Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta"

Transkriptio

1 Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta Palveluyritysten työntekijöillä poissaoloihin kului keskimäärin viidesosa teoreettisesta säännöllisestä työajasta vuonna Osuus sisältää myös vuosilomaan käytetyn ajan. Vuosilomiin taas kului kaikista poissaoloista yli puolet eli noin 11 % teoreettisesta työajasta. Seuraavaksi suurimpia poissaolojen syitä olivat työntekijän oma sairaus, perhevapaat ja koulutus. PT:n ajankäyttötiedustelun mukaan yksityisen palvelualan työntekijän teoreettinen työaika oli viime vuonna keskimäärin tuntia. Poissaoloja työntekijällä oli keskimäärin runsaat 340 tuntia. Työntekoon keskimääräinen työntekijä käytti tuntia vuonna Luku vastaa noin 188 työpäivää. Tiedustelun tulokset on painotettu vastanneiden yritysten koon perusteella eli alle 50 työntekijän ja vähintään 50 työntekijän yritykset ovat tuloksissa edustettuna otosta vastaavasti. Teollisuuden työntekijä teki viime vuonna töitä keskimäärin tuntia, mikä vastaa myös keskimäärin 188 työpäivää. Tieto on peräisin Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) työaika- ja poissaolotiedustelusta. Noin 100 tunnin ero syntyy siitä, että palveluyrityksessä työntekijän päivittäinen työaika on yleensä 7,5 tuntia, kun teollisuustyöntekijän päivittäinen työaika on pääsääntöisesti kahdeksan tuntia. Palveluyrityksen työntekijän työaika ja poissaolot 2002 PT:n ajankäyttötiedustelun mukaan 1 Päiviä Tunteja Teoreettinen säännöllinen työaika 234, Vuosilomat 25,7 193 = Säännöllinen työaika 209, Ay-tehtävät ja matkustusaika 0,7 5 - Koulutusaika 2, Lomautukset 0,2 1 - Työriidat 0,1 1 - Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 8, Perhevapaat 5, Muut poissaolot 3,4 25 = Tehty työaika (ilman ylitöitä) 187, Lisä- ja ylityöt 2,3 17 = Tehty työaika (sisältäen ylityöt) 190, Teoreettiseen säännölliseen työaikaan vaikuttavat muun muassa eripituiset työsuhteet. 1

2 Poissaolojen määrä vähentynyt Poissaolojen kokonaismäärä on PT:n ajankäyttötiedustelun mukaan ollut vähenemään päin luvun alkuvuosien jälkeen. Vuosimuutokset ovat kuitenkin olleet yleensä pieniä, ja suuntauksen voi havaita vasta usean vuoden perspektiivillä. Ainoastaan luokassa Muut palvelut 2 muutosta voi pitää selvänä, sillä poissaolot ovat vähentyneet 11 vuodessa 3,5 prosenttiyksikköä. Työntekoon käytetty aika on vastaavasti lisääntynyt. Viimeisten viiden vuoden tarkastelujaksolla trendi on pääosin saman suuntainen mutta vaimeampi. Vain apteekeissa muutos on tapahtunut päinvastaiseen suuntaan. Vuonna 2002 poissaolot kasvoivat perhevapaiden lisääntymisen vuoksi merkittävästi. Selvimpänä syynä poissaolojen yhteismäärän pienenemiseen on ollut lasten syntymään liittyvien poissaolojen väheneminen. Kehitys on ollut erityisen selvä, kun vertailukohdaksi otetaan 1990-luvun alkuvuodet. Suunnan voi kuitenkin havaita myös viimeis- ten viiden vuoden jaksolta. Perhevapaisiin liittyvät poissaolot ovat vähentyneet enemmän kuin mitä useimmilla tiedustelun aloilla sairauspoissaolot ovat nousseet. Vain apteekeissa molempien poissaoloryhmien osuus on kasvanut. Perhevapaiden väheneminen palveluyrityksissä kertonee eräällä tavalla henkilöstön ja koko väestönkin ikärakenteen muutoksesta ja siitä seuraavasta syntyvyyden laskusta. Lomautuksia palveluyrityksissä vähän Lomautukset eivät yleistyneet yksityisissä palveluyrityksissä vuonna Lomautuksia käytetään palvelualoista lähinnä hotelleissa ja ravintoloissa, joissa keskimääräinen lomautusaika oli viime vuonna yhdeksän tuntia työntekijää kohden. Muilla tiedusteluun osallistuvilla aloilla lomautukset olivat satunnaisia. Ajankäyttötiedustelun mukaan yksityiset palveluyritykset ovat joutuneet turvautumaan lomautuksiin laajemmin viimeksi 1990-luvun alun Tehty työaika* eräillä palvelualoilla , % teoreettisesta säännöllisestä työajasta Kauppa 83,0 82,1 84,0 82,0 82,8 84,2 84,0 83,2 83,5 82,6 83,4 Hotellit ja ravintolat 80,2 78,1 81,4 77,1 80,4 81,2 79,9 79,2 n.a. 82,1 81,7 Pankit 75,3 75,2 76,3 76,1 75,8 76,3 77,0 76,5 77,3 77,8 76,5 Vakuutus 78,4 78,6 78,7 77,7 78,9 79,5 79,3 79,8 79,4 78,7 79,7 Muut palvelut 77,5 75,3 78,4 78,9 78,9 79,9 78,2 79,2 80,6 79,9 81,0 Apteekit 83,3 82,5 82,4 83,3 84,1 84,3 84,0 81,4 80,7 82,2 78,6 Henkilöitä tiedustelussa n.a * sisältää ay-tehtävät ja matkustusajan 2 Muihin palveluihin sisältyvät Sosiaalialan Työnantajaliiton, Terveyspalvelualan Työnantajaliiton ja Tietoalojen Liiton jäsenyritykset. Lisäksi niissä ovat mukana Erityispalvelujen Työnantajaliitosta huolinta-ala, mainos-, matka- ja tilitoimistot sekä eräät toimialoihin kuulumattomat yritykset ja järjestöt. 2

3 lamavuosina, jolloin mm. kaupan yritykset sekä tiedustelussa luokkaan Muut palvelut kuuluvat yritykset joutuivat lomauttamaan henkilöstöään. Teollisuudessa lomautukset ovat palvelualoja tavallisempia. Teollisuudenkin lomautuksissa on toki alakohtaista vaihtelua. Vuonna 2002 teollisuuden lomautukset lähes kaksinkertaistuivat edellisvuodesta. Keskimääräinen lomautusaika työntekijää kohden oli vuonna 2002 teollisuudessa 18 tuntia ja palveluyrityksissä vain noin tunti (lähde: TT:n työaika- ja poissaolotiedustelu). Ylitöissä ei lisäystä Useimmilla tiedustelun aloilla ylityöt ovat joko vähentyneet selvästi tai pysyneet ennallaan verrattuna 1990-luvun lopun vuosiin. Vuosi 2002 ei näytä muuttaneen tätä suuntausta. Yli- ja lisätöiden määrä kasvoi vain luokkaan Muut palvelut kuuluvissa yrityksissä. Hotelleissa ja ravintoloissa ylityöt vähenivät vuoteen 2001 verrattuna ja muilla aloilla niitä tehtiin edellisvuotta vastaavasti. Apteekeissa ylitöitä ei perinteisesti tehdä juuri lainkaan. Teollisuuteen verrattuna palveluyrityksissä tehdään ylitöitä varsin vähän. TT:n työaika- ja poissaolotiedustelun mukaan teollisuuden työntekijät olivat vuonna 2002 ylitöissä keskimäärin 2,6 % teoreettisesta työajastaan (49 tuntia) vaihteluvälin ollessa toimialasta riippuen 2,0 5,1 %. Toimihenkilöille ylitöitä kirjattiin keskimäärin 1,4 % teoreettisesta työajasta. Palveluyrityksissä työntekijät tekivät yli- tai lisätöitä keskimäärin prosentin verran vaihteluvälin ollessa 0,1 1,3 %. Tukku- ja vähittäiskauppa erilleen Tukku- ja vähittäiskauppaa edustavia yrityksiä on vuotta 2002 koskevassa ajankäyttötiedustelussa tarkasteltu myös erikseen. Jaolle on perusteita sen vuoksi, että vähittäiskaupan luvuissa on mukana merkittävä osa-aikaisten työntekijöiden joukko, joka vaikuttaa erityisesti teoreettisen työajan ja tehdyn työajan tuntimääriin. Tukkukaupassa työtä tehtiin keskimäärin tuntia, kun vähittäiskaupassa työntekoon kirjautui tuntia. Kauppaa vastaavaa, työsuhteiden luonteesta aiheutuvaa vaikutusta voi havaita myös hotelli- ja ravintola-alan jakaumassa. 3

4 Ajankäyttö kaupan yrityksissä vuonna 2002, kokoaikaiset % teoreettisesta säännöllisestä työajasta Tunnit Vähittäis- Tukku- Kauppa Vähittäis- Tukku- Kauppa kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Säännöllisenä työaikana tehty työ, sis. ay-tehtävät ja matkustusajan 83,2 84,0 83, Koulutus 0,7 0,7 0, Lomautus ja muu työn tarjonnan estyminen 0,0 0,0 0, Vuosiloma 10,0 9,4 9, Muu ansaintaperusteinen vapaa-aika 0,0 0,2 0, Työriidat Sairaus 4,0 3,1 3, Työtapaturma 0,1 0,1 0, Perhevapaat 1,3 1,8 1, Muu hyväksytty poissaolo 0,4 0,7 0, Poissaolo ilman hyväksyntää 0,3 0,0 0, Yhteensä 100,0 100,0 100, Yli- ja lisätyö 1,1 1,3 1, Henkilöitä tiedustelussa

5 Sairauspoissaoloissa vuosittaista vaihtelua Palveluyritysten sairauspoissaolojen vuosittainen vaihtelu näyttää ajankäyttötiedustelun perusteella jatkuvan. Vaihtelua esiintyy säännönmukaisesti varsinkin tukku- ja vähittäiskaupassa, hotelli- ja ravintolaalalla, apteekeissa sekä ryhmässä Muut palvelut. Vaihtelua syntyy sekä vastaajajoukon että vastanneiden yritysten työntekijämäärällä mitattavan kattavuuden vuosittaisista muutoksista. Lisäksi erityisesti näitä ryhmiä vaivaa edelleen vastausten kattavuuden pienuus, joka tuottaa tilastollista vaihtelua jo ilman vuosimuutoksiakin. Vuosittaista vaihtelua saattaa aiheuttaa myös se monissa yrityksissä vielä noudatettava, palkanmaksuun kytkeytyvä käytäntö, missä työstä poissaolo lapsen sairauden vuoksi kirjataan henkilön omien sairauspoissaolojen joukkoon. Työtapaturmien aiheuttamien poissaolojen määrässä ei sen sijaan vastaavaa vaihtelua näy. Tapaturmapoissaolot ovat palveluyrityksissä edelleen vähäisiä verrattuna teollisuuteen. Työntekijän omasta sairaudesta aiheutuvien poissaolojen osuus pieneni vuonna 2002 kaupan yrityksissä sekä ryhmässä Muut palvelut. Rahoitusalalla, vakuutuslaitoksissa, hotelleissa ja ravintoloissa sekä apteekeissa sairauspoissaolot lisääntyivät jonkin verran verrattuna vuoteen Sairauspoissaolojen osuus teoreettisesta säännöllisestä työajasta on palveluyrityksissä yleisimmin 1 4 %. Kolmessa palveluyrityksessä neljästä sairauspoissaoloja on enintään neljä prosenttia teoreettisesta työajasta. Teollisuuden työntekijöillä sairauspoissaolojen määrä on yleisimmin 4 7 % teoreettisesta työajasta, toisin sanoen selvästi palvelusektoria enemmän, ilmenee TT:n työaika- ja poissaolotiedustelusta. Yrityksen koon vaikutus sairauspoissaolojen esiintymiseen vaikuttaa ajankäyttötiedustelun perusteella varsin vähäiseltä. Todettakoon, että työnte- 5

6 kijän yritysten joukossa oli suurempia enemmän sellaisia, jotka ilmoittivat sairauspoissaoloja olleen vuonna 2002 joko hyvin vähän tai ei lainkaan. Tunneissa mitattuna palveluyrityksen työntekijä sairasti vuonna 2002 keskimäärin tuntia, mikä vastaa noin 8 11 työpäivää. Vähiten tunteja kirjattiin tukkukaupassa ja eniten hotelleissa ja ravintoloissa. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot eräillä palvelualoilla , % teoreettisesta säännöllisestä työajasta Kauppa - sairaus 3,0 3,1 2,8 3,3 3,1 3,2 3,1 3,6 3,6 3,9 3,7 - työtapaturma 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Hotellit ja ravintolat - sairaus 3,7 3,1 3,8 4,0 3,3 3,9 3,7 3,9 n.a. 3,7 4,7 - työtapaturma 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 n.a. 0,3 0,2 Rahoitus - sairaus 3,2 3,2 3,2 3,3 3,6 3,4 3,3 3,4 3,5 3,4 3,8 - työtapaturma 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 Vakuutus - sairaus 2,8 3,0 2,9 3,0 2,8 2,9 2,9 3,1 3,4 3,3 3,5 - työtapaturma 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut palvelut - sairaus 3,8 2,7 3,3 3,5 3,1 2,9 3,7 3,7 3,2 3,7 3,3 - työtapaturma 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 0,1 Apteekit - sairaus 2,2 3,0 2,4 2,0 1,7 1,7 2,6 2,9 2,4 2,5 4,1 - työtapaturma 0,4 0,4 0,1 0,2 0,1 0,3 0,1 0,1 0,0 0,1 Huom. Vuoden 1992 luvut sisältävät sekä sairaudesta että työtapaturmista aiheutuneet poissaolot. 6

7 Tiedustelun teoreettinen työaika laskennallista työaikaa pienempi Ajankäyttötiedustelusta saatava tehty vuosityöaika vaihteli palveluyrityksissä toimialasta riippuen ja tunnin välillä vuonna Vuotta aiemmin vastaava vaihteluväli oli tuntia. Kokonaisia puhtaasti työntekoon käytettyjä päiviä oli siten tiedustelun mukaan vuonna 2002 kokoaikaista työntekijää kohti keskimäärin Vastauksista laskettu teoreettinen säännöllinen työaika jäi jokaisella alalla pienemmäksi kuin vastaava laskennallinen työaika. Vakuutuslaitoksissa tämä ero on pienimmillään noin 25 tuntia kun rahoitusalalla ero on runsaat 120 tuntia. Eron syy löytynee osa-aikaisten, kesätyöntekijöiden ja muiden tilapäisten apuvoimien kirjaamisesta useissa yrityksissä tilastoihin vakituisten kokoaikatyöntekijöiden tapaan. Vuosilomaan käytettiin teoreettista työaikaa tuntia vuonna Pisimmät lomat kirjattiin rahoitusalalla ja lyhimmät hotelli- ja ravintola-alalla. Sairauden vuoksi työntekijä oli poissa työstä keskimäärin tuntia ja perhesyiden takia tuntia vuoden 2002 aikana. Yli- ja lisätyötä tehdään vähiten apteekeissa, keskimäärin vain puolitoista tuntia vuoden aikana. Eniten ylitöitä kirjattiin tukkukaupan yrityksissä, joissa työaika piteni näiden vuoksi keskimäärin 24 tunnilla. Ylitöiden määrä on palveluyrityksissä kuitenkin selvästi pienempi kuin teollisuustyöntekijöillä. Tiedustelusta saatava kokonaistuntimäärä (= teoreettinen työaika) on useilla palvelualoilla vain suuntaa antava, sillä kaikkien yritysten työaikakirjanpito ei vielä tee riittävässä määrin eroa kokoaikaisten ja osaaikaisten sekä muiden tilapäistyöntekijöiden välille. 7

8 Ajankäyttö palveluyrityksissä toimialoittain vuonna 2002, tuntia Palvelualat Teollisuus Kauppa Hotellit ja Rahoitus Vakuutus Muut Apteekit Työntekijät ravintolat palvelut Säännöllisenä työaikana tehty työ, sis. ay-tehtävät ja matkustusajan Koulutus * Lomautus ja muu työn tarjonnan estyminen Vuosiloma Muu ansaintaperusteinen vapaa-aika sis. ed. Työriidat Sairaus Työtapaturma Perhevapaat Muu hyväksytty poissaolo Poissaolo ilman hyväksyntää Teoreettinen säännöllinen työaika Yli- ja lisätyö Henkilöitä tiedustelussa * ay-tehtävät ja matkustusaika sisältyvät teollisuudessa koulutuksen osuuteen. 8

9 Selittääkö yrityskoko poissaolojen määrää? Ajankäyttötiedustelun perusteella poissaoloja on jonkin verran enemmän vähintään 50 työntekijän yrityksissä kuin niissä, joissa työntekijöitä on Työntekoon käytetyn ajan osuus oli alle 50 työntekijän yrityksissä vuonna 2002 alasta riippuen noin 3,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vähintään 50 työntekijän yrityksissä. Eron selitys näyttäisi vaihtelevan alalta toiselle. Vähittäiskaupassa pienissä yrityksissä on kirjattu suuria vähemmän vuosilomia ja sairauspoissaoloja, tukkukaupassa suurissa yrityksissä on mennyt enemmän työaikaa sairastamiseen ja koulutukseen. Rahoitusalalla alle 50 työntekijän yritykset kouluttivat suuria enemmän, mutta käyttivät toisaalta keskimäärin vähemmän teoreettista työaikaa vuosilomiin ja perhevapaisiin. Muut työnantajan hyväksymät poissaolot vaihtelivat merkittävästi yrityskoon mukaan erityisesti ryhmässä muut palvelut, mutta myös tukkukaupassa ja rahoitusalalla ero oli selvä. Tähän poissaoloryhmään kuuluvat yleisimmin omaehtoisesta opiskelusta ja vuorotteluvapaista aiheutuvat poissaolot. Yrityksen sijainti ei vaikuta poissaoloihin Vuoden 2002 tiedusteluun vastaajista noin 45 %:lla pääkonttori sijaitsee Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimialueella eli suurin piirtein entisessä Uudenmaan läänissä. Ajankäytön jakauman vertaaminen Uudenmaan ja muun Suomen yritysten välillä ei kuitenkaan tuo esiin mitään merkittävää eroavuutta. 9

10 Ajankäyttö eräillä palvelualoilla toimialoittain yrityskoon mukaan vuonna 2002, % teoreettisesta säännöllisestä työajasta, kokoaikaiset Kauppa Rahoitus Muut palvelut Alle 50 Väh. 50 Alle 50 Väh. 50 Alle 50 Väh. 50 työntekijää työntekijää työntekijää työntekijää työntekijää työntekijää Säännöllisenä työaikana tehty työ, sis. ay-tehtävät ja matkustusajan 86,3 83,1 78,7 76,3 83,0 80,8 Koulutus 0,3 0,7 1,9 1,4 1,0 0,8 Lomautus ja muu työn tarjonnan estyminen 0,1 0, ,1 0,0 Vuosiloma 9,2 9,9 11,8 13,9 9,6 9,7 Muu ansaintaperusteinen vapaa-aika 0,1 0,1 1,1 0,8 0,3 0,6 Työriidat ,2 - - Sairaus 2,3 4,0 3,7 3,8 2,9 3,3 Työtapaturma 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1 0,1 Perhevapaat 1,4 1,4 1,5 2,6 2,8 2,9 Muu hyväksytty poissaolo 0,2 0,5 1,3 0,9 0,2 1,8 Poissaolo ilman hyväksyntää 0,0 0,2 0,0 0,0-0,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Yli- ja lisätyö 0,7 1,2 1,5 1,3 1,1 0,8 Henkilöitä tiedustelussa

11 Lasten hoito keskittyy naisille Ajankäyttötiedustelun mukaan merkittävin ero naisten ja miesten työajan jakaumassa aiheutuu palveluyrityksissä perhevapaiden käytöstä. Kun naisten poissaolot perhevapaiden vuoksi olivat 2,8 4,9 % teoreettisesta työajasta, miehet käyttivät perhevapaisiin vain 0,2 0,4 % työajastaan. Perhevapaat jakautuivat tasaisesti vanhempainvapaisiin ja erilaisiin hoitovapaisiin niissä kaupan, rahoitusalan ja vakuutusalan yrityksissä, jotka ovat eritelleet naisten ja miesten ajankäytön. Ryhmään Muut palvelut kuuluvissa yrityksissä vanhempainvapaiden käyttö oli hoitovapaalla oloa yleisempää. Erot perhevapaiden käytössä vaikuttavat usein siihen, että sairauspoissaolot ovat naisilla miehiä suuremmat. Raskauteen mahdollisesti liittyvät tarkastukset ja sairastumiset kirjautuvat yrityksissä naisten sairauspoissaoloihin, mutta myös sairaan lapsen hoitoaika merkitään yrityksissä usein työntekijän omaksi sairastamiseksi. Useimmiten sairaan lapsen hoitokin kasvattaa nimenomaan naisten poissaolotunteja. Perhevapaista aiheutuvia poissaoloja oli kaikilla aloilla vakuutuslaitoksia ja apteekkeja lukuun ottamatta vuonna 2002 vähemmän kuin kertaakaan viimeksi kuluneiden 11 vuoden aikana. Vakuutusalallakin vuoden 2002 osuus oli ko. jakson toiseksi pienin. Osa-aikainen työskentelee keskimäärin 830 tuntia vuodessa Palveluyrityksessä työskentelevän osa-aikatyöntekijän teoreettinen säännöllinen työaika oli keskimäärin tuntia vuonna Tästä ajasta hän teki työtä 829 tuntia, lomaili 92 tuntia ja sairasti 32 tuntia. Lasten vuoksi hän oli työstä poissa keskimäärin 25 tuntia ja koulutuksen takia 10 tuntia vuoden aikana. Lisätöitä osa-aikaiset eivät juurikaan tehneet. Osa-aikaisten työntekijöiden ajankäyttö oli vuonna 2002 hyvin samankaltaista kuin kokoaikaisilla. Myös vuosilomien osuus oli, toisin kuin edellisvuoden tiedustelun perusteella, kokoaikaisten tasoa. Eri poissaololuokissa esiintyvän heilahtelun perusteella on pääteltävissä, että osa-aikaisten kohdalla vastaajien joukon vuosittainen vaihtelu vaikuttaa vielä jakaumaan. Heilahtelu kertoo myös siitä, että osa-aikaisten joukossa on vuosittain vaihteleva määrä lyhyitä määräaikaisia töitä tekevien tunteja. Ne kasvattavat teoreettista säännöllistä työaikaa ja työntekoon käytettyä aikaa, mutta niihin ei yleensä liity lainkaan poissaoloja. Perhevapaita osa-aikaisilla työntekijöillä oli 2,4 % teoreettisesta työajasta vuonna Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 1,6 %. Osa perhevapaista ajoittuu määräaikaisten työsuhteiden väliseen aikaan. Osa-aikaiset ovat yritysten ajankäytön seurannassa useimmiten vielä samassa joukossa kokoaikaisten työntekijöiden kanssa. Siten kokoaikaisten työajan jakauma sisältää jossain määrin myös osa-aikatyöntekijöiden tunteja. 11

12 Ajankäyttö eräillä palvelualoilla toimialoittain sukupuolen mukaan vuonna 2002, % teoreettisesta säännöllisestä työajasta Palvelualat Teollisuus Kauppa Rahoitus Vakuutus Työntekijät Toimihenkilöt Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Säännöllisenä työaikana tehty työ, sis. ay-tehtävät ja matkustusajan 81,4 84,8 78,1 83,6 78,0 84,6 74,6 81,2 79,3 87,2 Koulutus 0,3 0,6 2,0 2,1 0,8 1,3 0,5 0,7 0,4 0,3 Lomautus ja muu työn tarjonnan estyminen 0,1 0, ,8 0,9 0,2 0,2 Vuosiloma 10,3 9,1 11,4 10,6 11,1 10,9 9,6 9,8 9,4 9,9 Muu ansaintaperusteinen vapaa-aika 0,1 0,0 1,1 0,5 0,4 0,2 sis. ed. sis. ed. sis. ed. sis. ed. Työriidat ,0 0,1 0,0 0,0 Sairaus 3,4 4,4 3,5 1,5 4,2 2,0 7,3 5,4 2,5 1,3 Työtapaturma 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,5 0,0 0,1 Perhevapaat 3,7 0,2 2,8 0,3 4,9 0,4 4,9 0,3 7,1 0,4 Muu hyväksytty poissaolo 0,5 0,5 1,1 1,4 0,6 0,6 2,0 1,1 1,1 0,6 Poissaolo ilman hyväksyntää 0,1 0,3 0,0 0, ,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Yli- ja lisätyö 0,8 1,4 1,4 0,7 0,7 0,2 1,5 2,8 1,2 1,5 Henkilöitä tiedustelussa

13 Ajankäyttö palveluyrityksissä vuonna 2002, % teoreettisesta säännöllisestä työajasta, osa-aikaiset % Tunnit keskimäärin Säännöllisenä työaikana tehty työ, sis. ay-tehtävät ja matkustusajan 82,6 829 Koulutus 1,0 10 Lomautus ja muu työn tarjonnan estyminen 0,1 1 Vuosiloma 9,2 92 Muu ansaintaperusteinen vapaa-aika 0,1 1 Työriidat - - Sairaus 3,2 32 Työtapaturma 0,1 1 Perhevapaat 2,4 25 Muu hyväksytty poissaolo 1,3 13 Poissaolo ilman hyväksyntää 0,0 0 Yhteensä 100, Yli- ja lisätyö 0,1 1 Henkilöitä tiedustelussa

14 Ajankäyttö palveluyrityksissä toimialoittain vuonna 2002, % teoreettisesta säännöllisestä työajasta, kokoaikaiset Palvelualat Teollisuus Kauppa Hotellit ja Rahoitus Vakuutus Muut Apteekit Työn- Toimiravintolat palvelut tekijät henkilöt Säännöllisenä työaikana tehty työ, sis. ay-tehtävät ja matkustusajan 83,4 85,1 76,5 79,7 81,0 78,6 80,1 84,6 Koulutus 0,7 0,3 1,5 1,3 0,8 0,3 0,6 0,4 Lomautus ja muu työn tarjonnan estyminen 0,0 0,5-0,1 0,0-1,0 0,2 Vuosiloma 9,9 7,0 13,8 10,6 9,7 9,2 9,7 9,7 Muu ansaintaperusteinen vapaa-aika 0,1 0,2 0,8 0,6 0,6 0,1 sis. ed. sis. ed. Työriidat - - 0, ,1 0,0 Sairaus 3,7 4,6 3,8 3,5 3,3 4,1 5,8 1,8 Työtapaturma 0,1 0,2 0,0 0,0 0,1 0,1 0,4 0,1 Perhevapaat 1,4 1,4 2,5 3,4 2,9 7,1 1,2 2,5 Muu hyväksytty poissaolo 0,5 0,7 0,9 0,8 1,6 0,5 1,2 0,8 Poissaolo ilman hyväksyntää 0,2 0,0 0,0-0,0-0,0 0,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,1 100,1 Yli- ja lisätyö 1,1 0,5 1,3 0,6 0,8 0,1 2,6 1,4 Henkilöitä tiedustelussa

15 Määritelmät Mitä eri työaikakäsitteet tarkoittavat? Teoreettisella säännöllisellä työajalla tarkoitetaan sovitun työaikajärjestelmän mukaista työaikaa ml. vuosiloma-aika. Tähän aikakäsitteeseen ei lueta ylityöaikaa eikä työajan lyhentämiseen liittyviä vapaita. Säännöllisellä työajalla tarkoitetaan sovitun työaikajärjestelmän mukaista työaikaa. Siihen ei lueta vuosiloma-aikaa, ylityöaikaa eikä työajan lyhentämiseen liittyviä vapaita. Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jonka henkilö todella on työssä. Siihen ei sisälly poissaoloaika. Tehtyyn työaikaan voidaan tarvittaessa lisätä tehdyt ylityöt. Mikä on ajankäyttötiedustelu? Palvelutyönantajat aloitti ajankäyttötietojen tiedustelun jäsenyrityksiltään uudistetun luokittelun mukaan vuonna 1993, jolloin kysyttiin tietoja vuodelta Tiedot kysytään vuosittain. Tietojen keruuta ja vastaamista helpottaa PT:n ja TT:n yhteisen työaika- ja poissaololuokittelun käyttö. Luokittelun käytöstä on yritykselle hyötyä mm. seuraavista syistä: Yritys pystyy järjestämään rationaalisesti lakien ja sopimusten edellyttämät aikatiedot. Yritys saa tiedot todellisesta työhön käytetystä ajasta ja sen kehittymisestä, jolloin työajan suunnittelu tehostuu. Yritys saa systemaattiset tiedot poissaoloajoista, jolloin poissaolojen vähentämiseen tähtääviä toimia voidaan suunnitella paremmin. Ajankäytön seuranta muodostuu käsitteellisesti yhtenäiseksi, jolloin eri toimialoja, yrityksiä ja yksiköitä voidaan verrata toisiinsa. Työaika- ja poissaololuokittelun peruskäsitteenä on teoreettinen säännöllinen työaika. Se tarkoittaa sopimukseen perustuvaa työaikaa vuosiloma-aika mukaan luettuna. Ajankäytön seurannan ulkopuolelle jäävät kuitenkin työajan lyhennysvapaat sekä lisä- ja ylityöaika. Teoreettisen säännöllisen työajan voi laskea seuraavan kaavan mukaan: tiedustelussa mukana olevien työntekijöiden määrä x päivittäinen työaika tunteina x mahdollisten työpäivien määrä vuodessa ko. alalla. Luokittelusta kerrotaan tarkemmin erillisessä julkaisussa Työaika- ja poissaololuokittelu, joka on päivitetty vuonna 2000 yhdessä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton TT:n kanssa. Julkaisua voi tilata Palvelutyönantajien postituksesta joko sähköpostitse: tai puhelimitse numerosta (09)

16 Ajankäyttötiedustelu Sisällysluettelo Sisältö Juhapekka Suutarinen Ulkoasu Jussi Elimäki & Sampo Saarinen Taitto Sampo Saarinen Painopaikka Pekan Pikapaino, Espoo, 2003 Tilaukset Palvelutyönantajat ry/postitus Eteläranta 10, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Sähköposti Internet Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta... 1 Sairauspoissaoloissa vuosittaista vaihtelua... 5 Tiedustelun teoreettinen työaika laskennallista työaikaa pienempi... 7 Selittääkö yrityskoko poissaolojen määrää?... 9 Lasten hoito keskittyy naisille...11 Osa-aikainen työskentelee keskimäärin 830 tuntia vuodessa

Poissaolojen määrässä vähän. muutoksia 10 vuodessa

Poissaolojen määrässä vähän. muutoksia 10 vuodessa Poissaolojen määrässä vähän muutoksia 10 vuodessa Kuluneen vuosikymmenen aikana poissaolojen kokonaismäärä on muuttunut merkittävästi vain rahoitusalalla ja muissa palveluissa 1. Näillä aloilla poissaoloja

Lisätiedot

Työaikakatsaus. Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2012

Työaikakatsaus. Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2012 Työaikakatsaus Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2012 Työaikakatsaus Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2012 Marraskuu 2013 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työaikakatsaus

Lisätiedot

Työaikakatsaus. Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2013

Työaikakatsaus. Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2013 Työaikakatsaus Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2013 Työaikakatsaus Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2013 Tammikuu 2015 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työaikakatsaus

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisätietoja: Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2014 Raportti internetissä:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisätietoja: Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2014 Raportti internetissä: Työaikakatsaus Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2014 Työaikakatsaus Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2014 Tammikuu 2016 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työaikakatsaus

Lisätiedot

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014 Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014 EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 Tiedustelussa kysyttiin yrityksiltä vuoden 2013 aikana toteutuneiden työaikojen ja poissaolojen

Lisätiedot

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2012 21.11.2013

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2012 21.11.2013 Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2012 21.11.2013 EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2012 Tiedustelussa kysyttiin yrityksiltä vuoden 2012 aikana toteutuneiden työaikojen ja poissaolojen

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Tilastoaineistoa 2007

Tilastoaineistoa 2007 Tilastoaineistoa 2007 Kaupan tilastot 2007 1 2 Kaupan tilastot 2007 KAUPAN TILASTOT 2007 Kaupan tilastot ovat valmistuneet. Tilastovihko ilmestyy perinteisessä painetussa muodossa. Se löytyy myös Suomen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisätietoja: Raportti internetissä: Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä 2010

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisätietoja: Raportti internetissä: Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä 2010 Työaikakatsaus Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä 2010 Työaikakatsaus Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010 Elokuu 2011 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työaikakatsaus 2010 1

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK 30.3.2016 Asiantuntija Katja Leppänen

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK 30.3.2016 Asiantuntija Katja Leppänen ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK 30.3.2016 Asiantuntija Katja Leppänen SUOMEN YRITTÄJÄT SY Työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsten Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan julkinen kuuleminen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2011 Lisätietoja: Raportti internetissä:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2011 Lisätietoja: Raportti internetissä: Työaikakatsaus Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2011 Työaikakatsaus Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2011 Lokakuu 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työaikakatsaus

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

Tiivistelmä keskeisistä tuloksista

Tiivistelmä keskeisistä tuloksista Tiivistelmä keskeisistä tuloksista 1. Palvelutyönantajien jäsenyritykset ennakoivat työvoiman määrän kasvavan hiukan. Vuonna 2003 työvoiman määrän ennakoidaan kasvavan runsaalla 4 600 henkilöllä. Kasvua

Lisätiedot

Yksityisten palvelualojen suhdanteet

Yksityisten palvelualojen suhdanteet Yksityisten palvelualojen suhdanteet Tammikuu 2004 Suhdannetiedustelu Sisältö Heikki Almgren Ulkoasu Jussi Elimäki & Sampo Saarinen Taitto Sampo Saarinen Painopaikka Pekan Pikapaino, Espoo, 2004 Tilaukset

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015 Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015 Konserniesikunta, Henkilöstöyksikkö Yhteenveto Kaupungin henkilöstömäärän kehitys on ollut hyvin hallinnassa. Henkilöstömäärä 31.12.2015 oli 14 101, kun se vuoden

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2006 Sisällysluettelo PAMin jäsenet... 3 Sopimusalajakauma 31.12.2006...3 Jäsenten ikäjakauma 31.12.2007...4 Palkansaajien määriä ja %-osuus työvoimasta... 4 Palkansaajien määriä

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Monipuoliset osaajat palvelualojen voima

Monipuoliset osaajat palvelualojen voima Monipuoliset osaajat palvelualojen voima Yksityisten palvelualojen koulutustarveselvitys 1999 Mikko Martikainen Tarja Tuominen Esipuhe Sisällys 1. Koulutustarveselvityksen toteutus... 5 2. Yritysten henkilöstön

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004 Securitas Oy:n henkilöstöraportti 24 Securitas Oy:n henkilöstöraportin lukijalle Sertifioitu laatujärjestelmämme on ollut käytössä reilun vuoden ja se on auttanut meitä parantamaan palveluprosessiemme

Lisätiedot

Myynnin kasvu hidastuu

Myynnin kasvu hidastuu Myynnin kasvu hidastuu * Suhdanneodotuksissa epävarmuutta * Yksityisten palveluyritysten myynti kasvaa vajaat neljä prosenttia * Toimialoittain suuria eroja myynnin kasvussa * Kasvua myös ruuhkasuomen

Lisätiedot

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Ansiot nousivat reilun prosentin lokakuusta 2013 syyskuuhun 2014 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Selvityksen keskeiset tulokset

Selvityksen keskeiset tulokset Selvityksen keskeiset tulokset Ammattitaidon riittämättömyys tärkein syy työvoiman saatavuusongelmiin Lähes 60 prosenttia Palvelutyönantajien jäsenyrityksistä pitää ammattitaidon riittämättömyyttä keskeisenä

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Osatyökykyiset ja työssäkäynti Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5.

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5. Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7..27 Taustaa Tutkimustieto perhevapaiden käytöstä ja kustannuksista yrityksille

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI HENKILÖ STÖ TILASTÖ- JA VUÖDELTA 2015

LAPUAN KAUPUNKI HENKILÖ STÖ TILASTÖ- JA VUÖDELTA 2015 LAPUAN KAUPUNKI HENKILÖ STÖ TILASTÖ- JA VUÖDELTA 2015 Henkilöstömäärät Ikäjakauma Poissaolot Työtapaturmat Henkilöstömäärän kehitys Kokonaishenkilöstömäärä 31.12.2014 972 Kokonaishenkilöstömäärä 31.12.2015

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2008 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 6 Tietoja ansioista ja työttömyydestä... 8 Vähittäiskaupan yritykset henkilöstön

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Ei-tyypillinen työ tilastojen näkökulmasta

Ei-tyypillinen työ tilastojen näkökulmasta Ei-tyypillinen työ tilastojen näkökulmasta Joustoturvaseminaari 1.10.2009 Hanna Sutela Työolojen tutkimus/elinolot Tilastokeskus hanna.sutela@tilastokeskus.fi Tyypillinen tai normaali työsuhde: Kokoaikainen,

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaan prosentin 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /15 Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. YLEISTÄ PALKKARYHMITTÄISIÄ TIETOJA NIMELLISANSIOKEHITYS REAALIANSIOKEHITYS 3 MUUT ALAT 3 IDENTTISTEN HENKILÖT AUTOKAUPAN TOIMIHENKILÖT

Lisätiedot

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2014 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(5) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 17.9.2014 PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

YTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016

YTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016 YTN-datan esittely Esityksen sisältö Taustaa Palkkaus Tulospalkkaus Työaika, ylitöiden korvaaminen, matkapäivät ja matka-ajan korvaaminen Työsuhteen varmuus Yt-neuvottelut ja etujen leikkaus TAUSTAA Mikä

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

A3 VUOSILOMAPALKKA, -KORVAUS SEKÄ LOMARAHA

A3 VUOSILOMAPALKKA, -KORVAUS SEKÄ LOMARAHA A3 VUOSILOMAPALKKA, -KORVAUS SEKÄ LOMARAHA Lomapalkan laskentasäännöt Lomapalkan laskentasäännön valinta riippuu siitä, mitä palkkaustapaa ja ansaintasääntöä työntekijän osalta on noudatettu lomanmääräytymisvuoden

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Päätoimisia vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 412, mikä oli 8 henkeä pienempi kuin edellisvuonna.

Päätoimisia vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 412, mikä oli 8 henkeä pienempi kuin edellisvuonna. 1/19 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1.1. Henkilöstön määrä Vakinaisen henkilöstön määrä 31.12.2015 oli 336, muutos edellisvuoteen oli + 5 henkilöä. Määräaikaisten (sis. palkkatuella

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista Luottamusmiesbarometri 2017 Yhteenveto tuloksista Taustaa Akavan luottamusmiesbarometri on joka toinen vuosi toteutettava kysely akavalaisille luottamusmiehille. Barometri toteutettiin vuonna 2017 toista

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

Ellei toisin ole sovittu, palkka maksetaan palkanmaksukauden viimeisenä päivänä. Palkanmaksukausi työsuhteen päättyessä

Ellei toisin ole sovittu, palkka maksetaan palkanmaksukauden viimeisenä päivänä. Palkanmaksukausi työsuhteen päättyessä A. PALKANMAKSU A1 PALKANMAKSUN AJANKOHDAT Palkanmaksuaika Palkanmaksukausi tarkoittaa aikaa, jolta palkka maksetaan. Pääsääntöisesti palkanmaksukausi saa olla enintään kuukauden pituinen. Jos työntekijän

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S 2 0 1 7 - L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U Lappi avainlukuina Lapin työpaikoista kaikkiaan 63 prosenttia on yksityissektorilla

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI

SUONENJOEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2 0 1 5 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 HENKILÖSTÖPANOKSET... 2 2.1 YLEISTÄ... 2 2.2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 2 2.3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA PALVELUSSUHTEEN LUONNE... 3 2.4 TYÖLLISTÄMISTYÖ...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVUOKRAUS ON TÄRKEÄ OSA HENKILÖSTÖSTRATEGIAA

HENKILÖSTÖVUOKRAUS ON TÄRKEÄ OSA HENKILÖSTÖSTRATEGIAA HENKILÖSTÖVUOKRAUS ON TÄRKEÄ OSA HENKILÖSTÖSTRATEGIAA 150 Rekrytoinnin ammattilaista toimistoissamme 45.000 Työpaikkahakemusta 33 Paikallistoimistoa 73 Milj. euron liikevaihto vuonna 2014 503.000 Täytettyä

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2017

Palvelualojen taskutilasto 2017 Lähde: Tilastokeskus Palkansaajat toimialan mukaan 2014-2016, tuh 160 140 120 142 141 1 100 80 60 76 70 77 40 20 0 Tukkukauppa Vähi4äiskauppa Palvelualojen taskutilasto 2017 Sisältö 1. Palkansaajat ja

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin

Lisätiedot

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari 16.8.2017 Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Sairaanhoitopiirin virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2011 2016 2011 2012

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 2. nelj. 2013

Metalliteollisuuden palkkakehitys 2. nelj. 2013 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKISUJ / Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. METLLIN RELINSIOT NOUSIVT, PROSENTTI VUODESS Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton

Lisätiedot

HTV:t (poistyöll. HTV:t. Yhteensä. Nainen Lkm % ja harj.) kaikki. HTV:t. HTV:t. Yhteensä Lkm % (poistyöll. kaikki. ja harj.) HTV:t.

HTV:t (poistyöll. HTV:t. Yhteensä. Nainen Lkm % ja harj.) kaikki. HTV:t. HTV:t. Yhteensä Lkm % (poistyöll. kaikki. ja harj.) HTV:t. Henkilöstön lukumäärä, miehet ja naiset, htv:t 31.12.- ja harj.) Mies Mies Syyttäjälaitos 222 37,4 371 62,6 593 100 545,6 534,2 212 36,5 369 63,5 581 100 543,3 533,8 200 35,7 361 64,3 561 100 537,4 531,2

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot