KÄYTTÄJÄT JA YRITYKSET INNOVAATIOYHTEISTYÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄYTTÄJÄT JA YRITYKSET INNOVAATIOYHTEISTYÖSSÄ"

Transkriptio

1 KÄYTTÄJÄT JA YRITYKSET INNOVAATIOYHTEISTYÖSSÄ Tiina Mäkitalo-Keinonen Pia Arenius Sari Liikala Julkaisusarja A - Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Nro A26/2008 ISSN ISBN

2 Copyright Tiina Mäkitalo-Keinonen, Pia Arenius, Sari Liikala Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ISSN ISBN

3 1 SISÄLLYS KUVIOLUETTELO ESIPUHE SULJETUSTA AVOIMEEN KEHITTÄMISTOIMINTAAN Oma sen olla pitää Mikä on avoimen innovaation malli? Käyttäjästä kehittäjäksi INNOVAATIOITA ON ERILAISIA Innovaatio = ( tekniikka + insinööri )² = uusi teknologia? Innovaation uutuusaste ja käyttäjäosallistuminen ERI TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ ON ERILAISET HAASTEET Tuotteita ja/vai palveluita? Mistä toimijoista käyttäjäkunta koostuu? MITEN OSALLISTAA KÄYTTÄJÄT MUKAAN? Katse peiliin mitä asioita yrityksen tulisi hallita Käyttäjäosallistuminen voi olla monentasoista Mikä ratkaisu sopisi minun yritykselleni? Katsaus menetelmien kirjoon Suunnittelualustat mahdollistavat jatkuvan käyttäjäosallistumisen Yhteisöt tukea ja tekemisen iloa Innovaatioiden välitystoiminta KÄYTTÄJÄOSALLISTUMINEN OSANA LIIKETOIMINTAA Varaudu myös haasteisiin Tieto muuttuu rahaksi vasta liiketoimintaan liitettynä TUNNISTA MAHDOLLISUUDET HYÖDYNNÄ YMPÄRÖIVÄ OSAAMISPOTENTIAALI...44 LÄHTEET...46

4 2 KUVIOLUETTELO Kuvio 1 Avoimen innovaation malli...7 Kuvio 2 Innovaatioprosessin eteneminen ja osapuolien tietopääomat...8 Kuvio 3 Kuvio 4 Radikaalien innovaatioiden kehittämistoimintaan osallistumisen edellytykset Tuotteiden ja palveluiden ominaispiirteitä...15 Kuvio 5 Yrityksen tuotteiden ja palveluiden käyttäjien luokittelu...18 Kuvio 6 Kuvio 7 Käyttäjäosallistamiseen liittyvät osaamisalueet yrityksessä...22 Käyttäjätiedon hankintamenetelmien käytön laajuus ja tehokkuus yrityksissä...26

5 3 1 ESIPUHE Innovatiiviset yritykset ovat tutkimusten mukaan jopa kaksi kertaa kannattavampia kuin epäinnovatiiviset yritykset. Innovaation hallinta onkin pohjimmiltaan prosessi, jolla luodaan rahallista arvoa teknologiselle tiedolle ja luovuudelle. Innovaatioilla tavoitellaan parempaa kilpailukykyä, kannattavuutta, laatua ja kasvua. Tilastokeskuksen Innovaatiotutkimuksen 1 mukaan kaikkiaan puolet suomalaisista yrityksistä oli harjoittanut tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvää innovaatiotoimintaa vuosina Kehityksen suunta on hyvä, koska innovaatiotoimintaa ilmoitettiin nyt yleisemmin kuin edellisellä tutkimusperiodilla. Yrityksen taito omaksua uutta ulkopuolista informaatiota ja soveltaa sitä kaupallisiin tarkoituksiin on ratkaisevan tärkeää sen innovaatiokyvykkyydelle. Innovaatioiden syntymisen kannalta hedelmällisessä toimintaympäristössä työskentelee saman ongelman parissa erilaisen taustan omaavia henkilöitä. Joskus parhaimmat kehitysajatukset saattavat löytyä yllättävänkin läheltä omien tuotteiden ja palveluiden käyttäjiltä. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että käyttäjillä on tärkeää ja tuotekehityksen kannalta keskeistä tietoa, jonka hyödyntäminen lisää yrityksen innovaatiopotentiaalia. (von Hippel 2005; Chesbrough 2003; Heiskanen et al ) Käyttäjien innovaatiopotentiaalin hyödyntämistä tutkittiin Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä vuonna 2007 toteutetussa Democratizing Innovations: Developing Tools for Finnish Firms -tutkimushankeessa. Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä kuuden hyvin erilaisen yrityksen kanssa. Tässä raportissa esitellään hankkeen tuloksia. Hanketta rahoittivat Tekes (EAKR), Oy Fiblon Ab ja Oy Hacklin Ltd. Hankkeen johtoryhmätyöskentelyyn osallistuivat osastopäällikkö Markku Jokela (Tekes), toimitusjohtaja Pekka Ekberg (Fiblon), talousjohtaja Olli Virtanen (Hacklin) ja professori Pia Arenius (Turun kauppakorkeakoulu). Kiitämme kaikkia johtoryhmätyöskentelyyn osallistuneita aktiivisesta panostuksesta ja ohjauksesta. Lämpimät kiitokset myös kaikille Fiblonin, Hacklinin, KajakSportin, Metso Paperin, Pomarfinin ja Progmanin edustajille, jotka osallistuivat tutkimusyhteistyöhön. 1 Tilastokeskuksen Innovaatiotutkimus 2006 on osa Eurostatin koordinoimaa EU:n jäsenmaiden yhteishanketta, Community Innovation Survey (CIS2006)(http://tilastokeskus.fi/til/inn/index.html).

6 4 Tämän raportin tavoite on herättää lukijassa ajatuksia siitä, mitä innovaatiotoiminta on ja millä tavoin erilaiset yritykset voivat pyrkiä osallistamaan käyttäjiään tähän prosessiin. Seuraavissa luvuissa esitellään mm. käyttäjäosallistamisen menetelmiä sekä case-kuvaukset yhteistyöyritystemme käyttäjäosallistamiskokemuksista. Eri toimintaympäristöissä on erilaiset haasteet eikä yksi ratkaisu sovi kaikille. Raportin tavoitteena on, että lukijalle muodostuisi ajatuksia mitä käyttäjäosallistaminen hänen edustamansa yrityksen kannalta voisi tarkoittaa. Raportti on suunnattu yritysten johto- ja kehitystehtävissä työskenteleville.

7 5 2 SULJETUSTA AVOIMEEN KEHITTÄMISTOIMINTAAN 2.1 Oma sen olla pitää Yrityksissä on perinteisesti pidetty tärkeänä sitä, että asiat on keksitty omassa talossa eikä omia keksintöjä anneta muiden käyttöön. Etenkin suuremmissa yrityksissä oma tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on ollut aktiivista ja luonut perustan yrityksen menestykselle. Oman alan parhaat asiantuntijat ja paras välineistö on haluttu saada yrityksen käyttöön. Tämän ajatusmallin mukaisesti myös esimerkiksi suomalaisessa teollisuudessa lähes kaikki toiminnot suunnittelusta, välineistä ja materiaaleista, tuotantoon, myyntiin, palveluun ja tukeen asti toteutettiin yrityksen sisäisesti. Yrityksen sisäiseen T&K-toimintaan panostaminen on johtanut moniin tärkeisiin tutkimusläpimurtoihin ja kaupalliseen menestykseen. Toimintamalli sopi hyvin viime vuosisadan liiketoimintaympäristöön, jossa tiedon ja ihmisten liikkuvuus oli huomattavasti nykyistä vähäisempää. Ne yritykset menestyivät, jotka pystyivät houkuttelemaan palvelukseensa osaavimmat työntekijät. Suljetumpi toimintamalli sopii edelleen tietyille aloille esimerkiksi ydinvoima- ja sotateollisuuteen. Yritysmaailmalle uusia haasteita luo kuitenkin nopeasti muuttuva ympäristö, tiedon ja osaamisen erikoistuminen ja liikkuvuus, tuotteiden elinkaarien lyheneminen ja kilpailun kiristyminen. On yhä vaikeampaa hallita kaikkea yrityksen sisällä. (Chesbrough 2003; Torkkeli et al. 2007; ks. KI 2008.) Muutokset yrityksen liiketoimintaympäristössä muokkaavat myös yritysten toimintatapoja ja näkemystä siitä, mikä koetaan parhaaksi tavaksi toimia. Perinteistä tuotekehitystapaa on viime aikoina alettu nimittää suljetun innovaation malliksi, koska siinä kaikki kehitysvaiheet ideasta valmiiksi tuotteeksi asti tapahtuvat yrityksen sisällä. Toimintamallia kuvastaa tietynlainen koteloituminen; yrityksen ulkopuolelta tulevaan tietoon ja teknologiaan suhtaudutaan epäilevästi (Not Invented Here), ja vastaavasti omia ideoita ei haluta päästää yrityksen ulkopuolelle, vaikka niitä ei itse pystyttäisikään hyödyntämään kaupallisesti. (Chesbrough 2003; Torkkeli et al )

8 6 2.2 Mikä on avoimen innovaation malli? Avoimen innovaation malli lähtee ajatuksesta, että yritys ei menesty enää yksin. Henry Chesbrough n (2003) lanseeraama termi avoin innovaatio (open innovation) tarkoittaa tiedon jakamista; yritys on valmis ottamaan vastaan ideoita oman talon ulkopuolelta ja myös päästämään ideoita ulos. Malli kannustaa näin yrityksiä avaamaan tuotekehitysprosessejaan ja yrityksen rajapintaa uusien ideoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseksi. Yrityksen sisäisen tiedon ja tuotekehityksen merkitys säilyy tärkeänä, mutta ulkopuolisen osaamisen ja tiedon hyödyntäminen nostetaan rinnalle yhtä tärkeään asemaan. Avoimen innovaation käsitteestä on olemassa monia erilaisia määritelmiä johtuen aihealueen laajuudesta. Suurimmassa osassa lähtökohtana on käytetty yrityksen rajoja; kyseessä on toiminta, jossa nämä rajat ylitetään (ks. kuvio 1). Yritys voi yhtäältä etsiä tietoa ja osaamista käyttöönsä esimerkiksi asiakkailta tai tutkimuslaitoksilta (ulkoa sisään), tai vastaavasti yrityksen sisällä syntyneitä käyttämättömiä ideoita voidaan lisensoida, luovuttaa tai myydä yrityksen ulkopuolelle (sisältä ulos). Avoin innovaatio ei kuitenkaan tarkoita vain tiedon siirtymistä yrityksen rajojen yli vaan ennen kaikkea ideoiden hyödyntämistä ja luomista yhteistyössä. (Chesbrough 2003; Torkkeli et al. 2007; ks. myös 2 ) Avoimen innovaatiomallin keskeiset elementit ulkoisen tiedonhankinnan ja yhteistyön lisäksi ovat aineettoman omaisuuden tehokkaampi hyödyntäminen sekä uudet liiketoimintamallit. Chesbrough n mukaan yritysten kannattaa tarkastella kriittisesti liiketoimintamalliansa, koska siihen kiteytyy yrityksen näkemys siitä, miten se muuntaa innovaationsa kannattavaksi liiketoiminnaksi. Esimerkiksi uuden tekniikan kehittäminen ei tuota yritykselle lisäarvoa ennen kuin se hyödynnetään jollakin tavalla. (Chesbrough 2003; van der Meer 2007; Torkkeli et al ) 2 Sivuston tarkoitus on levittää tietoa avoin innovaatio -konseptista ja palvella konseptin kehittämistä Suomen liiketoimintayhteisössä mm. toimimalla rajapintana akateemisen maailman ja yritysmaailman tarpeiden välissä ja tutkimalla uusia sovelluksia avoimen innovaation osa-alueilla. Sivustolla on termin luojan, Henry Chesbrough n tuki ja se on osa maailmanlaajuista avoimeen innovaatioon keskittynyttä -verkostoa.

9 7 Ulkoa yritykseen Yrityksestä ulos Yritys Tiedon hankinta ja yhteistyö Asiakkaat Käyttäjät Toimittajat Yritykset Yliopistot ja tutkimus-laitokset Tiedon myyminen tai luovuttaminen Lisensointi IP-oikeuksien myynti Open source toiminta Uusi yritystoiminta Kuvio 1 Avoimen innovaation malli Yhteistyötä painottava avoimen innovaation malli korostaa, että oma sen olla pitää -logiikka on järkevää vain silloin kun ulkoista tietoa on rajoitetusti saatavilla. Sisäistä kehittämistyötä tehtäessä tulisi ottaa huomioon yrityksen ulkoinen toiminta. Erityisen tärkeitä nykypäivän innovaatiotoiminnassa ovat eri toimialojen ja organisaatioiden rajapinnoilla tapahtuvat kontaktit. Menestyksen avaimet ovat sisäisen ja ulkoisen tiedon oikea-aikaisessa hyödyntämisessä sekä taidossa yhdistää tietoa luovasti uusilla ja erilaisilla tavoilla, jolloin syntyy uusia tuotteita ja palveluja. Tämän ajatusmallin mukaan myös Not Invented Here fraasin voisi tulkita tarkoittamaan ettei kannata itse keksiä pyörää uudelleen, jos voi luottaa ulkoisiin lähteisiin, jotka tekevät työn tehokkaasti. (Chesbrough 2003; ks. KI 2008.) 2.3 Käyttäjästä kehittäjäksi Vaikka käyttäjätuntemuksen tarve on pitkään tunnistettu yrityksissä ja käyttäjät ovat olleet tavalla tai toisella mielessä tuotteita ja palveluita kehitettäessä, niin tuotekehityksen on kuitenkin ajateltu olevan valmistajan vastuulla. Innovaatiotoiminta on perinteisesti ymmärretty melko suoraviivaisena prosessina, joka etenee yrityksen tuotekehitysponnisteluista tulosten kaupallistamisen kautta tuotteeksi, jonka käyttäjä voi ostaa. Tuotteen tai palvelun käyttäjä on nähty lähinnä tämän ketjun lopussa olevana loppukäyttäjänä. (von Hippel 2005; Kauhanen & Noppari 2007).

10 8 Suhtautuminen käyttäjiin ja käyttäjätietoon on kuitenkin muuttumassa. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että myös käyttäjillä on tärkeää ja tuotekehityksen kannalta keskeistä tietoa, jonka hyödyntäminen lisää yrityksen innovaatiopotentiaalia. Kulutuksen yksilöllistymisestä johtuen valmistajat tarvitsevat tietoa erilaisten käyttäjien odotuksista ja kokemuksista. Käyttäjätuntemus vaikuttaa ratkaisevasti uutuustuotteiden menestykseen; käyttäjätiedon avulla voidaan sekä parantaa innovaatioiden laatua että pienentää niiden kaupallistamiseen liittyviä riskejä. Elleivät käyttäjät tunne tuotetta omakseen, tuloksena on kaupallinen epäonnistuminen, vaikka tuote olisi teknisiltä ominaisuuksiltaan huippuluokkaa. (von Hippel 2005; Heiskanen et al. 2007; Miettinen et al. 2008; Panzar 2005; KI 2008) Kun tarkastellaan yrityksen tuote- ja palvelukehitystoimintaa, sitä voidaan kuvata eräänlaisena ongelmanratkaisuprosessina, jonka luonteeseen kuuluu yritys-erehdys -oppiminen. Useimmiten toivottuun lopputulokseen pääseminen ja esimerkiksi hyvän tuotteen aikaansaaminen vaatii useita suunnittelun, toteutuksen ja testauksen kierroksia; iteraatioita. (ks. kuva 2). Käyttäjien osallistamisella pyritään tehostamaan ja nopeuttamaan tätä kehitysprosessia. Tausta-ajatuksena tässä on, että käyttäjällä on paras tietämys omista tarpeistaan sekä siitä käyttöympäristöstä, jossa tuotetta tullaan käyttämään. Tuotteen valmistajalla puolestaan on tietoa ratkaisumahdollisuuksista ja tuotantoprosessista, joiden avulla näihin käyttäjien tarpeisiin voidaan vastata. (von Hippel 2005; von Hippel & Katz 2002; Hyysalo 2006; Jeppesen 2005.) Valmistajan tieto -tuotantoprosessi -ratkaisumahdollisuudet Käyttäjän tieto -tarpeet -käyttöympäristö?! غ idea lanseeraus testaus suunnittelu toteutus Kuvio 2 Innovaatioprosessin eteneminen ja osapuolien tietopääomat

11 Tuotekehitystyön haasteena on, että sekä käyttäjällä että valmistajalla oleva tieto on hyvin kohdesidonnaista ja vaikeasti liikuteltavaa. Tämäntyyppinen tieto on tahmeaa eli hiljaista tietoa, ja sen siirtäminen paikasta toiseen käyttökelpoisessa muodossa on kallista. Tämä on yksi ratkaisevista tekijöistä tuotekehitystoiminnan hajauttamisen takana. Sen myötä myös näkemys käyttäjän roolista tuotekehitystyössä on muuttumassa passiivisesta innovaatioiden vastaanottajasta yhteistyön osapuoleksi; kehittäjäksi. (von Hippel 2005; von Hippel & Katz 2002; Yakhlef 2005.) Käyttäjälähtöisiä innovaatioita tutkinut Eric von Hippel uskoo käyttäjien merkityksen innovaatioiden lähteenä kasvavan. Hänen mukaansa tähän myötävaikuttavia tekijöitä ovat mm. Internetin ja muun uuden teknologian mahdollistama entistä helpompi innovaatiotoimintaan osallistuminen sekä käyttäjien kehittämistyön perustuminen omien tarpeiden lisäksi myös keksimisen ja osallistumisen iloon. Täytyy kuitenkin muistaa, että aktiivisen innovaatiotoiminnan edellytys on, että käyttäjällä on riittävän vahva tarve ja motivaatio olla mukana kehittämässä uutta ratkaisua. (von Hippel 2005; Heiskanen et al ) 9

12 10 3 INNOVAATIOITA ON ERILAISIA 3.1 Innovaatio = ( tekniikka + insinööri )² = uusi teknologia? Innovaatioiden taloudellisesta merkityksestä vallitsee laaja yhteisymmärrys ja lukuiset tutkimukset osoittavat, että innovatiivisuutta arvostetaan nykypäivänä korkealle. Toisaalta innovatiivisuuden siirtäminen käytännön toimintaan koetaan vaikeana ja innovaatio-osaamisen kehittämistä pidetään tulevaisuuden haasteena. Mutta mistä itse asiassa puhutaan kun puhutaan innovaatioista? Ensimmäinen mielleyhtymä sanasta innovaatio tuo monelle mieleen uuden tekniikan tai tuoteläpimurron kehittämisen. Innovaatiotoiminta onkin perinteisesti liitetty konkreettisiin tuotetoimialoihin, ja useimmiten se ymmärretään suppeasti tutkimus- ja tuotekehitystoiminnaksi. Innovaatio on käsitteenä huomattavasti laajentunut ja monimuotoistunut viime vuosina. Perinteisten teknis-kaupallisten läpimurtojen ja korkeanteknologian innovaatioiden ohella on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota myös muuhun kehittämistoimintaan. Konkreettisesti tämä muutos näkyy mm. teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin toiminnassa, joka on muuttanut teknologiaohjelmiensa nimen Tekesin ohjelmiksi. Teknologian lisäksi nykyisten ohjelmien painotuksissa näkyvät esimerkiksi liiketoimintaan ja palveluihin liittyvät innovaatiot. (ks. Perustaltaan innovaatio merkitsee uuden idean konkreettista toteuttamista käytännössä. Kun idea on määritelty uusien asioitten ajattelemiseksi, innovaatio on nimetty uusien asioitten konkreettiseksi tekemiseksi. Innovaatioihin ei löydy oikotietä, sillä pelkkä ideoitten runsaus ei riitä. Käytännön toteutus on oleellinen osa innovaatiotoimintaa, jolloin tuotteista ja palveluista puhuttaessa keskeinen piirre on idean tai keksinnön kaupallistaminen. (Lampikoski et al. 2003; Ruuskanen 2004; Ståhle et al ) Tämän melko laajan lähtöoletuksen lisäksi innovaatio käsitteestä on olemassa lukuisia erilaisia laajempia ja suppeampia määritelmiä, jotka rajaavat uudistusten alaa eri tavoin. Innovaatioita on jaoteltu sisällön osalta mm. tuoteja palveluinnovaatioihin, teknologia- ja prosessi-innovaatioihin sekä sosiaalisiin innovaatioihin. Kansallisessa innovaatiostrategiassa (2008) innovaatio ymmärretään hyödynnettynä osaamislähtöisenä kilpailuetuna, joka tavallisimmin syntyy monien osaamisten yhdistelmänä. (Lampikoski et al. 2003; Torkkeli et al. 2007; Ruuskanen 2004.)

13 11 Uudistusten luonteen puolesta innovaatiot voidaan jakaa mm. vähittäisiin (incremental), radikaaleihin ja arkkitehtuurisiin innovaatioihin. Vähittäisillä innovaatioilla viitataan nimensä mukaisesti pieniin edistysaskeleisiin ja parannuksiin, joita tehdään jo olemassa oleviin teknologioihin, tuotteisiin, palveluihin tai toimintatapoihin. Vastaavasti radikaali innovaatio on jotain kokonaan uutta. Arkkitehtuuri-innovaation kohdalla entisen innovaation komponentit säilyvät samoina, mutta tapa, jolla ne on kytketty toisiinsa, muuttuu. Esimerkkinä voidaan käyttää yritystä, jonka tuotteet pysyvät samoina, mutta liiketoimintamalli muuttuu. (Lampikoski et al. 2003; Torkkeli et al ) Mikä sitten on käyttäjäinnovaatio? Von Hippelin (2005) määritelmän mukaan käyttäjäinnovaatio on innovaatio, jossa käyttäjän osallistumisella on merkittävä rooli uuden innovaation synnyssä. Käyttäjä odottaa hyötyvänsä innovaatiosta kuluttamalla tai käyttämällä sitä, kun taas valmistaja odottaa saavansa tuottoa myymällä tai lisensoimalla innovaation. Kaikkiaan innovaatiotoiminta voidaan nähdä prosessina, jossa organisaatio kehittää, omaksuu ja soveltaa käytäntöön uusia ideoita. Tämä yrityksen innovaatioprosessi on tavallaan jatkuvasti käynnissä. Tuotteen kohdalla esimerkiksi sen kehittämistoiminta ei lopu lanseeraukseen, vaan jatkuu myös tuotteen käyttöönoton jälkeen. (Lampikoski et al ) Innovatiivisuutta puolestaan on kyky luoda ideoita ja kehittää ne käyttökelpoisiksi omalle organisaatiolle tai asiakkaille. Mutta mistä löytää uusia ideoita? 1980-luvulla Sleepy Sleepers lauloi provosoivasti Kuka, mitä, hä? Yhtyeen keulahahmo Mato Valtonen, joka luennoi nykyään erilaisille kohderyhmille mm. yrittäjyydestä, käyttää näitä laulun sanoja esimerkkinä siitä, että välillä on hyvä kyseenalaistaa asioita. Kun tarkastelee asioita uudesta näkökulmasta, tämä nykytilan havainnoiminen voi johtaa luovaan ajatteluun ja antaa potkun kohti uutta ratkaisutapaa. Uudelleen ajattelussa kysymme, miksi asiat ovat niin kuin ne ovat? Mikseivät ne ole toisin? Organisaatiossa asiat voivat olla tietyllä lailla vain sen vuoksi, että ne ovat aina olleet niin. (ks. Lampikoski et al ) 3.2 Innovaation uutuusaste ja käyttäjäosallistuminen Kun yrityksessä kehitellään uutta ideaa, kannattaa pohtia, minkälaiseen tavoitteeseen ollaan tähtäämässä. Etsitäänkö kokonaan uutta ratkaisua, vai halutaanko kehittää jo olemassa olevaa? Tämä innovaation radikaalisuus asettaa samalla erilaisia vaatimuksia myös niihin tapoihin, joilla yritys voi pyrkiä ottamaan käyttäjät mukaan innovaatiotoimintaansa.

14 12 Yrityksessä innovaation siemenenä olevan idean ei tarvitse olla absoluuttisesti uusi siinä mielessä, ettei kukaan muu olisi sitä koskaan esittänyt. Riittää, että idea on uusi sitä soveltavalle toimijalle. Innovaatioita voi kehittää menestyksellisesti soveltamalla muualla tuotettuja ideoita kekseliäästi omaan organisaatioon. Tällöin voidaan puhua vähittäisestä kehittämistyötä eli inkrementaalisista innovaatioista. Käyttäjän osallistamiseksi tämäntyyppiseen kehittämistoimintaan on tarjolla monia toimintamalleja internetpohjaisesta osallistumisesta haastatteluihin, mitkä edellyttävät eriasteista aktiivisuutta toiminnan osapuolilta. (Heiskanen et al 2007; Ståhle et al. 2004; Lampikoski et al. 2003; Hyysalo 2006.) Käyttäjien kyvykkyydestä osallistua radikaalisti uusien ratkaisujen kehittämiseen ollaan monta mieltä. Yhtäältä monet tutkimukset ovat osoittaneet käyttäjien olevan tärkeä innovaatiolähde ja osallistuvan aktiivisesti innovaatioprosessiin monilla eri toimialoilla. Toisaalta näiden käyttäjälähtöisten innovaatioiden uutuustasoa on pidetty ennemminkin matalana tai keskitasoisena. Mustavalkoisimman näkemyksen mukaan käyttäjäsuuntautuneet yritykset pyrkivät vastaamaan olemassa olevien asiakkaidensa vallitseviin tarpeisiin, kun taas innovaatiosuuntautuneet yritykset pyrkivät synnyttämään uusia tarpeita ja löytämään uusia asiakkaista (Lettl 2007; Heiskanen et al 2007; Füller & Matzler 2007). Kaksi olennaista haastetta käyttäjän osallistamiselle radikaalin innovaation kehittämiseen ovat tiedolliset ja taidolliset vaatimukset sekä motivaation luominen. Tulee huomata, että käyttäjät arvioivat uusia tuotteita ja palveluita nykyisestä toimintaympäristöstään käsin. He eivät välttämättä pysty kuvittelemaan, mitkä ovat heidän tarpeensa, kun kyseessä on esimerkiksi tuote, josta heillä ei ole kokemusta. Radikaali innovaatioiden käyttöönotto vaatii usein käyttäjältä opiskelua ja käyttäytymisen muuttamista. Tästä johtuen ne voivat kohdata myös vastustusta käyttäjien joukossa, kuten kävi mm. tietokoneiden kohdalla. Osallistumishalukkuutta voi heikentää myös tietoisuus uudistuksen mahdollisesti mukanaan tuomista käyttöönottokustannuksista ja olemassa olevan tiedon tai teknologian vanhentumisesta. Kehittämistyöhön mukaan haluttavien käyttäjien valintaan onkin syytä kiinnittää erityisesti huomiota. (Füller & Matzler 2007; Lettl 2007.) Christopher Lettl (2007) on tutkinut käyttäjien osallistumista radikaalien innovaatioiden kehittämiseen. Hänen mukaansa tyypillistä innovoiville käyttäjille oli, että he tunnistivat uusien teknologioiden merkityksen ja hyödyt paljon aikaisemmin kuin valmistajat ja muut käyttäjät. Etsittäessä näitä erittäin luovia käyttäjiä voidaan apuna käyttää hänen laatimaansa kysymystaulukkoa (ks. kuvio 3). Potentiaalisella innovaatiotoimintaan osallistuvalla käyttäjällä tulisi motivaation ja kiinnostuksen lisäksi olla käytettävissä poikkitieteellistä tieto-taitoa aihealueelta sekä myös eväitä luovaan ajatteluun.

15 13 Käyttö tapahtuu ääriolosuhteissa? Kyllä Käyttäjällä on ratkaisematon ongelma? Tyytymätön käyttäjä? Ei Käyttäjä on valmis ottamaan vastaan uutta teknologiaa? Lukee alan kirjallisuutta Omaksuu varhaisessa vaiheessa uusia teknologioita Kyllä Kyllä Ei Käyttäjä ei sovi Ei Käyttäjä ei sovi Käyttäjällä on kohdealueella tilaa luovalle ajattelulle? Luontainen motivaatio (esim. harrastus) Tutkimustyö Kyllä Käyttäjän saatavilla on poikkitieteellistä tieto-taitoa? Yhteyksiä yliopistoihin tai tutkimuslaitoksiin Kyllä Potentiaalinen radikaalisti uusien ideoiden ja ratkaisujen tuottaja Kuvio 3 Radikaalien innovaatioiden kehittämistoimintaan osallistumisen edellytykset Menestymisen mahdollisuuden lisäksi innovaatiotoimintaan liittyy aina myös riskejä. Sama pätee käyttäjäosallistumisen asteeseen: ellei asiakastarpeita ota huomioon ei uutuudelle välttämättä löydy markkinoita. Toisaalta asiakkaiden liian läheinen kuunteleminen voi osoittautua ongelmalliseksi uudistumisen kannalta; jäädään liiaksi kiinni nykyisiin ratkaisuihin tai viilataan pilkkua kokonaisuuden kehittämisen sijaan. Ulkoista tietoa hyödynnettäessä yrityksen henkilöstön tulee kyetä hallitsemaan tätä kokonaisuutta. (Füller & Matzler 2007; Lettl 2007; Chesbrough 2003; Enkel et al )

16 14 4 ERI TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ ON ERILAISET HAASTEET Innovaatiotoimintaan liittyvä käyttäjäosallistuminen perustuu vuorovaikutukseen tuotteiden tai palveluiden käyttäjien ja niitä tuottavien yritysten välillä. On tärkeää huomioida, etteivät innovaatiot synny eivätkä yritykset tai yksilöt innovoi tyhjiössä. Tämä toiminta on aina tiettyyn kontekstiin eli tapahtumaympäristöön sidoksissa ja siihen liittyvillä tekijöillä ja kehityskuluilla, esimerkiksi kilpailutilanteella, voi olla yhtäältä yhteistyötä edistäviä ja toisaalta rajoittavia vaikutuksia. (Ståhle et al. 2004; Heiskanen & Repo 2007.) 4.1 Tuotteita ja/vai palveluita? Innovaatiot on perinteisesti liitetty konkreettisiin tuotetoimialoihin, ja palveluiden kehitykseen on vasta viime vuosina alettu kiinnittää enemmän huomiota. Palvelualoille muutoshaasteita luovat mm. nopeasti muuttuvat markkinat sekä uudet teknologiat kuten Internet ja e-kauppa. Käyttäjäosallistumista suunniteltaessa on oleellista huomioida, että tuotteen tai palvelun luonne, sen käyttäjäryhmät ja kehittämistyöhön osallistuvien osaaminen sekä yrityksen käytössä olevat resurssit vaikuttavat siihen, miten käyttäjätietoa kannattaa hyödyntää (Hyysalo 2006; Alam 2002; Katainen 2007.) Innovaation menestystekijät eroavat palvelu- ja tuoteyrityksissä. Onnistunut tuote nojaa kolmeen peruspilariin: sen on oltava teknisesti toimiva, kaupallisesti kannattava sekä käyttäjilleen hyötyä ja mielihyvää tuottava. Erilaisille palveluille yhteisiä piirteitä taas ovat aineettomuus, varastoimattomuus, prosessimaisuus ja asiakkaan osallistuminen palvelun tuotantoon. Palvelun sisällön lisäksi oleellista on kiinnittää huomioita siihen, miten palvelu tuotetaan ja toteutetaan; ketkä osallistuvat palvelun tuottamiseen, missä vaiheessa ja kuinka pitkän ajan. Palveluprosessi kokonaisuutena koostuu sekä yrityksen sisällä että asiakasrajapinnassa tapahtuvista toiminnoista. Osa tästä prosessista on asiakkaalle näkyvää ja osa ei. (ks. kuva 4)(Hyysalo 2006; Jaakkola et al. 2007; Katainen 2007.)

17 15 Tekninen osaaminen Back office Front office Tuote Yrityksen sisäiset prosessit Vuorovaikutusprosessi asiakkaan kanssa Liiketoiminta osaaminen Käytön suunnittelu Palveluprosessi Kuvio 4 Tuotteiden ja palveluiden ominaispiirteitä Palvelutoimintojen merkitys kansantaloudessamme kasvaa koko ajan. Palvelujen kehittäminen koskee monia erityyppisiä yrityksiä, koska varsinaisten palveluyritysten lisäksi useimmat materiaalisia tuotteita kehittävät yritykset tarjoavat palveluja tuotteiden osana tai lisänä. Esimerkiksi perinteisessä valmistavassa teollisuudessa on havaittavissa siirtymä tuotekeskeisyydestä kohti ratkaisujen tarjoamista, jolloin palvelut ovat keskeisessä roolissa. Palveluissa asiakkaalla on kaksoisrooli; asiakkaan ja rinnakkais-tuottajan. Tämän roolin moniulotteisuus näkyy siinä, että asiakas voi osallistua palveluprosessiin mm. palvelun määrittelyn, yhteistuottamisen, laatukontrollin ja markkinoinnin kautta. Palvelujen erityisluonteesta johtuen perinteiset teolliseen tuotantoon keskittyvät tuotekehitysmallit eivät välttämättä sovi suoraan palvelujen kehittämiseen. (Martin et al. 1999; Matthing et al. 2004; Jaakkola et al. 2007; Katainen 2007.) Palvelun kehittäminen on hyvä aloittaa yrityksen palvelutarjooman kuvaamisella ja arvioinnilla. Palvelutarjoomalla tarkoitetaan yrityksen tarjoamien palvelujen kokonaisuutta. Arvioimalla tätä sekä yksittäisten palvelujen tasolla että kokonaisuutena, voidaan selkeyttää suuntaviivoja sille, miten yrityksen nykyisiä ja uusia palveluja tulisi kehittää. Palvelujen yhteydessä innovaatiolla tarkoitetaan uutta tai merkittävästi uudistettua palvelua, joka tuo kehittäjälleen hyötyä ja on toistettavissa useille asiakkaille. (Jaakkola et al )

18 16 OY HACKLIN LTD Hacklin-yhtiöt on perustettu vuonna Varsinaisten meri- ja maakuljetusten lisäksi yritys hoitaa kaikki näihin liittyvät toiminnot samoin kuin ahtauksen ja varastoinnin. Tavaralajeihin perustuvat toiminnot kattavat ketjun, jossa on mukana sekä tavaran että tiedonkulku. Yrityksen operatiivinen toiminta tapahtuu neljällä osastolla. Satamaoperointi ja huolinta vastaavat sahatavara-, kontti- ja projektikuljetusten maapuolen toiminnoista. Bulk käsittelee satamien kautta kulkevia irtolasteja. Merikuljetukset-osasto hoitaa aikarahdattua laivaliikennettä ja sahatavaran rahtausta. Oy Hacklin Hamiko Ltd on erikoistunut transitohuolintaan ja -kuljetuksiin sekä varastointiin. Käyttäjäinnovaatio-hankkeessa keskityttiin konsernin palvelutarjooman osaalueista Oy Hacklin Seacont Ltd:n projektitoimituksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli mallintaa nykykäytäntöjä sekä etsiä välineitä käyttäjälähtöiseen palvelun kehittämistyöhön. Palveluprosessin tarkastelussa keskityttiin asiakasrajapinnassa tapahtuviin toimintoihin ja mallinnettiin case-toimituksen avulla palvelun vuorovaikutusprosessi. Pääpaino oli asiakkaan, palveluntuottajan ja kolmansien osapuolien välisen tiedonkulun tarkastelussa. Projektitoimitusten tietyt osat ovat aina vakioita, mutta silti määrätyn projektin toteuttaminen on räätälityötä. Suurten projektitoimitusten toimintaympäristön haasteet liittyvät esimerkiksi toimitusten hajautumiseen, kansainvälistymiseen ja kulttuurien välisiin viestintäeroihin. Asiakkaat ja laitteet ovat erilaisia, joten näihin asioihin tulee kiinnittää huomiota sekä suunnittelussa että kuljetuksissa. Kaikilla ketjun osapuolilla on oltava selkeä käsitys omasta roolistaan, jotta tavara sekä sitä koskeva informaatio saavuttavat määränpäänsä oikeaan aikaan. Palveluprosessin selkeys mahdollistaa myös asiakkaiden osallistumisen sen kehittämiseen. ks. Hacklin News (2007) Hacklin hallitsee projektilaivaukset

19 17 Koska palveluissa asiakkailla on erottamaton luonne sekä tuottajana että kuluttajana, on luontevaa ja ratkaisevan tärkeää osallistaa asiakkaat mukaan innovaatioprosessiin. Asiakkaiden osallistuminen palveluinnovaatioon koostuu niistä prosesseista ja vuorovaikutuksesta, missä palvelun tuottaja toimii yhdessä nykyisten (tai potentiaalisten) asiakkaiden kanssa ennakoidakseen asiakkaiden piileviä tarpeita ja kehittääkseen uusia palveluja niiden mukaisesti. Piilevät tarpeet ovat määritelmän mukaan sitä, mitä asiakkaat todella arvostavat tuotteissa ja palveluissa, mutta mitä he eivät ole koskaan kokeneet tai eivät osaa pyytää. Kehittämistyössä on tärkeää ottaa selvää, mitä aineellista tai aineetonta hyötyä asiakkaat oikeastaan tavoittelevat palvelun avulla. Näin voidaan suunnitella palvelun sisältö ja toteuttamistapa asiakkaalle arvoa tuottavaksi. (Matthing et al. 2004; Jaakkola et al. 2007; Katainen 2007.) Palveluprosessin kehittämisen suunnittelussa täytyy ottaa huomioon myös asiakkaan halukkuus ja kyky osallistua palvelun tuotantoon. Asiakkaan osallistumisen taso ja luonne voidaan nähdä jopa yrityksen strategisena päätöksenä, joka voi vaikuttaa yrityksen kilpailukykyyn, palvelun laatuun ja asiakastyytyväisyyteen. Ensimmäiseksi kannattaa määritellä, kuinka paljon ja millä tavalla asiakkaan halutaan osallistuvan. Tätä voidaan tehostaa varmistamalla, että asiakkaalla on oikea käsitys siitä, mitä hänen pitäisi tehdä ja miten. Asiakkailta edellytetyt roolit ja vastuut tulisikin sisällyttää selvästi yrityksen viestintään ja ohjeisiin. (Jaakkola et al. 2007; Martin et al ) 4.2 Mistä toimijoista käyttäjäkunta koostuu? Harkittaessa käyttäjien osallistamista yrityksen innovaatiotoimintaan, on hyvä ensin selvittää tuotteen tai palvelun käyttäjäkunnan koostumus; ovatko asiakkaat kuluttajia (B2C) vai yrityksiä (B2B), mikä on etäisyys loppukäyttäjään ja onko käyttäjäkunnasta mahdollista hahmottaa erilaisia käyttäjäryhmiä (ks kuvio 5). Tavoiteltaessa koko liiketoimintaympäristön innovaatiopotentiaalia, on huomioitava etteivät yrityksen omat asiakkaat ole välttämättä tuotteen tai palvelun loppukäyttäjiä. Yrityksen etäisyys loppukäyttäjään saattaa olla suurikin. Yhtäältä tämä merkitsee, että loppukäyttäjän osallistaminen voi olla haasteellista, mutta toisaalta innovaatiopotentiaalia voi löytyä pitkin koko arvoketjua. Tuotteen kohdalla esimerkiksi sen käyttäjäkunta voi sisältää myös ns. välillisiä käyttäjiä kuten huolto- ja jakeluhenkilökuntaa. Välikäyttäjinä voidaan pitää myös esimerkiksi tukku- ja vähittäiskauppaa, jos ne toimivat yrityksen arvoketjussa asiakkaan roolissa. Näissä esimerkeissä on kysymys ns.

20 18 ammattikäyttäjistä, jotka ovat tuotteen kanssa tekemisissä työnsä puolesta. (Heiskanen et al. 2007; Hyysalo 2006.) Oy Yritys Ab Välikäyttäjä(t) Välikäyttäjä(t) Loppu-- käyttäjä(t) KÄYTTÄJÄKUNTA B2B Yritysasiakkaat B2C Kuluttaja-asiakkaat - Kärkikäyttäjät -Tavalliset käyttäjät - Kriittiset käyttäjät - Välinpitämättömät - Ei-käyttäjät Kuvio 5 Yrityksen tuotteiden ja palveluiden käyttäjien luokittelu Käyttäjäosallistamisen menetelmien valinnan kannalta tärkeää on myös se, toimiiko yritys kuluttajamarkkinoilla (B2C) vai yritysmarkkinoilla (B2B) 3. Käyttäjätutkimuksella on vankimmat perinteet ammattikäyttäjien ja yritysasiakkaiden parissa. Tässä ympäristössä myös kehittäjien ja käyttäjien yhteistyölle löytyy usein luontevia väyliä esimerkiksi yhteisiä tuotekehityshankkeita, jolloin asiakkaat voivat olla mukana jo innovaatioprosessin alkuvaiheissa eli ideoiden tuottamisessa, arvioinnissa ja kehittelyssä. Joidenkin menetelmien tai työtapojen käyttö tavallisille kuluttaja-asiakkaille tarkoitettujen massatuotteiden suunnittelussa on haastavampaa, koska käyttäjiä on monenlaisia. Tästä syystä tämän ryhmän edustajia on yleensä osallistettu enemmän innovaatioprosessin myöhemmissä vaiheissa esimerkiksi testauksessa. (Heiskanen et al 2007; Martin et al ) Käyttäjäosallistamisen kohdalla yksi tärkeimmistä riskien hallintekijöistä on oikeiden käyttäjien valinta. Radikaalien innovaatioiden kohdalla tätä on käsitelty kuviossa kolme. Mutta yleisellä tasolla, mitä käyttäjiä tästä erilaisten toimijoiden joukosta sitten kannattaa yrittää saada mukaan 3 Etenkin palveluiden kohdalla näiden toimintaympäristöjen ero on merkittävä (Martin et al. 1999).

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Innovaatiotoiminta mitattavaksi ja johdettavaksi

Innovaatiotoiminta mitattavaksi ja johdettavaksi Innovaatiotoiminta mitattavaksi ja johdettavaksi Inno-barometrin esittely 9.11.2011 Atlas-sali, SITRA Gearshift Group Page 1 Mystiikasta mitattavaksi Inno-barometri on standardoitu menetelmä innovaatiokyvykkyyden

Lisätiedot

Sakari Alhopuron Kari Vuorisen Riitta Juvosen Margareetta Ollilan Anneli Mannisen Esa Torniainen Jyrki Kettusen Tarja Meristön

Sakari Alhopuron Kari Vuorisen Riitta Juvosen Margareetta Ollilan Anneli Mannisen Esa Torniainen Jyrki Kettusen Tarja Meristön Lukijalle Tämän teoksen toimittajat ovat yhdessä ja erikseen olleet mukana sadoissa ennakointi- ja skenaariohankkeissa sekä yrityksissä, erilaisissa toimialajärjestöissä, koulutusorganisaatioissa että

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä Petri Kinnunen, Ylivieska 14.3.2016 PVP lyhyesti 12 vuoden historia Omistajina 17 kuntaa Oulun eteläiseltä alueelta Toiminnan painopiste julkishallinnon sähköisissä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy Hyvinvointialan ICT-projekti Hoiva-ICT 18.01.2012 Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy HOIVA - ICT Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Turku, 14.11.2013 Jouni Kangasniemi, OKM

Turku, 14.11.2013 Jouni Kangasniemi, OKM Osaava Forum IV Turku, 14.11.2013 Jouni Kangasniemi, OKM Osaava ohjelman toiminta perustuu rakentavaan hämminkiin (constructive confusion) ei ole valmiiksi suunniteltua toteutusta Osaava on toiminnallinen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Optima-päivä

Optima-päivä Optima-päivä 6.11.2014 Open Badge -konsepti yrityksen tuotekoulutuksissa mainio mahdollisuus vai hankala haaste? johan.boholm@raisoft.com Oy Raisoft Ltd www.raisoft.com PL 144, 67101 Kokkola Puh. 0207

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi Työssä oppiminen Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Toimintaympäristön raju muutos Olemme murtautumassa teollisen ajan taloudesta informaatioyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Talous globalisoituu

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä

Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä Matti Vuori Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä Edistääkö avoimen lähdekoodin käyttö ohjelmien käyttävyyttä vai ei? Siitä on vielä oikeastaan aikaista tehdä diagnoosia, mutta erilaisia käytettävyyttä

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot