Asia Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat (työ- ja sosiaaliministerit) neuvoston kokous

Transkriptio

1 Suomen Pysyvä Edustusto Bryssel EUE NEUVOSTORAPORTTI 1(9) EUE EUE Turkia Riikka-Maria(UM), Kiviniemi Antero(UM) Asia Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat (työ- ja sosiaaliministerit) neuvoston kokous Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto Työ- ja sosiaaliministerit hyväksyivät neuvoston kokouksessa yleisnäkemykset kolmesta lainsäädäntöaloitteesta: asetus sosiaaliturvan koordinointijärjestelmän päivittämisestä, direktiivi avoimista ja ennakoitavista työehdoista sekä direktiivi lastaan tai omaistaan hoitavien työntekijöiden työelämän tasapainosta. Neuvosto kävi myös keskustelun Eurooppalaisesta ohjausjaksosta ja vuoden 2018 maakohtaisista suosituksista. Lisäksi neuvosto sai tilannekatsaukset Euroopan työviranomaisen perustavan asetusehdotuksen käsittelystä sekä yhdenvertaisuusdirektiivistä. Neuvosto hyväksyi päätelmät varhaislapsuuspolitiikasta, työn tulevaisuudesta elinkaarinäkökulmasta sekä tilintarkastustuomioistuimen työvoimanliikkuvuutta koskevasta erityisraportista. Neuvosto otti myös vastaan raportin eläkkeiden riittävyydestä ja komission tiedotuksen Euroopan sosiaalirahastoa ja globalisaatiorahastoa koskevista asetuksista. Ministerit keskustelivat lounaalla näistä kahdesta rahastota. Kokouksen puheenjohtajana toimi Bulgarian työ- ja sosiaaliministeri Bisser Petkov. Kokous oli pysyvien edustajien sijaisten kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti kokonaisuudessaan julkinen. 1. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin esitetyssä muodossa. 2. A-kohtien hyväksyminen a. Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo 10005/18 A-kohtien luettelon sisällyttämät asiat hyväksyttiin.

2 b. Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 10006/18 A-kohtien luettelon sisällyttämät asiat hyväksyttiin. Direktiiviin palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY muuttamisesta liittyen Kahdeksan valtuuskuntaa käytti puheenvuoron. Direktiiviä vastaan äänestäneet Puola ja Unkari toivat vielä esille perustelujaan vastustukselleen mm. yritysten kilpailukyvyn heikentymisen uhkaan liittyen. Äänestyksestä pidättäytyneet Latvia, Liettua ja Kroatia korostivat erityisesti tarvetta kuljetusalan ratkaisuille. Direktiivin hyväksyneet Tsekki, Slovakia ja Portugali vetosivat myös kuljetusalan oman erityissäädöksen hyväksymisen puolesta. 2(9) Lainsäädäntökäsittelyt 3. Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisasetusten (883/04 ja 987/09) tarkistaminen Yleisnäkemys 10052/18, 15642/16 + ADD 1, + ADD 1 REV 1 Puheenjohtaja toi hyväksyttäväksi ehdotuksen sosiaaliturvan koordinointiasetusten päivittämistä koskevaksi yleisnäkemykseksi. Komission antoi asetusten muutosehdotuksen joulukuussa 2016, ja puheenjohtaja pitää ehdotustaan tiiviin neuvotteluprosessin tuottamana tasapainoisena kompromissina. Puheenjohtaja korosti, että uudistuksella pyritään koordinointisääntöjen yksinkertaistamiseen ja liikkuvuuden edistämiseen. Komissio korosti koordinointisääntöjen uudistamisen olevan osa nk. liikkuvuuspakettia. Sosiaaliturvan koordinointisäännöt ovat komission mukaan välttämättömiä liikkuvuuden turvaamiseksi. Komission tavoitteena on oikeudenmukaiset ja helposti toimeenpantavat säännöt. Lisäksi komissio korostaa, että säännöillä tulee kyetä torjumaan mahdollisia väärinkäytöksiä. Bulgarian puheenjohtajuuskaudella neuvoteltujen työttömyysturvaa koskevien sääntöjen osalta komissio tavoittelee tiivistä yhteyttä maksujen ja etuuksien välillä. Komissio piti nyt valitettavana sitä, että sen ehdottamia määräaikoja työttömyysturvan piirin pääsemisen, etuuden eksportoinnin sekä rajatyöntekijöiden toimivaltaisen maan määrittämisen suhteen lyhennettiin neuvotteluissa. Komission tavoitteena on kuitenkin trilogien nopea aloittaminen ja neuvottelujen loppuunsaattaminen pikaisesti. Jäsenvaltioiden määräenemmistö oli valmis hyväksymään ehdotetun yleisnäkemyksen. Suomi lukeutui tähän joukkoon. 8 jäsenvaltiota totesi, etteivät voi hyväksyä yleisnäkemystä työttömyysturvasääntöjen osalta. Niiden näkemyksen mukaan 1 kk:n odotusaika sekä rajatyöntekijöiden työttömyysturvaetuuden maksamisvastuun siirtäminen työskentelymaan vastuulle eivät ole hyväksyttävissä. 7 maata jätti asiaa koskevan yhteisen lausuman. Viisi jäsenvaltiota peräänkuulutti myös indeksointia maasta toiseen

3 3(9) maksettaville perhe-etuuksille tai vähintään asiaan liittyvää tarkastelulausekkeen sisällyttämistä asetukseen. 11 maata ja komissio totesivat, että tällainen indeksointisääntö olisi voimakkaasti vastoin yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Slovakia jätti perhe-etuuksia koskevan lausuman. Erityiskysymyksenä nostettiin esiin rajatyöntekijöiden työttömyysturvaetuuden maksamista koskevien vastuiden muuttumisen vaikutukset Luxemburgin kannalta. Maan työntekijöistä yli 40 %:a on maan ministerin kertoman mukaan rajatyöntekijöitä, joten muutoksen mahdolliset seuraukset voivat olla merkittäviä sen kannalta. Ministeri kertoi, että maan työvoima- ja sosiaaliturvahallinnolla ei ole riittävästi resursseja muuttuvasta tilanteesta suoriutuakseen. Maa vaati itselleen 7 vuoden siirtymäkautta turvatakseen työvoimapalveluidensa korkean laadun sääntöjen muuttuessa. Usea maa ilmaisi ymmärtävänsä Luxemburgin erityistä tilannetta. Neljä maata vaati 7 vuoden siirtymäkautta kaikille jäsenvaltioille. Kokoushuoneen ulkopuolella käytyjen vaikeiden ja monisäikeisten poliittisten neuvottelujen kompromissituloksena puheenjohtaja ehdotti, että kaikkia mailta koskevan 2 vuoden siirtymäkauden lisäksi Luxemburg saisi 3 vuoden oman lisäsiirtymäkauden sekä tarpeen vaatiessa sen jälkeen vielä 2 lisävuoden siirtymäkauden muuttuvasta tilanteesta selviytyäkseen. Tämä ratkaisu hyväksyttiin määräenemmistöllä; 5 maata äänesti vastaan ja 3 pidättäytyi äänestämästä. Suomi ja Ruotsi muistuttivat myös Latvian kanssa joulukuussa 2017 tekemästään julistuksesta, jossa korostetaan, että asetuksiin tehtävät muutokset eivät voi laajentaa koordinoinnin materiaalista soveltamisalaa pitkäaikaishoidon etuuksien osalta. Yhdistynyt kuningaskunta kiinnitti huomiota, että on sitoutunut sosiaaliturvan koordinointisääntöihin myös brexitin jälkeen. 4. Direktiivi avoimista ja ennakoitavista työoloista Yleisnäkemys 10054/18, 16018/17 Neuvosto pääsi yleisnäkemyksiin työehtodirektiivistä kompromissilla, jossa tärkeimmät työsuhteeseen liittyvät asia on ilmoitettava työntekijälle viimeistään työn aloittamispäivänä. Muut direktiivin sisältämät työsuhteen ehdot on ilmoitettava viimeistään viikon kuluttua työn aloittamisesta. Sopuun päästiin jättämällä tekstistä pois työntekijän, työnantajan ja työsuhteen määritelmät. Lisäksi soveltamisalassa viitataan kansalliseen lainsäädäntöön ja käytäntöihin määritelmien käytössä. EU:n tuomioistuimen ratkaisut ovat kuitenkin asettaneet tiettyjä kriteerejä määritelmille. Viisi valtuuskuntaa olisi halunnut pitää direktiivissä yhteiset määritelmät. Lisäksi kaksi valtuuskuntaa korosti määritelmien selkeyttä. Ruotsi korosti työmarkkinaosapuolten roolin kunnioittamista ja niiden autonomian näkymistä paremmin artiklassa 12. Ruotsi vetosi ratkaisun etsimistä vielä jatkoneuvotteluissa. Kolmetoista valtuuskuntaa, Suomi mukaan lukien, osoittivat ymmärrystä näkemykselle.

4 Yleisnäkemys saatiin aikaan laajalla tuella; vain kolme valtuuskuntaa (Belgia, Itävalta ja Saksa) ilmoittivat pidättäytyvänsä kannan otosta. Komissio oli tyytyväinen yleisnäkemykseen ja korosti direktiivin merkitystä sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanossa. 4(9) Muut kuin lainsäädäntöasiat 5. Eurooppalainen ohjausjakso 2018 Periaatekeskustelu 10015/18 + COR 1 a. Suositukset kullekin jäsenvaltiolle vuoden 2018 kansallisista uudistusohjelmista Hyväksyminen 10015/18 + COR 1, 9454/18, 9512/18 + COR 1 b. Vuoden 2018 maakohtaisia suosituksia ja vuoden 2017 maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa koskeva arviointi: Työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean lausunnot Hyväksyminen 9931/18 c. Neuvoston päätös jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (Komission ehdottama oikeusperusta: SEUT 148 artiklan 2 kohta) Poliittinen yhteisymmärrys 10088/18, 14805/17 + ADD 1 Puheenjohtaja johdatteli aiheeseen muistuttamalla, että talouden tilanne on kohentumassa hyvää vauhtia EU:ssa. Hyvästä tilanteesta huolimatta köyhyys ja eriarvoisuus kuitenkin ovat pysyviä haasteita. TSTK-neuvoston toimialaan kuuluvat maakohtaiset suositukset saatiin viimeistellyiksi komiteatasolla. Nekin on tarkoitus hyväksyä Eurooppa-neuvoston kokouksessa Komissiokin korosti EU:n talouden olevan paremmassa tilassa kuin 10 vuoteen, ja myös talousennusteet näyttävät hyviltä. Komissio kiinnitti huomiota siihen, että sosiaalisten oikeuksien pilari on nyt integroitu osa ohjausjaksoa, mikä näkyy TSTK-sektoria koskevien maakohtaisten suositusten osuuden lisääntymisenä. Jaksoa valmistellaan nyt aikaisempaa tiiviimmin eri sidosryhmien kanssa, kansalaisjärjestöt mukaan lukien. Komissio kiinnitti huomiota ylivelkaantumisen haasteeseen ja korosti, että tämän suhteen tarvitaan puskureita. Komissio myös huomautti, että rakenteellisten uudistusten tekeminen ja tavoiteltujen vaikutusten aikaansaanti vievät väistämättä aikansa. Komissio kiinnitti huomiota aktiivisen työvoimapolitiikan merkitykseen työllisyyden parantamiseksi kuten myös sosiaaliturvan epätasapainojen hoitamiseen. Työllisyyskomitea (EMCO) ja sosiaalisen suojelun komitea (SPC) korostivat puheenvuoroissaan ohjausjaksovalmisteluissa mukana olevien komiteoiden yhteistyön sujuneen hyvin. Esiin nostettiin muun muassa se, että ohjausjaksoseurantaa voitaisiin parantaa ja järkiperäistää siirtymällä esimerkiksi pidemmän aikavälin tarkasteluihin. Muun muassa nykyinen vuosittainen tarkastelumalli on johtamassa maakohtaisen suositusten toimeenpanon vähenemiseen. Sosiaalisina huolina puheenvuoroissa korostettiin erityisesti velkatason lisääntymistä, köyhyyden ja

5 lapsiköyhyyden pysyvyyttä, tuloeroja sekä palveluiden saatavuuden haastetta. Komiteat korostivat 2020 strategian merkitystä ja jatkoa ohjausjakson viitekehyksenä. 5(9) Käydyssä keskustelussa jäsenvaltiot ilmaisivat tyytyväisyytensä taloustilanteen paranemiseen heijastelleen sitä omaan tilanteeseensa ja uudistushankkeisiinsa. Monet maat korostivat ohjausjakson keskeisyyttä kansallisen politikan suuntimisen välineenä. Toiset puolestaan katsoivat, että prosessi on ajan myötä tullut liian rutiininomaiseksi. Tämän myötä ohjausjakson vaikuttavuus sekä reformirytmi on niiden mukaan kadonnut. Kyseiset maat peräänkuuluttivat ohjausjakson jatkokehittämistä. Kehittämiskohteina mainittiin muun muassa prosessin puitteissa käytävien keskustelujen tiivistäminen ja syventäminen, jäsenvaltioiden omistajuuden voimistaminen, voimakkaampi kytkös EU:n budjetin käyttöön, ohjausjakson vieminen kansallisiin keskusteluihin sekä siirtyminen monivuotisempaan seurantaan. Moni korosti sosiaalisten oikeuksien pilaria sekä ohjausjakson että kansallisten uudistusten viitekehyksenä. Joku maa myös vastusti pilarin ja ohjausjakson yhteen saattamista. Myös EU2020-strategiaa ja sen jatkoa korostettiin ohjausjakson peruskehikkona. Suomi korosti puheenvuorossaan ohjausjakson merkitystä sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanossa. Ohjausjakson toivottiin ensisijaisesti keskittyvän rakenteellisiin kysymyksiin. Suomi myös korosti työllisyys- ja sosiaalisen tilanteen suoraa kytköstä makrotaloudelliseen koordinaatioon sekä asioiden tarkastelua kokonaisuutena. Suomen mukaan talouskasvu, työllisyys, terveys ja sosiaalinen kehitys tukevat parhaassa tapauksessa toisiaan. Suomi kutsuu myönteistä interaktiota talouskasvun ja hyvinvoinnin välillä hyvinvointitaloudeksi. Lainsäädäntökäsittelyt 6. Asetus Euroopan työvoimaviranomaisen perustamisesta Tilanneselvitys 9659/18, 7203/18 Neuvosto sai tiedoksi puheenjohtajan tilannekatsauksen Euroopan työviranomaisen perustamista koskevan asetuksen käsittelystä. Ehdotusta oli esitelty käsitellä kaksi kertaa neuvoston työryhmässä. Kaksitoista valtuuskuntaa piti aiheesta puheenvuoron. Ehdotuksessa pidettiin myönteisenä jäsenmaiden välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön parantamista. Aloitteen tuottamaa lisäarvoa pitää kuitenkin tarkastella vielä edelleen ja välttää päällekkäisyyksiä. Monet korostivat kansallisten viranomaisten toimivallan pysymistä ennallaan. Latvia ilmoitti pääkaupunkinsa ehdokkaaksi viraston sijaintipaikaksi. 7. Direktiivi työ- ja yksityiselämän tasapainosta Yleisnäkemys 10055/18, 8633/17 + ADD 1 Neuvosto sai aikaan yleisnäkemyksen vanhempien ja omaistaan hoitavien työelämän tasapainoa edistävästä direktiivistä. Kompromissiin oli päästy jättämällä isyysvapaan ja vanhempainvapaan ei-siirrettävään osuuteen liittyvien korvausten tason määrittely kansalliselle tasolle. Kaikki

6 omaishoitovapaaseen liittyvät yksityiskohdat oli myös jätetty kansallisesti määriteltäviksi. Yleisnäkemykseen päästiin lopulta pitämällä vanhempainvapaan ei-siirrettävän kiintiön kesto kahdessa kuukaudessa, mutta lyhentämällä korvattavaa osuutta 1,5 kuukauteen. 6(9) Osa valtuuskunnista olisi ollut valmis kunnianhimoisempaan ratkaisuun. Myös komissio oli pettynyt karsittuun versioon alkuperäisestä esityksestään ja toivoi kolmen instituution välisten neuvottelujen nopeaa aloitusta direktiivistä. Enemmistö, Suomi mukaan lukien, kuitenkin halusi riittävää joustavuutta kansalliselle tasolle. Alankomaille ja Tanskalle saatu joustavuus ei riittänyt ja he ilmoittivat, etteivät voi tukea kompromissia. 8. Direktiivi yhdenvertaisesta kohtelusta (19 artikla) Tilanneselvitys 9734/18, 11531/08 Puheenjohtaja antoi neuvostolle edistysraportin 10 vuotta käynnissä olleista direktiivineuvotteluista. Muut kuin lainsäädäntöasiat 9. Päätelmät työn tulevaisuudesta: Elinkaariajattelu Hyväksyminen 10057/18 Neuvosto hyväksyi päätelmät. 10. Päätelmät: "Työntekijöiden vapaa liikkuvuus perusvapaus on varmistettu, mutta EU varojen parempi kohdentaminen helpottaisi työvoiman liikkuvuutta" (CoA SR No 6/2018) Hyväksyminen 9497/18 Neuvosto hyväksyi päätelmät, jotka on tarkoitettu tilintarkastustuomioistuimen erityisraportin vastineeksi. 11. Päätelmät yhdennettyyn varhaiskasvatukseen liittyvistä toimenpiteistä keinona vähentää köyhyyttä ja edistää sosiaalista osallisuutta Hyväksyminen 9724/18 + COR 1, + COR 2 Neuvosto hyväksyi päätelmät. 12. Eläkkeiden riittävyyttä koskeva raportti (2018): Keskeiset päätelmät sosiaalisen suojelun komitean ja komission raportista Hyväksyminen 9523/18 + ADD 1, + ADD 2 Neuvosto hyväksyi raportin. Puheenjohtaja muistutti raportin täydentävän talouspoliittisen komitean (EPC) ikääntymisraporttia. Komissio huomautti, että kyseinen raportti liittyy keskeisesti sosiaalisten oikeuksien pilarin 15 periaatteeseen. Komissio piti lakisääteisten eläkkeiden

7 riittävyyttä sekä sukupuolten eläke-eroja todellisena haasteena ja näki erilaiset täydentäviä eläkkeitä tarpeellisina. 7(9) Sosiaalisen suojelun komitea huomautti, että vaikka eläkeläisten köyhyys on EU:ssa vähentynyt, yli 17 miljoona eläkeläistä elää EU:ssa köyhyysriskin alaisina. Eläkeläisten eriarvoisuus, sukupuolten lisääntyvät eläke-erot, yrittäjien ja epätavallisissa työsuhteissa työskentelevien eläketurva ovat todellisia haasteita EU:ssa. Muut asiat 13. Euroopan sosiaalirahasto plussa (ESR+) ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) Komission tiedotusasia Komissio tiedotti antamistaan asetusehdotuksista, joilla säädellään Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan globalisaatiorahastoista rahoituskaudella Sosiaalirahastoon esitetään sisällytettäväksi nuorisotyöllisyysinstrumentti (YEI), vähävaraisten avun rahasto (FEAD), työllisyyden ja sosiaalisten innovaatioiden ohjelma (EaSI) sekä terveysohjelma. Sosiaalirahastolla on tärkeä merkitys sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanon rahoittamisessa. Globalisaatiorahasto jatkuu budjetin ulkopuolisena instrumenttina, jonka avulla vastataan rakennemuutostilanteisiin. Sen toimialaa esitetään laajennettavaksi sisältämään globalisaatiosta johtuvien irtisanomisten lisäksi myös digitalisaatiosta, automatisaatiosta tai vähähiiliseen talouteen siirtymisestä johtuvat muutokset. Rahastolle esitetään myös nykyistä suurempaa budjettia. 14. Käsiteltävinä olevat asiat a. Lainsäädäntöehdotukset b. Muut kuin lainsäädäntöasiat Puheenjohtajavaltion tilannetiedotus Esteettömyysdirektiivineuvottelujen osalta puheenjohtaja kertoi käyneensä kolme trilogineuvottelua ja useita teknisiä neuvotteluja. Moni poliittinen kysymys on neuvotteluissa yhä auki, direktiivin soveltamisala mukaan lukien. Useista asioista on saavutettu myös alustava sopu. Kolmikantavirastojen (Eurofound, EU-OSHA, Cedefop) perustamisasetusten uudistamisen osalta puheenjohtaja muistutti yleisnäkemyksestä sovitun joulukuussa Euroopan parlamentti ei ole ollut erityisen aktiivinen neuvotteluissa. Bulgarian puheenjohtajuuskaudella ehdotuksista käytiin neljä trilogia. Karsinogeenidirektiivin päivittämisen II aallon osalta trilogeissa haetaan sopua dieselkaasuja koskien. Sosiaaliturva kaikille -suositusluonnoksesta ja Euroopan työviranomaisen perustavasta asetuksesta jatketaan neuvotteluja Itävallan puheenjohtajuuskaudella.

8 Korkean tason reflektioryhmän työtä on päätetty jatkaa Itävallan puheenjohtajuuskaudella. 8(9) 15. Kroatialaisten työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevat siirtymäjärjestelyt Komission tiedotusasia 10043/18 Neuvosto sai tiedoksi lyhyen katsauksen siirtymäkauden järjestelyistä. MT on juuri avannut työmatkoinansa kroatialaisille. Yhdistynyt kuningaskunta on myös pian poistamassa rajoitteet. Alankomaat aikoo tehdä sen 1.7. lähtien. 16. Viimeaikainen kansainvälinen kehitys työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla Komission tiedotusasia Komissio kertoi edustaneensa EU:ta työn tulevaisuus tilaisuudessa Kanadassa. Komissio piti G7-kokousta menestyksenä. Komissio kertoi myös, että ILO:ssa on hyväksytty uusi konventio häirinnästä työpaikoilla. Vuonna 2019 ILO täyttää 100 vuotta ja pohtii syvällisesti työn tulevaisuutta. 17. Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Itävallan valtuuskunnan tiedotusasia Itävalta kertoi työllisyys- ja sosiaalialan teemoina olevan digitalisaatio ja uudet työn muodot. Heinäkuun epävirallisessa ministerineuvostossa keskustellaan uusista työn muodoista ja mm. robotisaation vaikutuksista työelämään. Aiheesta järjestetään konferenssi, jossa teemana on työ 4.0. Suomen edustajat Valtiosihteeri Samuli Virtanen Pysyvän edustajan sijainen Minna Kivimäki EUE: Antero Kiviniemi, Riikka-Maria Turkia VNK: Ville Korhonen STM: Pasi Korhonen, Essi Rentola, Noora Saarinen TEM: Liisa Heinonen Asiakirjat Asiakirjojen numerot mainittu asiakohdissa. Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa sosiaalipolitiikka, sosiaaliturva, tasa-arvo, työllisyys, työllisyys- sosiaalipolitiikkaterveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto, työoikeus, vanhempainloma, Euroopan työviranomainen OM, STM, TEM

9 Tiedoksi EUE, OKM, SM, UM, VM, VNK, VTV, YM 9(9)