Ympäristölautakunta Sivu 1 / 68. Teknisen lautakunnan kokoushuone, 1.krs., Virastopiha 2 C

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 1 / 68 Kokoustiedot Aika torstai klo 17:38-20:25 Paikka Teknisen lautakunnan kokoushuone, 1.krs., Virastopiha 2 C Saapuvilla olleet jäsenet Henna Partanen, puheenjohtaja Eeva Haeggström Magnus Selenius Bjarne Häggman Riina Kosonen Nasu Kuuvalo Pekka Lempiäinen Mika Leppinen Timo Tilli Taina Vilo Joni Vainikainen Henrik Vuornos Marika Visakova Ahti Ortju Muut saapuvilla olleet Tarja Söderman ympäristöjohtaja Harri Anttila ympäristötarkastaja, poistui klo käsittelyn jälkeen Kalevi Hiironniemi johtava ympäristötarkastaja, poistui klo käsittelyn jälkeen Jouni J. Särkijärvi kaupunginhallituksen edustaja Laura Lundgren henkilöstön edustaja, poistui klo käsittelyn jälkeen Ilppo Kajaste limnologi, poistui klo käsittelyn jälkeen Nora Nevalainen nuorisovaltuuston edustaja Erja Tiihonen sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 2 / 68 Allekirjoitukset Henna Partanen puheenjohtaja Erja Tiihonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Marika Visakova Henrik Vuornos Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä ympäristökeskuksessa osoitteessa Kirkkojärventie 6B, 4 krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 3 / 68 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 21 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 22 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen 6 toimintakertomus Suomen Siisti Piha Oy:n siirtokuormausaseman 7 ympäristöluvassa määrätyn määräajan pidentäminen, Juvanmalmintie Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 8 ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Esbogård Ab:n Högbergetin louhinta- ja murskaushanketta (ESAVI/4141/2016) 26 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Esbogård 24 Aktiebolagin ympäristölupahakemuksesta koskien maankaatopaikan toimintaa, Högberget, Espoo ESAVI/4140/ Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Esbogård 37 Ab:n hakemuksesta, joka koskee Högbergetin kallion louhinnan ja maankaatopaikan vesilain mukaista lupaa ja valmistelulupaa 28 Ympäristölautakunnan lausunto Espoon luonnonhoidon 45 toimintamallista 29 4 Nitraattiasetuksen valvonta vuonna Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä Vastine Vaasan hallinto-oikeudelle NCC Industry Oy:n ympäristölupaa koskevista valituksista, asfalttiaseman toiminta, Ämmässuonkuja 1, Espoo, VHaO 00126/17/

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Ympäristölautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Ympäristölautakunta oli kutsuttu koolle ympäristölautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä ympäristölautakunnan jäsenille ja kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Ympäristölautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Marika Visakova ja Henrik Vuornos.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Ympäristölautakunta Sivu 6 / / Ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen toimintakertomus 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Tarja Söderman, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta hyväksyy liitteen mukaisen ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen toimintakertomuksen 2016 ja oikeuttaa ympäristökeskuksen tekemään toimintakertomukseen tarvittaessa teknisluonteisia korjauksia. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus Tiedoksi 1 Ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen toimintakertomus 2016 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 :n mukaan lautakunta hyväksyy tehtäväalueensa toimintakertomuksen. - Olli Isotalo, Tekninen ja ympäristötoimi - Tanja Paananen, Talousyksikkö

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Ympäristölautakunta Sivu 7 / / Suomen Siisti Piha Oy:n siirtokuormausaseman ympäristöluvassa määrätyn määräajan pidentäminen, Juvanmalmintie 20 Valmistelijat / lisätiedot: Tommi Paavilainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää liitteen mukaisesti pidentää annetun ympäristölupapäätöksen lupamääräyksessä 21 määrättyä määräaikaa siten, että uusi määräaika on Päätös Liite Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 YSL 91 :n mukainen määräajan pidentäminen Suomen Siisti Piha Oy:n siirtokuormausasema sijaitsee Juvanmalmin teollisuusalueella kiinteistöllä osoitteessa Juvanmalmintie 20, Espoo. Toiminnalle on Espoon ympäristölautakunnan antama ympäristölupa. Ympäristölautakunta on kokouksessaan tehnyt ympäristölupapäätöksen (antopäivä ) siirtokuormausaseman toiminnan olennaisesta muuttamisesta. Hulevesien johtamisesta ja siihen liittyvistä rakenteista on määrätty lupamääräyksessä 21 muun muassa seuraavasti: Hulevedet on päällystetyltä alueelta johdettava hiekanerottimen ja I-luokan öljynerottimen kautta sadevesiviemäriin tai maastoon viimeistään Öljynerottimen yhteydessä on oltava näytteenottokaivo. Öljynerotin on varustettava sulkuventtiilillä, joka on pidettävä toimintakunnossa. Öljynerottimen ja sulkuventtiilin sijainti on merkittävä niin, että ulkopuolinen taho löytää ne myös talvella. Tiedoksi Tontilla ei ole hiekanerotinta eikä öljynerotinta. Suomen Siisti Piha Oy on vireille tulleella hakemuksella anonut määräajan pidentämistä saakka. Asia käsitellään ympäristönsuojelulain 91 :n mukaisena määräajan pidentämisenä. - Uudenmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat - Suomen Siisti Piha Oy - Espoon kaupunki tekninen ja ympäristötoimi tonttiyksikkö

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Ympäristölautakunta Sivu 8 / / Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Esbogård Ab:n Högbergetin louhinta- ja murskaushanketta (ESAVI/4141/2016) Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Esbogård A:n esittämästä ympäristölupahakemuksesta. Yleistä Esbogård Ab hakee louhintalupaa yhteensä m 3 ktr määrälle kiviainesta. Louhinta kestäisi hakemuksen mukaan noin 10 vuotta. Todennäköisesti louhinta-aika voi olla huomattavasti pidempi riippuen kivituotteiden markkinatilanteesta, sillä tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla on lukuisia muitakin louhintahankkeita. Louhintahankkeen koko on supistunut verrattuna ympäristövaikutusten arvioinnissa esitettyihin toteutusvaihtoehtoihin. Lähinnä Halujärveä sijaitsevalla osa-alueella B on luovuttu maanpinnan alapuolelle ulottuvasta louhinnasta. Alueen kivilaji on graniittia, jossa esiintyy kuutiollista rakoilua ja olisi ollut vaarana, että järven vettä olisi saattanut vuotaa rakosysteemejä pitkin louhokseen.. Louhoshankkeen supistumisesta huolimatta hankkeella olisi merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia ja se on yleiskaavan vastainen. Ympäristölautakunta katsoo, ettei ympäristölupaa tule myöntää. Kaavalliset näkökohdat Ympäristökeskus pyysi hankkeesta kaupunkisuunnittelukeskuksen lausunnon (liite). Sen mukaan suunnittelualueen länsi - luoteisosan ottamisalue sijaitsee Ämmässuon asemakaava-alueella (hyväksytty 2006) EJ/VR alueella (jätteenkäsittelyalue) ja tämän merkinnän eteläpuolella on asemakaavan EV/VR/ky -aluetta (suojaviheralue). Suunnitelman mukainen ottamistoiminta ei kohdistu tälle suojaviheralueelle. Alueelle esitetty maankäyttöratkaisu ei ole asemakaavan vastainen. Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava (lainvoimainen 2010). Yleiskaavassa suunnittelualue on pääosin Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja osittain Jätehuollon aluetta (EJ). Etelässä suunnittelualue rajautuu kyläalueeseen (AT). Suunnittelualue ei ole sisällöltään yleiskaavan pääkäyttötarkoitusten mukaista maankäyttöä. Yleiskaava esittää alueiden pääasiallisen maankäyttömuodon ja se sallii myös muuta maankäyttöä, ellei se vaikeuta

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Ympäristölautakunta Sivu 9 / 68 pääkäyttötarkoituksen mukaista maankäyttöä tai ole muutoin kaavamääräyksessä kiellettyä. Suunnittelualueen toiminnalla on vaikutusta yleiskaavan pääkäyttötarkoitusta laajemmin yleiskaavan mukaiselle maankäytölle. Esitetty ratkaisu aiheuttaa myös sijainnillaan merkittävää haittaa aluetta ympäröivien yleiskaavavarausten mukaiselle maankäytölle ja on siten yleiskaavan vastainen. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksellä on Espoon pohjoisja keskiosien yleiskaavan laatimista varten osalle yleiskaava-aluetta asetettu rakennuskielto (2463/2016). Eteläisin osa hankealueesta (ottoalueet B ja A) on tällä rakennuskieltoalueella. Samalla kyseisille alueille on määrätty toimenpiderajoitus yleiskaavan laatimista varten. Tällöin maisemaa muuttava maanrakennustyö tai puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on luvanvarainen siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä on säädetty. Espoon ympäristölautakunta arvioi lausunnon perusteella, että toimenpiderajoituksen merkitys arvioidaan maa-aineslupaa myönnettäessä. Maa-ainesluvan myöntäjä, Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta, soveltaa tässä maa-aineslain 6 :ää. Sen mukaan alueella, jolla on voimassa toimenpiderajoitus yleiskaavan tai asemakaavan laatimista tai muuttamista varten, maa-aineslupa voidaan myöntää, jollei ottaminen tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle tai muuttamiselle, turmele kaupunki- tai maisemakuvaa eikä muutenkaan ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Toimenpiderajoitus ei siten liene este ympäristöluvan myöntämiselle, vaan maa-ainesten ottomäärää ja -laajuutta säädellään maa-ainesluvalla. Pohjavesi, kaivot Louhinta tulee ulottumaan merkittävästi kalliopohjaveden pinnan alapuolelle. Hankealueen keskivaiheilla on tällä hetkellä kaksi pohjaveden tarkkailuputkea. Niiden mukaan pohjaveden pinnan korkeus on vaihdellut välillä +44,8 +45,5 m (putki no 44) ja välillä +40,2 +40,9 m (putki 259/07). Louhinta on suunniteltu tasoon +15 m, joten louhinta ulottuisi m kalliopohjaveden pinnan alapuolelle. Louhinnan vaikutuksista on laadittu pohjavesimallinnus. Sen mukaan louhinnan vaikutus pohjaveden pinnankorkeuteen olisi havaittavissa vain ottoalueen välittömässä ympäristössä. Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat runsaan 300 m etäisyydellä louhosalueesta läheisen hevostilan alueella. Alueella havaitun kallioperän heikkousvyöhykkeen alueella on myös Halujärven asukkaiden kaivoja. Heikkousvyöhykkeessä pohjaveden laatu- ja pinnankorkeusmuutokset ovat selvimpiä. Louhintatoiminnan yhteydessä syntyviä haitta-aineita voi myös päästä pohjaveteen. Lautakunta edellyttää, että mikäli ympäristölupa toiminnalle annetaan, louhinnan jatkosuunnittelussa varmistetaan, että pohjaveden pinnan lasku

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Ympäristölautakunta Sivu 10 / 68 ei vaaranna talousvesikaivojen antoisuutta eikä louhinta- ja murskaustoiminta veden laatua. Tarkkailusuunnitelmassa hevostilan rengas- ja porakaivo on ehdotettu otettavaksi mukaan kaivotarkkailuun. Ympäristölautakunta pitää tätä välttämättömänä. Pintavedet, kalasto Alueelta tulevat vedet virtaavat lähes kokonaisuudessaan Ämmässuon maantäyttöalueen ja kaatopaikan välistä lähtevää puroa (kaakkoinen avooja - Ämmässuonpuro) pitkin Loojärveen. Loojärvi on jo nykytilassa kuormittunut ja rehevä. Louhintojen vaikutuksesta laskuojaan tulee hienojakoista kiintoainesta ja räjäytyksistä aiheutuvaa typpikuormitusta. Typpikuormituksella arvioidaan olevan järveen lievä rehevyyttä lisäävä vaikutus. Louhinta ja muu toiminta aiheuttavat sameutta laskuojassa ja vaikutus ulottuu Loojärveen saakka. Mankinjoen meritaimenkanta kuuluu Uudenmaan monimuotoisimpiin ja arvokkaimpiin populaatioihin. Joessa on säilynyt täysin luonnonvarainen geneettisesti alkuperäinen meritaimenkanta. Taimenen lisääntyminen on säännöllistä Espoonkartanonkoskessa, josta on löydetty sähkökoekalastuksissa vuosittain kesänvanhoja ko. koskessa syntyneitä poikasia. Koekalastusten yhteydessä on tehty havaintoja myös kudulle nousseista kookkaista meritaimenista ja vaellussiioista. Louhinnan, pölyämisen ja liikenteen seurauksena kohoava veden kiintoaines- ja ravinnepitoisuus voi heikentää vesistön happitilannetta, mikä huonontaa alueella esiintyvän kalaston ja pohjaeläinten elinolosuhteita. Veteen sekoittuneen kivimateriaalin ja pölyn pitoisuuden nousu aiheuttaa kaloille stressiä. Erityisen herkkiä kiintoainespitoisuuden kasvulle ovat kalojen elinkierron varhaisvaiheet. Mikäli ympäristölupa toiminnalle myönnetään, tulee vesistöihin kohdistuvan haitan olla mahdollisimman vähäinen. Hulevesien hallintarakennelmat tulee rakentaa jo ennen louhinnan aloittamista, jotta myös työmaanaikaiset hulevedet käsitellään hallitusti. Halujärvi Halujärven valuma-alue on noin 35 ha. Louhinnan osa-alue B ulottuu lähimmillään noin 200 m etäisyydelle järvestä. Louhinta-alueesta noin 3 ha sijoittuu järven valuma-alueelle. Hakemuksen mukaan tämän osa-alueen hulevedet johdetaan pois järven valuma-alueelta Ämmässuonpuroon, eikä vesillä katsota olevan vaikutusta järven veden laatuun. Osa-alueella B tehdään vain tasoituslouhintaa, eikä järven pinnan alapuolella louhita. Louhinta kuitenkin pienentää matalan lammen valuma-aluetta noin 10 %, millä voidaan katsoa olevan vaikutuksia lammen veden laatuun. Pienen valuma-alueensa ja mataluutensa takia Halujärvi on herkkä tilan huononemiselle.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Ympäristölautakunta Sivu 11 / 68 Louhinnan osa-alue A sijoittuu noin 650 m päähän. Sillä louhitaan tasolle +15 m, mikä on noin 29 m järven pinnan tason (+44 m) alapuolella. Hakemuksen mukaan tämä ei vaarantaisi järven vesiolosuhteita. Ympäristölautakunta katsoo, että tällä voi olla haitallisia vaikutuksia järven vesiolosuhteille. Ympäristölautakunta ehdottaa, että mikäli ympäristölupa toiminnalle myönnetään, järven pinnan tasoa seurataan säännöllisin mittauksin. Luonto, ekologiset yhteydet YVA -menettelyn yhteydessä tehtyjen luontoselvitysten mukaan hankealueen läheisyydestä, varsinaisen hankealueen ulkopuolelta, löytyi kolme aluetta, jotka toimivat liito-oravan levähdys- ja ruokailupaikkoina sekä mahdollisina lisääntymispaikkoina. Alkuperäiseltä hankealueelta havaittiin yksittäinen liito-oravan ruokailupuu, joka sijoittui Fagerängin pellon itäpuolelle. Varsinainen louhinta ja maantäyttö eivät sijoitu tälle alueelle. Selvityksen mukaan hankkeella ei ole vaikutusta näihin liitooravan elinpiirien ydinalueisiin. Viitasammakosta ei saatu havaintoja selvitysalueella. Luontodirektiivin II- ja IV-liitteissä mainittua kirjoverkkoperhosta ei selvityksen yhteydessä havaittu. Hankealue sijoittuu maakunnallisesti merkittävälle luonnon ydinalueelle ja vahvimmalle Espoon eteläosat ja Nuuksion yhdistävälle ekologiselle yhteydelle. Ekologiset yhteydet ja viheralueverkosto Espoossa -julkaisusta (Hirvensalo 2014) käy selville, hankealue katkaisee metsäisen, suojaisassa metsäympäristössä liikkuvalle eliöstölle soveltuvan yhteyden käytännössä kokonaan. Tällä hetkellä ekologinen yhteys käsittää alueen Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen ja Halujärven välissä, jonka leveys on noin 1,5 km. Hakemuksen liitteen (Högbergetin kiviaineshankkeen vaikutukset ekologisiin yhteyksiin) kuvassa 4-1 viheryhteys on esitetty hankealueen eteläpuolitse, ja sen leveys on ainoastaan 220 metriä. Lisäksi tämä vaatii peltoalueiden ylityksiä, joihin esim. liito-orava ei kykene ja joita mm. monet lepakkolajit sekä aremmat eläimet välttävät. Hanke heikentää myös luonnon ydinaluetta pirstomalla sen erillisiin osiin. Liito-oravien kulkuyhteydet rinnastetaan lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin silloin, kun niiden häviäminen heikentää myös lajin lisääntymismahdollisuuksia eristämällä esiintymien yksilöt toisistaan. Myös hankkeen aiheuttama melu, pöly ja lähiympäristön raju muutos voivat heikentää liito-oravan ydinalueita. Espoon liito-oravien kokonaisselvityksessä 2014 on löydetty liito-oravan esiintymä myös aivan hankealueen reunasta, Fagerängin niittyjen pohjoislaidasta ja arvokkaasta puronvarsilehdosta. Melu YVA -selostuksessa esitetyn melumallinnuksen (liite 6) mukaan joissakin tilanteissa edellytetään jopa 14 metriä korkeita meluvalleja ja joissakin tilanteissa loma-asuntojen kohdalla vaadittua 45 db meluarvoa ei saavuttaisi lainkaan. YVA -arvioinnin jälkeen muuttuneen louhintasuunnitelman vuoksi hakijan on esitettävä uusi ajantasainen

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Ympäristölautakunta Sivu 12 / 68 melulaskelma. Louhinta ja melusuojaukset on suunniteltava siten, että melun ohjearvo loma-asuintojen kohdalla ei ylitä missään olosuhteissa 45 db:n arvoa. Räjäytykset, tärinä Esbogårdin suunnitteleman hankealueen pohjoispuolella on toiminut vuodesta 1998 alkaen Jersinmäen - Takapellon louhintahanke. Toiminnan alkuaikoina toiminnassa oli pitkiäkin taukoja, mutta vuodesta 2008 lähtien louhinta on ollut yhtäjaksoista. Lähin asutus sijaitsee m etäisyydellä louhinta-alueesta. Valvontaviranomaiset ovat saaneet runsaasti valituksia räjäytysten aiheuttamista haitoista, kuten rakennusten vaurioitumisesta, pölyämisestä, melusta ja talousvesikaivojen veden laadun heikkenemisestä. Räjäytysten ja tärinän aiheuttamien haittojen vähentämiseksi em. hankkeen ympäristölupaan (Espoon ympäristölautakunta ) annettiin lupamääräys: Räjäytystyöt on mitoitettava ja räjähdysaineet valittava siten, että räjäytyksistä tai tärinästä ei aiheudu vauriota tai vaaraa ympäristölle, eikä kohtuutonta rasitusta lähialueen asukkaille. Louhinnassa räjäytettävän kentän koko saa olla keskimäärin m 3 ja enintään m 3. Louhinta on tehtävä vähintään kahdessa tasossa siten, että momentaaninen (samanaikaisesti räjähtävä) räjäytysainemäärää on enintään 100 kg. Nyt suunnitellun hankealueen lähin asutus on noin 300 etäisyydellä. Ympäristölautakunta ehdottaa, että annettavaan ympäristölupaan laitetaan sama määräys. Mikäli merkittäviä haittoja silti ilmenee, lupaviranomainen voi muuttaa lupamääräystä. Ympäristölautakunta katsoo, että louhintatoiminnalle ei tule antaa aloittamislupaa ennen kuin ympäristölupa on lainvoimainen. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Högberget kaupunkisuunnittelukeskuksen lausunto_ Högberget ympäristölupahakemus louhinta ja murskaus_ Högberget maa-ainesten ottosuunnitelma_ Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Esbogård Ab:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee kallion louhintaa ja murskausta

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Ympäristölautakunta Sivu 13 / 68 ja toiminnan aloituslupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lausuntoa on pyydetty mennessä. Hakemusasiakirjat on luettavissa aluehallintoviraston verkkosivulla --> Linkki Lupa- ja Tietopalveluun Tiedoksiannetut vesi- ja ympäristölupa-asiat. Yleistä hankkeesta Esbogård Ab on hakenut Etelä-Suomen aluehallintovirastolta ympäristölupaa maankaatopaikan rakentamista palvelevan kallion louhinnan ja kiviaineksen murskaamiseksi omistamalleen Högbergetin alueelle. Ympäristölautakunta antoi ELY -keskukselle lausunnon hankeen YVA -selostuksesta. Siinä lautakunta katsoi, että mikään hankkeen vaihtoehdoista VE1 - VE3 ei ole toteuttamiskelpoinen. Hakija on sen jälkeen suunnitellut vaihtoehdon VE4, jolle nyt haetaan lupia. Taulukossa 1 on esitetty vertailun vuoksi alkuperäisten vaihtoehtojen VE1 - VE3 sekä nyt haettavan vaihtoehdon VE4 ottomäärät ja louhinta-ajat. Taulukko 1. Hankkeen toteutusvaihtoehdot Vaihtoehto VE1: Kiviaineksen ottoalueiden koko on yhteensä 30 hehtaaria ja ottomäärä enimmillään 11 miljoonaa kuutiometriä. Vaihtoehdossa on toiminta-alueita, joiden toteutus edellyttää asemakaavamuutosta. Louhintataso +15 m. Vaihtoehto VE2: Eroaa vaihtoehdosta VE1 siten, että se edellyttää hankealueella sijaitsevien voimajohdon ja kaasuputken siirtoa, joka toisi lisäaluetta kiviainestoiminnalle. Ottoalueiden koko olisi talloin hieman laajempi, yhteensä 36 hehtaaria ja ottomäärä enimmillään 14 miljoonaa kuutiometriä. Louhintataso +15 m Vaihtoehto VE3: Vaihtoehto 3 oli suunniteltu siten, ettei se edellyttäisi kaavamuutosta. Lännessä asemakaavan suojaviheralueella ei louhita eikä täyttömäkeä rakenneta. Asemakaavassa jätteenkäsittelyyn varattu alue louhitaan. Ottoalueiden koko olisi yhteensä 25 hehtaaria ja ottomäärä enimmillään noin 8 miljoonaa kuutiometriä. Voimajohdon ja kaasuputken siirrolla saadaan jonkin verran lisäaluetta toiminnoille. Louhintataso +15 m. Vaihtoehto VE4: Uusi vaihtoehto, jossa Halujärveä lähinnä olevaa osaaluetta B ei louhita Halujärven pinnan tason alapuolelle, vaan maanpinnan

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Ympäristölautakunta Sivu 14 / 68 tasoon +44 m. Osa-alueella A louhitaan tasoon +15 m ja osa-alueella C tasoon +50 m. Eli alueilla B ja C vain tasoituslouhintaa ja alueella A syvälouhintaa. Tämän vaihtoehdon osa-alueet on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Hankealueen sijainti ja louhinnan osa-alueet Ympäristölupahakemuksessa esitetty ottamisalue, jolle sijoittuvat kaikki hankkeen toiminnot (mm. pintamaiden varastointi, kiviaineksen varastointi, tukitoiminta-alue) on pinta-alaltaan 36,2 ha. Varsinaisten louhinta-alueiden (kolme osa-aluetta A, B ja C) pinta-ala on yhteensä 20,3 ha. Haettava louhintamäärä on yhteensä m 3 ktr ja louhinta-aika 10 vuotta. Louhittava kiviainesmäärä on supistunut YVA:ssa arvioidusta pienimmästäkin vaihtoehdosta noin kahdella viidesosalla (42 %) ja louhinta-aika on puolittunut. Louhintatoiminta Louhinta suoritetaan vaiheittain osa-alue kerrallaan. Louhinta aloitetaan osa-alueesta B, jonka pinta-ala on 7,8 ha. Aluetta ei louhita ympäröivän alueen maanpinnan alapuolelle. Alue louhitaan alimmillaan tasoon +44 ja alueelta saatavan louheen määrä on noin m 3 ktr. Halujärveä lähinnä olevalla louhinta-alueella B on luovuttu syvälouhinnasta. Halujärven pinnan korkeus on louhintasuunnitelman mukaan +44 m.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Ympäristölautakunta Sivu 15 / 68 Kuva 2. Louhinnan osa-alue B, louhinnan 1. vaihe Louhinta siirtyy seuraavaksi osa-alueelle A, jonka pinta-ala 8,5 ha. Alueen A alin louhintataso on +15 m, mikä on enimmillään noin 30 metriä ympäröivää maanpintaa syvemmällä. Alueen syvälouhinnalla saadaan lisätilavuutta louhinnan jälkeiselle maantäytölle. Louhinta-alueelta A saatavan louheen määrä on noin m 3 ktr. Kuva 3. Louhinta-alue A, louhinnan 2. vaihe Louhinta-alue C, jonka pinta-ala 4,0 ha, louhitaan länsipuoleisen ympäristön maanpinnan tasoon +50 m. Alueelta saatavan louheen määrä on noin m 3 ktr. Alueen louhinnan aikataulutus saattaa muuttua mahdollisesta alueen ottamisesta Ämmässuon asemakaavan mukaiseen käyttöön (jätteenkäsittelyalue).

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Ympäristölautakunta Sivu 16 / 68 Kuva 4. Louhinta-alue C, louhinnan vaihe 3 Louhinta tehdään normaalia pengerlouhintakalustoa käyttäen kerroksittain, jolloin kerrallaan räjäytettävän kentän paksuus on tavanomaisesti noin 5 15 m. Louhinta tehdään pääsääntöisesti miltei pystysuorana leikkauksena, 7:1. Työnaikainen korkeusero louhoksen ylä- ja alareunan välillä on enimmillään noin m. Taulukossa 2. on esitetty eri osa-alueiden pinta-alat ja ottomäärät. Taulukko 2. Louhinnan osa-alueet ja ottomäärät. Ottolupaa haetaan 10 vuodeksi. Keskimääräiseksi vuosittaiseksi ottomääräksi muodostuu m 3 ktr. Käytännössä vuosittainen ottomäärä määräytyy kuitenkin pitkälti kiviaineksen kysynnästä, jota ei voida ennakkoon arvioida. Tuotannossa saattaa siten olla suurtakin vuosittaista vaihtelua. Murskaus ja seulonta Hankealueella käytetään siirrettäviä murskauslaitoksia, tela-alustaisia siirrettäviä Lokotrack laitoksia. Murskauslaitos koostuu esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulastoista. Riippuen jälkimurskainten määrästä laitosta kutsutaan kolmitai nelivaiheiseksi murskauslaitokseksi. Nelivaiheisissa murskauslaitoksissa toinen jälkimurskain voidaan korvata materiaalin muotoiluun tarkoitetulla iskumurskaimella. Louhe syötetään pyöräkuormaajalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella joko suoraan välimurskaimeen tai seulalle.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Ympäristölautakunta Sivu 17 / 68 Toisessa, kolmannessa ja neljännessä vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi. Murskauslaitos sijoitetaan toiminnan alkuvaiheessa osa-alueiden A ja B pohjoispuolelle perustettavalle varastointi- ja työskentelyalueelle. Louhinnan edetessä laitos siirtyy louhoksen pohjatasolle, jossa ottorintaukset rajoittavat melun ja pölyn leviämistä. Murskauslaitos sijoitetaan niin, että häiriintyviin kohteisiin on vähintään 400 m. Murskevarastokasat sijoitetaan alueella murskauslaitoksen läheisyyteen. Koska laitos siirtyy louhinnan edetessä, myös varastokasojen paikat muuttuvat. Kasojen sijoittelulla pyritään vähentämään laitoksen pöly- ja meluhaittoja. Tukitoiminta- ja varikkotoiminnat Työkoneiden polttoaineita ja laitteistojen voiteluaineita varastoidaan rakennettavalla tukitoiminta-alueella kaksoisvaippasäiliössä, joka on varustettu ylitäytön estimellä. Tukitoiminta-alue sijoittuu perustettavan varastokentän yhteyteen osa-alueiden A ja B pohjoispuolelle. Öljytuotteet varastoidaan tynnyreissä niille tarkoitetussa valuma-altaallisessa varastossa tai kontissa. Voiteluaineet ja mahdolliset vaaralliset jätteet säilytetään niille erikseen varatussa lukittavassa kontissa. Murskauslaitoksen aggregaatin vaatima polttoaine säilytetään murskauslaitoksen yhteydessä. Tukitoiminta-alue rakennetaan siten, että se on asetuksen 800/2010 (ns. Muraus -asetus) määräysten mukainen. Alueella, jossa poltto- ja voiteluaineita säilytetään, on tiivis HDPE -kalvo, jonka päälle levitetään noin 30 cm paksu hiekka - murskekerros. Kalvosuojattu alue ulotetaan vähintään viisi metriä polttoainesäiliöiden ja tankkausalueen ulkopuolelle. Suojatun alueen reunat on korotettu. Kalvo muodostaa kaukalon, joten mahdollisen öljyvuodon sattuessa haitta-aine ei pääse valumaan tukitoiminta-alueen ulkopuolelle. Tukitoiminta-aluetta tarkkaillaan silmämääräisesti jatkuvasti mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi välittömästi. Tukitoiminta-aluetta ei kateta. Liikenne Toiminta-alueen kuljetusliikenne ohjataan pohjoiseen Kulmakorventielle ja Nupurintielle, josta se ohjautuu pääosin Turunväylälle. 1,1 miljoonan tonnin keskimääräisellä vuosituotannolla louhinta- ja murskaustoiminnasta aiheutuu keskimäärin noin 110 täysperävaunullista (40 t) ajoneuvokäyntiä/vrk. Maksimituotannolla 2,2 milj. t/a kuljetusmäärä kaksinkertaistuu. Melu, tärinä Toiminnasta aiheutuvaa melua syntyy panostusreikien porauksesta, räjäytyksistä, murskauksesta, louheen rikotuksesta, kuormauksesta ja

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Ympäristölautakunta Sivu 18 / 68 raskaasta liikenteestä. Murskauslaitoksen melu aiheutuu samanaikaisesti useista laitteista. Laitoksen merkittävimpiä melulähteitä ovat murskaimet, seulasto ja kuljettimet. Lisäksi melua aiheutuu murskauslaitoksen toimintaan läheisesti liittyvien kuormaus- ja kuljetusvälineiden liikennöinnistä alueella. YVA -menettelyn yhteydessä on tehty kattava meluselvitys mallintamalla. Nyt esitetyn hakemuksen mukainen toiminta vastaa likimain YVA:n vaihtoehdon VE3 mallinnusta, joskin louhittava alue on siitä jonkin verran pienentynyt. Kriittisin tilanne syntyy porauksen myötä alueella B. Toteuttamalla suojavalli, korkeudeltaan noin 7 m, suunnitelman mukaisesti eteläreunalle melun ohjearvot eivät kuitenkaan tule mallinnuksen mukaan ylittymään eteläpuolen asutuksen kohdalla. Mallinnuksissa on huomioitu yhteismelutaso Takapellon louhinnan ja murskauksen kanssa. Räjäytykset aiheuttavat tärinää. Louhintasuunnan ja räjäytysaineen valinnalla voidaan lieventää tärinän tasoa. Sen sijaan kallion murskaukseen käytettävästä laitteistosta ja muusta toiminnasta kuten porauksista aiheutuvan tärinän vaikutusalue on käytännössä niin pieni, etteivät vaikutukset ulotu suunnittelualueen ulkopuolelle. Tärinöitä seurataan mittauksin. Alueelta poistettavista pintamaista on suunniteltu tehtäväksi noin 7 m korkeat meluvallit kunkin osa-alueen länsi- tai eteläpuolelle. Nämä on esitetty vihreällä kuvissa 2-4. Päästöt ilmaan Murskauslaitoksen pölylähteitä ovat kuljettimien päät, seulat ja kiviaineksen syöttölaitteistot. Murskaimet ja seulat suojataan tarvittaessa peitteillä ja koteloinneilla ja murskauslaitoksen pölyäviä kohteita kastellaan. Myös kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä voidaan estää kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä. Työmaateiden pölyämistä ehkäistään teiden säännöllisellä kastelulla ja tarvittaessa suolaamalla. Porauksessa syntyvän leijuvan pölyn leviämistä estetään pääasiassa porausvaunuihin sijoitetuilla pölynkeräyslaitteilla. Toimintojen pölyvaikutuksia vähennetään kiviainesten varastokasojen sijoittelulla. Taulukko 3. Toiminnan laskennalliset päästöt

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Ympäristölautakunta Sivu 19 / 68 Päästöt vesistöön Louhinnan yhteydessä ympäristöön vapautuu aina jonkin verran räjäytysaineiden sisältämiä nitraattiyhdisteitä. Louhosalueilla maastoon johdettavat vedet voivat olla emäksisiä ja typpipitoisia. Aineet johtuvat pintavesien mukana ympäristön ojiin, tässä tapauksessa Ämmässuonojaan ja Ämmässuonpuroon ja edelleen Loojärveen. YVA -menettelyn yhteydessä tehtyjen selvitysten mukaan kuormituksen arvioidaan lisäävän lievästi Ämmässuonpuron ravinteikkuutta, mutta Loojärveen ja Mankinjokeen kohdistuvat vaikutukset jäävät marginaalisiksi. Rehevöittävä vaikutus jää pieneksi. Halujärveen ei ohjaudu vesiä ottamisalueelta. Louhoksen hulevedet selkeytetään rakennettavissa altaissa ennen kuin ne ohjataan ottamisalueen ulkopuolelle. Altaissa hienoaines laskeutetaan pohjalle ja alueen ulkopuolelle johdettavat vedet ovat siten kirkkaampia. Syvennykseen kerääntyvän veden pinnalta on myös helppo havaita mahdolliset öljypäästöt, jolloin voidaan ryhtyä välittömästi toimiin mahdollisten vuotojen selvittämiseksi. Päästöt pohjaveteen Suunnittelualueella sijaitsee muutamia kallioperän heikkousvyöhykkeitä, mutta louhinta ei kohdistu näille heikkousvyöhykkeille. YVA -menettelyn yhteydessä on tehty vesimenekkikokeita, joiden perusteella alueen heikkousvyöhykkeiden vedenjohtokyky on alhainen ja kallioperä oli mittauskohdilla hyvin tiivistä. Tämän vuoksi louhinta ei aiheuta merkittäviä pohjavesivaikutuksia, vaikka osa-alueella A louhitaankin pohjavedenpinnan alapuolelta. Mahdollinen pohjaveden aleneminen rajoittuu louhinta-alueen läheisyyteen. Asia on selvitetty erillisellä pohjavesimallinnuksella, joka on esitetty YVA -selostuksessa. Lähialueen talousvesikaivot on kartoitettu ja tehty perustilaselvitys syksyllä Suurin riski alueen pohjavedelle ovat toiminnasta aiheutuvat mahdolliset öljyvuodot onnettomuustilanteessa. Pohjaveden pilaantumisen riski minimoidaan huolehtimalla työkoneiden kunnosta siten, että koneista ei vuoda öljyä ja polttoainetta. Työkoneita myös tarkkaillaan jatkuvasti, jotta mahdolliset öljyvuodot havaitaan välittömästi. Ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella. Halujärvi Halujärvi on pienikokoinen järvi, jonka vesiala on noin 4,28 ha ja maksimisyvyys 2,5 m. Hankealueen eteläpuolella sijaitseva Halujärvi sijoittuu lähimmillään noin 200 m etäisyydelle louhittavasta alueesta. Halujärvi saa vetensä pääosin suorana pintavaluntana ympäristöstään. Pintavalunnan lisäksi halujärveen tulee vettä normaalina pohjavaluntana pääosin järven itäpuolelle sijoittuvalta hiekkamoreenivaltaiselta alueelta. Halujärven ympäristössä ei ole havaittu lähteitä, joista purkautuisi vettä suoraan Halujärveen.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Ympäristölautakunta Sivu 20 / 68 Järvestä on otettu vesinäyte Tulosten perusteella järven vedenlaatu on vastaavan kokoisille ja samantyyppisen metsäisen valumaalueen järville tyypillisellä tasolla. Näytteenoton ph -arvo 5,8 kertoo happamuudesta. Kokonaisuudessaan järven vedenlaatutulokset olivat tyypillisiä pienehkön metsäjärven tuloksia, joista selkeimmin erottuu veden humuspitoisuus. Kaivokartoitus Halujärven ympäristössä toteutettiin kaivokartoitus Kartoitukseen sisältyi kaivon sijainnin mittaus sekä kaivotietojen kokoaminen kaivokorteille sekä vesinäytteenotto. Selvityksessä mitattiin 18 kaivoa ja 16 kaivosta otettiin näyte. Kaivokartoituksessa tutkittiin veden laatu kuudesta porakaivosta ja kymmenestä rengaskaivosta. Kaivoveistä määritettiin veden hygieeninen laatu (kolimuotoiset bakteerit, E.coli, enterokokit) sekä ulkonäkö, haju, ph, sähkönjohtavuus, hapettuvuus COD Mn, kloridi, fluoridi, sulfaatti, kovuus, alumiini, mangaani ja rauta. Lisäksi tutkittiin rengaskaivoista typpiyhdisteet NO 2, NO 3, NH 4 sekä porakaivoista radon, arseeni ja uraani. Tuloksia verrattiin talousveden laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin, STM 401/2001. Kahdessa rengaskaivossa todettiin enterokokkibakteereja, mistä johtuen veden laatu ei täyttänyt laatuvaatimusta. Lisäksi viiden rengaskaivon vedenlaatu ei täyttänyt laatusuositusta kolimuotoisten bakteereiden kohdalla. Porakaivojen vesinäytteissä oli radonia Bq/l ja uraania 2 77 µg/l. Laatusuosituksen mukainen radonin enimmäispitoisuus yksityiskaivon talousvedessä on Bq/l. Veden uraanipitoisuudelle ei ole Suomessa määritetty enimmäispitoisuutta, mutta WHO:n asettama kemialliseen myrkyllisyyteen perustuva suositusohjearvo on 30 µg/l. Tämä ylittyi neljässä porakaivonäytteessä. Kallioporakaivoissa arseenin pitoisuus alitti määritysrajan. Maisema ja luonto YVA -menettelyssä tehtiin luontoselvitykset alueella, YVA -selostuksen luku 12 ja selostuksen liiteraportti. Hankealueella tunnistettiin joitakin arvokkaita luontotyyppejä, mutta tämän suunnitelman mukainen ottotoiminta ei kohdistu arvokkaille alueille. Alueella ei ole sellaisia luontoarvoja, joiden takia hanketta ei voisi toteuttaa. Suunnittelualueella ei myöskään ole tavattu erityisesti suojeltuja lajeja. Hanke kaventaa ekologisen yhteyden pinta-alaa, mutta se säilyy kuitenkin riittävän leveänä. Asia on tarkasteltu vielä YVA -menettelyn jälkeen erillisellä selvityksellä. Hanke kaventaa alueen ekologisen yhteyden noin 220 metriä leveäksi käytäväksi hankealueen eteläpuolella. Espoon liito-oravien kokonaisselvityksessä louhinta- ja läjitysalueelle ei sijoitu liito-oravien elinympäristöjä, niille soveltuvia elinympäristöjä tai niille tulevaisuudessa soveltuviksi arvioituja elinympäristöjä. Hankealueen läheisyyteen kuitenkin

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Ympäristölautakunta Sivu 21 / 68 sijoittuu lukuisia liito-oravien elinympäristöjä, erityisesti sen länsi- ja eteläpuolella. Kuva 5. Ekologinen yhteys hankealueen eteläpuolella. Tarkkailu ja raportointi Hakemuksessa ehdotetaan melu-, pöly- ja vesien tarkkailua. Melumittauksia ehdotetaan tehtäväksi jokaisen osa-alueen A, B ja C kohdalla. Ensimmäiset mittaukset tehdään toiminnan alkuvaiheessa osaalueella B. Jatkuvatoimista mittausta ei esitetä, vaan mittaus tehtäisiin kertaluonteisesti noudattaen ympäristöministeriön melumittausohjetta 1/1995. Mittaus tehdään ajankohtana, jolloin kaikki työmaan melua aiheuttavat toiminnot (poraus, murskaus, rikotus) ovat käynnissä. Taulukko 4. Melumittauspisteet

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Ympäristölautakunta Sivu 22 / 68 Ilman hiukkaspitoisuuksia PM 10 mitataan neljän viikon ajan. Mittaus esitetään tehtäväksi toiminnan alkupuolella sen jälkeen, kun toiminta on vakiintunut. Mittauspiste olisi lähinnä hakealuetta sijaitsevalla kiinteistöllä, hevostilan alueella. Mittaus toteutetaan jatkuvatoimisena mittauksena. Vesientarkkailu. Hakemuksessa ehdotetaan, että Högbergetin alueen tarkkailu liitetään Ämmässuon - Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. Kuva 6. Tarkkailupisteiden sijainti Kullekin osa-alueelle rakennetaan selkeytysaltaat. Näissä kussakin olisi tarkkailupiste. Pintavesien laatua seurataan kolmesta laskuojasta. Pohjaveden laatua ja pinnankorkeutta seurataan neljästä pohjavesiputkesta louhinta-alueen länsi-, kaakkois-, etelä- ja koillispuolella. Pinnankorkeutta seurataan lisäksi kahdesta putkesta toiminta-alueella ja sen länsipuolella, kuva 6. Yksityiskaivoja ehdotetaan otettavaksi tarkkailun piiriin neljä kappaletta. Kaksi näistä on rengaskaivoa ja kaksi porakaivoa. Kaivot sijaitsevat

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Ympäristölautakunta Sivu 23 / 68 läheisen hevostilan alueella sekä Halujärven ympärillä sijaitsevalla asuinalueella. Toiminnasta ja sen tarkkailusta laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan valvontaviranomaisille tiedoksi. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto Helsinki

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Ympäristölautakunta Sivu 24 / / Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Esbogård Aktiebolagin ympäristölupahakemuksesta koskien maankaatopaikan toimintaa, Högberget, Espoo ESAVI/4140/2016 Valmistelijat / lisätiedot: Lea Salonpää, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Espoon ympäristölautakunta päättää antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Esbogård Aktiebolagin maankaatopaikkaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon: Kaavoitus Ympäristökeskus pyysi hankkeesta kaupunkisuunnittelukeskuksen lausunnon, joka on Högbergetin louhintaa koskevan lausunnon liitteenä. Sen mukaan suunnittelualueen länsi - luoteisosan ottamisalue sijaitsee Ämmässuon asemakaava-alueella (hyväksytty 2006) EJ/VR alueella (jätteenkäsittelyalue) ja tämän merkinnän eteläpuolella on asemakaavan EV/VR/ky -aluetta (suojaviheralue). Suunnitelman mukainen ottamistoiminta ei kohdistu tälle suojaviheralueelle. Alueelle esitetty maankäyttöratkaisu ei ole asemakaavan vastainen. Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava (lainvoimainen 2010). Yleiskaavassa suunnittelualue on pääosin maankaatopaikan alue on Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja osittain Jätehuollon aluetta (EJ). Etelässä suunnittelualue rajautuu kyläalueeseen (AT). Suunnittelualue ei ole sisällöltään yleiskaavan pääkäyttötarkoitusten mukaista maankäyttöä. Yleiskaava esittää alueiden pääasiallisen maankäyttömuodon ja se sallii myös muuta maankäyttöä, ellei se vaikeuta pääkäyttötarkoituksen mukaista maankäyttöä tai ole muutoin kaavamääräyksessä kiellettyä. Suunnittelualueen toiminnalla on vaikutusta yleiskaavan pääkäyttötarkoitusta laajemmin yleiskaavan mukaiselle maankäytölle. Esitetty ratkaisu aiheuttaa myös sijainnillaan merkittävää haittaa aluetta ympäröivien yleiskaavavarausten mukaiselle maankäytölle ja on siten yleiskaavan vastainen. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksellä on Espoon pohjoisja keskiosien yleiskaavan laatimista varten osalle yleiskaava-aluetta

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Ympäristölautakunta Sivu 25 / 68 asetettu rakennuskielto (2463/2016). Eteläisin osa hankealueesta (ottoalueet B ja A) on tällä rakennuskieltoalueella. Samalla kyseisille alueille on määrätty toimenpiderajoitus yleiskaavan laatimista varten. Tällöin maisemaa muuttava maanrakennustyö tai puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on luvanvarainen siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä on säädetty. Espoon ympäristölautakunta arvioi lausunnon perusteella, että toimenpiderajoituksen merkitys arvioidaan louhinnan maa-aineslupaa myönnettäessä. Maankaatopaikkatoiminta alkaa vasta maa-ainesten oton jälkeen. Vaikutukset lähialueelle Maankaatopaikan toiminnan suunnittelussa on selvitetty alueen luonnonolosuhteita, vaikutuksia ja mahdollisia riskejä. Tarkempi toiminnan kuvaus selviää myöhemmin maankaatopaikan rakennesuunnitelmista ja mitoituslaskelmista. Fagerängin hevostalli sijaitsee hankealueen länsipuolella osoitteessa Halujärventie 36. Tallilla on kasvatettu hevosia ja harjoitettu ratsastustoimintaa vuodesta Tallilla on noin 40 hevosta ja muita eläimiä. Tallia ei hakemuksessa ole mainittu eikä maankaatopaikan vaikutuksia tallin toimintaan ole käsitelty. Toiminta-ajoiksi haetaan ma - pe klo 7-20 ja la klo Mikäli ympäristölupa maankaatopaikalle annetaan, toimintaa ei saa sallia yleisinä juhlapäivinä eikä lauantaisin. Maankaatopaikan reunoille on jätettävä riittävä suojavyöhyke asutuksen ja hevostallin suuntaan. Vesiasiat Vesiasioiden osalta ympäristölautakunta viittaa myös Etelä-Suomen aluehallintovirastolle antamaansa lausuntoon koskien Esbogård Ab:n hakemaa Högbergetin kallion louhinnan ja maankaatopaikan vesilain mukaista lupaa ja valmistelulupaa. Maankaatopaikan toiminnan aikaiset hulevedet kerätään ympärysojista alueen selkeytysaltaisiin, joista vedet johdetaan Ämmässuonpuroon johtavaan ojaan. Ympäristölautakunta korostaa, että mikäli ympäristölupa toiminnalle myönnetään, maankaatopaikan pintavedet on johdettava ympärysojilla pois siten, ettei Halujärven tila huonone. Maankaatopaikan täyttösuunnitelman mukaan täyttötoiminnan loppupuolella osa-alueiden A ja B välinen sola täytetään, jolloin ojan kohdalle rakennetaan vettä läpäisevä louhepenger. Ämmässuon laskupuro, joka virtaa täyttöalueiden A ja B välistä, jää maankaatopaikan alle. Etukäteen arvioiden suunnitelma louhepenkereestä ei vaikuta varmalta ja toimivalta ratkaisulta. Laskupuron kohta on suunniteltava

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Ympäristölautakunta Sivu 26 / 68 täsmällisemmin etukäteen, sillä 45 m korkea maantäyttö kohteen päällä saattaa tukkia väylän. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Ely -keskus) on antanut lausunnon Högbergetin maa-ainestoiminnan ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YVA -menettely). Lupahakemuksen mukaan yksityiskaivojen tarkkailuun valitaan vähintään neljä hankealueen eteläpuolella olevaa yksityiskaivoa. Ympäristölautakunta painottaa, että näihin tarkkailukaivoihin tulee sisällyttää Fagerängin kaivo sekä Halujärvi Ely -keskuksen lausunnon mukaisesti. Lisäksi, mikäli ympäristölupa myönnetään, ympäristölautakunta esittää harkittavaksi koko hankealueen vaikutusalueella olevien yksityiskaivojen sisällyttämistä tarkkailuun. Edelleen Ely -keskuksen lausunnon mukaan pohjavesien analyysivalikoimaan tulee lisätä kaatopaikkatoimintaa kuvaavia parametreja, kuten öljyhiilivedyt ja raskasmetallit, koska pohjavesiä voi tehtyjen selvitysten perusteella keräytyä jätekeskuksen alueelta. Ympäristölautakunta kannattaa näitä lisäyksiä. Maankaatopaikalle tuotavien maa-ainesten puhtaudesta tulee varmistua. Maa-ainesten tuojilta on vaadittava selvitys maa-aineksen lähtöpaikan sijainnista ja vakuutus siitä, ettei maa-aineksissa ole haitallisia aineita Liikenne Maankaatopaikan lupahakemuksessa todetaan, että kuljetusliikenne maankaatopaikalle ohjataan Kalliosuon täyttömäen länsipuolelle rakennettavaa tietä pitkin pohjoiseen Kulmakorventielle ja Nupurintielle, josta se ohjautuu pääosin Turunväylälle. Mikäli ympäristölupa myönnetään, on kuljetusliikenteen määrättävä käyttämään pohjoisen kautta tulevia teitä. Ympäristölautakunta painottaa, että autoliikennettä ei saa sallia missään tilanteessa eteläpuolelta Halujärven suunnalta, jotta eteläpuolen asukkaat suojataan liikenteen aiheuttamilta haitoilta. Pölyäminen Mikäli ympäristölupa toiminnalle myönnetään, alueelle johtavat tiet ja alueet, jolla työkoneet liikkuvat, on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Tarvittaessa maa-aineksia ja teitä on kasteltava pölyämisen ehkäisemiseksi. Pölyntorjunnassa on käytettävä ensisijaisesti vettä. Kuljetuskaluston puhtaudesta ja alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Raportointi Ympäristölautakunta edellyttää, että toiminnan vastaava hoitaja ja mahdolliset häiriötilanteet ilmoitetaan ja maankaatopaikan toiminnan vuosiraportti lähetetään tiedoksi myös Espoon kaupungin ympäristökeskukselle paikallisen valvonnan toteuttamiseksi.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Ympäristölautakunta Sivu 27 / 68 Käsittely Henna Partanen ehdotti Riina Kososen ja Bjarne Häggmanin kannattamana, että lausunnon alkuun lisätään seuraava kappale: Yleistä Hankkeella olisi kokonaisuudessaan merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristölle, asukkaille ja läheiselle hevostallille. Se on myös yleiskaavan vastainen, joten ympäristölautakunta katsoo ettei ympäristölupaa maankaatopaikalle tule myöntää. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Ympäristölautakunta: Espoon ympäristölautakunta päättää antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Esbogård Aktiebolagin maankaatopaikkaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon: Yleistä Hankkeella olisi kokonaisuudessaan merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristölle, asukkaille ja läheiselle hevostallille. Se on myös yleiskaavan vastainen, joten ympäristölautakunta katsoo ettei ympäristölupaa maankaatopaikalle tule myöntää. Kaavoitus Ympäristökeskus pyysi hankkeesta kaupunkisuunnittelukeskuksen lausunnon, joka on Högbergetin louhintaa koskevan lausunnon liitteenä. Sen mukaan suunnittelualueen länsi - luoteisosan ottamisalue sijaitsee Ämmässuon asemakaava-alueella (hyväksytty 2006) EJ/VR alueella (jätteenkäsittelyalue) ja tämän merkinnän eteläpuolella on asemakaavan EV/VR/ky -aluetta (suojaviheralue). Suunnitelman mukainen ottamistoiminta ei kohdistu tälle suojaviheralueelle. Alueelle esitetty maankäyttöratkaisu ei ole asemakaavan vastainen. Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava (lainvoimainen 2010). Yleiskaavassa suunnittelualue on pääosin maankaatopaikan alue on Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja osittain Jätehuollon aluetta (EJ). Etelässä suunnittelualue rajautuu kyläalueeseen (AT). Suunnittelualue ei ole sisällöltään yleiskaavan pääkäyttötarkoitusten mukaista maankäyttöä. Yleiskaava esittää alueiden pääasiallisen maankäyttömuodon ja se sallii myös muuta maankäyttöä, ellei se vaikeuta pääkäyttötarkoituksen mukaista maankäyttöä tai ole muutoin kaavamääräyksessä kiellettyä. Suunnittelualueen toiminnalla on vaikutusta yleiskaavan pääkäyttötarkoitusta laajemmin yleiskaavan mukaiselle maankäytölle. Esitetty ratkaisu aiheuttaa myös sijainnillaan merkittävää haittaa aluetta

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Ympäristölautakunta Sivu 28 / 68 ympäröivien yleiskaavavarausten mukaiselle maankäytölle ja on siten yleiskaavan vastainen. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksellä on Espoon pohjoisja keskiosien yleiskaavan laatimista varten osalle yleiskaava-aluetta asetettu rakennuskielto (2463/2016). Eteläisin osa hankealueesta (ottoalueet B ja A) on tällä rakennuskieltoalueella. Samalla kyseisille alueille on määrätty toimenpiderajoitus yleiskaavan laatimista varten. Tällöin maisemaa muuttava maanrakennustyö tai puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on luvanvarainen siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä on säädetty. Espoon ympäristölautakunta arvioi lausunnon perusteella, että toimenpiderajoituksen merkitys arvioidaan louhinnan maa-aineslupaa myönnettäessä. Maankaatopaikkatoiminta alkaa vasta maa-ainesten oton jälkeen. Vaikutukset lähialueelle Maankaatopaikan toiminnan suunnittelussa on selvitetty alueen luonnonolosuhteita, vaikutuksia ja mahdollisia riskejä. Tarkempi toiminnan kuvaus selviää myöhemmin maankaatopaikan rakennesuunnitelmista ja mitoituslaskelmista. Fagerängin hevostalli sijaitsee hankealueen länsipuolella osoitteessa Halujärventie 36. Tallilla on kasvatettu hevosia ja harjoitettu ratsastustoimintaa vuodesta Tallilla on noin 40 hevosta ja muita eläimiä. Tallia ei hakemuksessa ole mainittu eikä maankaatopaikan vaikutuksia tallin toimintaan ole käsitelty. Toiminta-ajoiksi haetaan ma - pe klo 7-20 ja la klo Mikäli ympäristölupa maankaatopaikalle annetaan, toimintaa ei saa sallia yleisinä juhlapäivinä eikä lauantaisin. Maankaatopaikan reunoille on jätettävä riittävä suojavyöhyke asutuksen ja hevostallin suuntaan. Vesiasiat Vesiasioiden osalta ympäristölautakunta viittaa myös Etelä-Suomen aluehallintovirastolle antamaansa lausuntoon koskien Esbogård Ab:n hakemaa Högbergetin kallion louhinnan ja maankaatopaikan vesilain mukaista lupaa ja valmistelulupaa. Maankaatopaikan toiminnan aikaiset hulevedet kerätään ympärysojista alueen selkeytysaltaisiin, joista vedet johdetaan Ämmässuonpuroon johtavaan ojaan. Ympäristölautakunta korostaa, että mikäli ympäristölupa toiminnalle myönnetään, maankaatopaikan pintavedet on johdettava ympärysojilla pois siten, ettei Halujärven tila huonone.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Ympäristölautakunta Sivu 29 / 68 Maankaatopaikan täyttösuunnitelman mukaan täyttötoiminnan loppupuolella osa-alueiden A ja B välinen sola täytetään, jolloin ojan kohdalle rakennetaan vettä läpäisevä louhepenger. Ämmässuon laskupuro, joka virtaa täyttöalueiden A ja B välistä, jää maankaatopaikan alle. Etukäteen arvioiden suunnitelma louhepenkereestä ei vaikuta varmalta ja toimivalta ratkaisulta. Laskupuron kohta on suunniteltava täsmällisemmin etukäteen, sillä 45 m korkea maantäyttö kohteen päällä saattaa tukkia väylän. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Ely -keskus) on antanut lausunnon Högbergetin maa-ainestoiminnan ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YVA -menettely). Lupahakemuksen mukaan yksityiskaivojen tarkkailuun valitaan vähintään neljä hankealueen eteläpuolella olevaa yksityiskaivoa. Ympäristölautakunta painottaa, että näihin tarkkailukaivoihin tulee sisällyttää Fagerängin kaivo sekä Halujärvi Ely -keskuksen lausunnon mukaisesti. Lisäksi, mikäli ympäristölupa myönnetään, ympäristölautakunta esittää harkittavaksi koko hankealueen vaikutusalueella olevien yksityiskaivojen sisällyttämistä tarkkailuun. Edelleen Ely -keskuksen lausunnon mukaan pohjavesien analyysivalikoimaan tulee lisätä kaatopaikkatoimintaa kuvaavia parametreja, kuten öljyhiilivedyt ja raskasmetallit, koska pohjavesiä voi tehtyjen selvitysten perusteella keräytyä jätekeskuksen alueelta. Ympäristölautakunta kannattaa näitä lisäyksiä. Maankaatopaikalle tuotavien maa-ainesten puhtaudesta tulee varmistua. Maa-ainesten tuojilta on vaadittava selvitys maa-aineksen lähtöpaikan sijainnista ja vakuutus siitä, ettei maa-aineksissa ole haitallisia aineita Liikenne Maankaatopaikan lupahakemuksessa todetaan, että kuljetusliikenne maankaatopaikalle ohjataan Kalliosuon täyttömäen länsipuolelle rakennettavaa tietä pitkin pohjoiseen Kulmakorventielle ja Nupurintielle, josta se ohjautuu pääosin Turunväylälle. Mikäli ympäristölupa myönnetään, on kuljetusliikenteen määrättävä käyttämään pohjoisen kautta tulevia teitä. Ympäristölautakunta painottaa, että autoliikennettä ei saa sallia missään tilanteessa eteläpuolelta Halujärven suunnalta, jotta eteläpuolen asukkaat suojataan liikenteen aiheuttamilta haitoilta. Pölyäminen Mikäli ympäristölupa toiminnalle myönnetään, alueelle johtavat tiet ja alueet, jolla työkoneet liikkuvat, on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Tarvittaessa maa-aineksia ja teitä on kasteltava pölyämisen ehkäisemiseksi. Pölyntorjunnassa on käytettävä ensisijaisesti vettä. Kuljetuskaluston puhtaudesta ja alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Ympäristölautakunta Sivu 30 / 68 Raportointi Ympäristölautakunta edellyttää, että toiminnan vastaava hoitaja ja mahdolliset häiriötilanteet ilmoitetaan ja maankaatopaikan toiminnan vuosiraportti lähetetään tiedoksi myös Espoon kaupungin ympäristökeskukselle paikallisen valvonnan toteuttamiseksi. Selostus Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on pyytänyt Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa Esbogård Aktiebolagin ympäristölupahakemuksesta koskien maankaatopaikan toiminnan aloittamista ja toiminnan aloituslupaa Espoon Högbergetissä. Lausunto pyydetään antamaan mennessä. Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä Espoon ympäristökeskuksessa (Kirkkojärventie 6 B, 4. krs) ja lautakunnan kokouksessa. Hakemusasiakirjat ovat luettavissa osoitteessa -> Linkki Lupa-Tietopalveluun -> Tiedoksiannetut vesi- ja ympäristölupaasiat. Samalle alueelle on vireillä myös Esbogård Aktiebolagin ympäristölupahakemukset kallion louhintaan ja louheen murskaukseen sekä kallion louhinnan ja maankaatopaikan edellyttämä vesilain mukainen lupa. Lisäksi Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa on vireillä maaainesten ottolupa. Högbergetin maa-ainestoiminnan ympäristövaikutuksista laadittu ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-menettely) on valmistunut vuonna Lupahakemuksen sisältö Toiminta Ympäristölupaa haetaan puhtaiden maa-ainesten vastaanottoon ja loppusijoitukseen. Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevana. Pääkaupunkiseudulla on puutetta maanläjityspaikoista. Sekä kallion louhinnan että maankaatopaikan yhteenlaskettu toiminta-aika on arviolta 25 vuotta.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Ympäristölautakunta Sivu 31 / 68 Kuva 1. Pohjoinen täyttöalue (A) ja eteläinen täyttöalue (B). Maankaatopaikka (läjitysalue) kokonaisuudessaan on merkitty karttaan ruskealla. Maankaatopaikan toiminta sijoittuu kiinteistöille Klemets , Sperrings , Hjertbacka ja Gammel Hommas Högbergetin alueella Peringin ja Järvikylän kylissä. Kiinteistöt ovat Esbogård Aktiebolagin omistuksessa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijaitsee kohteen pohjois/luoteispuolella ja Kalliosuon sekä Kulmakorven ja Takapellon maantäyttö/louhinta-alueet kohteen pohjois/koillispuolella. Lupahakemuksen mukaan maankaatopaikan pinta-ala yhteensä on 21,1 ha. Läjitysalue koostuu kahdesta erillisestä täyttöalueesta (A ja B). Pohjoisen täyttöalueen (A) pinta-ala on 11,6 ha ja eteläisen täyttöalueen (B) 9,5 ha. Täyttöalueiden A ja B välissä olevan alueen pinta-ala on noin 0,5 ha. Ympäristölupa-alue on kokonaisuudessaan 31,3 ha. Ympäristölupa-alue sisältää lisäksi tukitoiminta-alueen, selkeytysaltaat ym. Alueelta C louhitaan maa-aineksia mutta sitä ei käytetä maankaatopaikkatoimintaan. Hakemuksen mukaan maankaatopaikalle on tarkoitus läjittää puhtaita maa-aineksia yhteensä noin 6,9 miljoonaa m 3, josta A käsittää 4,9 miljoonaa m 3 ja B 1,8 miljoonaa m 3. Alueiden A ja B välisen alueen tilavuus on 0,2 miljoonaa m 3. Maankaatopaikan vuosittaiseksi

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Ympäristölautakunta Sivu 32 / 68 vastaanottokapasiteetiksi arvioidaan 1,4 miljoonaa tonnia ja enimmillään 2 miljoonaa tonnia vuodessa. Toimintaa harjoitetaan ympärivuotisesti. Maankaatopaikalle haetaan seuraavia toiminta-aikoja: ma-pe klo 7-20 ja la klo Ensin alueelta otetaan maa-aineksia ja sen jälkeen sitä käytetään maanläjitykseen. Loppusijoitusta tehdään osittain samanaikaisesti kiviaineksen oton kanssa. Täyttötoimenpiteet tulevat jatkumaan vielä useita vuosia sen jälkeen, kun louhinta on loppunut kokonaan. Varsinainen toiminnanharjoittaja, joka alueella tekee töitä, valitaan myöhemmin. Toiminnanharjoittajalla on riittävä asiantuntemus maankaatopaikan toiminnasta. Vastaanotettavat ja loppusijoitettavat jätteet ovat puhtaita yljäämämaita. Alueelle tuotava maa-aines on pääasiassa hyötykäyttöön kelpaamatonta hienojakoista savea ja silttiä, moreenimaata sekä isokokoisia kiviä ja lohkareita. Pintamaan joukossa olevaa humusmaata lukuun ottamatta alueelle ei oteta vastaan orgaanista ainesta. Maa-aineksen soveltuvuus maankaatopaikalle varmistetaan maa-aineksen lähtöpäässä. Kuormien laatu tarkastetaan aistinvaraisesti maankaatopaikka-alueella. Alueelle johtava tie on suljettu portilla aukioloaikojen ulkopuolella. Maanläjitysalueelle tulevien ylijäämämaiden määrää ja laatua sekä alkuperää valvotaan ja operaattori pitää niistä kirjaa. Maankaatopaikan pinnankorkeuksia, pinta-alaa, tilavuutta, painumista ja mahdollisia maaainesten valumia seurataan ja tarkkaillaan säännöllisesti. Toiminnalle on laadittu jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma. Ylijäämämaiden käsittelystä ei synny jätteitä. Toimisto- ja sosiaalitiloissa muodostuva jäte on tavanomaista yhdyskuntajätettä. Vaaralliset jätteet, kuten työkoneiden öljyiset jätteet, varastoidaan asianmukaisesti lukittuna ja allastettuna tukitoiminta-alueella. Jätteistä pidetään kirjaa. Maankaatopaikan kirjanpidosta ja tarkkailusta toimitetaan vuosittain yhteenvetoraportti valvovalle viranomaiselle. Täyttösuunnitelma Täyttötoiminta tullaan aloittamaan osa-alueella B, kun louhinta on edennyt riittävästi. Louhinnan ja täyttötoiminnan välinen tavoite-etäisyys on vähintään 200 m. Kun louhinta siirtyy osa-alueelle A, maantäyttöä jatketaan alueella B. Täyttö siirtyy myöhemmin osa-alueelle A. Täyttötoiminnan loppupuolella osa-alueiden A ja B välinen sola täytetään, jolloin ojan kohdalle rakennetaan vettä läpäisevä louhepenger.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Ympäristölautakunta Sivu 33 / 68 Täyttökerrokset ovat yleensä noin 3-5 m paksuja. Täyttömäen maanpäällinen kaltevuus on noin 1:3. Leveimmillään täyttömäki on noin 270 m, jolloin se nousee korkeimmillaan tasoon noin +90 m, enimmillään noin 45 m ympäröivää maastoa korkeammalle. Taso on suunnilleen sama kuin alueen pohjoispuolella oleva Kalliosuon täyttömäki. Täyttömäki verhoillaan käytännössä moreenilla ja pintamailla. Suojaverhoilun jälkeen alueelle kylvetään aluskasvillisuutta, kuten alueelle luonteenomaisia heinäja varpukasveja tai nurmea. Sen jälkeen alueet metsitetään. Rakennussuunnittelu ja tarkempi mitoitus tehdään erikseen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Maantäytön jälkeen alue palautuu metsätalousalueeksi, ellei alueelle osoiteta muuta käyttöä esim. kaavoituksen myötä. Kaavoitus Maakuntakaavassa ei ole merkintöjä hankealueen kohdalla. Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Maankaatopaikka on kaavassa M-aluetta (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on aloittanut yleiskaavan valmistelun, johon hankealue kuuluu, kaavaluonnosta ei vielä ole. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on määrännyt rakennuskiellon ja toimenpiderajoitteen Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan laatimista varten viiden vuoden ajaksi. Maaperä Alueen maaperä on pääosin moreenia ja kalliota. Kallioperä koostuu graniitista. YVA-menettelyn yhteydessä tehtiin myös vesimenekkikokeita kallioperän rakoilun selvittämiseksi. Kokeiden perusteella kallioperä oli mittauskohdiltaan hyvin tiivistä. Alue on rakentamatonta kallioista metsätalousaluetta. Korkein kohta on tasolla noin +70 metriä meren pinnan yläpuolella (mpy) ja matalin kohta noin +35 metriä mpy. Alueen itäosassa maaston alavimmalla kohdalla on suota, joka liittyy hankealueen itäpuolella laajempiin suoalueisiin. Luontoarvot Alueella on tehty kattavia luontoselvityksiä YVA-menettelyn yhteydessä. Suojelualueita tai uhanalaisia luontotyyppejä ei alueella ole. Lähin suojelualue on noin 1,3 km päässä sijaitseva Kvarnträskin rannan luonnonsuojelualue, Alueen koillispuolella noin 1,5 km etäisyydellä on Kakarlammen luonnonsuojelualue. Hanke kaventaa ekologisen yhteyden pinta-alaa, mutta se säilyy kuitenkin riittävän leveänä. Asia on tarkasteltu vielä YVA -menettelyn jälkeen erillisellä selvityksellä. Hanke kaventaa alueen ekologisen yhteyden noin 220 metriä leveäksi käytäväksi hankealueen eteläpuolella. Espoon liito-oravien kokonaisselvityksessä louhinta- ja läjitysalueelle ei sijoitu liito-oravien elinympäristöjä, sille soveltuvia elinympäristöjä tai sille tulevaisuudessa

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Ympäristölautakunta Sivu 34 / 68 soveltuviksi arvioituja elinympäristöjä. Hankealueen läheisyyteen kuitenkin sijoittuu lukuisia liito-oravien elinympäristöjä, erityisesti sen länsi- ja eteläpuolella. Vesiasiat ja vesien tarkkailu Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjaveden taso hankealueella on noin metriä. Hankealueella on muutamia kallioperän heikkousvyöhykkeitä. Tehtyjen tutkimusten perusteella hankealueen heikkousvyöhykkeiden vedenjohtokyky on kuitenkin alhainen. Kalliopohjaveden virtaussuunta hankealueella on pohjoisesta etelään. Lähin asutus ja talousvesikaivot sijoittuvat hankealueen eteläpuolelle. Lähimmät Halujärven rakennukset sijaitsevat noin 350 metrin päässä etelään maa-ainesten ottamisalueen rajasta. Ottamisalueen lounaispuolella Fagerängin alueella sijaitsee muutama asuinrakennus noin 400 m etäisyydellä ottamisalueesta. Etäisyydet lähimpiin yksityiskaivoihin ovat suunnitellulta maa-ainesten ottoalueelta suunnilleen m. Vuonna 2015 on tehty kaivokartoitus, jossa tutkittiin ja otettiin näytteitä kaikista noin 500 m säteellä ottoalueesta olevasta kaivosta. Tutkimuksessa mitattiin 18 kaivoa ja vesinäyte otettiin 16 kaivosta. Selvityksen ulkopuolelle jäi 10 kiinteistöä, joiden kaivoa ei löydetty, kiinteistön omistajaa ei tavoitettu tai tutkimukselle ei saatu lupaa. Kahdessa rengaskaivossa todettiin enterokokkibakteereja ja viidessä rengaskaivossa todettiin kolimuotoisia bakteereja. Porakaivojen vesinäytteissä todettiin radonia ja uraania. Halujärvi on lähimmillään noin 250 m etäisyydellä louhittavasta alueesta. Loojärvi sijaitsee noin 1,8 km ottamisalueesta lounaaseen. Suunnitellut ottoalueet ovat Loojärven valuma-alueella ja pintavedet ohjautuvat Loojärveen ja edelleen Mankinjokea pitkin Espoonlahteen. Osa-alueen B koillisnurkka (noin 1,5 ha) sijaitsee Peringinojan valuma-alueella, Peringinoja yhtyy etelässä Mankinjokeen. Noin 1,8 ha osa-alueesta B sijaitsee Halujärven valuma-alueella. Halujärvestä lähtee oja, joka yhtyy Ämmässuonpuroon. Louhinnan myötä valuma-alueet eivät juuri muutu, sillä ottotoiminnan aikana ja sen jälkeen vedet ohjautuvat Ämmässuonojaan ja Ämmässuonpuroon kuten nykyisinkin. Toiminnan aikaiset hulevedet kerätään ympärysojista painovoimaisesti alueelle rakennettaviin selkeytysaltaisiin. Selkeytysaltaista vedet johdetaan Ämmässuonpuroon johtavaan ojaan. Hulevesien ja pohjaveden tarkkailu toteutetaan liittymällä Ämmässuon- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun ennen toiminnan aloittamista. Lisäksi pohjaveden tarkkailuun lisätään alueelle asennetut ja asennettavat tarkkailukaivot sekä lähimmät yksityiskaivot. Pintavesien osalta tarkkailuun liitetään Högbergetin alueen laskeutusaltaat sekä purkuoja.

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Ympäristölautakunta Sivu 35 / 68 Toiminnan lopettamisen jälkeen jatketaan pinta- ja pohjavesitarkkailua. Jälkitarkkailu esitetään toteutettavaksi osana Ämmässuon-Kulmakorven alueen yhteistarkkailua. Melu Maankaatopaikka-alueella työmaamelua syntyy maa-ainesten kuljetuksista, kippauksesta, lajittelusta ja siirtotyöstä. Maankaatopaikkatoiminnasta aiheutuva melu on vähäisempää kuin samanaikaisesti alueella tehtävä louhinta ja murskaus. Meluvaikutuksia on tarkasteltu YVA-selostuksessa esitetyssä melumallinnusraportissa. Meluselvityksen mukaan melutasot pysyvät pääosiltaan ohjearvojen alapuolella. Liikenne Kuljetusliikenne ohjataan Kalliosuon täyttömäen länsipuolelle rakennettavaa tietä pitkin pohjoiseen Kulmakorventielle ja Nupurintielle, josta se ohjautuu pääosin Turunväylälle. Keskimääräisellä vastaanottomäärällä ( m 3 /a) maankaatopaikalle suuntautuvan liikenteen arvioidaan olevan noin 280 ajoneuvoa/vrk. Ilmanlaatu Työmaalla aiheutuu vähäistä pölyämistä johtuen maa-aineksen kuljetuksesta, kippauksesta, lajittelusta ja tasauksesta. Maankaatopaikkatoiminnasta aiheutuva pölyäminen on vähäistä, koska käsiteltävä maa-aines on pääosin kosteaa. Osittain maanläjitysalueen ympärillä oleva suojapuusto vähentää pölyn leviämistä näihin suuntiin. Tunnistetut riskit Suurin riski pohjavedelle on toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat öljyvuodot onnettomuustilanteessa. Tukitoiminta-alueet rakennetaan ja ylläpidetään huolellisesti. Työkoneita tarkkaillaan jatkuvasti ja niiden kunnosta huolehditaan. Alueella säilytetään turvetta ja öljyntorjuntamattoa. Tulipalon mahdollisuus alueella on pieni. Heikosti kantavien maa-ainesten läjitykseen liittyy sortumariski. Sortumia ehkäistään tiivistämällä täyttö huolellisesti ja välttämällä 1:3 ylittäviä kaltevuuksia täyttöluiskissa. Ennen täyttötoimintaa tehdään erilliset rakennesuunnitelmat stabiliteettilaskelmin. Vakuudet ja toiminnan aloittamislupa Maankaatopaikan toiminnalle esitetään vakuudeksi euroa. Esbogård Aktiebolag hakee lupaa toiminnan aloittamiseksi suunnitelman mukaisella osa-alueella B mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Vakuudeksi ehdotetaan euroa. Perusteluiksi esitetään, että koska louhinta ja murskaus ovat hidasta, on tärkeää päästä aloittamaan toiminta mahdollisimman pian. Kyseisellä osa-alueella ei louhita pohjaveden pinnan

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Ympäristölautakunta Sivu 36 / 68 alapuolelta eikä tehtyjen selvitysten perusteella ottotoiminnalle ole esteitä. Louhinnan jälkeiselle maantäytölle on suuri tarve. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinna, sähköisesti

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Ympäristölautakunta Sivu 37 / / Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Esbogård Ab:n hakemuksesta, joka koskee Högbergetin kallion louhinnan ja maankaatopaikan vesilain mukaista lupaa ja valmistelulupaa Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Esbogård Ab:n hakemuksesta, joka koskee Högbergetin kallion louhinnan ja maankaatopaikan vesilain mukaista lupaa ja valmistelulupaa (ESAVI /9594/2016): Yleistä Hankkeella olisi kokonaisuudessaan merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristölle, asukkaille ja läheiselle hevostallille. Se on myös yleiskaavan vastainen, joten ympäristölautakunta katsoo, ettei hanketta tulisi toteuttaa lainkaan. Esbogård Ab on hakenut Etelä-Suomen aluehallintovirastolta vesilain mukaista lupaa kallion louhinnalle ja maankaatopaikalle omistamallaan Högbergetin alueella. Louhinta on suunniteltu alueille, joilla kallioperä on tutkitusti tiivistä ja sen vedenjohtokyky on huono. Hakemuksen mukaan hankkeen vaikutukset pohjaveden määrään ja laatuun jäävät vähäisiksi ja rajoittuvat lähelle louhittavia alueita. Pohjavesi ja kaivot Ympäristölautakunta pitää todennäköisenä, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia Högbergetin alueen pohjaveden tilaan. Koska kallioperän rakoilu voi vaihdella suuresti lyhyelläkin matkalla, louhinnan vaikutukset pohjaveden virtaussuuntiin ja pohjaveden pinnantasoon voivat kuitenkin olla hakemuksessa esitettyä suurempia. Suurin muutos on pohjaveden pinnan lasku lähellä osa-aluetta A, jolla louhitaan pohjaveden pinnantason alapuolelle. Kalliopohjaveden pinta voi laskea hankealueen sisällä 5 40 metriä ja hankealueen ulkopuolella 0 10 metriä. Lähin talousvesikaivo sijaitsee noin 450 metrin päässä kyseisestä ottoalueesta. Ympäristölautakunta edellyttää, että mikäli hankkeelle myönnetään lupa, louhinnan jatkosuunnittelussa varmistetaan, että osa-alueen A louhinnan aiheuttama pohjaveden pinnan lasku ei vähennä talousvesikaivojen antoisuutta tai muutoin huononna niiden

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Ympäristölautakunta Sivu 38 / 68 käyttökelpoisuutta. Ympäristölautakunta katsoo, että luvassa on määrättävä Esbogård Ab korvaamaan aiheuttamansa haitta, jos louhinnasta aiheutuu haittaa alueen pohjaveden käytölle talousvetenä. Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että mikäli toiminnalle myönnetään lupa, Esbogård Ab liittyy hyvissä ajoin ennen louhinnan aloittamista Ämmässuon - Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. Toiminnan vaikutuksia pohjaveteen ja alueen kaivoihin tulee tarkkailla Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristölautakunta huomauttaa, että toiminta-aluetta lähin pohjavesialue on Mankin 1-luokan pohjavesialue ( ), joka sijaitsee yli kolmen kilometrin päässä ottamisalueesta. Hakemuksessa mainittu Järvikylän pohjavesialue on poistettu vedenhankintaa varten tärkeistä pohjavesialueista, koska se ei korkeiden kloridipitoisuuksien vuoksi olisi teknis-taloudellisesti hyödynnettävissä vedenhankinnassa. Halujärvi Hakemuksen mukaan osa-alueen B louhinta ei vaaranna Halujärven tilaa. Alueesta B noin 3 hehtaaria sijoittuu Halujärven valuma-alueella ja louhittava alue ulottuu lähimmillään noin 200 metrin päähän järvestä. Osaalueella ei louhita Halujärven pinnan alapuolelle, mutta louhinnan seurauksena järven valuma-alue pienenee lähes 10 %, kun louhinnan poistovedet ja myöhemmin maankaatopaikan pintavedet johdetaan pois järven valuma-alueelta. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan valunnan pienenemisellä voi olla vaikutusta Halujärven tilaan. Pienen valuma-alueensa ja mataluutensa vuoksi Halujärvi on herkkä tilan huononemiselle. Järvi on tärkeä virkistysalue nykyisille ja yleiskaavassa sen viereen varatun uuden AT -alueen asukkaille. Ympäristölautakunta ehdottaa, että mikäli vesilupa myönnetään, Esbogård Ab:n on seurattava myös Halujärven vedenlaatua ja vedenpinnan korkeutta säännöllisin tutkimuksin. Toimenpiderajoituksen merkitys Ympäristölautakunta huomauttaa myös, että kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksellä on Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan laatimista varten osalle yleiskaava-aluetta asetettu rakennuskielto Ottoalueet A ja B ovat tällä rakennuskieltoalueella. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan toimenpiderajoituksen merkitys arvioidaan maa-aineslupaa myönnettäessä eikä rakennuskielto ole este vesilain mukaisen luvan myöntämiselle. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää ympäristölautakunnan lausuntoa Esbogård Ab:n hakemuksesta, joka koskee Högbergetin kallion louhinnan

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Ympäristölautakunta Sivu 39 / 68 ja maankaatopaikan vesilain mukaista lupaa ja valmistelulupaa. Lausunto on pyydetty toimittamaan aluehallintovirastoon mennessä. Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä Espoon ympäristökeskuksessa (Kirkkojärventie 6 B, 4. krs) ja lautakunnan kokouksessa. Esbogård Ab hakee aluehallintovirastolta myös ympäristölupia kallion louhinnalle ja louheen murskaukselle sekä maankaatopaikalle. Lisäksi Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa on vireillä maa-ainesten ottolupa. Högbergetin maa-ainestoiminnan ympäristövaikutuksista laadittu ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmistunut vuonna Ympäristölautakunta on antanut YVA-selostuksesta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tämän jälkeen hakija on suunnitellut uuden vaihtoehdon, jossa ottomäärä on YVAmenettelyssä tarkasteltuja vaihtoehtoja pienempi ja lähimpänä Halujärveä sijaitsevalla osa-alueella ei louhita Halujärven pinnan tason alapuolelle, vaan ympäröivän maanpinnan tasoon. ELY-keskus on maa-ainesten ottoluvan hakemuksesta antamassaan lausunnossa todennut, että hankkeelle on haettava vesilain mukainen lupa, koska hankkeella voi olla pohjavesivaikutuksia lähistön vedenhankintaan. Hankkeen kuvaus ja tarkoitus Hankkeessa louhitaan kalliota kolmella osa-alueella, jotka ovat pintaalaltaan yhteensä 20,3 ha (kuva 1). Hankkeen ottamisalue, jolle sijoittuvat kaikki hankkeen toiminnot (mm. pintamaiden varastointi, kiviaineksen varastointi, tukitoiminta-alue) on pinta-alaltaan 36,2 ha. Haettava louhintamäärä on m 3 ktr ja louhinta-aika 10 vuotta. Louhinnan aikana ja sen jälkeen alueella tehdään pilaantumattomien ylijäämämaiden vastaanotto- ja loppusijoitustoimintaa.

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Ympäristölautakunta Sivu 40 / 68 Kuva 1. Hankkeen suunnittelualue (punainen viiva), ottamisalue (vihreä katkoviiva) ja louhittavat alueet A, B ja C (sininen viiva). Pohjavesiolosuhteet Kalliopohjaveden päävirtaussuunta on alueella pohjoisesta etelään (kuva 2). Virtausta ohjaavat kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeet, joissa kalliopohjaveden virtausedellytykset ovat ympäröivää kallioperää paremmat. Pohjaveden taso vaihtelee toiminta-alueella noin tasovälillä Tehtyjen tutkimusten (porakonekairaukset ja vesimenekkikokeet) perusteella vedenjohtokyky on kallion heikkousvyöhykkeilläkin alhainen. Hankealueella ei muodostu merkittäviä määriä pohjavettä. Alueen maaperä on pääosin moreenia ja kalliota. Moreenipeitteisillä alueilla muodostuvan pohjaveden määrä on noin % sadannasta ja kalliopeitteisillä alueilla suurimmillaan noin 10 % sadannasta, jos kallioperän pintarakoilu on runsasta. Maaperäolosuhteista johtuen alueella ei ole yhtenäistä pohjavesiesiintymää eikä alueen pohjavesi ole hyödynnettävissä yksittäisiä pora- ja rengaskaivoja suuremmassa mittakaavassa talousvesikäyttöön.

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Ympäristölautakunta Sivu 41 / 68 Kuva 2. Louhittavat alueet ja pohjaveden pinnankorkeuden laskennalliset samanarvonkäyrät. Louhinnan ja maantäytön vaikutukset pohjaveden määrään Louhinta on suunniteltu tehtäväksi kallioalueilla, joilla pohjaveden muodostuminen on vähäistä. Suunnittelualueella sijaitsee muutamia kallioperän heikkousvyöhykkeitä, mutta louhinta ei kohdistu näille alueille. Koska osa-alueilla B ja C ei louhita ympäröivän maanpinnan alimpien tasojen alapuolella, louhinta ei aiheuta merkittäviä muutoksia pohjaveden muodostumiseen ja virtauksiin. Osa-alueella B alin louhintataso on + 44 ja osa-alueella C +50. Osa-alueella A louhinnan on suunniteltu ulottuvan syvimmillään tasoon +15, joka on noin 30 metriä ympäröivää maanpintaa alempana. Louhinta tulee kääntämään pohjaveden virtaussuunnan kohti louhinta-aluetta sen läheisyydessä. Louhinnan vaikutuksista on laadittu pohjavesimallinnus. Sen mukaan louhinnan vaikutus pohjaveden pinnankorkeuteen on kallion tiiviydestä johtuen havaittavissa vain ottoalueen välittömässä ympäristössä. Louhintaa seuraavassa maanläjitysvaiheessa vaikutus pohjaveden pinnantasoon pienenee sade- ja sulamisvesien imeytyessä läjitettyyn maahan.

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Ympäristölautakunta Sivu 42 / 68 Louhinnan ja maantäytön vaikutukset pohjaveden laatuun Suunniteltu toiminta on kallion louhintaa ja pilaantumattomien maaainesten läjitystä. Louhinnassa käytetään räjähdysaineita, joista vapautuu palamistuotteita ja räjähdysainejäämiä ympäristöön. Kyseiset yhdisteet ovat pääasiassa typpiyhdisteitä. Osa-alueella A louhinta ulottuu pohjaveden pinnan alapuolelle, minkä takia alue kerää pohjavesiä ympäristöstään ja räjähdysainejäämien kulkeutuminen pohjaveteen on erittäin vähäistä. Osa-alueilla B ja C voi tapahtua räjähdysainejäämien kulkeutumista pohjaveteen. Kulkeutumisen ei arvioida olevan merkittävää, sillä louhinta-alueiden poistovedet ohjataan selkeytysaltaiden kautta pintavesiin. Maanläjitystoiminnan aikana alueelle läjitetään vain pilaantumattomia maaaineksia, jolloin ympäristöön ei kulkeudu haitallisia määriä haitta-aineita. Maanläjitys saattaa kuitenkin aiheuttaa pohjaveden väliaikaista ja paikallista samentumista lähellä läjitysalueita. Hakemuksen mukaan suurin riski alueen pohjavedelle ovat mahdolliset öljyvuodot onnettomuustilanteissa. Työkoneiden ja kemikaalien säilyttämisen pohjavedelle aiheuttamaa riskiä torjutaan asentamalla tukitoiminta-alueen pohjalle tiivis kalvo (HPDE) ja johtamalla tarvittaessa alueen hulevedet pois öljynerotuksen kautta. Tukitoiminta-alueella varastoidaan vain työkoneiden välittömään tarpeeseen tarvittava määrä polttoainetta. Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä, jotka on varustettu ylitäytön estolla. Talousvesikaivot Syksyllä 2015 Halujärven ja Fagerängin kaivoille tehtiin kartoitus, jossa tutkittiin ja otettiin vesinäytteet kaikista noin metrin säteellä ottamisalueesta sijaitsevista kaivoista (kuva 3).

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Ympäristölautakunta Sivu 43 / 68 Kuva 3. Yksityiskaivojen sijainnit ja pohjaveden pinnankorkeudet Lähimpänä osa-aluetta A sijaitsevat kaivot ovat sen lounaispuolella 450 metrin ja 540 metrin päässä. Toinen kaivoista on rengaskaivo ja toinen porakaivo. Rengaskaivossa vedenpinnantaso oli joulukuussa 2015 noin +29 eli 15 metriä korkeammalla kuin alin louhintataso osa-alueella A. Rengaskaivon pohjaveden muodostumisalue on 80 hehtaaria. Louhintaalueet kattavat tästä muodostumisalueesta noin 22 % (17 ha). Louhinnan vaikutusta alueen pohjaveden muodostumiselle pienentää louhinnan kohdistuminen kallioalueille, joilla pohjaveden muodostuminen on vähäistä. Rengaskaivojen vesi muodostuu läheisestä maapohjavedestä eikä kalliopohjavedestä. Osa-alue B on lähimpänä Halujärven ympäristön asutusta. Louhinta-alue ei kuitenkaan sijoitu alueen kaivojen pohjaveden muodostumisalueelle. Lisäksi kallioperä on Halujärven ja hankealueen välissä on tehtyjen tutkimusten perusteella tiivis ja heikosti vettä johtava.