Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ILMOITTAJA. Liikennevirasto / Väylänpitotoimiala Juhan Tyrväinen PL Helsinki ASIAMIES

Transkriptio

1 PÄÄTÖS POKELY/71/07.00 /2014 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ILMOITTAJA ASIAMIES Liikennevirasto / Väylänpitotoimiala Juhan Tyrväinen PL Helsinki Golder Associates Oy, Marko Nykänen Apilakatu 13 B Turku KIINTEISTÖ, SEN SIJAINTI JA KÄYTTÖTARKOITUS Puhdistettavat kohteet sijaitsevat Joensuun kaupungissa kiinteistöillä, joiden rekisterinumerot ovat , ja Kohteiden lähin katuosoite on Kontionkatu. Kiinteistöt ovat kaavoitettu rautatiealueeksi. Pilaantuneen maaperän puhdistusilmoitus koskee perusparannettavien vaihteiden V027/V028 ja V074 alueita. Em. vaihteilla tehdään perusparannustöitä vuoden 2014 aikana. Töiden yhteydessä vaihteiden V027/V028 ja V074 päällysrakenne uusitaan. KIINTEISTÖN OMISTAJA Suomen Valtio / Liikennevirasto PL Helsinki TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on pääsääntöisesti oltava ympäristölupa. Säännöksen mukaan luvan sijasta riittää ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Kauppakatu 40 B Joensuu PL Joensuu

2 2/10 maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, jos puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja jos toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT Selvitys pilaantumista aiheuttaneista tapahtumista Ilmoituksessa kerrotaan, että toimenpidealueilla ei ole sattunut merkittäviä haittaainevuotoja tai muita kemikaalien käsittelyyn tai varastointiin liittyviä vahinkoja, vaan maaperä on likaantunut kohteessa harjoitetun toiminnan seurauksena pitkällä aikavälillä. Maaperässä ja pohjavedessä olevat haitta-aineet, ominaisuudet, pitoisuudet ja määrät. Pilaantuneen maan määrä. Pilaantuneen alueen pinta-ala. Ilmoituksessa kerrotaan, että kohteen alueella tehtyjen ympäristöteknisen tutkimuksen tulosten perusteella vaihteiden V074 ja V027/V028 maaperän pintaosassa todettiin VNa214/2007 mukaisten alempien ohjearvojen ylittäviä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Suurimmat pitoisuudet todettiin vaihteen V027/V028 maaperän pintakerroksissa (0,0-0,6 m: max fluoranteeni 8,5 mg/kg). Pintakerroksen (0-0,6 m) alapuolisessa maaperässä ei todettu alempia ohjearvoja ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Tutkimustulosten perusteella tehdyn maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen perusarvioinnin mukaan alueen maaperä ei ole pilaantunutta, eikä alueella ole maaperän puhdistustarvetta. Tulevien rakennustöiden yhteydessä joudutaan kuitenkin käsittelemään maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNA214/2007 mukaisen alemman ohjearvon. Toimenpidealueilla arvioidaan olevan haitta-ainepitoisuudeltaan alemmat ohjearvot ylittävää maa-ainesta noin m 3 ktr. Pilaantuneen alueen maaperätiedot Ilmoituksessa kerrotaan, että maaperätiedot perustuvat alueella tehdyistä maaperätutkimuksista kerättyihin tietoihin. Vaihteiden alueilla tukikerrokset ovat karkeaa sepeliä, soraa ja täyttöhiekkaa. Pinta- ja pohjavesitiedot Ilmoituksessa kerrotaan, että kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Utranharju ) sijaitsee kohteelta noin 5 km koilliseen. Täyttömaakerroksessa ei tutkimuksen yhteydessä, tutkituilla syvyyksillä todettu orsi- /pohjavettä.

3 3/10 ALUEIDEN PUHDISTAMISTA KOSKEVAT ASIAT Selvitys puhdistustavoitteesta Maaperän kunnostuksen tavoitepitoisuudeksi ilmoituksessa esitetään Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaista ylempää ohjearvoa fluoranteenille, joka on 15 mg/kg. Muiden mahdollisesti kaivun aikana todettavien haitta-aineiden osalta sovelletaan myös ylempiä ohjearvoja. Kaivutöitä suoritetaan vain kunnossapitotöiden edellyttämässä laajuudessa. Kaivantoja ei laajenneta toiminnassa olevien, säästettävien raiteiden, muiden rakenteiden tai rakennusten alueille. Mikäli em. syistä kaivantoon jää haitta-ainepitoisia maamassoja, asia dokumentoidaan ja raportoidaan. Jatkotoimenpiteiden tarve ja kiireellisyys arvioidaan tapauskohtaisesti.. Selvitys käytettävästä puhdistusmenetelmästä ja jätteiden käsittelystä Ilmoituksen kerrotaan, että massanvaihto suoritetaan kunnossapitotöiden yhteydessä ja niiden edellyttämässä laajuudessa vaarantamatta alueella olevia muita raiteita tai rakenteita. Kaivutöiden yhteydessä todettavat, haitta-ainepitoisuuksiltaan VNa 214/2007 ylemmät ohjearvopitoisuudet ylittävät maat poistetaan ja toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Poistettavat massat korvataan puhtaalla raidesepelillä. Puhdistustyön yhteydessä kiinteistöltä poistettava maa-aines luokitellaan seuraavasti: 1) Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta. 2) Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävä ja alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. 3) Haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi. 4) Maa-ainesjätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi perustuu jäteasetukseen (179/2012). Töiden yhteydessä mahdollisesti todettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät Vna 214/2007 ylemmät ohjearvot poistetaan ja toimitetaan pitoisuuksien perusteella asianmukaiset luvat omaavaan käsittelylaitokseen tai jäteasemalle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely.

4 4/10 Maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat alle VNa 214/2007 ylempien ohjearvojen, voidaan tarvittaessa hyödyntää ratapihan alueella esim. kaivantojen täyttöihin, pengerlevitteisiin tai huoltoteiden rakenteisiin. Mahdolliset maa-aineksen hyötykäyttöpaikat varmistetaan ja esitetään töiden aloitusilmoituksen yhteydessä. Mikäli maa-aineksen hyötykäytölle ei ole tarvetta, toimitetaan maa-aines haitta-ainepitoisuuksien perusteella luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Selvitys puhdistustavoitteen toteamisesta ja laadunvalvonnasta Ilmoituksessa kerrotaan, että puhdistustyön laajuus määritetään kaivantojen seinämistä ja pohjalta otettavista maanäytteistä tehtävien kenttätestien tulosten perusteella. Pilaantuneen maaperän kaivua ei kuitenkaan jatketa vaihteiden uusimistyön edellyttämän kaivun ulkopuolelle. Kaivua voivat rajoittaa myös säilytettävät rakenteet tai raiteet. Kaivantoja ei laajenneta toiminnassa olevien, säästettävien raiteiden tai rakenteiden alueille tai alueille, joilla kunnossapitotöiden vuoksi ei ole suunniteltu kaivamista. Mikäli em. syistä kaivantoon jää haitta-ainepitoisia maamassoja, asia dokumentoidaan ja raportoidaan sekä jatkotoimenpiteiden kiireellisyys arvioidaan tapauskohtaisesti. Tarvittaessa kenttätesteillä määritetään maanäytteistä raskasmetallit XRF-Innov kenttäanalysaattorilla sekä kokonaishiilivetypitoisuus (Petroflag-testi). Poistettavista massoista otetaan yksi kokoomanäyte noin 100 m 3 itd:n poistettavaa maa-ainesta kohti. Tutkimuksen yhteydessä saatuja tuloksia voidaan käyttää massojen ohjaamiseen. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan kaivannon pohjasta siten, että yksi kokoomanäyte edustaa noin 200 m 2 :n suuruista aluetta. Kenttätestien tulosten varmistamiseksi riittävä määrä (30 % tai vähintään 2 kpl/kaivanto) jäännöspitoisuusnäytteistä tutkitaan myös laboratoriossa. Laboratorioon toimitettavista näytteistä analysoidaan PAHyhdisteet. Mikäli töiden yhteydessä toimenpidealueilla todetaan merkkejä muista haitta-aineista (esim. raskasmetallit tai öljyhiilivedyt) tehdään laboratorioanalyysejä myös näiden yhdisteiden osalta. Laboratorioanalyyseillä varmistetaan alueelle jäävän maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet. Selvitys puhdistamisen ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä Ilmoituksen kerrotaan, että perusparannustyön yhteydessä noudatetaan Liikenneviraston turvallisuusohjeita (Radanpidon turvallisuusohjeet, Liikenneviraston ohjeita 1/2012). Luvaton liikkuminen rata-alueella on yleisesti kielletty. Ulkopuolisten pääsy toimenpidealueelle estetään. Työhön osallistuvilla työntekijöillä on käytössä edellytetyt henkilösuojaimet, ainakin turvakengät, heijastinliivi, kypärä. Lisäsuojaimien käytöstä päät-

5 5/10 tää kenttämittausten perusteella ympäristötekninen asiantuntija ja työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö. Kohteesta poistettavat pilaantuneet massat pyritään kuljettamaan välittömästi käsittelypaikkaan. Mikäli massoja joudutaan esim. kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kohteessa esim. viikonlopun yli, voimakkaasti pilaantuneet massat varaudutaan peittämään hajuhaitan ja haitta-aineiden leviämisen estämiseksi. Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus jne.) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Pilaantuneiden maiden kaivun ja lastauksen aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Pilaantuneet massat kuljetaan kuorma-autoilla käsittelypaikkoihin. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi. Puhdistuksen aikataulu Ilmoituksen mukaiset työt on suunniteltu toteutettavaksi kesän 2014 aikana. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen vireille tulo Ilmoitus vastaanotettiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Tiedottaminen, lausunnot Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue ei ole tiedottanut eikä pyytänyt kirjallisia lausuntoja ilmoituksesta. ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitettujen alueiden puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti täydennettynä seuraavilla määräyksillä: 1. Ilmoituksessa mainitulta alueilta on poistettava maa-aines, jonka öljyhiilivetypitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) tarkoitetun ylemmän ohjearvopitoisuuden 1000 mg/kg keskitisleiden (C 10 -C 21 ), 2000 mg/kg raskaiden öljyjakeiden (C 21 -C 40 ) ja 15 mg/kg fluoranteenin osalta. Alueilta on poistettava myös maa-aines, jonka muiden PAH-yhdisteiden, metallien ja muiden haitallisten aineiden pitoisuus ylittää asetuksen ylemmän ohjearvopitoisuuden. Mikäli pilaantuneen maaperän puhdistuksessa ei kaivuteknisistä tai muista rajoittavista syistä päästä tässä päätöksessä edellytettyyn puhdistamistasoon, on tältä

6 osin maaperän pilaantuneisuuden aiheuttamat riskit ympäristölle ja terveydelle arvioitava. 6/10 2. Maa-ainekset, joiden pitoisuus alittaa yllä esitetyt arvot, voidaan jättää paikalleen tai käyttää täyttöinä alueelle tuotavan puhtaan maa-aineksen lisäksi. Maaainekset tulee sijoittaa siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle ja terveydelle. Määräyksessä 1 esitettyjen pitoisuusarvojen ylittävien, määräyksen mukaan arvioitujen pilaantuneiden maa-aineksien tiedot paikkatietoineen tulee dokumentoida. 3. Kaivun ja lastauksen aikana on huolehdittava siitä, etteivät eri jätejakeet sekoitu tarpeettomasti keskenään. Mikäli kunnostettavalta alueelta löytyy vaarallista jätettä, on jäte pakattava ja merkittävä ja siitä on annettava tarpeelliset tiedot jätehuollon kaikissa vaiheissa. 4. Määräyksen 1 tarkoittamat puhdistustasot on varmennettava riittävillä kenttä- ja laboratorionäytteillä, joiden ottaminen ja analysointi on tehtävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän valvojan kontrolloimana. Laboratorionäytteiden analysointi tulee tapahtua akkreditoidussa laboratoriossa. 5. Mikäli kunnostuksen yhteydessä kaivantoihin kertyy vettä, jossa voi olla haitallisia aineita, tulee asiasta ilmoittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Mahdollisesta pohjaveden puhdistustarpeesta sovitaan erikseen valvontaviranomaisen kanssa. 6. Määräyksen kohdassa 1 tarkoitettu pilaantunut maa-aines tai muu jäte ja alueelta mahdollisesti poistettava pilaantunut vesi on toimitettava sellaiseen käsittely- tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tällaista toimintaa varten. Mikäli pohjaveden puhdistustarvetta ilmenee, tulee pohjaveden käsittelystä paikanpäällä sopia erikseen valvontaviranomaisen kanssa. 7. Jos alueelle välivarastoidaan ylös kaivettuja pilaantuneita maa-aineksia tai jätteitä tulee toimenpiteen yhteydessä huolehtia riittävästä maaperän suojauksesta. Varastokasat on suojattava tuulelta ja sateelta ainesten kulkeutumisen estämiseksi. Pilaantuneen maa-aineksen esikäsittelyssä, välivarastoinnissa, lastauksessa kuljetuskalustoon ja kuljetuksessa on huolehdittava ympäristö- ja terveyshaittojen tehokkaasta ehkäisystä. 8. Alueelta siirrettävien pilaantuneiden maa-ainesten, jätteiden ja mahdollisesti veden määristä, laadusta sekä sijoituskohteista on pidettävä kirjaa. Alueelta lähtevät jätekuormat tulee varustaa siirtoasiakirjoin. 9. Kunnostuksesta on ennen töiden aloittamista ilmoitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tässä yhteydessä tulee antaa myös tieto määräyksessä 4 edellytetystä kunnostuksen valvojasta.

7 7/ Maaperän puhdistamisesta kustannustietoineen ja lupamääräyksien 2 ja 4 tarkoittamista tiedoista ja analyysien tuloksista on esitettävä loppuraportti Pohjois- Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua kunnostustyön päättymisestä. Samalla tulee toimittaa määräyksen 8 tarkoittama kirjanpito valvontaviranomaiselle tiedoksi. RATKAISUN PERUSTELUT Yleisperustelut Valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) 4 :n 2 momentin mukaan maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei 2 :ssä tarkoitetusta arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Asetuksen mukaan ylemmät ohjearvot ovat öljyhiilivetyjen keskitisleille (C 10 -C 21 ) 1000 mg/kg ja raskaiden öljyjakeille (C 21 -C 40 ) 2000 mg/kg ja fluoranteenille 15 mg/kg. Ilmoituksen tekijän ilmoitus, kunnostussuunnitelma ja päätöksessä annetut määräykset voidaan katsoa riittäviksi kiinteistöjen maaperän sekä tarvittaessa pohjaveden puhdistamiseksi. Määräysten perustelut Määräykset 1 ja 2 Ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :n pilaamiskielloista seuraa, että pilaantunut maaperä ja pohjavesi on puhdistettava sellaiseksi, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle. Määräyksen 1 maaperän puhdistustasot asetuksen mukaisiin ylempiin ohjearvoihin perustuu siihen, että puhdistettaessa maaperä tässä päätöksessä mainittuihin pitoisuustasoihin, poistetaan puhdistettavalta alueelta ympäristö- ja terveyshaitat nykyisellä maankäytöllä. Valtioneuvoston asetuksen 214/ :n mukaan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on perustuttava arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle. Mikäli ilmoituksessa kerrottuja alueita ei saada puhdistettua tämän päätöksen edellyttämiin tavoitetasoihin, on alueelle jäävästä maaperän pilaantuneisuudesta aiheutuvat haitat perusteltua arvioida. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 3 :n mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää tämän asetuksen liitteessä säädetyn

8 8/10 kynnysarvon. Alueilla, joilla taustapitoisuus on kynnysarvoa korkeampi, arviointikynnyksenä pidetään taustapitoisuutta. Mikäli puhdistettavalle alueelle edellä mainitut seikat huomioiden jää pitoisuudeltaan ylemmän ohjearvon ylittäviä pilaantuneita maa-aineksia, on niiden osalta perusteltua dokumentoida kaikki kunnostuksen aikana kertynyt tieto paikkatietoineen. Pitoisuudeltaan alle ylemmän ohjearvon olevat maa-ainekset on perusteltua sijoittaa siten, ettei maa-aineksista aiheudu esimerkiksi pölyämisen kautta ympäristö tai terveyshaittaa. Määräys 3 Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on jätelain 15 :n perusteella kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi. Jätelain 17 :n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen. Sekoittamiskiellosta voidaan poiketa, jos sekoittaminen on jätteen käsittelemiseksi tarpeellista ja toimintaan on ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Jätteet on eroteltava, jos vaarallista jätettä on sekoitettu kiellon vastaisesti ja jos erottelu on tarpeen terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi ja teknisesti mahdollista aiheuttamatta kohtuuttomia kustannuksia. Vaarallisen jätteen pakkauksesta jätelain 16 :stä seuraa, että jätteen siirtoja ja ominaisuuksia voidaan seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn. Määräys 4 Kunnostukselle hyväksytty valvoja huolehtii työn asianmukaisesta toteutuksesta. Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään kaivettavan maan ja veden laatu ja sen pilaantuneisuusaste siten, että se voidaan tarvittavissa määrin ohjata asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Kontrollinäyttein määritellään myös pilaantumisen laajuus maaperässä ja varmistetaan, ettei mahdollisesti jäävästä likaantuneisuudesta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle pitkälläkään aikavälillä. Laboratoriotutkimuksilla tarkistetaan kenttämittausten oikeellisuus. Määräykset 5 ja 6 Ympäristönsuojelulain 78 :n 2 momentin 3 kohdan mukaista haittaa ei aiheudu, jos jätteet kootaan ja poistetaan kiinteistöltä tiiviissä kuljetusvälineissä peitettyinä asianmukaiseen käsittelyyn. Toiminnassa on muutoinkin syytä riittävästi varautua mahdollisten ympäristöhaittojen (muun muassa melun ja pölyn) ehkäisyyn noudattamalla yleisiä hyväksi koettuja toiminta- ja työskentelykäytäntöjä.

9 9/10 Pilaantumisen ehkäisemiseksi on perusteltua viedä poistettavat maamassat ja alueella muutenkin mahdollisesti olevat jätteet sellaiseen käsittelypaikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Jätteitä saa luovuttaa vain jätelain 29 :n tarkoittamalle luvalliselle jätteen vastaanottajalle. Tarvittaessa vesi voidaan kuitenkin käsitellä muullakin suunnitelmallisesti toteutettavalla, asianmukaisella tavalla. Ennen kuin vesi voidaan johtaa maastoon tai yleiseen viemäriin, on puhdistamisprosessista lähtevän, viemäriin johdettavan veden haittaainepitoisuudesta ja arvioidusta määrästä oltava tieto. Lisäksi haitta-aineita sisältävän veden viemäriin johtaminen edellyttää viemärilaitoksen erillistä lupaa. Määräykset 8, 9 ja 10 Annetut määräykset perustuvat jätelain 121 :ään, missä säädetään jätteen haltijan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja mm. rakennus- ja purkujätteestä ja pilaantuneesta maa-aineksesta, joka siirretään ja luovutetaan 29 :ssä tarkoitetulle vastaanottajalle. Siirtoasiakirjassa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätelain 122 puolestaan käsittää valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeuden jätehuollossa. Jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ja jätehuollon ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja tarvittaessa annettava näitä koskevat tiedot muille jätehuollon toimijoille. Kunnostushankkeen kaikkien työvaiheiden huolellinen ja selkeä dokumentointi on tarpeellinen jätelain mukaisen viranomaisvalvonnan ohella myös puhdistamisprosessin loppuraportin laatimiseksi. Ennakkoilmoitus kunnostuksen aloittamisesta ja sille edellytetystä valvojasta on tarpeellinen viranomaisvalvontaa varten. Loppuraportin pohjalta arvioidaan kunnostuksen lopputuloksen hyväksyttävyys sekä mahdollinen jälkiseurantatarve. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Perusteluissa mainitut säädöksien säännökset Hallintolaki (434/2003) Jätelaki (JL) 2, 5, 6, 12, 13, 15, 16, 17, 29, 30, 31, 118, 119, 121 ja 122 Jäteasetus 11 Ympäristönsuojelulaki (YSL) 4, 7, 8, 14, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (YSA) Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta 53 ja 78 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2014 (3/2014)

10 10/10 PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös Ilmoittaja Asiamies Tiedoksi Joensuun rakennus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisessa järjestyksessä Joensuun kaupungin ilmoitustaululla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 275 euroa. Päätöksen maksu määräytyy Valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2014 (3/2014) mukaisesti ilmoituksen käsittelyyn kuluneen ajan perusteella (5 tuntia x 55 euroa/tunti). MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella ilmoituksen tekijä ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristö vaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 1. Aarne Wahlgren Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Petri Naumanen Insinööri Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue