Työn tulevaisuus. Harri Melin. Sosiologian professori, Tampereen yliopisto

Transkriptio

1 Työn tulevaisuus Harri Melin Sosiologian professori, Tampereen yliopisto

2 Uusi aika digitaalinen kapitalismi Enemmän tai vähemmän kuvitteellinen normaalin palkkatyön yhteiskunta on murroksessa Tekninen muutos on yhä nopeampaa Digitalisaatio, tekoäly tai automaattinen tietojenkäsittely muuttaa työtä, ammatteja ja työpaikkoja Työn organisointi muuttuu Työsuhteet muuttuvat

3 On paljon muutakin kuin digitalisaatio Väestöllinen muutos: syntyvyys laskee, ikääntyvien määrä kasvaa nopeasti Siirtolaisuus siis maahanmuutto - lisääntyy Ihmisten elämänpolut eriytyvät ja yksilöllistyvät Ihmisen ja luonnon välinen suhde on veitsenterällä

4 Työsuhteiden maailma muuttuu Toistaiseksi voimassa olevan kokoaikaisen palkkatyön oheen tulee uusia työsuhdemuotoja Osa-aikatyö Määräaikaiset työsuhteet Itsensä työllistäminen Vuokratyö Alustatyö

5 Teknologinen muutos - digitalisaatio Digitalisaatio tarkoittaa automaattista tietojen käsittelyä Digitalisaatio voi lisätä työn kuormittavuutta, kun ihminen ihminen yhteistyöstä siirrytään ihminen kone yhteistyöhön Tällöin inhimillinen vuorovaikutus ja toiselta oppiminen korvautuu standardisoinnilla. Uhkana on uudenlainen taylorismi Tutkijoiden mukaan vuosien talouskasvusta OECD maissa vain 0,37% selittyy roboteilla Tärkeintä ei ole teknologia vaan työn organisointi!

6 Virtuaalisuus kasvussa Yrityksen luonne muuttuu Digitalisaatio mahdollistaa toiminnan verkossa konkreettisten toimipaikkojen sijaan Joukkoistettu työ (crowd work): työt ulkoistetaan digitaalisesti anonyymeille tekijöille, jotka kukin tekevät pienen palan kokonaisuudesta Halpaa: maksetaan vain tehdystä työstä, ei mitään yrityksen omia välineitä tai ohjelmia. Kaikki riskit ulkoistettu.

7 Ketterä yritys/työorganisaatio Tavoitteena suurin mahdollinen joustavuus Kyky reagoida nopeasti asiakkaiden, teknologian ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin Ketteryydellä haetaan kilpailuetua Ketterä yritys edellyttää yhteisesti jaettua tietoa ja ymmärrystä työprosessista: toiminnan pitää perustua luottamukselle, yhteistyölle ja osallisuudelle

8 Työn kuormittavuus on kasvussa Työn määrä liian vähän työntekijöitä Kiire asiakkaat, aikataulut Huono työntekijöiden kohtelu: ei kiitosta, ei palkitsemista, ei huomioimista

9 Prekaari työ yleistyy Sellaisen työn osuus, joka ei sisällä etuja, jotka on totuttu yhdistämään palkkatyöhön (loma, työterveys, koulutusmahdollisuudet tai luottamusmies) on nopeassa kasvussa Etenkin nuoret työntekijät joutuvat tekemään töitä tällaisissa oloissa Palkkatyöläisen status on rapautumassa Työelämän eriarvoisuus on kasvussa

10 Koulutus, koulutus ja koulutus Koulutettu työvoima on tärkein kansallisvaranto Koulutuksesta on leikattu viime hallituskaudella. Tämä heikentää mahdollisuuksiamme kansainvälisessä kilpailussa Huomio koko koulutusketjuun varhaiskasvatuksesta jatkuvaan oppimiseen Jatkuvan oppimisen merkitys kasvaa: siitä tulee normi Jatkuva oppiminen tulee saada osaksi kaikkien työnkuvaa! Suomi tarvitsee erityispanostuksen jatkuvaan oppimiseen

11 Oppimisen taidot ovat tärkeitä Teknologinen muutos tuo mukaan uusia viestinnän, vuorovaikutuksen ja itsensä ilmaisemisen välineitä Uusien välineiden ja ohjelmien käyttö pitää olla kansalaisoikeus. Tämä edellyttää koulutusta ja opastusta Erityistä huomiota on kiinnitettävä ikääntyviin ja maahanmuuttajiin

12 Huomio työaikoihin Työaika on yksi työelämän jatkuvia kiistakapuloita Työaikoja koskevat toiveet ja todellisuus ovat monesti liian kaukana toisistaan Siihen vaikuttaa: lait ja sopimukset, mutta yhä enemmän myös itsensä toteuttaminen, uratavoitteet, muuttuvat perhetilanteet ja tulot Kaksi olennaista kysymystä: 1) Kuka saa päättää työajoista 2) Kuinka paljon tai vähän viikossa/päivässä/periodissa Työn tekeminen normaalien työaikojen ulkopuolella on yleistymässä entä säätely?

13 Työaika II Työaikoja koskevat ristiriidat ovat yksilöllistymässä. Ratkaisuja ei haeta niinkään rakenteellisiin ongelmiin kuten työn organisointi tai että työntekijöitä on liian vähän. Ratkaisuksi tarjotaan parempaa kykyä optimoida omaa ajanhallintaa Huomiota olisi kiinnitettävä yritysten ja laitosten työaikakulttuureihin! Kyse on lopulta kulttuurista! Työajoissa tulisi kyetä huomioimaan myös työntekijöiden vaihtelevat elämäntilanteet: pienet lapset, omien vanhempien hoitaminen, opiskelu

14 Työaika III Työpaikkojen tulisi selvittää säännöllisesti työntekijöiden työaikapreferenssejä Normaalityöajan ulkopuolella tehtävää työtä illat, yöt viikonloput tulee kompensoida myös vapaa-aikana, ei vain rahalla Mobiilin työn määrä kasvaa miten valvoa työaikoja? Palkattomalla hoivatyöllä on suuri kansantalouden merkitys, ja se kasvaa. Tämä tulisi huomioida työaikoja järjestettäessä Vuorotteluvapaan mahdollisuuksia parannettava Vapauden valtakunta alkaa työajan ulkopuolella työaikoja on lyhennettävä! (K.Marx)

15 Taloudellinen menestys riippuu innovaatioista ja osaamisesta Kansakunnan taloudellinen menestys riippuu työtätekevien osaamisesta ja luovuudesta Digitalisaation aikana (koska tekniikka on kaikilla jokseenkin sama) työntekijöiden luovuudella ja motivaatiolla on yhä suurempi merkitys yritysten tuottavuuden kannalta Tämä edellyttää: osaamista, sitoutumista, hyvää terveyttä, oikeita kannustimia

16 Mitä työltä odotetaan? Eurooppalaisen vertailevan tutkimuksen (EWCS) mukaan: 1) Turvattu työpaikka jatkuvuus 2) Mahdollisuus toteuttaa omaa osaamista ja omia ideoita 3) Palkka

17 Työssä jaksamista edistävät Järkevät tavoitteet työlle Hyvä johtaminen, hyvät pomot Riittävä määrä työntekijöitä hoitamaan työt Luovuutta tukeva työympäristö Luovuus edellyttää hyviä työoloja

18 Huomio työntekijämitoitukseen Työntekijämitoituksesta pitäisi päättää työehtosopimusneuvotteluissa Tarvitaan pitkäjänteinen suunnitelma työntekijätarpeesta: - työntekijöiden ja työnantajien yhteinen työryhmä - konkreettiset mittarit - läpinäkyvyyttä työvoimatarpeen suunnitteluun - erillinen rahasto lisätyövoiman palkkaamiseksi jos on tarve

19 Huomio hyvään johtamiseen Hyvästä johtamisesta on tehtävä uusi normaali Kiinnitettävä huomio työn kuviin, työtä on voitava muotoilla työntekijälle sopivaksi Tarvitaan konkreettiset mittarit hyvälle johtamiselle

20 Huomio nuorten työntekijöiden asemaan Kaikista peruskoulun ja lukion jälkeen suoritetuista tutkinnoista vuonna 2017 oli - Ammattikoulu 57% - AMK 20% Yliopisto 23% Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle (NEET) jää noin 4,5% alle 20- vuotiasta ja 12,5% vuotiasta Kaikkein haavoittuvimpia ovat koulutuksen ulkopuolelle jääneet

21 Pula tekijöistä ja osaajista Työvoima ikääntyy mitä käy jaksamiselle Nuoret ikäluokat ovat aikaisempaa pienempiä Maahanmuuttajat mahdollisuutena! Maahanmuuttajia koskevat päätökset tehdään aina työpaikoilla sekä palkkaaminen että heidän integroimisensa Tarvitaan kieli- ja kulttuurikoulutusta Tarvitaan asennemuutosta: maahanmuuttajat ovat rakentamassa yhteistä Suomea

22 Mitä on tapahtumassa Teknologia muuttaa töitä ja töiden sisältöä Yritysorganisaatiot muuttuvat jatkuvasti kohti ketteriä yrityksiä Erilaiset joustavat työvoiman käyttötavat ovat yleistyneet Yhteiskunnallinen eriarvoisuus on kasvanut: sosiaaliturvaa on heikennetty, aktiivimalli lisää velvoittavuutta Monet ekonomistit katsovat, että eriarvoisuus on hallaa talouskasvulle!

23 Mitä voitaisiin tehdä? Työelämän eriarvoisuutta voidaan vähentää kaikkein tehokkaimmin lisäämällä kollektiivisten sopimusten kattavuutta ja vähentämällä prekaarin työllisyyden alaa. Vähentämällä ei toivottua osa-aikatyötä parannetaan tasa-arvoa Nostamalla alimpia palkkoja parannetaan tasa-arvoa Tarvitaan myös sosiaalisia työmarkkinoita (välityömarkkinat), jotka tukevat huono-osaisimpien osallisuuden kohentamista

24 Mitä on tehtävä? Investoitava koulutukseen erityinen panostus jatkuvaan oppimiseen Tarvitaan uutta joustavaa ja yksilöllistä työaikapolitiikkaa Tarvitaan kattavia ja sitovia kollektiivisia sopimuksia Tarvitaan 2020-luvun innovaatiostrategia, jossa mukana yritykset, valtio, ay-liike ja kansalaisyhteiskunta Tarvitaan teknisiä-, taloudellisia- ja sosiaalisia innovaatioita (Suomen työmarkkinamalli on hieno esimerkki sosiaalisesta innovaatiosta) Huomio ympäristöön ja kestävään kehitykseen tarvitsemme vain kestävää kasvua