CLEANTECH-RATKAISUJEN KAUPALLISTAMINEN: YHTEISKEHITYKSESTÄ ARVON TODENTAMISEEN TUTKIMUSPROJEKTIN LOPPURAPORTTI CMY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CLEANTECH-RATKAISUJEN KAUPALLISTAMINEN: YHTEISKEHITYKSESTÄ ARVON TODENTAMISEEN TUTKIMUSPROJEKTIN LOPPURAPORTTI CMY"

Transkriptio

1 CLEANTECH-RATKAISUJEN KAUPALLISTAMINEN: YHTEISKEHITYKSESTÄ ARVON TODENTAMISEEN METSO_LOGO_CMYK_pc.pdf :21:12 TUTKIMUSPROJEKTIN LOPPURAPORTTI C M Y CM MY CY CMY K

2 Cleantech Solutions Co-Creating Solutions with Lead Customers ( ) Cleantech-ratkaisujen kaupallistaminen: Yhteiskehityksestä arvon todentamiseen Tutkimusprojektin loppuraportti Raportin ovat toimittaneet: Anne Jalkala, TkT, professori, projektin vastuullinen johtaja Joona Keränen, DI, väitöskirjatutkija, projektipäällikkö Minna Oinonen, DI, väitöskirjatutkija Samuli Patala, DI, väitöskirjatutkija Hankkeessa ovat olleet mukana seuraavat tutkijat: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tuotantotalouden tiedekunta Anne Jalkala, TkT, professori Joona Keränen, DI, väitöskirjatutkija Minna Oinonen, DI, väitöskirjatutkija Samuli Patala, DI, väitöskirjatutkija Markus Jääskeläinen, DI, väitöskirjatutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Energia Lassi Linnanen, TkT, professori Risto Soukka, TkT, professori Kaisa Grönman, tutkijatohtori Oulun yliopisto, Taloustieteiden tiedekunta, Markkinoinnin laitos Jari Salo, KTT, professori Tuula Lehtimäki, KTT, DI, tutkijatohtori Ilkka Ojansivu, KTM, väitöskirjatutkija Graafinen suunnittelu Pasi Romppanen Olli Pekkarinen Lappeenranta 2014

3 TIIVISTELMÄ Cleantech-liiketoiminnan kasvu vaatii tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien lisäksi huomattavia panostuksia kaupallistamiseen. Cleantech Solutions -projektissa tutkittiin kaupallistamisen haasteita ja menestystekijöitä sekä toimintamalleja kaupallistamisen vauhdittamiseksi. Kaupallistamisen merkittävimmät haasteet liittyvät asiakastarpeiden tunnistamisen vaikeuteen, ensimmäisten demonstraatiokohteiden rahoitukseen ja riittävän markkinavolyymin saavuttamiseen. Keskeisiä menestystekijöitä ovat yhteistyö edelläkävijäasiakkaiden kanssa ja selkeiden asiakashyötyjen osoittaminen. Hankkeen tuloksena syntyi yhteiskehityksen, kestävän arvolupauksen ja asiakasarvon todentamisen toimintamallit ja esimerkkejä niiden soveltamisesta. Ratkaisujen yhteiskehitys tarkoittaa palveluiden ja tuotteiden kehittämistä lisäarvoa tuottaviksi kokonaisratkaisuiksi strategisten kumppaneiden, kuten edelläkävijäasiakkaiden kanssa. Sitouttamalla asiakkaat mukaan kehitysprosessiin yritykset voivat kehittää ratkaisuja, jotka vastaavat paremmin markkinoiden tuleviin tarpeisiin. Kestävä arvolupaus tarkoittaa asiakkaan näkökulmasta ratkaisun keskeisimpien hyötyjen ja ympäristövaikutusten selvittämistä ja kokoamista myynnin työkaluksi. Ratkaisun kustannus- ja suoritustehokkuus kilpailijoihin nähden on osoitettava esimerkiksi elinkaarityökaluja hyödyntämällä. Asiakasarvon todentaminen tarkoittaa ratkaisujen käyttöönotosta syntyvän asiakasarvon ennakointia, dokumentointia, ja hyödyntämistä myynnissä ja tuotekehityksessä. Asiakashyötyjen todentamiseksi projektissa kehitettiin parhaisiin käytänteisiin pohjautuva prosessimalli, johon kuuluu ratkaisun arvopotentiaalin tunnistaminen, asiakkaan toimintojen lähtötila-analyysi, arvopotentiaalin realisointi pitkällä aikavälillä, sekä jokaista vaihetta tukeva asiakastiedon hallinta. Tulosten mukaan tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta on suunnattava asiakasympäristössä tapahtuvaan kehitykseen ja testaukseen. Asiakkaiden kanssa tehtävä kehitystyö parantaa ratkaisun kaupallisia edellytyksiä ja luo kaupallistamisessa tärkeitä ensimmäisiä asiakasreferenssejä. Projektin tulokset kannustavat cleantech-yrityksiä panostamaan kokonaisratkaisuiden ei ainoastaan tuotteiden ja palveluiden kehitykseen. Ratkaisu on asiakkaan ongelman ratkaiseva yhdistelmä tuotteita ja palveluita, jotka ovat yhdessä enemmän kuin osiensa summa. Tässä raportissa kuvataan yhteiskehityksen, kestävän arvolupauksen ja asiakasarvon todentamisen toimintamallit sekä esimerkkejä niiden soveltamisesta cleantech-ratkaisujen kaupallistamisen vauhdittamiseksi. CLEANTECH SOLUTIONS Ympäristöratkaisujen yhteisluonti lead-asiakkaiden kanssa ( ) on TEKESin SERVE-ohjelman rahoittama tutkimusprojekti. Projektin tavoitteena on edistää cleantech-liiketoiminnan kasvua ja puhtaampien teknologioiden käyttöönottoa kehittämällä kaupallistamista vauhdittavia toimintamalleja. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuotantotalouden ja ympäristötekniikan tutkijat sekä Oulun yliopiston markkinoinnin tutkijat yhdessä cleantech-alan yritysten ja yhteisöjen kanssa. Yritys- ja yhteisökumppaneina projektissa ovat Outotec, Kemira ja Metso sekä Kansallinen Cleantech Klusteri ja Cleantech Finland.

4 ENGLISH SUMMARY In order to grow, cleantech companies have to make substantial investments to succeed in commercialization. The Cleantech Solutions research project examined the challenges and success factors related to commercialization, and developed methods to accelerate commercialization. The key challenges are related to identifying customer needs, financing pilot projects, and achieving the required market volumes. The key success factors for commercialization are collaboration with lead customers and the clear demonstration of customer benefits. The project resulted in methods for codevelopment, sustainable value propositions and customer value assessment, together with examples of implementing the methods into practice. Solution co-development means integrating products and services into value adding solutions, in collaboration with strategic partners such as lead customers. By committing customers to the development process, firms can develop solutions that better answer future market needs. Sustainable value proposition means evaluating the solution s economic and environmental benefits from the customer s perspective, and employing those benefits as a sales tool. The solution s cost and performance efficiency compared with competing solutions can be evaluated using life-cycle tools. Customer value assessment means measuring and documenting the value that customers realize from adopting and implementing the supplier s solution, and then leveraging this documented knowledge in sales, marketing, and product and service development. The process of customer value assessment includes the identification of the solution s value potential, baseline assessment of the customer s current performance, realization of the value potential in the long term, and systematic data management that supports the whole process. The results suggest that R&D investments should be more focused into developing and testing solutions with customers. Development and testing with lead customers improves the commercial potential of the solution and builds first customer references that are highly important in commercialization. In addition, the project results encourage cleantech companies to put more effort into developing not only products and services but integrated solutions. A solution is a combination of products and services that solves the customer s problem and whose value exceeds that of its individual components. This report describes the methods for co-developing solutions, building sustainable value propositions, and assessing customer value, together with examples of their implementation to accelerate the commercialization of cleantech solutions. CLEANTECH SOLUTIONS Co-creating Environmental Solutions with Lead Customers ( ) is a research project funded by the Serve programme within the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation (Tekes). The project strives to increase growth in cleantech business and facilitate the deployment of cleaner technologies by developing methods to accelerate cleantech commercialization. The project has been conducted by researchers in industrial engineering and management at Lappeenranta University of Technology, and in marketing at Oulu University, in collaboration with cleantech companies and organizations. The key project partners are major Finnish cleantech companies and associations, including Outotec, Kemira, Metso, the Finnish Cleantech Cluster and Cleantech Finland

5 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Tutkimusasetelma Projektin toteutus ja tulokset CLEANTECH-RATKAISUJEN KAUPALLISTAMINEN Haasteet Menestystekijät RATKAISUJEN YHTEISKEHITTÄMINEN Yhteiskehitysprosessin vaiheet Asiakkaan roolit yhteiskehityksessä Menestyksekkään yhteiskehityksen johtaminen Vesienkäsittelyratkaisujen tarve ja niiden kehittämisessä tarvittavat kyvykkyydet KESTÄVÄN ARVOLUPAUKSEN RAKENTAMINEN Prosessimalli kestävän arvolupauksen rakentamiseen Ympäristövaikutusten arviointi ASIAKASARVON TODENTAMINEN Prosessimalli asiakasarvon todentamiseen Kolme vaihtoehtoista strategiaa asiakasarvon todentamiseen JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Projektin tutkimusjulkaisut Liite 2: Projektin avainkumppanit ja -resurssit

6 JOHDANTO 1 JOHDANTO Tuotannon ja kulutuksen ympäristökuormitus ylittää maapallon kantokyvyn useilla eri osa-alueilla. Ilmaston lämpeneminen, puhtaan veden riittävyys, luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja häiriöt ravinteiden kiertokulussa ovat esimerkkejä alueista, joilla kantokyvyn raja on ylittymässä (Rockström et al., 2009, IPCC, 2013). Cleantechille, eli ympäristön kuormitusta vähentäville teknologioille, prosesseille ja ratkaisuille on kasvava tarve. Uusille ja kehittyville aloille tyypillisesti cleantech-alan määritelmä, identiteetti ja sitä kuvaavat käsitteet ovat vasta kehittymässä. Ala kattaa laajan kirjon teknologioita ja ulottuu useille teollisuudenaloille. Cleantech tulisi nähdä perinteiset toimialarajat ylittävänä liiketoimintana, jonka keskiössä on vähähiilisten ja ympäristöä säästävien tuotteiden ja palveluiden kehitys. Maailmanlaajuisten cleantech-markkinoiden arvo vuonna 2011 oli noin miljardia euroa, jonka ennustetaan kasvavan noin 11 % vuosivauhdilla yli miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä (TEM, 2013). Cleantech-markkinoiden vuosikasvu ylittää huomattavasti esimerkiksi tietoliikenne-, ohjelmisto-, tai lääketeollisuuden vuosikasvuennusteen, mikä vaihtelee alasta riippuen välillä % (Roland Berger, 2012). Cleantech-alan yrityksillä on merkittävä rooli ympäristöongelmien ratkomisessa sekä kasvun ja työpaikkojen luomisessa. Suomalaisten cleantech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2013 oli noin 26,6 miljardia euroa ja alan vuosikasvu on noin 15 % (Cleantech Finland, 2013). Työ- ja elinkeinoministeriön strategisen ohjelman tavoitteena on kasvattaa alan liikevaihto 50 miljardiin euroon ja luoda alalle uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä (TEM, 2014). Toimintamallien edistäminen cleantech-liiketoiminnan kasvattamiseksi on keskeinen osa kansallista elinkeinostrategiaa sekä energia- ja ilmastostrategiaa (TEM, 2013). Suomi on vahva erityisesti energiatehokkuudessa, puhtaissa teollisissa prosesseissa sekä bioenergiassa (OECD, 2014). Suomessa on noin cleantech-liiketoimintaa harjoittavaa yritystä, joista kymmenen suurinta muodostavat noin 80 % koko alan liikevaihdosta (Cleantech Finland, 2013). Kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittamiseksi yritykset tarvitsevat tutkimusta kaupallistamista edistävistä toimintamalleista. Eri maiden cleantech-innovaatioita mittaavassa indeksissä Suomi sijoittuu neljännelle sijalle Tanskan, Israelin ja Ruotsin jälkeen. Indeksin mukaan investoinnit cleantech-innovaatioihin ovat Suomessa maailman huipputasoa, mutta uudet ratkaisut päätyvät markkinoille liian hitaasti (Knowles et al., 2012). Alan kehittyminen edellyttää tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien lisäksi aiempaa voimakkaampaa panostusta kaupallistamisosaamiseen, joka on useiden selvitysten mukaan cleantech-yritysten keskeisin ongelma (Green NET Finland, 2011; Vanhanen et al., 2012; Sitra, 2013). Puhtaampien teknologioiden laajamittainen käyttöönotto seuraavien vuosikymmenten aikana vaatii tutkimusta kaupallistamiseen liittyvistä haasteista ja menestystekijöistä sekä kaupallistamista vauhdittavista toimintamalleista. Cleantech Solutions -projektissa tutkittiin yhteiskehityksen, kestävien arvoehdotelmien ja asiakasarvon todentamisen toimintamalleja ja niiden soveltamista cleantech-alan yritysten liiketoimintaan. 1

7 JOHDANTO 1.1 Tutkimusasetelma Cleantech-ratkaisuilla tarkoitetaan teknologian ja palveluiden yhdistelmiä, jotka on suunniteltu vähentämään ympäristökuormaa ja luomaan taloudellista arvoa asiakkaille ja yhteiskunnalle. Ne parantavat operatiivista suorituskykyä, tuottavuutta tai tehokkuutta vähentäen samalla kustannuksia, resurssien käyttöä, energiankulutusta, jätettä tai saasteita. Esimerkkejä cleantech-ratkaisuista ovat prosessitehokkuutta parantavat automaatioratkaisut ja niihin integroitavat etämonitorointipalvelut, teollisten vesien käsittelyyn liittyvät sovellukset sekä energiaa säästävät ratkaisut ja uusiutuvat energiateknologiat. Julkinen sektori, tutkimuslaitokset, sijoittajat, yritykset ja kuluttajat yhdessä vaikuttavat siihen, millainen on puhtaampien teknologioiden polku tutkimuksesta markkinoille. Yritysten rooli on keskeinen, joten tarvitaan tutkimusta siitä, millaisilla toimintamalleilla yritykset voivat vauhdittaa kaupallistamisprosessia. Cleantech Solutions -projektissa tutkittiin kaupallistamista edistäviä toimintamalleja tapaustutkimusta, grounded theory -lähestymistapaa sekä ympäristövaikutusten elinkaariarviointia hyödyntäen. Ensisijainen tutkimusaineisto koostui yhteensä 148 haastattelusta, jotka kerättiin viidestätoista cleantech-alan toimittajayrityksessä, kahdeksasta asiakasyrityksestä sekä seitsemästä asiakasarvon todentamisen benchmark-yrityksestä. Lisäaineistona käytettiin yritysten sisäisiä dokumentteja ja raportteja. Tutkimusmenetelmiä on kuvattu tarkemmin projektin tutkimusjulkaisuissa (Liite 1). Kaupallistamista tutkittiin clentech-alan yritysten näkökulmasta, valtion ja julkisyhteisöjen roolin jäädessä vähemmälle huomiolle. Tutkimuksen tapausesimerkit keskittyivät puhtaampien tuotantoteknologioiden, kuten kaivosteknologian, energiansäästö- ja vesienkäsittelyratkaisujen kaupallistamiseen. Projektissa kehitetyt toimintamallit ovat sovellettavissa useilla sektoreilla toimivien yritysten liiketoimintaan. 1.2 Projektin toteutus ja tulokset Projektin toteutti Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) tuotantotalouden tiedekunta yhdessä LUT Energian ympäristötekniikan laitoksen ja Oulun yliopiston markkinoinnin laitoksen kanssa. Projektin yrityskumppaneita olivat Outotec, Kemira, ja Metso ja yhteisöpartnereita Kansallinen Cleantech Klusteri sekä Cleantech Finland. Projektin eri osapuolten avainhenkilöt on listattu liitteessä 2. Projektin aikana valmistui kahdeksan opinnäytetyötä kolmelle eri kumppaniyritykselle, ja aineistoa kerättiin kolmeen käynnissä olevaan väitöskirjatutkimukseen. Projektin tuloksia on julkaistu viidessä tutkimusartikkelissa ja 13 konferenssijulkaisussa. 2

8 CLEANTECH-RATKAISUJEN KAUPALLISTAMINEN 2 CLEANTECH-RATKAISUJEN KAUPALLISTAMINEN Cleantech-ratkaisujen kaupallistamisen haasteita ja menestystekijöitä tutkittiin kirjallisuuskatsauksen avulla sekä haastattelemalla suomalaisten cleantech-yritysten johtoa ja Global Cleantech 100-listalle valittujen yritysten toimitusjohtajia. Global Cleantech 100 on Cleantech Groupin vuosittain kokoama lista pörssilistaamattomista cleantech-yrityksistä, joiden arvioidaan saavan aikaan merkittäviä markkinavaikutuksia seuraavan 5-10 vuoden aikana. Vuonna 2013 listalla oli yksi suomalainen yritys MetGen, joka kehittää teollisia entsyymiratkaisuja sellu- ja paperiteollisuudelle ja bioetanolin valmistukseen. 2.1 Haasteet Cleantech-ratkaisujen kaupallistaminen on monivaiheinen prosessi, johon kuuluu asiakastarpeiden tunnistaminen, teknologisen ja palvelullisen osaaminen kehittäminen, tarvittavan rahoituksen kerääminen, hyötyjen osoittaminen asiakkaille sekä realisoituneen asiakasarvon mittaaminen. Merkittävimmät haasteet liittyvät todellisten asiakastarpeiden tunnistamiseen, ensimmäisten demonstraatiokohteiden rahoitukseen ja riittävän markkinavolyymin saavuttamiseen. Markkinoille valmiin, tarpeeksi kypsän ratkaisun kehittäminen vie aikaa ja vaatii useita iterointikierroksia edelläkävijäasiakkaiden kanssa. Teknologiset, taloudelliset ja poliittiset ongelmat ovat kietoutuneet yhteen ja luovat huomattavia systeemitason hidasteita cleantech-ratkaisujen kaupallistamiselle. Vallitsevat teknologiat ja infrastruktuurit jarruttavat uusien tekniikoiden käyttöönottoa. Yrityksen sisäiset haasteet korostuvat erityisesti kaupallistamisprosessin alku- ja loppuvaiheessa, kun taas ulkoiset, kuten lainsäädännön kehittymisen epävarmuuteen ja rahoitukseen liittyvät haasteet korostuvat prosessin keskivaiheilla. Esimerkiksi epävarmuus EU:n uusiutuvan energian velvoitteesta liikenteelle vuoden 2020 jälkeen luo haasteita kehittyneiden biopolttoaineiden ja niiden tuotantoteknologioiden kaupallistamiselle. Rahoitukseen liittyvät haasteet ovat merkittäviä erityisesti aloittavilla cleantech-yrityksillä, jotka toimivat pääomaintensiivisillä aloilla, kuten uusiutuvan energian ratkaisuissa. Riskipääomarahoituksen lyhyt aikajänne on ongelmallinen cleantech-alan kannalta, joka vaatii pitkän tähtäimen panostuksia. Riskipääomasijoittajat toimivat tyypillisesti 3-5 vuoden aikajänteellä ja ovat haluttomia sijoittamaan aloittaviin yrityksiin, joilla ei ole ensimmäisiä tuotetilauksia tai näyttöjä ratkaisun toimivuudesta asiakasympäristössä. Usein riskipääomasijoittajien vähimmäisvaatimus rahoitukselle on näyttö siitä, että ratkaisua on testattu asiakasympäristössä. Ratkaisun testaaminen asiakasympäristössä on kaupallistamisen onnistumiseksi keskeistä, mutta rahoituksen kannalta ongelmallista erityisesti pienyrityksille. Suuret yritykset rahoittavat asiakasympäristössä tapahtuvat kokeilut usein omalla kustannuksellaan, mikä ei ole pienyrityksille resurssien puutteen vuoksi mahdollista. Niin sanotussa proof of concept -vaiheessa olevat cleantechyritykset tarvitsevatkin uusia rahoitusmuotoja asiakasympäristössä tapahtuvan kokeilun ja testauksen rahoittamiseen. Kaupallistamisen epäonnistumisen riski on huomattava, jos ratkaisun tuoma arvo asiakkaalle on epäselvä tai sitä ei ole todennettu, tai ratkaisun arvoa ei ymmärretä erityyppisten asiakkaiden kannalta. 3

9 CLEANTECH-RATKAISUJEN KAUPALLISTAMINEN 2.2 Menestystekijät Cleantech-ratkaisujen kaupallistamisen menestystarinoissa korostuu yhteistyö asiakkaiden kanssa. Asiakkailta saatava palaute kehittää yrityksen osaamista, auttaa kehittämään ratkaisua paremmin markkinatarpeita vastaavaksi ja luo visionäärisyyttä asiakastarpeiden täyttämisessä. Tiivis asiakasyhteistyö mahdollistaa asiakastarpeiden ja käytettävyyden huomioinnin, samalla kun teknistä ratkaisua kehitetään ja testataan aidossa liiketoimintaympäristössä (Siegel et al., 1995; Alam, 2002). Vahvan kumppaniportfolion rakentaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on kaupallistamisen keskeinen menestystekijä. Yhteistyökumppaneiden huolellisella valinnalla voidaan vaikuttaa siihen, miten tieto uudesta ratkaisusta leviää markkinoilla, ja mikä on ratkaisusta syntyvä mielikuva. Kehityskumppaniksi kannattaa valita vaikutusvaltaisia asiakkaita, arvostettuja tutkimuslaitoksia tai hyvin verkottuneita asiakkaita, joiden osallistuminen uuden ratkaisun markkinointiin esimerkiksi referenssinä tukee kaupallistamista (Schreier & Prügl, 2008). Markkinointi- ja myyntitoimenpiteet tulee kohdistaa asiakkaisiin, joilla on huomattava referenssiarvo ja jotka ovat edelläkävijöitä uusien teknologioiden käyttöönotossa ja valmiita ottamaan keskimääräistä asiakasta enemmän riskejä. Tunnistettujen haasteiden ja menestystekijöiden perusteella projektissa keskityttiin kolmeen toimintamalliin, joiden potentiaalia cleantech-ratkaisujen kaupallistamisen vauhdittamisessa tutkittiin tarkemmin: 1) ratkaisujen yhteiskehittäminen, 2) kestävän arvolupauksen rakentaminen ja 3) asiakasarvon todentaminen (kuva 1). RATKAISUJEN YHTEISKEHITTÄMINEN KAUPALLISTAMISEN VAUHDITTAMINEN ASIAKASARVON TODENTAMINEN KESTÄVÄN ARVOLUPAUKSEN RAKENTAMINEN Kuva 1. Kaupallistamista vauhdittavat toimintamallit. 4

10 RATKAISUJEN YHTEISKEHITTÄMINEN 3 RATKAISUJEN YHTEISKEHITTÄMINEN Edelläkävijäasiakkaiden kanssa kehitetyillä ratkaisuilla on paremmat edellytykset kehittyä kaupallisiksi menestyksiksi (Urban & von Hippel, 1988; Lilien et al., 2002). Yhteiskehityksen avulla yritykset saavat myös ensimmäisiä referenssejä, jotka edesauttavat kaupallistamista (Jalkala & Salminen, 2010). Tutkimuksessa keskityttiin yhteiskehityksen vaiheisiin sekä siihen liittyviin haasteisiin ja menestystekijöihin. Usein yhteistyö rajoittuu asiakkaiden kanssa tehtävään testaukseen ja yritykset eivät hyödynnä yhteiskehityksen mahdollisuuksia riittävästi. Toisaalta aina laajamittainen yhteiskehitys ei ole kannattavaa, vaan sen tarve on arvioitava tilannekohtaisesti. Mikäli tavoitteena on nopea lanseeraus, kannattaa yhteyskehityksessä rajoittua testaukseen. Aiemmassa vaiheessa aloitettu tiivis yhteistyö asiakkaan kanssa voi joissakin tapauksissa viivästyttää kehitysprosessia tai johtaa liian räätälöityyn ratkaisuun, jolle ei ole laajempaa markkinakysyntää. Mikäli tavoitellaan voimakkaasti asiakaslähtöistä ratkaisua, asiakas on saatava mukaan kehitysprosessiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja asiakkaan sitouttaminen vaatii erityistä huomiota. Yhteiskehitysprosessin alussa asiakkaan valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Suuren ja maineikkaan asiakkaan valinta kehityskumppaniksi ja testausalustaksi voi helpottaa ratkaisun skaalausta, mutta projektin epäonnistuessa voi johtaa merkittävän asiakkaan menettämiseen. Iso asiakasyritys saattaa myös vaatia aineiston, testitulokset ja immateriaalioikeudet itselleen. Edelläkävijäasiakkaiden valinta kehityskumppaniksi vähentää riskiä liian räätälöidyn ratkaisun syntymisestä, koska edelläkävijäasiakkaat kokevat ensimmäisinä tulevaisuuden markkinoiden tarpeita (von Hippel, 1986). Jotta yritykset onnistuisivat yhteiskehityksessä, niiden on ymmärrettävä yhteiskehitysprosessin luonne ja sen vaiheet, jotka poikkeavat yrityksen sisäisestä kehityksestä osapuolien erilaisten tavoitteiden takia. Lisäksi yritysten on huomioitava, että asiakkaiden rooli kehitysprosessissa vaihtelee niiden sitoutumisen mukaan. Myös yhteiskehitysprosessin johtamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. 3.1 Yhteiskehitysprosessin vaiheet Yhteiskehityksen vaihemalli syntyi analysoimalla kahdeksaa yhteiskehitysprosessia, joissa kehitettiin teknologiaa ja ratkaisuja kaivosteollisuuteen. Aineistona oli 18 haastattelua toimittajayritykseltä, kolmelta asiakkaalta sekä ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Tulosten mukaan yhteiskehitys koostuu viidestä vaiheesta, joihin asiakas voi osallistua joko pinnallisesti tiedon lähteenä tai syvällisesti yhteiskehittäjänä. Vaiheet ovat 1) tarpeiden sovittaminen, 2) yhteistyöstä sopiminen, 3) vuorovaikutteinen ideointi, 4) iteratiivinen kehitys ja testaus ja 5) kaupallistamisen valmistelu (kuva 2). 5

11 RATKAISUJEN YHTEISKEHITTÄMINEN Asiakkaan tehtävät - Tavoitteiden selvittäminen - Mukanaolosta päättäminen Tarpeiden sovittaminen Toimittajan tehtävät - Asiakkaan ongelman tunnistaminen - Kumppanien valinta - Sopimusten allekirjoittaminen Yhteistyöstä sopiminen - Tavoitteiden asettaminen - Vastuista ja teollisoikeuksista sopiminen - Ideoiden kommentointi Vuorovaikutteinen ideointi - Ideoiden ehdottaminen - Laitteiden asennus ja käyttöönotto - Testaus - Kaupallisen version käyttöönotto ja testaus - Referenssiasiakkaana toimiminen Iteratiivinen kehitys ja testaus Kaupallistamisen valmistelu - Kehitys - Testaamisen valmistelu, testaus ja tulosten analysointi - Uudelleenkehitys - Lanseeraus Kuva 2. Viitekehys asiakkaan ja toimittajan välisestä yhteiskehityksestä. Tarpeiden sovittaminen tarkoittaa yhteiskehitysprosessin alkuvaihetta jossa valitaan kehityskumppanit, keskustellaan yhteiskehityksen tavoitteista ja kartoitetaan asiakastarpeita. Kehityskumppanien valinta voi olla joko sattumanvaraista tai perustua systemaattiseen valintaan. Mikäli yhteiskehitys lähtee asiakkaan aloitteesta, tapahtuu kehityskumppanin valinta sattumanvaraisesti ja kehitysyhteistyö aloitetaan asiakastarpeen esille tuoneen asiakkaan kanssa. Systemaattisessa kumppanien valinnassa taas arvioidaan useiden potentiaalisten asiakkaiden sopivuus yhteiskehitykseen ja valitaan kumppanit testien perusteella. Yhteistyöstä sopiminen on yhteiskehityksen vaihe, jolloin allekirjoitetaan sopimus yhteistyöstä ja määritellään tavoitteet ja vastuut. Tämä vaihe voidaan jättää myös tietoisesti pois, mikäli toimittaja kokee, että asiakkaan rooli on niin vähäinen, ettei esimerkiksi teollisoikeuksien jakamisesta ole tarpeen sopia. Usein tavoitteista joudutaan sopimaan uudestaan myöhemmässä vaiheessa, sillä tässä vaiheessa yksimielisyys tavoitteista saavutetaan yleensä ylemmän johdon kanssa ja siksi tavoitteista on sovittava erikseen myös projektin operatiivisten toteuttajien kanssa. Vuorovaikutteisessa ideoinnissa pyritään löytämään aihioita mahdollisesta ratkaisusta. Ideointi on tehokkaimmillaan vuorovaikutusta, jossa asiakas on mukana antamassa palautetta toimittajan esittämien ratkaisujen käytännön soveltuvuudesta. Jotta asiakkaat saataisiin sitoutettua yhteiskehitykseen, on asiakas otettava mukaan viimeistään ideointivaiheessa. Iteratiivinen kehitys ja testaus on yhteiskehityksen vaihe, jossa asiakas on syvällisimmin mukana, sillä testaus tapahtuu tyypillisesti asiakkaan prosessissa. Yhteiskehitys on iteratiivista, sillä testattavasta ratkaisusta kehitetään useita versioita, joita parannetaan asiakkaalta saadun palautteen perusteella. Tässä vaiheessa myös ulkopuolisten asiantuntijakumppaneiden panostus voi olla merkittävä, sillä asiakkaalla ei 6

12 RATKAISUJEN YHTEISKEHITTÄMINEN välttämättä ole riittäviä resursseja varsinaiseen kehitystyöhön. Yhteiskehitetty ratkaisu on harvoin valmis kaupallistettavaksi, sillä ratkaisu on luotu yhteiskehitysasiakkaan tarpeisiin ja toimittajan on kehitettävä ratkaisusta kaupallistettava versio. Tyypillisesti asiakas ei osallistu kaupallisen version kehittämiseen, vaan toimittaja tekee pilottiversioon tarvittavat muokkaukset itsenäisesti. Kaupallistamisen valmistelussa asiakas voi olla mukana esimerkiksi toimimalla referenssiasiakkaana ja kirjoittamalla menestystarinoita kehitetystä ratkaisusta. Lisäksi asiakas voi vielä testata ratkaisun kaupallistettavaa versiota. Asiakkaiden rooli kaupallistamisen valmistelussa on tyypillisesti melko vähäinen. Toimittaja voi motivoida asiakasta olemaan mukana kaupallistamisesta tarjoamalla vastineeksi esimerkiksi päivitetyn version kehitetystä ratkaisusta. Yhteiskehityksen vaiheet voivat olla päällekkäisiä eivätkä välttämättä etene lineaarisessa järjestyksessä. Esimerkiksi yhteistyöstä sopiminen ja yhteisideointi voivat jäädä väliin, jos ratkaisua ryhdytään kehittämään ja testaamaan olemassa olevien ideoiden pohjalta. Toisaalta kehitysvaiheesta voidaan myös palata ideointiin ja tavoitteiden sopimiseen tai yhteiskehitys voi päättyä ennen viimeistä vaihetta, mikäli ratkaisulla ei ole kaupallistamispotentiaalia. 3.2 Asiakkaan roolit yhteiskehityksessä Tutkimuksen mukaan asiakkaiden sitoutumisessa ja rooleissa kehityskumppanina on huomattavaa vaihtelua. Tutkimuksessa tunnistettiin yhdeksän eri roolia, joissa asiakas voi toimia yhteiskehitysprosessin aikana sekä eri tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, kuinka vahvasti asiakas on yhteiskehityksessä mukana. Roolit on esitetty kuvassa 3. ASIAKKAAN ROOLI YHTEISKEHITTÄJÄ (Syvällinen osallistuminen) YHTEISKEHITYKSEN VAIHEET IDEOINTI KEHITTÄMINEN KAUPALLISTAMINEN Ideoija Asiakas, joka esittää ideoita siitä, miten asiakastarve voidaan tyydyttää. Yhteiskehittäjä Asiakas, joka kehittää järjestelmän osa-alueita. Yhteismarkkinoija Asiakas, joka markkinoi järjestelmää yhdessä toimittajan kanssa. OSALLISTUJA (Keskitason osallistuminen) Kommentaattori Asiakas, joka kommentoi ideoita. Testaaja Asiakas, joka testaa järjestelmää ja antaa siitä palautetta. Referenssiasiakas Asiakas, joka toimii referenssinä. TIEDON LÄHDE (Pinnallinen osallistuminen) Tarpeen esille tuoja Asiakas, joka kokee tarpeita ja viestii tarpeistaan toimittajalle. Käyttöönottaja Asiakas, joka ottaa kehitysversion käyttöön. Pilotti Asiakas, joka tarjoaa kaupallistamiseen pilotin avulla aineistoa. Kuva 3. Asiakkaan roolit yhteiskehityksen eri vaiheissa. 7

13 RATKAISUJEN YHTEISKEHITTÄMINEN Ideointivaiheessa asiakas voi toimia joko tarpeen esille tuojana, kommentaattorina tai ideoijana. Tyypillisin näistä rooleista on kommentaattori, sillä asiakkaalla ei yleensä ole riittävää tietotaitoa ideoimaan ratkaisuja ongelmiin. Toisaalta, asiakkaat voivat olla myös itse tietämättömiä todellisista tarpeistaan, joten he voivat toimia tarpeen esille tuojina, jotka viestivät tarpeesta kuvailemalla erilaisia oireita. Asiakkaat voivat esimerkiksi viestiä haasteistaan liittyen kaivosvesien korkeisiin raskasmetallipitoisuuksiin tietämättä, mistä ongelma johtuu, jolloin ongelman selvittäminen ja ratkaiseminen jäävät toimittajan tehtäväksi. Kehittämisvaiheessa asiakas voi toimia järjestelmän käyttöönottajana, testaajana tai varsinaisena yhteiskehittäjänä. Tyypillisesti asiakas on syvimmin mukana testauksessa, sillä testaus tapahtuu usein asiakkaan laitoksella ja auttaa asiakasta parantamaan prosessin tehokkuutta. Kaupallistamisvaiheessa asiakas voi toimia pilottina, joka tarjoaa aineistoa kaupallistamiseen, referenssiasiakkaana tai yhteismarkkinoijana. Asiakkaan osallistuminen voi joko vähentyä tai lisääntyä yhteiskehitysprosessin edetessä ja toimittaja voi omilla toimillaan vaikuttaa asiakkaan panoksen suuruuteen. Asiakkaan osallistumiseen vaikuttaa strateginen tahtotila, käytettävissä olevat resurssit, aiempi kokemus yhteiskehittämisestä, sekä maantieteellinen etäisyys toimittajaan. Tiivistä yhteistyötä voidaan rakentaa asiakkaiden kanssa, joille kehitettävä ratkaisu on strategisesti tärkeä ja johon sekä johto että operatiivinen henkilökunta ovat sitoutuneet. Asiakkaalla tulee olla riittävä määrä resursseja yhteiskehitykseen. Asiakkaat, joilla on poikkeuksellisen paljon tietotaitoa voivat olla haastavia kehityskumppaneita, sillä he pystyvät tarvittaessa kehittämään ratkaisun myös ilman toimittajan apua. Tällöin myös ratkaisun teollisoikeuksista sopiminen voi vaikeutua. Maantieteellisesti lähellä olevan asiakkaat, joilla on aiempia positiivisia kokemuksia yhteiskehityksestä, osallistuvat kehitykseen tiiviimmin. Toimittaja voi vaikuttaa käynnissä olevan yhteiskehitysprosessin aikana asiakkaan panokseen tarjoamalla asiakkaalle projektin aikana positiivisia kokemuksia. Aluksi epäilevästi yhteiskehittämiseen lähtenyt asiakas voi syventää yhteistyötä huomattuaan positiivisia tuloksia, kuten kehitetyn pilottiversion avulla saavutettua parantunutta prosessin tehokkuutta. On huomattava, että hyvin tiivis yhteiskehitys asiakkaan kanssa ei aina ole toivottavaa, ja tietyissä tilanteissa se voi olla jopa haitaksi ratkaisun kehittämiselle ja viivästyttää kehitysprosessia. Yhteiskehityksen laajuutta pitäisikin arvioida kehitykselle asetettujen tavoitteiden mukaan. Projektissa tunnistettiin kahdenlaisia yhteiskehitysprosesseja, joissa asiakkaan mukanaolon syvyys vaihteli (ks. Caseesimerkki). 8

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin että kansainvälisen liiketoiminnan

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14 Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14 Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Paula Kilpinen, Toimitusjohtaja, HRM Partners, Tutkijatohtori, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos CEOs top concerns Improving organizational

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut

UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut Mikko Juuti, PhD, liiketoiminnan kehityspäällikkö 7.6.2016 1 Itä- Suomen yliopisto 3 kampusta (Joensuu, Kuopio,

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Asiakasreferenssien rakentaminen ja hyödyntäminen ensimmäiset asiakasreferenssit Jari Ruokolainen Dosentti, TTY, Markkinointi Nokia Networks,

Asiakasreferenssien rakentaminen ja hyödyntäminen ensimmäiset asiakasreferenssit Jari Ruokolainen Dosentti, TTY, Markkinointi Nokia Networks, Asiakasreferenssien rakentaminen ja hyödyntäminen ensimmäiset asiakasreferenssit Jari Ruokolainen Dosentti, TTY, Markkinointi Nokia Networks, Development Manager Asiakasreferenssitutkimuksen juuret Suomessa

Lisätiedot

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I.

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I. A Plan vs a Roadmap PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2 PRODUCT B Version 1.1 This is a PLAN Component A RESEARCH project Development project B COMP. C COMP. B RESEARCH project Product concept I This

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 10.2.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa hakemus osallistujaportaaliin

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Elinkaarenaikaisen materiaalien käytön tehostaminen

Elinkaarenaikaisen materiaalien käytön tehostaminen Elinkaarenaikaisen materiaalien käytön tehostaminen Samuli Patala, Tuotantotalous, LUT Kaisa Grönman, Ympäristötekniikka, LUT Valtakunnalliset jätteen hyötykäyttöpäivät, 19.- 20.11.2013 Case: Materiaalitehokkuuden

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 24.8.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Koulutuksen nimi Koulutuksen kuvaus Tavoite Esitiedot Alkaa Päättyy Viim.ilm.päivä

Koulutuksen nimi Koulutuksen kuvaus Tavoite Esitiedot Alkaa Päättyy Viim.ilm.päivä Tulevat ITIL Service Design (jatkokoulutus) paikka Jyväskylän yliopisto, Agora (Mattilanniemi 2) agb301 tausta ja tavoitteet ITIL on globaalisti hyödynnetty, ITalan parhaista käytännöistä

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI?

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? Miksi teema on kiinnostava Mitä maailmassa tapahtuu - 1 Perinteisten lentoyhtiöiden rinnalle syntyi halpalentoyhtiöt, jotka haastoivat asiakaslähtöisyyden koko

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1 Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info Paneelitoiminta osana arviointiprosessia Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info 28.1.2014 Paneeliarviointi osana strategisten tutkimusavausehdotusten arviointiprosessia Tekes pyytää suosituksen

Lisätiedot

Nanso Group Venäjän kasvuohjelma. Jussi Tolvanen 24.1.2013

Nanso Group Venäjän kasvuohjelma. Jussi Tolvanen 24.1.2013 Nanso Group Venäjän kasvuohjelma Jussi Tolvanen 24.1.2013 Nanso Group lyhyesti Nanso Group on 91 vuotta sitten perustettu vaatetusalan perheyhtiö Nanso Groupilla on vahva brändiportfolio, jonka brändeillä

Lisätiedot

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo 2015 1 Mitä muotoilu on? 24/11/15 heikki rajasalo 2015 2 24/11/15 heikki rajasalo 2015 3 1970 Participatory Design 1980 Human-centered Design, ergonomia

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! www.tekes.fi RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen Miksi palveluliiketoimintaa? Lisää myyntiä Tuotteen lisäksi asiakkaille tarjotaan palveluja Syntyy uusinta- ja modernisointikauppaa, varaosa -liiketoimintaa

Lisätiedot

Julkiset hankinnat innovaatioiden. jatkotoimenpiteet

Julkiset hankinnat innovaatioiden. jatkotoimenpiteet Julkiset hankinnat innovaatioiden kehitysalustana kokemuksia ja jatkotoimenpiteet 2.12.2009 Suvi Kemppainen Suvi Kemppainen Ohjelmajohtaja Tausta ja tavoitteet Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamisuunnitelma

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Fiksu Kalasatama & Nopeat kokeilut Digikuntakokeilun starttiseminaari Kaisa Spilling

Fiksu Kalasatama & Nopeat kokeilut Digikuntakokeilun starttiseminaari Kaisa Spilling Fiksu Kalasatama & Nopeat kokeilut Digikuntakokeilun starttiseminaari Kaisa Spilling 23.9.2016 SMART KALASATAMA Area construction until 2035: The Kalasatama area of Helsinki - an experimental innovation

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

World Alliance for Low Carbon Cities. 10. huhtikuuta 2013

World Alliance for Low Carbon Cities. 10. huhtikuuta 2013 World Alliance for Low Carbon Cities 10. huhtikuuta WALCC Finland 10.4. 13.00 Tilaisuuden avaus, Johan Wallin, WALCC 13.10 Mitä yritykset ovat tekemässä? WALCC tilannepäivitys 4-6 yrityspuheenvuoroa +

Lisätiedot

Alakko nää mua? Summit, Nordic 4

Alakko nää mua? Summit, Nordic 4 Alakko nää mua? 21.5.2013 10.45-12.00 Summit, Nordic 4 Alakko nää mua? 1. Miten kv-asiat ja alumnisuhteet liittyvät toisiinsa? 2. Miksi kansainväliset asiat kiinnostavat alumnisuhteiden kentällä toimivia?

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Puhe ICTexpo-messuilla 2013-03-21 2013 Tieto Corporation Erkki A. Pöyhönen Lead Test Manager Tieto, CSI, Testing Service Area erkki.poyhonen@tieto.com Sisällys Tehokkuuden

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Case: Ydinvoimalan käyttöautomaation allianssi

Case: Ydinvoimalan käyttöautomaation allianssi Case: Ydinvoimalan käyttöautomaation allianssi Teknologiateollisuus 13.2.2013 Jyrki Koskela, myyntijohtaja, Metso Endress+Hauser Oy - allianssin esittely - miksi allianssiin päädyttiin? - yhteistyön käynnistäminen

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TESTAA - toimintamalli

TESTAA - toimintamalli TESTAA - toimintamalli Biotalouskonversion uudet yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuudet puupohjaiset materiaalit ja prosessit seminaari 14.6.2012 Petri Jetsu, VTT 2 Taustaa Pk-yritysten on ollut erittäin

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

the Power of software

the Power of software the Power of software Wapice teollisuuden ohjelmistokumppani on keskittynyt teollisuusyritysten ohjelmistoratkaisuihin ja tietojärjestelmien integrointiin. Tarjoamme turvallisen ja tehokkaan tavan ulkoistaa

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa CIMO, Helsinki 16.9.2016 Esityksen sisältö 1. Hankkeen sisäinen seuranta ja raportointi 2. Raportointi kansalliselle toimistolle & hankkeiden monitorointi a) Väliraportti

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot