OHJE OPINNÄYTETYÖN LAATIMISESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OHJE OPINNÄYTETYÖN LAATIMISESTA"

Transkriptio

1 OHJE OPINNÄYTETYÖN LAATIMISESTA Liiketalousala 2009 v. 1.31

2 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Opinnäytetyön tavoitteet Aiheen valinta Kirjallisen raportin laajuus OPINNÄYTETYÖN KIRJALLINEN OSUUS Muotoseikat Kirjallisen osuuden sisältö Kansilehti Sisällys Johdanto Käsittelyluvut Tulokset Johtopäätökset Lähteet Liitteet Kuviot ja taulukot Tekstiviitteet OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI LÄHTEET LIITTEET

3 1 1. YLEISTÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ 1.1. Opinnäytetyön tavoitteet Toisen asteen ammatillisiin perustutkintoihin liittyy valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaan opinnäytetyö, jonka laajuus on vähintään kaksi opintoviikkoa. Liiketalouden sekä tietojenkäsittelyn perustutkintojen perusteiden mukaan opiskelijan on osattava laatia opinnäytetyö, joka voi olla joko opintoja kokoava tai tutkinnon jonkin osaalueen erityisosaamista osoittava tehtäväkokonaisuus. Se voi olla kirjallinen työ, multimediatai hypermediatyö, selvitys, projektityö tai tuote. Tärkeä osa opinnäytetyön laatimista on oikeaoppinen ja tehokas tietotekniikan hyödyntäminen työskentelyssä. Palautettava työ pitää olla yhdessä tiedostossa. Opiskelijan on osattava suunnitella opinnäytetyönsä oman kiinnostuksensa ja ammatillisen suuntautumisensa mukaisesti. Opinnäytetyötä tehdessään hänen on osattava työskennellä omatoimisesti, johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti. Hänen on osattava etsiä opinnäytetyössä tarvittavaa tietoa eri lähteistä ja suhtautua tietoon kriittisesti. Hänen on osattava yhdistellä tutkinnon eri osa-alueiden osaamista ja käyttää tarkoituksenmukaisia työskentelymenetelmiä. Hänen on osattava itsenäisesti ratkaista opinnäytetyöhönsä liittyviä ongelmia ja arvioida opinnäytetyön etenemistä ja sen tuloksia. Hänen on osattava esitellä opinnäytetyönsä kirjallisesti ja suullisesti. Opinnäytetyö tehdään pääsääntöisesti yksilötyönä. Se on kuitenkin mahdollista tehdä erikseen sovittaessa myös pari- tai pienryhmätyönä. Opinnäytetyön tekeminen edellyttää itsenäistä työotetta. Tekijä vastaa itse omasta työskentelystään, jota tuetaan ohjauksen avulla. Jokaisella opinnäytetyöllä on pääsääntöisesti yksi nimetty ohjaaja. Tarvittaessa opinnäytetyölle voidaan nimetä useampikin ohjaaja.

4 Aiheen valinta Työn onnistumisen ja lopputuloksen kannalta on tärkeätä, että opiskelija on kiinnostunut aihealueensa tutkimisesta ja kehittämisestä tai kokee työnsä muulla tavoin mielenkiintoiseksi ja hyödylliseksi. Siksi hänen on itse saatava päättää aiheestaan. Vaatimuksena kuitenkin on, että työ liittyy hänen omaan ammattialaansa ja tukee hänen ammatillista kehitystään. Mikäli opiskelija ei itse keksi aihetta, opettaja voi määrätä sellaisen hänelle. Tällöinkin pyrkimyksenä on, että ohjaava opettaja ottaa opiskelijan yksilölliset edellytykset huomioon ja arvioi, millaisten tietojen ja taitojen omaksuminen on opiskelijan edun mukaista. Opinnäytetyön olisi hyvä liittyä mahdollisimman läheisesti työelämän tarpeisiin ja todelliseen yritykseen tai muuhun organisaatioon. Opinnäytetyön aihe voi liittyä työssä tai työssäoppimisessa esille tulleiden asioiden tai ongelmien käsittelyyn. Työpaikkaan liittyvän aiheen käsittelyyn pitää opiskelijan saada työnantajan lupa jo ennen työn aloittamista. Jotta opinnäytetyöksi ehdotettu aihe voidaan hyväksyä, sen tulee täyttää mm. seuraavat kriteerit: - aihe on tutkinnon opetussuunnitelman tavoitteiden mukainen - aihe tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden vähintään 2 opintoviikon eli 80 tunnin laajuiseen työskentelyyn - aihe tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden oman koulutusalansa hallinnan laajentamiseen ja syventämiseen Jotkut työpaikkoihin liittyvät aiheet voivat olla sellaisia, joita ei haluta kovin laajaan tietoisuuteen. Tällaisiin opinnäytetöihin laitetaan kansilehteen otsikon alle maininta Luottamuksellinen Kirjallisen osuuden laajuus Kirjallisen osuuden laajuus riippuu työn aiheesta ja työskentelymenetelmistä. Kaikkiin opinnäytetöihin liittyy kuitenkin aina vähintään pienimuotoinen kirjallinen osuus.

5 3 Opinnäytetyö voi olla luonteeltaan hyvinkin erilainen esimerkiksi vahvasti alan kirjallisuuteen perustuva tutkielmatyyppinen työ tai vaikkapa yritykselle laadittu projektityyppinen multimediaesitys. Tutkielmatyyppinen opinnäytetyö vaatii laajempaa kirjallista esitystä kuin käytäntöön perustuva projektityyppinen opinnäytetyö. Tutkielmatyyppisessä työssä kirjallisen osuuden laajuus on sivua. Mikäli työhön liittyy myös käytännöllinen osuus, kirjallisesta osuudesta voidaan tinkiä muutaman sivun verran. Sellaisissa tapauksissa, joissa käytännöllisen työn osuus on erittäin laaja, kirjallinen osuus voidaan supistaa 6 8 sivun mittaiseksi raportiksi. Mikäli kyseessä on pari- tai ryhmätyö, edellä mainitut sivumäärät kerrotaan työn tekemiseen osallistuvien opiskelijoiden määrällä. Esimerkiksi parityönä tehty pelkästään kirjallisiin lähteisiin perustuva työ edellyttää noin 20 sivun mittaista kirjallista osuutta. Ensisijaista huomiota ei kuitenkaan kannata kiinnittää sivumääriin, vaan työn sisältöön ja merkittävyyteen. 2. OPINNÄYTETYÖN KIRJALLINEN OSUUS 2.1. Muotoseikat Kirjasinlajeina käytetään Times New Roman, Arial tai Cambria (Office 2007). Kirjasinlajin valinnassa tärkeintä on selkeys. Tekstin fonttikoko on 12 ja teksti kirjoitetaan 1,5 rivivälillä A4-kokoiselle paperille yksipuolisena. Taulukoissa ja kuvioissa käytetään riviväliä 1 ja tarvittaessa fonttikokoa 10. Marginaalin tulee olla riittävän leveä ainakin paperin vasemmassa reunassa, jos opinnäytetyö aiotaan sitoa. Suositeltavat marginaalit ovat ylhäällä ja alhaalla 2,5, vasemmalla 3 (sidottaessa 4) ja oikealla 2. Tekstiosassa käytetään tavutusta sekä molempien reunojen tasausta. Sivunumeroiden laskeminen ja merkitseminen alkaa ensimmäiseltä varsinaiselta tekstisivulta. Sivunumerointi jatkuu myös lähdeluettelossa, mutta ei enää liitteissä. Sivunumerot merkitään sivun oikeaan ylälaitaan ja niiden perään ei laiteta pistettä.

6 4 Otsikot erottuvat selvästi muusta tekstistä. Kunkin otsikon edelle tulee kaksi tyhjää riviä ja jälkeen yksi. Pääotsikotkaan eivät aloita uutta sivua, vaan kaikki otsikot merkitään siihen kohtaan kuin ne sattuvat osumaan. Otsikkoa ei kuitenkaan saa jättää yksin sivun viimeisille riveille. Pääotsikon ja ensimmäisen alaotsikon väliin ei saa kirjoittaa tekstiä. Jos alaotsikoita käytetään, pitäisi niitä olla pääotsikon alla aina vähintään kaksi. Otsikot pitää muotoilla lyhyiksi ja informatiivisiksi. Otsikko ei saa olla lauseen muodossa eikä kysymysmuodossa. Myös otsikoissa käytetään fonttikokoa 12, mutta pääotsikot kirjoitetaan SUURAAKKOSIN. Kappalejako osoitetaan niin sanotulla vasensuora-asettelulla eli kaikki rivit aloitetaan vasemmasta marginaalista ilman sisennystä. Kappaleet erotetaan toisistaan jättämällä yksi tyhjä rivi kappaleiden väliin. Tekstin lihavointia tai kursivointia voi käyttää tarkkaan harkiten yksittäisten sanojen korostamiseen. Samoin luetelmaviivojen käyttö on mahdollista luetteloita esitettäessä Kirjallisen osuuden sisältö Kirjallisen raportoinnin tavoitteena on tiedottaa opinnäyteprosessista ja siinä saavutetuista tuloksista sekä kuvailla opinnäytetyön toteutuksen eri vaiheet. Tämä mahdollistaa opinnäytetyön hyödyntämisen. Raportoinnissa noudatetaan tieteellisen julkaisun vaatimuksia. Opinnäytetyön sisältö riippuu aiheesta, mutta kirjallinen osuus sisältää yleensä seuraavat perusosat: - kansilehti - sisällys (= sisällysluettelo) - johdanto - käsittelyluvut - teoreettinen osuus - empiirinen osuus = käytännön työn osuus - tulokset

7 5 - johtopäätökset - lähteet (= lähdeluettelo) - liitteet Käsittelylukujen otsikot ja tulokset nimetään opinnäytetyön aiheeseen sopivasti. Johdanto ja johtopäätökset ovat yleisesti sellaisenaan käytettäviä otsikoita, jotka voidaan tietysti tarvittaessa nimetä muillakin opinnäytetyön aiheeseen paremmin sopivilla nimillä Kansilehti Kansilehteen merkitään hieman puolivälin yläpuolelle opinnäytetyön nimi. Oikeaan alakulmaan merkitään opinnäytetyön tekijä/tekijät, oppilaitos, opintoala, ohjaajan nimi ja työn valmistumisajankohta. Opinnäytetyön nimeen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä sen tulee olla mielenkiintoinen ja vastata työn sisältöä. Nimen on kuitenkin syytä olla myös mahdollisimman lyhyt. Malli kansilehdestä on liitteenä Sisällys Sisällysluettelon otsikkona on sana sisällys. Sisältösivu(i)lta ilmenee kirjallisen osuuden jäsentely. Sen perusteella lukija saa yleiskuvan siitä, mitä kirjallinen osuus sisältää ja mikä on sen sisällöllinen logiikka. Kaikki lukujen pää- ja alaotsikot merkitään sisällysluetteloon samanmuotoisina kuin ne ovat tekstissä. Pääotsikot kirjoitetaan suuraakkosin, mikä lisää luettavuutta. Alaotsikot kirjoitetaan pienin kirjaimin ja sisennetään. Sekä pää- että alaotsikot numeroidaan. Sisällysluettelosta näkyvät lukujen alkamissivut. Sisällysluettelosivua ei numeroida vaan sivunumeroiden merkitseminen alkaa ensimmäiseltä tekstisivulta. Varsinaisten tekstiotsikoiden lisäksi sisällysluetteloon merkitään myös lähteet ja liitteet. Sisällysluettelon tulee olla tarkoituksenmukaisessa suhteessa kirjallisen osuuden laajuuteen,

8 6 eli se ei saa olla liian yksityiskohtainen eikä liian ylimalkainen. Malli sisällysluettelosta on tämän ohjeen alussa Johdanto Johdanto johdattaa opinnäytetyön aiheeseen ja virittää lukijan kiinnostuksen. Johdannossa kuvataan mm. opinnäytetyön lähtökohdat, aihevalinnan tausta, näkökulma, opinnäytetyön tavoitteet, tutkimusongelma sekä mahdolliset rajaukset siitä, mitä työssä käsitellään ja mitä ei. Johdannossa opinnäytetyön tekijä voi perustella aiheensa ajankohtaisuutta tai tärkeyttä, sen hyötyä työelämälle ja aiheen merkitystä omalle ammatilliselle kehitykselle Käsittelyluvut Käsittelylukujen teoreettisessa osuudessa käsitellään opinnäytetyön aihepiiriin kuuluvia tärkeimpiä teorioita, käsitteitä, malleja ja tosiasioita. Teoreettinen osuus pohjautuu jo olemassa olevaan tietoon, jonka opinnäytetyön tekijä kokoaa aikaisempien tutkimusten, kirjallisuuden ja työelämäkokemuksen pohjalta. Teoreettisen osuuden sisältö ja laajuus riippuvat opinnäytetyön aiheesta ja lähestymistavasta. Joissakin tapauksissa teorian määrä voi olla melko vähäinenkin. Näin esimerkiksi silloin, kun kirjallisuutta ja muuta aiheeseen liittyvää materiaalia ei ole olemassa ja opinnäytetyön käytännön työn osuus on erittäin laaja. Teoriaosuus on laajempi, jos opinnäytetyö perustuu pääosin kirjallisiin lähteisiin ja käytännön työn osuus on vastaavasti suppea. Opinnäytetyön käytännön työn osuuden kulku tulee selostaa tarkasti. Tämä osuus antaa selkeän kuvan siitä, millä tavoin työ on tehty, millä tavoin ongelmaan on etsitty ratkaisua, millaisia ongelmia prosessin kuluessa esiintyi, miten ne ratkaistiin ja miten kukin työvaihe onnistui. Selostuksen perusteella lukijan on voitava seurata opinnäytetyöprosessin etenemistä ja kyettävä arvioimaan sen luotettavuutta.

9 7 Käsittelylukujen esimerkkitapauksena voitaisiin tarkastella vaikkapa yritykselle toteutettua markkinointitutkimusta. Teoreettinen osuus muodostuisi tällöin tutkimuksen aihepiiriin (esim. asiakastyytyväisyys) liittyvistä teorioista sekä tutkimuksen toteuttamisperiaatteisiin (markkinointitutkimus) liittyvistä teorioista. Käytännön työn osuudessa vastaavasti selostettaisiin käytännössä toteutettu tutkimus eri vaiheineen Tulokset Tällainen erillinen kappale ei ole välttämätön läheskään kaikissa opinnäytetöissä. Tulokset tulee esiteltäviksi erillisessä kappaleessa lähinnä sellaisissa opinnäytetöissä, joihin liittyy jokin tutkimus. Tutkimus voi perustua kirjallisuuteen tai sitten edellä selostettuun käytännön työn osuuteen. Esimerkkitapauksena voitaisiin mainita tuo edellä esitetty yritykselle toteutettu markkinointitutkimus. Tässä kappaleessa esiteltäisiin selkeästi, johdonmukaisesti ja totuudenmukaisesti käytännön työn osuudessa eli toteutetussa tutkimuksessa saavutetut tulokset eli löydökset Johtopäätökset Johtopäätöksissä luodaan kokonaiskuva opinnäytetyöprosessista ja sen onnistumisesta. Tässä yhteydessä palataan johdannossa esitettyyn ongelmanasetteluun ja tarkastellaan, millaisia ratkaisuja työssä on saatu aikaan. Johtopäätökset tulee johtaa työssä aikaisemmin esitettyjen asioiden perusteella eikä johtopäätöksissä saa tuoda esiin enää uusia asioita. Johtopäätöksissä ei saa enää olla lähdeviittauksia sellaiseen kirjallisuuteen, jota ei ole aikaisemmin esitelty. Esimerkkitapauksena voitaisiin tarkastella vielä tuota edellä esitettyä yritykselle toteutettua markkinointitutkimusta. Johtopäätöksissä voitaisiin palata johdantoon siten, että pohdittaisiin mitä opinnäytetyöllä tavoiteltiin. Sen jälkeen edellisessä kappaleessa jo esitetyistä tutkimustuloksista luodaan näkemys siitä, millaisen vahvistuksen tai uuden näkemyksen ne antoivat opinnäytetyön tavoitteisiin. Esimerkiksi asiakastyytyväisyyden suhteen voitaisiin

10 8 pohtia sitä, millaisia toimenpiteitä asiakastyytyväisyyden ylläpitämiseksi tai parantamiseksi tulisi jatkossa tehdä Lähteet Lähteissä mainitaan jokainen lähde, johon tekstissä viitataan. Lähteet on merkittävä niin, ettei synny epäselvyyttä siitä, mikä tieto on mistäkin lähteestä peräisin. Lähteiden ja tekstiviitteiden merkitseminen perustuu tekijänoikeuslainsäädäntöön, jonka mukaisesti on ehdottomasti toimittava. Lähteet voivat olla joko painettuja tai painamattomia. Painettuihin lähteisiin kuuluvat mm. kirjat, lehdet, esitteet ja mainokset. Painamattomiin lähteisiin kuuluvat mm. haastattelut, internet-sivustot, suulliset tiedonannot sekä tv- ja radio-ohjelmat. Lähteet merkitään samaan lähdeluetteloon siten, että ensin on aakkosjärjestyksessä painetut lähteet ja sen jälkeen aakkosjärjestyksessä painamattomat lähteet esim. Internet-lähteet. Malli lähdeluettelosta on liitteenä 2. Käytettyjen lähteiden tulee olla opinnäytetyön kannalta tarkoituksenmukaisia, luotettavia sekä ajankohtaisia ja mahdollisimman uusia. Niiden käyttö osoittaa lukeneisuuden, tietämisen laajuuden sekä sen, onko opiskelija pysynyt ammattialallaan kehityksen mukana. Sekä kotimaisissa että ulkomaisissa lähteissä tulisi pyrkiä alkuperäisen julkaisun käyttöön, ns. sekundaarilähteitä ei tulisi käyttää. Internet-lähteiden käyttöä tulee harkita hyvin tarkkaan ja niiden luotettavuuteen tulee suhtautua kriittisesti. Internet-lähteitä voi käyttää, mutta opinnäytetyön lähteinä tulisi kuitenkin käyttää pääosin kirjallisia lähteitä. Lähdeluetteloon ja tekstiviitteisiin on merkittävä internet-sivujen lähteet myös ohjeiden mukaisesti. Internet-sivujen kopiointi näkyy usein tekstissä käytetyistä lauserakenteista ja vaikeista termeistä. Jos opinnäytetyö on suurelta osin kopioitu suoraan internetistä, teko rinnastetaan lunttaukseen, mikä laskee automaattisesti opinnäytetyön arvosanaa.

11 9 Määrällisesti opinnäytetyötä varten voi suositella koottavaksi vähintään viisi kunnon lähdettä: kirjoja, artikkeleita, tutkimusraportteja, haastatteluja, ohjeita jne. Ylärajaa lähteiden määrälle ei ole. Lähdeluettelossa kirjoista ilmoitetaan tekijä(t) suuraakkosin, julkaisuvuosi, kirjan nimi kursiivilla ja painos, suomentaja suuraakkosin, mahdollinen julkaisusarjan nimi ja numero, kustantaja ja painopaikka. Lähdeluettelossa lehtiartikkeleista ilmoitetaan artikkelin kirjoittajan nimi suuraakkosin, artikkelin julkaisuvuosi, artikkelin nimi, lehden nimi, lehden numero tai päivämäärä sekä sivu(t), joilla artikkeli on. Harvinaisemmat lähdetyypit tulisi kirjoittajan itse luonnehtia lähdeluetteloon: esite, suullinen tiedonanto, ilmaisjakelulehti, haastattelu jne. Malli haastattelun merkitsemisestä löytyy liitteestä 2. Internet-lähteet lähdeluettelossa Internet-dokumentteihin pätevät samat säännöt kuin kirjallisiinkin: lähde tulee olla löydettävissä ja sen sisältö tarkistettavissa. Lähdeluettelossa Internet-lähteestä ilmoitetaan Kirjoittaja(t), sivuston ylläpitäjä tai vastuuhenkilö suuraakkosin. Julkaisuvuosi Sivun otsikko kursiivilla. [viittaamisen ajankohta]. Saatavissa: verkko-osoite. Jos kirjoittajan nimeä ei mainita, kirjoittajaksi voidaan merkitä dokumentista vastuussa oleva organisaatio. Organisaatio merkitään myös, jos kirjoittaja on alias (esim. Webmaster). Verkko-osoitteessa ei saa olla alleviivausta eli tekstinkäsittelyohjelman tekemää linkkiä. (ei näin: vaan näin Pitkä verkko-osoite voitaneen rivittää katkaisemalla se välilyönnillä kahteen osaan kauttaviivan jälkeen. Liittessä 2 esimerkkejä Internet-lähteiden merkitsemisestä.

12 Liitteet Liitteeksi sijoitetaan sellainen aines, joka ei asian ymmärtämisen kannalta ole keskeistä, mutta johon tekstissä viitataan. Liitteeksi sijoitetaan myös ymmärtämistä ja luettavuutta lisäävä aineisto. Tällaista ainesta ovat esimerkiksi tietojen keräämiseen liittyvät materiaalit, kuten esimerkiksi kyselylomakkeet yms. Liitteet sijoitetaan lähdeluettelon jälkeen. Ne numeroidaan ja otsikoidaan. Mikäli liitteitä on runsaasti, voidaan liiteosan alkuun laatia yhtenäinen luettelo opinnäytetyössä olevista liitteistä. Tekstissä viitataan liitteen numeroon, jonka tulee olla muotoa LIITE 1, LIITE 2 jne. Myös liitteissä pitää olla lähdetiedot selvästi mainittuina Kuviot ja taulukot Kuvioiden ja taulukoiden numero sekä otsikko muodostavat yhden kokonaisuuden. Ne kirjoitetaan kursivoituna ja merkitään seuraavasti: Kuvio 1. Projektin elinkaari Kuviot ja taulukot numeroidaan juoksevasti, kummatkin erikseen. Kuvion teksti kirjoitetaan kuvion alapuolelle, taulukon teksti taulukon yläpuolelle. Kaikki ne, jotka eivät ole taulukoita, nimetään kuvioiksi. Varsinaisessa tekstissä tulee aina viitata kuhunkin kuvioon tai taulukkoon. Tekstin otsikosta ei saa suoraan hypätä kuvioon tai taulukkoon, vaan välissä tulee olla siihen johdatteleva tekstiosuus Tekstiviitteet Tekstiviitteiden tarkoituksena on ilmoittaa lukijalle, kenen tekstiin ja ajatuksiin viitataan. Sen lisäksi tekstiviitteiden tarkoituksena on auttaa lukijaa löytämään kyseinen teos lähdeluettelosta. Viittaukset tulee merkitä sekä referoidun että suoran (ns. sanasanaisen) lainauksen yhteyteen. Suorat lainaukset merkitään lainausmerkkeihin.

13 11 Tekstiviitteet pitää merkitä paikoilleen heti tekstin luonnosteluvaiheessa. Tällöin lopullinen työ helpottuu huomattavasti eikä myöhemmin tule ongelmia sen selvittämisestä, mistä mikäkin tieto on peräisin. Tekstiviitteisiin sisällytetään tekijän sukunimi, teoksen painovuosi, kaksoispiste ja välilyönti, sivunumero (viitteen tulee aina kohdistua vain yhteen sivuun) ja piste, mikäli tekstiviite liittyy useampaan kuin yhteen virkkeeseen. Jos tekstiviite liittyy vain yhteen edellä olevaan virkkeeseen, piste merkitään viitteen ulkopuolelle. Esimerkki tekstiviitteestä, jossa viitataan useampaan virkkeeseen: Markkinointi on nykynäkemyksen mukaan enemmän kuin markkinointi-, mainos- ja suunnittelutoimintaa sekä myyntiosastojen ja markkinointi-ihmisten toimintaa. Se on osa yrityksen kokonaisstrategiaa. (Kuusela 1998: 17.) Esimerkki tekstiviitteestä, jossa viitataan vain yhteen edeltävään virkkeeseen: Asiakkuudenhallinnan tavoitteena on hallita nykyisiä asiakkuuksia paremmin yleisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi (Mäntyneva 2001: 29). Jos kirjoittajan nimi mainitaan tekstissä, viite voidaan merkitä välittömästi. Nimeä ei silloin toisteta. Kuusela (1998: 54) korostaa palveluun käytettävän ajan ja odotusajan merkitystä Jos teoksella on kolme tai useampia tekijöitä, heidät merkitään viitteeseen vain ensimmäisellä mainintakerralla. (Korkeamäki Lindström Ryhänen Saukkonen Selinheimo 2002: 35.) Myöhemmin riittää ensimmäinen nimi ja lyhenne ym. (Korkeamäki ym. 2002: 35.)

14 12 Jos sama tieto on saatu useammasta kuin yhdestä lähteestä tai se on kooste niistä, merkitään samaan viitteeseen kaikkien lähteiden tiedot aikajärjestyksessä peräkkäin. Väliin tulee puolipiste ja välilyönti. (Mäkinen 2000: 23; Huttunen 2001: 133.) Jos samalta kirjoittajalta käytetään useampia teoksia samalta vuodelta, ne erotetaan toisistaan pienaakkosilla. (Mansikkamäki 2002a: 12.) (Mansikkamäki 2002b: 25.) Jos työssä on lainattu saman sukunimisiä kirjoittajia, erotetaan ne viitteessä etunimen alkukirjaimen avulla. (Talvitie K. 2003: 104.) Sanakirjaa tai tietosanakirjaa ei merkitä lähteeksi. Sanakirjojen ja tietosanakirjojen tarjoama tieto katsotaan yleissivistykseksi, eikä se yleensä sovellu opinnäytetyön materiaaliksi. Haastattelusta, tv- tai radio-ohjelmasta, suullisesta tiedonannosta, luennosta tms. tehdään tekstiviitemerkintä tavalliseen tapaan, vain sivunumero jää pois. (Korpinen 2003.) Aikakauslehden tai sanomalehden toimitetun teoksen artikkeliin viitattaessa merkitään viitteeseen artikkelin kirjoittajan (ei siis teoksen toimittajan tai lehden julkaisijan) sukunimi, teoksen julkaisuvuosi, kaksoispiste, välilyönti ja sivu. Viite näyttää siis aivan samanlaiselta kuin kirjaan viitattaessa. (Silveri 2002: 5.) Internet-lähteeseen viitataan tekstissä yleensä samoin kuin painettuihin lähteisiinkin, eli viitteeseen merkitään kirjoittajan, julkaisijan tai julkaisun nimi ja vuosi: (Järvinen 2006.),

15 13 (Nokia Oyj 2006). Tekstiviitteeseen ei merkitä elektronisen lähteen internet-osoitetta, vaan se ilmaistaan täydellisenä vasta lähdeluettelossa. Viittauksia Internet-dokumentteihin ei yleensä ole mahdollista varustaa sivunumeroilla. Tällöin täytyy vain viitata ikään kuin koko dokumenttiin. Jos Internetistä otetulla lähteellä ei ole julkaisevaa organisaatiota tai henkilöä tiedossa - on siihen suhtauduttava erittäin kriittisesti! 3. OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI Ohjaaja arvioi opinnäytetyön asteikolla T1 K3. Ohjaaja keskustelee tarvittaessa mahdollisen toimeksiantajan kanssa. Ohjaaja laatii arvioinnin kirjallisena liitteenä 3 olevalle arviointilomakkeelle ja allekirjoittaa sen. Arvioinnista toimitetaan yksi kappale opiskelijalle. Opinnäytetyön on täytettävä vähintään tyydyttävän kriteerit, jotta se voidaan hyväksyä. Liiketalouden sekä tietojenkäsittelyn perustutkinnon valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaan tyydyttävän (T1) saadakseen opiskelijan on osattava: - laatia ohjauksessa opintoja kokoava tai tutkinnon jonkin osa-alueen erityisosaamista osoittava tehtäväkokonaisuus - suunnitella ohjauksessa opinnäytetyönsä - hankkia ohjauksessa tietoa keskeisistä lähteistä - valita ohjauksessa tarkoituksenmukaiset työskentelymenetelmät opinnäytetyöhönsä - pyytää tarvittaessa apua opinnäytetyön laadinnassa esiintyvien ongelmien ratkaisemiseen - arvioida opinnäytetyönsä onnistumista sekä esitellä opinnäytetyönsä Arvioinnissa painotetaan mm. seuraavia asioita: 1. Aiheen valinta - ajankohtaisuus - yhteys tutkinnon tavoitteisiin - vaativuus - tavoitteiden määrittäminen

16 14 - tutkimusongelman rajaus 2. Työn jäsentely - asioiden ryhmittely - johdonmukaisuus - teorian ja käytännön osuuden yhteensopivuus 3. Teoreettinen osuus - aineiston tarkoituksenmukaisuus ja monipuolisuus - aineiston luotettavuus ja ajanmukaisuus - aineiston käsittely 4. Käytännöllinen osuus - työn onnistuminen - aineiston keruu ja analysointi - menetelmien soveltuvuus ja hallinta - asetettujen tavoitteiden saavuttaminen - saavutetut tulokset ja niiden tulkinta - tulosten hyödynnettävyys - tehdyt johtopäätökset 5. Raportointi - kirjallisen työn ulkoasu ja sitä koskevien ohjeiden noudattaminen - kieliasun selkeys, ymmärrettävyys ja virheettömyys - havainnollisuus ja informatiivisuus - käsittelyn monipuolisuus - oman ajattelun laatu ja määrä 6. Prosessin hallinta - opinnäytetyöprosessi kokonaisuutena - suunnitelman perusteellisuus - aikatauluissa pysyminen - yhteistyön onnistuminen - aktiivisuus ja tunnollisuus

17 15 Keskeistä on myös se, että opiskelija osallistuu arviointiinsa itse. Sen vuoksi opiskelijan tulee palauttaa opinnäytetyön yhteydessä vapaamuotoinen itsearviointi, jossa opiskelija on itse pohtinut edellä mainittuja arvioinnissa painotettavia asioita.

18 LIITE 1 OPINNÄYTETYÖN NIMI Opinnäytetyön tekijän nimi Satakunnan ammattiopisto, Kankaanpää Liiketalousala Liiketalouden perustutkinto Ohjaajan nimi Työn valmistumisajankohta

19 LIITE 2 LÄHTEET BERGSTRÖM, SEIJA LEPPÄNEN, ARJA 2002: Markkinoinnin maailma. 4. painos. EDITA. Helsinki. KORKEAMÄKI, ANNE LINDSTRÖM, PAULI RYHÄNEN, TUULA SAUKKONEN, MINNA SELINHEIMO, RAILI 2002: Asiakasmarkkinointi. WSOY. Porvoo. KUUSELA, HANNU 1998: Markkinoinnin haaste. WSOY. Porvoo. LAHTINEN, JUKKA ISOVIITA, ANTTI 1998: Markkinointitutkimus. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. LEPOLA, REIJA PULKKINEN, IRMA SELINHEIMO, RAILI SULKANEN, LINNEA 1996: Optio Asiakaspalvelu. WSOY. Porvoo. MÄNTYNEVA, MIKKO 2001: Asiakkuudenhallinta. WSOY. Vantaa. SILVERI, PIRJO 2002: Puolen vuoden virhesuoja ei takaa palautusoikeutta. Satakunnan Kansa 27.1., 5. FINLEX. Finlexin kotisivu. [Viitattu: ]. Saatavissa: ISO 690-2, Information and documentation - Bibliographic references Part 2: Electronic documents or parts thereof [Viitattu ] Saatavissa: /iso/tc46sc9/standard/690-2e.htm. JÄRVINEN, PETTERI 2005:, Osa tekijänoikeuslaista sotii oikeustajua vastaan. [Viitattu ] Saatavissa: JÄRVINEN, PETTERI : Tietoturvauhkat tulevaisuudessa. [Viitattu ] Sähköpostiviesti tekijälle. KORPINEN, JOONAS Haastattelu TE-keskus. Helsinki. KULUTTAJAVIRASTO 2006: Internetin välityksellä harjoitettava kauppa ja markkinointi. [Viitattu ]. Saatavissa: &lmf=6538&tmf=6476. NOKIA OYJ 2006: Nokia ja Aina Group kehittävät uutta virtuaalioperaattorikonseptia. Lehdistötiedote. [Viitattu ] Saatavissa: images/image_531.pdf#search=%22nokia%20filetype%3apdf%22. PSAI 2006: Liiketalouden oppisopimuskoulutus. Lehdistötiedote. [Viitattu ] Saatavissa:

20 LIITE 3 SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Kankaanpää OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTILOMAKE Liiketalousala Opinnäytetyön laatija Opinnäytetyön aihe Arvioinnin kohteet 1. Aiheen valinta Ohjaajan arviointi 2. Työn jäsentely 3. Teoreettinen osuus 4. Käytännön osuus 5. Raportointi 6. Prosessin hallinta Avoin palaute Lopullinen arvosana Päivämäärä Ohjaajan allekirjoitus

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer)

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) Casen palautus PVM CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008 Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) VAIN ESITTÄVÄN RYHMÄN TYÖSSÄ! (Opponoiva ryhmä XY, esim B6) (Esittävä) Ryhmä XY (esim. B2): 0222222

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET

OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET Salon seudun ammattiopisto Opinnäytetyöohje Tekniikka ja palvelu 1.4.2009 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEKEMISEN PERUSTEET 4 2.1 Mikä opinnäytetyö on? 4

Lisätiedot

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET KIRJALLISEN TYÖN OHJEET Tiina Tomera, STAP xx Oppimispäiväkirja Hoito- ja huolenpito opettaja : Maija Mietteliäs SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN RAKENNE JA ULKOASU... 3 2.1 Kansilehti...

Lisätiedot

Opinnäytetyön mallipohjan ohje

Opinnäytetyön mallipohjan ohje Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Sisällys 1 Lähdeviitteiden ja lähteiden merkitseminen

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki.

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Asiakirjan valmistelu Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Tarkista, ettei dokumentissa ole peräkkäisiä

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE

OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Savonia Business OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE Mika Siiskonen & Anne Poutiainen Tradenomin opinnäytetyö Opiskelijan koulutusohjelma Opiskelijan suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite 5/1 OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite HAMKin opinnäytetyöoppaaseen Päivitetty kielikoulutuskeskuksessa 2012 Liite 5/2 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN RAKENNE... 3 1.1 Kansilehti... 3 1.2 Tiivistelmä...

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI

OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI Tommi Pihlainen Pasi Vähämartti Raportti Joulukuu 2006 Informaatioteknologian instituutti 1 SISÄLTÖ 1 TEHTÄVÄNKUVAUS...2 1.1 Tehtävät ja tavoite...2 1.2 Tutkimusaineisto...2 2

Lisätiedot

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää,

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/ TYÖN AIHE JA TAVOITE Aiheen ajankohtaisuus ja vaativuus Yhteys työelämän kehittämistavoitteisiin ja koulutusohjelman ammatillisiin tavoitteisiin Työn tavoitteen

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN Veijo Fiskaali 2013! 1 KURSSI 1 / UI 1 - HISTORIA Kirjoitusohjeet ja arvostelu Teksti tietokoneella tuotettuna: Riviväli 1,5 Fontti: Times New Roman Fonttikoot: " Pääotsikko

Lisätiedot

PERUSTUTKINNON OPINNÄYTETYÖN OHJEET

PERUSTUTKINNON OPINNÄYTETYÖN OHJEET PERUSTUTKINNON OPINNÄYTETYÖN OHJEET Luonnonvara- ja ympäristöala Metsäalan perustutkinto Opinnäytetyö Opiskelijan nimi/nimet ja ryhmätunnus työn valmistumiskuukausi / 2008 SISÄLLYS 1. MIKSI OPINNÄYTETYÖ?

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin

Lisätiedot

Työ tehdään pääsääntöisesti kolmen hengen ryhmissä A) toimeksiantona yritykseen tai B) kirjallisuus- / teorialähtöisenä tutkimuksena

Työ tehdään pääsääntöisesti kolmen hengen ryhmissä A) toimeksiantona yritykseen tai B) kirjallisuus- / teorialähtöisenä tutkimuksena LTY / Teknistaloudellinen tiedekunta / Tuotantotalouden osasto 1 (5) Sisältö: 1 TYÖVAIHEET...1 1.1 Työn aloitus...1 1.2 Väliraportointi (Vapaaehtoinen)...2 1.3 Loppuraportti...2 1.4 Seminaaritilaisuudet

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007)

Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007) Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007) ALUKSI ATK-ohjeet on laadittu Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Perhon yksikön opinnäytetyön raporttipohjan laatimisen

Lisätiedot

Word ohje Word2010. Jari Laru, yliopisto-opettaja. Asko Pekkarinen, lehtori

Word ohje Word2010. Jari Laru, yliopisto-opettaja. Asko Pekkarinen, lehtori Word ohje Word2010 Jari Laru, yliopisto-opettaja Asko Pekkarinen, lehtori Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto, 2012 Sisällys Sivuasetukset... 1 Marginaalit... 1 Osion luominen sisällysluetteloa

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 16.3.2005 2 SISÄLTÖ 1. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö 2. Opinnäytetyöprosessi 3. Opinnäytetyön arviointi 4. Opinnäytetyön julkaiseminen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI YLEISET OHJEET PÄÄTTÖTYÖN TEKEMISTÄ VARTEN

FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI YLEISET OHJEET PÄÄTTÖTYÖN TEKEMISTÄ VARTEN FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI YLEISET OHJEET PÄÄTTÖTYÖN TEKEMISTÄ VARTEN Pekka Santakivi 8/1996 Päättötyöryhmä 4/1999 Täydennetty 12/1999 TIIVISTELMÄ 2 Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin kuuluu päättötyön

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa Työryhmän loppuraportti 3.5.2006 (korjaukset 19.5.2006) Teknillinen korkeakoulu 1. JOHDANTO Teknillisen korkeakoulun vuoden

Lisätiedot

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008 LuK/TkK-seminaari TKT/DI Syksy 2008 Tutkielman aiheen valinta Keskeinen onnistumiseen vaikuttava tekijä Aihe kannattaa valita sellaiselta alueelta, joka on ainakin osittain entuudestaan tuttu ja mielenkiintoiselta

Lisätiedot

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE 1. SISÄÄN KIRJAUTUMINEN Sisään kirjautuminen VerkkoVelho-ylläpitotyökaluun tapahtuu yrityksesi osoitteessa www.omaosoitteesi.fi/yllapito, esim. www.verkkovelho.fi/yllapito.

Lisätiedot

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi*

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* RAPORTOINTIOHJEET Lappeenrannassa 29.6.2007 0221700 Maija Meikäläinen Ymte J TIIVISTELMÄ Lappeenrannan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI

SISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI Word 2013 Sisällysluettelo, kuvien ja taulukoiden numerointi SISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI SISÄLLYSLUETTELO... 1 Otsikoiden merkitseminen... 1 Ylä- ja alatunnisteet:

Lisätiedot

1 TEKSTIN ASETTELU. Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12.

1 TEKSTIN ASETTELU. Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12. 1 TEKSTIN ASETTELU Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12. Käytetään tavutusta ja molempien reunojen tasausta. Käytetään sivunumeroita keskellä ylhäällä.

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

Hyvä opiskelija! Tästä ohjeesta löydät mallina: - kansilehden - sisällysluettelon - tekstisivuja - lähdeluettelon

Hyvä opiskelija! Tästä ohjeesta löydät mallina: - kansilehden - sisällysluettelon - tekstisivuja - lähdeluettelon Hyvä opiskelija! Lukio-opiskeluun kuuluu monenlaisten kirjallisten töiden tekeminen. Tällaisia ovat muun muassa tutkielmat, referaatit, työselostukset, esseet, kirjoitelmat ja oppimispäiväkirjat. Tässä

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Opinnäytetyön ohje. Opiskelijan nimi Opinnäytetyö Perustutkinto Ammattinimike Luovutuspäivämäärä

Opinnäytetyön ohje. Opiskelijan nimi Opinnäytetyö Perustutkinto Ammattinimike Luovutuspäivämäärä Opinnäytetyön ohje Opiskelijan nimi Opinnäytetyö Perustutkinto Ammattinimike Luovutuspäivämäärä Sisällys 1 Johdanto 1 2 Opinnäytetyön kirjallinen osa 2 2.1 Kansilehti 2 2.2 Tiivistelmä 3 2.3 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana kaksoispisteviivarivinä ja keskellä riviä lukee osanvaihdon tyyppi

Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana kaksoispisteviivarivinä ja keskellä riviä lukee osanvaihdon tyyppi KSAO Liiketalous 1 Osat Tiedosto voidaan jakaa osiin ja jokainen osa muotoilla erikseen. Osa voi olla miten pitkä tahansa, yhdestä kappaleesta kokonaiseen tiedostoon. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2015- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu sosiaalitieteiden ja sosiaalityön opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen

Lisätiedot

YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008

YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008 YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008 Aiheen valinta ankohtainen, innovatiivinen, vaativa erityisen merkittävä kannalta, uutta tietoa synnyttävä hyvin harkittu se liittyy kiinteästi

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

LÄHTEISIIN VIITTAAMINEN JA LÄHDELUETTELO...

LÄHTEISIIN VIITTAAMINEN JA LÄHDELUETTELO... SISÄLLYSLUETTELO: 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIELMA... 2 2.1. OPINNÄYTETYÖN JÄSENTELY... 2 2.1.1. Sisällysluettelo... 2 2.1.2. Pohdinta/yhteenveto... 3 2.1.3. Lähdeluettelo... 3 2.1.4. Liitteet... 3 3. RAPORTIN

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE

OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE Tekijä toimittaa käsikirjoituksensa (2 kpl) paperiversiona seuran sihteerille osoitteeseen Suomen kirkkohistoriallinen seura PL 4 00014 Helsingin yliopisto Lisäksi tekijä lähettää

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää 1 OSAAMISEN OSOITTAMINEN, AHOT menettely A OPISKELIJAN TIEDOT Opiskelija täyttää. Lomake palautetaan yhdessä osaamisportfolion (liitteineen) kanssa AHOT menettelyä koskevan opintokokonaisuuden / opintojakson

Lisätiedot

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä.

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. Pohjautuu ohjeisiin tiedekunnan yleisiin ohjeisiin lähteidenkäytöstä: http://www.uwasa.fi/kauppatieteet/opiskelu/kirjoitusohjeet/lahteet/

Lisätiedot

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet 1 Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet Tämä yleinen ohje on tehty käytettäväksi Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opintojen

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO KIRJOITETAAN SUURAAKKOSIN TÄHÄN

OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO KIRJOITETAAN SUURAAKKOSIN TÄHÄN OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO KIRJOITETAAN SUURAAKKOSIN TÄHÄN Opinnäytetyö Tekijän nimi Koulutuskeskus Sedu Opetuspiste Tutkinnon nimi Kevät 2008 KOULUTUSKESKUS SEDU Opetuspiste Tutkinnon nimi OMA NIMI TYÖN NIMI

Lisätiedot

T e k s t i n k ä s i t t e l y ä s e l k o k i e l e l l ä WORD

T e k s t i n k ä s i t t e l y ä s e l k o k i e l e l l ä WORD 1 MICROSOFT T e k s t i n k ä s i t t e l y ä s e l k o k i e l e l l ä WORD Eero Seitsemän veljeksen Eero on vilkas, sukkelasanainen ja älykkäämpi kuin muut veljekset. Hän kiusoittelee ja pilkkaa puheillaan

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN CASE-KURSSI A370A0400. Nuorempi tutkija, KTM Heidi Tuominen Puh. 040 572 1563 Email. heidi.j.tuominen@lut.fi

LIIKETOIMINNAN CASE-KURSSI A370A0400. Nuorempi tutkija, KTM Heidi Tuominen Puh. 040 572 1563 Email. heidi.j.tuominen@lut.fi LIIKETOIMINNAN CASE-KURSSI A370A0400 Nuorempi tutkija, KTM Heidi Tuominen Puh. 040 572 1563 Email. heidi.j.tuominen@lut.fi Kurssitietoa KTK3, 3. 4. periodi, 6 op 1. Infoluento 2. Ryhmien muodostaminen

Lisätiedot

Työvälineohjelmistot KSAO Liiketalous 1

Työvälineohjelmistot KSAO Liiketalous 1 KSAO Liiketalous 1 Osat Tiedosto voidaan jakaa osiin ja jokainen osa muotoilla erikseen. Osa voi olla miten pitkä tahansa, yhdestä kappaleesta kokonaiseen tiedostoon. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON

Lisätiedot

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän yksi keskeisistä periaatteista on kolmikantaisuus Missä kolmikantaisuus näkyy tutkintojen perusteiden laadinnassa koulutustoimikunnissa

Lisätiedot

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen 1 PELASTUSOPISTO Toiminnallisen opinnäytetyön arviointiperusteet Opinnäytetyön arviointi perustuu tähän kriteeristöön. Jokainen opinnäytetyön arvioitava osa on purettu taulukossa sanalliseen muotoon, näitä

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville Artikkeli Artikkelin pituus on 15 sivua (n. 4000 5000 sanaa) sisältäen tiivistelmän. Kirjallisuusluettelo ja liitteet eivät sisälly tähän enimmäispituuteen.

Lisätiedot

Yliopistopedagogiikka

Yliopistopedagogiikka 1 Yliopistopedagogiikka Kirjoitusohjeet Kehittäminen ja kokeilut -osastoon 1. Kirjoitusten sisällöstä ja rakenteesta Kehittäminen ja kokeilut -osastossa eri tieteenalojen opettajat ja koulutuksen kehittäjät

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot