OHJE OPINNÄYTETYÖN LAATIMISESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OHJE OPINNÄYTETYÖN LAATIMISESTA"

Transkriptio

1 OHJE OPINNÄYTETYÖN LAATIMISESTA Liiketalousala 2009 v. 1.31

2 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Opinnäytetyön tavoitteet Aiheen valinta Kirjallisen raportin laajuus OPINNÄYTETYÖN KIRJALLINEN OSUUS Muotoseikat Kirjallisen osuuden sisältö Kansilehti Sisällys Johdanto Käsittelyluvut Tulokset Johtopäätökset Lähteet Liitteet Kuviot ja taulukot Tekstiviitteet OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI LÄHTEET LIITTEET

3 1 1. YLEISTÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ 1.1. Opinnäytetyön tavoitteet Toisen asteen ammatillisiin perustutkintoihin liittyy valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaan opinnäytetyö, jonka laajuus on vähintään kaksi opintoviikkoa. Liiketalouden sekä tietojenkäsittelyn perustutkintojen perusteiden mukaan opiskelijan on osattava laatia opinnäytetyö, joka voi olla joko opintoja kokoava tai tutkinnon jonkin osaalueen erityisosaamista osoittava tehtäväkokonaisuus. Se voi olla kirjallinen työ, multimediatai hypermediatyö, selvitys, projektityö tai tuote. Tärkeä osa opinnäytetyön laatimista on oikeaoppinen ja tehokas tietotekniikan hyödyntäminen työskentelyssä. Palautettava työ pitää olla yhdessä tiedostossa. Opiskelijan on osattava suunnitella opinnäytetyönsä oman kiinnostuksensa ja ammatillisen suuntautumisensa mukaisesti. Opinnäytetyötä tehdessään hänen on osattava työskennellä omatoimisesti, johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti. Hänen on osattava etsiä opinnäytetyössä tarvittavaa tietoa eri lähteistä ja suhtautua tietoon kriittisesti. Hänen on osattava yhdistellä tutkinnon eri osa-alueiden osaamista ja käyttää tarkoituksenmukaisia työskentelymenetelmiä. Hänen on osattava itsenäisesti ratkaista opinnäytetyöhönsä liittyviä ongelmia ja arvioida opinnäytetyön etenemistä ja sen tuloksia. Hänen on osattava esitellä opinnäytetyönsä kirjallisesti ja suullisesti. Opinnäytetyö tehdään pääsääntöisesti yksilötyönä. Se on kuitenkin mahdollista tehdä erikseen sovittaessa myös pari- tai pienryhmätyönä. Opinnäytetyön tekeminen edellyttää itsenäistä työotetta. Tekijä vastaa itse omasta työskentelystään, jota tuetaan ohjauksen avulla. Jokaisella opinnäytetyöllä on pääsääntöisesti yksi nimetty ohjaaja. Tarvittaessa opinnäytetyölle voidaan nimetä useampikin ohjaaja.

4 Aiheen valinta Työn onnistumisen ja lopputuloksen kannalta on tärkeätä, että opiskelija on kiinnostunut aihealueensa tutkimisesta ja kehittämisestä tai kokee työnsä muulla tavoin mielenkiintoiseksi ja hyödylliseksi. Siksi hänen on itse saatava päättää aiheestaan. Vaatimuksena kuitenkin on, että työ liittyy hänen omaan ammattialaansa ja tukee hänen ammatillista kehitystään. Mikäli opiskelija ei itse keksi aihetta, opettaja voi määrätä sellaisen hänelle. Tällöinkin pyrkimyksenä on, että ohjaava opettaja ottaa opiskelijan yksilölliset edellytykset huomioon ja arvioi, millaisten tietojen ja taitojen omaksuminen on opiskelijan edun mukaista. Opinnäytetyön olisi hyvä liittyä mahdollisimman läheisesti työelämän tarpeisiin ja todelliseen yritykseen tai muuhun organisaatioon. Opinnäytetyön aihe voi liittyä työssä tai työssäoppimisessa esille tulleiden asioiden tai ongelmien käsittelyyn. Työpaikkaan liittyvän aiheen käsittelyyn pitää opiskelijan saada työnantajan lupa jo ennen työn aloittamista. Jotta opinnäytetyöksi ehdotettu aihe voidaan hyväksyä, sen tulee täyttää mm. seuraavat kriteerit: - aihe on tutkinnon opetussuunnitelman tavoitteiden mukainen - aihe tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden vähintään 2 opintoviikon eli 80 tunnin laajuiseen työskentelyyn - aihe tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden oman koulutusalansa hallinnan laajentamiseen ja syventämiseen Jotkut työpaikkoihin liittyvät aiheet voivat olla sellaisia, joita ei haluta kovin laajaan tietoisuuteen. Tällaisiin opinnäytetöihin laitetaan kansilehteen otsikon alle maininta Luottamuksellinen Kirjallisen osuuden laajuus Kirjallisen osuuden laajuus riippuu työn aiheesta ja työskentelymenetelmistä. Kaikkiin opinnäytetöihin liittyy kuitenkin aina vähintään pienimuotoinen kirjallinen osuus.

5 3 Opinnäytetyö voi olla luonteeltaan hyvinkin erilainen esimerkiksi vahvasti alan kirjallisuuteen perustuva tutkielmatyyppinen työ tai vaikkapa yritykselle laadittu projektityyppinen multimediaesitys. Tutkielmatyyppinen opinnäytetyö vaatii laajempaa kirjallista esitystä kuin käytäntöön perustuva projektityyppinen opinnäytetyö. Tutkielmatyyppisessä työssä kirjallisen osuuden laajuus on sivua. Mikäli työhön liittyy myös käytännöllinen osuus, kirjallisesta osuudesta voidaan tinkiä muutaman sivun verran. Sellaisissa tapauksissa, joissa käytännöllisen työn osuus on erittäin laaja, kirjallinen osuus voidaan supistaa 6 8 sivun mittaiseksi raportiksi. Mikäli kyseessä on pari- tai ryhmätyö, edellä mainitut sivumäärät kerrotaan työn tekemiseen osallistuvien opiskelijoiden määrällä. Esimerkiksi parityönä tehty pelkästään kirjallisiin lähteisiin perustuva työ edellyttää noin 20 sivun mittaista kirjallista osuutta. Ensisijaista huomiota ei kuitenkaan kannata kiinnittää sivumääriin, vaan työn sisältöön ja merkittävyyteen. 2. OPINNÄYTETYÖN KIRJALLINEN OSUUS 2.1. Muotoseikat Kirjasinlajeina käytetään Times New Roman, Arial tai Cambria (Office 2007). Kirjasinlajin valinnassa tärkeintä on selkeys. Tekstin fonttikoko on 12 ja teksti kirjoitetaan 1,5 rivivälillä A4-kokoiselle paperille yksipuolisena. Taulukoissa ja kuvioissa käytetään riviväliä 1 ja tarvittaessa fonttikokoa 10. Marginaalin tulee olla riittävän leveä ainakin paperin vasemmassa reunassa, jos opinnäytetyö aiotaan sitoa. Suositeltavat marginaalit ovat ylhäällä ja alhaalla 2,5, vasemmalla 3 (sidottaessa 4) ja oikealla 2. Tekstiosassa käytetään tavutusta sekä molempien reunojen tasausta. Sivunumeroiden laskeminen ja merkitseminen alkaa ensimmäiseltä varsinaiselta tekstisivulta. Sivunumerointi jatkuu myös lähdeluettelossa, mutta ei enää liitteissä. Sivunumerot merkitään sivun oikeaan ylälaitaan ja niiden perään ei laiteta pistettä.

6 4 Otsikot erottuvat selvästi muusta tekstistä. Kunkin otsikon edelle tulee kaksi tyhjää riviä ja jälkeen yksi. Pääotsikotkaan eivät aloita uutta sivua, vaan kaikki otsikot merkitään siihen kohtaan kuin ne sattuvat osumaan. Otsikkoa ei kuitenkaan saa jättää yksin sivun viimeisille riveille. Pääotsikon ja ensimmäisen alaotsikon väliin ei saa kirjoittaa tekstiä. Jos alaotsikoita käytetään, pitäisi niitä olla pääotsikon alla aina vähintään kaksi. Otsikot pitää muotoilla lyhyiksi ja informatiivisiksi. Otsikko ei saa olla lauseen muodossa eikä kysymysmuodossa. Myös otsikoissa käytetään fonttikokoa 12, mutta pääotsikot kirjoitetaan SUURAAKKOSIN. Kappalejako osoitetaan niin sanotulla vasensuora-asettelulla eli kaikki rivit aloitetaan vasemmasta marginaalista ilman sisennystä. Kappaleet erotetaan toisistaan jättämällä yksi tyhjä rivi kappaleiden väliin. Tekstin lihavointia tai kursivointia voi käyttää tarkkaan harkiten yksittäisten sanojen korostamiseen. Samoin luetelmaviivojen käyttö on mahdollista luetteloita esitettäessä Kirjallisen osuuden sisältö Kirjallisen raportoinnin tavoitteena on tiedottaa opinnäyteprosessista ja siinä saavutetuista tuloksista sekä kuvailla opinnäytetyön toteutuksen eri vaiheet. Tämä mahdollistaa opinnäytetyön hyödyntämisen. Raportoinnissa noudatetaan tieteellisen julkaisun vaatimuksia. Opinnäytetyön sisältö riippuu aiheesta, mutta kirjallinen osuus sisältää yleensä seuraavat perusosat: - kansilehti - sisällys (= sisällysluettelo) - johdanto - käsittelyluvut - teoreettinen osuus - empiirinen osuus = käytännön työn osuus - tulokset

7 5 - johtopäätökset - lähteet (= lähdeluettelo) - liitteet Käsittelylukujen otsikot ja tulokset nimetään opinnäytetyön aiheeseen sopivasti. Johdanto ja johtopäätökset ovat yleisesti sellaisenaan käytettäviä otsikoita, jotka voidaan tietysti tarvittaessa nimetä muillakin opinnäytetyön aiheeseen paremmin sopivilla nimillä Kansilehti Kansilehteen merkitään hieman puolivälin yläpuolelle opinnäytetyön nimi. Oikeaan alakulmaan merkitään opinnäytetyön tekijä/tekijät, oppilaitos, opintoala, ohjaajan nimi ja työn valmistumisajankohta. Opinnäytetyön nimeen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä sen tulee olla mielenkiintoinen ja vastata työn sisältöä. Nimen on kuitenkin syytä olla myös mahdollisimman lyhyt. Malli kansilehdestä on liitteenä Sisällys Sisällysluettelon otsikkona on sana sisällys. Sisältösivu(i)lta ilmenee kirjallisen osuuden jäsentely. Sen perusteella lukija saa yleiskuvan siitä, mitä kirjallinen osuus sisältää ja mikä on sen sisällöllinen logiikka. Kaikki lukujen pää- ja alaotsikot merkitään sisällysluetteloon samanmuotoisina kuin ne ovat tekstissä. Pääotsikot kirjoitetaan suuraakkosin, mikä lisää luettavuutta. Alaotsikot kirjoitetaan pienin kirjaimin ja sisennetään. Sekä pää- että alaotsikot numeroidaan. Sisällysluettelosta näkyvät lukujen alkamissivut. Sisällysluettelosivua ei numeroida vaan sivunumeroiden merkitseminen alkaa ensimmäiseltä tekstisivulta. Varsinaisten tekstiotsikoiden lisäksi sisällysluetteloon merkitään myös lähteet ja liitteet. Sisällysluettelon tulee olla tarkoituksenmukaisessa suhteessa kirjallisen osuuden laajuuteen,

8 6 eli se ei saa olla liian yksityiskohtainen eikä liian ylimalkainen. Malli sisällysluettelosta on tämän ohjeen alussa Johdanto Johdanto johdattaa opinnäytetyön aiheeseen ja virittää lukijan kiinnostuksen. Johdannossa kuvataan mm. opinnäytetyön lähtökohdat, aihevalinnan tausta, näkökulma, opinnäytetyön tavoitteet, tutkimusongelma sekä mahdolliset rajaukset siitä, mitä työssä käsitellään ja mitä ei. Johdannossa opinnäytetyön tekijä voi perustella aiheensa ajankohtaisuutta tai tärkeyttä, sen hyötyä työelämälle ja aiheen merkitystä omalle ammatilliselle kehitykselle Käsittelyluvut Käsittelylukujen teoreettisessa osuudessa käsitellään opinnäytetyön aihepiiriin kuuluvia tärkeimpiä teorioita, käsitteitä, malleja ja tosiasioita. Teoreettinen osuus pohjautuu jo olemassa olevaan tietoon, jonka opinnäytetyön tekijä kokoaa aikaisempien tutkimusten, kirjallisuuden ja työelämäkokemuksen pohjalta. Teoreettisen osuuden sisältö ja laajuus riippuvat opinnäytetyön aiheesta ja lähestymistavasta. Joissakin tapauksissa teorian määrä voi olla melko vähäinenkin. Näin esimerkiksi silloin, kun kirjallisuutta ja muuta aiheeseen liittyvää materiaalia ei ole olemassa ja opinnäytetyön käytännön työn osuus on erittäin laaja. Teoriaosuus on laajempi, jos opinnäytetyö perustuu pääosin kirjallisiin lähteisiin ja käytännön työn osuus on vastaavasti suppea. Opinnäytetyön käytännön työn osuuden kulku tulee selostaa tarkasti. Tämä osuus antaa selkeän kuvan siitä, millä tavoin työ on tehty, millä tavoin ongelmaan on etsitty ratkaisua, millaisia ongelmia prosessin kuluessa esiintyi, miten ne ratkaistiin ja miten kukin työvaihe onnistui. Selostuksen perusteella lukijan on voitava seurata opinnäytetyöprosessin etenemistä ja kyettävä arvioimaan sen luotettavuutta.

9 7 Käsittelylukujen esimerkkitapauksena voitaisiin tarkastella vaikkapa yritykselle toteutettua markkinointitutkimusta. Teoreettinen osuus muodostuisi tällöin tutkimuksen aihepiiriin (esim. asiakastyytyväisyys) liittyvistä teorioista sekä tutkimuksen toteuttamisperiaatteisiin (markkinointitutkimus) liittyvistä teorioista. Käytännön työn osuudessa vastaavasti selostettaisiin käytännössä toteutettu tutkimus eri vaiheineen Tulokset Tällainen erillinen kappale ei ole välttämätön läheskään kaikissa opinnäytetöissä. Tulokset tulee esiteltäviksi erillisessä kappaleessa lähinnä sellaisissa opinnäytetöissä, joihin liittyy jokin tutkimus. Tutkimus voi perustua kirjallisuuteen tai sitten edellä selostettuun käytännön työn osuuteen. Esimerkkitapauksena voitaisiin mainita tuo edellä esitetty yritykselle toteutettu markkinointitutkimus. Tässä kappaleessa esiteltäisiin selkeästi, johdonmukaisesti ja totuudenmukaisesti käytännön työn osuudessa eli toteutetussa tutkimuksessa saavutetut tulokset eli löydökset Johtopäätökset Johtopäätöksissä luodaan kokonaiskuva opinnäytetyöprosessista ja sen onnistumisesta. Tässä yhteydessä palataan johdannossa esitettyyn ongelmanasetteluun ja tarkastellaan, millaisia ratkaisuja työssä on saatu aikaan. Johtopäätökset tulee johtaa työssä aikaisemmin esitettyjen asioiden perusteella eikä johtopäätöksissä saa tuoda esiin enää uusia asioita. Johtopäätöksissä ei saa enää olla lähdeviittauksia sellaiseen kirjallisuuteen, jota ei ole aikaisemmin esitelty. Esimerkkitapauksena voitaisiin tarkastella vielä tuota edellä esitettyä yritykselle toteutettua markkinointitutkimusta. Johtopäätöksissä voitaisiin palata johdantoon siten, että pohdittaisiin mitä opinnäytetyöllä tavoiteltiin. Sen jälkeen edellisessä kappaleessa jo esitetyistä tutkimustuloksista luodaan näkemys siitä, millaisen vahvistuksen tai uuden näkemyksen ne antoivat opinnäytetyön tavoitteisiin. Esimerkiksi asiakastyytyväisyyden suhteen voitaisiin

10 8 pohtia sitä, millaisia toimenpiteitä asiakastyytyväisyyden ylläpitämiseksi tai parantamiseksi tulisi jatkossa tehdä Lähteet Lähteissä mainitaan jokainen lähde, johon tekstissä viitataan. Lähteet on merkittävä niin, ettei synny epäselvyyttä siitä, mikä tieto on mistäkin lähteestä peräisin. Lähteiden ja tekstiviitteiden merkitseminen perustuu tekijänoikeuslainsäädäntöön, jonka mukaisesti on ehdottomasti toimittava. Lähteet voivat olla joko painettuja tai painamattomia. Painettuihin lähteisiin kuuluvat mm. kirjat, lehdet, esitteet ja mainokset. Painamattomiin lähteisiin kuuluvat mm. haastattelut, internet-sivustot, suulliset tiedonannot sekä tv- ja radio-ohjelmat. Lähteet merkitään samaan lähdeluetteloon siten, että ensin on aakkosjärjestyksessä painetut lähteet ja sen jälkeen aakkosjärjestyksessä painamattomat lähteet esim. Internet-lähteet. Malli lähdeluettelosta on liitteenä 2. Käytettyjen lähteiden tulee olla opinnäytetyön kannalta tarkoituksenmukaisia, luotettavia sekä ajankohtaisia ja mahdollisimman uusia. Niiden käyttö osoittaa lukeneisuuden, tietämisen laajuuden sekä sen, onko opiskelija pysynyt ammattialallaan kehityksen mukana. Sekä kotimaisissa että ulkomaisissa lähteissä tulisi pyrkiä alkuperäisen julkaisun käyttöön, ns. sekundaarilähteitä ei tulisi käyttää. Internet-lähteiden käyttöä tulee harkita hyvin tarkkaan ja niiden luotettavuuteen tulee suhtautua kriittisesti. Internet-lähteitä voi käyttää, mutta opinnäytetyön lähteinä tulisi kuitenkin käyttää pääosin kirjallisia lähteitä. Lähdeluetteloon ja tekstiviitteisiin on merkittävä internet-sivujen lähteet myös ohjeiden mukaisesti. Internet-sivujen kopiointi näkyy usein tekstissä käytetyistä lauserakenteista ja vaikeista termeistä. Jos opinnäytetyö on suurelta osin kopioitu suoraan internetistä, teko rinnastetaan lunttaukseen, mikä laskee automaattisesti opinnäytetyön arvosanaa.

11 9 Määrällisesti opinnäytetyötä varten voi suositella koottavaksi vähintään viisi kunnon lähdettä: kirjoja, artikkeleita, tutkimusraportteja, haastatteluja, ohjeita jne. Ylärajaa lähteiden määrälle ei ole. Lähdeluettelossa kirjoista ilmoitetaan tekijä(t) suuraakkosin, julkaisuvuosi, kirjan nimi kursiivilla ja painos, suomentaja suuraakkosin, mahdollinen julkaisusarjan nimi ja numero, kustantaja ja painopaikka. Lähdeluettelossa lehtiartikkeleista ilmoitetaan artikkelin kirjoittajan nimi suuraakkosin, artikkelin julkaisuvuosi, artikkelin nimi, lehden nimi, lehden numero tai päivämäärä sekä sivu(t), joilla artikkeli on. Harvinaisemmat lähdetyypit tulisi kirjoittajan itse luonnehtia lähdeluetteloon: esite, suullinen tiedonanto, ilmaisjakelulehti, haastattelu jne. Malli haastattelun merkitsemisestä löytyy liitteestä 2. Internet-lähteet lähdeluettelossa Internet-dokumentteihin pätevät samat säännöt kuin kirjallisiinkin: lähde tulee olla löydettävissä ja sen sisältö tarkistettavissa. Lähdeluettelossa Internet-lähteestä ilmoitetaan Kirjoittaja(t), sivuston ylläpitäjä tai vastuuhenkilö suuraakkosin. Julkaisuvuosi Sivun otsikko kursiivilla. [viittaamisen ajankohta]. Saatavissa: verkko-osoite. Jos kirjoittajan nimeä ei mainita, kirjoittajaksi voidaan merkitä dokumentista vastuussa oleva organisaatio. Organisaatio merkitään myös, jos kirjoittaja on alias (esim. Webmaster). Verkko-osoitteessa ei saa olla alleviivausta eli tekstinkäsittelyohjelman tekemää linkkiä. (ei näin: vaan näin Pitkä verkko-osoite voitaneen rivittää katkaisemalla se välilyönnillä kahteen osaan kauttaviivan jälkeen. Liittessä 2 esimerkkejä Internet-lähteiden merkitsemisestä.

12 Liitteet Liitteeksi sijoitetaan sellainen aines, joka ei asian ymmärtämisen kannalta ole keskeistä, mutta johon tekstissä viitataan. Liitteeksi sijoitetaan myös ymmärtämistä ja luettavuutta lisäävä aineisto. Tällaista ainesta ovat esimerkiksi tietojen keräämiseen liittyvät materiaalit, kuten esimerkiksi kyselylomakkeet yms. Liitteet sijoitetaan lähdeluettelon jälkeen. Ne numeroidaan ja otsikoidaan. Mikäli liitteitä on runsaasti, voidaan liiteosan alkuun laatia yhtenäinen luettelo opinnäytetyössä olevista liitteistä. Tekstissä viitataan liitteen numeroon, jonka tulee olla muotoa LIITE 1, LIITE 2 jne. Myös liitteissä pitää olla lähdetiedot selvästi mainittuina Kuviot ja taulukot Kuvioiden ja taulukoiden numero sekä otsikko muodostavat yhden kokonaisuuden. Ne kirjoitetaan kursivoituna ja merkitään seuraavasti: Kuvio 1. Projektin elinkaari Kuviot ja taulukot numeroidaan juoksevasti, kummatkin erikseen. Kuvion teksti kirjoitetaan kuvion alapuolelle, taulukon teksti taulukon yläpuolelle. Kaikki ne, jotka eivät ole taulukoita, nimetään kuvioiksi. Varsinaisessa tekstissä tulee aina viitata kuhunkin kuvioon tai taulukkoon. Tekstin otsikosta ei saa suoraan hypätä kuvioon tai taulukkoon, vaan välissä tulee olla siihen johdatteleva tekstiosuus Tekstiviitteet Tekstiviitteiden tarkoituksena on ilmoittaa lukijalle, kenen tekstiin ja ajatuksiin viitataan. Sen lisäksi tekstiviitteiden tarkoituksena on auttaa lukijaa löytämään kyseinen teos lähdeluettelosta. Viittaukset tulee merkitä sekä referoidun että suoran (ns. sanasanaisen) lainauksen yhteyteen. Suorat lainaukset merkitään lainausmerkkeihin.

13 11 Tekstiviitteet pitää merkitä paikoilleen heti tekstin luonnosteluvaiheessa. Tällöin lopullinen työ helpottuu huomattavasti eikä myöhemmin tule ongelmia sen selvittämisestä, mistä mikäkin tieto on peräisin. Tekstiviitteisiin sisällytetään tekijän sukunimi, teoksen painovuosi, kaksoispiste ja välilyönti, sivunumero (viitteen tulee aina kohdistua vain yhteen sivuun) ja piste, mikäli tekstiviite liittyy useampaan kuin yhteen virkkeeseen. Jos tekstiviite liittyy vain yhteen edellä olevaan virkkeeseen, piste merkitään viitteen ulkopuolelle. Esimerkki tekstiviitteestä, jossa viitataan useampaan virkkeeseen: Markkinointi on nykynäkemyksen mukaan enemmän kuin markkinointi-, mainos- ja suunnittelutoimintaa sekä myyntiosastojen ja markkinointi-ihmisten toimintaa. Se on osa yrityksen kokonaisstrategiaa. (Kuusela 1998: 17.) Esimerkki tekstiviitteestä, jossa viitataan vain yhteen edeltävään virkkeeseen: Asiakkuudenhallinnan tavoitteena on hallita nykyisiä asiakkuuksia paremmin yleisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi (Mäntyneva 2001: 29). Jos kirjoittajan nimi mainitaan tekstissä, viite voidaan merkitä välittömästi. Nimeä ei silloin toisteta. Kuusela (1998: 54) korostaa palveluun käytettävän ajan ja odotusajan merkitystä Jos teoksella on kolme tai useampia tekijöitä, heidät merkitään viitteeseen vain ensimmäisellä mainintakerralla. (Korkeamäki Lindström Ryhänen Saukkonen Selinheimo 2002: 35.) Myöhemmin riittää ensimmäinen nimi ja lyhenne ym. (Korkeamäki ym. 2002: 35.)

14 12 Jos sama tieto on saatu useammasta kuin yhdestä lähteestä tai se on kooste niistä, merkitään samaan viitteeseen kaikkien lähteiden tiedot aikajärjestyksessä peräkkäin. Väliin tulee puolipiste ja välilyönti. (Mäkinen 2000: 23; Huttunen 2001: 133.) Jos samalta kirjoittajalta käytetään useampia teoksia samalta vuodelta, ne erotetaan toisistaan pienaakkosilla. (Mansikkamäki 2002a: 12.) (Mansikkamäki 2002b: 25.) Jos työssä on lainattu saman sukunimisiä kirjoittajia, erotetaan ne viitteessä etunimen alkukirjaimen avulla. (Talvitie K. 2003: 104.) Sanakirjaa tai tietosanakirjaa ei merkitä lähteeksi. Sanakirjojen ja tietosanakirjojen tarjoama tieto katsotaan yleissivistykseksi, eikä se yleensä sovellu opinnäytetyön materiaaliksi. Haastattelusta, tv- tai radio-ohjelmasta, suullisesta tiedonannosta, luennosta tms. tehdään tekstiviitemerkintä tavalliseen tapaan, vain sivunumero jää pois. (Korpinen 2003.) Aikakauslehden tai sanomalehden toimitetun teoksen artikkeliin viitattaessa merkitään viitteeseen artikkelin kirjoittajan (ei siis teoksen toimittajan tai lehden julkaisijan) sukunimi, teoksen julkaisuvuosi, kaksoispiste, välilyönti ja sivu. Viite näyttää siis aivan samanlaiselta kuin kirjaan viitattaessa. (Silveri 2002: 5.) Internet-lähteeseen viitataan tekstissä yleensä samoin kuin painettuihin lähteisiinkin, eli viitteeseen merkitään kirjoittajan, julkaisijan tai julkaisun nimi ja vuosi: (Järvinen 2006.),

15 13 (Nokia Oyj 2006). Tekstiviitteeseen ei merkitä elektronisen lähteen internet-osoitetta, vaan se ilmaistaan täydellisenä vasta lähdeluettelossa. Viittauksia Internet-dokumentteihin ei yleensä ole mahdollista varustaa sivunumeroilla. Tällöin täytyy vain viitata ikään kuin koko dokumenttiin. Jos Internetistä otetulla lähteellä ei ole julkaisevaa organisaatiota tai henkilöä tiedossa - on siihen suhtauduttava erittäin kriittisesti! 3. OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI Ohjaaja arvioi opinnäytetyön asteikolla T1 K3. Ohjaaja keskustelee tarvittaessa mahdollisen toimeksiantajan kanssa. Ohjaaja laatii arvioinnin kirjallisena liitteenä 3 olevalle arviointilomakkeelle ja allekirjoittaa sen. Arvioinnista toimitetaan yksi kappale opiskelijalle. Opinnäytetyön on täytettävä vähintään tyydyttävän kriteerit, jotta se voidaan hyväksyä. Liiketalouden sekä tietojenkäsittelyn perustutkinnon valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaan tyydyttävän (T1) saadakseen opiskelijan on osattava: - laatia ohjauksessa opintoja kokoava tai tutkinnon jonkin osa-alueen erityisosaamista osoittava tehtäväkokonaisuus - suunnitella ohjauksessa opinnäytetyönsä - hankkia ohjauksessa tietoa keskeisistä lähteistä - valita ohjauksessa tarkoituksenmukaiset työskentelymenetelmät opinnäytetyöhönsä - pyytää tarvittaessa apua opinnäytetyön laadinnassa esiintyvien ongelmien ratkaisemiseen - arvioida opinnäytetyönsä onnistumista sekä esitellä opinnäytetyönsä Arvioinnissa painotetaan mm. seuraavia asioita: 1. Aiheen valinta - ajankohtaisuus - yhteys tutkinnon tavoitteisiin - vaativuus - tavoitteiden määrittäminen

16 14 - tutkimusongelman rajaus 2. Työn jäsentely - asioiden ryhmittely - johdonmukaisuus - teorian ja käytännön osuuden yhteensopivuus 3. Teoreettinen osuus - aineiston tarkoituksenmukaisuus ja monipuolisuus - aineiston luotettavuus ja ajanmukaisuus - aineiston käsittely 4. Käytännöllinen osuus - työn onnistuminen - aineiston keruu ja analysointi - menetelmien soveltuvuus ja hallinta - asetettujen tavoitteiden saavuttaminen - saavutetut tulokset ja niiden tulkinta - tulosten hyödynnettävyys - tehdyt johtopäätökset 5. Raportointi - kirjallisen työn ulkoasu ja sitä koskevien ohjeiden noudattaminen - kieliasun selkeys, ymmärrettävyys ja virheettömyys - havainnollisuus ja informatiivisuus - käsittelyn monipuolisuus - oman ajattelun laatu ja määrä 6. Prosessin hallinta - opinnäytetyöprosessi kokonaisuutena - suunnitelman perusteellisuus - aikatauluissa pysyminen - yhteistyön onnistuminen - aktiivisuus ja tunnollisuus

17 15 Keskeistä on myös se, että opiskelija osallistuu arviointiinsa itse. Sen vuoksi opiskelijan tulee palauttaa opinnäytetyön yhteydessä vapaamuotoinen itsearviointi, jossa opiskelija on itse pohtinut edellä mainittuja arvioinnissa painotettavia asioita.

18 LIITE 1 OPINNÄYTETYÖN NIMI Opinnäytetyön tekijän nimi Satakunnan ammattiopisto, Kankaanpää Liiketalousala Liiketalouden perustutkinto Ohjaajan nimi Työn valmistumisajankohta

19 LIITE 2 LÄHTEET BERGSTRÖM, SEIJA LEPPÄNEN, ARJA 2002: Markkinoinnin maailma. 4. painos. EDITA. Helsinki. KORKEAMÄKI, ANNE LINDSTRÖM, PAULI RYHÄNEN, TUULA SAUKKONEN, MINNA SELINHEIMO, RAILI 2002: Asiakasmarkkinointi. WSOY. Porvoo. KUUSELA, HANNU 1998: Markkinoinnin haaste. WSOY. Porvoo. LAHTINEN, JUKKA ISOVIITA, ANTTI 1998: Markkinointitutkimus. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. LEPOLA, REIJA PULKKINEN, IRMA SELINHEIMO, RAILI SULKANEN, LINNEA 1996: Optio Asiakaspalvelu. WSOY. Porvoo. MÄNTYNEVA, MIKKO 2001: Asiakkuudenhallinta. WSOY. Vantaa. SILVERI, PIRJO 2002: Puolen vuoden virhesuoja ei takaa palautusoikeutta. Satakunnan Kansa 27.1., 5. FINLEX. Finlexin kotisivu. [Viitattu: ]. Saatavissa: ISO 690-2, Information and documentation - Bibliographic references Part 2: Electronic documents or parts thereof [Viitattu ] Saatavissa: /iso/tc46sc9/standard/690-2e.htm. JÄRVINEN, PETTERI 2005:, Osa tekijänoikeuslaista sotii oikeustajua vastaan. [Viitattu ] Saatavissa: JÄRVINEN, PETTERI : Tietoturvauhkat tulevaisuudessa. [Viitattu ] Sähköpostiviesti tekijälle. KORPINEN, JOONAS Haastattelu TE-keskus. Helsinki. KULUTTAJAVIRASTO 2006: Internetin välityksellä harjoitettava kauppa ja markkinointi. [Viitattu ]. Saatavissa: &lmf=6538&tmf=6476. NOKIA OYJ 2006: Nokia ja Aina Group kehittävät uutta virtuaalioperaattorikonseptia. Lehdistötiedote. [Viitattu ] Saatavissa: images/image_531.pdf#search=%22nokia%20filetype%3apdf%22. PSAI 2006: Liiketalouden oppisopimuskoulutus. Lehdistötiedote. [Viitattu ] Saatavissa:

20 LIITE 3 SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Kankaanpää OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTILOMAKE Liiketalousala Opinnäytetyön laatija Opinnäytetyön aihe Arvioinnin kohteet 1. Aiheen valinta Ohjaajan arviointi 2. Työn jäsentely 3. Teoreettinen osuus 4. Käytännön osuus 5. Raportointi 6. Prosessin hallinta Avoin palaute Lopullinen arvosana Päivämäärä Ohjaajan allekirjoitus

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön. 5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja

Lisätiedot

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Päivi Auno LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ohjaava opettaja Ajankohta Opintojakso SISÄLLYS (esimerkki) 1 JOHDANTO 2 TEORIATAUSTA SISÄLTÖÄ KUVAAVA OTSIKKO 2.1 Alaotsikko 2.2

Lisätiedot

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015 MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn

Lisätiedot

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle. 3.11.2015 FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne Kandidaatintutkielma BioMediTech Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa varten on suoritettava pääaineesta kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte. Kandidaatintutkielman tavoitteena on, että

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 16.3.2005 2 SISÄLTÖ 1. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö 2. Opinnäytetyöprosessi 3. Opinnäytetyön arviointi 4. Opinnäytetyön julkaiseminen

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Työ tehdään pääsääntöisesti kolmen hengen ryhmissä A) toimeksiantona yritykseen tai B) kirjallisuus- / teorialähtöisenä tutkimuksena

Työ tehdään pääsääntöisesti kolmen hengen ryhmissä A) toimeksiantona yritykseen tai B) kirjallisuus- / teorialähtöisenä tutkimuksena LTY / Teknistaloudellinen tiedekunta / Tuotantotalouden osasto 1 (5) Sisältö: 1 TYÖVAIHEET...1 1.1 Työn aloitus...1 1.2 Väliraportointi (Vapaaehtoinen)...2 1.3 Loppuraportti...2 1.4 Seminaaritilaisuudet

Lisätiedot

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin ammattiopisto Märkätilojen vedeneristystyöt - josta Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä märkätilojen

Lisätiedot

LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN

LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN 23.10.2015 Sari Dhima Lähdevii>eiden laadinta Lähdevii>eiden merkinnät vaihtelevat eri Ceteenalojen, julkaisusarjojen ja aikakauskirjojen välillä. Tärkeintä on käy>ää

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Pääotsikko Alaotsikko Mahdollisen taustaprojektin nimi Tekijä(t) Koulutusohjelman opinnäytetyö Suuntautumisvaihtoehto Insinööri(AMK) KEMI 201x Sukunimi Etunimi Opinnäytetyö

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma

Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma 1 Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma Tutkielmaseminaarin tavoitteet Jokainen seminaarilainen laatii lukuvuoden aikana yksin tai parin kanssa itsenäisen kandidaatin tutkielman jostakin

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Sofi Oksanen: Puhdistus

Sofi Oksanen: Puhdistus Sofi Oksanen: Puhdistus Oma nimi ja luokka Koulun nimi Työn valmistumispäivämäärä Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kirjailijan esittely 4 3. Lukupäiväkirja 5 4. Teoksen esittely 6 4.1. Juoni, aihe ja

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

Projektityön tekeminen. Mitä on hyvä muistaa

Projektityön tekeminen. Mitä on hyvä muistaa Projektityön tekeminen Mitä on hyvä muistaa Aineistojen hyödyntäminen Kuvat, kartat, kirjat, lehtiartikkelit, musiikki ja videot ovat tekijänoikeuden suojaamia Toisen tekemän työn kopioimiseen ja liittämiseen

Lisätiedot

Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit)

Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Kevät 2016 Aloitusluento 20.01.2016 TkT Eero Hiltunen 1 Tänään Yleistä kandidaattiseminaarista Aikataulut ja osasuoritukset Aiheet ja ohjaajat

Lisätiedot

Tutkielman tai tutkimusraportin kirjoittaminen. Ohjeistus TE3 kurssille

Tutkielman tai tutkimusraportin kirjoittaminen. Ohjeistus TE3 kurssille Tutkielman tai tutkimusraportin kirjoittaminen Ohjeistus TE3 kurssille Matti Meikäläinen Mikkelin etä- ja aikuislukion Puumalan toimipiste Terveystieto, TE3 -kurssi Syksy 2010 1 Sisällys 1. Johdanto...

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

Laboratoriotyöselostuksen laatiminen

Laboratoriotyöselostuksen laatiminen CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi Kevät 2016 Laboratoriotyöselostuksen laatiminen Työselostus tehdään kurssin ryhmätyöstä: Atomi/molekyylikerroskasvatuksella

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Ohjeita lopputyön tekoon

Ohjeita lopputyön tekoon Päivitetty 1.3.2013 Ohjeita lopputyön tekoon Farmaseuttien lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksoon (6 op) sisältyy kirjallinen työ, siihen perustuva seminaariesitelmä sekä oman oppiaineen seminaareihin

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON

Lisätiedot

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa Työryhmän loppuraportti 3.5.2006 (korjaukset 19.5.2006) Teknillinen korkeakoulu 1. JOHDANTO Teknillisen korkeakoulun vuoden

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2015- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu sosiaalitieteiden ja sosiaalityön opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN CASE-KURSSI A370A0400. Nuorempi tutkija, KTM Heidi Tuominen Puh. 040 572 1563 Email. heidi.j.tuominen@lut.fi

LIIKETOIMINNAN CASE-KURSSI A370A0400. Nuorempi tutkija, KTM Heidi Tuominen Puh. 040 572 1563 Email. heidi.j.tuominen@lut.fi LIIKETOIMINNAN CASE-KURSSI A370A0400 Nuorempi tutkija, KTM Heidi Tuominen Puh. 040 572 1563 Email. heidi.j.tuominen@lut.fi Kurssitietoa KTK3, 3. 4. periodi, 6 op 1. Infoluento 2. Ryhmien muodostaminen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011 Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet Tuula Marila Kevät 2011 Lähteet Sisältö Lähteiden äärellä 3 5 Viittaustekniikka 6 11 Lähdeluettelon laatiminen 12 21 2 Tutustu kirjallisuuteen 1. Tutustu teoksen sisällysluetteloon.

Lisätiedot

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi*

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* RAPORTOINTIOHJEET Lappeenrannassa 29.6.2007 0221700 Maija Meikäläinen Ymte J TIIVISTELMÄ Lappeenrannan

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Tekstinkäsittelystä II. Tekstinkäsittelyohjelmien edistyneempiä piirteitä Tuki ryhmätyölle

Tekstinkäsittelystä II. Tekstinkäsittelyohjelmien edistyneempiä piirteitä Tuki ryhmätyölle Tekstinkäsittelystä II Tekstinkäsittelyohjelmien edistyneempiä piirteitä Tuki ryhmätyölle Edistyneempiä piirteitä Harjoituksen 5 avulla käsitellään o Kieleen liittyvät apuvälineet tekstin tavutus tekstin

Lisätiedot

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma Mitä opiskeluesseeltä odotetaan? Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma 1) Käsittely on tehtävänannon mukainen 2) Esseessä keskitytään tehtävänannon ja mielekkään rajauksen kannalta merkityksellisiin

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa:

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa: Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2011 2012 Kehittämistyöstä artikkeliksi 1. Mikä on artikkeli? Artikkeli on jotain asiaa, ilmiötä tai teemaa käsittelevä tutkittuun tai havainnoituun tietoon perustuva

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4 MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 4.1.1 Työtehtävän suunnittelu, 10 ov Ammattitaitovaatimukset kartoittaa

Lisätiedot

Pääotsikko Times New Roman, fonttikoko 16 Alaotsikko omalle rivilleen

Pääotsikko Times New Roman, fonttikoko 16 Alaotsikko omalle rivilleen Pääotsikko Times New Roman, fonttikoko 16 Alaotsikko omalle rivilleen Onni Opiskelija Tampereen yliopisto Viestintätieteiden tiedekunta Suomen kirjallisuuden maisteriopinnot / Kertomus- ja tekstiteorian

Lisätiedot

- Fontti: Times New Roman, 12 - Riviväli 1,5, välitys ennen ja jälkeen 0 - Kirjoituksen kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä

- Fontti: Times New Roman, 12 - Riviväli 1,5, välitys ennen ja jälkeen 0 - Kirjoituksen kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä BUSINESS LAW FORUM 2013 KIRJOITUSOHJEET 1. Kirjoitukset tulee jättää teoksen toimituskunnalle sähköpostitse viimeistään perjantaina 12.4.2013. Käytä mieluiten Word -97 ohjelmaa tai tätä uudempaa versiota

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville Artikkeli Artikkelin pituus on 15 sivua (n. 4000 5000 sanaa) sisältäen tiivistelmän. Kirjallisuusluettelo ja liitteet eivät sisälly tähän enimmäispituuteen.

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä.

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. Pohjautuu ohjeisiin tiedekunnan yleisiin ohjeisiin lähteidenkäytöstä: http://www.uwasa.fi/kauppatieteet/opiskelu/kirjoitusohjeet/lahteet/

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Artikkelit pyydetään lähettämään X.X.201X mennessä osoitteella: toimittajan sähköpostiosoite

Artikkelit pyydetään lähettämään X.X.201X mennessä osoitteella: toimittajan sähköpostiosoite OHJEITA AFinLA:N VUOSIKIRJAAN KIRJOITTAVALLE Toivomme sinun ottavan seuraavat asiat huomioon tekstiä laatiessasi. Julkaisuprosessi on seuraava. Ensimmäisessä vaiheessa pyydämme artikkelisi sähköisenä versiona,

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.)

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) 6. Tekstin muokkaaminen 6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) Tekstin maalaaminen onnistuu vetämällä hiirellä haluamansa tekstialueen yli (eli osoita hiiren

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2012- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen muotoon laaditut

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN (15 op) ARVIOINTIKRITEERIT JA LOMAKE /Opiskelijan lomake Opinnäytetyön nimi: Opinnäytetyön tekijä/ tekijät:

OPINNÄYTETYÖN (15 op) ARVIOINTIKRITEERIT JA LOMAKE /Opiskelijan lomake Opinnäytetyön nimi: Opinnäytetyön tekijä/ tekijät: 1 OPINNÄYTETYÖN (15 op) ARVIOINTIKRITEERIT JA LOMAKE /Opiskelijan lomake Opinnäytetyön nimi: Opinnäytetyön tekijä/ tekijät: Koulutusohjelma (t)/ suuntautumisvaihtoehto 1. Aihevalinta Aihevalinnan perustelut

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE Opinnäytetyö mallipohja Kajaanin ammattikorkeakoulu 2.12.2005 SISÄLLYS 1 MALLIPOHJAN KÄYTTÖÖNOTTO 1 2 TEKSTIN KIRJOITTAMINEN 2 2.1 Valmiin tekstin siirtäminen 2 2.2

Lisätiedot

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet 1 Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet Tämä yleinen ohje on tehty käytettäväksi Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opintojen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot