SUOMALAISTEN KULTTUURITAPAHTUMIEN MATKAILULLINEN MERKITTÄVYYS JA KANSAINVÄLINEN POTENTIAALI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMALAISTEN KULTTUURITAPAHTUMIEN MATKAILULLINEN MERKITTÄVYYS JA KANSAINVÄLINEN POTENTIAALI"

Transkriptio

1 SUOMALAISTEN KULTTUURITAPAHTUMIEN MATKAILULLINEN MERKITTÄVYYS JA KANSAINVÄLINEN POTENTIAALI Katja Pasanen ja Eva-Maria Hakola MEK : A:166 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS HELSINKI 2009

2 ISBN ISBN (PDF) ISSN

3 TIIVISTELMÄ Suomalaisten kulttuuritapahtumien matkailullinen merkittävyys ja kansainvälinen potentiaali Katja Pasanen ja Eva-Maria Hakola Joensuun yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Tutkimuksessa tuotettiin perustietoa suomalaisesta kulttuuritapahtumien kentästä ja selvitettiin kulttuuritapahtumien matkailullista merkittävyyttä sekä kansainvälistä potentiaalia. Tutkimus kohdistui Finland Festivals ry:n 78 jäsentapahtumaan, joita täydennettiin kuudella sisällöltään tai kooltaan erityisellä kulttuuritapahtumalla. Tutkimuksen ensisijainen tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Aineistoa syvennettiin tapahtumien verkkosivujen analysoinnilla ja tarkastelemalla tapahtumien näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksessa luotiin kriteerit, joiden mukaan kulttuuritapahtumat asemoitiin tapahtumakenttään niiden matkailullisen merkittävyyden ja kansainvälisen potentiaalin mukaan. Tapahtumajärjestäjiltä tiedusteltiin kyselyllä tapahtuman perustietoja, tietoa tapahtuman näkyvyydestä, markkinoinnista ja markkina-alueista, kansainvälisyydestä, kehittämisestä sekä tulevaisuuden uhkista. Tapahtumien verkkosivujen kautta tutkittiin tapahtuman saavutettavuutta kävijän näkökulmasta selvittäen verkkosivujen kieliversiot, sijainti- ja yhteystietojen löytyminen, lippujen ostaminen ja kuinka tapahtuma kytkeytyy alueen matkailutoimialaan. Sosiaalisen median näkyvyyttä tarkasteltiin täydentävänä osana yleisluontoisena näkyvyytenä ja uutena ilmiönä, koska tämän tutkimuksen painopiste oli asetettu ensisijaisesti tapahtumien merkittävyyden tarkasteluun. Tutkimuksen mukaan suomalaisilla kulttuuritapahtumilla on pitkät perinteet. Tapahtumia järjestetään pääasiassa kulttuurisista lähtökohdista. Tyypillisesti suomalaisia kulttuuritapahtumia järjestävät yhteisöt ja järjestöt. Suurin osa niistä toimii pienellä budjetilla ja henkilöstömäärällä. Suurimmaksi toiminnan uhaksi kentällä koettiinkin talous: pienet taloudelliset resurssit ja jatkuvasti nousevat kustannukset. Matkailulliselta merkittävyydeltään ja kansainväliseltä potentiaaliltaan tapahtumat vaihtelevat suuresti. Osalla tapahtumista on merkitystä paikallisesti tai alueellisesti, osa puolestaan houkuttelee suuria kävijämääriä koko maan laajuisesti. Selvästi kansainvälisiä kulttuuritapahtumia Suomessa on vain muutamia. Sen sijaan eriasteista kansainvälistä potentiaalia omaavia tapahtumia on paljon. Suomalaiset kulttuuritapahtumat voidaan tutkimuksen mukaan asemoida niiden alueellisuuden, matkailullisen ja kansainvälisen merkittävyyden mukaan neljään ryhmään: 1) alueellisiin tapahtumiin, 2) alueellisiin tapahtumiin, joilla on myös kansallista merkitystä, tai pieniin kansallisiin tapahtumiin, 3) kansallisiin tapahtumiin ja 4) kansallisiin merkkitapahtumiin. Vaikka kansalliset ja kansalliset merkkitapahtumat ovat näkyvyydeltään,

4 kävijämääriltään ja toiminnaltaan edistyneimpiä ja omaavat veturitapahtumien roolin kansallisesti, on kaikilla tapahtumilla tästä huolimatta asemansa kulttuuritapahtumien kentässä. Tutkimuksessa esitettyä tapahtumien asemointia ei tulekaan pitää lopullisena päätepisteenä. Yksikään tapahtuma ei ole sidottu pysyvästi johonkin ryhmään. Halutessaan tapahtuman on mahdollista muuttaa asemointiaan matkailullisen merkittävyyden kentässä ja saavuttaa kansainvälistä potentiaalia jo kohtuullisen pienellä toiminnan kehittämisellä. Tutkimuksen kriteeristö tarjoaakin tapahtumille ennen kaikkea tarkastuslistan nykyisen toiminnan arvioinnille ja kehittämiskohteiden tunnistamiselle.

5 ESIPUHE Kulttuuritapahtumat ovat merkittävä osa suomalaista kulttuurikenttää ja kulttuuriviennin potentiaalia. Kuitenkin tutkimuksellista tietoa suomalaisista kulttuuritapahtumista on toistaiseksi vähän. Tutkijat ja kehittäjät kokevatkin tarpeelliseksi tapahtumakentän jäsentämisen. Tämä tutkimus tuottaa kaivattua tietoa suomalaisista kulttuuritapahtumista, niiden peruspiirteistä, alueellisuudesta, matkailullisesta merkittävyydestä ja kansainvälisestä potentiaalista. Tutkimus pyrkii asemoimaan tapahtumat suomalaisessa kulttuuritapahtumakentässä niiden matkailullisen merkittävyyden ja kansainvälisen potentiaalin mukaan. Suomalaiset kulttuuritapahtumat ovat yksilöllisiä ja monesti ainutlaatuisia, joten on tärkeä korostaa, että asemoinnilla ei tavoitella arvottavaa järjestystä tai minkäänlaista paremmuuteen perustuvaa luokittelua. Suomen kulttuuriviennin kehittämisohjelmassa (OPM 2007:9) ja kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen toimintaohjelmassa (OPM 2008:34) on kehittämistoimeksi määritelty kulttuuritapahtumien matkailullinen vahvistaminen. Tavoitteena on muun muassa parantaa suomalaisen kulttuurin kansainvälistä tunnettavuutta. Tämä tutkimus tuo osaltaan lisätietoa tämän hetken suomalaisesta kulttuuritapahtumien kentästä ja voi toimia apuna kulttuuritapahtumien kehittämisessä entistä vetovoimaisemmiksi matkailuattraktioiksi. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi Joensuun yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasivat FM Katja Pasanen ja TaM Eva-Maria Hakola. Tutkimuksen suunnitteluun osallistui myös FM, MuM Heidi Taskinen. Tutkimuksen ohjaavan tahona toimi työryhmä, johon tutkimuksen toteuttajien lisäksi kuuluivat neuvotteleva virkamies Anne Päkkilä opetusministeriöstä, Liisa Hentinen Matkailun edistämiskeskuksesta, toiminnanjohtaja Kai Amberla Finland Festivals ry:stä ja johtaja VTT Antti Honkanen matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksesta. Tutkimuksen rahoittivat opetusministeriö ja Matkailun edistämiskeskus.

6 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS Tapahtuman käsitteestä Tapahtumien asemoinnista ja luokittelusta Tapahtumamatkailusta KULTTUURITAPAHTUMIEN MATKAILULLISESTA MERKITTÄVYYDESTÄ JA KANSAINVÄLISESTÄ POTENTIAALISTA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kyselytutkimus Verkkosivujen analyysi ja näkyvyys sosiaalisessa mediassa Kriteerit tapahtumien matkailulliselle merkittävyydelle ja kansainväliselle potentiaalille SUOMEN KULTTUURITAPAHTUMIEN KENTTÄ MISTÄ ON SUOMALAISET KULTTUURITAPAHTUMAT TEHTY Tapahtumien peruspiirteet Tapahtumien talous Tapahtumien markkinointi ja näkyvyys Tapahtumien kansainvälisyys Tapahtumien tavoitteet ja kehittyminen Tapahtumien suurimmat ongelmat ja tulevaisuuden toiminnan uhat TAPAHTUMIEN SAAVUTETTAVUUS JA NÄKYVYYS INTERNETISSÄ... 43

7 6.1 Tapahtumien saavutettavuus ja palvelut verkkosivuilla Tapahtumien näkyvyys sosiaalisessa mediassa KULTTUURITAPAHTUMIEN MATKAILULLINEN MERKITTÄVYYS Tapahtumien kesto ja budjetti Kävijät Markkinointi ja näkyvyys Tapahtumien järjestämisen ammattimaisuus Matkailullinen ja taloudellinen asenne sekä asiakaslähtöisyys Matkailullisesti merkittävät tapahtumat KULTTUURITAPAHTUMIEN KANSAINVÄLINEN POTENTIAALI Kävijät Markkinointi ja medianäkyvyys Matkailullinen/taloudellinen asenne, asiakaslähtöisyys Esiintyjät Kansainväliset ja kansainvälistä potentiaalia omaavat tapahtumat KULTTUURITAPAHTUMIEN MERKITYS JA ASEMOINTI SUOMALAISESSA TAPAHTUMAKENTÄSSÄ JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITE 1. Kyselylomake tapahtumajärjestäjille...96 LIITE 2. Kyselyn saaneet tapahtumat aakkosjärjestyksessä..108

8 1 JOHDANTO Kulttuuritapahtumat ovat merkittävä osa suomalaista kulttuurikenttää ja kulttuuriviennin potentiaalia. Tästä huolimatta suomalainen tapahtumatutkimus on tähän mennessä ollut vähäistä, vaikka kansainvälisesti tapahtumia on tutkittu tiiviisti jo muutaman vuosikymmenen ajan (ks. esim. Richards 1996, Getz 1997, Mossberg 2000). Suomessa tapahtumia on lähestytty esimerkiksi sosiologian ja taloustutkimuksen näkökulmasta (esim. Cantell 1993, 1996, 1998, 2003; Kainulainen 2005; Tohmo 2007). Viime vuosina myös matkailun tutkijat ovat tarttuneet aiheeseen (esim. Mikkonen et al. 2008). Lisääntynyt kiinnostus on nostanut esiin keskeisen ongelman: suomalainen tapahtumatutkimus on edelleen vailla keskeisten käsitteiden määrittelyä ja perustietoa tapahtumista. Tutkijoiden, kehittäjien ja ministeriöiden taholta onkin noussut tarve tapahtumakentän jäsentämiseen. Ilman yhteisesti määriteltyä kieltä ja ymmärrystä toimintakentästä minkä tahansa asian kehittäminen on hyvin haasteellista, jopa mahdotonta. Käsillä oleva tutkimus pyrkii vastaamaan tähän ongelmaan tuottamalla perustietoa suomalaisesta kulttuuritapahtumien kentästä ja selvittämällä kulttuuritapahtumien matkailullisen merkittävyyden, kansainvälisyyden ja kansainvälisen potentiaalin. Tutkimuksessa määritellään kriteerit, joiden mukaan suomalaiset kulttuuritapahtumat profiloidaan niiden matkailullisen merkittävyyden ja kansainvälisen potentiaalin mukaan. Lopuksi luodaan synteesi tapahtumien merkittävyydestä ja asemasta suomalaisten kulttuuritapahtumien kentässä (kuva 1). Jokainen tapahtuma on sisällöltään lähes ainutkertainen ja voi olla hyvin merkittävä kotipaikkakunnalleen monin tavoin. Tästä syystä tapahtumia ei ole mielekästä arvottaa tai luokitella suhteessa toisiinsa. Tutkimus pyrkiikin lähinnä asemoimaan tapahtumat yksilöinä suomalaiseen tapahtumakenttään. Tutkimuksen kohderyhmäksi rajautui Finland Festivals ry:n 78 kulttuuritapahtumaa täydennettynä kuudella sisällöltään tai kooltaan erityisellä suomalaisella kulttuuritapahtumalla. Tapahtumat, joille kysely lähetettiin, löytyvät liitteestä 2. On todennäköistä, että tutkimuksessa esitetyt asemoinnit näyttäisivät erilaiselta, mikäli osa tapahtumista ei olisi jättänyt vastaamatta. Tutkimuksen kannalta esille nousevat muun muassa Savonlinnan Oopperajuhlat ja Pori Jazz Festival, jotka saivat erinomaisia tuloksia verkkosivustojensa analyysin osalta, mutta joiden poissa olo muista ryhmistä voi herättää ihmetystä. Tutkimuksen 8

9 otos ei myöskään kata kaikkia suomalaisia kulttuuritapahtumatyyppejä. Tapahtumat kuitenkin on pyritty valitsemaan siten, että niiden avulla saadaan riittävän laaja kuva maamme kulttuuritapahtumakentästä. Raportissa esitellään aluksi tutkimuksen teoreettista taustaa ja aiheeseen liittyvää kansainvälistä tutkimusta. Luvusta neljä eteenpäin kuvataan tutkimuksen toteutus, joka on pyritty avaamaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Tämä on tärkeää, koska tutkimuksessa määritellään kriteerit, joiden mukaan suomalaiset kulttuuritapahtumat profiloidaan niiden matkailullisen merkittävyyden ja kansainvälisen potentiaalin mukaan. Luotu kriteeristö on ensimmäinen lajissaan ja kaipaa siksi yksityiskohtaista kuvausta, jotta kriteeristöä voidaan jalostaa jatkossa sekä tutkimuksen että tapahtumien kehittämisen välineenä. Tutkimusraportin päätteeksi esitetään synteesi tapahtumien alueellisuudesta, matkailullisesta merkittävyydestä ja kansainvälisestä potentiaalista. Raportin johtopäätöksissä nostetaan esiin huomioita ja ajatuksia muun muassa tutkimustarpeista, joita nousi esille tutkimuksen myötä. Kuva 1. Tapahtumien profilointi 9

10 Tutkimus tukee opetusministeriön lanseeraamaa kulttuurivientiohjelmaa ja kulttuurin tuotteistamista ja pyrkii näin ollen edistämään suomalaisen kulttuurin kansainvälistä tunnettuutta. Tutkimus on suunnattu tapahtumajärjestäjille, kehittäjille, tutkijoille ja kaikille tapahtumista kiinnostuneille. Tutkimusta voidaan hyödyntää valtakunnallisen matkailumarkkinoinnin ja kehittämistoiminnan tukena. Tutkimuksen toivotaan olevan myös avuksi tapahtumatutkijoille ja päätöksentekijöille. Tapahtumat voivat hyödyntää kriteereitä ja profilointia eräänlaisena tarkastuslistana oman toimintansa kehittämisessä niin halutessaan. Profilointi auttaa tapahtumia asemoimaan nykyistä paremmin itsensä ja tavoitteensa suhteessa toimintaympäristöönsä. 2 TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS 2.1 Tapahtuman käsitteestä Käsitteenä tapahtuma on moninaisuudessaan yhtä ongelmallinen kuin monet muutkin näennäisesti selkeät käsitteet. Tapahtumiksi luetaan kontekstista riippuen melkein mitä tahansa pienistä, yksittäisistä tilaisuuksista aina massatapahtumiin saakka. Vuosien varrella eri tutkijat ovat yrittäneet tarttua käsitteeseen ja päässeet määrittelyissään tietyiltä osin samoihin lopputuloksiin. Useimmat määritelmät pitävät sisällään tapahtumien ajallisen tilapäisyyden, sosiaalisuuden, sisällöllisen moninaisuuden ja julkisuuden (Getz 2005: 15). Esimerkiksi Mossbergin (2000: 3) mukaan tapahtuma on kertaluontoinen tai säännöllisesti toistuva, organisoitu ja ohjelmaan sidottu kokonaisuus, joka koostuu yleisölle avoimista tilaisuuksista. Hänen mukaansa tapahtumat on kehitetty ja järjestetty sisällöstään riippumatta nostamaan kaupungin, alueen tai kansakunnan yleistä tietoisuutta, tunnettuutta, vetovoimaisuutta tai hyödynnettävyyttä matkailukohteena. Matkailututkimuksen määrittelyssä korostuukin tapahtuman tuoteolemus ja se, että tapahtuma voi olla väline saavuttaa jotakin edellä mainituista tavoitteista. Edellä mainittujen piirteiden lisäksi tapahtumat voivat olla joko suunniteltuja tai suunnittelemattomia, mutta kuitenkin aina tilaisuuksia, jotka tarjoavat osallistujilleen ainutkertaisia kokemuksia (Getz, 1997: 4). Tapahtumaa ja kokemuksia on mahdotonta toistaa täsmälleen samanlaisina, mikä onkin yksi tapahtumien vetovoimaisuuden tekijä (Getz 2007: 18 19). Tämän tutkimusraportin yhteydessä käsitellään vain suunniteltuja tapahtumia, jotka Getz (2005: 16, 2007: 18 23) määrittelee tilapäisiksi tapahtumiksi, joille on tyypillistä 10

11 projektimaisuus: niihin on sidottu tilapäisesti joukko ihmisiä ja muita resursseja tavoitteena tietty päämäärä, jonka suorittamiseksi on kiinteä budjetti ja aikataulu (Ruuska 1999:9). Ne ovat usein myös sidottuja tiettyihin paikkoihin ja tiloihin. Tämänkaltaiset tapahtumat ovat hänen mukaansa ainutlaatuisia kokonaisuuksia, jotka koostuvat asioiden johtamisesta, ohjelmistosta, tapahtumapaikasta ja tietenkin ihmisistä. Picard ja Robertson (2006: 3) korostavat, että tapahtuma rakentuu juuri ihmisistä ja heidän erilaisista verkostoistaan; yleisöstä, talkoolaisista ja muista sidosryhmistä. Picardin ja Robertsonin (2006: 1) mukaan on hyvä muistaa, että juuri sosiaalisuus ja ihmisten tarve tehdä asioita yhdessä on tapahtumien ydin. Tapahtumat tarjoavat mahdollisuuden kokemusten jakamiseen ja erilaiseen kulttuuriseen vaihdantaan. Kokemuksen jakaminen ja yhteisöllinen toiminnallisuus ovat toisaalta myös avaintekijöitä muun muassa sosiaaliseen mediaan kytkeytyvässä osallistumistaloudessa (Melakoski et al. 2007: 8). Suomen kielessä sanat festivaali ja tapahtuma ovat usein toistensa synonyymejä. Getz (2005: 21) tekee kuitenkin eron festivaali-sanan ja tapahtuman käsitteen välille. Festivaaliksi hän kutsuu tapahtumaa tai juhlaa, jolla on yleensä pitkät perinteet ja historia. Erilaiset paraatit ja kulkueet ovat usein osa festivaalia, joka voi sisällöltään olla taidetta, viihdettä, hyvinvointia tai urheilua. Falassin (1987: 2 sit. Getz 2005: 21) mukaan festivaalille on alun perin ollut tyypillistä joko pyhä tai pakanallinen tapahtuma-aika, johon on liitetty erilaisia riittejä. Esimerkiksi sadonkorjuukausi on ollut suosittua festivaaliaikaa jo vuosisatojen ajan. Vaikka kansainvälinen tutkimus on tehnyt selvän eron festivaalin ja tapahtuman käsitteiden välille, tässä yhteydessä niitä kuitenkin käytetään toistensa vastineina. 2.2 Tapahtumien asemoinnista ja luokittelusta Tapahtumia on mahdollista luokitella monin eri tavoin, muun muassa koon, muodon ja sisällön mukaan. Esimerkiksi Getz (1997: 7, 2005: 19 30) jakaa tapahtumat muodon ja niiden julkisuuden mukaan kahdeksaan ryhmään: 1) kulttuurisiin juhliin (esim. festivaalit, karnevaalit, uskonnolliset tapahtumat ja paraatit), 2) taide-, kulttuuri- ja viihdetapahtumiin (esim. konsertit, muut esitykset ja näyttelyt), 11

12 3) poliittisiin ja valtiollisiin tapahtumiin (esim. vihkiäiset, virkaanastujaiset ja joukkokokoukset tai kampanjat), 4) liiketoiminnan ja kaupankäynnin tapahtumiin (esim. messut, tapaamiset ja konferenssit sekä varainkeruujuhlat), 5) opetuksellisiin ja tieteellisiin tapahtumiin (esim. seminaarit, workshopit ja konferenssit), 6) urheilutapahtumiin (ammattilais- ja amatöörikilpailut), 7) virkistystapahtumiin (esim. liikuntatapahtuma ja viihteelliset tapahtumat) ja 8) yksityisiin tapahtumiin (esim. häät, vuosipäivät ja siirtymäriitit). Sisällön mukaan tapahtumat voidaan jakaa muun muassa kulttuuritapahtumiin, urheilutapahtumiin ja bisnestapahtumiin. Kulttuuritapahtumia ovat muun muassa jonkin taiteenlajin ympärille luodut tapahtumat (esimerkiksi tanssi- ja musiikkitapahtumat) ja kaupalliset musiikkitapahtumat mutta myös paikallista kulttuuria esittelevät ja juhlistavat tapahtumat. (Bowdin et al. 2006: ) Nämä voidaan jakaa edelleen sisällöllisesti myös pienempiin ja spesifisempiin luokkiin. Esimerkiksi musiikkitapahtumat voidaan jakaa muun muassa klassisen musiikin, jazz- ja kansanmusiikkitapahtumiin. Urheilutapahtumiin puolestaan voidaan katsoa kuuluvan sekä pienet että suuret, paikalliset, kansalliset ja kansainväliset urheilukilpailut. Ne voivat olla tarkoitettu ainoastaan kilpailijoille tai katsojille tai molemmille. Urheilutapahtumiin katsotaan kuuluvan myös urheilufestivaalit, joissa kohderyhmänä ovat usein nuoret ja tapahtuman tarkoituksena urheilun tai jonkin urheilulajin juhlistaminen. (Bowdin et al. 2006: 18 23: Getz 2008: ) Bisnestapahtumia ovat nimensä mukaisesti liiketoimintaan ja työhön liittyvät tapahtumat, kuten konferenssit, näyttelyt, messut, kannustematkailu ja yritystapahtumat (Bowdin et al. 2006: 18 23). Koon mukaan tapahtumia on jaettu paikallisiin tapahtumiin (local events), päätapahtumiin (major events), merkkitapahtumiin (hallmark events) ja megatapahtumiin (mega-events). (Allen et al. 2002: 12.) Megatapahtumat ovat näistä suurimpia ja niille on tyypillistä, että ne pystyvät houkuttelemaan kansainvälisiä matkailijoita ja vaikuttamaan suuressa määrin talouteen, jopa valtiontasolla. Megatapahtumat näkyvät vahvasti globaalissa mediassa, mutta ne ovat usein kertaluontoisia tapahtumia tietyllä paikkakunnalla (esimerkiksi Olympialaiset). (Bowdin et al. 2001: ) 12

13 Merkkitapahtumat ovat megatapahtumia astetta pienempiä tapahtumia. Ne ovat houkuttelevuudeltaan, perinteeltään, imagoltaan ja julkisuudeltaan kuitenkin niin merkittäviä, että ne luovat tapahtumapaikkakunnille huomattavaa kilpailuetua. Nämä tapahtumat ovat usein paikkakunnilleen niin merkittäviä, että tapahtumapaikkakuntaa ei voi erottaa tapahtumasta, vaan niistä puhutaan toistensa synonyymeinä. Tällaisia tapahtumia ovat muun muassa Rion karnevaalit, New Orleansin Mardi Gras ja Münchenin Oktoberfest. (Getz 1997: 5-6; Bowdin et al. 2001: ) Päätapahtumat puolestaan synnyttävät huomattavaa paikallista mielenkiintoa ja houkuttelevat paljon paikallisia kävijöitä, mutta pystyvät kokoluokkansa ja mediahuomionsa puolesta houkuttelemaan myös matkailijoita ja vaikuttamaan positiivisesti paikallistalouteen. (Bowdin et al. 2001: 18; Van der Wagen 2001: 5.) Paikalliset tapahtumat ovat nimensä mukaan pääasiassa paikallisille asukkaille suunnattuja tapahtumia. Ne ovat pienimpiä kävijämääriltään, mediaprofiililtaan ja taloudellisilta vaikutuksiltaan (Allen et al. 2002: 12). Tällaisia vuosittaisia paikallistapahtumia on lähes jokaisessa kunnassa. Luokiteltaessa tapahtumia koon mukaan on luokituksessa huomioitu osittain myös tapahtumien matkailullinen aspekti mediahuomion ja kävijöiden profiilin avulla. Muutoin tapahtumia on luokiteltu matkailullisesta näkökulmasta ainoastaan muutamissa tapauksissa alueellisesti tai kansallisesti. Esimerkiksi Alankomaissa matkailunedistämiskeskus (the Board of Tourism) on jo 1990-luvulla luokitellut maan tapahtumat matkailullisen vetovoimansa mukaan viiteen luokkaan: paikallisiin tapahtumiin (local events), pieniin alueellisiin tapahtumiin (small regional events), alueellisiin tapahtumiin, joilla on aluetta laajempaa merkitystä (regional events with above regional importance), kansallisiin tapahtumiin, joilla on ainoastaan kansallista merkitystä (national events with only domestic importance) sekä merkkitapahtumiin, jotka ovat aidosti kansainvälisesti vetovoimaisia (major events with a truly international level of attraction) (Bos 1994 cit. Getz 2005: 153). Kanadan Ontariossa puolestaan konsultit (Economic Planning Group and Lord Cultural Services, 1992) suosittelivat alueelle kuusosaista luokitusta, joka perustui viiteen kriteeriin: kokoon ja laajuuteen, tuotteen ainutlaatuisuuteen, tarjottavan elämyksen laatuun, markkinoille luotuun imagoon ja tapahtuman maineeseen markkinoilla (Getz 2005: 153). 13

14 Yksi viimeisimmistä luokituksista, josta on julkisesti tietoa saatavilla, on tehty Nova Scotian alueella Kanadassa. Nova Scotiassa alueen tapahtumat on jaettu, ottamatta kantaa tapahtuman sisältöön, niiden matkailullisen merkittävyyden mukaan kolmeen ryhmään: tunnustapahtumiin (signature events), yhteisön elämys -tapahtumiin (community experiences) ja kotikaupungin ylpeys -tapahtumiin (hometown pride). Tunnustapahtumat ovat tapahtumia, jotka vetovoimallaan ja erityisyydellään onnistuvat aikaansaamaan kansallista ja kansainvälistä kiinnostusta. Seuraavan luokan tapahtumat (community experiences) puolestaan synnyttävät alueellista mielenkiintoa, ja tapahtuman kävijät tulevat näin ollen tapahtuman lähialueilta. Kotikaupungin ylpeydet omaavat paikallista vetovoimaa, ja niiden pääasiallinen tarkoitus on koota paikallisia yhteen. Matkailu ei ole näiden tapahtumien järjestämisen ensisijainen motiivi. (Praxis research & consulting Inc ) Kaikki yleiset luokitukset, joissa tapahtumia luokitellaan ainoastaan koon tai sisällön mukaan, ovat riittämättömiä kuvaamaan tietyn alueen tai maan tapahtumien luonnetta ja niiden matkailullista merkitystä jo pelkästään siitä syystä, että mittasuhteet vaihtelevat eri maiden välillä muun muassa väestömäärän erojen vuoksi. Getz (2005: 19) onkin todennut tapahtumien kentän olevan niin laaja, että kaikki luokitukset ovat väistämättömästi vaillinaisia. Hänen mielestään luokitukset, jotka perustuvat tapahtumien nykytilaan tai potentiaaliin, ovat ongelmallisia, sillä ne voivat ohjata toimialan kehittämistä väärään suuntaan etenkin, jos luokituksia käytetään poliittisiin tarkoituksiin tai taloudellisten avustusten myöntämisen perustana. Luokituksia ja kriteereitä olisikin Getzin mukaan (2005: 153) hyödyllisempää käyttää tapahtumien omaan diagnosointiin ja kehittämiseen. Hän myöntää myös, että markkinoinnin suuntaamisen kannalta luokitukset ovat hyödyllisiä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on asemoida suomalaiset kulttuuritapahtumat kansallisesti niin, että saadaan selville niiden matkailullisen merkittävyyden mittakaava. Tutkimuksen tavoitteena on luoda kriteerit ja indikaattorit, joiden avulla suomalaiset kulttuuritapahtumat asemoidaan ryhmiin alueellisuutensa, matkailullisen merkittävyytensä ja kansainvälisen potentiaalinsa mukaan. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole pyrkiä arvottamaan tapahtumia mihinkään järjestykseen, sillä jokaisella tapahtumalla on oma paikkansa ja roolinsa suomalaisten kulttuuritapahtumien kentällä. Pieni alueellinen tapahtuma voi olla aivan yhtä merkittävä alueellisesti kuin suurempi tapahtuma on kansallisesti, sillä kulttuuritapahtumilla on myös muuta kuin taloudellista arvoa. Tutkimus ei myöskään ota kantaa tapahtumien 14

15 kulttuuriseen merkitykseen. Tutkimuksen tietoa tapahtumat voivat hyödyntää omassa kehittämistyössään ja markkinointinsa suuntaamisen tukena. Tietoa tarvitaan myös kansallisten jatkokehittämistoimenpiteiden ja ulkomaanmarkkinoinnin tueksi. 2.3 Tapahtumamatkailusta Tapahtumamatkailussa, kuten muussakin matkailussa, on pohjimmiltaan kyse ihmisten liikkumisesta kotipaikkakunnan ja matkakohteen välillä (esim. Bohlin 2000: 13). Matkailututkimuksessa puhutaankin termeistä työntövoima- ja vetovoimatekijät; kotipaikkakunnalla on jotakin, mikä saa matkailijan liikkeelle (esimerkiksi halu päästä irti arjesta, kodista ja työstä) ja kohdepaikkakunnalla vastaavasti on jotakin, mikä vetää matkailijaa puoleensa (esimerkiksi nähtävyydet). Tapahtumamatkailun kohdalla kohdepaikkakunnalla oleva tapahtuma toimii matkailun vetovoimatekijänä. Tapahtuma voi olla matkailijoille pääsyy tulla jollekin paikkakunnalle, mutta se voi olla myös toissijainen syy tai olla vain matkan oheisohjelmaa, jolloin tapahtumaan osallistutaan muuten vain paikkakunnalla ollessa. (Esim. Bohlin 2000: 13.) Tapahtumamatkailun voidaan katsoa olevan paitsi osa kulttuurimatkailua myös yksi harrastematkailun (special interest tourism) muoto. Kulttuurimatkailijoiksi voidaan luokitella matkailijat, joille kulttuuri on ensisijainen matkustuksen motiivi, ja matkailijat, joille kulttuuri on toissijainen tai täysin satunnainen motiivi matkustamiselle. Kulttuurimatkailussa matkailijoiden elämykset syntyvät kulttuuriresurssien, taiteen, kulttuuriperinnön, historian, etnisen perinteen, kulttuurituotannon ja kulttuurin ilmaisumuotojen kautta. (Esim. Zeppel & Hall 1991, cit. Craik 2001: 118.) Harrastematkailijoilla (special interest tourist) puolestaan tarkoitetaan ihmisiä, jotka matkustavat kohteeseen jonkin erityiskiinnostuksen vuoksi (Read 1980: 195 cit. Hall & Weiler 1992: 5). Erilaiset harrastematkailun ja kulttuurimatkailun muodot ovat olleet vahvassa nousussa yksilöllisyyden korostumisen ja muuttuneiden kulutustottumusten myötä (esim. Hughes 2000; Craik 2001). Ihmiset haluavat toteuttaa itseään ja oppia uutta myös lomallaan, pelkkä rantalomailu ei enää kaikille riitä (esim. Poon 1993). Erityiskiinnostuksen kohde tapahtumamatkailussa voi olla esimerkiksi jokin tietty musiikkilaji, kulttuurin muoto tai vaikkapa urheilulaji. 15

16 Tyypillinen tapahtumamatkailija, etenkin kulttuuritapahtumien yhteydessä, on tutkimusten mukaan usein korkeasti koulutettu ja hyvin toimeentuleva henkilö, joka viipyy tapahtumapaikkakunnalla usein muita matkailijoita pidempään (esim. Tighe 1986; Zeppel & Hall 1992: 61 62; Krausse 1998: ; Cantell 1998: 15 17, 2003: 15 19; Mikkonen et al. 2008: 54 57). Nämä seikat tekevät tapahtumamatkailijoista kiinnostavan ja houkuttelevan matkailijaryhmän tapahtumapaikkakunnille. Tapahtumamatkailua voidaan määritellä paitsi ihmisten liikkumisen ja mielenkiinnonkohteiden kautta myös aluekehityksen näkökulmasta. Tällöin tapahtumamatkailu nähdään systemaattisena osana aluekehitystyötä, jossa keskitytään rakentamaan tapahtumista alueellisia vetovoima- ja imagotekijöitä (Getz 1997: 16). Tapahtumat ovat ajallisesti lyhyitä ja usein väliaikaisia attraktioita, mutta siitä huolimatta ne voivat houkutella alueelle suuriakin matkailijamääriä (esim. Getz 1997: 52; Mossberg 2000: 2-3). Getzin (2005: 12 15) mukaan tapahtumilla on talouden ja matkailun näkökulmasta viisi roolia. Vaikka suurin osa tapahtumista onkin riippuvaisia paikallisista kävijöistä, voivat tapahtumat toimia alueen vetovoimatekijöinä ja nähtävyyksinä, jotka houkuttelevat matkailijoita tai saavat matkailijat viipymään pidempään paikkakunnalla. Tapahtumia voidaan hyödyntää myös paikkakunnan elävöittäjinä. Elävöittämisen sekä toistuvan tapahtuman ja muuttuvan ohjelmiston avulla voidaan matkailijat saada palaamaan paikkakunnille tai saada houkuteltua paikkakunnille ihmisiä, jotka eivät ehkä muuten tulisi sinne. Tapahtumat myös luovat ja muokkaavat paikkakuntien imagoja. Tapahtumat voivat saada aikaan positiivista huomiota paikkakunnilleen median välityksellä kansallisesti ja jopa kansainvälisesti. Tapahtumia voidaankin hyödyntää paikkakuntien markkinoinnissa. Edellä mainittujen roolien lisäksi tapahtumat voivat toimia myös kehityksen katalyyttinä. Tapahtumat voivat aikaansaada ja jopa vauhdittaa paikkakunnan infrastruktuurin kehittymistä ja paikkakunnalle kohdistuvia investointeja. Tyypillisimmin tällaisia vaikutuksia saavat aikaan megatapahtumat, kuten olympialaiset, mutta myös pienemmässä mittakaavassa paikkakunnan kehittyminen on mahdollista. (Getz 2005: ) Esimerkiksi Kuhmossa Kuhmon Kamarimusiikki -festivaali edesauttoi Kuhmo-talon rakentamista paikkakunnalle (kts. esim. Kainulainen 2005). 16

17 Useiden positiivisten vaikutustensa ansiosta tapahtumat ja tapahtumamatkailu on alettu nähdä hyvänä aluekehityksen välineenä myös pienillä paikkakunnilla ja periferioissa. Olemassa oleviin kulttuuritapahtumiin ja tapahtumamatkailuun panostaminen on paikkakuntien kehittämisen näkökulmasta houkuttelevaa, sillä jopa pienillä tapahtumilla on mahdollisuus kehittyä suuriksi matkailuattraktioiksi, jos tapahtumapaikkakunta pystyy hetkellisesti huolehtimaan suurista matkailijamääristä (Bailey 1998, cit. Smith & Forest 2006: 138). Tapahtumat eivät myöskään välttämättä vaadi pitkän aikavälin investointeja tai uusien rakenteiden muodostamista. Tapahtumien avulla voidaan näin ollen saada matkailijoita myös sellaisille paikkakunnille, joilla on muuten vähän nähtävyyksiä. (Law 1993, cit. Smith & Forest 2006: 138.) Tapahtumat voivat parhaimmillaan saada aikaan positiivisen syklin tapahtumapaikkakunnalle; tapahtuma houkuttelee matkailijoita, mikä luo kaupungille tai kunnalle hyvää imagoa, joka puolestaan houkuttelee alueelle lisää matkailijoita ja tuo paikkakunnalle tuloja ja edistää investointeja. Tämä hyödyttää lopulta myös paikallisia asukkaita. Tapahtuma voidaankin järjestää ainoastaan siitä syystä, että paikkakunnalle saataisiin matkailijoita ja tuloja. (Mossberg 2000: 1-2.) 3 KULTTUURITAPAHTUMIEN MATKAILULLISESTA MERKITTÄVYYDESTÄ JA KANSAINVÄLISESTÄ POTENTIAALISTA Huolimatta tapahtumien tunnustetuista positiivisista vaikutuksista on niiden matkailullista merkittävyyttä tai kansainvälisyyttä tutkittu hyvin vähän niin Suomessa kuin maailmallakin. Tapahtumien kotimaisia kävijöitä ja kävijäprofiileja on tutkittu jonkin verran Suomessa. Yksi laajimmista suomalaisia kulttuuritapahtumia koskevista systemaattisista tutkimuksista on toteutettu Itä-Suomessa. Joensuun yliopistossa tutkittiin vuonna 2007 kahdentoista erisisältöisen ja -kokoisen itäsuomalaisen tapahtuman vaikuttavuutta ja kävijäprofiileja. Tutkimuksessa keskityttiin tapahtumien kotimaisiin kävijöihin, sillä kansainvälisten kävijöiden osuus oli suuressa osassa tapahtumia hyvin pieni. (Mikkonen et al ) Tutkimusten mukaan kulttuuritapahtumien taloudellinen vaikuttavuus ja matkailullinen merkittävyys vaihtelevat suuresti tapahtumakohtaisesti tapahtuman kävijämäärien ja ulkopaikkakuntalaisten osuuden mukaan. Kävijämääriltään suurilla tapahtumilla on tutkimuksen mukaan usein suurempi taloudellinen vaikutus ja ne myös houkuttelevat usein kävijöitä 17

18 laajemmalta alueelta. Kuitenkin myös pienemmät ja pienempien paikkakuntien tapahtumat pystyvät houkuttelemaan kävijöitä omaa lähialuettaan kauempaa. Esimerkiksi Kangasniemen Musiikkiviikkojen ja Joroisten musiikkipäivien kävijöistä yli 75 prosenttia tuli tapahtumaan tapahtumapaikkakunnan ulkopuolelta, mutta koska tapahtumien kokonaiskävijämäärät ovat pienet ja pieneltä paikkakunnalta puuttuu matkailijoiden tarvitsema infrastruktuuri, jäävät tapahtumien matkailulliset kokonaisvaikutukset suuria tapahtumia pienemmiksi. Tästä huolimatta pienemmätkin vaikutukset voivat olla pienelle paikkakunnalle tärkeitä, pienikin tapahtuma voi olla omalle paikkakunnalleen hyvin merkittävä. (Mikkonen et al ) Suomalaisiin tapahtumiin osallistuvien kansainvälisten kävijöiden ja heidän osallistumismotiiviesa tutkimukselle olisi tilaa. Tutkittua tietoa löytyy varsin vähän. Eronen ja Ruoppila (2008) tutkivat ulkomaalaisten matkailijoiden vierailua, näkemyksiä ja kokemuksia suomalaisissa kulttuurikohteissa kesällä Kulttuurikohteita oli tutkimuksessa mukana kaikkiaan 15, joista kulttuuritapahtumia oli neljä: Pori Jazz, Helsingin Juhlaviikot, Kotkan meripäivät ja Tammerfest. Tutkijoiden mukaan tapahtumista oli hankalaa löytää tutkimusajankohtana (yksi päivä per tapahtuma) kansainvälisiä kävijöitä. Tästä huolimatta tutkijat onnistuivat haastattelemaan kaikkiaan 113 kansainvälistä tapahtumakävijää. Tutkimuksen mukaan matkailijoiden kokemukset suomalaisista kulttuurikohteista ovat pääosin myönteisiä. Kansainvälisten matkailijoiden kulttuurimatkailu Suomessa suuntautuu lähinnä Helsinkiin, jossa myös ensikertalaiset Suomen kävijät käyvät kulttuurikohteissa. Sen sijaan Helsingin ulkopuolisissa kulttuurikohteissa ja varsinkin tapahtumissa käyvät pääasiassa sellaiset kansainväliset matkailijat, jotka ovat käyneet Suomessa aiemmin ja joilla on usein myös paikallinen kontakti. Eräs tutkimuksen tuloksista olikin, että tapahtumat ovat vielä perinteisiä kulttuurikohteita tuntemattomampia kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa. Kansainväliset tapahtumakävijät eivät hakeudu tapahtumiin määrätietoisesti vaan saattavat osallistua niihin paikan päällä. Ne muutamat, jotka olivat tulleet Suomeen osallistuakseen tapahtumaan, olivat tulleet tapahtumaan useimmiten jonkin tietyn esiintyjän vuoksi ja saaneet tiedon tapahtumasta tämän esiintyjän omasta keikkakalenterista. (Eronen & Ruoppila 2008.) Jos tapahtumat ovat kansainvälisille kävijöille ainoastaan lisäarvotuote Suomen vierailulla, eikä niihin näin ollen hakeuduta määrätietoisesti, asettaa se haasteita tapahtumamatkailun kehittämiselle ja tapahtumien markkinoinnille jatkossa. Laajempi, useammissa tapahtumissa 18

19 toteutettava, kansainvälisten kävijöiden tapahtumakäyntejä selvittävä tutkimus toisi lisää vastauksia kansainvälisten tapahtumakävijöiden motiiveihin ja tapahtumien markkinointilinjauksiin. Vaikka kansainvälisiä tapahtumakävijöitä ei varsinaisesti ole tutkittu laajemmin, tutkitaan kansainvälisten matkailijoiden syitä tulla Suomeen vuosittain rajahaastattelututkimuksella. Vuoden 2004 rajahaastattelututkimuksen mukaan suomalaiseen kulttuuriin ja elämäntapaan tutustuminen oli kansainvälisistä matkustajista viidelle prosentille syy tulla Suomeen ja kulttuuritapahtumat ainoastaan yhdelle prosentille. Vuoden 2007 rajahaastattelututkimuksen mukaan puolestaan 21 prosenttia kansainvälisistä lomamatkustajista ilmoitti suomalaisen kulttuurin voimavarojen ja elämäntavan olleen pääasiallinen vetovoimatekijä valita Suomi matkakohteeksi. Tapahtumat olivat vuonna 2007 jo kahdeksalle prosentille syy tulla Suomeen. Vastaavasti Taloustutkimus Oy:n suomalaisten kotimaan kaupunkimatkailua selvittäneen tutkimuksen mukaan yhdeksällä prosentille kotimaanmatkailijoista tärkein syy matkakohteen valintaan on tapahtumat (Itä-Savo 2009). Vaikuttaisikin siltä, että mielenkiinto kulttuurimatkailua ja -tapahtumia kohtaan on kasvamassa, vaikka vuosien 2004 ja 2007 rajahaastattelututkimusten tulokset eivät olekaan täysin verrannolliset erilaisen kysymystenasettelun ja vastausvaihtoehtojen vuoksi. Tapahtumamatkailun kehittämiseen näyttäisi siis olevan potentiaalia kasvaneen kiinnostuksen myötä. Myös alueelliset matkailuorganisaatiot näkevät kulttuuritapahtumat voimavarana, osan jopa kansainvälisesti (Vanhamäki 2008). Kansainvälinen merkittävyys on kuitenkin tässä tapauksessa organisaatioiden itse arvioima, eikä perustu tutkittuun tietoon. Tutkimustiedon vajavaisuus ja puute on ongelma myös kansainvälisesti; tapahtumien kansainvälisyydestä ja kansainvälisistä kävijöistä ei ole tietoa myöskään kansainvälisesti. Kay (2004) nostaa artikkelissaan esiin tarpeen poikkikulttuurista tapahtumatutkimusta kohtaan. Tarvetta tutkimukselle olisi hänen mukaansa ennen kaikkea seuraavilla osa-alueilla: kansainvälisten kävijöiden osallistuminen kulttuuritapahtumiin, kansainvälisten matkailijoiden motiivit osallistua tapahtumiin ja päätöksentekoprosessiin vaikuttavat tekijät. Lisäksi tarvitaan poikkikulttuurista tutkimusta tapahtumamatkailusta ja tapahtumamatkailun markkinoista, ulkomaalaisten ei-kävijöiden tutkimusta ja kansainvälisten kävijöiden ja eikävijöiden segmentointitutkimusta. Tutkimuksella tulisi myös selvittää kulttuuri- 19

20 tapahtumakentän kansainvälisille matkailijoille oleva tarjonta ja mitkä piirteet houkuttelevat kansainvälisiä matkailumarkkinoita ja kuinka tämän tarjonnan saavutettavuutta voitaisiin parantaa. (Kay 2004.) Hyvin useat Kayn mainitsemat tutkimustarpeet pätevät myös suomalaiseen kulttuuritapahtumien kenttään ja tapahtumamatkailun kehittämiseen. Tapahtumamatkailun potentiaalin hyödyntämiseksi tarvitaankin jatkossa lisää tutkimustietoa, tietoa paitsi nykyisistä ja potentiaalisista tapahtumamatkailijoista myös suomalaisten kulttuuritapahtumien nykyisistä ja potentiaalisista markkinoista. Tämä tutkimus pyrkii omalta osaltaan valottamaan lisää suomalaisten kulttuuritapahtumien matkailullista merkittävyyttä, kansainvälisyyttä ja kansainvälistä potentiaalia jatkotutkimusten ja kehittämistoimenpiteiden tueksi. 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella sekä analysoimalla tapahtumien verkkosivuja ja näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin Finland Festivals ry:n 78 jäsentapahtumaa, joita täydennettiin kuudella Suomen mittakaavassa sisällöltään tai kooltaan merkittävällä kulttuuritapahtumalla. Kohderyhmä rajautui Finland Festivals ry:n tapahtumiin, koska kyseinen ryhmä kuvaa kattavasti suomalaista kulttuuritapahtumakenttää ja tapahtumajärjestäjät ovat kattojärjestön kautta helposti saavutettavissa. Kyselytutkimuksen ja Internet-sivujen analysoinnin pohjaksi työryhmä määritti alustavat kriteerit tapahtumien alueellisuuden, matkailullisen merkittävyyden ja kansainvälisen potentiaalin selvittämiseksi. Tärkeimmiksi kriteereiksi kaikkien tutkimuskysymysten osalta nousi tapahtuman kävijäprofiili ja ulkopaikkakuntalaiset kävijät (sekä suomalaiset että ulkomaalaiset). Työryhmä määritti tutkimuksen tavoitteeksi suomalaisen tapahtumamatkailun ja tapahtumien kansainvälistymisen edistämisen, jolloin tutkimuksen keskiöön nousi automaattisesti kävijät. Myös kansainvälisyys ja kansainvälistyminen ymmärretään tässä tutkimuksessa kävijöiden kautta. Toinen tapa määrittää tapahtumien kansainvälisyyttä on tarkastella tapahtuman esiintyjien lähtöalueita, mutta työryhmän mukaan aidosti kansainvälisenä tapahtumana pidetään tässä tapauksessa sellaista tapahtumaa, joka houkuttelee kävijöitä myös Suomen ulkopuolelta. 20

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, 17.5.2011 Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kv markkinoille: MEK 2008 Kulttuurimatkailun visio Suomalainen

Lisätiedot

SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa

SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa 1 8.9.2010 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa 8.9.2010 Kaupunkisuunnittelun seminaari Samu Forsblom 8.9.2010 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Taustaa Matkailijat ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita paikallisista kulttuureista,

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2016, 18.4. Ahlmanin ammattija aikuisopisto Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Leena Koski Opetusneuvos Leena Koski

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Tutkimuksesta Tiivistelmä Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa Osallistumisen motiivit...

Tutkimuksesta Tiivistelmä Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa Osallistumisen motiivit... SISÄLLYS Tutkimuksesta... 2 Tiivistelmä... 3 Kotkassa vierailu motiivit... 7 Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa... 8 Osallistumisen motiivit... 9 Tiedonsaanti... 10 Ohjelma... 11 Palvelut ja

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa yökalu Asiakaslähtöinen lähestymistapa Palveluyrityksen liiketoiminnassa on tarkoituksena tyydyttää asiakkaan toiveita ja vastata asiakkaiden odotuksiin, näin muodostuu palvelun asiakaskeskeisyys entistä

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 007 SKAL:n osio Taloustutkimus Oy Kesäkuu 007 Kari-Pekka Töyrylä 19.0.007 Katja Louhema Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi?

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? DSpace-käyttäjäryhmän tilastoseminaari Kansalliskirjaston auditoria, 3.11.2009 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Miksi verkkopalveluiden

Lisätiedot

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto 9.11.2016 Ville Kujanpää Tavoite Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkoston tavoitteena on tukea sosiaalisen arvioinnin menetelmän käyttöönottoa setlementtien

Lisätiedot

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä 2010-2011 Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu 14.5.2011 Tavoitteet Paikkatietojen hyödyntäminen Suomessa 2010 kysely Kehittää indikaattorit,

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET 2017-2018 Taide- ja kulttuuriavustukset Kehittämisavustukset Taide- ja kulttuuripalkinnot Helsingin kulttuuripalkinto Helsingin

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti Suomalaisen Työn Liiton toimeksiannosta kyselytutkimukset työikäisten

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Festudy: yritys synteesiksi

Festudy: yritys synteesiksi 2 Festudy: yritys synteesiksi Ensimmäinen laaja vertaileva tutkimus festivaalialalta Mukana 390 musiikkifestivaalia Suomi, Ruotsi, Norja, Ranska, Flanders, Vallonia, Espanja, Irlanti, Sveitsi, Quebec Yksittäisiä

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus

Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus Kati Mälkki Asiantuntija, Suomen Olympiakomitea Oulu, tiistai 22.3.2016 Tapahtumayksikkö Valo & Suomen Olympiakomitea SPORT FINLAND KAUPUNGIT LAJILIITOT

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä.

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella pyrittiin selvittämään miten n maakunnan asukkaat suhtautuvat Euroopan Unionin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178

Lisätiedot

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa T A P I O K I N N U N E N S T R A F I C A O Y 2 4. 5. 2 0 1 6 Työn tavoitteet Vastata kysymyksiin Millaisia kestävään liikkumiseen liittyviä tai

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita

Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita Lippupisteen seminaari Korjaamo, Helsinki 27.5.2008 Timo Cantell Sibelius-Akatemia timo.cantell@siba.fi Suomalaisten konserteissa

Lisätiedot

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Laura Huhtinen-Hildén, FT, MuM 6/2/15 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Kulttuurinen vanhustyö on näkökulma,

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi

Lisätiedot

VETOVOIMAISIMMAT KOTIMAAN MATKAKOHTEET 2016

VETOVOIMAISIMMAT KOTIMAAN MATKAKOHTEET 2016 VETOVOIMAISIMMAT KOTIMAAN MATKAKOHTEET 2016 KOTIMAASSA MATKUSTANEET 75 % teki lomamatkan kotimaassa viime kesänä Oletko käynyt aikaisemmin samassa kohteessa? 30-50 vuotiaista 80 % teki lomamatkan kotimaassa

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden asioinnin esteettömyysluokitus ja opas esteettömyystiedon keruuseen asiakaspalveluyksiköissä

Sosiaali- ja terveyspalveluiden asioinnin esteettömyysluokitus ja opas esteettömyystiedon keruuseen asiakaspalveluyksiköissä Sosiaali- ja terveyspalveluiden asioinnin esteettömyysluokitus ja opas esteettömyystiedon keruuseen asiakaspalveluyksiköissä Niina Kilpelä, arkkitehti Kynnys ry Esteettömyysluokitustyö Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA

KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA Kärjet liikkeelle aluekehittämisen ajankohtaispäivät KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA Nikke Isomöttönen, intendentti Mikkelin kaupunginorkesteri 23.11.2015 KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

instituutti kulttuurimatkailu

instituutti kulttuurimatkailu Pohjoisen kulttuuri-instituutti instituutti kulttuurimatkailu Veli-Pekka Räty projektipäällikkö Lapin matkailuparlamentti, Suomu 30.9.2010 Eväitä kulttuurimatkailun kehittämiseen Pohjoisen kulttuuri-instituutti

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014 PATINEN Kärkihanke Viestintä: 2014 Viestinnällä pyritään lisäämään paikkatiedon merkityksen ja hyödyntämisen mahdollisuuksien tiedostamista laajasti tietoyhteiskunnassa. Aiemmin kansallista paikkatietoinfrastruktuuria

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot