankkeen räjäytysten aiheuttama tärinä voi vaurioittaa kiinteistöjen kaivoja ja jätevesikaivoja ja aiheuttaa kaivoveden pilaantumisen. Vesijohdon vetämisen kustannukset ovat euroa/metri. Jos johto vedetään lähimmästä mahdollisesta pisteestä, tulee pelkälle alueen runkolinjalle pituutta noin 5 km eli se yksin maksaisi 5 milj. euroa. Lisäksi tulisivat kiinteistöjen liitynnät johtoon. Hanke lopettaa Talli Fagerängin toiminnan. Lupapäätöksen yhteydessä on määrättävä korvaussumma, jolla tallin omistaja voi hankkia vastaavan tilan rakennuksineen yhtä lähellä Helsinkiä. Hanke aiheuttaa kohtuutonta melu ja pölyhaittaa lisäksi koko kyläalueen kiinteistöille ja asukkaille. Halujärven rannalla on kaksi ympärivuotisessa ja kuusi loma-asuntokäytössä olevaa kiinteistöä, joiden käyttö- ja myyntiarvo romahtaa 200 metrin päähän järven vastarannasta tulevan hankkeen myötä (ks. mm. kohdat melu, pöly, pintaja pohjavesi). Kiinteistöjä ei voi käyttää lepoon ja virkistykseen hankkeen toimintaaikoina (arkisin 7-22). Kukaan ei halua ostaa loma-asuntoa, joka tulee vuosikausia olemaan voimakkaan melun ja pölyn alueella ja senkin jälkeen maankaatopaikan läjittämisen aitiopaikalla hieman pienemmässä melussa

105 105(183) ja pölyssä. Koska kiinteistöjä ei voida käyttää eikä myydä niiden käyttötarkoitukseen, tulee lomakiinteistöjen omistajille määrätä lupapäätöksessä korvaussumma, joka vastaa kiinteistöjen käypää kauppahintaa ennen hankkeen tietoon tuloa. Espoossa ei ylipäätään ole montaa järvenrantatontilla olevaa loma-asuntoa eikä rakentamattomiakaan järvenrantatontteja. Niistä ei ole edes Maanmittauslaitoksen myyntihintatilastoja viime vuosilta, koska kauppoja ei ole tehty juuri lainkaan. Harvinaisuuden lisäksi lyhyt etäisyys Helsingin keskustaan nostaa näiden lomakiinteistöjen ja vakinaisen asumisen kiinteistöjen arvoa. Korvaussummaa varten tulee teettää hinta-arviointi kokeneilla kiinteistövälittäjillä. Hanke laskee välittömästi kaikkien muidenkin kuulo-, tärinä- ja pölyämisetäisyydellä olevien kiinteistöjen käyttö- ja myyntiarvoa käytännössä pysyvästi, koska hanke kestää vuosikymmeniä eikä nykyisin virkistäytymisen kannalta merkittävä hankealue palaa ennalleen senkään jälkeen. Käytännössä alueelle on muutettu juuri sen luonnonympäristön ja luonnonrauhan houkuttamina. Kiinteistön omistajille on määrättävä korvaus, joka mahdollistaa vastaavaan, mutta jatkossakin luonnonrauhalliseen ympäristöön vaihtamisen eli tappion, joka koituu siitä, että kiinteistön joutuu myymään alihintaan ja hankkimaan toisen normaalihintaan. Kyläläisillä on kiinteistön kauppakirjoihin merkitty oikeus Halujärveen, sen rantaan ja venepaikkaan. Kyläläiset ovat käyttäneet virkistykseen (mm. uinti, soutelu, kalastus, hiihtely, oleilu) lampea, sen rannalla olevaa yhteislaituria, yhteistä uimarantaa ja yhteisiä venepaikkoja. Kaikille kyläläisille on korvattava Halujärven ja sen lähiympäristön virkistyskäytön kohtuuton rajoittuminen lauantai-iltaan ja sunnuntaihin, järviveden väheneminen ja kaivoveden vähentyminen, vesilinnuston kaikkoaminen, järven kalakannan todennäköinen väheneminen tai jopa kuoleminen, marjastus- ja sienestysalueen pölyyntyminen/menetys ja näistä aiheutuvat virkistys-, kalastus-, marjastus-, sienestys-, metsästys- ja muiden ulkoilumahdollisuuksien menetys sekä vesi- ja muun luonnonympäristön yksipuolistuminen ja köyhtyminen. Melusta, tärinästä ja muusta vastaavasta häiriöstä aiheutuvasta häiriöstä seuraavasta edunmenetyksestä korvaamiseen on sovellettava ympäristövahinkolain 12 mukaan. Ympäristövahinkovakuutus Sellaisella yksityisoikeudellisella yhteisöllä, jonka harjoittamaan toimintaan liittyy olennainen ympäristövahingon vaara tai jonka toiminta yleisesti aiheuttaa haittaa ympäristölle, on oltava vakuutus tämän lain mukaan korvattavan vahingon varalta (Laki ympäristövahinkovakuutuksen ottamisesta 81/1998). Esbogårdin hankkeen toimintoihin liittyy olennainen ympäristövahingon vaara ja toiminta yleisesti aiheuttaa haittaa ympäristölle. Edellytämme, että Esbogård Ab velvoitetaan ottamaan vakuutus, joka korvaa kaikki hankkeesta aiheutuvat ympäristövahingot täysimittaisesti.

106 106(183) Lisäksi muistutuksessa on esitetty vesilupahakemukseen liittyvää vesilain mukaista intressivertailua ja sen perusteluja. II2 yhtyy Halujärven kyläläisten tekemään muistutukseen, jonka ensimmäinen allekirjoittaja on Erja Heino ja toteaa lisäksi vastustavansa jyrkästi louhoshanketta. Toteutuessaan hanke pilaa ihmisten elinkeinoja, asuinympäristöä, kaivoja, taloja ja terveyttä sekä vaarantaa eläinten elinympäristön ja vanhan kulttuuriympäristön. Luonto ja järvet pilaantuvat. JJ2 viittaa asukastiimin Espoon kaupungille maa-aineshakemuksesta tekemään huomautukseen. Huomautuksessa on lausuttu muun ohessa, että lupahakemuksessa on annettu puutteellista, virheellistä ja harhaan johtavaa tietoa mm. hankkeen tarpeellisuudesta, aikataulusta, vaikutuksesta maankäyttöön ja kaavoitukseen, pinta- ja pohjavesiin, maakunnallisesti tärkeään viherkäytävään sekä hankkeen melu- ja pölyvaikutuksista. Kaavoitus ja toiminnan kesto Högbergetin hankealueen luvan myöntäminen louhinta- ja maanvastaanottotoimintaan on: - maakuntakaavan vastaista ja vaarantaa maakuntakaavan toteutumisen, - edelleen osittain Ämmässuon asemakaavan vastainen ja saattaa edellyttää asemakaavamuutosta, - Espoon eteläosien yleiskaavan vastaista, sillä hankealue on kaavassa pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja osittain jätehuollon aluetta (EJ) ja - Espoon asemakaavasuunnitelmien vastainen, sillä se estää hankealueeseen rajautuvan, eteläpuolellesuunnitellun kyläalueen (AT) toteutumisen. Espoon ja ELY-keskuksen lausuntojen mukaan hanke on kaavoituksen vastainen ja vaikeuttaa maankäytön suunnittelua (lausunnoista poimitut kursivoituina lainausmerkeissä). Alun perin YVA-vaiheen alussa Esbogård ilmoitti hankkeen kestävän jopa 100 vuotta, sillä kiviaineksia louhittaisiin sitä mukaa, kun ostajia olisi ja maa-aineksia otettaisiin läjitettäväksi silloin, kun niitä tarjottaisiin. YVAselostuksen mukaan hankkeen kesto olisi vuotta. Nyt lupahakemuksessaan Esbogård ei anna edes arviota hankkeen kokonaiskestosta ja arviot ovat ristiriitaisia. Toisaalta kerrotaan, että louhinta ja läjitys etenevät tarpeen mukaan, mahdollisesti hitaastikin, ja tarve vaihtelee huomattavastikin eri vuosina. Toisaalta annetaan ymmärtää, että hanke etenee niin nopeasti, ettei se muodosta mitään estettä tai haittaa hankealueeseen rajoittuvan uuden asuinalueen rakentamista tai uuden radan asemanseudun toteutumista. Hakemuksessa ilmoitetaan myös töitä tehtävän keskimääräisellä tahdilla. Mikäli aluksi tehtäisiin vain B-osa-alueen louhintaa ja läjitystä, voitaisiin B-osan jätemäki saattaa loppuun 10 vuodessa. Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin nyt ja ainakin lähivuodet paljon ylitarjontaa kalliokiviaineksista, joten oletettavasti jo B-osan louhinta venyisi selvästi arvioitua pidemmäksi. Lisäksi B-alueen maisemointi edes joten kuten metsäiseksi

107 107(183) veisi kuitenkin vähintään vuotta. Hidas eteneminen on huomattavan todennäköistä. Hankealue sijaitsee suurimmalta osaltaan Espoon eteläosien lainvoimaisen yleiskaavan alueella. Alue on merkitty yleiskaavaan merkinnällä M (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Hakemuksessa annetaan ymmärtää, että hanke estää yleiskaavan mukaisen maa- ja metsätalouden tilapäisesti ja että perustettava valtava maankaatopaikka (täytemäki) olisi yleiskaavan pääkäyttötarkoituksen mukaista toimintaa (maa- ja metsätaloutta). Hankkeen mukaan maa-ainestoiminta on väliaikaista, koska toiminta toteutetaan osa-alueittain. Toisaalla hakemuksessa kuitenkin ilmoitetaan, että hankkeen A-, B- ja C-alueilla voidaan toteuttaa samanaikaisesti samoja ja eri toimintoja. Joka tapauksessa lienee selvää, että hankealueella on räjäytys-, louhinta-, rikotus-, seulonta-, maansiirto- ja läjitystoimintoja vuosikymmenten ajan, mikä ei ole väliaikaista. Hanke ei kuitenkaan toteuta voimassa olevan yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisen alueen käyttötarkoitusta. Kymmenien louhinta-, murskausja läjitysosien jälkeen tehtävän täyttömäen maisemoimisen ei voida katsoa tarkoittavan sitä, että alue on vain tilapäisesti poissa kaavamerkinnän mukaisesta käytöstä tai että se tämän jälkeenkään olisi kaavan mukaisessa käytössä. Kaavamääräyksen mukaan alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä sekä haja-asutusluonteisen rakentaminen. Laajamittainen ja pitkäaikainen louhostoiminta ei ole luonteeltaan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle tarkoitettua toimintaa, minkä lisäksi se toteutuessaan estää käytännössä voimassa olevan kaavan mukaisen rakennustoiminnan ja alueen virkistyskäytön hankealueen vieressä sijaitsevalla M-alueella. Hanke estäisi hankealueeseen rajautuvan vahvistetun yleiskaavan mukaisen AT-alueen toteuttamisen suunnitellun mukaisena. AT-alueelle voitaisiin suunnitelman mukaan sijoittaa sellaisia työ-ja liiketiloja, jotka eivät aiheuta ympäristöön häiriötä. Louhoshanke ei täytä kyläalueelle tarkoitetun toiminnan tunnuspiirteitä, minkä lisäksi se estää hankealueen vieressä sijaitsevan AT-alueen käytön kyläalueena huomattavan suurelta osin. Ko. alueen maanomistuksella ei myöskään tässä pitäisi olla merkitystä. Hanke estää Halujärven kyläalueen elinkelpoisuuden vahvistamisen. Kylään ei haluta muuttaa, vaan täältä halutaan muuttaa pois ja kiinteistöjen arvo laskee. Halujärven tienoon virkistysmerkitys kyläläisille ja Kauklahtelaisille poistuu. Läheisten hevostallien toimintaedellytykset kapenevat ja talli Fagerängin toiminta todennäköisesti loppuu kokonaan. Espoonkartanon alueesta tehty kaavaesitys ( Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy sekä Trafix Oy) ei missään muodoin tue Esbogård Ab maa-aineshanketta, sillä kaavaesityksessä alue on suunniteltu asutukseen ja virkistykseen. "Alueelle suunnitellun maa-ainestoiminnan ajoitus ja laajuus on myös sovitettava alueen muihin, yleis- ja maakuntakaavassa osoitettuihin käyttötarkoituksiin." Tällaista sovittamista ei esitetä hakemuksessa. Tällöin metsätalous ei jatkuisi seuraaviin vuosikymmeniin, maakunnallisesti tärkeää viherkäytävää ei jäisi lainkaan eikä suunniteltua asuinaluetta voisi rakentaa lähelle hankealuetta. Halujärven vanha asuinalue menettäisi virkistysalueen-

108 108(183) sa ja vetovoimansa ulkoilu- ja virkistysalueena sekä uinti- ja kalastuspaikkana. Myöskään suunniteltua Halujärven itärannan virkistysaluetta ei voisi toteuttaa melualueelle ja uusi Turun radan asemanseutu jouduttaisiin rakentamaan ainakin osittain melualueelle. "Hankealueelle esitetyt ratkaisut vaikeuttavat kehittämisalueen tulevan maankäytön suunnittelua Hankkeen toteuttaminen katkaisisi Espoon eteläosat ja Nuuksion yhdistävän ekologisen yhteyden." "Voimassa olevan maakuntakaavan perusteella Högbergetin ottaminen louhinta- ja maanvastaanottotoimintaan on maakuntakaavan vastaista ja vaarantaa maakuntakaavan toteutumisen." Hanke haittaa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavoitustyötä, maakuntakaavoitusta sekä uuden radan asemanseudun suunnittelua ja kehittämistä. Hanke katkaisee kokonaan Ämmässuon eteläpuoleisen itä-länsisuuntaisen viherkäytävän (Ekologiset yhteydet ja viheralueverkosto Espoossa, Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja 1/2014). Espoon lausunnossa 4. vaihemaakuntakaavasta edellytetään viherkäytävän merkitsemistä kaavaan Ämmässuon ja Halujärven välille. Halujärven ja talli Fagerängin laidunten itä-pohjoispuolelta ja Ämmässuon eteläpuolella sijaitseva ekologinen yhteys eli viherkäytävä on ainoa jäljellä oleva metsäinen yhteys, joka yhdistää Espoon keskuspuiston Kirkkonummen metsiin. Viherkäytäväksi jäisi louhimon ja maankaatopaikan viertä kulkeva pitkä kapea käytävä, joka lupahakemuksen mukaan jatkuisi hevostalli Fagerängin laitumelle voimalinjan suoja-alueen 400 metrin puustottoman alueen ylittämisen jälkeen. Laidunaluetta ja voimalinjan aluetta ei voida osoittaa viherkäytäväksi, koska ne eivät toimi sellaisena. Maa-ainehanke tuhoaisi myös asukkaiden virkistysreitin sekä poistaisi samalla Halujärventienoon asutukselta suoja-alueen, joka tarvitaan Ämmässuon ja Kulmakorven toimintojen haittojen estämiseen. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistalla kokoukseen on rakennus- ja toimenpidekiellon asettaminen isolle alueelle, joka kattaa myös osan Esbogårdin hankealuetta. Toimenpidekielto kattaisi hankkeen eteläisimmän B-alueen ja mahdollisesti myös eteläkärjen keskeisimmästä A-alueesta. Olisi tärkeää laajentaa toimenpidekieltoalue pohjoisemmaksi kesäkuussa 2016 voimassa olevan Ämmässuon asemakaavan alarajaan saakka, jotta arvokasta luontoa ei Ämmässuon ja kyläalueen väliseltä suojavyöhykkeeltä tuhottaisi. Toimenpidekielto antaa aikaa selvittää ja suunnitella kunnolla alueelle tarvittavan viherkäytävän ja ulkoilu- ja virkistysreitin toteuttamisen. Huomioitavaa on myös hankealueen välittömään läheisyyteen suunnitellun Histan-Forsbacken kaupunkiasutuksen asukkaiden virkistys- ja ulkoilualueet. Hankealueen alle jää ulkoilureitistö, joka nyt kiertää Espoonkartanolta Perrinkiin, Halujärven pohjoispuolelle ohittaen talli Fagerängin ja sieltä edelleen Loojärven rannan läheltä Niemen kartanon ja Urbergan kartanon kautta takaisin Espoonkartanolle. "Hankealueesta pienehkö osa sijoittuu osittain maakuntakaavan kiviainesmerkinnälle." Hakemuksessa ilmoitetaan, että hankkeen uuden vaihtoehdon mukaiset "toiminnot sijoittuvat kaakkoisinta osaa lukuun ottamatta

109 109(183) maakuntakaavan merkittäviä kiviainesvarantoja sijaitsevalle alueelle". Kartta osoittaa kuitenkin, että selvästi yli puolet louhosalueen pinta-alasta ei ole maakuntakaavan kiviainesvarantoja sisältävällä alueella. Vaikka alue olisi merkitty maakuntakaavassa tärkeäksi kiviainesalueeksi, se ei merkitse, että alueella automaattisesti voitaisiin ottaa kiviaineksia. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan "maakuntakaavassa osoitetaan yleispiirteisesti maaainesottamiseen soveltuvat alueet. Maa-ainesten ottamisluvan myöntämisen varsinaisia edellytyksistä säädetään kuitenkin maa-aineslaissa." Hakemuksessa on ilmoitettu, että arviointimenettelyn jälkeen laaditun uuden suunnitelman "kesto ja laajuus ovat YVA-selostuksessa esitettyjä hankevaihtoehtoja pienemmät." Tämä ei pidä paikkaansa, sillä hankkeen kokonaiskestoa ei ole edes määritelty vedoten siihen, että kiviaineksen kysyntä vaihtelee suurestikin. Kalliokiviaineksen ylitarjonnasta pääkaupunkiseudulla ei kerrota, mutta nykytilan mukaisen ylitarjonnan odotetaan jatkuvan pitkään, joten hankkeen kesto pitkittyy vastaavasti. Myös ylijäämämaiden läjitystilan tarve vähenee pääkaupunkiseudulla todennäköisesti viimeistään vuodessa muiden kuntien seuratessa Helsingin jo tarjolla olevaa esimerkkiä ylijäämämaiden ehkäisyssä ja hyödyntämisessä. Ylijäämämaiden syntymisen ehkäisyyn velvoittaa jätelaki. Itse louhinta kohdistuu hakemuksen mukaan aiemmin suunniteltua hiukan pienemmälle pinta-alalle kahdella kauempana pääosasta asutusta sijaitsevalla alueella, mutta koko toiminta-alue kattaa lähes yhtä suuren alueen kuin YVA-vaiheessa. Louhintaa suoritettaisiin uudessakin suunnitelmassa aivan yhtä lähellä Halujärveä ja Halujärven ympäristön asutusta. Louhittavasta alueesta on rajattu pois (tässä vaiheessa) lähinnä vain se osa, jonka louhinta edellyttäisi kalliin voimalinjan siirron sekä Ämmässuon suojaalueelle menevän osan. Lisäksi: "Maantäyttöä tehdään osittain myös varsinaisten louhosalueiden ulkopuolella" Täyttö tulee hakemuksen mukaan ulottumaan mm. kallion ruhjealueille, mitä pohjavesien suojelemiseksi ei missään tapauksessa tulisi tehdä. Hankealue sijaitsee länsiosaltaan Ämmässuon asemakaava-alueen jätteenkäsittelyalueella, mutta hankkeen suoja-alue ja meluvalli tulisivat ilmeisesti Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen suoja-alueelle. Suojaviheralueella sen luontainen puu- ja pensaskasvillisuus on pidettävä elinvoimaisena ja luonnonmukaisena. Hankkeen meluvalli tuhoisi suojaviheralueen luontaisen puu- ja pensaskasvillisuuden. Hanke olisi tältä osin voimassa olevan asemakaavan vastainen. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon mukaan Ämmässuon/Kulmakorven toiminnot tarvitsevat suoja-alueen Halujärven kyläalueeseen päin. Hanke tulisi juuri tuolle suoja-alueeksi tarvittavalle alueelle. ELY-keskuksen mukaan myös suunniteltu toiminta tarvitsee suojaviheralueen estämään haittojen leviämistä asutuksen suuntaan. Edes tuollaista suojaviheraluetta ei ole suunnitelmassa. Kaava on kunnan strategia maankäytöstä, joka vaikuttaa maan arvoon ja koko kunnan kehitysmahdollisuuksiin. Muutos estää osin alueelle tai sen ympäristöön suunniteltujen toimintojen toteutumisen. Käynnissä olevan pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön haasteita ovat mm. kaupunkiraken-

110 110(183) teen eheyttäminen, joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen turvaaminen alueella sekä nykyisten kyläalueiden tunnistaminen ja niiden elinkelpoisuuden vahvistaminen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen lausunnossa hankkeen YVA-ohjelmasta tuodaan esiin monet tärkeät asiat, alueet ja niitä koskevat suunnitelmat, jotka tulee ottaa huomioon tästä hankkeesta päätettäessä: Hanke on vahvistuneiden kaavojen vastainen. Hankealueen käyttö, suunnittelu ja maa-ainestoiminta tulisi selvittää ensin MRL:n mukaisessa kaavoitusprosessissa ja kytkeä Histan Forsbackan tulevaan rakentumiseen ja yleiskaavoitukseen siten, että mahdollinen maa-ainesten otto on kokonaisuuden, kestävän kehityksen ja paikallisten hankkeiden ja muiden vaikutusten kannalta perusteltua. Suojaetäisyydet Lupahakemuksessa ei ole selvitetty, onko louhinnan ja murskauksen sijoittamisessa otettu huomioon 300 metrin suojaetäisyys piha-alueisiin tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään (asetus 800/2010). Lisäksi ympäristöministeriön Maa-ainesten kestävä käyttö -ohjeessa (1/2009) suojaetäisyys kalliolouhokselle on metriä. Alueen A etäisyys hevostalli Fagerängin laitumeen on 200 m ja varsomislaitumeen 250 m. Noilla laitumilla harjoitetaan mm. ratsastusterapiaa ja pienten lasten ratsastusta. Laitumet kuuluvat siis häiriölle alttiisiin kohteisiin, joiden suojaetäisyys tulisi olla vähintään 300 metriä. Alueen B etäisyys Halujärveen on 200 metriä. Koska Halujärvi rantoineen on katsottava lähitienoon virkistysalueeksi, sillä sitä ja sen ympäristöä käytetään monipuolisesti ja ahkerasti virkistykseen, ei valtaosaa B-alueesta voitaisi käyttää louhintaan ja murskaukseen jo pelkästään tämän määräyksen vuoksi. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Hankkeen vaikutuksista pohjavesiin on todettu huomautuksessa, että pohjavesien mallinnusta ei edelleenkään ole tehty siten ja siinä laajuudessa kuin pitäisi. Käytetty mallinnus käyttää lähinnä Kulmakorven hankkeen aiemmin tehdyn pohjavesimallinnuksen tuloksia. Se ei kata lainkaan Halujärveä ympäristöineen, vaikka hankkeen yhteysviranomainen jo YVAohjelmalausunnossaan edellytti huolellista paneutumista hankealueen eteläosan tutkimiseen. Myös Espoon ympäristölautakunta edellytti YVAselostuksesta antamassaan lausunnossa, että pohjavesimallinnus tehtäisiin uudelleen ja että järven pohjan tiiviyttä, kallioperäominaisuuksia ja veden liikkumista siinä on selvitettävä tarkemmin. Näitä ei ole tehty. YVAmenettelyn yhteydessä hankittu lisätieto kolmen hankealueen keskiosiin sijoittuvan kairauspisteen vesimenekkikokeista on täysin riittämätön kalliopohjaveden luotettavien virtausmallien tekemiseksi nykytilalle ja louhinnan vaikutusten ajalle. Hankeen pohjavesimallinnuksen keskeinen puute on hankealueen ja sen ympäristön rikkonaisuuden vähäinen selvittäminen.

111 111(183) Rakoilu- ja heikkousvyöhykekartoituksen lisäksi on luvan hakemiseksi vaadittava geofysikaalisia luotauksia (reflektioseismiikkaa, maatutkaluotaus erityisesti kallioalueiden vaakarakorakenteiden selvittämiseksi) kallioperän rikkonaisuuskuvan saamiseksi. "Louhinta tulee vaikuttamaan Fagerängin hevostilan kaivojen vesipintoihin. Vaikutukset riippuvat ilmeisesti siitä, pääseekö Ämmässuon jätetäyttöalueelta pohjavesiä louhosalueelle. Pohjavesimallinnusraportissa todetaan, että ottoalue tulee todennäköisesti keräämään myös Ämmässuon jätekeskuksen alta kulkeutuvia pohjavesiä, mutta itse selostuksessa tästä ei ole mainintaa." Lupahakemuksessa ei tästä asiasta ole minkäänlaista lisäselvitystä. Ottoalueelle päätyy siis myös Ämmässuon jätekeskuksen alta kulkeutuvia pohjavesiä, ja niiden mukana myös Ämmässuolta vesiin kertyviä haitallisia aineita. Ottoalueelta ne pumpattaisiin Loojärveen laskevaan puroon. Yhteysviranomainen edellytti, että louhoksesta pois pumpattavat vesimäärät arvioidaan. "Mikäli vesiä joudutaan pumppaamaan yli 250 m3/d, vaatii hanke vesilain mukaisen luvan sekä myös siinä tapauksessa, että toiminnasta aiheutuu haittaa Fagerängin kiinteistön tai Halujärven ympäristön kiinteistöjen vedenhankintaan." Hakemuksessa ei ole esitetty pois pumpattavien hulevesien määrästä edes uutta arviota. Arvio tulee vaatia lupahakemukseen ja siinä tulee ottaa huomioon myös se, ettei pölynsidontaan sallita käytettävän suolaa, vaan pölyämistä hillittäisiin kaikilla toimintaalueilla vedellä. Pois pumpattavan vesimäärän lisäksi vesilupa on välttämätön myös siksi, että pohjavesien virtaussuunta on pohjoisesta etelään ja suunniteltu syvälouhosalue A on suoraan pohjoisessa Halujärven ympäristön kaivoista. Riskinä on, että Halujärven ja toiminta-alueen lähitienoon kaivojen vedenpinta laskee ja kaivoveden laatu kärsii. Lähteinen, ylängöllä sijaitseva Halujärvi on todettu erittäin herkäksi ympäristön muutoksille. Järveen ei ole lainkaan laskuojaa, mutta järvestä vesi laskee puroa pitkin. Lisäksi lähistön kiinteistöt käyttävät järvivettä puutarhan kasteluun aikoinaan vedetyillä vesijohdoilla. Järven lähteisyydestä todistaa se, että veden lämpötila on hyvin kerrostunutta ja pohjasta purkautuu lähteisen kylmää vettä. Järven lähteisyyttä ei ole selvitetty kunnolla. Se olisi tullut selvittää tähän käyttöön soveltuvalla tutkimuksella sekä vertaamalla järvestä ojan ja vesijohtojen kautta poistuvan veden määrää laskennallisesti määriteltyyn sadannan kautta saatavaan vesimäärään. Selostuksen mukaan Halujärveen suuntautuva pintavalunta pienenee määrällä, joka on 0,6 % järven tilavuudesta. Todellisuudessa louhos pienentää Halujärven valuma-alueen pinta-alaa noin 5 % ja tämä merkitsee vuositasolla vähintään 1,5 2 %:n järveen tulevan valunnan vähenemistä Halujärven tilavuudesta. Suunniteltu meluvalli tulee edelleen supistamaan valuntaa. Syvin louhos, 26 metriä Halujärven pohjaa alempana olisi noin 600 metrin päässä Halujärvestä ja menisi poikkileikkauskuvan mukaan 32 metriä ympäröivän maanpinnan alapuolelle. Järveltä saattaa olla vaakarakoilua louhoksen suuntaan. Räjäytykset saattavat vielä muuttaa rakoilua. Vaarana

112 112(183) on, että järven pinta laskee, vaikka hankkeessa toteutettaisiin vain keskimmäinen eli A-osa. Leikkauskuvien perusteella B-aluetta ei louhita ympäröivän maaston tasoon, kuten hakemuksessa väitetään, vaan 4 10 m sen alapuolelle, alimmillaan korkeuteen +43 m. Kalliopohjaveden pinnan korkeus on vaihdellut vuosina välillä 40,2 45,5 m, joten B-louhoskin menisi pohjaveden pinnan korkeuden alle. Hankkeen YVA-selostuksen arviosta vaikutuksista pintavesiin Uudenmaan ELY-keskus toteaa lausunnossaan:"... arviointiin sisältyy monia epävarmuustekijöitä. Laskeutusaltaiden ja ja biosuodatuksen puhdistustehot ovat arvioita, ja niiden todellisesta puhdistustehosta on vain vähän tutkittua tietoa. Etenkin liukoisten typpiyhdisteiden poistuminen näissä käsittelyissä lienee vähäistä kasvukauden ulkopuolella. Lisäksi muun muassa laskeutusaltaiden toimivuuteen vaikuttavat merkittävästi niiden huoltotoimenpiteet." Hakemuksen mukaan vesien ainoaksi puhdistusmenetelmäksi tulisi kuitenkin vain selkeytysaltaat, mitä ei ole pidettävä riittävänä keinona puhdistaa hankealueelta tulevia vesiä. Hakemuksen mukaan vedet ovat vain emäksisiä ja typpipitoisia ja rehevöitymistä aiheuttava louhoksen fosforikuorma on vähäinen. Se tulee hakemuksen mukaan aiheuttamaan Ämmässuonpuron rehevöitymistä, mutta ei Loojärveen (huonossa tilassa), johon Ämmässuonpuro laskee eikä Loojärven ainoaan laskuojaan Mankinjokeen. Mankinjoessa on meritaimenta (Uudenmaan maaseutuelinkeinopiiri ), joka on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Espoon ympäristölautakunta edellytti hankkeen YVA-ohjelmasta antamassaan lausunnossa, että louhinta- ja maantäyttöalueelta tulevien pintavesien puhdistus on suunniteltava siten, että taimenen elinolosuhteet Mankinjoessa eivät vaarannu. Lupahakemuksen mukaan vaikutukset Loojärveen ja Mankinjokeen jäisivät marginaalisiksi. Lisäksi tulee selvittää mahdolliset em. yhteisvaikutukset meriuposkuoriaiseen, jota on tavattu Espoonlahdessa eli Mankinjoen laskualueella. Sekin tulee selvittää, onko Mankinjoessa luonnonsuojelulailla ja EUdirektiivillä suojeltua suojeltua vuollejokisimpukkaa. Vuollejokisimpukan elinympäristön heikentäminen on kielletty. Yksittäisten jokiosuuksien suojelu ei riitä, sillä kaikki valuma-alueella tapahtuvat toimet vaikuttavat lajin elinympäristöön. ELY-keskus edellytti tarkkailtavaksi pohjaeläimistön tilaa Högbergetin hankkeen vaikutusalueella. Tästä ei ole edes suunnitelmaa. Halujärvellä otetun vesinäytteen perusteella on päätelty järven vedenlaatu tyypilliseksi vastaavanlaisille vesistöille. Pintavalunnan lisäksi järven pääteltiin saavan vettä "normaalina pohjavaluntana" pääosin järven itäpuolelle sijoittuvalta hiekkamoreenivaltaiselta alueelta. Hakemuksessa esitetään, että Högbergetin alue liitettäisiin ÄmmässuoKulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun siinä nyt käytettävien menetelmien mukaisesti. Yhteistarkkailussa seurataan pohja- ja pintavesien laa-

113 113(183) tua sekä täyttöjen sisäisten vesien ja viemäröitävien vesin laatua, mutta ei esimerkiksi ELY-keskuksen edellyttämää pohjaeläinten tilaa. Hakemuksessa ei esitetä tarkkailusuunnitelma, vaikka se on aivan olennainen osa lupahakemusta hankkeessa, joka tunnustetusti saattaa vaikuttaa radikaalisti mm. läheisen Halujärven veden määrään ja laatuun sekä siinä eläviin eliöihin sekä läheisen kyläalueen kaivovesien määrään ja laatuun. Räjäytysten auheuttamat pienetkin vauriot saattavat aiheuttaa sen, että Ämmässuon varastoihin sijoitettujen jätteiden haitta-aineet pääsevät pikkuhiljaa virtaamaan Loojärveen ja edelleen Espoonlahteen. Edellä mainituista syistä hanke edellyttää vesioikeudellisen luvan. Tärinä Tärinää koskeva muistutus on samansisältöinen kuin edellä Erja Heinon ja 160 muun Halujärven kyläläisen sekä Espoon ympäristöyhdistyksen muistutuksessa. Pöly ja hiukkaset Pöly- ja hiukkasseurantaa ei aiota tehdä lainkaan. Toiminta tuottaa terveydelle haitallista leijuntaa ja hiukkasia sekä kyläalueelle että kyläläisten virkistysalueelle. Fagerängin tallin ratsastusalueita on 200 metrin päässä hankealueesta. Pölyn kokonaisleijuntaa ja hengitettävien hiukkasten (PM10) seurantamittaukset ovat välttämättömiä. Suolan käyttöä pölynsidonnassa ei tule sallia. Melu Melumallinnukset on tehty virheellisesti ja antavat tarkoituksellisesti väärän kuvan hankkeen meluvaikutuksista. Jos mallinnus olisi tehty oikein, melutaso ylittäisi ohjearvot huomattavan laajalla alueella, mm. koko Halujärvellä ranta-alueineen ja hevostalli Fagerängin laitumilla ja piha-alueilla. Meluselvitys tulee tehdä uudelleen ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Tehty meluselvitys perustuu 9 14 metriä korkeiden vallien rakentamiseen Halujärven pohjoispuolelle, jotka laskisivat Rambolin edustajien mukaan melutason ohjetasolle. Näin korkeaa meluvallia pysty rakentamaan ao. paikkaan, koska se vaatisi leveyssuunnassa liian paljon tilaa. Halujärven lähin louhinta-alue (B) toteutetaankin aiottua matalampana, jolloin melun lähde on koko ajan korkealla ja melu leviää tehokkaasti lounaaseen järvelle ja sen ympäristön asuinkiinteistöille sekä luoteeseen siinä suunnassa sijaitsevan viiden kiinteistön ja talli Fagerängin suuntaan. Hakemuksen mukaan meluvallit olisivat ainoastaan 7 metriä korkeita. Lähinnä Halujärveä sijaitsevalla osalla meluvalli kohoaisi kuitenkin suurelta osin vain pari metriä louhittavan kalliopinnan alkutasoa korkeammalle. Näin ollen valli olisi yli 10 metriä matalampi kuin melumallinnuksessa käytetty. Meluvallia ei tehtäisi lainkaan A-alueen länsireunalle, vaikka siltä melu pääsee suoraan alavaa solaa pitkin viidelle asuinkiinteistölle ja Fageränghevostallille. Louhittava alueen ylätaso on + 60 metriä ja Fagerängin asuinrakennus +33 metriä meren pinnan yläpuolella, joten 7 metriä korkea me-

114 114(183) luvalli ei riittäisi estämään louhinnan melua kantautumasta asunnon pihapiiriin ennen kuin louhinta olisi huomattavan syvällä. Louhintakartan mukaan B-louhosalueen kaakkois- ja lounaispuolelle tehtäisiin meluvalli aivan hankealueen reunaan, mikä tarkoittaisi, ettei suunnitelmassa luvattua suojametsäkaistaa jätettäisi lainkaan lounaissuuntaan ja kaakkoon päinkin se olisi hyvin kapea. C-louhosalueen eteläreunan kapean meluvallin korkeutta ei edes ilmoiteta eikä alueen länsireunalle ei tehtäisi lainkaan suojakaistaa. Myös Ämmässuon jätekeskuksen toiminnot ja siellä työskentelevät on suojeltava melulta. Ympäröivää jätekeskuksen aluetta korkeammalla olevalla C-alueen osalla suojaus lienee erittäin vaikeasti toteutettavissa. Mikäli melutasoa ei saada C-alueella suojausta ja työmenetelmiä koskevilla tiukoilla ehdoilla riittävän matalaksi, ei alueelle tule työsuojelullisista syistä antaa louhintalupaa. Muistutuksessa viitataan valtioneuvoston asetuksen (800/2010) ja valtioneuvoston päätökseen melutason ohejravoista (933/1992), jonka mukaan taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla (kuten Halujärvellä ympäristöineen) melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db ja jonka mukaan mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db, jos meli on iskumaista tai kapeakasitaista. Murskauslaitosten, kauhakuormaajien ja rikottimien melu on ympäristöministerien melunmittausohjeen mukaan impulssimaista. Hankkeesta tehdyssä mallinnuksessa vain osa impulssimaisesta melusta on laskettu impulssimaiseksi. Halujärven ahkerimmin virkistykseen käytetty ranta-alue ulottuu koillisessa ja idässä yli 100 metrin päähän rantaviivasta. Kylän virkistysalueeksi katsottavalla Halujärvellä ja sen rannoilla impulssimainen melu ylittää valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisen ohjearvon. Louhintatoimintaa ei saa sijoittaa 300 metriä lähemmäs häiriölle alttiista kohteesta, kuten virkistysalueesta. Halujärven lähistön asuinkiinteistöillä on oikeus yhteiseen rantaan ja laituriin sekä venepaikkaan. Järveä käytetäänkin ahkerasti kylän yhteisenä virkistysalueena uimiseen, souteluun, kalastukseen, luisteluun ja hiihtämiseen. Lisäksi varsinkin järven itärantaa käytetään paljon marjastukseen ja sienestykseen. Lupahakemuksen tehneen Rambolin mukaan impulssimaisuutta ei yleensä havaita yli 300 metrin etäisyydellä. Hankkeen tavoitteet ja perustelut Muistutuksessa kyseenalaistetaan sekä kiviainestuotannon että maanläjityskapasiteetin tarve. Pääkaupunkiseudulla on tarjolla runsaasti kalliokiviainesta, sillä louhintoja joudutaan tekemään aluerakennuskohteissa ja mm. maanalaisen rakentamisen vuoksi, ja näiden alueiden kiviaines pyritään hyödyntämään lähellä. Muistutuksessa on lueteltu Espoon ylijäämämaiden sijoitusalueiden vastaanootokapasiteetteja, joten ainakaan lähivuosina ei läjitysalueen saa-

115 115(183) miseksi ole tarvetta ryhtyä tähän hankkeeseen. Lisäksi viitaataan Helsingin ohjelmaan ylijäämämaa-ainesten vähentämiseksi ja hyödyntämiseksi. Hankkeen vaikutukset muihin elinkeinoihin Muistutuksessa esitetty vaikutuksista muihin elinkeinoihin vastaa pääosin Erja Heinon ja Halujärven kyläläisten sekä Espoon ympäristöyhdistyksessä esittämää. Liäskis muistuttaja esittää, että jos Ab Esbogårdin maa-aineshanke ei toteudu, pystyy yhtiö harjoittamaan alueella nykyistä, alueen kaavoituksen sallimaa elinkeinoa eli maa- ja metsätaloutta sekä myymään alueelta myöhemmin kaavoituksella osoitettuja rakennustontteja. Lisäksi tonttien arvo on huomattavasti suurempi, jos läheisyydessä on virkistysalue ja viherkäytävä kuin jos siinä olisi louhosalueita ja maankaatopaikkoja. Muistuttajan mukaan Espoon ei kannata tuhota korvaamatonta lähiluontoaluetta ja seudullista viheryhteyttä sekä mainettaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävänä kaupunkina turhalla kallionlouhinnalla. Aloituslupa Aloituslupaa hankkeelle ei tule myöntää ilman lainvoimaista päätöstä. Maaaineshankkeen aloitusluvan myötä hakija voisi lupahakemuksen mukaisesti aluksi poistaa alueelta kaiken puuston ja muun kasvuston sekä maapeitteet. Jo tämä, louhinnasta puhumattakaan, muuttaisi peruuttamattomasti koko alueen maiseman ja luonnonolot. KK2 vaatii, että Esbogårdin hakemia ympäristölupia kallion louhinnalle, louheen murskaukselle ja maankaatopaikalle ja kallion louhinnan ja maankaatopaikan edellyttämää vesilupaa ei tule myöntää. Aloituslupaa tai valmistelulupaa ei tule myöntää millekään hankkeen osa-alueelle, sillä se tekisi muutoksenhaun mitättömäksi. Jos hankkeelle kuitenkin myönnetään vesilain mukainen lupa, tulee lupaehdoissa määrätä kaikki hankkeesta aiheutuvat edunmenetykset korvattavaksi. Jos mitään lupaa myönnetään, tulee toiminnanharjoittaja velvoittaa asettamaan riittävän suuri vakuus kaikkien hankkeesta syntyvien ympäristövahinkojen korjaamiseksi. Muistuttaja yhtyy Halujärven kyläläisten tekemään muistutukseen, jonka ensimmäinen allekirjoittaja on Erja Heino ja nostaa esiin lisäksi seuraavat asiat: 1) Hanke on alueella voimassa olevien maakuntakaavan, yleiskaavan ja asemakaavan vastainen ja haittaa merkittävällä tavalla kaavojen mukaista maankäyttöä. Hankkeelle ei voimassa olevien kaavojen perusteella voi myöntää lupaa. 2) Hanke on vahvasti ristiriidassa Espoo strategiassa esitettyjen ympäristötavoitteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

116 116(183) 3) Hakemus ja sitä edeltävä YVA- vaihe antaa räikeästi ristiriitaisia arvioita hankkeen kestosta ja toiminnan intensiteetistä. Kysymyksenä tämä on aivan keskeinen hankkeen ympäristövaikutuksia arvioitaessa. YVA-vaiheessa esitetyt aikataulu-arviot vaihtelivat 150 vuodesta vuoteen. Nyt haetaan vastaavankokoiselle hankkeelle maa-aineisten ottolupaa 10 vuodeksi ja samanaikaisesti ympäristölupaa louhinnalle ja maakaatopaikalle toistaiseksi voimassa olevina. Tämän hetkisen ylisuuren kiviainestarjonnan valossa on erittäin epätodennäköistä, että louhinta saadaan päätökseen 10 vuodessa. Vuosittaisen maksimitilanteen yhteisvaikutuksia ole arvioitu. 4) Useita YVA- lausunnossa edellytettyjä hankkeen kannalta keskeisiä lisäselvityksiä ei ole laadittu. Hankkeen YVA- selvitys oli monilta osin puutteellinen ja siinä esitetyt johtopäätökset selvityksiin nähden paikoin ristiriitaisia ja jopa harhaanjohtavia. Tämän totesi myös yhteysviranomainen, joka lausunnossaan edellytti tehtäväksi laajalti lisäselvityksiä. Näistä on vain osa tehty ja katsomme että laadituissa lisäselvityksissä edelleen on puutteita ja virheellisiä tulkintoja. Puuttuvia selvityksiä ovat muun ohessa: Vaikutukset pohja- ja pintavesiin sekä kalastoon - täydentävät kallioperätutkimukset, - uusi pohjavesimalli, jonka perusteella arvioidaan hankkeen vaikutus yksityiskaivoihin ja - pohjavesimallinnuksen tarkentaminen Halujärven ympäristössä. Melu-, tärinä- ia ilmanlaatuvaikutukset - Melu- ja pölyhaittoja tulee rajoittaa laitteistojen ja työkoneiden sijoittelulla, käytönrajoituksilla ja meluvallien avulla. Näistä tulee esittää selvitys ja suunnitelmat ympäristölupahakemuksessa. - YVA-vaiheen vaihtoehdoissa VE 2 ja VE 3 on sellaisia vaiheita, joissa melumallinnettu alue ei ole riittävän laaja ja arviointia tulee täydentää näiltä osin. - Suunnitelma, jolla lupaa nyt haetaan, edellyttää uusien melumallinnusten sekä pölymallinnusten tekemistä. Mallinnuksissa tulee ottaa huomioon muuttunut louhittava alue, muuttuneet ja aiemmasta suunnitelmasta madaltuneet meluvallit sekä louhinnan, murskauksen, rikotuksen ja liikenteen aiheuttama yhteisvaikutus maksimitilanteessa. Mahdollisessa luvassa tulee edellyttää meluvallien toteuttaminen ennen murskauksen ja louhinnan aloittamista. 0-vaihtoehdon vaikutuksia ei e ole selvitetty Muinaisjäännösinventoinnin täydennys ei tuo uutta tietoa esitettyihin kysymyksiin

117 117(183) - Maastossa ei ole tehty lisäselvityksiä eikä raportista edelleen mitenkään ilmene alueen korkea potentiaali esihistoriallisten muinaislöydösten osalta. - Selvitys ei tuo uutta tietoa siihen, onko esihistoriallisten jäännöksiä etsitty muutoin kuin parilla satunnaisella lapionpistolla ja yleispirteistä laserkeilausaineistoa hyödyntäen. 5) Hankealueelle ei ole esitetty toiminnan edellyttämää suojavyöhykettä. Alue rajautuu suoraan yleiskaavan kyläalueeseen (AT) sekä maa- ja metsätalousalueisiin (M). Toiminta estää alueiden kaavan mukaisen käytön 6) Ekologiset yhteydet ja alueen virkistysarvo Ekologisista yhteyksistä on laadittu erillinen selvitys, jossa maakuntakaavaehdotukseen merkitty ja ekologinen käytävä länteen on Halujärven länsipuolella esitetty teoreettisena kapeana AT-alueita kiertävänä ja peltoalueita sekä aidattuja laidunalueita ylittävänä yhteytenä. Reitin jatkumista pohjoiseen ei ole esitetty. Pohjoisessa yhteyden katkaisee peltoalueet ja aidatut laidunalueet. Tämä tarkoittaisi merkittävää heikennystä nyt säilyneeseen ja hyvin toimivaan yhteyteen, eikä muutosta siksi voi hyväksyä. Esitetty yhteys palvelisi jatkossa lähinnä vain teoreettisesti tarkoitustaan. 7) Liikenteen yhteisvaikutukset Liikenteen yhteisvaikutuksia ei riittävästi ole arvioitu YVA- vaiheessa eikä nyt lupavaiheessa. Lisäksi ovat YVA- vaiheen jälkeen muutetut suunnitelmat muuttaneet tilannetta merkittävästi. Ympäristölupahakemuksissa on eri toiminnoille esitetty liikenteen maksimi- ja keskimääräiset vuotuiset ajoneuvokäynnit, mutta esimerkiksi maanläjitykselle ei ole esitetty vuosittaista maksimimäärää. Laskettaessa yhteen louheen kuljetuksen, louheen vastaanoton ja maantäytön liikennemäärät saadaan keskimääräisessä tilanteessa ( ) 420 ajoneuvokäyntiä/vrk joka tarkoittaa 840 liikennöintiä/vrk louhokselle johtavilla teillä mm Nupurintiellä. Tästä luvusta puuttuu lisäksi muu huoltoajo ja esimerkiksi murskausprosessin pölyntorjunnassa käytettävä veden kuljetuksen aiheuttama liikenne. Maksimitilanteessa on liikennemäärä vähintään =600 ajoneuvokäyntiä/vrk, mikä tarkoittaa 1200 ajoa tiellä (luku perustuu louheen vastaanoton osalta keskimääräiseen arvoon, koska maksimia ei ole määritelty). YVA:ssa tai nyt esillä olevissa lupahakemuksissa ei ole tunnistettu maavallin päälle päivittäin ajavan, ja sen päällä varoitusääniä käyttäen peruuttavan rekka- ja kuormausliikenteen melu- ja pöly- ja maisemavaikutuksia. 8) Louhinnan ja murskauksen, rikotuksen ja räjäytysten yhteisvaikutukset Maa-ainesten ottosuunnitelmasta ( ) ei ilmene louhinnan ja murskauksen, rikotuksen ja räjäytysten yhteisvaikutuksia.

118 118(183) Ympäristölupahakemuksesta ilmenee, että murskaustoimintaa on tarkoitus harjoittaa 200 pvää/ vuosi. Keskimäärin murskaamista olisi h/a ja 17,5 h/vrk (aikaväli 7 22, ma pe). Murskaamisen kokonaismäärä h/a ei ole sovitettavissa esitettyyn aikaväliin 7 22 (15h/vrk)/200 pvää/vuosi. Esitetty keskimääräinen murskausaika on siis enemmän kuin aikarajat antavat myöten. Miten toimitaan silloin kuin murskausta on yli keskimääräisen määrän? Keskimääräistä tilannetta kuvaavista luvuista ilmenee, että: - - murskaaminen tulee olemaan tauotonta 17,5 h/pvä, tarvittaessa käytetään kahta murskauslaitosta samanaikaisesti tapahtuu poraamista, rikotusta ja kuormaamista, jokaista 7,5 h/pvä, räjäytyksiä keskimäärin 1 krt/arkipvä, laskelmasta puuttuu maanläjityksestä aiheutuvan liikenteen meluhaitat, maksimitilanteessa 420 ajoneuvokäyntiä/vrk (läjitys ja louhinta on tarkoitus tehdä yhtäaikaisesti), laskelmasta puuttuu myös muut huoltoliikenteen ja kasteluauton aiheuttamat melupäästöt ja melun kokonaisarvoa laskettaessa tulee lisäksi ottaa huomioon ympäristön muiden melulähteiden aiheuttamat päästöt. Lupahakemuksesta tai sen liitteistä ei ilmene näiden kaikkien melulähteiden yhteisvaikutuksia. YVA-vaiheessa tehdyn mallinnuksen lähtökohtatiedot eivät vastaa nyt esitetyn hankkeen laajuutta ja tulee siksi päivittää. Lupahakemuksesta tai sen liitteistä ei ilmene näiden kaikkien toimintojen yhteisvaikutukset ilmapölypäästöihin. YVA-vaiheessa tehty mallinnus ei päde uuteen tilanteeseen. 9) Vaikutukset vesistöön Hankealueelta on tarkoitus johtaa ylijäämävedet Loojärveen. Normaali sadannanlisäksi tuodaan alueelle vettä pölyhaittojen estämiseksi. Suunnitelmassa esitetään lisäksi käytettävän suolaa pölynsidonta-aineena. Loojärven tila Ämmässuon kaatopaikan ja muiden kuormitusten seurauksena on viimeisten 30 vuoden huonontunut ja järvi on nykytilassaan erittäin rehevä. Järvi on kuitenkin edelleen tärkeä luonnon, virkistyksen ja maiseman kannalta. Maisemaltaan kauniissa ja hyvin säilyneessä, kulttuuriympäristöjen reunustamassa järvessä uidaan, soudellaan ja kalastetaan, talviaikaan jäällä luistellaan ja hiihdetään. Järven rannalla kulkee myös yleiskaavan suunniteltu virkistysreitti. Loojärvi, toiselta nimeltään Isojärvi on eteläisen Espoon suurin järvi, johon Mankinjokea pitkin nousee mm uhanalainen meritaimen. Hanke tuo merkittävän lisäkuormituksen järveen, jonka sietoraja on jo ylittymäisillään.

119 119(183) Vaikutusten merkittävyyttä kuvaillaan YVA-selostuksessa järven huonosta tilasta johtuen vähäisiksi. Loojärvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta. Vesistön herkkyysluokittelun tulisi otsikon mukaan kertoa vesistön kyvystä sietää ihmistoiminnan muutoksia. YVA:ssa on kuitenkin tulkittu, että ihmistoiminnan seurauksena rehevöityneellä vesistöillä ei ole arvoa. Tämä päätelmä on virheellinen ja harhaanjohtava. Lupahakemuksessa ei ole esitetty toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi. Päinvastoin on nyt tuotu suolaus esiin uutena kuormituksen aiheuttajana. Voi olettaa, että prosessin nopeuttaminen alkuperäisestä 150 vuodesta 40 ja edelleen 10 vuoteen tuo merkittävästi enemmän päästöjä alueelle kuin YVA:ssa on käytetty lähtöarvoina. 10) Naapurikiinteistöihin kohdistuvat haitat Hankealueelle ei ole YVA-lausunnossa edellytetysti määritelty suojavyöhykettä, jotta toiminnasta aiheutuvat haitat eivät kohtuuttomasti haittaisi naapurikiinteistöjä. Hanke aiheuttaa kohtuutonta haittaa naapuri- ja lähiympäristön kiinteistöjen yleiskaavan mukaiselle ja myönnettyjen rakennuslupien mukaiselle maankäytölle. Kivilouhoksen häiriöalueelle sijoittuva asuinkiinteistö tai M-alueen mukainen metsäalue muuttuu käytännössä arvottomaksi Toiminta tuottaa terveydelle haitallisia leijuntaa ja hiukkasia sekä kyläalueelle että kyläläisten virkistysalueelle. Käytäntö on osoittanut monissa maamme louhoshankkeissa, että pölyn kulkeutumista ei voida estää. Suolan käyttöä pölynsidonnassa ei tule pohjaveden pilaantumisen riskillä sallia. Tätä terveyshaittatekijää ei näkemyksemme mukaan ole riittävällä vakavuudella tunnistettu YVA:ssa. Toiminnasta aiheutuvat terveys ja viihtyvyyshaitta kohdistuu nykyisen asutuksen lisäksi myös yleiskaavan vielä toteutumattomille AT-alueille sekä Espoonkartanon nyt kehitettäville uusille lähiseudun asuinalueille. Toiminta katkaisee lisäksi nykyisen ja tulevan asutuksen yhteydet virkistysalueille. Muistuttaja on pyytänyt ottamaan yllä esitetyt näkökohdat huomioon lupahakemusta käsiteltäessä. Lupia hankkeelle ei tule myöntää esitetyn hakemuksen pohjalta. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri vaatii ensisijaisesti, että Esbogård Aktiebolagin hakemia ympäristölupia kallion louhinnalle, louheen murskaukselle ja maankaatopaikalle ei tule antaa. Toissijaisesti, jos lupia annetaan, tulee soveltaa Espoon Kulmakorven maa-ainesluvalle antamia hulevesien hallinnan parhaita käytäntöjä.

120 120(183) Perustelut Kaavojen vastaisuus Oikeusvaikutteisessa maakuntakaavassa alue on pääosin valkoista aluetta. Louhinnan, murskauspalvelujen tarjonnan ja läjitysmäärän valtavuuden vuoksi hankkeen kaikkien lupahakemusten toiminnot olisivat kuitenkin maakuntatason toimintaa. Myös hankealueelle suuntautuva asuin- ja työpaikkarakentaminen tulisi ohjata taajamatoimintojen alueelle ja kyliin. Lisäksi hanke voi haitata maakunnallisesti merkittävän viheryhteyden toimintaa. Hankealueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, jossa alue on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi (M). Kaakossa ja etelässä hankkeen louhinta-alue ja myöhemmin maankaatopaikka-alue tulisivat kiinni kyläalueeseen (AT). Sen ja Halujärven väliin on osoitettu koko järven itärannan mittainen virkistysalue (200 m hankealueesta). Hanke ei olisi yleiskaavan pääkäyttötarkoitusten mukaista maankäyttöä. Kyse on vuosikymmeniä kestävästä toiminnasta. Alue olisi silloin poissa pääkäyttötarkoituksen mukaisesta maankäytöstä, joten louhinnan, murskauksen ja maanläjitystoiminnan ei voi katsoa olevan tilapäistä. Hakemusten mukaisella toiminnalla on vaikutusta laajemmin yleiskaavan mukaiselle maankäytölle. Hankkeen sijainti aiheuttaa merkittävää haittaa hankealuetta ympäröivien yleiskaavavarausten mukaiselle maankäytölle, kuten yleiskaavan AT-alueelle ja virkistysalueelle. Parhaillaan laaditaan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaa. Sitä varten asetettu rakennuskielto ja toimenpiderajoitus (2463/2016) on voimassa myös hankealueen kahdella eteläisemmällä ottoalueella (pohjoisin sijaitsee Ämmässuon asemakaava-alueella). Katsomme, että hankkeen aloittaminenkin, jossa louhintalupahakemuksen mukaan aluksi poistettaisiin koko alueelta kaikki kasvillisuus ja pintamaat kallioiden päältä, tuottaisi huomattavaa haittaa voimassa olevan yleiskaavan toteutumiselle sekä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan laatimiselle. Ekologiset yhteydet Espoon ympäristökeskuksen mukaan hankealue sijoittuu maakunnallisesti merkittävälle luonnon ydinalueelle sekä Espoon eteläosat ja Nuuksion yhdistävälle ekologiselle yhteydelle. "Ekologiset yhteydet ja viheralueverkosto Espoossa" -julkaisusta (Hirvensalo 2014) käy selville, että hankealue katkaisee metsäisen, suojaisassa metsäympäristössä liikkuvalle eliöstölle soveltuvan yhteyden käytännössä kokonaan. Tämä hankealueen läpi kaakosta luoteeseen kulkeva maakunnallisesti merkittävä viheryhteystarve, joka yhdistää Espoon keskuspuiston Kirkkonummen metsiin, on merkitty myös Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnokseen. Hakemuksessa osoitettu viheryhteys hankealueen eteläpuolitse ei ole riittävän leveä eikä metsäinen eikä siten toimisi metsäympäristössä liikkuvalle eliöstölle tarvittavana yhteytenä. Muuta korvaavaa metsäistä yhteyttä ei Espoonlahden ja

121 121(183) Nuuksion välillä ole. Hanke heikentäisi myös luonnon ydinaluetta pirstomalla sen erillisiin osiin. Yhteenveto lupien suhteesta kaavoihin Hankkeelle ei voida myöntää haettuja lupia, sillä kaikki hankkeen osat (louhinta, murskaus, maankaatopaikka ym.) vaikeuttavat eteläisen Espoon oikeusvaikutteisen yleiskaavan ja maakuntakaavan toteutumista sekä tulevan yleiskaavan laatimista. Hanke on muun muassa vesilain (3:5 ), maaja rakennuslain (32 ja 42 ), ympäristönsuojelulain (12 ) sekä maaaineslain (6 ) vastainen. Pohjavesi ja kaivot Louhinta tulisi ulottumaan keskimmäisellä louhinta-alueella jopa 33 metriä kalliopohjaveden pinnan alapuolelle. Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat runsaan 300 metrin etäisyydellä louhosalueesta läheisen hevostilan alueella. Hankealueella havaitun kallioperän heikkousvyöhykkeen alueella on myös Halujärven asukkaiden kaivoja. Heikkousvyöhykkeessä pohjaveden laatu- ja pinnankorkeusmuutokset ovat selvimpiä. Louhintatoiminnan yhteydessä syntyviä haitta-aineita voi myös päästä pohjaveteen ja pohjaveden pinnan lasku voi vaarantaa talousvesikaivojen antoisuutta eikä louhinta- ja murskaustoiminta veden laatua. Lisäksi on suuri riski, että räjäytykset vaurioittavat kalliorakenteita läheisellä Ämmässuon jätekeskuksen ja Kulmakorven riskialttiiden toimintojen alueella. Silloin pinta- ja pohjavesin voi päästä haitallisia aineita. Näitä riskejä ei ole tarkasteltu riittävästi. Kun kallioperä- ja pohjavesitutkimuksia ei ole toteutettu riittävän kattavasti, tulisi lupahakemuksen vaatia näiltä osin täydentämään mm. kallioperän seismisin mittauksin, joka paljastaisi myös paikalliset heikkousvyöhykkeet. Pintavedet Alueelta tulevat vedet virtaavat lähes kokonaisuudessaan Ämmässuon maantäyttöalueen ja kaatopaikan välistä lähtevää puroa (kaakkoinen avooja Ämmässuonpuro) pitkin Loojärveen ja edelleen Mankinjokea pitkin Espoonlahden Natura-alueelle. Hankkeen vaikutusalueen vesistön osat ja niiden kunto vesienhoitosuunnitelman mukaan: Loojärvi on jo nykytilassa kuormittunut ja rehevä. Se on Espoossa tutkituista 14 tärkeästä järvestä ainoa, jonka tila on huono. Järven kuormituksen sietokyky on huono ja siksi sen virkistyskäyttö on vähäistä. Hankkeen typpipäästöt ja kiintoainespäästöjen vaikutukset Loojärvelle olisivat todella raskaat: happiolosuhteet heikkenevät, järvi rehevöityy edelleen, sen eliöstö kuten kalakanta kärsii. Näin järven puhdistaminen hyvälle ekologiselle tasolle vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti estyy. Louhintojen vaikutuksesta laskuojaan tulisi hienojakoista kiintoainesta ja räjäytyksistä

122 122(183) aiheutuvaa typpikuormitusta. Myös murskaustoiminnasta päätyy vesiin kiintoaineita ja pölyä (paikalta louhittavan kaikkiaan 4,5 milj. kalliokuution lisäksi alueella murskattaisiin vuosittain enimmillään 0,5 milj. tonnia muualta tuotua louhetta). Myös maankaatopaikalle tuotavista 6,9 milj. kuutiosta pääasiassa kantamattomia maita, kuten savea, pääsee pinta- ja suotovesiin aineksia. Mankinjoki on meritaimenen lisääntymisjoki. Sen yläjuoksun tila on luokiteltu hyväksi, paitsi fysikaalis-kemiallinen tila välttäväksi ja alajuoksu tyydyttäväksi. Siellä on tavattu myös uhanalaiseksi luokiteltua vaellussiikaa ja valtakunnallisesti silmälläpidettävää vimpaa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B85:2007 mukaan myös Halujärveä ja siitä laskevaa puroa pidetään meritaimenen potentiaalisena lisääntymisalueena. Hankkeen pitkäaikaisuus ja sen aikaiset päästöt voivat vaikuttavaa vaelluskalojen nousuun jokeen. Halujärvi on lampi, joka saattaa olla allikkolähde, koska se saa suuren osan vedestään pohjavedestä. Sen ekologista tilaa ei luokiteltu vesienhoitosuunnitelmassa. Lampi on erittäin vilkkaassa virkistyskäytössä. Louhinta kuitenkin pienentää matalan lammen valuma-aluetta noin 10 %, millä voidaan katsoa olevan vaikutuksia lammen veden laatuun. Pienen valumaalueensa ja mataluutensa (enintään 2,4 m) takia Halujärvi on herkkä tilan huononemiselle. Espoonlahden pohjukka, johon Mankinjoki laskee, on Natura-aluetta. Sen ekologinen tila on välttävä. Lahdella elää mm. uhanalainen meriuposkuoriainen. Hulevedet Mikäli ympäristölupa toiminnalle myönnetään, tulee vesistöihin kohdistuvan haitan olla mahdollisimman vähäinen. Hulevesien hallintarakennelmat tulee rakentaa jo ennen louhinnan aloittamista, jotta myös työmaanaikaiset hulevedet käsitellä hallitusti. Tässä voi käyttää mallina Espoon Kulmakorvelle myöntämää maa-aineslupaa ja sen hyviä käytäntöjä. Yhteenveto lupien suhteesta vesistöihin Hankkeet voivat aiheuttaa pohja- ja pintavesien pilaantumista, mikä on vesilain ja ympäristönsuojelulain vastaista. Hanke voi vaikuttaa myös vesienhoitosuunnitelman ja vesipuitedirektiivin hyvän ekologisen tilan tavoitteen saavuttamiseen. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) on lausunut aiemmin hankkeen YVA-arviointiohjelmasta ja YVAarviointiselostuksesta sekä maa-ainesluvasta ja uudistaa aiemmat lausumansa koskien kaikkia nyt vireillä olevia lupahakemuksia.

123 123(183) Muistuttajan näkemyksen mukaan hankkeeseen liittyy jäljempänä kuvattuja riskejä, joiden vuoksi koko hankeen toteuttamisesta tulee tässä vaiheessa luopua. Jos hanke kuitenkin toteutetaan, tulee lupapäätöksissä huomioida alla mainitut seikat, joilla vähennetään ympäristölle sekä Ammässuon jätteenkäsittelykeskuksen työntekijöille, laitteille ja rakenteille aiheutuvia haittoja. Melu, tärinä ja pöly Ympäristölupahakemuksessa viitataan YVA-selostuksen yhteydessä tehtyyn melumallinnukseen. YVA-selostusvaiheessa ei ollut käytettävissä HSY:n Ammässuon jätteenkäsittelykeskuksen melumallinnuksen tietoja, jotka ovat valmistuneet vuonna HSY on saanut Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen koskien Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämää louhinnan ja murskauksen ympäristölupaa. Päätöksessään Vaasan hallinto-oikeus katsoi, että ympäristölupahakemuksessa olisi tullut tarkastella HSY:n toimintojen melun lisäksi myös muiden alueen toimintojen melua ja näiden yhteisvaikutusta. Ottaen huomioon YVA-arvioinnin jälkeen muuttunut louhintasuunnitelma, HSY:n melumallinnus ja Vaasan hallinto-oikeuden päätös HSY katsoo, että hakemuksen meluselvitys on päivitettävä ennen luvan myöntämistä. Osa-alue C sijaitsee HSY:n vesiaseman, tasausaltaiden ja kaasuvoimalan välittömässä läheisyydessä. Louhintatärinät eivät missään tilanteessa saa vaarantaa HSY:n rakenteita ja laitteita. HSY edellyttää tämän huomioimista räjäytyssuunnitelmissa sekä ympäristöluvassa määrättävää riittävää tärinämittausta. Louhinta- ja murskaus osa-alueella C aiheuttavat pölypäästöä HSY:n toiminta-alueelle. Erityisesti kaasuvoimalan ilmanotto ja suodattimet ovat herkkiä. Lisäksi pölypäästöt lisäävät laskuojaan, tasausaltaisiin ja viemäriverkkoon tulevaa hienoainesta. Pölyntorjunta ei ole mahdollista vettä käyttäen pakkasella. Pölyhaittojen estäminen tulee huomioida ympäristölupamääräyksissä. Liikenne Toiminta-alueen liikenne ohjataan hankealueelta pohjoiseen Kulmakorventielle Kalliosuon täyttömäen länsipuolelle rakennettavaa tieyhteyttä pitkin. Tieyhteys kulkee aivan HSY:n nykyisten ja suunniteltujen toimintojen vieressä. Keskimääräisellä vuosituotannolla (1,1 Mt) louhinta ja murskaustoiminnasta aiheutuu keskimäärin noin 110 täysperävaunullista (40 t) ajoneuvokäyntiä/vrk. Maksimituotannolla 2,2 milj.t/a kuljetusmäärä kaksinkertaistuu.

124 124(183) Kuljetukset aiheuttavat pahimmillaan pölypäästöä, josta on haittaa työterveydelle ja laitosten suodattimille. Tien pölynpoistosta tulee huolehtia säännöllisesti ja kuormien pölyäminen tulee estää. Suolaa ei kuitenkaan tule käyttää pölyn sidonnassa eikä liukkauden estossa, sillä kloridi on vesitarkkailussa kaatopaikkatoimintoja indikoiva parametri ja sen käyttö näkyy pinta- ja pohjavesitarkkailussa. Tieyhteyden rakentamisessa tulee huomioida myös Caruna Oy:n suunnitteilla oleva voimajohtoyhteys (110 kv) Ämmässuon sähköasemalta Kolmirantaan ja edelleen Kirkkonummen suuntaan. Ammässuon asemakaavaalueen itäpuolisella reunalla voimajohto sijoitettaisiin kaavamerkinnällä ET olevan alueen itärajauksen tuntumaan, maankaatopaikan viereen eli juuri samalle alueelle kuin suunniteltu tieyhteys. Johtorakenteena olisi kahden virtapiirin T-pylväsrakenne. Vesien hallinta ja tarkkailu Louhinnasta ja murskauksesta tulee hienojakoista kiintoainesta sekä räjäytyksistä aiheutuvaa typpikuormitusta. Typpikuormituksen lisääntyminen aiheuttaa alapuolisessa vesistössä rehevöitymistä. HSY:n toiminta-alueen pinta-ja pohjavesiä laskee hankealueen suuntaan. Hankealueen typpikuormituksen, kuten minkä tahansa yhteistarkkailun vesistöseurannassa analysoitavan parametrin, kasvaminen aiheuttaa perusteellisen syiden etsinnän. HSY katsoo, että vesien hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hulevesien hallintarakenteet, kuten laskeutusaltaat, tulee rakentaa jo ennen louhinnan aloittamista. Räjäytystyöt on mitoitettava ja räjähdysaineet mitoitettava siten, että räjäytyksistä tuleva typpikuorma vesistöön jää mahdollisimman pieneksi. Lupapäätöksessä tulee edellyttää toiminnan vesitarkkailujen liittämistä osaksi Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua. Vesien yhteistarkkailu tulee aloittaa ennen toiminnan käynnistymistä. Tarkkailtavien parametrien joukossa tulee olla myös jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja kuvaavia parametreja. Osa-alue C Osa-alueen C osalta HSY uudistaa lausumansa. HSY korostaa, että jätteenkäsittelyalueeksi kaavoitetun alueen (EJ/VR) käyttö kaavan mukaiseen tarkoitukseen ei sisälly HSY:n lähivuosien suunnitelmiin. Alue on kuitenkin tärkeä pääkaupunkiseudun jätehuollon järjestämiselle pitkällä aikavälillä. HSY pitää tärkeänä, että alueen tuleva käyttö ja sen suunnittelu on yhden toimijan vastuulla ja toteutettavissa. Sen takia HSY:n tavoitteena onkin ensisijaisesti sopimusteitse saada omistusoikeus kaavojen mukaan kuntayhtymän tarpeisiin kaavoitettuihin alueisiin. Tämä olisi HSY:n käsityksen mukaan paras ratkaisu alueen kehittämisen (EJ/VR alueen käyttöönoton ajoitus) sekä suojaviheralueen (EV/VR/ky) kaavanmukaisen hoidon näkökulmasta.

125 125(183) HSY:n käsityksen mukaan tämä olisi hyvä ratkaisu myös maanomistajalle, sillä nykyisellään kaavamääräyksien johdosta maanomistaja ei voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen suojaviheraluetta ja myös EJ/VR-alueeseen liittyy käytön rajoituksia. Kaavamääräyksen mukaan alue on varattu nimenomaan yhdyskuntajätteen käsittelyyn. Lisäksi kaavamerkintä EJ/VR edellyttää, että alue on jätteenkäsittelyn päätyttyä kunnostettava retkeily-ja ulkoilualueeksi. Maankäyttö-ja rakennuslain 96 :n mukaan kuntayhtymällä on oikeus lunastaa alue, joka asemakaavassa on tarkoitettu kuntayhtymän tarpeisiin. Mikäli alueen omistuksesta tai käytöstä ei päästä sopimukseen maanomistajan kanssa, harkitsee HSY maankäyttöja rakennuslain mukaisen lunastusoikeuden käyttämistä. Ilmastonmuutoksen hillintä ja kiertotalouden edistäminen Pitkäaikainen, suurimittakaavainen louhinta ja murskaus kuljetuksineen aiheuttavat merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Yrityksen tulisi omissa luparatkaisuissaan selvittää hiilidioksidipäästöjen määrä ja niiden välttämisen mahdollisuudet. Hanke ei edistä EU:n eikä Suomen kiertotaloustavoitteita. Neitseellisten maa-ainesten louhinta pitäisi kiertotalouden näkökulmasta minimoida ja korvata sen käyttö mahdollisuuksien mukaan kierrätys- ja uusiomaaaineksella. Tällöin myös tarve maa-ainesten loppusijoitukselle vähenee. Mm. pääkaupunkiseudun kaivumaa-ja kiviaineshuollon katsauksessa sanotaan, että kierrätysalueita tulee hankkia lisää ja toimintaa tehostettava entisestään, jolla varmistetaan kaivumaiden korkeampi hyötykäyttö- ja jalostusaste. Jätepohjaisten uusiomateriaalien hyödyntämistä, välivarastointia ja tuotteistamista tulee edesauttaa kierrätyksen tehostamiseksi. (Katsaus pääkaupunkiseudun kaivumaa- ja kiviaineshuoltoon ) Neitseellisen maa-ainesten kysynnän laskua tulevaisuudessa tukee myös se, että rakentamisen kaivamattomat menetelmät yleistyvät. HSY:n toimesta, yhteistyössä kaupunkien kanssa, on käynnistymässä kaivuumaiden parempaan tiedonhallintaan ja ennakoitavuuteen liittyvä hanke. Siinä selvitetään seudullisten kaivuumaiden kokonaistilanne, eli jo nyt työmaalla toiselle kierrätettävien, välivarastoitavien sekä loppusijoitettavien kaivuumaiden nykytila seudulla. Seudullisena tavoitteena on tehostaa maa-aineksen kierrätystä ja hyödyntämistä ja siten vähentää merkittävästi kaivuumaiden loppusijoitustarvetta. Siten näin suurimittakaavaisen, uuden loppusijoituspaikan kokonaisedullisuus tulisi harkita tarkoin. Tulisi selvittää seudullisen massatalouden näkökulmasta, mikä on kohteen avaamisen optimaalinen aikataulu tai olisiko se jopa vältettävissä tehokkaammalla massojen hyödyntämisellä. Helsingissä on jo nyt osoitettavissa, että maamassojen parempi koordinaatio tuottaa selkeästi vähemmän kaivuumaita loppusijoitukseen (PP-esitys: Uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa, kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen ).

126 126(183) Aloittamislupa HSY katsoo, ettei louhinnalle ja murskaukselle tule antaa aloittamislupaa ennen kuin ympäristölupa on lainvoimainen. Toiminnan aloittamisen jälkeen ympäristöä ei enää voida saattaa ennalleen. Espoonkartanon omakotiyhdistys ry on lausunut, että hankkeilla on yhteisiä ja limittäisiä vaikutuksia. Tämän vuoksi tässä muistutuksessa esitetyt asiat koskevat kaikkia kolmea lupaa. Ympäristölupia kallion louhinnalle, louheen murskaukselle ja maankaatopaikalle sekä kallion louhinnan ja maankaatopaikan edellyttämää vesilupaa ei tule myöntää Esbogård Ab:n hakemusten pohjalta. Aloituslupaa tai valmistelulupaa hankkeelle ei tule myöntää millekään hankkeen osa-alueelle. Mahdollisissa lupaehdoissa tulee määrätä kaikki hankkeesta aiheutuvat edunmenetykset täysimääräisesti korvattavaksi, jos lupa kuitenkin myönnettäisiin. Toiminnanharjoittaja tulee velvoittaa asettamaan samassa yhteydessä riittävän suuri vakuus kattamaan kaikki hankkeesta mahdollisesti syntyvien vahinkojen korvaukset. Hanke on yleiskaavan ja maakuntakaavan vastainen, sillä se estää edellä mainituissa kaavoissa osoitettujen lähialueiden käyttötarkoitusten toteutumisen. Lisäksi se haittaa tulevaa kaavoitusta ja yhdyskuntasuunnittelua. Hanke, joka perustuu kohdealueen kasvillisuuden poistamiseen, sijoittuu maakuntakaavaehdotuksen viheryhteyskäytävän päälle. Louhinta pohjavesitason alapuolella, räjäytyksien mahdollisesti aiheuttama kallionrakoilu, pohjavesien virtaussuuntien muutokset ja läjitettävien maamassojen epäpuhtaudet aiheuttavat todennäköisesti haitallisia yhteisvaikutuksia luonnonvesille ja kaivoille. Hanke uhkaa hankkeen alapuolisten pintavesien laatua ja heikentää mm. meritaimenen ja vaellussiian lisääntymistä ja estää huonokuntoisen Loojärven toipumista. Melun ja tärinän vaikutukset on selvitetty puutteellisesti. Hankkeen melu ylittäisi virkistysalueilla ja loma-asutuksessa ohjearvot. Toiminta aiheuttaisi alueelle pölyhaittoja. Vesiluvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa on arvioitava hankkeen hyötyjä ja menetyksiä yleiselle ja yksityiselle edulle. Hakemus antaa väärän kuvan hankkeen yleisistä ja yksityisistä hyödyistä ja menetyksistä. Hankkeesta aiheutuisi merkittäviä menetyksiä niin yksityisten toimijoiden (mm. viereisen hevostallin) kuin asukkaiden eduille. Hanke laskee välittömästi kaikkien kuulo-, tärinä- ja pölyämisetäisyydellä olevien kiinteistöjen käyttö- ja myyntiarvoa pysyvästi, koska hanke kestää vuosikymmeniä.

127 127(183) Lupapäätöksessä tulee yksilöidä muille kiinteistönomistajille syntyvien vahinkojen ja haittojen arviointitapa. Mahdollisen lupapäätöksen yhteydessä on vaadittava toiminnanharjoittajaa asettamaan riittävä vakuus, jolla voidaan kattaa kaikki hankkeen seurauksena syntyvät vahingot muille kiinteistönomistajille. LL2 on lausunut, että Esbogårdin hakemia ympäristölupia kallion louhinnalle, louheen murskaukselle ja maankaatopaikalle ja kallion louhinnan ja maankaatopaikan edellyttämää vesilupaa ei tule myöntää. Aloituslupaa tai valmistelulupaa ei tule myöntää millekään hankkeen osa-alueelle, sillä se tekisi muutoksenhaun mitättömäksi. Jos hankkeelle kuitenkin myönnetään vesilain mukainen lupa, tulee lupaehdoissa määrätä kaikki hankkeesta aiheutuvat edunmenetykset korvattaviksi. Jos mitään lupaa myönnetään, tulee toiminnanharjoittaja velvoittaa asettamaan riittävän suuri vakuus kaikkien hankkeesta syntyvien ympäristövahinkojen korjaamiseksi. Hankkeelle ei ole perusteita, sillä kalliokiviaineksesta on jopa ylitarjontaa ja ylijäämämaiden määrä seudulla vähenee. Hanke on yleiskaavan ja maakuntakaavan vastainen, sillä se estää kaavoissa osoitettujen alueen käyttötarkoitusten toteutumisen. Lisäksi se haittaa tulevaa kaavoitusta ja yhdyskuntasuunnittelua. Hanke, joka poistaisi kohdealueeltaan kaiken kasvillisuuden, sijoittuu maakuntakaavaehdotuksen viheryhteystarpeen päälle. Fagerängin verkkoaidalla aidatut laitumet ohjaavat myös eläimet tilan pohjoispuolitse. Louhinta pohjaveden pinnan alapuolella, räjäytyksien mahdollisesti aiheuttamat kallionrakoilu, pohjavesien virtaussuuntien muutokset, alueen nykyiset pohjavesiriskit (Ämmässuon ja Kulmakorven riskialttiit toiminnat) ja läjitettävien maamassojen epäpuhtaudet aiheuttaisivat toistaiseksi tutkimattomia yhteisvaikutuksia, jotka todennäköisesti pilaisivat luonnonvesiä ja kaivoja. Pohjavesiselvitys on tehty puutteellisesti. Hankkeella olisi merkittävästi heikentävä vaikutus pohjavedestä suuren osan vedestään saavan matalan Halujärven veden laatuun. Hanke uhkaa myös hankkeen alapuolisten pintavesien laatua ja heikentää mm. meritaimenen ja vaellussiian lisääntymistä ja estää huonokuntoisen Loojärven toipumista. Myös melun ja tärinän vaikutukset on selvitetty puutteellisesti. Hankkeen melu ylittäisi virkistysalueilla ja loma-asutuksessa ohjearvot. Fagerängin suuntaan ei ole lainkaan meluvalleja eikä ole myöskään tutkittu Kalliosuon täyttömäestä johtuvaa melun heijastusvaikutusta. Osa-alue A on suoraan tilan ja täyttömäen välissä. Toiminta aiheuttaisi myös pölyhaittoja, joita ei ole edes aikomusta mittaamalla seurata. Vesiluvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa viranomaisen on lain mukaan arvioitava hyötyjä ja menetyksiä yleiselle ja yksityiselle edulle. Hakemus antaa väärän kuvan hankkeen yleisistä hyödyistä ja menetyksistä. Todellisuudessa hankkeesta aiheutuu merkittäviä menetyksiä niin yleiselle

128 128(183) kuin muiden yksityisten toimijoiden (mm. meidän hevostallille) ja asukkaiden eduille. hanke laskee välittömästi kaikkien kuulo-, tärinä- ja pölyämisetäisyydellä olevien kiinteistöjen käyttö- ja myyntiarvoa käytännössä pysyvästi, koska hanke kestää vuosikymmeniä eikä nykyisin virkistäytymisen kannalta merkittävä hankealue palaa ennalleen senkään jälkeen. Lupapäätöksessä tulee yksilöidä haitat ja määrätä toiminnanharjoittaja korvaamaan ne kärsijöille. Toiminnanharjoittajalta on vaadittava riittävä vakuus, joka kattaa kaikki mahdollisesti syntyvät vahingot. Hanke lopettaa talli Fagerängin toiminnan. Lupapäätöksen yhteydessä on määrättävä korvaussumma, jolla tallin omistaja voi hankkia vastaavan tilan rakennuksineen yhtä läheltä Helsinkiä (arvio n. 1,2 milj. euroa). Vesilupa Alueen kallioperä on hyvin rikkonaista. Ottoalue A on suunniteltu louhittavan tasoon +15 eli noin 30 m viereisen Halujärven pinnan alapuolelle. Ottosuunnitelman kohdassa 5.2 kerrotaan alueen koillispuolella tehtävän samantyyppistä syvälouhintaa. Vaikka Takapellon louhinta ei ulotu läheskään niin syvälle kuin Espoonkartano aikoo louhia, niin Takapellon louhinnat ovat vuosien ajan aiheuttaneet suurta vahinkoa läheiselle Mustanpurontien asutukselle mm. niin, että talousvesi on tuotava alueelle, koska kaivot ovat pilaantuneet/ehtyneet. Vesilain (264/1961) 9 luvun 7 :n mukaan toimenpiteeseen, jonka seurauksena pohjavettä poistuu pohjavesiesiintymästä muuten kuin tilapäisesti yli 250 m3 vuorokaudessa, tulee olla lupa. Miten on louhoksen osalta, jos pohjavesiä kertyy louhintakuoppiin, joista se joudutaan pumppaamaan pois? Esbogård ei aio puhdistaa louhosvesiä mitenkään muuten, kuin saostusaltailla, mikä on outoa, koska edellisessä suunnitelmassa oli esitetty ruovikko ja mikrobipuhdistusta. Pintavedet Hakemuksessa on virheitä. Fagerängin tilan kaakkoiskulman itärajalle on karttoihin merkitty oja idästä länteen. Sen sijaan suunnitellulta louhintaalueelta pohjoisesta tuleva oja, joka yhtyy em. ojaan tilan rajan tuntumassa, on jätetty kokonaan esittämättä, vaikka tässä ojassa on erittäin uhanalaiseksi luokiteltu puronvarsilehto. Ikävää muistuttajan ja eläinten kannalta on se, että kaikki louhoksen vesi valuisi tilan läpi ojia myöten. Mitä hevoset joutuvat jatkossa juomaan vai onko vesi enää lainkaan juomakelpoista? Rambollin selvityksessä sanotaan, että fosforia tulisi vain vähäisiä määriä ja ettei se aiheuta rehevöitymistä kuin hieman Ämmässuonojassa. Selvityksessä sanotaan, ettei Loojärveen tai alapuolisiin vesistöihin aiheutuisi rehevöitymistä vähäisten fosforimäärien tähden. Tilanne kuitenkin on se, että Loojärvi on jo valmiiksi rehevöitynyt, eikä todellisuudessa voida arvioida kaikkien louhoksen päästöjen vaikutuksia alapuolisiin vesistöihin. Jossain vaiheessa, kun fosforikuorma kasvaa vaikka vähänkin, voi se johtaa ennustamattomaan reaktioon valmiiksi rasitetuissa vesistöissä. Lisäksi

129 129(183) louhoksesta tulee vesistöön räjähdysaineperäistä typpeä, nitraattinitriittityppeä, eli typpikuormaa. Louhoksen valumavedet ovat myös emäksisiä. Vaikutusalueen vesistöjen Ämmässuon ojan, Loojärven, Mankinojan ja -joen sekä myös Mankinojan laskujoen suulta Espoonlahden pohjukassa on selvitettävä vesistöjen tila ja päästöjen vaikutukset kaikkiin näihin vesistöihin. Mankinjoesta tulee selvittää, onko siinä vuollejokisimpukka, joka on erittäin herkkä vesistön tasapainon ja happamuuden muutoksille. Vuollejokisimpukka on EU-direktiivillä suojattu erittäin uhanalainen laji, jonka elinympäristön heikentäminen on kielletty. Yksittäisten jokiosuuksien suojelu ei riitä, sillä kaikki valuma-alueella tapahtuvat muutokset vaikuttavat lajin elinympäristöön ja -edellytyksiin. Kaikkia lupia myönnettäessä on otettava huomioon sekin, että Mankinjoki on yksi viimeisistä harvoista joista Suomessa, joihin nousee luonnonvarainen meritaimen. Erityisseurannassa on todettu, että taimenkanta (geneettisesti puhdas ja monimuotoinen ja erittäin arvokas, ei sekoittunut istutuskantoihin) on elpymässä. On hyvin tiedossa, että Espoonlahden pohjukassa on meriuposkuoriaiskanta, joka on myös uhanalainen ja suojeltu. Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa kyseistä lajia elää. Pohjavedet Muistuttajan mukaan heidän porakaivonsa on jo saastunut Ämmässuon takia eikä täytä talousveden laatuvaatimuksia enterokokkibakteerien osalta (Ramboll tutkinut ). Kahden talouden talousvesi saadaan rengaskaivosta (lähdekaivo), joka on vain 1,5 m syvä ja sijaitsee n. 3 metriä tilan läpi virtaavasta purosta. Rengaskaivosta saa vetensä yhteensä kahdeksan henkilöä ja 32 hevosta sekä noin 20 muuta eläintä. Tila on täysin riippuvainen kyseisen rengaskaivon vedestä, eikä vedenpinta kaivossa saa laskea. Miksi salata kaikki tieto asukkailta, kun tämä tieto on kuitenkin olemassa arviointiselostuksen laatijoilla? Tämän kaiken jälkeen on pelottavaa lukea selostusta: Yksityiskaivojen osalta mahdolliset vaikutukset kohdistuvat muutoksiin kaivojen antoisuudessa Fagerängin alueella. Pohjavesivaikutusten suuruus arvioidaan kohtalaiseksi. Selostuksessa mainitaan, että rengaskaivon antoisuus saattaa vähentyä 25 %. Se olisi katastrofi tilalle. Lisäksi selostuksessa mainitaan virheellisesti, että rengaskaivo ei olisi käytössä. Asiaa ei ole kysytty kiinteistön omistajalta. Pölytarkkailu Ottosuunnitelman mukaan pölytarkkailua ei tarvitse tehdä. Kiviaineshankkeiden ympäristövaikutusten arviointi -julkaisun (Suomen ympäristö 27/2012) mukaan ottoalueiden toiminnoista voi aiheutua vielä noin metrin etäisyydelle hiukkaspitoisuuksia, jotka ovat kaupunkien/taajamien keskustoissa mitatuilla tasoilla. Hienojakoinen kvartsipöly on asbestiin verrattava terveysuhka, joka altistaa kivipölykeuhkolle.

130 130(183) Mikäli lupa myönnettäisiin, jatkuvaa pölytarkkailua tulee tehdä ainakin osaalueilla A ja B louhittaessa ja ehkäistä pölyämistä kastelulla kaikissa työvaiheissa. Myös kuorma-autojen lastit ja päällystämättömät tiet tulee kastella. Suolausta ei tule sallia pölyntorjunnassa. Tärinä RIL , Rakentamisen aiheuttamat tärinät todetaan: Yleensä tärinä koetaan häiritseväksi, kun sen suuruus on heilahdusnopeuden huippuarvona ilmaistuna enemmän kuin 0,40 0,80 mm/s. Louhinta tulee toteuttaa siten, ettei em. tärinäarvoja ylitetä. Suojaetäisyys Maa-ainesten kestävä käyttö -ohje (1/2009) kohta 4.2 edellyttää, että kalliokiven otossa suojaetäisyyden asuttuun rakennukseen tulee olla m. Suojaetäisyydet harkitaan tapauskohtaisesti alueen sijainnin ja maisemallisten näkökohtien perusteella. Louhintahanke sijoittuu lähelle Fagerängin tallialuetta, jossa mm. harjoitetaan lasten terapiaratsastusta sekä pikkulasten talutusratsastusta (2 10 vuotiaita). Olemme myös kasvattaneet hevosia jo 80-luvulta asti, ja varsomislaitumet sijaitsevat vain 250 metrin päässä louhos alueelta. Mikäli hanke toteutetaan, niin Fagerängin tilan rajalta louhintakohteeseen on asetettava vähintään 600 m suojaetäisyys. Tämä ei lähellekään toteudu louhoshankkeen suunnitelmissa. Melutarkkailu Ottosuunnitelman kohdassa 6.3 esitetään melutarkkailua tehtävän yhden päivän aikana kahden vuoden välein. Fagerängin tallialue toimintoineen edellyttää rauhaisaa ja viihtyisää ympäristöä. Palveluita käyttävät mm. lasten ja aikuisten kuntouttava toiminta ja lukuisat päiväkodit. Toimintaamme kuuluvat myös moninaiset yritysten ja virastojen Tyky-tapahtumat. Alueella on nykyisin lähes luonnonrauha, jota kaikki toimintamme ehdottomasti edellyttääkin. Voimakkaat, äkkinäiset melupiikit voivat olla hyvinkin kohtalokkaita terapiaratsastuksessa oleville lapsille. Melun sallitut arvot tulee määritellä edellä mainituista lähtökohdista ja melua tulee mitata silloin, kun louhintaa ja murskausta suoritetaan. On huomioitava, että louhinta-alue A on korkeimmillaan +63 m, kun Fageräng sijaitsee vain +33 m. Lisäksi Fagerängin suuntaan ei ole suunniteltu minkäänlaista meluvallia. Myöskään riittävää suojaviheraluetta ei jäisi louhoksen ja tilani väliin. Vaikutus ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Fageräng on vanha maatila (n. 20 ha) Espoon Järvikylässä, jonne muistuttajan perhe on muuttanut yli kolmekymmentä vuotta sitten alueen luonnonrauhan ja kauneuden takia. Tilalla asuu kolme sukupolvea. Tilan kehittä-

131 131(183) miseksi on suunnitelmia, jotka kaikki jäävät toteutumatta, jos louhoshanke toteutuu. Fageräng on espoolaisten ja myös muiden pääkaupunkialueella asuvien luonto- ja hevosihmisten henkireikä. Tilalle tullaan nauttimaan erinomaisista ratsastusmaastoista ja lähes täydellisestä luonnonrauhasta. Lenkkeilijät, hiihtäjät, pyöräilijät, sienestäjät, marjastajat ja tietenkin ratsastajat, kaikki sulassa sovussa. Tilalla on kasvatettu Islanninhevosia vuodesta 1986 (yli 50) ja muita maatilan eläimiä. Kotieläinpiha on hyvin suosittu. Tila on koko ajan ollut täysin luonnonmukaisesti viljelty, ja maaperän kasvusto ja eliöstö on runsasta. Fagerängillä on jo lähes kaksikymmentä vuotta ollut suullinen sopimus Espoonkartanon tilanhoitajan kanssa metsäautotien käytöstä. Olemme omalla kustannuksellamme päällystäneet noin kilometrin verran sepelipintaista tietä hevosystävällisemmällä hiekalla, yhteensä kymmeniä rekkakuormia. Kartanon mailla vuokralla oleva ravitalli on päällystänyt loput omalla kustannuksellaan. Olemme myös rakentaneet tien tallin pihalta metsäautotielle. Tätä tietä käyttävät kaikki ympäröivät ratsastus- ja ravitallit. Tietä käyttävät myös Espoonkartanon riistanhoitaja ja metsästysseura. Tilalla on aina ollut erinomaiset välit Espoonkartanon kanssa ja Espoonkartanon visioon hevosurheilun kehittämisestä alueella on luotettu. Kartanon lähialueen kehittäminen suunnitelmallisesti hevosurheilun tarpeisiin on jatkunut jo vuosikymmeniä ja se nähdään ehdottomasti alueen historiaan liittyvänä toimintana. Kyseisillä palveluilla on koko ajan suurempi kysyntä (Espoon kaupungin kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kokous ). Mikäli metsäteiden käyttö estyy Espoonkartanon mailla, niin ratsastusreitit on siinä tapauksessa tehtävä tilan alueelle peltoja kiertäen. Tässäkin tapauksessa ratsastusreitit tulisivat kulkemaan niin lähellä louhinta-aluetta (200 m), ettei tilan ratsastustoimintaa pystyisi jatkamaan. Tilalle tullaan nimenomaan rentoutumaan, luonnonrauhan, hiljaisuuden ja upeiden maastojen takia; se on mitä suurimmassa määrin virkistysalue. Tilan sijainti (30 min. Helsingin keskustasta, 40 min. lentokentältä) on ainutlaatuista pääkaupunkiseudulla. Jos joudumme lopettamaan toimintamme, vastaavaa paikkaa, jossa yhdistyvät luonnonrauha, laajat lähes luonnontilaiset metsät, rikas eläimistö ja vehreä kasvillisuus, ei löydy enää mistään muualta pääkaupunkiseudulta. Hakemuksessa arvioidaan yleisellä tasolla meluvaikutuksia ratsastustallien toimintaan. Tässä kohdassa esitettyjä melun ohjearvoja ei voi mitenkään soveltaa toimintaamme, jonka luonne on aivan toisenlaista. Tämän ymmärtämisen voisi olettaa olevan selviö. Ramboll toteaa myös, että meluvaikutusten arvioinnin nykytilan kuvauksen perusteella hanke ei sijoitu täysin meluttomalle alueelle, vaan loma-asumiseen käytettävien alueiden, leirintäalueiden, taajamien ulkopuolisten virkistysalueiden ja luonnonsuojelualueiden päiväohjearvo 45 db ylittyy hankealueella osittain jo nykytilanteessa. Tämä voi ehkä olla totta pienelle osalle hankealuetta (C alueen pohjois- ja itäreuna) mutta tosiasia on, että kaikki asutus ja virkistysreitit hankealueella

132 132(183) ja sen ympärillä sijoittuvat käytännöllisesti katsoen täysin meluttomalle alueelle. Ympäröivä luonto ja eläimet Fagerängin tilan länsilaidalla on liito-oravien pesimäpuita (yleensä yhdellä liito-orava pariskunnalla on kaksi poikimispesää). Niiden ruokailupuut, kuten kulkureititkin sivuavat louhosaluetta. On väärin ja virheellistä väittää, etteikö joidenkin kymmenten metrien päässä sijaitseva louhos häiritsisi liito-oravien pesä- tai ruokailupaikkoja tai niiden kulkureittejä. Liito-orava on suojattu EU-direktiivillä ja on näin ollen tiukemmin suojeltu kuin pelkästään Suomessa suojeltu laji. Aivan lähimaastoissa liikkuu ilveksiä, joita yleensä pääsee näkemään vain talvella lumien aikaan. Myös hirvi, peura ja kauris, jotka käyttävät tilani pohjoispuolista viherkäytävää, ovat runsaita Espoonkartanon kattavan talviruokinnan takia. Kauriita näkee usein ratsastusretkillä suurina laumoina ruokintapaikkojen läheisyydessä. Maakunnallisesti tärkeä viherkäytävä tuhoutuu täysin tämän hankkeen myötä. Onko muistuttajalla lainkaan oikeuksia? Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä tai ammatilla taikka vastaavasti harjoittaa itse valitsemaansa elinkeinoa. Oikeus on perustuslain 18 pykälän 1 momentin lisäksi määritelty tarkemmin laissa elinkeinon vapaudesta. Elinkeinonvapaus on tyhjä kirjain, jos elinkeinon harjoittaminen tehdään mahdottomaksi sallimalla elinkeinon harjoittamisen häirintä. Muistuttajan kohdalla juuri näin tulisi tapahtumaan, jos louhoshanke saa luvan. Muistuttaja on omistanut tilan jo 34 vuotta ja harjoittanut elinkeinoaan hevosten parissa lähes koko sen ajan. Tilani luonnonmukainen kunto ilman lannoitteita, etäisyys saastuttavasta liikenteestä ja rauha ovat elinehtoja eläinten pitämiselle (villasiat, lampaat, kanat, n. 30 hevosta) ja toiminnan jatkumiselle. Perustuslain 6 pykälän yhdenvertaisuus säännökset koskevat myös yrittäjien keskinäistä tasa-arvoista asemaa. Muistuttaja katsoo, että perustuslaillisia oikeuksia loukataan, mikäli Espoonkartanon louhoshankkeen sallitaan tuhota muistuttajan elinkeinon. Salliiko laki sen, että yksi yrittäjä saa tuhota toisen elinkeinon. Sen lisäksi, että louhos toteutuessaan tuhoaisi elinkeinon, se myös pilaisi asumismahdollisuudet tilalla. Ei kukaan halua asua parinsadan metrin päässä ympäristön ja kaiken rauhan tuhoavasta louhoksesta. Tilalla on kaksi ruokakuntaa kahdessa asuinrakennuksessa, kolme sukupolvea. Mistä kaikki saavat asunnon, jos tilalla ei enää voi olla? Minne muistuttaja vien perheensä? Millä perhe elää? Mihin eläimet, hevoset, lampaat, kanat ja villapossut, laitetaan?

133 133(183) Muistuttaja viittaa myös jätettyyn adressiin, jossa on hanketta vastustavan nimet ja kommentit. MM2 ja NN2 perheineen esittää muistutuksessaan, että Fagerängin tilan eteen on raadettu vuosia. Toteutuessaan hanke ryöstäisi muistuttajan sekä lasten tulevaisuuden. OO2 ja PP2 ovat vaatineet, että Esbogårdin hakemia ympäristölupia kallion louhinnalle, louheen murskaukselle ja maankaatopaikalle ja kallion louhinnan ja maankaatopaikan edellyttämää vesilupaa ei tule myöntää. Aloituslupaa tai valmistelulupaa ei tule myöntää edes millekään hankkeen osaalueelle, sillä se tekisi muutoksenhaun mitättömäksi. Jos hankkeelle kuitenkin myönnetään vesilain mukainen lupa, tulee lupaehdoissa määrätä kaikki hankkeesta aiheutuvat edunmenetykset korvattavaksi ja asettamaan riittävän suuri vakuus kattavien ympäristövahinkojen korjaamiseksi. Louhoksen ja läjityksen läheinen sijainti tuhoaa virkistyskäyttöön tarkoitetun kesämökkitonttimme. Louhoksen ja läjityksen (1-3 kohdat muistutuksessa) ovat ympäristönsuojelulain 49 :n ja vesilain 4 :n, 8 :n ja 14 a :n vastaisia ja näin ollen lupaa ei voi myöntää. Tontilla ei voi käytännössä asua jatkuvan metelin ja pölyn takia. Myös pohjaveden saastuttaminen estää virkistyskäytön. Tontin arvon välitön lasku pitää pystyä korvaamaan, rahastoimalla korvaussummat jokaisen tontin osalta, mikäli hankkeeseen saadaan lupa. Myös käyttöveden saanti täytyy rahastoida (mahdollisen puhtaan veden saaminen Kauklahdesta tontille). Hinta-arvio veden saamiselle on n.5 miljoonaa. Mikäli hakemus hyväksytään (suuresta vastustamisesta huolimatta) pitää kaikkien tonttien kaivovesi tutkia täydellisesti myös säteilyn osalta) ja seurata tilannetta louhimon avaamisen jälkeen. Räjäytystyö tulee rikkomaan kaivojen rakenteen ja mahdollistaa kaivoveden saastumisen. STUK:n pitää valvoa mahdollista louhimoa säteilylaskeuman ja mahdolliseen pohja- ja pintaveden saastumisen osalta. Myös veden saastumisen osalta on louhimolta kerättävä rahasto mahdollisia puhdistustoimia varten. Lisäksi räjäytysvedet aiheuttavat pysyvän haitan ympäristölle (myrkyttämällä ja tuhoamalla ympäristön) ja koko alueen liettyminen veden käytöstä aiheuttaa ympäristön/luonnon tuhoutumisen. Perustelut - - jatkuva ja kova meteli sekä kallion louhinnan, louheen murskauksen ja sen kuljettaminen (arvio n. 600 kuljetusta/vrk) osalta tuhoaa ainutlaatuisen virkistysalueen, sekä vakituisten-, että kesäasuntojen osalta. tonttimme on toiminut perheemme, sukumme ja ystävien virkistyspaikkana vuodesta 1952 lähtien ja jo nyt Ämmänsuon kaatopaikan meteli kuuluu suoraan järven yli. Uudet suunnitelmat tuhoavat ainutlaatuisen luonnon ja virkistysalueen kokonaisuuden.

134 134(183) - - louhinnan ja maankaatopaikan aiheuttama pöly haittaa kaikkia asukkaita Halujärven ympärillä ja lähiseudulla. Hakemuksessa esitetyt korjaukset ja toiminnat ovat täysin riittämättömiä. Lisäksi mahdollinen kivipöly ja aines laskeutuessaan Halujärveen saastuttavat järven ja tästä pohjaveden. Uraani ja radon ym. kivestä irtoavat saasteet siirtyvät pohjaveteen vedenotto ed. mainitulle louhokselle perustuu Halujärven ns. kantokykyyn ja on täysin aliarvioitu, YSL 8 vastainen myös kaunis metsä- ja järvimaisema tuhoutuu, mikä on maa-aineslain 3 ( /463) vastaista. Muistutuksessa vaaditaan, että maa-aineslain 3 :ä noudatetaan asiassa ja hakemukset hylätään. Mikäli hanke toteutuu, ainutlaatuinen luonto (mm. liito-oravat), järven ympäristö ja kalakanta tullaan tuhomaan täysin. Lisäksi louhos, läjityksineen aiheuttaa suurta viihtyisyyshaittaa ja terveyshaitan kaikille järven ympäristössä asuville. Järvenrannalla asuville viihtyisyyshaitta tulee aiheuttamaan terveyshaitan virkistysmahdollisuuksien puuttuessa. Louhos tulee liian lähelle muistuttajien järvitonttia ja he pyytävät kiinnittämään huomiota tontin sijaintiin. Muistuttajat ovat vaatineet, edellä mainitut asiat huomioidaan ja lupia ei myönnetä QQ2 ja RR2 muistuttavat, että Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan tehtävänä on suojella ihmisten elämää ja terveyttä. Louhinta- ja murskaustoimintaan liittyy useita pölyäviä vaiheita ja toiminta kestää koko työpäivän. Pölypäästöjä syntyy kallioporauksesta, räjäytyksistä, louheen murskauksesta, murskeen varastoinnista, lastauksesta ja kuljetuksista. Kivipöly on merkittävä vaara louhoksilla ja se voi aiheuttaa vakavia keuhkosairauksia (kivipölykeuhko (silikoosi) tai keuhkofibroosi, keuhkojen sidekudoistuminen). Kivipölyn sisältämä kvartsi on asbestin kaltainen ja aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin asbesti keuhkoissa. Keuhkokudos sidekudoistuu, minkä seurauksena keuhkojen kyky hapettaa verta heikkenee ja hengitys vaikeutuu. Louhoksella syntyy pölyhiukkasia, joiden koko vaihtelee alle 1 mikrometristä yli 100 mikrometriin. Pölyhiukkaset, jotka aiheuttavat esim. kivipölykeuhkotaudin, silikoosin, ovat alle 7 mikrometriä. Suuremmat hiukkaset eivät päädy keuhkoihin asti, mutta kaikkein pienimmät hiukkaset ne, jotka kevyinä myös leviävät tuulen mukana helpoimmin ja joiden leviämistä ei voida estää louhokselta ovat kaikkein vaarallisimpia ja tunkeutuvat syvälle keuhkorakkuloihin aiheuttaen sairauden. Pölyn aiheuttamat haitat tulevat sairauksina esiin tyypillisesti vasta useiden vuosien jälkeen altistumisesta. Kun oireet, kuten hengityksen vaikeutuminen, tulevat esiin, asiaan puuttuminen on jo myöhäistä, sillä sairaus on pysyvä eikä siihen ole parannus-

135 135(183) keinoa. Paitsi että kvartsipöly aiheuttaa keuhkosairauksia on se myös karsinogeeni. Silikoosi moninkertaistaa riskin saada keuhkosyövän. Louhittavaksi suunniteltu alue on m korkeammalla kuin ympäröivät asuinalueet. Maasto-olosuhteista johtuen tämä hanke poikkeaa muista maamme louhoshankkeista: pöly kulkeutuu laajemmalle alueelle korkealta mäeltä, kun taas louhoshankkeet, jotka toteutetaan maan alla, eivät tuota pölyä ympäristöön juurikaan. Pölyn kulkeutumisen mallintamiseksi on kehitetty päästökertoimia, mutta tällaiset mallinnukset eivät ole luotettavia, koska niihin sisältyy monia epävarmuustekijöitä kuten esimerkiksi sääaineiston epävarmuudet. Miten vaikeaa onkaan mallintaa ja ennustaa säätilojakaan kovin monta päivää eteenpäin. Pölyn kulkeutumiseen vaikuttavat tuulen suunta ja voimakkuus, ilmavirtaukset, kosteusolosuhteet ja monet muut tekijät. Käytäntö on osoittanut monissa maamme louhoshankkeissa, että pölyn kulkeutumista ei voida estää. Tuulisuus lisääntyy pohjoisilla leveysasteilla lähivuosina ja vuosikymmeninä. Kun louhostoiminta on jo käynnissä, voidaan vain käydä mittailemassa pölypitoisuuksia ja ristiä kädet. Ja tässä hankkeessa ei toimija suinkaan haluaisi edes tehdä mittauksia. Raja-arvoja pölypitoisuuksille on olemassa, mutta ei erikseen lasten kehittyville keuhkoille. Kaivojen pilaantuminen ja veden ehtyminen tuhoaa elämisen edellytykset alueella Muistutuksessa pohditaan, miten louhimon toiminta vaikuttaa pohjavesiin. Louhostoiminnan räjäytykset saattavat aiheuttaa halkeamia Ämmässuon jätevuoren alle, jolloin padotut kemikaalit joutuvat vesistöihin. Räjäytykset voivat aiheuttaa ruhjeita kallioperään, jolloin pohjavesien virtaukset muuttuvat. Halujärvi on hankealueen välittömässä läheisyydessä ja on vaarassa. Kaivot voivat kuivua tai vesi voi pilaantua, jolloin elämisen perusedellytys on poissa. Espoon kaupunki on viime vuosina myöntänyt louhittavaksi suunnitellun alueen läheisyyteen runsaasti uusia rakennuslupia. Siksi tämän täysin uuden louhoshankkeen salliminen olisi vastuutonta. Jos tämä hanke saa luvan toteutua, voimmeko silloin enää kutsua Espoota luonto- ja lapsiystävälliseksi paikaksi asua, elää ja hengittää. SS2 asuu Halujärven kyläalueella ja on huolissaan Espoon kartanon louhoshankkeesta ja sen vaikutuksista asumiseen ja elämiseen pientilallaan. Asumisviihtyvyys kärsii ja tilan arvo laskee, mikäli louhostoiminta ja kiven murskaus aloitetaan vain vähän matkan päässä tilalta. Meluhaitta tulee olemaan suuri ja vaikuttamaan koko Halujärven kyläalueeseen. Melun lisäksi louhosalueelta tulee myös pölyä, joka on vakava terveysriski. Kivipöly aiheuttaa kivipölykeuhkoa, joka ilmenee vasta pitkän altistuksen jälkeen ja on parantumaton tila.

136 136(183) Louhoksen vesi- ja pakokaasupäästöt vaikuttavat pohjavesien laatuun ja räjäytystärinä kaivojen kuntoon (vrt. Takapelto). Muistuttajan tilalla on kylän vanhin lähdepohjainen rengaskaivo, joka on jatkuvassa talousvesikäytössä ja josta kyläläiset ovat saaneet vettä muiden kaivojen kuivuessa. Noin kolmensadan metrin päässä tilalta on avoin pohjavesiallas, jonka on ilmoitettu olevan hätävesivarantona kriisitilanteessa. Muistuttajan mukaan riskit pohjavesialtaalle ovat liian suuria. Muistuttaja on ostanut tilan luonnonrauhan takia, koska muistuttajalla on herkkiä lämminverisiä maailmantason kilpaestehevosia. Toteutuessaan louhos aiheuttaa riskejä hevosten ruokailulle ja terveydelle. Kasvien yhteyttäminen häiriytyy tai estyy kokonaan, kun pölyä laskeutuu laitumelle, ja laidunten tuotto vähenee. Koska tilalla tehdään heinää myös talveksi, saisivat hevoset kivipölyä elimistöönsä ympärivuotisesti. Kivipöly kertyy ajan kuluessa hevosen suolistoon ja voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. On hyvin kyseenalaista, voisiko tilalla enää pitää hevosia ja harjoitella kentällä. Muistuttaja käyttää myös hakemusten mukaisia alueita jaloittelu- ja ratsastusmaastoina sekä sienestykseen ja marjastukseen. Muistuttajan mukaan myös Fagerängin tilan hevos- ja kotieläintoiminta kävisi täysin mahdottomaksi. Tilan hevostarhat ja laitumet sijaitsevat vain 200 metrin päässä louhosalueesta. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on ilmaissut yksiselitteisesti louhoshankkeen olevan monen kaavan vastainen. Espoon kartanon uudessa suunnitelmassa olevat muutokset eivät tee siitä kaavan mukaista hanketta. Konsulttiyhtiön Espoon kartanolle tekemä raportti ja selvitys, jonka pitäisi olla puolueetonta tutkimus- ja selvitystyötä, on eksynyt puolueettomuudesta raportin tilaajan etuja ja kyseenalaisen kaivoshankkeen tarvetta palvellen. On aivan itsestään selvää, ettei lupaa Espoonkartanon louhoshankkeelle saa missään nimessä myöntää näin lähelle asutusta ja eläinten pitoa. Perusteina ovat asumisviihtyvyys, terveysseikat, luonnon tuhoutuminen ja kaavan vastaisuus, elinkeinojen vaarantaminen ja eläinsuojelulain vastaisuus. Halujärven kyläaluetta, Högbergetin kallioaluetta ja ympäröivää luontoaluetta ei saa tuhota. TT2 vastustaa hanketta jyrkästi. Hanke pilaa lähistöllä asuvien ihmisten elintärkeät kaivot, heikentää edellytyksiä asua alueella sekä aiheuttaa melua ja huonontaa ilmanlaatua. Toteutuessaan hanke tuhoaa lukuisia metsä-, suo- ja kosteikkobiotooppeja ja niistä riippuvaisia eliöitä. Toiminta häiritsee koko ekosysteemiä. Monet rauhoitetut ja kansainvälisesti harvinaiset ja uhanalaiset kasvit ja eläimet ovat uhattuina ja voivat kuolla kokonaan. Kallion ja kallioperän murskaaminen vapauttaa niihin sitoutuneita aineita kuten fosfaatteja, typpeä ja hiiltä. Ne aiheuttavat merkittävää saastumista ja rehevöitymistä vesistöissä, mikä puolestaan on vahingollista vahinkoa eläimille, kasveille ja luonnolle.

137 137(183) Kiven murskaus voi tuhota kokonaan lähialueiden ihmisten elämän ja kodit. Hanke aiheuttaa ihmisille ja ennen kaikkea luonnolle suunnattoman suurta vahinkoa ja pahimmassa tapauksessa voi käydä niin, ettei luonto koskaan palaudu entiselleen. UU2 vastustaa kivenmurskaamon perustamista Halujärven läheisyyteen. Projekti on kaikilla tasoilla epäeettinen eikä siinä ole otettu huomioon ollenkaan toiminnasta aiheutuvaa kehityskulkua. Projektin toteuttamiselle ei ole tullut esiin yhtään hyvää syytä. On täysin selvää, että Esbogård haluaa rahastaa asukkaiden viihtyisyyden ja luonnon kustannuksella. Esbogård ei ole millään tavalla ottanut huomioon vaaroja, joita projektin eteenpäin viemisestä aiheutuu. Asukkaita ja heidän maitaan ei ole otettu huomioon eivätkä he ole saaneet olla riittävästi mukana. On uskomatonta, että vaikka kyseessä on tärkeä luonnonalue, Esbogård ei halua ottaa huomioon luontoa eikä ihmisten oikeutta asua ja pitää huolta kotitaloistaan. Kukaan ei ole ottanut suunnitelmissa huomioon, että kallioperän murskaaminen vapauttaa esim. vaarallisia aineita, joista voi aiheutua vakavia seurauksia asukkaille. Joka tapauksessa toteutuessaan kivenmurskaus häiritsee ihmisten vapautta ja oikeutta elää alueella kuten he haluavat. VV2 on yhtynyt Halujärven kyläläisten tekemään muistutukseen. Lisäksi hän on korostanut seuraavia asioita koskien omistamaansa kiinteistöä (talli Fagerängin naapurissa): Kiinteistö on lohkottu Fagerängistä vuonna Sama puro joka kulkee Fagerängin läpi, jatkuu rajapurona mehiläistarhaaja Sakaran ja oman kiinteistöni välissä. Muistuttajalla, niin kuin kaikilla muillakin alueen asukkailla, on oma kaivo ja katson sekä puron että kaivon olevan välittömässä vaarassa, jos louhokselle näytetään vihreää valoa. Kiinteistö sijaitsee samassa laaksossa kuin Fageräng ja tuuli kuljettaisi tuulitunnelin tavoin pölyä varsinkin itätuulen vallitessa. Muistuttajalla on pieniä lapsia, jotka ovat erityisen herkkiä veden ja ilman saasteille. Muistuttaja toivoo muiden vanhempien tavoin lapsille mahdollisuutta elää terveessä lähiympäristössä eikä saasteiden keskellä. Hankkeessa ei myöskään ole millään tavalla mietitty hankkeen inhimillistä kärsimystä. Jos louhoshanke toteutuu, muistuttajan on mahdotonta jatkaa asumista talossaan. Samalla tavalla kuin Fagerängin kohdalla, kiinteistö ja talo muuttuvat arvottomiksi ja käyttökelvottomiksi. On hyvin epäreilua, että iso yritys, jonka osakkaista ja hyötyjistä moni asuu Suomen ulkopuolella, saisi oikeuden mitätöidä Suomeen veronsa maksavien elämää. Hanke on epäreilu myös siksi, että Esbogårdilla olisi monta vaihtoehtoista ja luonnolle parempia tapoja kehittää omistamansa maan arvoa. Muistuttajan kiinteistön arvo on tällä hetkellä arviolta 0,5 0,7 miljoonaa euroa.

138 138(183) Niin kuin yhteisissä muistutuksissa on toistuvasti todistettu, ovat hankkeen johto ja asiantuntijat toistuvasti ja räikeästi valehdelleet oman etunsa saavuttamiseksi. Muistuttaja ihmettelee, halutaanko yhteiskunnassamme tällaisen käyttäytymisen vallitsevan ja yleistyvän entisestään? Muistuttaja esittää ensisijaisesti, että hanke hylätään. Toissijaisesti hän vaatii, että ehtona hankkeen toteutumiselle olisi täysimääräinen korvaus kiinteistön arvon täydellisestä menettämisestä. Hakijan kuuleminen ja vastineet Hakija esittää vastineessaan molemmista hakemuksista annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin seuraavaa: Vastine Uudenmaan ELY-keskuksen lausuntoon: Hakemuksen liiteaineistona ollut Vaikutukset maankäyttöön -selvitys tehtiin silloin käytettävissä olevien tietojen perusteella ( ). Tämän jälkeen kaavoitukseen liittyvät asiat ovat edenneet. 4. vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksen lausuntovaiheen jälkeen luo-alueet on poistettu kaavakartalta. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 4. vaihemaakuntakaavan Kaava-aineiston taustamateriaalina olevassa zonationanalyysissä hankealueen länsipuolinen alue toki on tunnistettu luonnonarvoiltaan arvokkaaksi alueeksi, mutta hakijan käsityksen mukaan hankealueen toiminta ei aiheuta haittaa kyseiselle alueelle. Hakija huomauttaa lisäksi, että varsinainen hankealue ei zonation-analyysissä ole tunnistettu arvokkaaksi alueeksi. Hakijan käsityksen mukaan mitään sellaista uutta ei ole ilmennyt, jonka perusteella suunniteltu toiminta olisi kaavojen vastaista. Alue on osittain maakuntakaavassa merkitty alueeksi, jossa esiintyy merkittäviä kiviainesvarantoja. Hyväksytyssä 4. vaihemaakuntakaavassa on Halujärven pohjoispuolelle esitetty viheryhteystarve. Tämä yhteys säilyy toiminnasta huolimatta, joskin kapeampana eikä välttämättä aivan maakuntakaavakartassa esitetyssä kohdassa. Maakuntakaavan rajaukset ovat muutoinkin vain yleispiirteisiä. Mikäli yleiskaavan mukainen AT-alue (asutus) toteutuisi, vaikuttaisi sekin todennäköisesti ekologisen yhteyden toimivuuteen jollain tasolla. Itäpuolen AT-alueen mahdollisesta toteuttamisesta ei ole mitään suunnitelmia tässä vaiheessa. Mikäli se tulevaisuudessa rakentuu, on louhinta ja täyttötoiminta mitä todennäköisimmin jo loppuunsaatettu ainakin osaalueella B (josta toiminta on suunniteltu aloitettavan). Osa-alueesta A on etäisyyttä AT-alueelle yli 600 m, joten toiminta ei voida katsoa haittaavan itäpuolen mahdollista tulevaa asutusta. Rakennettu täyttömäki ei aiheuta haittaa asutukselle. Asetettu rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ei koske koko hakemuksen mukaista ottamisaluetta. Muutoinkin hakijan käsitys on, että hakemuksen mukainen ottotoiminta ei tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle tai muuttamiselle, turmele kaupunki- tai maisemakuvaa eikä muutenkaan ole

139 139(183) ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Lupa on myönnettävissä rakennuskiellosta ja toimenpiderajoituksesta huolimatta. Mm. YVAmenettelyssä ja lupahakemuksen aineistossa on kattavilla selvityksillä osoitettu, että toiminnasta ei aiheudu merkittäviä maisemavaikutuksia eikä ekologinen yhteys myöskään katkea. Tulevaisuuden mahdollista rakentamista alueen lähiympäristössä hanke ei vaikeuta. Tehtävän maantäytön myötä aluetta voidaan käyttää esim. virkistysalueena tulevaisuudessa. Ympäristöoppaassa mainittu tavoitteellinen minimietäisyys m asutukseen ei ole oikeudellisesti sitova. Louhinnan osalta nykylainsäädännön mukaan minimietäisyys louhittavan alueen rajasta asutuksen pihaalueeseen on oltava vähintään 300 m (ns. muraus-asetus), jotta ympäristölupa voidaan myöntää. Högbergetin louhinta-alueen rajasta on vähintään 350 m etäisyys asutukseen, joten minimietäisyys täyttyy. Hakija huomauttaa, että pääosin suojaetäisyyttä on huomattavasti enemmän, esim. aloitusvaiheessa yli 650 m. Toiminta on suunniteltu siten, että murskaustoiminta on miltei joka tilanteessa kalliorintauksen takana asutukseen nähden. Hakijan käsityksen mukaan Fagerängin hevostalli ei ole muraus-asetuksen tarkoittama erityisen herkkä kohde. Talliin jää joka tapauksessa pääosin yli 400 m etäisyys, lukuun ottamatta tilannetta kun toimitaan osa-alueen A eteläosassa. Nykyaikaisella kalustolla ja asianmukaisilla suojaustoimenpiteillä saadaan melu- ja pölypäästöt hyvin hallintaan. Ämmässuon ja Kulmakorven alueella on ollut louhinta- ja maankaatopaikkatoimintaa vuosikymmeniä. Pitkäaikaisissa hankkeissa suojaustoimenpiteisiin pystytään investoimaan enemmän kun lyhytaikaisissa hankkeissa ja alueen toiminnoista on runsaasti kokemusperäistä tietoa olemassa. YVA:ssa olevilla kattavilla melumallinnuksilla on osoitettu, että toiminta on järjestettävissä siten, etteivät melun ohjearvot ylity häiriintyvissä kohteissa, kun toteutetaan tarvittavia melutorjuntatoimenpiteitä. Vaikka suunnitelmat ovat YVA:n jälkeen tarkentuneet, melumallinnuksen päivittämiselle ei ole nähty tarvetta, sillä tehty mallinnus on riittävä lupaharkintaa ajatellen. YVA:ssa tutkittiin ns. pahinta skenaariota, joka ei toteudu nyt haettavilla hakemuksilla. Melutaso tulee olemaan vähäisempi kuin mallinnuksessa on esitetty. Meluseurantaa voidaan laajentaa hakemuksessa esitetystä ELYkeskuksen toiveiden mukaisesti. Hakija ehdottaa, että tarkka melumittaussuunnitelma laaditaan yhteistyössä valvontaviranomaisen kanssa ennen toiminnan aloittamista. Hakija varautuu tekemään melumittauksia säännöllisesti toiminnan edetessä. Jatkuvatoimisia melumittauksia ei kuitenkaan esitetä tehtäväksi, sillä niiden tulokset on usein osoittautunut vaikeiksi tulkita, kun mittaukset tehdään ei-valvottuina, eikä varsinaisen toiminnan melun erottaminen muusta melusta aina ole mahdollista tehdä luotettavasti. Hakija varautuu suorittamaan ilmanlaadun/pölyn tarkkailua, kuten on esitetty tarkkailusuunnitelmassa ( , päivitetty ). Tarkempi mittaussuunnitelma ehdotetaan laadittavaksi yhteistyössä valvontaviranomaisen kanssa ennen toiminnan aloittamista. Nykyaikaisilla murskauslaitteistoilla pölypäästöt ovat varsin vähäiset, kunhan asianmukaisesta suojauksesta huolehditaan (koteloinnit, kastelu ym.).

140 140(183) Tärinävaikutuksia seurataan mittalaittein. Ennen toiminnan aloittamista tehdään riskianalyysi ja katselmoidaan riittävällä etäisyydellä kaikki talot ja muut rakenteet. Analyysin myötä selviää tarkemmin, mitä kohteita seurataan tärinämittauksin. Tämä on yleinen käytäntö ja asiaa hoitaa sen alan asiantuntijat. Räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksessa 644/2011. Kaikki räjäytykset suunnitellaan erikseen ja ne mitoitetaan siten, ettei vaaraa synny. Kalliosuon täyttömäki huomioidaan luonnollisesti räjäytysten mitoituksissa. Vesien tarkkailu liitetään Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. ELY-keskuksen ehdottamien uusien havaintoputkien asentaminen toteutetaan. Halujärven suuntaan ei ohjata hulevesiä. Altaisiin kerääntyviä vesiä käytetään hyödyksi pölyntorjunnassa siinä laajuudessa kuin se on mahdollista. Fagerängin kaivo ja muita kaivoja otetaan mukaan tarkkailuun. Myös Halujärven pinnanmittaus voidaan ottaa mukaan seurannan piiriin, kuten myös näytteenotto Loojärvestä. Biosuodatuksen periaatteita on käsitelty YVA-selostuksessa ja hakija varautuu toteuttamaan niitä. Täyttömäen toteutusta varten laaditaan erilliset rakennesuunnitelmat ennen täyttötyön aloittamista. Suunnitteluun liittyy olennaisena osana tarvittavat geotekniset mitoitukset ja laskelmat, joilla varmistetaan täyttömäen riittävä stabiliteetti sortumien ehkäisemiseksi kaikissa tilanteissa. Vastine Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausuntoon: Hakija teetti YVA-menettelyyn liittyen kalastoselvityksen, jossa tutkimuspisteitä oli Halujärvenpurossa (Ämmässuonoja) ja Mankinjoessa. Tutkimukseen kuului mm. sähkökoekalastus. Taimenia ei saatu kummaltakaan koealalta mutta tiedossa on, että niitä on aiemmissa tutkimuksissa kyseisessä vesistössä tavattu. Halujärvenpuron vedenlaatu saattaa olla nykyisellään soveltumaton osalle virtavesilajistoa, kuten taimenille ja ravullekin. Halujärvenpurossa sähkökoekalastusalan yläpuolella sijaitseva tierumpu muodostaa nousuesteen kaloille, joten nykyisellään taimenet tai muut vaelluskalat eivät pääse vaeltamaan sähkökoekalastettua alaa ylemmäs purossa. Hakija varautuu tarvittaessa suorittamaan kalastoseurantaa VarsinaisSuomen ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Tarkemmasta seurantasuunnitelmasta sovitaan tarvittaessa myöhemmin. Vastine Espoon ympäristölautakunnan lausuntoihin: Hanke ei ole yleiskaavan vastainen. Louhinta ja tuleva täyttömäki sijoittuvat yleiskaavan M-alueelle (maa- ja metsätalousalue). Yleiskaavamerkintä M ei kiellä maa-ainestoimintaa. Toiminta toteutetaan osa-alueittain, jolloin kaikkia osa-alueita ei toteuteta samanaikaisesti. Kullakin osa-alueella toteutetaan kiviainesten otto- ja maanvastaanottotoimintaa vain väliaikaisesti. Toiminnan päättyessä yhdellä alueella, toiminta siirtyy suunnitelman mukaisesti seuraavalle alueelle, joten samanaikaisesti koko toiminta-alue ei ole varattuna hankkeen toiminnoille. Maantäytön jälkeen ja sen aikana

141 141(183) alue maisemoidaan ja metsitetään, eli alue palautuu metsätalousalueeksi. Louhintatoiminta ulottuu luoteessa myös jätehuollon alueelle (EJ), jonka louhinta myös on yleiskaavan mukaista, sillä alue pitää tasata ennen kuin jätehuoltotoimintoja voidaan alueelle toteuttaa. Hakija on tarkemmin käsitellyt kaavoitukseen liittyvät asiat ELY-keskuksen lausunnosta antamassaan vastineessa (ks. edellä). Osa-alueen B ns. syvälouhinnasta luovuttiin varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Hakija on tietoinen Halujärven arvokkuudesta ja tulee toimimaan siten, ettei järvelle kohdistu haitallisia vaikutuksia. Hakija varautuu myös suorittamaan järven säännöllisiä pinnanmittauksia, mikäli luvassa näin määrättään. Hakija on tehnyt esityksen pohja- ja pintaveden tarkkailuohjelmaksi, johon sisältyy myös joidenkin talousvesikaivojen seuranta. Kaikkia lähialueen kaivoja ei ole mahdollista liittää säännölliseen seurantaan, mutta kaikista lähialueen kaivoista on otettu kaivokartoituksen yhteydessä vesinäyte, joten lähtötilanne on tiedossa. Hanke on esitetty liitettäväksi Ämmässuon- Kulmakorven yhteistarkkailuohjelmaan, joka jo nykyisin on hyvin kattava. Toteuttamalla esitettyjä asianmukaisia hulevesien hallintajärjestelmiä on arvioitu, ettei Mankinjoen kalastolle aiheudu haitallisia vaikutuksia. Kiintoaineet saadaan tehokkaasti vähennettyä hulevesistä. Hulevesialtaat toteutetaan ennen louhinnan aloittamista. Suunnitellun toiminnan myötä ekologinen yhteys ei katkea. Se kylläkin kapenee, mutta ei niin että yhteys poistuisi kokonaan. Sen sijaan maakunnallisten ekologisten kulkuyhteyksien kannalta merkittävimmät vaikutukset muodostuisivat vain, mikäli Espoon eteläosien yleiskaavassa osoitettu rakentaminen toteutuisi täysimääräisenä. Jo YVA-vaiheessa tehtyjen kattavien meluselvitysten myötä on voitu todeta, että toiminta on järjestettävissä siten, etteivät melun ohjearvot häiriintyvissä kohteissa ylity, myöskään vapaa-ajan asuntojen kohdalla. Tämä edellyttää tietynlaisia melusuojauksia, joita tullaan toteuttamaan. Niiden toimivuutta seurataan mm. melumittauksin. Räjäytykset puolestaan mitoitetaan siten, ettei tärinän ohjearvot rakenteissa ja rakennuksissa ylity. Jokaista räjäytystä suunnitellaan asianmukaisesti erikseen ja tärinää tullaan seuraamaan tärinämittarein. Hakija ei kannata määräysten asettamista räjäytettävän kentän suuruudesta, räjäytykset mitoitetaan muutoinkin aina niin, että siitä aiheutuva tärinä pysyy hallinnassa ja raja-arvojen alapuolella. Toiminta-alueesta jää riittävä suojavyöhyke eteläpuolen asutukseen. Hulevesien hallintaa suoritetaan asianmukaisesti suunnitelmien mukaisesti sekä louhinnan että maantäyttötoiminnan aikana. Halujärven suuntaan vesiä ei ohjata. Maantäytön myötä oja, jota pitkin alueen pohjoispuolelta peräisin olevia vesiä ohjautuu edelleen Ämmässuonpuroon, jää maantäytön alle. Suunnitelmassa esitetty louhepengerratkaisu on kokemusten mukaan toimiva. Ämmässuonpuro ei suinkaan katkea täyttömäen rakentamisen myötä.

142 142(183) Toiminta-alueen kuljetusliikenne ja muu liikenne ei ohjata etelään, vaan pohjoiseen Kulmakorventielle ja Nupurintielle kuten suunnitelmassa on esitetty. Vastine Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntoihin: Vaikutusten seurantaa tullaan suorittamaan asianmukaisesti esitettyjen tarkkailuohjelmien ja tulevien lupamääräysten mukaisesti. Hakija on valmis osallistumaan vesien yhteistarkkailun lisäksi muuhunkin yhteistarkkailuun, mikäli sellaista järjestetään. Mahdollisimman avoimeen tiedottamiseen asukkaiden suuntaan hakija suhtautuu myönteisesti. YVA-vaiheessa tehdyt meluselvitykset olivat kattavia, eikä niiden päivittämiselle ole nähty tarvetta. YVA:ssa tutkittiin ns. pahinta skenaariota, joka ei toteudu nyt haettavilla hakemuksilla. Melutaso tulee olemaan vähäisempi kuin mallinnuksessa on esitetty. Hakija on esittänyt tarkkailuohjelman melumittauksien osalta, mutta hakija on valmis päivittämään seurantaohjelmaa tarpeen niin vaatiessa. Näin on usein tapana tehdäkin, koska esim. mittaustarve eri seurantapisteissä vaihtelee toiminnan edetessä ja melulähteiden siirtymisten myötä. Toiminnan rajoittaminen klo 17 loppuvaksi ei ole mahdollista, sillä esim. murskaustyötä tehdään yleensä kahdessa vuorossa. Murskaustoiminta on verrattain hidasta, päivittäisten toimintaaikojen lyhentäminen aiheuttaisi myös sen, että ajallisesti kokonaistoiminta-aika pidentyisi vastaavasti vuosikausilla. Räjäytyksiä ei tehdä klo 18 jälkeen. Tärinää seurataan asianmukaisesti mittarein. Hakija suhtautuu myönteisesti käytäntöön, jossa räjäytysajankohdista tiedotetaan asukkaille etukäteen. Pohjaveden ja kaivojen seurantaa tehdään esitetyn seurantaohjelman mukaisesti. Seuranta on kattava. Maankaatopaikalle tuotavan maa-aineksen puhtaus varmistetaan yleisesti vallitsevien käytäntöjen ja sääntöjen mukaisesti. Maa-aineksen alkuperä tulee olla tiedossa ja toiminnasta pidetään kattavaa kirjanpitoa. Pölyntorjunta hoidetaan asianmukaisesti, mm. kastelemalla. Vastine Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausuntoihin: Ekologinen yhteys ei katkea, vaikkakin se kapenee. Koskematta jää riittävän leveä vyöhyke, joka jatkossakin toimii ekologisena käytävänä. Ottoaluetta B ei voida poistaa, sillä alue pitää tasata tulevaa täyttömäkeä varten. Syvennyslouhintaa ko. osa-alueella ei kuitenkaan tehdä. Tehtävien hulevesien hallintatoimenpiteiden myötä vesistövaikutukset jäävät vähäisiksi. Asiaa on tarkasteltu kattavasti YVA-menettelyssä. Suunnitellut hulevesien hallintarakennelmat rakennetaan ennen toiminnan aloittamista. Kirkkonummen kunnan puolella sijaitseva Kauhalan alue sijaitsee lähimmilläänkin yli 1,5 km etäisyydellä hakijan hankealueesta. On käytännössä mahdotonta, että ohjearvoa ylittävää melua voisi kantautua ko. alueelle.

143 143(183) Melumittauspisteiden lisäämisen Kauhalan alueelle hakija katsoo siten tarpeettomaksi. Vastine muistutuksiin: Melu Toiminta aiheuttaa melupäästöjä ja kuuluu hankealueen ympäristössä. Asetuksella on kuitenkin säädetty melupäästöjen ohjearvot, jotka eivät saa ylittyä. Keskiäänitaso ei saa ylittää 55 db vakituiseen asuinkäyttöön tarkoitetun asuintalon kohdalla, vapaa-ajan asuintalon kohdalla ohjearvo on 45 db. Hakija toimii siten, että ohjearvot eivät ylity ja tätä tarkkaillaan melumittauksilla, joista on esitetty tarkempi mittausohjelma ympäristölupahakemuksen täydennyksessä ( ). Hakija on valmis lisäämään mittauspisteitä ja -tiheyttä tarpeen vaatiessa. YVA-menettelyä varten on tehty laajoja melumallinnuksia, joilla on voitu todentaa, että melupäästöt saadaan hallintaan ja ohjearvojen alapuolelle, kun huolehditaan meluntorjuntatoimenpiteistä. On huomioitava, että mallinnukset on tehty ns. pahimman skenaarion mukaisessa tilanteessa, jolloin melupäästöt ovat suurimmillaan. Tällaisia tilanteita ei ole jatkuvasti, vaan käytännössä hyvin harvoin. Lisäksi on huomioitava, että hakemuksen mukainen toiminta-alue on pienempi kuin mitä YVA-menettelyssä tutkittiin. Melupäästöt tulevat olemaan vähäisempiä kuin YVA-menettelyn mallinnuksen tulokset antavat ymmärtää. Melumallinnuksen päivittämiselle ei hakijan käsityksen mukaan ole tarvetta. Meluvallit toteutetaan ja niistä laaditaan tarvittaessa tarkempia suunnitelmia ennen toiminnan aloittamista. Voidaan myös tarvittaessa käyttää siirrettäviä meluesteitä porausvaunun lähellä, jos tarpeeksi korkeita valleja ei voida joka tilanteessa toteuttaa. Murskauslaitos sijoitetaan joka tilanteessa kalliorintausten ja varastokasojen suojaan ja siitä lähtevä melu on verrattain helppo vähentää. Hakija tulee suhtautumaan meluntorjuntaan vakavasti, sillä on selvää, että melun ohjearvot eivät saa toiminnan takia ylittyä häiriintyvissä kohteissa. Murskauslaitoksen melu voi olla impulssimaista ja mallinnettiin sen mukaisena, vaikka pidemmällä etäisyydellä impulssimaisuus yleensä katoaa (ks. melumallinnusraportti, YVA-selostus). On totta, että melu kantautuu vesialueella pidempiä matkoja. Loojärvi sijaitsee kuitenkin miltei kahden kilometrin etäisyydellä toiminta-alueesta, joten tällä etäisyydellä ohjearvot eivät ylity missään tilanteessa. Suotuisissa sää- ja tuuliolosuhteissa äänet voivat toki kuulua ajoittain, mutta ohjearvot eivät ylity. Halujärven osalta huolehditaan mm. meluvallein siitä, ettei virkistyskäyttö esty. Järven ympärillä on vapaa-ajan asuntoja, joten siinä kohdin sovelletaan 45 db:n ohjearvoa. Toiminta on pitkäaikaista, mutta on huomioitava, että melupäästöt vaihtelevat toiminnan edetessä. Esim. siinä tilanteessa, kun louhinta on alueella A edennyt syvälouhintavaiheeseen, ja murskauslaitos saadaan sijoitettua syvennykseen ja porauskin tapahtuu syvennyksessä, melupäästöt tulevat vähenemään huomattavasti. Myös vaihtelevat sääolosuhteet vaikuttavat

144 144(183) melupäästöihin. Tietynlainen melutilanne ei siis tule kestämään kymmeniä vuosia. Toiminnan ollessa pitkäaikaista pystytään myös investoimaan hyviin laitteistoihin ja meluntorjuntatoimenpiteisiin. Pöly ja ilmanlaatu Toiminnassa tullaan käyttämään tehokkaita pölyntorjuntakeinoja, jotta vaikutukset ilmanlaatuun olisivat vähäiset. Nykyaikaiset murskauslaitokset on varustettu kastelujärjestelmällä ja lisäksi pölyämistä rajoitetaan koteloinnilla. Hakija panostaa pölyntorjuntaan asianmukaisesti. Asetuksella (38/2011) on säädetty hiukkaspitoisuuksille ohjearvot, jotka eivät saa ylittyä. Kokemuksen mukaan pöly laskeutuu yleensä toiminta-alueen välittömään läheisyyteen, eivätkä ohjearvot ylity yli 300 m etäisyydellä murskauslaitokselta. Murskauslaitokset sijoitetaan pääosin niin, että etäisyys asutukseen on yli 500 m. Fagerängin peltoaukeaan jää laitoksista myös pääosin yli 300 metrin suojaetäisyys ja rakennuksiin yli 500 m etäisyys. Yhteisvaikutuksia Ämmässuon-Kulmakorven muiden murskaushankkeiden pölyvaikutusten osalta ei suuren etäisyyden takia ole. Kauklahden muut rakennushankkeet sijaitsevat vielä kauempana. Pölypäästöjen tarkkailuun liittyen hakija on toimittanut AVI:lle tarkkailuohjelman ( ), jossa ehdotetaan pölymittausten suorittamista mittalaittein tarvittaessa. Mittauksilla seurattaisiin jatkuvatoimisesti ilman hengitettävien hiukkasten (PM10) määrää neljän viikon ajan. Mittauksella saadaan hyvä käsitys toiminnan hiukkaspäästöistä ja voidaan varmistua, etteivät ohjearvot ylity. Tärinä Jokainen räjäytys suunnitellaan ja mitoitetaan erikseen ohjeiden mukaisesti. Mitoituksessa huomioidaan mm. maaperää ja etäisyydet lähimpiin rakennelmiin ja rakennuksiin. Räjäytyksille on asetettu heilahdusnopeudelle ohjearvot, jotka eivät saa ylittyä. Räjäytyksiä tekevät ammattilaiset, joilla on pätevyys. Tärinöitä seurataan mittalaittein. Ennen toiminnan aloittamista katselmoidaan kaikki vaikutusalueella olevat talot ja muut rakenteet. Katselmukset tekevät asiantuntijat, joilla on pätevyys. Katselmuksessa ja riskianalyysissä selviää myös tarvittavien seurantapisteiden määrät ja paikat. Osa-alue C louhitaan siten, ettei HSY:n herkille laitteille aiheudu vahinkoa. Ottosuunnitelman alue C ei ole hakemuksen ensisijaisena kohteena ja kyseisellä osa-alueella on verrattain vähän louhittavaa kalliota kokonaisuuteen nähden. Koska hankkeen tavoitteena murskeen valmistamisen lisäksi on maankaatopaikkatoiminta, eikä kyseistä toimintaa alueelle C ole mahdollista toteuttaa, alueen C louhinta on myös siksi toissijaista hakijan näkökulmasta. Kyseisen alueen louhinta-aikataulu on avoin ja todennäköisesti se ajankohtaistuu vasta tulevaisuudessa.

145 145(183) Luonto, maisema ja virkistys Alkuperäinen hankealue oli pinta-alaltaan 70 ha, josta aluetta on sittemmin pienennetty siten, että ottamisalue/toiminta-alue on noin 36 ha ja varsinainen louhittava alue vain noin 20 ha (kolme osa-aluetta yhteensä). Paikalliset luonto-olosuhteet muuttuvat siis enimmillään noin 36 ha:n kokoisella alueella. Hakija rajoittaa alueensa käytöllä vain vähän jokamiehenoikeuksia. Ämmässuon ja Kulmakorven olemassa olevat jätteenkäsittelyalueet, louhinta-alueet, läjitysalueet ja muut teollisuusalueet ovat pinta-alaltaan yhteensä noin 400 ha, joten siihen suhteutettuna hankkeen tuoma muutos kokonaisuuteen on vähäinen. Hankealueella on tehty erittäin kattavia luontoselvityksiä, joiden seurauksena on voitu todentaa, ettei hankealueella ole erityisiä luontoarvoja eikä siellä ole todettu uhanalaisia lajeja. Halujärven luonnonolosuhteisiin toiminnalla ei ole vaikutusta, sillä hulevesiä ei ohjata järveen eikä Halujärven valuma-alue juurikaan muutu toiminnan myötä. Luontovaikutukset jäävät vain paikallisiksi kohdistuen ottamisalueelle. Hanke ei vaaranna lähialueen peltojen käyttöä viljelyyn/luomuviljelyyn jatkossakaan. Loojärvi sijaitsee vähintään 1,8 km etäisyydellä louhinta-alueesta eikä järven linnusto häiriinny etäisyyden takia. Hanke estää ottamisalueen käyttöä virkistykseen työn aikana, mutta naapurikiinteistöillä mahdollinen virkistyskäyttö ei vaarannu hankkeen myötä. Esim. Halujärveä voidaan käyttää virkistykseen kuten tähänkin asti ja hankealueen ympäristössä on runsaasti metsäaluetta, jota voidaan käyttää sienestykseen ja marjastukseen. Hankealueella ei ole virallisia virkistysreittejä tai -alueita, epäviralliset virkistysreitit eivät voi olla esteenä maanomistajan oikeudelle käyttää hyväksi omistamiaan maita. Ekologinen käytävä kapenee toiminnan myötä, mutta se ei katkea. Varsinainen hankealue ei sijaitse kulttuurihistoriallisesti tärkeällä alueella. Lähimmät valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueet ovat lähimmillään noin 1,4 ja 2,2 kilometrin etäisyydellä hankealueen eteläpuolella sijaitsevat Espoonkartano ja Oitbackan kartano. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ei sijaitse hankealueen lähiympäristössä. Louhittavan alueen ympärille jätetään puustoinen suojavyöhyke eikä maisemavaikutukset ole merkittäviä. Asia on tutkittu YVA-menettelyn yhteydessä kattavasti. YVA:ssa on myös tutkittu kalastoa ja pohjaeläimiä. YVA:n liitteenä olevan tutkimusraportin mukaan Mankinjoen ja Halujärvenpuron havaintopaikoilla ei esiintynyt suojeltuja pohjaeläinlajeja. Molemmilla puroilla esiintyi pienille virtavesille tyypillinen eläimistö.

146 146(183) Pohjavesi Hakija on kartoittanut kaikki lähialueen kaivot ja lähtötilanteesta on kattava käsitys, sillä kaikista kartoitetuista kaivoista otettiin myös vesinäytteet. Kaivoja tarkkaillaan kattavasti toiminnan aikana hakemuksissa esitetyn mukaisesti (liitytään Ämmässuon Kulmakorven yhteistarkkailuohjelmaan). Tarkkailuun liittyy uusia pohjaveden havaintoputkia ja talousvesikaivoja. YVA-menettelyssä arvioitiin hankeen pohjavesivaikutuksia mm. pohjavesimallinnuksen avulla. Mallinnusta varten asennettiin uusia pohjavesiputkia ja tehtiin vesimenekkikokeita. Lisäksi Kulmakorven-Ämmässuon alueella on jo ennestään laaja pohjaveden havaintoputkiverkosto, jonka seurantatuloksia hyödynnettiin arvioinnissa. Pohjaveden virtaussuunnat on esitetty mm. mallinnusraportissa. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti on osaalueella B syvälouhinnasta luovuttu. Pohjaveden pinta voi laskea syvälouhinnan myötä (alue A), mutta vaikutus rajoittuu louhinta-alueen läheisyyteen. Suurin osa kaivoista sijaitsee syvälouhinta-alueesta huomattavan kaukana, yli 700 m etäisyydellä (mm. Halujärven ympäristön kaivot), eikä toiminnalla ole vaikutusta suuren etäisyyden myötä. Fagerängin lähin kaivo on noin 400 m etäisyydellä. Vähäistä vaikutusta tähän ei voi täysin sulkea pois. Selvitysten perusteella vaikutus ei silti ole todennäköinen. Louhinnassa ei käytetä sellaisia aineita, jotka voisivat pilata pohjavesiä, mutta räjäytysaineiden aiheuttamaa kuormitusta voi joissakin tapauksissa olla mahdollista havaita. Yleensä tällaiset vaikutukset näkyvät kuitenkin pintavesissä eikä niinkään pohjavesissä. Koska kaivot sijaitsevat suhteellisen kaukana, ei myöskään räjäytysten myötä syntyvä tärinä muodosta suurta riskiä kaivoille. Räjäytykset tulee mitoittaa turvallisiksi myös talousvesikaivoja ajatellen. Pohjaveden suojelu edellyttää tietenkin vastuullista toimintaa ja hakija sitoutuu siihen, että toiminnassa noudatetaan asetettuja turvallisuusmääräyksiä ja lakeja. Kulmakorven toimintojen väitettyjen kaivovaikutusten osalta todettakoon, että kattavien selvitysten mukaan kaivo-ongelmat eivät johdu räjäytyksistä. Espoon ympäristölautakunta on päätöksellään hyväksynyt tehdyt selvitykset siihen liittyen. Pintavesi Hakija on tietoinen Halujärven arvokkuudesta ja toimintaa on suunniteltu siten, ettei järveen muodostu haitallisia vaikutuksia. Hankealueen hulevesiä ei lainkaan ohjata Halujärven valuma-alueelle. Halujärven valuma-alue pienenee vain hyvin vähän eikä sillä ole haitallista vaikutusta järven vesitasapainoon. Lähinnä Halujärveä olevalla osa-alueella B ei myöskään tehdä syvälouhintaa eikä ko. osa-alueella suoriteta louhintaa järven vedenpinnan tasoa syvemmälle (ottotaso +44, Halujärven vedenpinta +43,8). Riskiä vedenpinnan laskulle ei tämän takia ole. Osa-alue A:n louhinta tapahtuu yli 600 m etäisyydellä Halujärvestä, joten senkään osalta ei muodostu riskiä suuren etäisyyden takia. Tarvittaessa hakija varautuu suorittamaan Halujärven pinnan säännöllistä seurantaa mittalaittein. Louhoksen hulevedet selkeytetään rakennettavissa altaissa ennen kuin ne ohjataan ottamisalueen ulkopuolelle. Selvitysten mukaan kuormituksen

147 147(183) voidaan arvioida lisäävän lievästi Ämmässuonpuron ravinteikkuutta, mutta Loojärveen ja Mankinjokeen kohdistuvat vaikutukset jäävät marginaalisiksi. Rehevöittävä vaikutus jää pieneksi. Fosforia ei louhinnan myötä juuri vapaudu, joten sen osalta kuormitus Loojärveen ei kasva nykytilanteesta. Hankealueella toimitaan vastuullisesti ja rakennetaan tarvittavat suojaukset mm. tukitoiminta-alueella, jotta pintavesiin ei pääse esim. öljyjä ja muita vaarallisia aineita tai jätteitä. Vaikutuksia seurataan säännöllisesti (liitytään Ämmässuon Kulmakorven vesien yhteistarkkailuohjelmaan) jolloin myös voidaan reagoida ajoissa, jos jotain normaalista poikkeavaa havaitaan. Kaavoitus Maa-ainesten otto ja puhtaiden maiden loppusijoitustoiminta ei ole kaavojen vastaista toimintaa hakemuksen mukaisella alueella. Alueen jälkikäyttö on metsätalous, joka on yleiskaavan suunnittelumääräyksen mukaista. ATalueen toteuttamista hanke ei vaaranna, sillä toiminta ei ulotu kyseisen kaavamerkinnän alueelle. Suuri osa ottoalueesta on maakuntakaavassa merkitty kiviainesvarantoalueeksi ja muilta osin alue on ns. valkoista aluetta. Ämmässuon asemakaavan toteuttaminen puolestaan vaatii louhintaa hakemuksen mukaisella osa-alueella C. Hakija on selostanut kaavoihin liittyvät asiat tarkemmin mm. ELY-keskuksen lausunnosta annetussa vastineessa. Hakemuksessa on otettu huomioon yleiskaavan oikeusvaikutukset ja se, ettei toiminnalla vaikeuteta kaavan laatimista. Muita esiin tuotuja seikkoja Kyseessä on kallion louhinta ja louheen murskaus sekä puhtaiden maiden loppusijoitus. Toimintaa ei pidä verrata kaivostoimintaan, sillä Högbergetin hankkeessa ei käytetä mitään muita kemikaaleja kuin räjäytysaineita ja polttoöljyä/-aineita sekä voiteluaineita (työkoneet). Tällaisten maa-ainesten ottohankkeiden päästöt ovat vähäiset ja vaikutusten torjuntakeinot hyvin tiedossa. Samantyyppisiä louhoksia on kymmenittäin eri puolilla Uusimaata. Hankkeelle on selvää tarvetta. On totta, että satunnaisesti kiviaineksesta on myös pääkaupunkiseudulla jopa ylitarjontaa, mutta näin tilanne ei tule olemaan tulevaisuudessa eikä jatkuvasti. Kiviainesta tarvitaan tulevaisuudessakin kaikenlaiseen rakentamiseen eikä eri rakennuskohteista saatava ylijäämälouhe tule riittämään. Pääkaupunkiseutu kasvaa ja kehittyy voimakkaasti tulevinakin vuosikymmeninä ja kiviaineksen tarve tulee olemaan jatkossakin suuri. Samasta syystä myös puhtaiden ylijäämämaiden vastaanottopaikkoja tarvitaan jatkossakin. On hyvä, että ylijäämämaiden muodostumista pyritään vähentämään, mutta ylijäämämaita joita ei voida hyödyntää muilla tavoin, muodostuu jatkossakin suuria määriä. Nykyisin Helsingin massoja viedään jopa Mäntsälään asti. Högbergetin hankkeelle on selkeä tarve sekä kiviaineshuolto- että maankaatopaikkanäkökulmasta.

148 148(183) Hankkeen yhteisvaikutuksia alueen muiden hankkeiden ja toimintojen kanssa on selvitetty YVA-menettelyssä. Sellaisia yhteisvaikutuksia, jotka muodostuisivat hankkeen toteuttamisen esteeksi, ei ole. Tehdyt selvitykset perustuvat objektiivisiin arvioihin ja tuloksiin. Hakijan käsityksen mukaan kiinteistöjen arvot eivät laske hankkeen myötä, sillä hankealueen vieressä sijaitsee jo nyt kaatopaikka ja ylijäämämaiden vastaanottoalueita sekä louhinta-alueita. Lisäksi viereiselle alueelle on myönnetty ympäristölupa motocrossradalle. Lähin elinkeino on alueen eteläpuolella oleva Fagerängin hevos-/eläintila. Talleihin on etäisyyttä louhittavilta alueilta noin m. Räjäytyksiä on tehty Kulmakorven/Kalliosuon/Ämmässuon alueella kymmeniä vuosia. Hakijan käsityksen mukaan ottotoiminta ja tallitoiminta on hyvin yhteen sovitettavissa. Tämä edellyttää mm. avointa vuorovaikutusta elinkeinoharjoittajien kanssa. Lisäksi tiedottaminen toiminnasta tulee olla riittävän laajaa ja yksityiskohtaista. Hakija tulee panostamaan näihin seikkoihin, sillä hakijan tarkoituksena ei ole vaikeuttaa elinkeinojen harjoittamista tai asumista lähialueella. Uusista ratsastusreiteistä, sikäli kun ne sijoittuvat hakijan mailla, voidaan tarvittaessa sopia myöhemmin. Siltä osin kuin nykyiset ratsastusreitit sijaitsevat tulevalla louhos- ja maankaatopaikka-alueella, reitit luonnollisesti poistuvat. Hakija huomauttaa, ettei mitään sopimusta ratsastusreiteistä hakijan omistamilla maa-alueilla nytkään ole olemassa. MERKINTÄ Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on näiden hakemusten kanssa samanaikaisesti ollut käsittelyssä Esbogård Ab:n samaa toiminta-aluetta koskeva vesilain mukainen hakemus ja valmistelulupahakemus dnro ESAVI/9594/2016, josta annetaan päätös nro 211/2018/2 päätösten nrot 280/2018/1 ja 281/2018/1 kanssa samaan aikaan. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää, hakemukset osin hyläten, Esbogård Ab:lle ympäristöluvan kallion louhintaan ja alueelta louhitun ja ylijäämälouheen murskaukseen hakemuksen mukaisille osa-alueille A ja C (asia 1) sekä ympäristöluvan maankaatopaikalle osa-alueelle A (asia 2). Aluehallintovirasto hylkää hakemukset kallion louhintaan, louheen ja ylijäämälouheen murskaukseen sekä maankaatopaikkatoimintaan hakemuksen mukaisella osa-alueella B. Toiminta ja toiminnan tarkkailu on toteutettava lupahakemuksen mukaisesti, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä:

149 149(183) Lupamääräykset Toimintaa koskevat yleiset määräykset 1. Alueella saa toimia arkipäivisin maanantaista perjantaihin, pois lukien yleiset juhlapäivät, seuraavia toiminta-aikoja noudattaen: - 2. murskaaminen klo poraaminen klo räjäytykset ja suurten kappaleiden rikotus klo , räjäytykset korkeintaan kahtena päivänä viikossa, kuormaaminen ja kuljetus klo ja maankaatopaikan toiminta Liikennöinti toiminta-alueelle on järjestettävä alueen pohjoispuolelta (Kalliosuon täyttömäen länsipuoli-kulmakorventie-nupurintie). Tieyhteyden rakentamisessa tulee huomioida suunnitteilla oleva voimajohtoyhteys (110 kv) Ämmässuon sähköasemalta Kolmirantaan ja edelleen Kirkkonummen suuntaan. Toiminnan suunnittelussa ja toiminnassa on otettava huomioon voimajohto- ja kaasulinjojen läheisyys. Suojaetäisyyksistä, louhintojen rajauksesta ja toimintatavoista on sovittava em. linjojen haltioiden kanssa ennen toiminnan aloittamista. 3. Toiminta-alueille on järjestettävä valvonta ja lukittavat portit. Alueiden sisääntulojen läheisyydessä on oltava informaatiotaulut, joista on selkeästi nähtävissä alueen käyttötarkoitus, aukioloajat ja toiminnasta vastaavien yhteystiedot. Louhinta-alueet on tarvittavilta osin aidattava ulkopuolisille aiheutuvan vaaran estämiseksi. 4. Alueen aukioloaikoina alueella on oltava valvoja, joka punnitsee kuormat, tarkastaa niitä koskevat asiakirjat, kuten maa- ja kiviainesten haittaainetutkimusten tulokset ja asiantuntijalausunnot, ottaa tarvittaessa näytteet ja osoittaa maa- ja kiviaineksille oikean purkupaikan sekä antaa toimittajalle kirjallisen todistuksen vastaanotetuista kuormista. Mikäli alueelle tuodaan jätteitä tai maa-aineksia, joiden vastaanottoa ei ole ympäristöluvassa hyväksytty, on jätteet (esim. pilaantuneet maa-ainekset) viipymättä toimitettava laitokselle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätejaetta, tai jäte on palautettava jätteen luovuttajalle. 5. Toiminnan vastuuhenkilön ja varahenkilön nimet ja yhteystiedot sekä henkilöiden koulutus, kokemus ja asiantuntemus tehtäviensä hoitoon on ilmoitettava ennen toiminnan aloittamista Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Vastuuhenkilöiden yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla.

150 150(183) 6. Toiminta-alueiden ja häiriölle alttiiden kohteiden välissä luvan saajan kiinteistöllä oleva puusto on säilytettävä toiminnan ajan. Suojavyöhyke on merkittävä määräyksen 10. mukaiseen suunnitelmaan. Louhinta ja louheen murskaus 7. Osa-alueilla A ja C saa louhia kiviaineksia hakemukseen liitettyjen pohjaja leikkauspiirustusten periaatteiden mukaisesti yhteensä noin m 3 ktr. Vuotuinen ottomäärä saa olla enintään m 3 ktr/a. Osa-alueella A ei saa louhia tason +15 m (N2000) alapuolelle eikä osaalueella C tason +50 m (N2000) alapuolelle. Ennen jokaista louhintaräjäytystä tulee antaa varoitussignaali. 8. Alueelle saa vastaanottaa ja välivarastoida muualta tuotua pilaantumatonta louhetta ja maa-aineskuormien mukana tulevaa kiveä yhteensä enintään tonnia vuodessa. Ylijäämälouheen varastointipaikat on esitettävä määräyksen 10. mukaisessa suunnitelmassa. 9. Alueelta louhittua louhetta ja muualta tuotua ylijäämälouhetta saa murskata yhteensä enintään tonnia vuodessa. Murskauslaitosta ei saa sijoittaa alle 400 metrin päähän lähimmistä asuinrakennuksista ja niiden välittömässä läheisyydessä olevista pihapiireistä. Toiminta-alueilla yhtäaikaisesti käytettävien laitteiden (poravaunut, murskauslaitteet) määrien on oltava YVA-selostuksen liitteenä olevan melumallinnuksen vaihtoehdon 3 (VE3) mukaisia. 10. Luvan saajan on esitettävä ennen toiminnan aloittamista yksityiskohtainen louhinta- ja murskaussuunnitelma, jossa selvitetään ainakin kalliopohjaveden pinnankorkeudet louhittavilla alueilla, louhinnan vaiheet ja eteneminen, kerralla räjäytettävän kentän koko, louhintatasot, momentaaninen (samanaikaisesti räjähtävä) räjäytysainemäärä, tärinöiden johtuminen, katselmoitavat kiinteistöt ja lähialueen herkät rakenteet (mm. rakennukset, talousvesikaivot, lämpökaivot, jätevesijärjestelmät) ja laitteet sekä määritellään heilahdusnopeuden raja-arvot. Suunnitelmaan on liitettävä kartta, johon on merkitty murskauspaikkojen, materiaalien (louhe- ja ylijäämälouhe) ja pintamaiden sijoittaminen alueella sekä alueen ympärille jätettävä suojavyöhyke (määräys 6). Pintamaavalleista on esitettävä pohja- ja leikkauspiirustukset sekä vakavuuslaskelmat. Suunnitelma on esitettävä Uudenmaan ELY-keskukselle sekä toimitettava tiedoksi Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille kaksi kuukautta ennen louhinnan aloittamista. 11. Ennen louhintojen aloittamista luvan saajan on teetettävä katselmus edellä määritellyillä katselmoitavilla kiinteistöillä rakennusten, rakennelmien ja

151 151(183) Maankaatopaikka laitteiden nykytilan todentamiseksi. Kiinteistöjen omistajille on varattava tilaisuus olla läsnä katselmuksissa. Em. tiedot on toimitettava, kiinteistöjen omistajille, Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 12. Osa -alueelle A saa sijoittaa enintään noin m 3 maa- ja kiviaineksia. Vuodessa saa ottaa vastaan enintään tonnia (noin 1 milj. m 3 ) ylijäämämaa-aineksia. Hakemuksen mukaisten osa-alueiden A ja B väliselle alueelle ei saa läjittää maa-aineksia. Alueet, joille sijoitetaan ylijäämämaita, luokitellaan maankaatopaikaksi. Maankaatopaikalla alueen maisemointiin ja täyttöihin sijoitettavat ylijäämämaat tulee käyttää hakemuksen mukaisesti sitä mukaa, kun se toiminnan kannalta on mahdollista. Maa- ja kiviainesten sijoittamisesta on tehtävä määräyksen 15 mukainen suunnitelma. Alueelle ei saa ottaa vastaan muita jätteitä eikä vaarallisia jätteitä. 13. Täyttöalue ja läjityksen täyttösuunnat tulee merkitä maastoon ja täyttö tulee tehdä hallitusti määräyksen 15 mukaisesti tehtyä suunnitelmaa noudattaen. Pintamaakasat samoin kuin maankaatopaikka tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei alueella pääse tapahtumaan sortumia. Maankaatopaikan enimmäiskorkeus (N2000) saa olla enintään hakemuksen liitteenä esitetyn suunnitelmapiirustuksen (GEO, S3, ) mukainen. 14. Pohjavesipinnan yläpuolelle läjitettävien ylijäämämaa-ainesten on oltava pilaantumattomia ( ) eli niiden haitta-ainepitoisuuksien on oltava valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) asetettujen alempien ohjearvojen alapuolella. Pohjavesipinnan (selvitettävä määräyksen 10 mukaisesti) alapuolelle jääviin täyttöihin saa käyttää vain pilaantumattomia mineraalimaita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot. Jos on syytä epäillä, että maa-aineskuorma voi sisältää haitallisia aineita tai maa-aines on peräisin pilaantuneelta alueelta, on maa-aineksesta esitettävä kuormakohtaiset luotettavat analyysitulokset ja asiantuntijalausunto vastaanotettavan maa-aineksen haitattomuudesta tai kuormista on otettava edustavat kokoomanäytteet laadun varmistamiseksi. Orgaanista ainesta sisältävät maa-ainekset tulee sijoittaa täytön ylimpiin kerroksiin. Läjitettävän maa-aineksen seasta on poistettava kannot ja muut isot puukappaleet. Maankaatopaikalle ei saa sijoittaa happamia maaaineksia kalkitsemattomina.

152 152(183) 15. Kaksi kuukautta ennen maanläjitystoiminnan aloittamista Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille on toimitettava yksityiskohtainen täyttösuunnitelma, jossa on: - - maankaatopaikan vaiheistettu täyttösuunnitelma aikatauluineen (huomioituna tämän päätöksen mukaisten muutosten vaikutus läjityssuunnitelmaan), maankaatopaikan mitoitus päätöksen mukaiselle täyttömäärälle ja stabiliteettilaskelmat, maankaatopaikan tukirakenteet ja niiden osuus täytöistä, luiskakaltevuudet ja korkeustasot, täytön sisäisen veden tarkkailupisteet, työkoneiden liikennöintireitit, laskeutusaltaiden rakenteet (määräyksen 23 mukaisesti) ja selvitys vastaanotettavien maa-ainesten laadunvalvonnasta. Luvan saajan on ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ylijäämämaan vastaanoton ja täyttötoiminnan aloittamisen ajankohdat ja varattava em. viranomaisille tilaisuus ennen toiminnan käynnistymistä tarkastaa alue ja rakenteet. Melu ja tärinä 16. Toiminta, liikenne mukaan lukien, on suunniteltava ja toteutettava siten, että melutaso yhdessä alueella olevien muiden toimintojen aiheuttaman melun kanssa ei ylitä asumiseen käytettävillä alueilla päivällä klo ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 55 db eikä loma-asumiseen käytettävillä alueilla tai virkistysalueilla ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 45 db. Melua on mitattava määräyksen 40 mukaisesti. Luvan saajan on tehtävä ennen toiminnan aloittamista melumallinnus tämän päätöksen mukaisen toiminnan toteuttamisesta siten, etteivät edellä tässä määräyksessä asetetut raja-arvot ylity. Melumallinnuksessa tulee ottaa huomioon päätösten mukaiset toiminta-alueet ja toiminta-ajat, alueen muu melua aiheuttava toiminta sekä määritettävä meluvallien vähimmäiskorkeudet ja sijoittaminen sekä yhtäaikaisesti käytettävien laitteiden enimmäismäärät. Mallinnuksessa on huomioitava tiettyjen työvaiheiden melun impulssimaisuus (+ 5 db). Mallinnus ja siihen perustuvat esitykset toiminnan järjestämiseksi ja melun torjumiseksi on toimitettava ympäristöluvan valvontaviranomaiselle kaksi kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Mallinnus tulee päivittää, kun toiminnassa tai alueen ympäristössä tapahtuu melun kannalta merkittäviä muutoksia. Myös päivitetty melumallinnus tulee toimittaa sen valmistuttua ympäristöluvan valvontaviranomaiselle.

153 153(183) 17. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toimintaalueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä riittävän korkeina, sijoitettava melulähteen välittömään läheisyyteen ja suunnattava siten, että ne osaltaan estävät melun leviämistä asutuksen suuntaan. Sekä osa-alueelle A että osa-alueelle C on ennen louhinnan aloittamista rakennettava meluvallit ja niiden korkeudet on määritettävä määräyksen 16 mukaisesti tehtävän melumallinnuksen perusteella. Tarvittaessa on rakennettava lisämeluesteitä tai siirrettävä niitä. Laitteissa on käytettävä kotelointia, kumituksia tai muita vastaavia ääniteknisesti parhaita meluntorjuntatoimia. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. 18. Räjäytystyöt on mitoitettava ja räjäytysaineet valittava siten, että räjäytyksistä ja niistä aiheutuvasta tärinästä ei aiheudu vahinkoa tai haittaa alueen ulkopuolisille kiinteistöille, muulle ympäristölle, asuin- ja muille rakennuksille tai tärinäherkille laitteille. Räjäytyksistä aiheutuva meluhaitta on minimoitava. Tieto seuraavan viikon räjäytysten ajankohdista tulee saattaa yleisön tietoon sähköisillä tiedotusjärjestelmillä perjantaisin klo 16 mennessä sekä osa-alueella A tapahtuvista räjäytyksistä myös erikseen Fagerängin tilalle. Tärinää on mitattava määräyksen 41 mukaisesti. Päästöt ilmaan ja roskaantuminen 19. Toiminnasta aiheutuvat hiukkaspitoisuudet eivät saa ylittää alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä, ulkoilmassa hengitettävien hiukkasten (PM 10) 24 tunnin raja-arvoa 50 µg/m 3 ja kalenterivuoden keskiarvoa 40 µg/m 3. Hengitettävien hiukkasten pitoisuutta on mitattava määräyksen 39 mukaisesti. 20. Pölyävissä toiminnoissa, kuten porauksessa, kiviaineksen murskauksessa ja seulonnassa sekä maa-ainesten käsittelyssä, pölyämistä on estettävä varastokasojen sijoittelulla, pitämällä murskattavan ja kuormattavan aineksen putoamiskorkeus mahdollisimman pienenä, laitteistoja koteloimalla, käyttämällä kastelujärjestelmiä tai pölyntalteenottolaitteita tai muuta pölyn torjumiseksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Pölynhallintajärjestelmät on pidettävä kunnossa ja niiden tulee olla toiminnassa myös talvikaudella (pölynpoistosykloni). Toiminta on keskeytettävä tilanteissa, joissa pölynpoistojärjestelmää ei voida käyttää normaalilla teholla esimerkiksi pakkasen vuoksi.

154 154(183) 21. Varastokasojen, kuormien, työmaateiden ja toiminta-alueiden pölyämistä on estettävä tarvittaessa kastelemalla. Kasteluvetenä tulee käyttää ensisijaisesti laskeutusaltaisiin kertyneitä valumavesiä. Pölyntorjunta-aineita ei saa käyttää niin, että niistä aiheutuu maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Kuljetus- ja siirtokaluston puhtaudesta on huolehdittava, jotta ajoneuvojen pyörien tai muiden rakenteiden mukana ei leviä pölyä tai muita epäpuhtauksia ympäristöön. Vesien hallinta ja päästöt vesiin 22. Ulkopuoliset valumavedet on pidettävä erillään toiminta-alueesta esimerkiksi ojituksin. 23. Toiminta-alueella muodostuville valumavesille (sekä louhinnan ja murskauksen että maankaatopaikan toiminta-aikana) on rakennettava laskeutusaltaat. Valumavesien hallintarakenteet tulee rakentaa jo ennen valmistelevien toimien (ml. pintamaan poisto) aloittamista. Louhoksen pohjalle kerääntyvät vedet tulee pumpata ja johtaa laskeutusaltaisiin. Laskeutusaltaisiin keräytyvä vesi on käytettävä ensisijaisesti pölyntorjunnassa toiminta-alueilla. Laskeutusaltaat on rakennettava kantavalle pohjalle. Laskeutusaltaan pohjan alapinnan tulee olla vähintään 0,5 metriä pohjaveden pinnan ylimmän tason yläpuolella. Pohjan rikkoutuminen tai painuminen esim. altaiden alapuolisen veden virtauksen seurauksena on estettävä. Altaan pohjarakenteiden on oltava tiiviit. Laskeutusaltaat on mitoitettava siten, että valumavesien viipymä altaassa on riittävä hienoaineksen erottamiseksi ja alueelta lähtevän hulevesivirtaaman tasaamiseksi. Mitoituksessa on otettava huomioon poikkeukselliset rankkasadejaksot ja altaaseen louhoksen pohjalta pumpattavien vesien määrä. Altaissa on oltava näytteenottomahdollisuus. Laskeutusaltaasiin muodostuva liete on poistettava säännöllisesti. Liete on sijoitettava siten, ettei se pääse valumaan ojiin ja edelleen vesistöön tai toimitettava paikkaan, jolla on ympäristölupa ko. jätteen vastaanottamiseen. Altaan tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa. 24. Osa-alueen A valumavedet on käsiteltävä esimerkiksi biosuodattimessa ennen vesien johtamista purkuojaan. Puhdistusrakenteen jälkeisestä vedestä on voitava ottaa näyte. 25. Luvan saajan on varmistettava, ettei toiminta-alueen vesien johtamisesta aiheudu haittaa alueen virtaussuunnan alapuoliselle maankäytölle. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien ja niiden rakenteiden kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostuksen tarve johtuu toiminta-alueen vesien johtamisesta.

155 155(183) Mikäli vesien johtamisesta aiheutuu ennalta arvaamattomia seurauksia, luvan saajan on ryhdyttävä viivytyksettä tarpeellisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. 26. Suunnitelma vesienjohtamis- ja -käsittelyrakenteista on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle sekä tiedoksi Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille vähintään kaksi kuukautta ennen laskeutusaltaiden rakentaminen aloittamista. Suunnitelmassa on oltava asemapiirrokset vesien johtamisesta ja altaiden sijoituspaikoista, tiedot laskeutusaltaiden korkeusasemista ja pohjavedenpinnantasoista altaiden alueilla, altaiden pinta-alat, syvyydet, tilavuudet, viipymät ja rakenteet sekä suunnitelma osa-alueen A vesien lisäpuhdistamiseksi ja vesien johtamiseksi alueelta. Suunnitelmaan on liitettävä laskelma, miten poikkeukselliset rankkasateet sekä laskeutusaltaaseen osa-alueen A louhoksen pohjalta pumpattavat vedet ja niiden määrä ja laatu on huomioitu altaan tilavuudessa sekä viipymässä ja vesien käsittelyssä. Suunnitelmaan tulee liittää selvitys biosuodatin- tai muun puhdistusrakenteen toimivuudesta ja puhdistustehosta eri vuodenaikoina. Kemikaalien ja polttonesteiden käsittely, varastointi ja jakelu 27. Toiminnassa käytettävät öljytuotteet sekä muut kemikaalit on varastoitava tukitoiminta-alueilla. Toiminnassa käytettävien tukitoiminta-alueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä (pinnoitettu tai alueella on käytettävä tiivistysrakennetta, esim. HDPE-tiivistyskalvo). Alueen ympärillä on oltava rakenne, joka rajoittaa häiriö- ja onnettomuustilanteessa polttoaineen kulkeutumista ympäristöön. Polttonesteitä ei saa varastoida tukitoiminta-alueen ulkopuolella. Tukitoiminta-alueille kertyvät pintavedet ja/tai tiivistyskerroksen päälle kertyvä neste on johdettava öljynerottimen kautta laskeutusaltaaseen. Öljynerottimen on oltava standardin SFS-EN mukainen I-luokan öljynerotin, josta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on alle 5 mg/l. Öljynerottimessa on oltava täyttymisestä ilmoittava hälytysjärjestelmä ja tarkkailukaivossa sulkuventtiilit. Myös murskauslaitoksen aggregaatti ja siihen käytettävä polttoneste on varastoitava nesteitä läpäisemättömällä alustalla. 28. Polttonestesäiliöt on sijoitettava kiinteään valuma-altaaseen ja katokseen niin, ettei suoja-allas täyty lumella tai vedellä. Valuma-altaan tilavuuden on oltava vähintään 1,1 kertaa altaaseen sijoitetun suurimman säiliön tilavuus. Säiliöissä on oltava ylitäytön- ja laponestolaitteet sekä vuodonilmaisujärjestelmät. Säiliö on suojattava riittävin törmäysestein. Polttoaineen jakelulaite on varustettava lukittavalla sulkuventtiilillä. Jakelulaitteen käyttö on oltava estetty, kun alueella ei työskennellä. Kemikaalit on varastoitava tukitoiminta-alueella niiden varastointiin soveltuvissa säiliöissä katetussa, tiivispohjaisessa tilassa ja siten, että mahdolli-

156 156(183) set vuodot voidaan kerätä talteen eikä kemikaaleja voi päästä ympäristöön. Räjähdysaineita ei saa varastoida alueella. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on oltava riittävästi imeytysainetta sekä astiat käytetyille imeytysaineille. Luvan saajan on esitettävä suunnitelma tukitoiminta-alueiden sijoittamisista ja rakenteista Uudenmaan ELY-keskukselle vähintään kaksi kuukautta ennen toiminnan aloittamista. 29. Toiminta-alueella ei saa pestä ajoneuvoja ja työkoneita eikä tehdä korjauksia ja huoltoja, joista voi aiheutua päästöjä maaperään tai vesiin. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen 30. Poistettavat pintamaat on toiminnan aikana hyödynnettävä melun torjunnassa ja toiminnan jälkeen ensisijaisesti alueen maisemoinnissa. Pintamaa-ainekset voi myös toimittaa suunnitelmallisesti hyödynnettäväksi alueen ulkopuolelle. 31. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on koottava jätelajikohtaisesti erilleen muista jätteistä. Muualta tuotavaa louhetta ja toiminnassa muodostuvia hyödyntämiskelpoisia jätteitä saa välivarastoida alueella enintään kolme vuotta, minä aikana ne on joko hyödynnettävä alueella tai toimitettava hyödynnettäviksi muualle. Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet, kuten käytetyt imeytysaineet, öljynerottimien jätteet ja muut öljyiset jätteet sekä akut, on ryhmiteltävä, merkittävä ominaisuuksiensa mukaan ja varastoitava suljetuissa astioissa vesitiiviisti sekä toimitettava vähintään kerran vuodessa laitokseen, jolla on ympäristölupa kyseisenlaisen jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn. Sosiaalitilojen jätevesien umpisäiliö on tyhjennettävä säännöllisesti ja jäte on toimitettava jätevedenpuhdistamolle. 32. Luvan saajan on päivitettävä hakemukseen liitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma (päivätty ) vastaamaan tämän päätöksen mukaista toimintaa osa-alueilla A ja C. Jätteiden käsittelyn seurannassa ja tarkkailussa on lisäksi noudatettava jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaa. Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet 33. Luvan saajan on varauduttava mahdollisiin poikkeuksellisiin ja häiriötilanteisiin ajantasaisella poikkeuksellisten tilanteiden ja häiriötilannesuunnitelmalla sekä kouluttamalla henkilökunta tällaisten tilanteiden varalle. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Suunnitelman mukaisten ohjeiden on oltava kaikkien toimipaikalla työskentelevien tiedossa. Poikkeuksellisten tilanteiden suunnitelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ELY-keskukselle

157 157(183) ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia. 34. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja rajoittamiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahinkotilanteista on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan ELY-keskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Polttoaine- ja kemikaalivuodosta on välittömästi ilmoitettava alueelliselle pelastuslaitokselle (hätäkeskukseen). 35. Toiminta-alueen valumavesien keräys ja laskeutusaltaat on toteutettava siten, että onnettomuustilanteessa likaantuneiden vesien pääsy ojiin ja edelleen Ämmässuonpuroon voidaan estää. Käyttö- ja vaikutustarkkailu Käyttötarkkailu 36. Alueen vesienkeräys- ja johtamisjärjestelmien, laskuojien, pölynpoisto-, suodatin ja kastelujärjestelmien sekä tukitoiminta-alueiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Rakenteita, varusteita ja laitteita on huollettava ja mahdolliset vauriot on korjattava viipymättä. Polttonestesäiliöiden sisällön määrä on todettava säännöllisin mittauksin. Työkoneiden tankkaamisista ja polttonestesäiliöiden täytöistä on pidettävä kirjaa mahdollisten putkisto- ja säiliövuotojen toteamiseksi. Putkistot ja säiliöt on tarkastutettava vähintään kolmen vuoden välein. Öljynerotuskaivoissa ja polttonestesäiliöissä olevat hälytys- ja turvalaitteet on pidettävä toimintakunnossa ja testattava vähintään kerran kuukaudessa. 37. Maankaatopaikan pinnankorkeuksia, pinta-alaa, tilavuutta, painumista ja mahdollisia maa-ainesten sortumia on seurattava ja tarkkailtava säännöllisesti alueen täytön aikana.

158 158(183) 38. Materiaalien murskauksen, seulonnan, kuormaamisen ja sekoittamisen aikana on seurattava pölyämistä, melua ja muuta ympäristökuormitusta. Päästö- ja vaikutustarkkailu 39. Louhinta- ja murskaustoiminnan sekä maankaatopaikkatoiminnan vaikutuksia lähialueen ilman hengitettävien hiukkasten pitoisuuteen (PM10) on mitattava. Mittaukset on tehtävä louhinta- ja murskaustoiminnan vakiinnuttua noin puolen vuoden kuluttua toiminnan alkamisesta sekä maankaatopaikan toiminnan vakiinnuttua. Mittaus on uusittava myöhemmin, jos toiminnassa tai sen ympäristössä tapahtuu pölyn leviämisen kannalta olennaisia muutoksia. Mittauspisteitä on oltava vähintään kolme ja joista ainakin yksi Fagerängin tilan alueella. Mittauksella on arvioitava määräyksen 19. mukaisten raja-arvojen toteutumista. Mittaukset on tehtävä standardin ISO 10473:2000 mukaisella tai muulla standardin tarkkuutta vastaavalla menetelmällä. Mittausajankohta ja -paikat on valittava siten, että ne kuvaavat läheisille asuinkiinteistöille pölyävistä toiminnoista, kuten louhinnasta ja murskauksesta, seulonnasta, kuormien ja maa-ainesten käsittelystä, työkoneista ja liikenteestä aiheutuvaa pölyhaittaa. Yksityiskohtainen mittaussuunnitelma on esitettävä Uudenmaan ELYkeskuksen tarkastettavaksi vähintään kuukausi ennen suunnitellun mittauksen aloittamista. 40. Kuukauden kuluessa louhinta- ja murskaustoiminnan käynnistymisestä (poraus, rikotus ja murskaus käynnissä) osa-alueella A sekä osa-alueella C tulee alueiden toiminnoista aiheutuva päivittäisen toiminta-ajan ekvivalenttimelutaso (LAeq) selvittää ulkopuolisen asiantuntijan tekemin mittauksin vähintään kolmessa etukäteen arvioiden melulle eniten altistuvassa kohteessa. Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen mukaisesti. Molempien osa-alueiden melua mitattaessa mittauspisteinä tulee olla kiinteistöt sekä yksi vapaa-ajankiinteistö toiminta-alueiden länsipuolella lähellä Kirkkonummen rajaa tai kiinteistö Kirkkonummen Kauhalassa. Mittaukset on uusittava, mikäli toiminnassa tai toiminta-alueen ympäristössä tapahtuu melun leviämisen kannalta olennaisia muutoksia. Mittaussuunnitelma on toimitettava viimeistään kuukausi ennen ensimmäisiä mittauksia Uudenmaan ELY-keskukselle tarkastettavaksi. Tehtyjen mittausten tuloksista on laadittava mittausraportti, jossa on otettava huomioon, että luonteeltaan iskumaiseen tai kapeakaistaiseen mittaustulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä määräyksessä 16. sallittuihin melutasoihin. Raporttiin on myös liitettävä vertailu melumallinnuksen ja melumittaustulosten vastaavuudesta.

159 159(183) 41. Tärinää on mitattava jatkuvatoimisilla tärinämittareilla ainakin Fagerängin tilan asuinrakennusten ja hevoslaitumien alueilla sekä muissa mahdollisissa tärinälle herkissä kohteissa, jotka on selvitetty määräyksen 10. mukaisesti. Mittauspisteitä tulee olla Louhinnan ja murskauksen sekä maankaatopaikkatoiminnan päästöjä, maankaatopaikan sisäisen veden korkeutta ja laatua sekä vaikutuksia toiminta-alueen ja sen ympäristön pinta- ja pohjavesiin ja talousvesikaivoihin on tarkkailtava. Toiminta-alue voidaan liittää Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. Tarkkailua tulee tehdä ainakin seuraavista pisteistä: Toiminta-alueilta pois johdettavat vedet Alueelta poisjohdettavien valumavesien laatua on tarkkailtava osaalueiden A ja C sekä läjitysalueen laskeutusaltaista sekä osa-alueen A vesienkäsittely-yksikön jälkeen asennettavasta tarkkailupisteestä. Alueelta poisjohdettavien vesien määrää tulee mitata ja vuotuinen määrä raportoida lupamääräyksen 50. mukaisen vuosiraportoinnin yhteydessä. Pintavedet Pintaveden laatua purkuvesistössä on tarkkailtava Ämmässuonpurossa pisteistä Oja 2 ja P4 sekä kahdesta uudesta pisteestä: yhdestä pisteestä Fagerängin tilan laidunten kohdalla ja yhdestä pisteestä ennen kuin puro laskee Loojärveen. Halujärven vedenpinnankorkeus on mitattava neljä kertaa vuodessa. Pohjavesi Pohjaveden laatua ja pinnankorkeutta tulee tarkkailla ainakin tarkkailusuunnitelman ( , korjattu , Ramboll Finland Oy) mukaisista pisteistä 258/7, RFKPV01, RFKPV02, 44 sekä vähintään yhdestä ottoalueelle A sijoitettavasta uudesta kalliopohjavesiputkesta. Lisäksi pohjaveden pinnankorkeutta tarkkaillaan pisteistä RFKPV03 ja 259/07. Pohjavedentarkkailupisteet tulee olla asennettuina ennen toiminnan käynnistymistä. Talousvesikaivot Yksityiskaivojen veden laatua ja pinnankorkeutta tulee tarkkailla pisteistä kaivo 2-31, kaivo 2-22, kaivo 11-2PK ja kaivo 11-2RK sekä yhdestä kaivosta Halujärventien varren kiinteistöiltä. Luvan saajan on myös varmistettava, että kaikki Fagerängin tilalla vedenottokäytössä olevat kaivot (myös eläinten) ovat mukana tarkkailussa.

160 160(183) Täytön sisäinen vesi Maankaatopaikan sisäisen veden korkeutta ja laatua tulee seurata vähintään kahdesta pisteestä. Havaintopisteet on esitettävä määräyksen 15. mukaisessa täyttösuunnitelmassa. Näytteenottotiheys ja analyysivalikoimat Tutkittavat vedenlaatumuuttujat ja määritysvalikoimat ovat tarkkailusuunnitelman ( , korjattu , jossa viitattu ÄmmässuonKulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan, , Ramboll) mukaiset. Toiminnan aloittamisen jälkeen toiminta-alueilta pois johdettavia vesiä (määritysvalikoima 1, normaali ja laaja) tulee tarkkailla vähintään kaksi kertaa vuodessa (kevät ja syksy). Osa-alueen A vesienkäsittely-yksikön jälkeen asennettavasta tarkkailupisteestä sekä osa-alueen C laskeutusaltaasta otetuista näytteistä tulee tehdä laajan määritysvalikoiman analyysit joka syksy. Määritysvalikoimassa tulee lisäksi olla sekä keväällä että syksyllä mineraaliöljyt C10 C40. Toiminnan aloittamisen jälkeen pinta- ja pohjavesistä näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa määritysvalikoiman 2 mukaisesti. Keväällä (huhtikuu) toteutetaan supistettu näytteenottokierros ja syksyllä (syys-/lokakuu) normaali näytteenottokierros. Viiden vuoden välein toteutetaan laaja näytteenottokierros syksyn näytteenoton yhteydessä. Talousvesikaivoista näytteet otetaan kerran vuodessa syksyllä (määritysvalikoima 4). Fagerängin tilan kaivojen tutkiminen tulee tehdä määritysvalikoiman 2 (pohjavesi, normaali ja laaja) mukaisesti. Täytön sisäinen veden korkeus tulee mitata ja laatu tutkia kaksi kertaa vuodessa. Tutkittavat parametrit ovat määritysvalikoiman 1 mukaiset. Lisäksi jokaisesta näytepisteestä tulee ottaa vähintään kaksi vesinäytettä (laajat analyysit) ennen toiminnan aloittamista, lukuun ottamatta laskeutusaltaita, joiden tarkkailu aloitetaan niiden valmistuttua, sekä täytön sisäisen veden tarkkailua. 43. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia toiminta-alueen alapuolisen vesistön (Mankinjoki) vedenlaatuun sekä pohjaeläin- ja kalakantoihin. Esitys tarkkailusuunnitelmaksi on esitettävä Varsinais-Suomen ELYkeskukselle kahden kuukauden kuluessa näiden päätösten lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailusuunnitelmassa on erityisesti huomioitava ne vedenlaatutekijät, jotka vaikuttavat meritaimenen ja vaellussiian lisääntymismenestykseen. Tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa tiedoksi myös Uudenmaan ELY-keskukselle. 44. Vesistöön toiminta-alueelta johdettavat valumavedet eivät saa sisältää vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston

161 161(183) asetuksen 1022/2006 liitteen 1 taulukossa C2 tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka voivat johtaa ympäristölaatunormin ylittymiseen pintavedessä purkuvesistössä (Ämmässuonpuro). Mikäli alueilta purkautuvissa valumavesissä jonkin haitta-aineen liukoinen pitoisuus ylittää kahtena peräkkäisenä vuotena talousveden kemiallisten laatuvaatimusten (STMA 1352/2015) tason, tulee luvan saajan kahden kuukauden kuluessa tulosten valmistumisesta tehdä Uudenmaan ELYkeskukselle selvitys haitta-ainepitoisuuksien ylittymisen syistä sekä esitys vesien haitta-ainepitoisuuden vähentämiseksi ja jatkotarkkailemiseksi. Pohjavesitarkkailun tuloksia tulee verrata talousveden kemiallisiin laatuvaatimuksiin (STMA 1352/2015) ja pohjaveden ympäristölaatunormeihin (VNA 1040/2006). 45. Luvan saajan on toimitettava kahden kuukauden kuluessa näiden päätösten lainvoimaisiksi tulemisesta Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille tarkkailusuunnitelma, johon on koottu toiminnan käyttö-, päästö- ja ympäristövaikutusten tarkkailut, ml. näiden päätösten mukaiset päivitykset yhteistarkkailuun, sekä päätösten mukaiseksi päivitetty jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma. Suunnitelmassa on esitettävä ainakin tarkkailupisteiden sijainti ja määrä, tarkkailutiheys, tutkittavat haitta-aineet ja muut ominaisuudet, näytteenottomenetelmät ja analysoitavien parametrien määritysrajat sekä tarkkailun kirjanpito ja raportointi. Suunnitelmaan tulee liittää kartta, johon on merkitty toiminta-alueet, lähiympäristön vakituiset asunnot ja loma-asunnot, melu- ja hiukkasmittauspisteet sekä vedenlaaduntarkkailupisteet. Tarkkailusuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. 46. Määräysten mukaisia tarkkailuja voidaan tarvittaessa tarkentaa ja muuttaa Uudenmaan tai Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (määräys 43) hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 47. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Mittausraportit on liitettävä kyseisen vuoden vuosiyhteenvetoraporttiin.

162 162(183) Kirjanpito ja raportointi 48. Louhinnan ja murskaustoimintojen aloittamisista, muutoksista ja lopettamisista on ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille vähintään kaksi viikkoa ennen toiminnan aloittamista ja päättymistä tai töiden valmistumista. Mikäli toimintaa harjoitetaan jaksottaisesti, on jokaisen jakson aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoitettava em. viranomaisille. Tarkkailutulokset on toimitettava valvoville viranomaisille viikon kulussa raporttien valmistumisesta. Havaituista poikkeuksellisista muutoksista on ilmoitettava välittömästi valvoville viranomaisille. 49. Kalliokiviaineksen louhinnasta, louheen ja muualta tuotavan kiviaineksen murskauksesta ja varastoinnista sekä maankaatopaikan täytöstä ja toimintoihin liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä jäljempänä annetun lupamääräyksen 50. mukaiset raportointia varten tarvittavat tiedot, kuten toiminta-ajat, suoritetut huollot ja häiriötilanteet. Jätteitä koskeva kirjanpito on säilytettävä vähintään kuusi vuotta ja se on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. 50. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot: tiedot toteutuneista tuotantopäivistä ja toiminta-ajoista, räjäytysten ajankohdat ja käytetyt räjähdysaineet, alueella louhitun kiviaineksen määrä (m3 ja t), vastaanotetun kiviaineksen määrä (m3 ja t), murskauslaitoksen tuotanto- ja raaka-ainetiedot, tiedot alueella hyödynnetyn ja alueelta pois toimitetun murskeen määrästä, tiedot varastossa olevasta murskatun ja murskaamattoman kiviaineksen määrästä vuoden lopussa, tiedot vastaanotetun ylijäämämaan määrästä, laadusta ja alkuperästä (edellinen haltija ja kuljettaja sekä yhteystiedot), tiedot siirtoasiakirjoista, maankaatopaikalle sijoitetun maa- ja kiviaineksen määrä (m3 ja t) sekä käytetty ja jäljellä oleva täyttöala (karttaesitys) ja täyttömäärä, haitta-ainetutkimusten tulokset, kuorman sisällöstä kuljettajalle annetut huomautukset sekä tiedot palautetuista kuormista (esim. pilaantuneet maa-aineserät), polttoaineiden käyttö- ja laatutiedot ja niiden perusteella lasketut päästötiedot (NO2, SO2, CO2 ja hiukkaset) sekä sähkön ja vedenkulutus, tiedot toiminnassa muodostuneista jätteistä (mukaan lukien kannot ja poistetut pintamaat sekä lietteet) ja vaarallisista jätteistä, niiden laadusta, jätenimikkeistä, määristä, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta sekä vuoden lopussa varastossa olleista jätteistä ja niiden määristä,

163 163(183) alueen kenttien, ojien, altaiden ja kaivojen sekä kemikaalien varastoinnin ym. tarkkailu sekä tehdyt huollot ja korjaukset, yhteenveto tarkkailutuloksista, tieto alueelta pois johdetun pintaveden määrästä sekä arvio toiminnan ympäristövaikutuksista, tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet), tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnassa ja tiedot mahdollisista toimintaan liittyvistä yhteydenotoista ja valituksista. Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen ja lopettaminen 51. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, toiminnan muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta valvovalle viranomaiselle. Louhinta- ja murskaustoiminnan tai maankaatopaikka-alueen tai jonkin sen toiminnan lakattua on toiminta-alue viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, maiseman rumentumista, maaperän pilaantumista tai ympäristön roskaantumista ja että valumavedet käsitellään hallitusti. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi (6) kuukautta ennen toiminnan tai sen osan lopettamista esitettävä toimivaltaiselle lupaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma ympäristönsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toimista sekä tarkkailusta, jotka liittyvät toiminnan lopettamiseen. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet on toimitettava käsiteltäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Maankaatopaikan viimeistely ja jälkihoito 52. Maankaatopaikan muotoilu ja maisemointi on toteutettava kunkin täyttövaiheen saavutettua lopullisen korkeutensa. Maisemointityöt on saatettava päätökseen vaiheittain viimeistään vuoden kuluessa läjityksen päättymisestä kullakin täyttöalueella. Viimeistelytöissä on otettava huomioon alueen tuleva, kaavan mukainen maankäyttö. Tarkennettu maisemointisuunnitelma sekä vaiheittaisten ja lopullisten viimeistelytoimien aikataulu on toimitettava valvovalle viranomaiselle viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisten viimeistelytoimien aloittamista. Maisemointitöiden valmistumisesta kullakin alueella on ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Valvontaviranomaiselle on varattava mahdollisuus tarkastaa maisemoidut alueet.

164 164(183) Maankaatopaikkatoiminnan vakuus 53. Luvan saajan on asetettava maankaatopaikkatoiminnalle euron (sis alv. 24 %) vakuus Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksi alueen maisemoinnin ja jälkihoidon varmistamiseksi. Ennen maankaatopaikkatoiminnan aloittamista vakuudesta on asetettava euroa (sis. alv. 24 %). Maankaatopaikan vakuutta on korotettava (sis. alv. 24 %)/alkava hehtaari sen jälkeen, kun maankaatopaikkaalueen pinta-ala ylittää 5 ha. Vakuus asetetaan vuoden 2018 maarakennusindeksiin sidottuna, ja indeksitarkistus on tehtävä viiden vuoden välein, ellei vakuutta tällä välin muusta syystä ole tarkistettu. Vakuutta voidaan vapauttaa osittain sitä mukaa, kun maankaatopaikan osa-alueiden maisemointi etenee, mutta kuitenkin niin, että toiminnan jälkeinen tarkkailu saadaan turvattua. Vakuudet on asetettava ympäristönsuojelulain 61 :n edellyttämällä tavalla. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Lupaviranomaisen on tutkittava ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ja otettava huomioon asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset ja mielipiteet. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa mm. terveyshaittaa, haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista, ympäristön yleisen viihtyisyyden, erityisten kulttuuriarvojen tai yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvan kallion louhintaan sekä louheen ja ylijäämälouheen murskaamiseen osa-alueille A ja C sekä maankaatopaikan toimintaan osa-alueelle A. Toimintaa osa-alueella B koskevat lupahakemukset on hylätty luvan myöntämisen edellytysten puuttuessa (YSL 49, 11 ja 12 ).

165 165(183) Osa-aluetta B koskevien hakemusten hylkääminen Kaavoitus ja meluhaitat Ympäristönsuojelulain 11 :n mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus ja lain 12 :n mukaan alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Hakemuksen mukaiset osa-alueet A ja B sijaitsevat Espoon eteläosien oikeusvaikutteisen yleiskaavan 2009 maa- ja metsätalousalueella. Osa-alue B rajautuu oikeusvaikutteisessa Espoon eteläosien yleiskaavassa kyläalueeseen (AT-alue) ja osa-alueen B eteläosista on vain 200 metriä yleiskaavan mukaiseen virkistysalueeseen (V). Toiminta ja siitä aiheutuvat melu- ja pölyhaitat osa-alueella B vaikeuttaisivat oikeusvaikutteisen yleiskaavan toteutumista kylä- ja virkistysalueilla. Valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010, ns. MURAUS-asetus) mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Ko. valtioneuvoston päätöksen mukaan taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db. Hakemukseen liitetyn melumallinnuksen mukaan louhittaessa (poraus) ja murskattaessa osa-alueella B virkistysalueen päiväohjearvo 45 db ylittyy Halujärven itäpuolella sijaitsevalla kaavan mukaisella virkistysalueella, kuten myös silloin kun otetaan huomioon alueen muut melulähteet. Lisäksi melumallinnuksessa rikotuksesta aiheutuvaan meluun ei ole tehty impulssimaisuuskorjausta (+ 5 db). Hakemuksessa esitettyjä (7 m) korkeampien meluvallien rakentamista ei ole esitetty käsittelyn aikana eikä hakija ole nähnyt tarvetta melumallinnuksen päivittämiselle. Hakemuksessa on esitetty, että osa-alueen B louhinta- ja murskaus toteutettaisiin 10 vuodessa, jolloin toiminta ei haittaisi yleiskaavassa osoitetun asuinalueen toteuttamista. Tämän jälkeen alueella olisi vielä maankaatopaikkatoimintaa. Hakemuksen mukaan toiminta on kuitenkin suhdanteista ja kiviaineksen kysynnästä riippuvaista, joten toiminnan kestoa on mahdotonta arvioida etukäteen. Kallion louhinta osa-alueelta B aiheuttaisi selvän muutoksen erityisesti Halujärven alueen melumaisemassa, sillä hakemuksen mukainen alue toimii nyt suojana Ämmässuon-Kulmakorven-Takapellon toimintojen häiriöille. Toiminnan aloittaminen alueella lisäisi myös Halujärven alueen melua siten, että asetuksen 800/2010 mukaiset raja-arvot (45 db LAeq) ylittyisivät lähimmillä loma-asunnoilla sekä kaavan mukaisella virkistysalueella Halujäven itäpuolella. Alueen nykyisistä toiminnoista (Ämmässuo, Takapelto, liikenne) ei aiheudu meluraja-arvojen ylityksiä ko. alueilla

166 166(183) Viheryhteys Hakemuksen mukainen osa-alue B sijaitsee myös voimassa olevassa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan viheryhteysmerkinnän kohdalla. Alue (Halujärven ja Ämmässuon välinen alue) on maakunnallisesti merkittävää luonnon ydinaluetta ja vahvin ekologinen yhteys, joka yhdistää Espoon eteläosat ja Nuuksion kansallispuiston. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan viheryhteyttä koskevan määräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisema-arvot, arvokkaiden luontokohteiden säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet. Viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana sekä seudullisten ja paikallisten virkistystarpeiden yhteensovittamiseen siten, että olemassa olevat virkistykseen varatut tai siihen soveltuvat rakentamattomat alueet varataan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön. Maakunnallisella ekologisella yhteydellä tarkoitetaan leveää metsäisistä alueista muodostunutta yhteyttä laajojen maakunnallisesti tärkeiden luonnonmaantieteellisten alueiden välillä. Yhteys säilyttää maakunnan luonnon omaleimaisuutta ja edistää toisistaan erillisten populaatioiden säilymistä. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaa varten tehdyn Ekologisten yhteyksien selvitys raportin mukaan maakunnallisesti tärkeän metsäyhteyden vähimmäisleveytenä taajamien ulkopuolella pidetään metriä, joka mahdollistaa esimerkiksi hirvieläinten ja suurpetojen liikkumisen. Hakemuksen mukaisen toiminnan sijoittaminen osa-alueelle B kaventaisi yhteyden noin 200 metriin. Ekologisten yhteyden hyvä toimivuus edellyttää yhteyden säilymistä riittävän leveänä ja katkottomana. Hakemuksen mukainen toiminta osa-alueella B tarkoittaisi ekologisen yhteyden kapenemista niin merkittävästi, että käytännössä se katkeaisi siinä merkityksessä, mihin se on tarkoitettu (nisäkkäiden liikkuminen, ekologisten verkostojen ydinalueiden välisten yhteyksien säilyminen). Toiminta alueella vaikeuttaisi 4. vaihemaakuntakaavan tavoitteiden toteutumista laajalla alueella, yli kuntarajojen. Toiminta myös heikentäisi luonnon ydinaluetta pirstomalla sen erillisiin osiin. Ko. viheryhteys on myös liito-oravan kulkuyhteys. Hakemuksen mukaan kiviaineshankkeen ja yleiskaavan yhteisvaikutukset maakunnallisille ekologisille yhteyksille arvioidaan merkittäviksi, mutta näitä vaikutuksia muodostuu vain, mikäli yleiskaavassa osoitettu rakentaminen toteutuu. Oikeusvaikutteinen kaava on kuitenkin huomioitava lupaharkinnassa ja sen toteutuminen on mahdollista, joten hankkeelle osa-alueella B ei voida myöntää lupaa siten, että oikeusvaikutteisen yleiskaavan toteutuminen vaikeutuu. Alue B rajautuu myös kaavan mukaiseen virkistysalueeseen (V). Lisäksi maakuntakaavan viheryhteysmerkinnän tarkoitus on turvata myös paikallisten ja seudullisten virkistystarpeiden toteutuminen ja siihen soveltuvat rakentamattomat alueet tulisi yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan varata virkistyskäyttöön.

167 167(183) Hakemuksen mukaista aluetta koskien on myös vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Hakemuksen mukaiset osa-alueet A ja B sijaitsevat yleiskaavan laatimista varten asetetulla rakennus- ja toimenpidekieltoalueella (Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta ). Kaavan tarkoituksena on mm. vastata Espoon kaupungin kasvutavoitteisiin sekä riittävän laajojen ja yhtenäisten viheralueiden ja niiden välisten yhteyksien turvaaminen ekologisena ja toiminnallisena kokonaisuutena. Osaalue B sijaitsee kaupunkisuunnittelulautakunnan ( ) ja kaupunginhallituksen ( ) päätösten mukaisesti ekologisten yhteyksien runko -merkintöjen välissä. Yleiskaavaluonnoksessa viheryhteysrunko on merkitty Halujärven itäpuolelle sekä itä-länsisuunnassa Ämmässuon alueen eteläpuolelle ja se kulkee Fagerängin tilan ja osa-alueen A välisellä alueella. Yhteenveto Hakemuksessa esitetty toiminta osa-alueella B estäisi alueen ympäristön käytön yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen ja toiminta vaikeuttaisi voimassa olevan maakuntakaavan toteutumista alueella. Lisäksi toiminnasta aiheutuisi ympäristön yleisen viihtyisyyden ja virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä Halujärven alueella ja naapuruussuhdelain mukaista kohtuutonta rasitusta. Lupia ei näin ollen ole voitu myöntää. Ympäristölupien myöntäminen osa-alueille A ja C Tämän päätöksen mukaisesti harjoitettuna kallion louhinta ja louheen murskaus sekä maankaatopaikkatoiminta täyttää ympäristönsuojelulain 49 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Högbergetin alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä vesistöjen välittömässä läheisyydessä. Osa-alueella A eniten häiriötä aiheuttavat toiminnat (räjäytykset, rikotus, murskaus) sijaitsevat noin 400 metrin päässä lähimmistä naapureista, joten etäisyys on MURAUSasetuksen mukainen. Voimassa olevan oikeusvaikutteinen yleiskaava mahdollistaa louhinta- ja murskaus- sekä maankaatopaikkatoiminnan osaalueella A ja asemakaava louhinnan ja murskauksen osa-alueella C. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 11 :n edellytykset sijoituspaikan valinnalle. Espoon kaupungissa on vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Osa-alue A on kaavaluonnoksessa pääosin merkitty erityisalueeksi (mm. maa-ainesten otto, yhdyskuntatekninen huolto, moottoriurheilu, virkistys). Uudenmaan liitto on antanut Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksesta lausunnon Lausunnossa on todettu, että ekologiset yhteydet, viheryhteystarpeet ja ekologisten yhteyksien kehittämistarpeet on tunnistettu kaavassa hyvin ja yhteyksien linjaukset ovat maakuntakaavan mukaisia. Hakemuksen mukaisesti toimien ja lupamääräykset huomioon ottaen toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla an-

168 168(183) netuissa asetuksissa toiminnoille asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Alueen toiminta on mahdollista järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Toiminnasta yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa aiheutuvalle melulle ja pienhiukkaspitoisuuksille on asetettu raja-arvot, joiden toteutumista on seurattava ja joiden mukaisesti toiminta alueella on järjestettävä. Päätöksen mukaan melun ja pölyhaittojen torjunnassa on käytettävä toimialan parasta käytössä olevaa tekniikkaa. Toiminta-alueella ei ole luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä eikä lailla tai luontodirektiivillä suojeltuja lajeja, joten vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen eivät ole ennakolta arvioiden merkittäviä. Ottamisalueet C ja A rajattuvat siten, että niistä ei aiheudu haittaa liitooraville. Liito-oravan kulkureitti kulkee ottamisalueen A eteläpuolella. Kulkureitiltä on n. 60 metrin etäisyys ottamisalueen A reunaan. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ole tuonut ilmi tarvetta luonnonsuojelulain 49 :n mukaisen poikkeuluvan hakemiselle liito-oravan elinolosuhteiden heikentymisen vuoksi. Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Maa-ainesten ottamisesta saattaa kuitenkin aiheutua lähialueen yksityistalouksien veden saannin vaikeutumista ja veden laadun heikkenemistä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan luvan saaja on vastuussa maa-ainesten ottamisesta mahdollisesti aiheutuvista vesilain mukaan korvattavista vahingoista, kuten kaivoveden määrän tai laadun heikkenemisestä. Mikäli kaivojen tarkkailun yhteydessä havaitaan, että maa-ainesten ottamisesta aiheutuu kaivoveden määrän olennaista vähenemistä tai laadun heikkenemistä, on luvan saajan ilmoitettava asiasta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla luvan hakijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin kiinteistöjen talousveden saannin turvaamiseksi. Lupamääräyksissä on vesienhoidon näkökulmasta huomioitu erityisesti alueella muodostuvien valumavesien kerääminen ja käsittely poikkeukselliset olosuhteet ja onnettomuustilanteet huomioiden, vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden vesistöön pääsyn estäminen sekä alueella muodostuvien ja purkautuvien pintavesien sekä pohjaveden laadun tarkkailu. Luvan saajan on myös tarkkailtava toiminnan vaikutuksia Mankinjoen uhanalaisiin kalakantoihin. Tämän päätöksen mukaisesti toimittaessa toiminta ei vaaranna Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuosille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa, vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa haittaa. Luvan saaja on esittänyt kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jätteenkäsittelyn seurata- ja tarkkailusuunnitelman sekä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmat, jotka on hyväksytty määräyksistä ilmenevällä tavalla tarkistettuina.

169 169(183) Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräykset ovat tarpeen toiminnasta lähiympäristölle aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi sekä maaperän, pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Lupamääräyksiä asetettaessa on huomioitu, että samalla alueella vaikutuksia ympäristöön aiheutuu Ämmässuon-Kulmakorven- Takapellon toiminnoista liikenteineen. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon laitoksen sijainti, sen yhteys muihin toimintoihin, toiminnasta aiheutuvan pilaantumisen todennäköisyys, onnettomuusriski, lähialueen asutus sekä ympäristönsuojelulain vaatimus käyttää toiminnassa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kiviaineksen louhinnasta ja murskauksesta on annettu valtioneuvoston asetus, joissa määritellään ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimukset toiminnalle. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon se, mitä ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 15 :n 3 momentissa on sanottu. Lupamääräyksissä ei ole toistettu mm. jätelaissa (646/2011) jätteiden etusijajärjestykseen (8 ), syntypaikkalajitteluun, velvollisuuteen pitää jätteet erillään (15 ), pakkaamiseen (16 ) varastointiin, kuljettamiseen ja edelleen toimittamiseen (29 ja 31 ) vaarallisten jätteiden sekoittamiskieltoon (17 ) tai siirtoasiakirjoihin (121 ) liittyviä vaatimuksia. Lupamääräyksissä ei myöskään ole toistettu sitä, mitä sanotaan valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) 2. luvussa jätehuollon järjestämistä koskevista yleisistä vaatimuksista, 3. luvussa eräitä jätteitä koskevista vaatimuksista sekä 4. luvussa jätekirjanpidosta, siirtoasiakirjasta ja viranomaiselle toimitettavista tiedoista. Kyseisistä säädöksistä luvan haltijan tulee muutenkin olla selvillä, ja niitä on kaikkea toimintaa tai asetuksessa erikseen mainittua toimintaa koskevina noudatettava joka tapauksessa. Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön p- laantumista tai sen vaaraa. Jätteen käsittelyä ja raportointia koskevat määräykset ovat jätelain ja valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen mukaisia. Määräys 1. Toiminta-aikoja asetettaessa on otettu huomioon Ämmässuon alueen vastaavan toiminnan toiminta-ajat sekä hevostilan läheisyys. Lauantain toiminta-aikoja ei ole hyväksytty. Osa-alue A sijaitsee alle 500 met-

170 170(183) rin päässä Fagerängin tilasta eikä hakemuksessa ole esitetty asetuksen 800/2010 mukaisia erityisiä syitä lauantain toiminnalle. Lisäksi lausuntojen mukaan alueella ei tule toimia lauantaisin. Räjäytyksistä tulee tiedottaa hyvissä ajoin, jotta ne ovat ennakoitavissa ja erityisesti hevostilalla osataan varautua niihin. Räjäytysten ajankohdat on ilmoitettava määräyksen 18. mukaisesti. Yleisillä juhlapäivillä tarkoitetaan uudenvuodenpäivää, loppiaista, pitkäperjantaita, 1. ja 2. pääsiäispäivää, vappua, helatorstaita, helluntaipäivää, juhannusaattoa, juhannuspäivää, pyhäinpäivää, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, joulupäivää, tapaninpäivää ja uudenvuodenaattoa. Määräys 2. Raskaat ajoneuvot aiheuttavat melu-, pöly- ja tärinähaittoja, joten liikenne alueelle on järjestettävä pohjoisen kautta. Osa-alueen A länsipuolitse kulkee 110 kv:n voimajohto ja louhittavan alueen läpi kaasuputki. Määräyksellä 3 estetään ulkopuolisten pääsy alueelle sekä luvattomien kuormien tuominen laitosalueelle. Määräys 4. Alueelle tuotavien maa- ja kiviainesten määrää ja laatua valvoo henkilökunta ja toiminnasta on pidettävä kirjaa. Maankaatopaikalle tuotavat maa-ainekset ovat maa-ainesjätteitä. Jätelain 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain sellaiselle, jolla on lupa ottaa se vastaan. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jota alueella ei ole lupa ottaa vastaan, on luvan saajan jätelain 15 :n mukaan toimitettava jäte asianmukaiseen käsittelypaikkaan tai 9 :n mukaan palautettava luovuttajalle. Määräys 5. Jätelain (646/2011) 141 :n mukaan jätteenkäsittelylaitoksen tai -paikan toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilön on oltava toiminnanharjoittajan palveluksessa ja hänellä on oltava tehtävien hoitamiseksi riittävä ammattitaito. Vastuuhenkilöllä on oltava tietoa jätteiden ja käsittelytoiminnan ympäristövaikutuksista sekä lainsäädännön ja lupa- ja valvontaviranomaisten asettamista vaatimuksista. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava vastuuhenkilön riittävästä koulutuksesta. Määräys 6. Alueen ympäristössä oleva puusto vaikuttaa melun ja pölyn leviämiseen sekä lieventää pitkäaikaisen toiminnan maisemahaittaa. Hakemuksessa on esitetty, että maanläjitysalueen ympärillä oleva suojapuusto vähentää tehokkaasti pölyn leviämistä. Osa-alueen A lounaispuolella on puronvarsilehtoa, joka on metsälain mukainen erityisen arvokas elinympäristö ja uhanalainen luontotyyppi. Tämän alueen metsänhoitotoimenpiteet ovat joka tapauksessa rajoitettuja ja niissä tulee noudattaa metsälain 10a ja 10b :iä.

171 171(183) Määräykset Enimmäisottomäärä ja louhintatasot on hyväksytty hakemuksessa osa-alueille A ja C esitetyn mukaisina, samoin kuin ylijäämälouheen vastaanottomäärä. Ylijäämälouheen vastaanottomäärään vaikuttaa alueelta louhittavan louheen määrä ja toiminnot on suunniteltava siten, että alueella pystytään toimimaan aiheuttamatta häiriö- tai vaaratilanteita. Murskattavan aineksen määrää ei ole rajoitettu hakemuksessa esitetystä, mutta murskainten kapasiteetit ja yhtäaikaisesti käytettävien laitteistojen määrä, toiminta-ajat ja melutasoa koskeva määräys rajoittavat toimintaa. Samanaikaisesti käytettävien laitteiden määrässä tulee noudattaa melumallinnuksen melunvähentämistoimenpiteitä, jotta sallitut melutasot eivät ylity häiriölle alttiissa kohteissa. Toimintojen sijoittaminen on esitettävä valvovalle viranomaiselle määräyksen 10. mukaisesti. Murskauslaitoksen sijainnista on määrätty MURAUS-asetusta tiukemmin, sillä hakemuksessa on esitetty, että laitos on aina vähintään noin 400 metrin päässä häiriintyvistä kohteista. Myös melumallinnus osa-alueiden A ja C osalta on tehty samalla olettamuksella. Määräykset 10. ja 11. Louhinta- ja murskaussuunnitelma on esitettävä valvonnan järjestämiseksi ja räjäytyksistä aiheutuvien tärinähaittojen ehkäisemiseksi ja mahdollisten vahinkojen todentamiseksi. Hakemuksessa ei ole esitetty yksityiskohtaisia suunnitelmia. Osa-alue C sijaitsee HSY:n vesiaseman, tasausaltaiden ja kaasuvoimalan välittömässä läheisyydessä ja myös nämä on otettava huomioon tärinäherkkiä laitteita katselmoitaessa ja räjäytyksiä suunniteltaessa. Katselmoitava alueen koko on määritettävä tarkempien suunnitelmien perusteella ja ELY-keskus tarkastaa suunnitelman. Määräykset 12. ja 13. Enimmäisläjitysmäärä on hakemuksessa osaalueelle A esitetyn mukainen. Täyttökorkeus saa olla korkeintaan hakemuksessa esitetty +90 m. Vuosittainen enimmäisvastaanottomäärä on myös hakemuksen mukainen, mutta vastaanotettavan aineksen määrää rajoittaa toiminnan järjestäminen; alueelle tuotavat ylijäämämaa-ainekset tulee sijoittaa täyttöihin sitä mukaa, kun ne otetaan vastaan, jotta toiminta alueella on hallittua. Kaatopaikalle ei saa ottaa vastaan muita kuin maa- ja kiviainesjätteitä. Alueiden A ja B väliselle alueelle ei saa läjittää maa-aineksia eikä sille ole perusteita, koska osa-alueelle B ei ole myönnetty ympäristölupaa. Osaalueiden välisellä alueella sijaitsee alueen merkittävin kallion ruhjeisuusalue, minkä takia läjitys aiheuttaisi riskin pohjavesille ja lisäksi tällä alueella on oja, jonka kautta valumavedet johdetaan Ämmässuonpuroon. Määräys 14. Alueella vastaanotettavien kuormien seurannalla varmistetaan, että toiminnasta ei aiheudu terveys- tai ympäristöriskiä. Ympäristöministeriön Kaivetut maa-ainekset jäteluonne ja käsittely -muistion ( ) mukaan maankaatopaikalle sijoitettavan maa-ainesjätteen sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksien tulee alittaa valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) säädetyt alemmat ohjearvot. Pohjavesipinnan alapuolisia täyttöjä ja nuhraantuneiden (haitta-ainepitoisuus kynnysarvon ja alemman oh-

172 172(183) jearvon välissä) maa-ainesten sijoittamista koskeva määräys on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperuste -oppaan (Suomen ympäristö 23/2007) mukaan asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot on pyritty asettamaan pitoisuustasoon, jonka alittuessa maaperän haitta-aineista ei pitäisi aiheutua merkittävää pohjaveden pilaantumisriskiä riippumatta siitä, missä tarkasteltava kohde sijaitsee tai mihin kohteesta kaivettuja maa-ainesjätteitä sijoitetaan. Osaalueella A louhinta ja maankaatopaikan täytöt ulottuvat merkittävästi kalliopohjaveden pinnan alapuolelle. Hankealueen keskivaiheilla on tällä hetkellä kaksi pohjaveden tarkkailuputkea. Niiden mukaan pohjaveden pinnan korkeus on +44,8 +45,5 m (putki no 44) ja +40,2 +40,9 m (putki 259/07). Louhinta on suunniteltu tasoon +15 m, joten louhinta ja myös maankaatoppaikkatoiminta ulottuisivat m kalliopohjavedenpinnan alapuolelle. Alueelle ei saa ottaa vastaan maa-aineksia alueilta, joita on käytetty esimerkiksi ampumarata-, huoltoasema-, korjaamo-, pesula-, kauppapuutarha- tai jätteidenkäsittelytoimintaan tai muuhun vastaavaan teolliseen toimintaan, koska näillä alueilla maaperä on yleensä pilaantunutta. Eloperäiset maa-ainekset, jotka kuluttavat maaperästä happea, on tarkoituksenmukaista hyödyntää alueen maisemointivaiheessa kasvukerroksena alueen pintaosassa. Näin voidaan vähentää myös kaatopaikan sisäosissa hapettomuudesta aiheutuvaa riskiä metaanin muodostumiseen sekä raudan ja mangaanin liukenemiseen kaatopaikkavesiin. Julkaisussa Suomen maalajien ominaisuuksia (Suomen ympäristö 2/2012, alla) on geotekninen maalajiluokitus. Sen mukaan eloperäiseksi maalajiksi luokitellaan maalaji, jossa eloperäisen aineksen osuus on yli 20 paino-% tai saman julkaisun mukaan eloperäisissä maalajeissa humuspitoisuus on yli 6 paino-%. Määräys 15. Toiminta on oltava suunnitelmallista ja valvovalle viranomaiselle on toimitettava etukäteen tiedot läjitysalueen käytöstä, koska yksityiskohtaista läjityssuunnitelmaa ei ole liitetty hakemukseen. Määräykset 16. ja 17. Melun hallintaa koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojelu- ja naapuruussuhdesäännöksiin ja niiden tarkoituksena on terveys- ja viihtyisyyshaittojen ehkäisy. Sallitut ekvivalenttimelutasot ovat MURAUS-asetuksen ja melutason ohjearvoista annettu valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia. Alueen nykyiset toiminnat (Ämmässuo, Takapelto, Kulmakorpi) eivät aiheuta päätösten mukaisten alueiden lähimmissä häiriölle alttiissa kohteissa raja-arvojen ylitystä, kun osa-alueet A ja B toimivat suoja-alueina Ämmässuon alueen meluvaikutuksille. Hevosten suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (588/2010) 4 :n 1 momentin mukaan hevonen ei saa olla jatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 db(a). Melumallinnuksen mukaan tämä taso ei ole vaarassa ylittyä. Melumallinnuksen tekemisestä ennen toiminnan aloittamista on määrätty, koska hakemukseen liitetty melumallinnus on tehty lupahakemusta ja päätösten mukaista toimintaa laajemmalle toiminnalle. Tarkennettu laskenta on tarpeen meluntorjuntatoimenpiteiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Iskumaista melua voi syntyä mm. suurten lohkareiden rikotukses-

173 173(183) ta, kuormaamisesta, räjäytyksistä sekä lähietäisyydellä murskaamisesta. Fagerängin tila on osa-alueiden A ja C lähin häiriintyvä kohde. Hakemukseen liitetyn melumallinnuksen mukaan myös osa-alueella C toimittaessa (murskaus korkealla) voi aiheutua vapaa-ajan asutuksen melutason rajaarvon 45 db (LAeq) ylityksiä Halujärven alueella, kun alueet A ja B on louhittu hakemuksen mukaisesti, mutta läjitys ei ole vielä käynnissä. Alueen B jääminen nykytilaan kuitenkin muuttaa tilannetta melun leviämisen suhteen. Melun laskentamallinnusten on oltava avoimia, dokumentoituja ja niistä on toimitettava valvontaviranomaiselle lähtötiedot, joiden perusteella viranomainen tai sen käyttämä asiantuntija voi tarvittaessa toistaa tai varmistaa laskennan tulokset. Alueen toiminnoista melua eniten aiheutuu rikotuksesta, räjäytyksistä, murskauksesta ja liikenteestä. MURAUS-asetuksen (800/2010) mukaan murskaamoa ei saa sijoittaa alle 300 metrin päähän asunnosta tai sen pihapiiristä. Päätöksen mukaan toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa melun torjumiseksi, sillä lähimmät asuinrakennukset ovat noin 400 metrin päässä ja tilan hevoslaitumet noin 150 metrin päässä toiminta-alueesta. Määräys 18. Räjäytykset on mitoitettava siten, etteivät ne aiheuta vaurioita tai häiriötä ympäristössä. Hakemuksen mukaan porauksista aiheutuvan tärinän vaikutusalue on niin pieni, etteivät vaikutukset ulotu suunnittelualueen ulkopuolelle. Luvan saajan tulee tehdä määräyksen 10 mukainen louhintasuunnitelma, jossa selvitetään tärinän leviäminen. Naapurikiinteistöllä oleville hevosille saattaa aiheutua haittaa räjäytyksistä. Jotta tallin omistaja voi varautua räjäytyksistä aiheutuviin haittoihin on toiminnanharjoittajan ilmoitettava edellisellä viikolla räjäytysten ajankohdista tallin pitäjälle. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun ( , taltionro 1755, dnro 2666/1/12, louhinta noin 400 metrin päässä tallista) mukaan hevostallin omistajalle 24 tuntia ennen räjäytyksiä tehtävää ilmoitusta on pidettävä riittävänä toimenpiteenä räjäytyksistä hevosille aiheutuvan haitan vähentämiseksi. Määräykset Hengitettävien hiukkasten raja-arvot perustuvat valtioneuvoston asetuksen ilmanlaadusta (79/2017). Määräykset on annettu laitoksen toiminnasta ja liikenteestä aiheutuvien pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Suolan ja muiden kemikaalien käyttäminen louhoksen pölyntorjunnassa voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Määräykset Alueen ulkopuolisten valumavesien hallinnalla minimoidaan toiminta-alueella syntyvien valumavesien syntyminen. Hakemuksen mukaan alueiden valumavedet kerätään laskeutusaltaisiin ja johdetaan Ämmässuonpuroon laskevaan ojaan ja edelleen Ämmässuonpuroon. Osaalueen C valumavedet johdetaan alkuvaiheessa samaa reittiä kuin osaalueen A valumavedet ja louhinnan loppuvaiheessa Ämmässuonojaan ja edelleen Ämmässuonpuroon. Laskeutusaltailla on tarkoitus tasoittaa alueelta lähteviä virtaamia ja estää kiintoaineen kulkeutuminen ulkopuolisiin ojiin. Laskeutusaltaat ja ojasto on pidettävä hyvässä kunnossa, jotta altai-

174 174(183) den mitoitus- ja viipymätavoitteet voidaan saavuttaa. Jos tarkkailutulosten perusteella on havaittavissa, että altaasta lähtevän veden kiintoainekuorma kasvaa, on laskeutusallastilavuutta lisättävä niin, että kiintoaineen viipymä altaalla saadaan riittäväksi. Laskeutusaltaat tulee rakentaa ennen toiminnan aloittamista, jotta jo valmisteluvaiheen (pintamaiden kuorinta, puuston poisto) vedet saadaan käsiteltyä hallitusti ja laskeutusaltaista purkautuvia vesiä tulee voida tarkkailla ja käsitellä. Biosuodatuksella valumavesistä saadaan poistettua hienompaa kiintoainesta, fosforia ja liukoista typpeä. Erityisesti biosuodattimen osalta rakentamisen ajankohta on tärkeä, jotta suodattimelle ehtii kehittyä riittävän vahva kasvillisuus ja pieneliöstö. Useiden lajien käyttö parantaa biologisen käsittelyn toimintaa. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vuoteen 2021 ulottuvan suunnitelman mukaan Loojärvi on ekologisesti huonossa tilassa ja Mankinjoki hyvässä ekologisessa tilassa. Luvan saajan tulee osallistua osaltaan ojien kunnossapitoon. Määräys 26. Hakemusvaiheessa esitetyt suunnitelmat vesien johtamisesta ja käsittelystä olivat yleisluonteisia. Mm. louhoksen pohjalta pumpattavien vesien määrää ei ole arvioitu tarkasti; hakemuksen ESAVI/4141/2016 liitteen 12 mukaan vesiä muodostuu alle 250 m3/d. Luvan saajan on toimitettava yksityiskohtainen, lupamääräysten mukainen rakennussuunnitelma valvovalle viranomaiselle valvonnan mahdollistamiseksi. Määräykset Polttonesteiden ja kemikaalien varastointi ja varastointialueen hulevesien käsittely tulee järjestää siten, ettei toiminta aiheuta maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun asetuksen (1022/2006) liitteen 1 kohdan E mukaan pohjaveteen ei saa päästää hiilivetyjä. Alueelle on suunniteltu tukitoiminta-alue, josta vedet johdetaan laskeutusaltaaseen ja edelleen Ämmässuonpuroon johtavaan ojaan. Tukitoiminta-alueen sijoittamisesta ja rakenteista on esitettävä tämän päätöksen mukaisesti päivitetty suunnitelma valvovalle viranomaiselle. Määräykset on annettu maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelemiseksi Määräykset Jätteitä ja vaarallisia jätteitä koskevat määräykset on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi, asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat mm. maa-aineskuormien seassa olevat jätteet, työkoneiden käyttössä mudostuvat vaaralliset jätteet sekä sosiaalitilojen talousjätteet. Jätelain 13 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristölle, viihtyisyydelle taikka yleiselle tai yksityiselle edulle. Vaarallisten jätteiden toimittaminen

175 175(183) asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Hakemuksen mukaan sosiaalitilojen jätevedet kerätään umpisäiliöön. Kaivannaisjätesuunnitelma sekä jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma tulee päivittää vastaamaan päätöksen mukaista toimintaa. Määräykset Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen sekä ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan onnistumisen varmentamiseksi, viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. Luvan saajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristöriskeistä ja keinoista hallita niitä. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ehkäisemään haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoittamaan ne mahdollisimman vähäisiksi. Toiminnassa on meneteltävä toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä ottamaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen. Onnettomuustilanteissa likaantuneiden valumavesien pääsy vesistöön on estettävä. Määräykset Pintarakenteiden ja vesienjohtamisjärjestelmien sekä polttonestesäiliöiden ja niiden hälytys- ja turvalaitteiden kuntoa ja toimivuutta tarkkailemalla ja huoltamalla ehkäistään toiminnoista aiheutuvia riskejä maaperään ja pintavesiin sekä pohjaveden pilaantumisriskiä. Hälytysja turvalaitteilla tarkoitetaan mm. täyttymishälyttymiä, öljynerotuskaivoja, sulkuventtiilejä, laponestolaitteita ja ylitäytönestimiä. Ympäristöluvassa on ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan annettava tarpeelliset määräykset toiminnan päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailusta. Ympäristönsuojelulain 6 :n ja jätelain 12 :n mukaan luvan saajan tulee olla selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön, mikä edellyttää ympäristön kannalta merkityksellisten päästöjen suunnitelmallista tarkkailua. Luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä sekä siitä, miten tulokset arvioidaan ja miten tarkkailun tulokset toimitetaan valvontaviranomaisille. Toiminnan aikaista tarkkailua on tehtävä jatkuvasti, jotta huomataan mm. mahdolliset toimintahäiriöt ja poikkeukselliset sääolot. Määräys 39. Högbergetin alueen toiminnot ovat alueella uutta toimintaa, jonka vaikutusta alueen hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin ei voida täysin varmasti arvioida ennen toiminnan käynnistymistä. Pölymittauksin osoitetaan tässä päätöksessä annettujen raja-arvojen saavuttaminen tai tehdään parannuksia pölyntorjuntaan. Toiminta sijaitsee lähimmillään noin 400 metrin päässä lähimmästä asuinkiinteistöstä ja lähimmillään noin 150 metrin päässä ratsastuskoulutoiminnasta. Mittauspaikkoja voivat olla lähimpien vakituisten asuinrakennusten piha-alueet, mutta mittauskohteita valittaessa on huomioitava myös vallitseva tuulen suunta. MURAUSasetuksen mukaan hengitettävien hiukkasten pitoisuuttaa on tarkkailtava,

176 176(183) jos toiminta sijoittuu alle 500 metrin päähän lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Määräykset 40. ja 41. Melua on mitattava kaikkien alueen toimintojen ollessa käynnissä, jotta näiden vaikutus melun leviämiseen voidaan todentaa ja verrata arvoja hakemuksessa esitetyn ja tämän päätöksen mukaisen melumallinnuksen tulokseen. Toiminta on alueella uutta toimintaa ja MURAUS-asetuksen mukaan melua on tarkkailtava, jos toiminta sijoittuu alle 500 metrin päähän lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Iskumaista melua voi syntyä mm. suurten lohkareiden rikotuksesta, kuormaamisesta sekä lähietäisyydellä murskaamisesta. Fagerängin tila on osa-alueiden A ja C lähin häiriölle altis kohde. Myös räjäytyksistä aiheutuvaa tärinää on määrätty mittavaksi. Määräykset Alueelta pois johdettavia valumavesiä sekä pinta- ja pohjavesiä on tarkkailtava, sillä toiminnassa muodostuu kiintoaine- sekä mahdollisesti ravinne- ja haitta-ainepäästöjä. Maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvia riskejä voidaan hallita rakenteellisilla ja teknisillä ratkaisuilla, joiden toimivuus tulee todentaa näytteidenotoin. Luvan saajan esittämiin tarkkailupisteisiin on tehty joitakin lisäyksiä lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyjen vaatimusten ja lisätietojen perusteella. Lisäksi luvan saajan tulee varautua poikkeuksellisiin tilanteisiin tai olosuhteisiin niin, että päästöt vesiin ovat hallinnassa myös poikkeuksellisissa osuhteissa. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteen 1 kohdan C mukaan esimerkiksi kadmium ja lyijy ja näiden yhdisteet sekä PAH-yhdisteet ovat yhteisön tasolla määritetty vesiympäristölle vaarallisiksi ja haitallisiksi aineiksi. Asetuksen (1022/2006) liitteen 1 kohdan E mukaan pohjaveteen ei saa päästää mm. hiilivetyjä, metalleja ja arseenia sekä niiden yhdisteitä, ravinteita, fluoridia eikä aineita, joilla on karsinogeenisia ja/tai mutageenisia ominaisuuksia. Alueella olemassa olevia pohjaveden tarkkailuputkia voidaan käyttää havaintoputkina, mikäli niiden toimivuus ja sijainti alueen rakentamisen jälkeen vastaa pohjavesitarkkailun vaatimuksia. Louhosalueella A (syvälouhinta) tulee pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua seurata louhinnan aikana ja tarkkailupisteen paikkaa vaihtaa louhinnan edetessä. Määräyksen 43. mukaisesti luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia uhanalaisten kalalajien elinolosuhteisiin. Hankkeen laajuudesta ja luonteesta johtuen suunnitellusta toiminnasta voi aiheutua kiintoaine- ja typpikuormitusta alapuolisiin vesistöihin, mikä voi heikentää Mankinjoessa erityisesti meritaimenen ja vaellussiian elinolosuhteita. Meritaimen ja vaellussiika, jotka ovat erittäin uhanalaisia, nousevat kutemaan Mankinjokeen. YVA-selostuksen mukaan taimenia saattaa esiintyä Mankinjoessa Espoonkartanonkosken yläpuolelta aina Ämmässuonpuron nousuesteeseen saakka. Puron vedenlaatu voi olla nykyisellään soveltumaton osalle virtavesilajistoa, kuten taimenille ja ravullekin. Jopa Ämmässuonpurossa asti saattaa esiintyä vaelluskaloista myös vimpaa, nahkiaista, vaellussiikaa ja ankeriasta. Vaellussiika on Mankinjoen vesistössä alkuperäinen laji ja se

177 177(183) nousee jokeen edelleenkin ainakin Espoonkartanonkoskeen asti samoin kuin vimpa (Janatuinen 2009). Määräys 45. Valvova viranomainen tarkastaa tarkkailusuunnitelman ja se on oltava valvovan viranomaisen käytössä valvonnan toteuttamiseksi. Toiminnan tarkkailua on tässä päätöksessä muutettu hakemuksessa esitetystä. Määräyksen 46 nojalla ja sen puitteissa valvontaviranomainen voi esim. tarkkailutulosten perusteella muuttaa tässä päätöksessä määrättyjä tarkkailuohjelmia. Määräys on annettu ympäristönsuojelulain 65 :n perusteella. Määräys 47. Ympäristönsuojelulain 209 :n mukaan mittaukset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Määräykset Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Tarkkailutulokset on toimitettava säännöllisesti valvontaviranomaiselle, jotta viranomainen voi seurata toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Jätelain 122 :n mukaan valvontaviranomaisella on oikeus pyynnöstä saada jätteen haltijalta tai muulta jätehuollon toimijalta lain ja sen nojalla annettujen säädösten ja määräysten tai tehtävien hoitamista varten tarpeelliset tiedot. Jätelain (646/2011) 118 :ssä ja 119 :ssä on annettu velvoitteet jätteiden kirjanpidosta. Raportoitaessa jätetietoja jätteet on luokiteltava siten kuin luokittelusta on määrätty jätelaissa ja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 4 :ssä ja liitteessä 4. Jätelain 119 :n mukaan jätteitä koskeva kirjanpito on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta. Vuosiraportointiin liitettävissä tiedoissa on myös jätelain 120 :n mukainen seurannan ja tarkkailun raportointi. Määräys 51. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle hyvissä ajoin, jotta muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä tarvittaessa arvioida mahdollinen uuden lupakäsittelyn tarve. Toiminta-alueen tai sen osan käytöstä poistamisesta on ilmoitettava, jotta valvontaviranomainen voi antaa tarvittavat määräykset alueen kuntoon saattamiseksi, sopeuttamiseksi ympäristöön ja pitkäaikaisten haittojen estämiseksi. Toiminnan lopettaminen, viimeistelytyöt ja mahdollinen tarkkailu voidaan toteuttaa vain lupaviranomaiselle tehtävän erillisen suunnitelman ja sen perusteella tehtävän päätöksen perusteella. Määräyksessä 52 on edellytetty tehtäviksi vaiheittaiset viimeistelytoimet, jotta alue saadaan mahdollisimman nopeasti kaavan mukaiseen käyttöön. Alue tulee muotoilla ja maisemoida maisemaan ja tulevaan käyttötarkoitukseen sopivaksi. Suunnitelmallinen jälkihoito ja alueen tarkastaminen maisemoinnin valmistuttua ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Määräys 53. Ympäristönsuojelulain 59 :n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkai-

178 178(183) lun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuutta asetettaessa otetaan huomioon toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset. Maankaatopaikan vakuus on määrätty asetettavaksi vaiheittain ja sitä voidaan vapauttaa sitä mukaa kun maisemointi valmistuu, mutta kuitenkin niin, että vakuudesta jätetään osa toiminnan jälkeiselle tarkkailulle. Vakuuksien kattavuutta tulee tarkastella viiden vuoden välein. Jätevakuusoppaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2012) mukaisesti maankaatopaikalle lasketaan pintaalaperusteinen vakuus. Maankaatopaikan pinta-ala on 11,6 ha (osaalueella A). Vakuuden määrä olisi tällä perusteella: m2 * 0,5 /m2 = ja siihen tulee lisätä arvonlisävero (24 %). Vakuus voidaan asettaa erissä, sillä koko maankaatopaikka ei ole heti toiminnan alussa käytössä. Ympäristövaikutusten arvioinnin huomioon ottaminen Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä esitetyssä suppeimmassa hankevaihtoehdossa (VE3) otto- ja louhinta-alueiden koko olisi yhteensä 25 hehtaaria, ottomäärä enimmillään noin 8 miljoonaa kuutiometriä ja maanvastaanottoa olisi 29 hehtaarin alueella enimmillään noin 10 miljoonaa kuutiometriä. Toiminnan ympäristövaikutusten osalta hakemuksessa on monin osin viitattu YVA:n mukaiseen vaihtoehtoon 3. Sekä hakemuksen että päätösten mukainen toiminta on YVA:ssa esitettyä vaihtoehtoa 3 suppeampaa (ottoalueet hieman suppemmat ja osin hylätty, maa-ainesten vastaanottomäärä ja läjityspinta-ala). Yhteysviranomaisen lausunnossa esittämät seikat on otettu huomioon hakemuksissa ja edellä esitetyssä lupaharkinnassa. Hakemuksen ESAVI/4141/2016 liitteessä 12 hakija on vastannut yhteysviranomaisen lausunnossa esitettyihin hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin puutteisiin. Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Koska hakemukset osa-alueen B osalta on hylätty, vastaaminen esitettyihin vaatimuksiin ja lausuntoihin ei ole tarpeen. Louhinnasta ja murskaamisesta osa-alueilla A ja C ei voida katsoa aiheutuvan NaapL17 :n mukaista haittaa, koska melu- ja pölyhaitat eivät ole kohtuuttomia ja pysyviä. Toiminnasta aiheutuu hetkellisesti häiritsevää melua kuten räjäytykset ja suurten kappaleiden rikotus, mutta näille ja muille meluaville toimille on asetettu aikarajat, jotka raajaavat toiminnan mm. viikonloppujen sekä osin ilta-ajan ja kokonaan yöajan ulkopuolelle. Melua aiheuttavien toimintojen (murskaaminen, poraaminen,räjäytykset ja suurten kappaleiden rikotus, kuormaaminen ja kuljetus) aikarajat on määrätty MURAUS-asetuksessa (800/2010) asetettuja aikarajoja tiukemmiksi. Erityisesti räjäytysten ja suurten kappaleiden rikotuksen salliminen korkeintaan kahtena päivänä viikossa vähentää melusta aiheutuvaa rasitusta hevostilalle. Meluavimmat toiminnat ovat myös ennakoitavissa, päätöksessä

179 179(183) määrätyn ilmoitusvelvollisuuden johdosta. Päätöksessä on määrätty pölyn torjunnasta ja ilmanlaadun tarkkailusta. Oikeuskäytännössä on vakiintunut MURAUS-asetuksen (800/2010) mukainen etäisyysvaatimus, 300 metriä, toiminnan lähialueen asumiseen tai loma-asumiseen käytettäviin rakennuksiin tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen. Erityisen alttiiseen kohteeseen, kuten sairaalaan, päiväkotiin tai hoito- tai oppilaitoksesta etäisyyden on oltava 400 m. Hevosten laiduntamis- ja varsomisaluetta ei voida pitää erityisen häiriintyvänä kohteena. Hevosten suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (588/2010) mukaan hevonen ei saa olla jatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 desibeliä (db(a)). Melutaso ei ylity Fagerängin hevosten laidunalueilla. Ympäristölupa on myönnettävä, jos ympäristönsuojelulain mukaiset luvan myötämisen edellytykset täyttyvät eikä toiminnasta aiheudu naapurussuhdelain 17 :n mukaista pysyvää kohtuutonta rasitusta. Taloudellisiin intresseihin liittyvät näkökohdat, kuten mahdollinen kiinteistöjen arvon aleneminen hankealueen lähialueella, eivät vaikuta luparatkaisuun. Lisäksi ympäristölupa perustuu oikeudellisiin kriteereihin eikä esimerkiksi yhteiskuntapoliittisiin tai hakemuksen mukaisen toiminnan tarveharkintaan eli murskeen tarpeen arviointiin pääkaupunkiseudulla. Espoon eteläosat ja Nuuksion yhdistävä ekologinen yhteys hankealueen eteläpuolella ei vaarannu, kun hakemus B-alueen osalta on hylätty. HSY ympäristöpalvelut on esittänyt muistutuksessaan, että toiminnasta osa-alueella C aiheutuu pölypäästöä HSY:n toiminta-alueelle. Aluehallintovirasto toteaa, että pölyntorjunnasta on määrätty päätöksessä ja että myös HSY:n kiinteistöllä louhitaan kalliota, joten Höbergetin osa-alueen C louhinnasta ei aiheudu HSY:n omasta toiminnasta poikkeavaa pölyämistä. HSY:n muistuutksessa mainittuun osa-alueen C mahdolliseen lunastusprosessiin aluehallintovirasto ei voi ottaa kantaa. Kiinteistön omistaja on voinut hakea ympäristölupaa osa-alueen C louhintaan ja louheen murskaukseen ja lupa on ollut kaavoituksen perusteella myönnettävissä. Muilta osin lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin asioihin on vastattu lupamääräysten ja päätösten perusteluissa. PÄÄTÖSTEN VOIMASSAOLO Päätösten voimassaolo Päätökset ovat voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa (YSL 29 ).

180 180(183) Päätöksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin näiden päätösten lupamääräykset, tai luvista poikkeavia säännöksiä lupien voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta lupien estämättä noudatettava (YSL 70 ). PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätösten lainvoimaisuus Päätökset on lainvoimaisia valitusajan jälkeen, jos päätöksiin ei haeta muutosta valittamalla (YSL 198 ). Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Esbogård Ab on hakenut toiminnan aloittamislupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta osa-alueelle B euron vakuutta vastaan. Koska hakemukset osa-alueen B osalta on hylätty, hylätään myös hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6 8, 11, 12, 14 17, 20, 51 53, 58 62, 64 66, 70, 83, 87, 123, , 209, liite 1 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 1, Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15 17, 72, , 141 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 12, 13, 20, 22, 24, 25, liite 4 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Asioiden 1) ja 2) käsittelystä perittävä maksu on yhteensä ,06 euroa. Asian 1) (kallion louhinta ja murskaus) ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 6 957,56 euroa.

181 181(183) Asian 2) (maankaatopaikka) käsittelystä perittävä maksu on ,50 euroa. Laskut lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan luvan, ilmoituksen tai muun lupaasian käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2018 annetun valtioneuvoston asetuksen (997/2017) mukaisesti. Asetuksen 8 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Asian 1) (kallion louhinta ja murskaus) vireille tullessa voimassa olleen aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2016 annetun valtioneuvoston asetuksen (1524/2015) maksutaulukon mukaan kivenlouhimoa (YSL ja maa-aineslupa) koskevan lupa-asian käsittelystä perittävä maksu on euroa ja murskaamosta perittävä maksu euroa. Kivenlouhimoa koskevasta maksusta vähennetään 35 %, koska hakemus ei sisältänyt maa-aineslain mukaista lupa-asiaa. Ympäristönsuojelulain 46 :ssä tarkoitettujen samanaikaisesti ratkaistavien useiden toimintojen lupaasioiden käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksuista. Kallion louhintaa ja louheen murskausta koskevan hakemuksen käsittelystä perittävä maksu olisi ,50 euroa, mutta siitä peritään 50 % (5 153,75), koska ympäristönsuojelulain 46 :ssä tarkoitettujen samanaikaisesti ratkaistavien useiden toimintojen lupa-asioiden käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksuista. Asian 2) (maankaatopaikka) käsittelystä perittävä maksu on asetuksen 1524/2015 maksutaulukon mukaisesti (yli tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka). Hakemusten käsittelymaksu peritään 35 prosenttia korkeampana, koska työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää suurempi. LUPAPÄÄTÖKSISTÄ TIEDOTTAMINEN Päätökset Esbogård Ab Espoon kaupunginhallitus Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomainen Espoon kaupungin kaavoitusviranomainen Kirkkonummen kunnanhallitus Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

182 182(183) Ilmoitus päätöksistä Kirkkonummen kunnan terveydensuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalouspalvelut -ryhmä Uudenmaan liitto Suomen ympäristökeskus Caruna Espoo Oy Ilmoitus päätöksistä lähetetään asianosaisille ja mielipiteensä jättäneille listojen dpoesavi ja dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla, lehdissä ja internetissä Tieto päätösten antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksistä kuulutetaan Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Päätöksestä tiedotetaan Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Päätökset julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa

183 183(183) MUUTOKSENHAKU Päätöksiin voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1. Valitusosoitus 2. Kartta; päätösten mukaiset toiminta-alueet A ja C 3. Esittelijän eriävä mielipide Päivi Vilenius Arja Johansson Pauliina Kauppinen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Päivi Vilenius (pj) ja ympäristöneuvos Arja Johansson. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Pauliina Kauppinen.

184 LIITE 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: Oikeudenkäyntimaksu Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, Vaasa vaasa.hao@oikeus.fi klo Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

185 LIITE 2 Päätöksen mukaiset toiminta-alueet A ja C (osa-alue B yliviivattu).

186 LIITE 3 Esittelijän eriävä mielipide Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksiin nro 280/2018/1 ja 281/2018/1. Mielestäni Etelä-Suomen aluehallintoviraston ratkaisun olisi tullut olla seuraava: Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää, hakemukset pääosin hyläten, Esbogård Ab:lle ympäristöluvan kallion louhintaan ja alueelta louhitun ja ylijäämälouheen murskaukseen hakemuksen mukaiselle osa-alueelle C. Aluehallintovirasto on hylännyt hakemukset kallion louhintaan, louheen ja ylijäämälouheen murskaukseen sekä maankaatopaikkatoimintaan hakemuksen mukaisilla osa-alueilla A ja B. Perustelut hakemusten hylkäämiselle osa-alueelle A Mielestäni myös osa-aluetta A koskevat ympäristölupahakemukset olisi tullut hylätä luvan myöntämisen edellytysten puuttuessa. Näkemykseni mukaan hakemuksen mukaisen toiminnan luonne ja kesto osa-alueella A ja niistä aiheutuva ympäristön pilaantuminen ja pilaantumisen vaara eivät sovellu alueelle, kun otetaan huomioon vaikutusten merkittävyys ja pilaantumisen todennäköisyys, toiminnan vaikutusalueen lähimmät häiriölle alttiit kohteet, alueen luonnonolosuhteet, alueen nykyinen elinkeinotoiminta sekä näitä ohjaava kaavoitus. Toiminnan sijoittaminen osa-alueelle A heikentää merkittävästi elinympäristön viihtyisyyttä ja terveellisyyttä. Taustaksi Fagerängin tilasta Fagerängin hevostilan asuinrakennukset sijaitsevat alle 400 metrin päässä hakemuksen mukaisesta osa-alueesta A. Tilalla kasvatetaan islanninhevosia (noin 40 eläintä), järjestetään ratsastuskoulutoimintaa sekä terapiaratsastusta erityislapsille ja -aikuisille. Lisäksi alueella on kotieläimiä, joita lapset ja päiväkotiryhmät käyvät katsomassa. Islanninhevoset ovat ulkona tarhoissa ja laitumilla ympäri vuoden eikä tilalla ole hevosille tallipaikkoja. Louhinta-aluetta lähimmät laidun- ja tarha-alueet ovat noin 190 metrin päässä. Nämä tilan koillisosan laidunalueet ovat myös alueita, jonne metsän reunaan hevoset vetäytyvät varsomaan. Melu ja pöly Suomen ympäristökeskuksen parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja ympäristöasioiden hallintaa kiviainestuotannossa koskevan julkaisun (25/2010) mukaan kallioalueella tapahtuvan murskauksen osalta murskaimista, seuloista ja lastauksesta syntyvä melu on osittain impulssimaista. Impulssimaista on kallioalueen räjäytyksestä ja rikotuksesta syntyvä melu. Melun impulssimaisuuden tai kapeakaistaisuuden korjauksen (+ 5 db) tarkoituksena on huomioida melutyypin (jatkuva tasainen melu, ajallisesti vaihteleva melu, melun spektri) ominaisuudet suhteessa sen häiritsevyyteen. Korjaus tehdään, jos melu on impulssimaista tai kapeakaistaista tarkastelupisteessä. Suomen ympäristökeskuksen kiviaineshankkeiden ympäristövaikutusten arviointia koskevan julkaisun (27/2012) mukaan impulss

187 LIITE 3 imaisuuden vaikutus ulottuu yleensä noin metrin etäisyydelle, mutta se voi ulottua kauemmaksikin. Hakemukseen liitetyn melumallinnuksen mukaan louhittaessa osa-alueella A toiminnasta aiheutuva ekvivalenttimelutaso (LAeq7 22) Fagerängin lähimmillä laidunalueilla (n. 190 metrin päässä) olisi noin db ja tilan asuinrakennusten kohdalla (vajaa 400 m) noin db. Yhteismelutasoa alueen muiden toimijoiden (Ämmässuo, Takapelto, Kulmakorpi) kanssa ei ole tarkasteltu osa-alueella A osalta YVA:n vaihtoehdon 3 (VE3) melumallinnuksessa, joka vastaa hakijan mukaan hakemuksen mukaista tilannetta. Hakemukseen liitetyssä melumallinnuksessa impulssimaisiksi toiminnoiksi esitetään murskaus ja ajoneuvojen peruutushälyttimien ääni, mutta ei esimerkiksi rikotusta. Mikäli melumallinnuksessa olisi huomioitu myös muut impulssimaiset äänet (ja räjäytykset) ja alueen muut melua aiheuttavat toiminnat, olisi mallinnettu melutaso korkeampi. Aivan osa-alueen A länsirajaa pitkin kulkee voimajohtolinja (jää osa-alueen A ja tallikiinteistön väliselle alueelle, leveys noin 40 m), joka estää yhtenäisen meluvallin rakentamisen tallikiinteistön ja toiminta-alueen väliin. Melumallinnuksessa osa-alueen A eteläinen meluvalli (korkeus 7 metriä) on osittain sijoitettu voimalinjan alueelle, mikä tuo melumallinnuksessa esitetyn meluntorjunnan toteutumiseen epävarmuutta. Voimalinjan alue on puutonta, mikä edesauttaa häiriöiden leviämistä tallin suuntaan. Lisäksi tallikiinteistö on matalalla merenpinnasta (n. 33 m mpy) suhteessa osaalueeseen A, joten etenkin alkuvaiheessa toimittaessa korkealla melu kantautuu alueelle hyvin maastollisten esteiden puuttuessa. Melumallinnukseen (YVA) liittyy myös Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaan paljon epävarmuustekijöitä (mm. melurajojen saavuttaminen edellyttää yhtä aikaa käytettävien laitteiden käyttörajoituksia ja massiivisia meluvalleja), mutta hakija on vastineessaan ilmoittanut, ettei näe tarvetta melumallinnuksen päivittämiselle. MURAUS-asetuksen mukaan louhinta- ja murskaustoimintaa ei saa sijoittaa alle 400 metrin päähän melulle tai pölylle erityisen alttiista kohteista, kuten sairaalasta, päiväkodista, hoito- tai oppilaitoksesta. MURAUSasetuksen perustelumuistion ( ) mukaan muita häiriölle alttiita kohteita ovat mm. poikastuotantoalueet. Näkemykseni mukaan hevostila on luonteensa vuoksi tulkittava erityisen herkäksi kohteeksi (ratsastuskoulu ja terapiaratsastus sekä hevosten kasvatus), jonka varsomis-, laidun- ja tarha- sekä ratsastusalueisiin tulee louhos- ja murskausalueelta olla vähintään 400 metriä eli MURAUS-asetuksen etäisyysvaatimus osa-alueen A osalta ei täyty. MURAUS-asetuksen 7 :n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Päätöksen (993/1992) mukaan loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Mielestäni Fagerängin hevostallin alue tulee tulkita taajaman ulkopuoliseksi virkistysalueeksi, sillä tallialuetta käyttäv

188 LIITE 3 ät päivittäin kymmenet ihmiset virkistykseen ja harrastustoimintaan. Lisäksi jos melumallinnuksen impulssimaisuuskorjaus olisi tehty täysimääräisesti, saattaisi melu Fagerängin tilan laidunalueilla ylittää 65 db, jolle hevoset eivät saa jatkuvasti altistua (valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta 588/2010). MURAUS-asetuksen mukaiset etäisyysvaatimukset ovat vähimmäisetäisyyksiä. Ympäristöministeriön Maa-ainesten ottaminen ja jälkihoito -oppaan (Ympäristöopas numero 85) mukaan ottamisalueen ympärille tarvittava suoja-alue on asuttuun rakennukseen nähden kalliokiven ottamisalueella vähintään metriä. Lupaviranomaisen on tapauskohtaisesti harkittava hakemuksen mukaisen toiminnan sijainti, laajuus ja laatu suhteessa ympäröivään maakäyttöön ja sijaintipaikan ympäristöolosuhteisiin. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä (KHO 2018:73) on käsitelty jääradan perustamista pienen järven jäälle. KHO:n mukaan toiminta poikkesi alueen maaseutumaisesta ja rauhallisesta luonteesta, jolle oli leimaa antavaa loma-asutus. Jäärataa ei ollut osoitettu voimassa olevassa osayleiskaavassa, joten sen perustaminen ei ollut alueelle tavanomaista ja voitiin kokea yllättävänä. Hakija ei ollut selvittänyt, että toiminta voidaan ko. paikassa toteuttaa melutason ohjearvojen ylittymättä vapaa-ajanasunnoilla ja tämä epävarmuus tulkittiin KHO:n päätöksessä hakijan vahingoksi. Alueen luonne huomioiden toiminnasta aiheutuva melu on häiritsevää ja olisi aiheuttanut kohtuutonta rasitusta vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille. KHO:n mukaan toiminta ei olisi lupamääräyksiä noudattaenkaan täyttänyt YSL 11 :n, 48 :n 1 ja 2 mom sekä 49 :n 5 kohdan vaatimuksia. Lupamääräyksiä tiukentamalla toiminnan luonne ja tarkoitus olisi muuttunut. Mielestäni Högbergetin asiassa on kyse samantyyppisestä tilanteesta: Kun otetaan huomioon toiminnan luonne, kesto, ajankohta, vaikutusten merkittävyys ja pilaantumisen todennäköisyys, vaikutusalueen herkkyys ympäristön pilaantumiselle sekä merkitys elinympäristön terveellisyyden ja viihtyisyyden kannalta, ei louhos ja maankaatopaikka pitkäaikaisine ja ympärivuotisine meluvaikutuksineen sovellu Högbergetille Fagerängin tilan naapuriin. Louhoksen perustaminen aiheuttaa hevostallin monimuotoisen toiminnan loppumisen Fagerängin tilalla. Tallia metsäisen alueen kupeeseen perustettaessa ei ole osattu varautua louhos- ja maankaatopaikkatoiminnan perustamiseen (poikkeaa alueen maaseutumaisesta ja rauhallisesta luonteesta, M-alue). Räjäytysten vaikutuksia hevostilan toimintaan ja hevosten hyvinvointiin ei hakemuksessa tai hakijan vastineessa ole arvioitu. Annetussa Esbogård Ab:n toimintaa koskevassa päätöksessä räjäytyksistä ilmoittamista on pidetty riittävänä toimenpiteenä estämään räjäytysten haitalliset vaikutukset hevosille. Määräyksen perusteluissa on viitattu KHO:n päätökseen ( , taltio 1755, Dnro 2666/1/12), joka koskee louhintaa ja murskausta noin 400 metrin päässä hevostallista: Hevosille vahingollisista räjäytyksistä on etukäteen ilmoitettava hevostallitoimintaa harjoittavan kiinteistön omistajalle. Näillä perusteilla louhinnasta ja murskauksesta ei aiheudu noin 400 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta olevalle hevostallitoiminnalle ja siten tallitoiminnan harjoittajan omaisuudelle ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua koh

189 LIITE 3 tuutonta rasitusta. Räjäytyksiä koskevien etukäteisilmoitusten vastaanottamisen järjestelyistä sinänsä ei myöskään voida katsoa aiheutuvan hevostallitoimintaa harjoittavan kiinteistön omistajalle edellä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Näkemykseni mukaan kyseessä on kuitenkin eri kokoluokan (louhittava määrä enintään t vuodessa ja muualta tuotava ylijäämälouheen vastaanotto enintään t vuodessa) toiminta verrattuna Högbergetin toimintaan (louhittava määrä enintään 2,2 miljoonaa tonnia vuodessa ja ylijäämälouheen vastaanotto enintään tonnia/a) ja lisäksi ko. asiassa toimintaa ei ole ollenkaan kesäaikaan ( ). Lisäksi Fagerängin tallin toiminta perustuu siihen, että hevoset ovat ulkona ympäri vuoden eikä hevosille ole tallipaikkoja, joten niitä ei ole mahdollista siirtää talliin suojaan räjäytyksiltä ja voimakkaimmalta melulta (mm. poraus korkealla). Hevosten laitumet, myös poikimislaitumet, ovat lähimmillään noin 190 metrin päässä osa-alueesta A. Lisäksi 40 hevosen siirtäminen vaikuttaisi merkittävästi tallin toiminnan järjestelyihin, vaikka tallipaikkoja olisikin. Hevonen on äänille ja yllättäville tilanteille herkkä saaliseläin, minkä takia hakemuksen mukainen toiminta aiheuttaisi vaaratilanteita myös ratsastajille. Näin ollen KHO:n ratkaisua ei voida mielestäni käyttää perusteluna sille, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei aiheutuisi kohtuutonta rasitusta Fagerängin tallin toiminnalle. Kesäajan toiminnan kieltäminen tai toiminta-aikojen rajaaminen ei tässä tapauksessa ole ratkaisu: hevoset ovat ulkona ympäri vuoden ja toiminta-aikojen supistaminen taas pidentäisi toiminnan kokonaiskestoa. Huomattavaa kuitenkin on, että KHO:n päätöksen perusteluihin sisältyy selkeä kannanotto siitä, että räjäytykset ovat hevosille vahingollisia. Hakemuksen mukaan toiminnan pölypäästöt syntyvät pääosin murskauksesta ja työkoneista. Myös maanläjitystoiminnasta aiheutuu pölyämistä. Sään ollessa tuulinen ja kuiva voi hienojakoinen pöly levitä hakemuksen mukaan muutaman sadan metrin alueelle. Hakemuksen mukaan suojapuusto vähentää tehokkaasti pölyn leviämistä. Osa-alueen A lounaispuolella noin 150 metrin päässä sijaitsevat Fagerängin hevoslaitumet. Toiminta-alueen ja hevoslaitumien välissä on noin 40 metriä leveä puuton voimajohtolinja. Hakemuksessa esitetty pölyn leviämisen este (suojapuusto) puuttuu tältä kohdalta. Näin ollen pölyn voidaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti odottaa leviävän sekä hevoslaitumille, ratsastusreiteille ja Fagerängin pihapiiriin että osa-alueen etelä-lounaispuolella olevalle viheryhteyden alueelle, jossa on mm. liito-oravan elinympäristö (n. 60 metrin päässä osa-alueesta A, ks. kohta Luontoarvot ja liito-orava ). Hakemuksen mukaisesta pitkäaikaisesta louhinta- ja murskaustoiminnasta liikennevaikutuksineen aiheutuu hevostilan toiminnalle, hevosille ja ratsastajille sekä liito-ravan elinympäristöön melusta, pölystä ja tärinästä johtuvaa ympäristön pilaantumista ja ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin kohdan 2) mukaisia seurauksia sekä naapuruussuhdelain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 49 :n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset eivät näin ollen mielestäni täyty.

190 LIITE 3 Pinta- ja pohjavedet Hakemuksessa tai vastineessa ei ole tarkasti arvioitu osa-alueen A louhoksen pohjalta pumpattavien vesien määrää; hakemuksen ESAVI/4141/2016 liitteen 12 mukaan vesiä muodostuu alle 250 m3/d. Hakemuksessa on mainittu, että syvälouhos kerää ympäristön vesiä, myös Ämmässuon suunnalta. Vedet pumpattaisiin laskeutusaltaan kautta ojaan, joka yhtyy Ämmässuonpuroon. Ämmässuonpuro virtaa Fagerängin hevostilan laitumien läpi ja hevoset juovat purosta. Toiminta-alueen valumavedet sisältävät hakemuksen mukaan erityisesti kiintoainesta ja räjähdeaineista peräisin olevaa typpeä sekä mahdollisia haitta-aineita (maankaatopaikka, onnettomuudet). Laskeuttamalla vedestä saadaan poistettua kiintoainesta, ainakin ali- ja keskivirtaaman tilanteessa. Sen sijaan biopuhdistimen toimivuudesta erityisesti kylminä vuodenaikoina ei ole yksiselitteistä tieteellistä näyttöä. Kuormitusta tulee toiminnan kaikissa vaiheissa alkaen puiden kaadosta ja pintamaiden poistosta, louhintaan ja murskaukseen (myös ylijäämäkiviainekset) ja maankaatopaikkatoimintaan. Hakemuksen mukaan vaikutus jo ennestään kuormittuneeseen Ämmässuonpuroon on kohtalainen. Vedet johdetaan Ämmässuonpuroa pitkin Loojärveen, joka on ekologisesti huonossa tilassa. Loojärvestä laskee Mankinjoki, jossa elää erittäin uhanalainen meritaimen. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Loojärven hyvä ekologinen tila tulee saavuttaa vuoteen 2027 mennessä. Mankinjoen ylä- ja alaosien ekologinen ja kemiallinen tila on hyvä eikä tilaa saa vaarantaa. Vesienhoitosuunnitelman mukaan tehokkain tapa tilatavoitteiden saavuttamiseen on ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Esbogårdin louhinta-, murskaus- ja maankaatopaikkatoiminta ja siitä aiheutuva lisäkuormitus vesistöön vaarantaa vesienhoitosuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamisen ja on siten lain vesienhoidon järjestämisestä vastainen. Lisäksi alueelta pois johdettavat vedet aiheuttavat riskin puroveden, jota hevoset juovat, pilaantumisesta sekä riskin Fagerängin tilan talousvesikaivon pilaantumiselle. Talousvesikaivo on noin kolmen metrin päässä purosta. Pohjaveden virtaussuunta on hakemuksen mukaiselta alueelta lounaaseen eli Fagerängin tilan suuntaan. Syvälouhinta kuitenkin muuttaa virtauksia, sillä syvä louhos kerää ympäristöstään vesiä, todennäköisesti myös Ämmässuon jätteenkäsittelyalueelta, kuten edellä on mainittu. YVAselostuksen mukaan vaikutukset pohjaveden pinnakorkeuteen suuntautuvat heikkousvyöhykkeiden mukaisesti. Koska kallioperän suurimmat heikkousvyöhykkeet sijaitsevat ottoalueesta lounaaseen (Fagerängin tilan halki puron suuntaisesti), voi pohjavedenpinnan taso louhittaessa tasolle +15 m laskea Fagerängin tilan alueella noin 6 metriä (YVA:n pohjavesimallinnuksen mukaan). Toinen alueellinen heikkousvyöhyke kulkee koillisesta osaalueen A eteläosaan. Syvälouhinta voi aiheuttaa muutoksia rikkonaisuusja heikkousvyöhykkeisiin sekä kalliopohjaveden virtauksiin ja vedenjohtavuuksiin heikkousvyöhykkeissä. Fagerängin alueella noin metrin päässä louhoksesta on kaksi kaivoa, joista puron läheisyydessä olevaa

191 LIITE 3 rengaskaivoa käyttävät kaksi kotitaloutta sekä hevoset ja muut kotieläimet. Louhinta aiheuttaa riskin näiden kaivojen käyttäjien vedensaannille. Syvälouhinta voi aiheuttaa pinnan alenemista myös Halujärven länsipuolen yksityiskaivoissa. Kuten pohjavesimallinnuksessa todetaan, mallinnukseen liittyy epävarmuustekijöitä, kuten mallin solukoosta (100 m x 100 m) johtuva yleistys. Alueella ei ole vesijohtoverkostoa. Alueen pinta- ja pohjavesiolosuhteet, kallioperän heikkousvyöhykkeet ja ympäröivä maankäyttö huomioiden toiminnasta aiheutuu sekä pinta- että pohjavesien pilaantumisen vaaraa sekä vaaraa yksityiskaivojen vedenantoisuudelle. Kaavoitus Oikeusvaikutteinen yleiskaava Ympäristönsuojelulain 11 :n mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus ja lain 12 :n mukaan alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Hakemuksen mukainen osa-alue A sijoittuu Espoon eteläosien oikeusvaikutteisen yleiskaavan 2009 maa- ja metsätalousalueella. Hakemuksen mukaan toiminta on yleiskaavan M-alueen merkinnän mukaista, koska se on väliaikaista. Hakemuksen mukaan toiminta kestää vuotta, mutta toisaalta hakemuksessa on sanottu, että toiminnan kestoon vaikuttaa suuresti suhdannetilanne. Näkemykseni mukaan hakijan epävarmuus toiminnan kestosta ja nykyinen pääkaupunkiseudun kiviaineksen ylitarjonta saattavat tarkoittaa sitä, että toiminnan kesto voi muodostua niin pitkäksi, ettei sitä voida enää pitää väliaikaisena ja yleiskaavan Maluemerkinnän mukaisena. Toiminnan ympäristölupia on haettu toistaiseksi voimassa oleviksi. Päätöksessä taas on mahdotonta määritellä määräaikaisten lupien kestoa, kun louhinnan eteneminen riippuu hakemuksenkin mukaan pääkaupunkiseudun alueen muiden kiviainesten saatavuudesta ja yleisestä taloustilanteesta. Maankaatopaikkatoiminnan kestoon taas vaikuttavat louhintojen eteneminen, rakentamisen suhdanteet sekä materiaalien hyötykäyttöön liittyvät uudet ja kehittyvät menetelmät. Näin ollen lupapäätöksessä ei ole voitu rajata toiminnan kestoa siten, että se olisi tehnyt siitä kaavan mukaista. Esimerkiksi KHO:n päätöksessä ( , taltionro 1755, dnro: 2666/1/12) louhinnan sijoittamista maa- ja metsätalousalueelle on perusteltu sillä, että koska ottamisalue palautuu pian luvan voimassaolon päätyttyä kokonaisuudessaan kaavanmukaiseen maa- ja metsätalouskäyttöön, toiminta ei vaikeuta alueen käyttämistä yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen. Kyseessä olevassa asiassa toiminnan ympäristölupa oli määräaikainen kymmeneksi vuodeksi ja kapasiteetti huomattavasti pienempi kuin Esbogårdissa (louhinta enintään t/a, muualta tuleva ylijäämäkiviaines enintään t/a). Toiminta-ajoista oli rajattu pois kesäaika ( ). Mie-

192 LIITE 3 lestäni Esbogårdin pitkäaikaista syvälouhinta- ja maankaatopaikkahanketta ei voida verrata ko. KHO:n päätöstä koskevaan asiaan eikä Högbergetin ympäristössä pelkkä kesäajan rajaaminen pois toiminta-ajoista ratkaisisi asiaa hevostallin kannalta (hevoset ulkona ympäri vuoden). Toimintaaikojen rajoittaminen pidentäisi vastaavasti hankkeen kokonaiskestoa. Hakija on siis itse ilmaissut, että toiminnan väliaikaisuus tekee siitä yleiskaavan mukaisen. Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan yleiskaavamerkintä M ei kiellä maa-ainestoimintaa, mutta kun otetaan huomioon hankeen laajuus ja pitkäkestoisuus (ulottuen ajallisesti yli voimassa olevan yleiskaavan tavoiteajan 2030), ei sen voida katsoa olevan väliaikaista yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Huomioitavaksi tulee myös, että suunniteltu toiminta tarvinnee myös suoja-aluetta ympärilleen estämään haittojen leviämistä asutuksen suuntaan. Fagerängin tallin suuntaan suoja-alueen kohdalla on sähkölinja. Hakemuksen tarkoittama alue toimii nyt ÄmmässuonTakapellon-Kulmakorven toimintojen haittoja hillitsevänä suoja-alueena. Maakuntakaavan ekologinen yhteys ja vireillä oleva Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Hakemuksen mukainen osa-alue B ja osin alueen A eteläosa sijaitsevat voimassa olevassa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa viheryhteysmerkinnän kohdalla. Alue (Halujärven ja Ämmässuon välinen alue) on maakunnallisesti merkittävää luonnon ydinaluetta ja vahvin ekologinen yhteys, joka yhdistää Espoon eteläosat ja Nuuksion kansallispuiston. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan viheryhteyttä koskevan määräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa virkistysja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisema-arvot, arvokkaiden luontokohteiden säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet. Viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana sekä seudullisten ja paikallisten virkistystarpeiden yhteensovittamiseen siten, että olemassa olevat virkistykseen varatut tai siihen soveltuvat rakentamattomat alueet varataan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön. Maakuntakaavaselostuksen mukaan merkintä osoittaa virkistysalueverkostoon ja ekologiseen verkostoon kuuluvan viheryhteyden ohjeellisen linjauksen. Maakuntakaavan viheryhteydellä on aina sekä virkistyksellinen että ekologinen tehtävä. Maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen edellyttää yksityiskohtaisemmalta suunnittelulta molempien tehtävien huomioon ottamista yhteyskohtaisesti, kulloisten olosuhteiden mukaisesti. Tällöin on aina otettava huomioon kyseisen yhteyden tehtävä osana laajempaa maakunnallista virkistysverkostoa ja ekologista verkostoa. Maakuntakaava on yleispiirteisenä suunnitelmana joustava ja kaavassa osoitetun viheryhteyden sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa. Maakuntakaavan ratkaisun periaatetta ja tavoitetta ei kuitenkaan saa vaarantaa. Esimerkiksi yleiskaavaratkaisun tulee olla hyväksyttävä MRL:n edellyttämällä tavalla. MRL edellyttää, että viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden

193 LIITE 3 toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämää kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakunnallisella ekologisella yhteydellä tarkoitetaan leveää metsäisistä alueista muodostunutta yhteyttä laajojen maakunnallisesti tärkeiden luonnonmaantieteellisten alueiden välillä. Yhteys säilyttää maakunnan luonnon omaleimaisuutta ja edistää toisistaan erillisten populaatioiden säilymistä. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaa varten tehdyn Ekologisten yhteyksien selvitys raportin mukaan maakunnallisesti tärkeän metsäyhteyden vähimmäisleveytenä taajamien ulkopuolella pidetään metriä, joka mahdollistaa esimerkiksi hirvieläinten ja suurpetojen liikkumisen. Hakemuksen mukaisen toiminnan sijoittaminen osa-alueelle B kaventaisi yhteyden noin 200 metriin ja osa-alueen A kohdalla noin 180 metriin, josta osa (40 m) olisi voimalinjan aluetta. Ekologisen yhteyden hyvä toimivuus edellyttää yhteyden säilymistä riittävän leveänä ja katkottomana. Vaikka alue voitaisiinkin mahdollisesti palauttaan metsätalouskäyttöön maankaatopaikkatoiminnan päätyttyä, ei maankaatopaikkaa, johon läjitetään lähinnä heikkolaatuisia savimaa-aineksia, voida verrata nykyiseen metsämaaperään ja olettaa, että alue on palautettavissa metsäiseksi biotoopiksi (nyt mustikka- ja puolukkatyypin kangasmetsää, jossa kasvaa varttunutta männikköä) toiminnan päätyttyä. Vähintäänkin metsäisten biotooppien kehittyminen kestää vuosikymmeniä. Hakemuksen mukainen toiminta osa-alueilla A ja B tarkoittaisi ekologisen yhteyden kapenemista niin merkittävästi, että käytännössä se katkeaisi siinä merkityksessä, mihin se on tarkoitettu (nisäkkäiden liikkuminen, ekologisten verkostojen ydinalueiden välisten yhteyksien säilyminen). Toiminta alueella vaikeuttaisi 4. vaihemaakuntakaavan tavoitteiden toteutumista laajalla alueella, yli kuntarajojen. Toiminnan sijoittaminen alueelle A (ja B) myös heikentäisi luonnon ydinaluetta pirstomalla sen erillisiin osiin. Näin ollen toiminnan sijoittaminen osa-alueelle A vaikeuttaisi alueen käyttämistä maakuntakaavan viheryhteysalueeksi ja siitä aiheutuisi haittaa luonnolle ja sen toiminnoille (YSL 5 ja 12 ). Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on oikeusvaikutteista yleiskaavaa tuoreempi ja siinä on huomioitu viheryhteystarpeet, toisin kuin vanhemmassa, oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Ekosysteemipalveluiden toimivuutta ei välttämättä voida turvata esimerkiksi kunnan osan alueen yleiskaava-/osayleiskaavatasoisella maankäytön suunnittelulla. Hakemuksen mukaista aluetta koskien on myös vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Hakemuksen mukaiset osa-alueet A ja B sijaitsevat yleiskaavan laatimista varten asetetulla rakennus- ja toimenpidekieltoalueella (Kaupunkisuunnittelulautakunta ). Kaavan tarkoituksena on mm. vastata Espoon kaupungin kasvutavoitteisiin sekä riittävän laajojen ja yhtenäisten viheralueiden ja niiden välisten yhteyksien turvaaminen ekologisena ja toiminnallisena kokonaisuutena. Yleiskaavaluonnoksessa viheryhteysrunko on merkitty Halujärven itäpuolelle sekä itälänsisuunnassa Ämmässuon alueen eteläpuolelle ja se kulkee Fagerängin tilan ja osa-alueen A välisellä alueella. Osa-alue B on kaavaluonnoksessa merkitty ekologisten yhteyksien runko -merkintöjen (määräys: Yhteys palvelee virkistys- ja ekologisena yhteytenä, jonka suunnittelussa tulee yhtey-

194 LIITE 3 den jatkuvuus, kytkeytyvyys viheralueverkostoon ja riittävä leveys kaupunkirakenteessa, yhteys on sitova, mutta sijainti ohjeellinen) väliin ja osa-alue A erityisalueeksi (maa-ainestoiminta, yhdyskuntatekninen huolto, moottorija muu urheilu sekä virkistys). Mielestäni yleiskaavaluonnos ei tue maakuntakaavan tavoitetta viheryhteyden säilyttämiseen, koska selvitysten mukaan maakunnallisen viheryhteyden toimivuuden kannalta tulisi sen leveyden olla vähintään 500 metriä, jopa kilometrin. Jos osa-alueet A ja B jätetään kaavaluonnoksen mukaisesti runkoviheryhteyden ulkopuolelle, kapenee maakuntakaavaan merkitty viheryhteys osa-alueen B molemmin puolin alle 200 metriin ja osa-alueen A kohdalla noin 180 metriin, josta noin 40 metriä on avointa sähkölinjaa. Kuitenkin yleiskaavan tavoitteiden mukaan riittävän laajat ja yhtenäiset viheralueet sekä niiden väliset yhteydet turvataan ja virkistysalueiden saavutettavuutta parannetaan seudullinen merkitys huomioon ottaen. Uudenmaan liitto on antanut Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksesta lausunnon Lausunnossa on todettu, että ekologiset yhteydet, viheryhteystarpeet ja ekologisten yhteyksien kehittämistarpeet on tunnistettu kaavassa hyvin ja yhteyksien linjaukset ovat maakuntakaavan mukaisia. Karttatarkastelun perusteella näin voidaan tulkitakin, mutta kaavaluonnoksessa viheryhteys on merkitty Fagerängin tilan ja sen laidunalueiden kohdalle, joten viheryhteys kapenee kuten edellä on esitetty, sillä aidatut laidunalueet eivät ole mm. suurten nisäkkäiden liikkumiseen soveltuvia metsäisiä alueita (aidat, avoimuus). Lisäksi tulee huomioida maakuntakaavan viheryhteyden virkistyksellinen tehtävä ekologisen tehtävän lisäksi. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaa varten tehdyn selvityksen (Kulttuuriympäristö- ja maaseutu, Visio 2050) mukaan: Espoonkartanon alue, jonka pohjoisin ja toiseksi suurin talli on Fageräng, on yleiskaava-alueen suurin hevostoiminnan keskittymä. Hevostoiminnalla voidaan nähdä olevan merkittävä vaikutus alueen identiteettiin ja elinvoimaisuuteen. Hevostoiminta edellyttää ympäristöltään tiettyjä ominaisuuksia, sillä toiminta vaatii tilaa, vaihtelevia reittejä ja hyvää saavutettavuutta. Ympäristöministeriön hevostallityöryhmä on suositellut hevosalan toimijoiden ja viranomaisten yhteistyön lisäämistä sekä hevosalan ja -harrastuksen ottamista huomioon kaavoituksessa. Kaavoituksessa huomioiminen on erityisen tärkeää alueilla, joilla on rakentamispaineita ja eri maankäyttömuotojen yhteensovittamista. ja edelleen: Alueen peltoalueet ja hevoslaitumet metsäsaarekkeineen tarjoavat elinkeinotoiminnan lisäksi vaihtelevan virkistysympäristön niin asukkaille kuin matkailijoillekin. Mielestäni osa-alueen A yleiskaavaluonnoksen merkintä maa-ainesalueeksi ei vastaa kaavaa varten tehtyä kulttuuriympäristöstä ja maaseudusta tehtyä selvitystä, kun taas olemassa oleva tallitoiminta nähdään selvityksessäkin alueen identiteettiä ja elinvoimaisuutta vahvistavana toimintana. Lupaviranomaisen ei tule tehdä päätöstä, joka sallii alueen muuttamisen siten, ettei maakuntakaavassa varattu maakunnallinen viheryhteys pirstaloituu (MRL 15 ). Mikäli lupa annetaan, ohjaa se valmisteilla olevaa yleiskaavaa 4. vaihemaakuntakaavan vastaiseen suuntaan.

195 LIITE 3 Luontoarvot ja liito-orava Osa-alueen A ja Fagerängin tilan välisellä alueella (ekologisen yhteyden alueella) on hakemuksen mukaan kasviston, liito-oravan ja linnuston osalta luontoarvoiltaan arvokas alue. Alueella on runsasravinteista tuoretta ja kosteaa puronvarsilehtoa, joka on metsälain tarkoittamaa erityisen tärkeää elinympäristöä, sekä kosteaa keskiravinteista lehtoa. Runsasravinteiset kosteat lehdot on luokiteltu vaarantuneiksi ja runsasravinteiset tuoreet lehdot äärimmäisen uhanalaisiksi luontotyypeiksi sekä valtakunnallisesti että Etelä-Suomessa (Högbergetin maa-aineshankkeen luontoselvitykset, , Ramboll). Louhinta osa-alueella A muuttaa puron virtaamia luonnollisesta, koska louhos kerää ympäristön vesiä ja toisaalta louhokseen kerääntyviä vesien pumpataan takaisin puroon. Valuma-altaaseen pumpattavia vesiä käytettäisiin alueen tiestön ja prosessien kasteluvetenä pölyämisen ehkäisemisessä, joten virtaama purossa voi toiminnasta johtuen vähentyä merkittävästi, ainakin kuivina aikoina. Myös veden laatu muuttuu (kiintoaines, ravinteet, haitta-aineet). Näillä puron virtaama- ja vedenlaatumuutoksilla on vaikutusta kostean ja tuoreen lehdon vesitasapainoon, pienilmastoon ja ekosysteemin toimintaan. Kyseinen biotooppi on riippuvainen purosta. Lisäksi maankaatopaikka-alueen vesien johtaminen ko. lehtoon aiheuttaa riskin veden mukana kulkeutuvien vieraslajien leviämiselle alueelle. Esimerkiksi jättipalsami leviää veden mukana ja aiheuttaa eroosiota purojen varsilla. Nopeasti lisääntyvänä pioneerilajina jättipalsami tukahduttaa lehtolajeja. Lehdon metsänhoitotoimenpiteet ovat rajoitettuja (metsälaki 10a ja 10b ). Samaisella puronvarsilehdon alueella on liito-oravan elinpiiri. Alueella olevat papanapuut ovat merkki liito-oravan levähdyspaikasta. Alue on tunnistettu jo Högbergetin hankkeen YVA-selostuksessa. Alueen merkitys liitooravan elinpiirinä on saanut vahvistusta Carunan 110 V:n voimajohtolinjan ympäristövaikutusten arviointia varten tehdyissä luontoselvityksissä vuonna 2016 ja 2017 (kuva 1). Liito-orava on luontodirektiivin liitteen 4 erityistä suojelua vaativa laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Vaikka hakemuksen mukainen toiminta ei sijoitukaan liito-oravan elinympäristön kohdalle, aiheutuu toiminnasta kielteisiä vaikutuksia liito-oravan elinympäristöön (melu, pöly, tärinä, muutos lähiympäristössä), joka on vain noin 60 metrin päässä osa-alueesta A. Hakemuksen mukaisten toimintojen sijoittuminen osa-alueilla A ja B heikentävät (kaventavat) viheryhteyttä (perustelut yllä), jota liito-orava käyttää liikkuessaan pirstaloituneessa elinympäristössään. Liito-oravien esiintyminen edellyttää, että alueella on pitkäkasvuista puustoa riittävän leveällä vyöhykkeellä esiintymis- ja kulkualueiden ympärillä. Liito-oravien kulkuyhteydet rinnastetaan lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin silloin, kun niiden häviäminen heikentää myös lajin lisääntymismahdollisuuksia eristämällä esiintymien yksilöt toisistaan.

196 LIITE 3 Kuva 1. Liito-oravan elinympäristöä ja kulkureitit alueella. Varttunutta tasaikäistä kuusikkoa kasvava puronvarsi, sekapuuna järeää koivua, haapaa ja raitaa. Kuuluu Fagerängin peltoja reunustavaan tiedossa olevaan elinympäristöön (Ämmässuo-Kolmiranta 110 kv voimajohtohankkeen ympäristöselvitys, , Ramboll). Toiminnasta osa-alueella A aiheutuu melusta, pölystä ja tärinästä sekä elinympäristön muutoksesta johtuvaa luonnonsuojelulain 39 :n 1 momentin kohdan 3 mukaista rauhoitetun eliölajin tahallista häirintää sen elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla (vrt. KHO 2015:124, maakotka ja KHO 2013:74, hämähäkkieläimet) ja näin ollen erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista (YSL 49 1 mom. kohta 4). Asiassa on myös huomioitava varovaisuusperiaate. Yhteenveto Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioiden, aiheudu lain 49 :n mukaisia vaikutuksia. Näkemykseni mukaan toiminnasta osa-alueella A aiheutuisi luonnonolosuhteiden huonontumista (liito-oravan kulkuyhteys, viheryhteys, pinta- ja pohjavedet, äänimaisema), kohtuutonta rasitusta (melu ja pöly), luonnonvarojen käytön estymistä (kaivovedet, puron vesi hevosille), ympäristön yleisen viihtyisyyden ja virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä (melu, pöly, metsäisen alueen ja Ämmässuon-Takapellon-Kulmakorven toimintojen suoja-alueen häviäminen) sekä vahinkoa ja haittaa toisen omaisuudelle ja sen käytölle (Fagerängin tila). Näitä vaikutuksia tai niiden vaaraa ei pystytä sijoituspaikasta johtuen ja toiminnan luonne huomioiden lupamääräyksin estämään. Ympäristöylitarkastaja Pauliina Kauppinen