Tieto ja osaaminen julkisen sektorin muutoksessa. Harri Laihonen, Tutkimusjohtaja, FT, KTM

Transkriptio

1 Tieto ja osaaminen julkisen sektorin muutoksessa Harri Laihonen, Tutkimusjohtaja, FT, KTM

2 Agenda Julkisen sektorin muutos 1. Intro esityksen näkökulman määrittäminen. 2. Muutoksesta ja sen määrittämistä tieto- ja osaamistarpeista. Uudet roolit ja tehtävät 3. Tietojohtamisen kyvykkyyden rakentaminen. Uutta tietoa Uudet osaamiset

3 Tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen

4 Esityksen lähtökohtana Tietoperustainen organisaationäkemys 1. Tieto on organisaation toiminnan mahdollistava keskeinen resurssi. 2. Tieto on erityinen ja harvinainen resurssi vaikeasti korvattavissa ja kopioitavissa. 3. Tieto tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia ja/tai auttaa neutralisoimaan ulkoisia uhkia. 4. Tieto on meissä yksilöissä ja organisaation päätehtävä on tiedon soveltaminen. 5. Johdon tehtävä koordinoida niitä prosesseja, joilla tieto integroidaan tuotteiksi ja palveluiksi. Grant RM (1996) Toward a Knowledge-Based Theory of the Firm. Strategic Management Journal 17:

5 Kaksi toisiaan täydentävää näkökulmaa Toiminnan tavoitteet yksilö, organisaatio tai palvelujärjestelmä Nykyiset Tarvittavat Tiedon keruu Tiedon prosessointi Tietoresurssit Mitä tietoresursseja tavoitteet edellyttävät? Päätöksenteko Minkä tiedon varassa päätöksiä tehdään? Laihonen, H., Lönnqvist, A. and Metsälä, J. (2015), Two knowledge perspectives to growth management, VINE, 45(4),

6 Tieto Arvo RQ1: Miten tiedosta luodaan arvoa? (yhdessä sidosryhmien kanssa) RQ2: Kuka johtaa, mitä ja miten? RQ3: Miten yhteiskunnalliset arvot kehittyvät ja muuttavat tapaamme kerätä ja tulkita informaatiota?

7 Yhteiskunnan kehitys määrittää tieto- ja osaamistarpeet

8

9 Kuva:

10 Change of times, changing leadership Scientific mgmt Heroic leaders Plural leadership Kalvo: Prof. Arja Ropo, TAU

11 Julkisjohtamisen evoluutio Perinteinen julkishallinto Uusi julkisjohtaminen Uusi julkinen hallinta - Vakaa - Lakisääteisyys - Huomio säännöissä ja ohjauksessa - Politiikan ja hallinnon erottaminen - Professioiden valta palvelutuotannossa - Kilpailullinen - Hallinnon vahva asema professioihin ja poliitikoihin nähden - Yritysmäiset johtamistavat - Panosten ja tuotosten mittaaminen, auditointi - Markkinoiden, kilpailun ja sopimusohjauksen hyödyntäminen - Jatkuvasti muuttuva - Yhteisöt ja verkostot politiikan toteuttajina - Verkostojen hyödyntämien palvelutuotannossa - Hajautunut ja moniarvoinen - Public goods - Public choice - Public value Mukaillen: Osbourne 2010; Benington, 2007; Hakari, 2013

12 Tieto- ja osaamistarpeita määrittävät 1. teknologinen kehitys, 2. toimialojen verkottuminen, 3. asiakaslähtöisyyden vahvistuminen sekä 4. kestävään kehitykseen perustuvan ajattelun vahvistuminen. Osaaminen 2035

13 Tieto- ja osaamistarpeita määrittävät Kysyntäpuolella julkiset palvelut yrittävät ratkaista yhä monimuotoisempia ongelmia yhteiskunnassa, joka on näkökulmissaan ja odotuksissaan yhä moniarvoisempi. Tarjontapuolella hallinnan järjestelmät ja työkalut ovat entistä digitaalisempia, avoimempia ja verkostoituneempia.

14 Tieto- ja osaamistarpeita määrittävät 1. Ongelmien ja ratkaisujen kompleksisuus 2. Tiukka taloudellinen ympäristö 3. Uudet teknologiat ja digitaalinen aikakausi 4. Työn epävarmuus ja organisatorisen kyvykkyyden lasku 5. Työmarkkinasuhteet data/assets/pdf_file/0011/ /msog-21c-draft2_2_.pdf

15 Tietojohtamisen kyvykkyyden rakentaminen

16 Tietojohtamisen kyvykkyys Kyvykkyyksillä tarkoitetaan käytäntöjä ja toimenpiteitä, joiden avulla resursseista luodaan arvoa tuotteiden ja palveluiden muodossa. Kyvykkyyksiin luetaan organisatorinen kompetenssi, joka pohjautuu taitoihin (esim. johtamiskyky) ja prosesseihin (esim. tiedon jakaminen). Prahalad, C. K., & Hamel, G. (1990). The core competence of the corporation. Harvard Business Review, 68(3), Tietojohtamisen kyvykkyydellä tarkoitetaan organisaation kykyä hyödyntää tietoa. Se voidaan nähdä kykynä luoda, kerätä, jakaa ja soveltaa tietoa. (Alavi & Leidner, 2001; Gold et al., 2001; Tanriverdi, 2005).

17 Päätöksenteon tuki (tiedolla johtaminen) Lue lisää esim. kirjoittajilla Jarmo Vakkuri tai Pentti Meklin Economy Efficiency Effectiveness Equity 4E Laihonen, H. Hannula, M., Helander, N., Ilvonen, I., Jussila, J., Kukko, M., Kärkkäinen, H., Lönnqvist, A., Myllärniemi, J., Pekkola, S., Virtanen, P., Vuori, V. and Yliniemi, T. (2013) Tietojohtaminen, Juvenes Print. Tampere

18 Julkisen talousjohtamisen syklimalli Strategisten tavoitteiden tarkistus ja modifikaatio 1 Strategisten tavoitteiden suunnittelu ja määritys 2 Operatiivinen suunnittelu 5 Raportointi, arviointi ja palaute Operatiivisten suunnitelmien tarkistus Toiminta Budjetin tarkistus 3 Budjetointi 4 Mittaaminen ja seuranta Jones, R. & Pendlebury, M. (1992) Public Sector Accounting. Pitman Publishing: London.

19 Tiedolla johtamisen isot kysymykset Tietojohtaminen supistuu analytiikaksi Simppeliä, ei tähän tarvita apuja. Robotit ja AI hoitavat tulevaisuudessa Tieto Päätöksenteko Tulkinta ja keskustelu 1) Mitä olemme yhdessä tekemässä, 2) Onko meillä tarvittavaa tietoa ja osaamista, 3) Mitä tulisi tehdä ja kenen, ja 4) Miten arvioimme onnistumistamme? Tietojohtaminen paljon moniulotteisempi ja laajempi kysymys Vrt. Van Dooren: Performance information in the public sector (2010) Laihonen, H. and Mäntylä, S. (2017), Principles of performance dialogue in public administration, International Journal of Public Sector Management, 30(5), pp

20 Aineeton pääoma Laihonen, H. Hannula, M., Helander, N., Ilvonen, I., Jussila, J., Kukko, M., Kärkkäinen, H., Lönnqvist, A., Myllärniemi, J., Pekkola, S., Virtanen, P., Vuori, V. and Yliniemi, T. (2013) Tietojohtaminen, Juvenes Print. Tampere

21 Tehokkaan julkisen palvelun edellyttämät taidot 1. Politiikka-analyysi ja -ohjeistus: Uudet teknologiat, politiikkarelevantin tutkimuksen kasvava määrä sekä kansalaisnäkökulmien moninaisuus vaativat uudenlaisia taitoja tehokkaan ja ajantasaisen tuen antamiseksi poliittiselle päätöksenteolle. 2. Palvelutuotanto ja kansalaisten osallistaminen: Tarvitaan uusia taitoja, jotta virkamiehet osaavat sitouttaa kansalaisia, joukkoistaa ideointia ja yhteiskehittää parempia palveluita. 3. Hankinta ja sopimusosaaminen: Tarvitaan uusia taitoja suunniteltaessa, valvottaessa ja johdettaessa sopimuksellista yhteistyötä. 4. Verkostojohtaminen: Edellyttää kykyä tuoda toimijoita yhteen ja taitoa luoda yhteistä ymmärrystä, luottamusta ja sitoutumista. Kyse on yksilöistä ja heidän osaamisestaan, mutta yksilöt tarvitsevat tuekseen toimivia teknologisia ratkaisuja, tehokkaita prosesseja ja suhdeverkostoja sekä näiden systemaattista johtamista.

22 Roolit määrittävät osaamistarpeet Olemassa olevat roolit (joiden merkitys korostuu) Asiantuntija (Expert) Rehellinen ja peloton poliittinen neuvonantaja. Harkintakyky päätöksenteossa pohjautuen osaamiseen ja kokemukseen. Säätelijä (Regulator) Omasta palvelutuotannosta poissiirtyminen edellyttää tuloksellisuuden johtamista sopimuksessa asetettuihin kriteereihin pohjautuen. Vahva laatu- ja säädösosaaminen. Sitouttaja (Engager) Yhteistyö yli rajojen; fokus erityisesti yhteisössä. Tärkeä rooli poliittisen tuen saavuttamisessa. Verkottaja (Reticulist) Verkosto-osaamisen kehittäjä ja käyttäjä. Uudenlaisten osaamisten tunnistaminen ja yhteen saattaminen. Tuo osaamisia, taitoja yhteen yli organisaatiorajojen. Uudet roolit Asiamies, valtuutettu (Commisioner) Hyvä ymmärrys järjestelmän vaikuttavuustavoitteista ja tehokkaista tavoista saavuttaa nämä tavoitteet. Kuraattori, uusimuotoinen taloudenhoitaja (Curator) Huolehtii arvoista, kulttuurista ja organisatorisesta muistista. Julkisen arvon varmistaja. Ennakoija (Foresighter) Tuo visioita ja mielikuvista strategiseen ajatteluun ja ennakoi tulevaisuuden muutoksia. Taitoa muuttaa visiot konkreettiseiksi toimiksi. Tarinankertoja (Storyteller) Rakentaa tarinoita julkisten palveluiden tulevaisuudesta ja kommunikoi näitä eri yleisöille. Kyky muovata ja kommunikoida vaihtoehtoisia tulevaisuuksia sekä sitouttaa kuluttajia, kansalaisia ja henkilöstöä uudelleenrakennusprojekteihin. Vapaasti käännetty lähteestä: data/assets/pdf_file/0011/ /msog-21c-draft2_2_.pdf

23 Mitä taitoja ja osaamisia roolit edellyttävät? Tekniset taidot Ihmisten johtaminen Käsitteelliset taidot Kyky käyttää erilaisia metodeita, käytänteitä, prosesseja, työkaluja, tekniikoita ja erikoisosaamista tehtävien suorittamiseksi. Analyyttiset taidot Kyky tunnistaa keskeiset muuttujat, näiden väliset suhteet ja priorisoida. Päätöksenteko Kyky valita vaikuttavimmat ratkaisut tarjolla olevien vaihtoehtojen joukosta. Hallinnollinen osaaminen Kyky noudattaa toimintatapoja ja käytäntöjä, hallita paperityöt ja kustannukset budjetin mukaisesti Ammatillinen osaaminen Kyky soveltaa erityisosaamista ja harkintakykyä tehtävien suorittamiseksi Kaupallinen osaaminen Kyky ymmärtää markkinoita ja luoda, johtaa ja tukea niitä julkisen palvelutuotannon kontekstissa Kyky yhteistyöhön, tehokkaaseen kommunikointiin, motivointiin ja kouluttamiseen, konfliktien ratkaisemiseen ja tiimityöhön Kommunikaatio Kyky lähettää ja vastaanottaa informaatiota, ajatuksia ja tunteita yhteisen ymmärryksen ja merkitysten rakentamiseksi. Kyky luoda tarinoita ja kommunikoida niitä eri medioiden välityksellä. Vuorovaikutus Kyky kehittää ja ylläpitää luottamusta ja avoimia suhteita esimiesten, alaisten ja kollegoiden välillä ja tätä kautta edistää informaation kulkua ja luoda tuottavaa työympäristöä Ihmisten johtaminen Kyky motivoida ja johtaa henkilöstä organisaation tavoitteiden mukaisesti Kansainvälinen lukutaito Kyky positioina itsensä globaaliin kontekstiin ja kehittää tietämystä, asennetta ja suhteita vaikuttavan toiminnan takaamiseksi. Yhteistyö kyky työskennellä tuottavasti sisäisten kollegoiden ja ulkoisten sidosryhmien kanssa synnyttäen tuloksia, jotka eivät muuten olisi mahdollisia. Yhteistuotanto Kyky sitouttaa eri yhteisöjä tasapuolisesti ja vastavuoroisesti julkisten palveluiden suunnitteluun ja tuottamiseen. Kyky nähdä organisaatio kokonaisuutena ja ratkaista ongelmia systemaattisesta näkökulmasta. Tärkeä osa näitä taitoja on kyetä proaktiiviseen työskentelyyn reaktiivisen ongelman ratkaisun ohella Diagnostiset taidot Kyky määritellä ongelmien todennäköiset syyt tarkastelemalla oireita. Kyky tarkastella komplekseja kysymyksiä ja tilanteita sekä valita lähestymistavat tilanteen lieventämiseksi. Juostavuus Kyky käsitellä monitulkintaisia ja komplekseja tilanteita ja nopeasti muuttuvaa kysyntää. Kyky johtaa muutosta ja vastata laajassa vaikuttajajoukossa tapahtuviin muutoksiin Suunnittelutaidot Kyky kehittää komplekseja julkisen palvelutuotannon systeemejä ja prosesseja. Kyky hyödyntää erilaisia tekniikoita aina sidosryhmien sitouttamisesta digitaalisten tekniikoiden ja suunnitteluoppien soveltamiseen. Vapaasti käännetty lähteestä: data/assets/pdf_file/0011/ /msog-21c-draft2_2_.pdf

24 Lopuksi - mitä oikeastaan halusin sanoa? 1. Australialaisten tutkijoiden raportti nostaa esiin huolen siitä, että julkisella sektorilla työskentelevät eivät kykene itse riittävästi vaikuttamaan sektorin kehitykseen. Tämä huoli on syytä ottaa vakavasti. Yksi vastaus ongelmaan löytyy tietojen ja taitojen sekä laajemmin organisatorisen kyvykkyyden ajantasaisuudesta huolehtimisesta. 2. Tietoa ja osaamista tulee tarkastella käsi kädessä, jotta kyetään kehittämään julkisen organisaation kyvykkyyttä vastata käsillä oleviin muutoksiin. 3. Tietojohtamisen kyvykkyyttä rakennettaessa huomion pitää olla laajasti siinä tehtäväkokonaisuudessa (roolit), josta julkinen sektori on määrätty vastaamaan. 4. Teknisten taitojen rinnalla tarvitaan kasvavassa määrin pehmeämpiä ihmisjohtamisen taitoja sekä kykyä käsiteelliseen koko organisaation ja/tai palvelujärjestelmän kattavaan analyysiin ja dialogiin. 5. Julkisen sektorin erityisyys kytkeytyy saumattomasti julkisen arvon, yhteisön edun ja demokraattisten prosessien varmistamiseen. Näistä määrittyvät myös tietojohtamisen lähtökohdat.