Toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion 2020 laadintaohjeet

Transkriptio

1 1 (19) 107 Toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion 2020 laadintaohjeet Sisällys 1. YLEISTÄ Uudistuva ammatillinen koulutus Salpauksen strategian toteuttaminen Salpauksen talouden kehitys VALMISTELUAIKATAULU VUODEN 2020 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET Talousarvioasetelma ja sitovuus Ehdotusten taloudelliset lähtökohdat Tulosalueiden toiminta- ja taloussuunnitelmaosan rakenne Riskienhallinta YKSITYISKOHTAISET OHJEET Esitystarkkuus ja muoto Henkilöstösuunnittelu ja -kulut Vastuullinen henkilöstöjohtaminen Määrällinen henkilöstösuunnittelu ja henkilöstökulujen suunnittelu Laadullinen henkilöstösuunnittelu Henkilöstökulujen budjetointi Henkilöstösuunnittelu ja resursointi Henkilösivukulut Toimitilaohjelma Sisäiset vuokrat Investointimenona käsiteltävät hankkeet Kiinteistöjen ylläpitoluonteiset vuosikorjaukset Kiinteistöjen suunnitelman mukaiset poistot Irtaimen omaisuuden hankintaohjelma Hankkeet, jotka maksavat yli euroa (alv 0%) Irtain omaisuus, joka maksaa alle euroa (alv 0%), mutta kuitenkin yli euroa (alv 0%) Atk-laitteet Muu kalusto Laskennalliset vyörytyserät Ammatillisen koulutuksen rahoituslainsäädännön mukainen rahoitus Maksut ja korvaukset VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Yleistä Laadintaperiaatteet Taloussuunnitelman laadinnan yksityiskohtaiset ohjeet... 19

2 2 (19) 1. Yleistä Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnittelu perustuvat kolmelle vuodelle tehtävään toiminta- ja taloussuunnitelmaan, talousarvioon ja tilinpäätösennusteeseen. Kuntayhtymällä on toiminnan ja talouden ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Jäsenkunnille raportoidaan neljännesvuosittain osavuosikatsauksilla kuntayhtymän toiminnan ja talouden toteutumisesta. Perussopimuksen mukaisesti toiminta- ja taloussuunnitelma sekä seuraavan vuoden talousarvio tulee käsitellä vuoden loppuun mennessä. Talousarvio laaditaan kuntayhtymässä suoraan käyttösuunnitelmatasolla, jolloin kevätkaudella ennen seuraavan vuoden talousarvion laadinnan aloittamista laadittavan kuluvan vuoden tilinpäätösennusteen tehtävä on päivittää talousarvion taustalla olevaa tietopohjaa mm. tilivuoden alkaessa saatavan rahoituspäätöksen perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) tekee vuosittain vuoden loppuun mennessä päätöksen seuraavan vuoden tavoitteellisesta opiskelijavuosimäärästä ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta. Lisäksi ministeriö jakaa strategiarahoitusta, joista päätökset saatiin tänä vuonna huhtikuun loppupuolella. Päätösmenettelyt ovat osa uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaista koulutuksen järjestäjien ohjaus- ja säätelyjärjestelmää Uudistuva ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen uudistus ja siihen liittyvät haasteet opiskelijoiden oikean alan valinnassa, opiskeluaikojen henkilökohtaistumisessa sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön pedagogisessa osaamisessa haastavat edelleen koko ammatillisen koulutuksen kentän. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön muutokset yhteisvalinnassa sekä koulutuksen toteutuksessa vaikuttavat siihen, että pienemmällä opiskelijavuosimäärällä saadaan tarvittava vaikuttavuus alueella. Päijät-Hämeen ongelma ei ole opiskelijapaikkojen määrä tai riittävyys, vaan osalla hakijoista henkilökohtainen koulukuntoisuus. Toteutukset henkilökohtaistuvat, tutkintoajat lyhenevät ja jo aiemmin tutkinnon suorittaneet päivittävät tai laajentavat osaamistaan suorittamalla osatutkintoja ja työllistyvät niiden avulla uuteen ammattiin. Myös yhdessä yritysten ja ELY-keskuksen kanssa toteutettavat täsmäkoulutukset osana henkilöstörekrytointia lisääntyvät. Valtakunnallinen kohtaanto-ongelma näkyy myös Päijät-Hämeessä. Vaikka työtä ja koulutuspaikkoja on tarjolla, mm. koneistuksen ja hitsauksen toimialat sekä ravitsemispalvelualat kärsivät samalla myös työvoimapulasta. Päijät-Hämeessä on tarjolla toisen asteen opiskelupaikka kaikille peruskoulun päättäville, jos opiskelijan terveys, toimintakyky ja sosiaaliset taidot mahdollistavat opiskelun. Aina ei kuitenkaan ole mahdollista päästä opiskelemaan omaa suosikkialaa, jos se on esimerkiksi logistiikka tai musiikkiteknologi, mutta useimmille aloille tai lähialoille opiskelupaikka on saatavissa. Lähihoitaja koulutukseen on myös nuorille palaamassa ns. karsivat soveltuvuuskokeen muutaman vuoden tauon jälkeen. Valtakunnallisilla yhtenäisillä kokeilla haetaan parempaa soveltuvuutta alalle sekä motivaatiota erityisesti vanhustyön koko ajan lisääntyvään hoitaja tarpeeseen.

3 3 (19) Toiminnan vaikuttavuuden eli mm. työllistymisen ja koulutuksen työelämävastaavuuden merkitys korostuu koulutuksen järjestäjän onnistumista arvioitaessa ja käytössä on jo nyt valtakunnalliset opiskelijapalautteet, joita kerätään opiskelijoita sekä opintojen aloitus- että päättövaiheessa. Saadulla palautteella on toiminnan laadun kehittämisen lisäksi merkitystä myös koulutuksen järjestäjälle myönnettävään rahoitukseen. Opiskelijapalautteen lisäksi työelämältä kerättävän palautteen järjestelmä on valtakunnallisesti valmisteluvaiheessa ja se tulee koskemaan kaikkia koulutuksen järjestäjiä viimeistään vuoteen 2022 mennessä, jolloin uusi rahoitusjärjestelmä on kokonaisuudessaan voimassa. Tällöin rahoituksen vaikuttavuus osuudessa huomioidaan edellä mainittujen palautteiden lisäksi työllistymien ja jatko-opintoihin sijoittuminen. Työelämän tarpeet määrittelevät osaltaan koulutustarjonnan rakennetta, mutta myös alojen vetovoima ja imago hakijoiden keskuudessa vaikuttaa tarjonnan suuntaamiseen. Päijät-Hämeen alueellisen vetovoiman ja työvoiman saatavuuden kannalta on keskeistä, että eri alojen koulutustarjonta alueella on riittävän laaja. Koulutustarjonnalla on merkitystä myös sen suhteen, että alueen nuoret eivät hakeudu pois Päijät-Hämeestä. Tutkimusten valossa opiskelujen vuoksi pois muuttaneet nuoret eivät välttämättä palaa kotipaikkakunnilleen ja tämä voi vaikuttaa negatiivisesti lähtöalueiden kokonaisvetovoimaan ja työvoiman saatavuuteen. Lahden ammattikorkeakoulun kanssa yhdessä toteutetuilla MOTARI-opinnoilla parannetaan opiskelijoiden pääsyä jatko-opintoihin omalla paikkakunnalla ja siten myös osaltaan vahvistetaan osaavan työvoiman saatavuutta alueella. Myös Lappeenrannan Lahden yliopiston vahvistuminen Päijät-Hämeessä lisää kaikkien kouluasteiden kiinnostavuutta alueella erityisesti silloin kun jatko-opintoväylät kouluasteelta toiselle rakennetaan realistisina. Ammatillisen koulutuksen lakiuudistuksen myötä aikuiset ovat löytäneet hyvin jatkuvan haun väylän opintoihin hakeutumisessa. Aikuisten henkilökohtaiseen tilanteeseen opiskella vaikuttaa erityisesti työvoimaviranomaisten päätökset koulutuksenaikaisista etuisuuksista ja esim. lisääntyneet mahdollisuudet opiskella työsuhteessa oppisopimuksella sekä aloittaa opinnot aiempaa joustavammin itselleen sopivana ajankohtana. Nuorten kohdalla isossa roolissa opinnoissa onnistumisen ja sen jälkeisen työllistymisen näkökulmasta on se, kuinka hyvin peruskoulussa saadut valmiudet mahdollistavat ammatillisissa opinnoissa menestymisen ja tutkinnon suorittamisen. Kotona ja perusopetuksessa opitut sosiaaliset taidot, sekä kohtuulliset luku-, kirjoitusja matemaattiset taidot, ovat perusedellytyksiä ammatillisessa koulutuksessa onnistumiselle. Tämän lisäksi korostuvat erityisesti riittävät ja helposti saavutettavissa olevat kuraattori- päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä kouluterveydenhuoltopalvelut. Nuorten kohdalla myös kodin ja huoltajien roolin merkitys on edelleen suuri, kun puhutaan ammatillisista opinnoista ja siinä tarvittavasta tuesta. Uuden ammatillisen koulutuksen myötä opettajan roolissa korostuu substanssiosaamisen lisäksi erityisesti ohjaus ja opiskelijan henkilökohtaisen kehittymisen mahdollistaminen. Tämä osaaminen on keskeistä mm. jokaiselle opiskelijalle tehtävän henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOKS:in) onnistumisen varmistamisessa. Opettajien ja muun ohjaushenkilöstön onnistumista tuetaan laajamittaisella koulutuksella sekä oikea-aikaisella ja oikein mitoitetulla lähiesimiestyöllä. Henkilöstön koulutusta toteutetaan osana OKM:n koulutuksen järjestäjän ydinprosesseihin

4 4 (19) liittyvän osaamisen varmistamiseen 2019 myöntämää strategiarahoitusta, jonka käyttöaika jatkuu vuodelle Opettajien työhön tuli vuoden 2019 alusta valtakunnallisesti suurin muutos koko historiassa, kun opettajat siirtyivät opetusvelvollisuustyöajasta vuosityöaikaan. Muutoksella oli vaikutusta sekä opettajien palkkaukseen, työajan ja vapaajaksojen sijoittumiseen vuoden aikana, että opettajien työajan käytettävyyteen. Työajan käytettävyyden laajenemisella pyritään vastaamaan uuden ammatillisen koulutuksen edellyttämään henkilökohtaistamisen ja ohjauksen vaatimuksiin aiempaa paremmin. Uuden lain mukaisesti opiskelijalla tulee olla mahdollisuus opiskella ympäri vuoden, myös kesällä. Tämä toimintatapa on myös osalle opettajia ja opiskelijoita kokonaan uusi toimintatapa ja mahdollisuus. Oppilaitoksessa suoritettavien opintojen lisäksi opintoja voi kesällä tehdä monipuolisesti myös kesätöissä ja/tai koulutus- ja oppisopimuksena. Salpauksen toiminta- ja taloussuunnittelurakenne on pääpiirteissään vuoden 2017 alusta voimassa olleen toimintamallin mukainen. Toimintamallia on kehitetty ja kehitetään vuoden 2020 aikana edelleen uudistuneen ammatillisen koulutuksen lainsäädännön ja toiminnan muutoksista saatujen kokemusten perusteella. Sisäisiä toimintaprosesseja on kehitettävä koko ajan vastaamaan paremmin muuttuvan työelämän ja opiskelijakunnan tarpeita. Salpauksen strategiapäivitys voimaan 2021 alusta toteutetaan aikana. Päivityksen tulokset otetaan huomioon organisaatiota kehitettäessä perustettiin Salpaus-palvelut Oy. Yhtiö on kokonaan Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän omistama. Kuntayhtymä ja Salpaus-palvelut Oy muodostavat konsernin, joka palvelee aluetta ammatillisen toisen asteen koulutuksen toiminnalla. Kuntalain 126 :n mukaan kunnan tai kuntayhtymän hoitaessa tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla, sen tulee pääsääntöisesti antaa tehtävä yksityisen yhteisön hoidettavaksi alkaen. Salpaus-palvelut Oy:n toimintaan kuuluu Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä -konsernin toiminnasta järjestämisluvan ulkopuolinen toiminta ja palvelutoiminta, joka ei kuulu järjestämisluvan piiriin tai ei liity läheisesti tähän toimintaan. Yhtiön toimintaan kuuluu ei-tutkintotavoitteinen koulutus, mm. maahanmuuttajien kotouttamiskoulutus. Salpaus-palvelut Oy on toiminnallisesti ja hallinnollisesti mahdollisimman kevyt organisaatio, jolla ei ole omia tuki- ja muita toimintoja. Yhtiöllä ei ole henkilökuntaa tai aineellista omaisuutta, vaan kuntayhtymä tuottaa yhtiölle markkinaehtoisesti hinnoiteltuja koulutus- ja muita palveluja. Palveluiden myynti on kirjanpidollisesti eriytetty kuntayhtymässä ja palveluiden hinnoittelu ja kustannusten kohdistaminen on määritelty markkinaehtoisen hinnoittelun periaatteiden mukaisesti. Yhtiön toiminnan tulee olla liiketaloudellisesti kannattavaa eikä sitä voi lain mukaan tukea Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymän tulorahoituksella. Kilpailu- ja kuluttajavirasto seuraa tämänkaltaisten yhtiöiden toimintaa ja valtakunnallisesti tultaneen linjaamaan täyttääkö toiminta kuntalain ja kilpailulainsäädännön vaatimukset. Toistaiseksi toimitaan nykyisen toimintamallin mukaisesti ja muun muassa Verohallinnolta saatava ohjeistus otetaan huomioon toiminnan yksityiskohdissa.

5 5 (19) Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä (konserni) Kuntalaki sisältää määräyksiä kuntayhtymien talouden ohjaussäännöksistä. Säännösten mukaan kuntayhtymälle on hyväksyttävä talousarvio ja kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on talousarviosuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntayhtymän kokonaistalouden tasapainottamisessa taloussuunnitelmalla on keskeinen merkitys. Kuntayhtymän talousarviossa esitetään hyväksyttyjen tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat. Siinä osoitetaan myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä kuntayhtymän rahoitustarpeen kattamiskeinot. Talousarvion rakenteista on säädetty, että talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosat sekä investointi- ja rahoitusosat. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätöksessä. Rakenteen avulla kuntayhtymän talous esitetään sekä tuloslaskennan että rahoituksen näkökulmasta. Talousarvio laaditaan kuntalain, kirjanpitolain ja KILA:n (KTM:n kirjanpitolautakunta) kuntajaoston ohjeiden mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistot käsitellään yksikkökohtaisissa talousarvioissa ja esitetään kuntayhtymän tuloslaskelmassa.

6 6 (19) 1.2. Salpauksen strategian toteuttaminen Vuosi 2020 on voimassa olevan strategian viimeinen vuosi. Strategia päivitetään vuodesta 2021 eteenpäin osana seuraavaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa Salpauksen visio 2020 on: Salpaus enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka. Salpauksen strategia vuosille on laadittu vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin ja uudessa ammatillisen koulutuksen laissa koulutuksen järjestäjille asetettuihin tavoitteisiin. Strategiset kehitysohjelmat, jotka konkretisoivat toimenpiteet vision saavuttamiseksi, ovat: - Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen - Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen - Taloudellinen perusta Salpauksen tavoitteena on yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen sekä työelämän että oppilaitoksen omien toimijoiden kesken. Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet ovat: - Opiskelijoiden osallistuminen - Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen - Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen Kehitysohjelmien ja toimintakulttuurin osa-alueiden toimenpiteitä seurataan säännöllisesti ja niistä raportoidaan osavuosikatsauksissa. Intranetissä linkki on ajantasaista tietoa ohjelmien etenemisestä. Tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet vuodelle 2020 määritellään osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Salpauksen strategiakokonaisuus

7 7 (19) 1.3. Salpauksen talouden kehitys Vuoden 2018 tilinpäätös oli alijäämäisestä talousarviosta huolimatta positiivinen. Tilikauden tulos oli 1,05 miljoonaa euroa (1,7 % toimintatuotoista). Talouden positiiviseen tulokseen vaikuttivat eniten vuoden jälkipuoliskolla hakemuksesta saadut lisäopiskelijavuodet ja niistä saadut 1,2 miljoonaa euron lisätulot sekä talousarvion tavoitetasoa 0,86 miljoonaa euroa suuremmat säästöt palveluiden ostoissa sekä budjetoitua 0,2 miljoonaa pienemmät leasingvuokrat. Henkilöstökulut toteutuivat 0,2 miljoonaa euroa alle talousarvion. Vuodelle 2019 saatu opiskelijavuosi- ja rahoituspäätös on 0,8 miljoonaa euroa talousarviota suurempi, kokonaisuutena 53,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 järjestämisluvan tavoitteellisen opiskelijavuosien kokonaismäärän perusteella Salpaus on seitsemänneksi suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä Suomessa. Lisäksi VOSrahoitus toteutuu 0,7 miljoonaa euroa suurempana vuonna 2018 käyttämättä jääneiden opiskelijavuosien rahoituksen siirtona alkaneelle vuodelle. Kasvua edellisvuoteen VOS-rahoituksessa on 1 miljoonaa euroa. Talousarvion 2019 tilikauden tulos on -1,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuosi 2019 olisi nyt tasapainossa VOSrahoituksen suuremman toteutuman vaikutuksesta. Valtionosuusrahoituksen kasvu ei sisällä indeksitarkistusta, jota ennakkotietojen mukaan on aikaisintaan luvassa vuodelle Henkilöstökulujen kasvu talousarviossa 2019 on noin 2 miljoonaa euroa (+6,3 %) vuodesta Suurimmat vaikutukset talousarviovarauksen kasvuun ovat valtakunnallisten yleiskorotusten osuus noin euroa, ammatillisten opettajien vuosityöaikaan siirtyminen noin euroa, kilpailukykysopimuksen (Kiky) päättyminen noin euroa. Henkilöstökulu-ja laskevat puolestaan työttömyysvakuutusmaksun lasku. Henkilöstökulujen arviointia ja koko vuoden 2019 toteumaennustetta vaikeuttavat ammatillisten opettajien vuosityöaikamuotoiseen virkaehtosopimukseen siirtyminen, palkanlaskentajärjestelmän vaihto palveluntarjoajalla sekä Salpauksen uusi opintohallinnon järjestelmä. Uuden palkanlaskentajärjestelmän ja opintohallintojärjestelmän raportointi ei toimi vielä siten, että alkuvuoden toteuman perusteella olisi pystytty luotettavasti ennustamaan koko vuoden henkilöstöresurssien toteumaa. Siirtyminen vuosityöaikaan on muuttanut opetustyön suunnittelua ja opettajien työn käsitettä ja rakennetta, mikä osaltaan tuo opetusresurssien käytön ja ennusteen arviointiin epävarmuustekijöitä. Opettajien työn tasainen jakautuminen koko suunnitteluvuodelle edellyttää esimiestyöltä toteutuneen työajan ja työn suunnittelun seurantaa ja arviointia. Palkanlaskentajärjestelmän vaihto ja vuosityöaikajärjestelmä muuttivat lisäksi lomapalkkavarauksen tilikaudenaikaista käsittelyä sekä lomaoikeuksia, jotka vaikuttavat osaltaan henkilöstökulujen arviointiin vuosikertymän ja tilikausien kesken tehtävän vertailun kannalta. Salpauksen talouden tasapainoon vaikuttaa jatkossa merkittävästi uuden ammatillisen koulutuksen rahoituslainsäädännön mukaisen rahoituksen toteutuminen. Tulosperusteiseen rahoitukseen vähittäisen siirtymisen tarkat vaikutukset Salpaukseen ovat vielä avoinna. Tulosperusteinen rahoitus on täysimääräisesti voimassa vasta vuonna Talouden hallinnassa on merkittävää Salpauksen tuloksellisuuden varmistaminen niin opiskelijavuosien toteutumisessa, tutkintotuotossa kuin muissakin tulospohjaisen rahoituksen mittareissa. Organisaation toimintaa tulee

8 8 (19) kaiken aikaa kehittää ja toimitilaohjelman toimenpiteiden toteuttaminen varmistaa, jotta tilatehokkuutta saadaan nostettua samanaikaisen merkittävän peruskorjaustarpeen kanssa. Vuoden 2020 valtionosuusrahoitukseen arvioidaan opiskelijavuosien ja mahdollisen indeksitarkistuksen vaikutuksesta 1,5 prosentin kasvu. Opiskelijavuosien kertyminen ja tuottaminen ovat avainasemassa Salpauksen tulorahoituksen muodostumisessa. Opiskelijavuodet kattavat kaikki ammatillisen koulutuksen järjestämisen koulutusmuodot. Kokonaisuutena tulosperusteiseen rahoitukseen vähittäisen siirtymisen tarkat vaikutukset Salpaukseen ovat vielä avoinna. Tulosperusteinen rahoitus on täysimääräisesti voimassa vasta vuonna 2022 (tarkemmin tämän ohjeen kohdassa 4.6. Ammatillisen koulutuksen rahoituslainsäädännön mukainen rahoitus ). Eläkemenoperusteisten eläkemaksujen maksujen muutos on ollut valmisteilla. Muutos lykkääntyi maakuntauudistuksen kariutumisen myötä. KEVAn antamisen tietojen mukaan muutosta kuitenkin valmistellaan edelleen. Maksuvelvollisuuden poistuminen KEVA-lain 19 muutosta vaikuttaisi Salpauksen henkilösivukuluihin noin 1,5 miljoonaa euroa. Muutoksen tavoitteena on laskea kunnallisten toimijoiden kuten kuntayhtymän henkilösivukulut yksityisten kuten yhtiömuotoisten palveluntarjoajien kanssa samalle viivalle. Muutosta ei huomioida vuoden 2020 talousarviossa, mutta ennakoidaan taloussuunnitelmakauden aikana tapahtuvaksi. Salpaus ei ole tehnyt operatiivista alijäämää raskaista rahoitusleikkauksista huolimatta. Vuoden 2019 talous etenee tasapainoisesti. Taloussuunnitelma valmistellaan tasapainokseksi taloussuunnitelmakauden aikana. Talousarvio- ja taloussuunnitelma pyritään laatimaan kohtuullisella lainoitussuunnitelmalla. Lainakanta pyritään pitämään alle 20 miljoonan euron, kun vielä taloussuunnitelmassa ennustettiin lainakannan nousevan 25 miljoonaan euroon. Kuntayhtymän maksuvalmiuteen ja lainoitustarpeeseen vaikuttavat tulorahoituksen toteuman ohella investointitarpeet, jotka tarkentuvat talousarvio ja suunnitelmavalmistelun edetessä. Salpauksen tavoitteena on ollut vähentää 40 prosenttia, neliötä toimitilaa vuoteen mennessä. Toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan osana on päivitetty Salpauksen toimitilaohjelmaa ja tilavähennystavoitteita. Toimitilaohjelmaan liittyvä investointisuunnitelma päivitetään. Kuntayhtymä sai strategiarahoitusta OKM:ltä huhtikuussa 2019 tulleella päätöksellä ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintakyvyn vahvistaminen otsikon alla tilojen ja laitteiden käytön uudistamiseen euroa. Salpaus haki rahoitusta erityisesti toimitilaohjelman toteutuksen suunnitteluun ja väliaikaisesti tyhjien tilojen kustannuksiin.

9 9 (19) 2. Valmisteluaikataulu Taloussuunnitelma ja -arvioaikataulu: Valmistelu Investointisuunnitelman laadinta Talousarvion laadintaohjeiden valmistelu Talousarvion laadintaohjeiden hyväksyntä Opiskelijavuosien kohdentaminen, investointisuunnitelma sekä talouden kokonaisuus TS ( ) Talousarvioesitys tallennettuna taloussuunnitteluohjelmaan Toimielinkäsittelyt Strategian kehitysohjelmien esittely, tavoitteet ja mittarit Taloussuunnitelma ja esityksen 1. käsittely ja lausuntopyynnöt omistajakunnille Taloussuunnitelma ja esityksen 2. käsittely Kuntalausuntojen käsittely ja Taloussuunnitelma ja talousarvion 2020 hyväksyminen ja esitys Yhtymäkokoukselle hyväksyttäväksi Taloussuunnitelma ja talousarvion 2020 hyväksyminen Aikataulu/mennessä: Johtoryhmä toukokuu 20. toukokuuta 10. kesäkuuta 30. elokuuta 9. syyskuuta 30. syyskuuta 14.lokakuuta 21. lokakuuta Yhtymäkokous 18. marraskuuta 3. Vuoden 2020 talousarvion laadintaohjeet 3.1. Talousarvioasetelma ja sitovuus Tulo- ja menolajit noudattavat KILAN kuntajaoston suositusta. Talousarvio jakaantuu seuraaviin sitovuustasoihin talousarviossa tarkentuvin erin ja tavoittein. Vuodesta 2018 alkaen talousarvion sitovuus määritellään ulkoisin erin, jotta kuntayhtymän toimialojen välinen kustannusten kohdentuminen ei vääristä toimialojen tavoitteisiin pääsemisen tarkastelua (käyttötalousosa): 1. Käyttötalous (toimintakate) nettositovuus 2. Tuloslaskelmaosa bruttositovuus 3. Investointiosa nettositovuus 4. Rahoitusosa (kassavirtaan vaikuttavat erät) brutto/nettositovuus

10 10 (19) 3.2. Ehdotusten taloudelliset lähtökohdat Vuoden 2020 talousarvio valmistellaan seuraavilla lähtökohdilla - Ammatillisen koulutuksen rahoituslainsäädännön mukaisen tulorahoituksen taso vuonna 2020 arvioidaan vuoden 2019 tasoon lisättynä + 1,5% sisältäen indeksitarkistuksen ja mahdollisen opiskelijavuosimäärän kasvun. - Toiminnan suunnittelussa opiskelijavuosien määrä arvioidaan perustuen alueen koulutustarpeeseen, toteutuneisiin alakohtaisiin opiskelijavuosimääriin sekä yhteishaun ja jatkuvan haun hakijamääriin. Opiskelijatyövuosien kertymän ja käytön suunnittelua, seurantaa ja raportointia kehitetään edelleen. Tämä on keskeinen osa Salpauksen koulutustoiminnan johtamis- ja esimiestyötä. - Ministeriön rahoituspäätöksen ulkopuolinen koulutuksen myynnin arvioidaan vuoden 2019 tasolle. - Henkilöstökulujen suunnittelu tehdään Henku-järjestelmään henkilötasoisena palkkavarauksena muiden vastuualueiden kuin oppimis- ja koulutuspalveluiden vastuualueen osalta. Oppimis- ja koulutuspalveluiden henkilöstöresurssit varataan suunnittelun opiskelijavuosimäärään perustuen. - Henkilöstökulujen budjetointi perustuu huhtikuun 2019 lopun henkilöstörakenteeseen, joka on raportoitavissa Vuoden 2020 henkilöstökuluihin varataan virkaehtosopimusten mukaisiin työkokemuslisien muutoksiin sekä mahdollisiin yleiskorotuksiin 1,5 % huhtikuun 2019 tasosta. Henkilöstökulujen budjetointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta määrärahat ovat riittävät ja realistisella tasolla. Opiskelijavuosien kertymä vaikuttaa tulorahoitukseen, mutta myös opetus- ja ohjausresurssien tarpeeseen, joten opiskelijavuosien muutoksien tulee näkyä myös resursoinnissa. Henkilöstökulut budjetoidaan henkilö- ja yksikkötasolla. - Sisäiset vuokrat perustuvat talousarviosta 2019 alkaen Kampus-perusteiseen salkutukseen, joita on kolme kappaletta; Lahti, Heinola ja Asikkala/Jokimaa. Vuokrahinnoittelu sisältää kiinteistökohtaiset nettokäyttökulut sekä suunnitelman mukaiset poistot, joista lasketaan Kampuksella käytettävä neliövuokra. Kiinteistöinvestointien rahoitukseen nostettujen lainojen korot käsitellään kuntayhtymätasoisesti ja kohdistetaan tasasuuruisena kaikille neliöille. Samoin käsitellään lainojen lyhennykset, jotka lasketaan vuokriin vaikuttavasti kaavalla talousarviovuosi + neljä seuraavaa vuotta, joiden vuosien lyhennyksien vuosikeskiarvosta otetaan huomioon puolet (50%). Toinen puoli lyhennyksistä rahoitetaan kiinteistökohtaisten poistojen kautta. Kiinteistöpalveluiden yhteiskustannukset kohdistetaan tasasuuruisena kaikille neliöille. - Kuntayhtymän maksuvalmius suunnitellaan tavoitteena minimissään noin 30 päivän maksuvalmiutta vastaavat kassavarat. Lainoitus suunnitellaan toimitilaohjelman pohjalta valmisteltavan investointiohjelman tarpeita vastaavaksi huomioiden maksuvalmiuden turvaaminen. - Suunnitelman mukaiset poistot merkitään kuluksi.

11 11 (19) - Määrärahavaraukset ilmoitetaan arvonlisäverottomina Tulosalueiden toiminta- ja taloussuunnitelmaosan rakenne Toimintasuunnitelmassa esitetään strategia ja siitä johdetut tavoitteet toimintasuunnitelman valmistelussa määriteltävällä tavalla. Strategia kytkeytyy osaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaa kuvan 3 esittämän rakenteen mukaisesti. Strategiakokokonaisuus on kuvassa 2. Strategian kytkeytyminen toiminta- ja taloussuunnitelmaan Toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetään - Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut - Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa - Strategia , kehitysohjelmat (strategiset ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet) - Tuloskortti - Henkilöstön koulutussuunnitelma - Tuloslaskelma (tuloslaskelmaosa) - Investoinnit (investointiosa) - Kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain - Irtaimistoinvestoinnit - Rahoituslaskelma (rahoitusosa) 3.4. Riskienhallinta Kuntalain edellyttämän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee toteutua Salpauksen johtamis- ja hallintojärjestelmässä, päätöksenteossa sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa sekä seurannassa, poikkeamiin reagoinnissa ja suoriutumisen arvioinnissa kaikilla tasoilla.

12 12 (19) Sisäisen valvonnan toteuttaminen on osa toimintajärjestelmää ja siihen liittyviä prosesseja. Riskienhallinnan toteuttamiseksi tavoitteena on, että tilikauden aikana toteutetaan ja dokumentoidaan osana strategiaprosessia Salpauksen perustehtävässä onnistumista arvioivaa riskienarviointia. Lisäksi Salpauksen riskienhallintaohjeistusta kehitetään tuottamaan dokumentoitua riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa. Riskienarviointiprosessia suoritetaan tilintarkastuksessa annettujen suositusten mukaisesti Salpauksen toimintamallin rakennetta mukaillen, painopisteen ollessa oppimis- ja koulutuspalveluissa. Riskienarvioinnin huomioimisesta osana strategiaprosessia vastaa toimitusjohtaja ja rehtori yhdessä muun toimenpanevan johdon kanssa. Arvioinnin tulokset kytketään osaksi tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan sisältyvää hallituksen arviointi ja vahvistuslausumaa. 4. Yksityiskohtaiset ohjeet 4.1. Esitystarkkuus ja muoto Talousarvioehdotukset annetaan meno/tulolajeittain pyöristettynä lähimpään 100 euroon. Salpauksen yhteisten kulujen osuudet vyörytetään laskennallisin perustein oppimis- ja koulutuspalveluiden kustannuksiin. Vuoden 2020 talousarvion rinnalla esitetään vuoden 2018 tilinpäätös- ja vuoden 2019 talousarvioluvut Henkilöstösuunnittelu ja -kulut Vastuullinen henkilöstöjohtaminen Henkilöstökulujen hallinnan osalta tavoitellaan vakiinnuttamista toiminnan kannalta kestävälle tasolle. Painopiste henkilöstöresurssien vakiinnuttamisessa on opetus- ja ohjaushenkilöstössä. Valtakunnalliset virka- ja työehtosopimusten muutokset ovat vaikuttaneet erityisesti opetushenkilöstön palkkarakenteeseen. Muutoksen myötä toteutuvien henkilöstökulujen seurantaan ja tilikauden ennusteeseen tulee kiinnittää erityistä huomioita. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista talousarviossa 2019 on 60,5 prosenttia toimintatuotoista. Tavoitteena on, että henkilöstökulujen osuuden nousua tuotoista hillitään ja henkilöstökulujen osuus vakiinnutetaan. Opettajien vuosityöaikaan siirtyminen asettaa erityisen haasteen suunnitella opettajien työ koko suunnitteluvuodelle siten, että opettajan normaalityöaika riittää ja jakautuu tasaisesti. Opettajien työajan riittävyydellä ja tarkoituksenmukaisella jakautumisella suunnitteluvuoden ajalle parannetaan henkilöstökulujen ennustettavuutta sekä tasataan työn kuormittavuutta. Toimintaa on kyettävä suunnittelemaan opiskelijatyövuosivolyymin mukaiselle tasolle. Opetushenkilöstöresurssien vahvistamiseksi ja vakiinnuttamiseksi tarkastellaan nykyinen henkilöstörakenne osana henkilöstösuunnittelupalavereja. Tavoitteena on lisätä kokoaikaisten opettajien määrää nimeämällä päätoimisia tuntiopettajia

13 13 (19) kokoaikaisiksi opettajiksi osaamistarpeeseen ja opiskelijatyövuosiennusteeseen pohjautuen. Selvitystyö toteutetaan elokuun 2019 loppuun mennessä. Selvitystyön perusteella esitetään yhtymähallitukselle tarvittavien virkojen perustaminen. Vastuullinen henkilöstöjohtaminen on osa strategisesta henkilöstösuunnittelusta, jossa tarkastellaan laaja-alaisesti jokaisen rekrytoinnin tarpeellisuus. Rekrytoinnilla tarkoitetaan Koulutuskeskus Salpauksessa kaikkia niitä menetelmiä, joilla hankitaan toimintaan tarvittavia henkilöstöresursseja. Tarpeen tunnistamisen jälkeen tulee arvioida, millä menetelmillä tarvittavia henkilöstöresursseja hankitaan. Rekrytointi perustuu henkilöstösuunnitteluun, jossa tarkastellaan toiminnassa ja tehtävissä tarvittava osaaminen, olemassa olevat resurssit ja rekrytoinnin kustannusvaikutukset. Salpauksen henkilöstöllä jo olevan osaamisen tunnistaminen, vahvistaminen ja hyödyntäminen nykyistä laajemmin korostuvat. Hyvällä henkilöstöjohtamisella varmistetaan henkilöstön osaaminen ja työkyky, joiden vaikutus näkyy myös henkilöstökuluissa. Erityisesti osaamisen varmistaminen on keskeinen osa johtamista ja esimiestyötä. Osaamisen ennakoinnilla vahvistetaan Salpauksen sekä jokaisen työntekijän osaamistarpeiden kohtaaminen. Työkykyyn vaikuttava tekijä on myös työyhteisön toimintakulttuuri. Työyhteisön tai henkilön työkyvyn ongelmat tulee käsitellä varhaisen tuen mallin mukaisesti riittävän varhaisessa vaiheessa. Johdon ja esimiesten käytössä henkilöstösuunnittelussa ovat tarvittavat asiantuntijat sekä tietojärjestelmät Määrällinen henkilöstösuunnittelu ja henkilöstökulujen suunnittelu Ammatillisen koulutuksen uudistunut lainsäädäntö sekä opettajien vuosityöaikamalliin siirtyminen edellyttää henkilöstösuunnitteluprosessin sekä osaamisen varmistamisen vahvistamista. Henkilöstökulujen suunnittelu tehdään opetus- ja ohjaushenkilöstön osalta henkilöstökulujen suunnittelujärjestelmään (Henku) henkilö/koulutusalatasoisena palkkavarauksena opiskelijatyövuosiennusteeseen pohjautuen. Muun henkilöstön henkilöstökulut budjetoidaan henkilö- ja yksikkötasolla. Talousarviosuunnittelun lisäksi osana henkilöstösuunnittelua huomioidaan virka- ja työehtosopimusten vaikutus henkilöstörakenteeseen. Arviointi pohjautuu vuoden 2020 henkilöstösuunnitelmaan, johon otetaan huomioon tulevien vuosien rahoituksen muutoksesta johtuvat muutokset, muut toiminnan muutokset sekä mahdolliset rekrytointitarpeet. Henkilöstökulu- ja henkilötyövuosisuunnittelun sekä opetushenkilöstön rakennetta koskevan suunnittelun toteuttavat opetusalajohtaja ja päällikkö, taloussuunnittelijoiden ja henkilöstöasiantuntijoiden tukemana. Työskentely tapahtuu välisenä aikana.

14 14 (19) Laadullinen henkilöstösuunnittelu Laadullinen henkilöstösuunnittelu sisältää toimenpiteet henkilöstön osaamisen ja työkyvyn varmistamiseksi. Sekä määrällisessä että laadullisessa henkilöstösuunnittelussa huomioidaan kuntia koskevaan yhteistoimintalakiin ( /449) voimaan tullut 4 a, Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Sen mukaan kunta on velvollinen laatimaan yhteistoimintamenettelyssä vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelman. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi: toteutuneiden määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määrä sekä arvio näiden kehittymisestä; periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä; yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta; arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä; sekä suunnitelma toimenpiteiden seurannasta. Toiminta- ja taloussuunnitelmaan ja talousarvioon 2020 laaditaan lain mukainen henkilöstösuunnitelma (Henkilöstöpalvelut laatii) ja koulutussuunnitelmat (= osaamisen varmistamisen suunnitelmat). Työkykyongelmat tulee hoitaa varhaisen tuen mallin mukaisesti. Lainsäädäntö edellyttää työnantajaa tukemaan henkilöstön työssäjaksamista entistä aikaisemmassa vaiheessa. Toimenpiteet työkyvyn tukemiseksi on käynnistettävä viimeistään siinä vaiheessa, kun työntekijälle on kertynyt sairauspoissaoloja 30 päivää kalenterivuoden aikana. Kertyneistä poissaoloista on myös ilmoitettava työterveyshuoltoon Henkilöstökulujen budjetointi Henkilöstökulujen budjetointisovellusta (Henku) käytetään talousarvion 2020 laadinnassa. Talousarvion henkilöstökulubudjetoinnissa palkkojen korotuksiin varataan huhtikuun 2019 palkkatasoon virkaehtosopimusten mukaisiin työkokemuslisien muutoksiin sekä mahdollisiin yleiskorotuksiin 1,5 %. Vuonna 2020 päättyvien virka- ja työehtosopimusten valtakunnantasoiset neuvottelut toteutunee vuoden 2019 lopussa. Neuvottelutulos tarkentaa sopimusten mukaisia korotuksia. Palkkasuunnitelman tiedot siirretään Raindance taloussuunnitteluohjelmistoon.

15 15 (19) Henkilöstösuunnittelu ja resursointi Toiminta- ja taloussuunnittelun ja talousarvion 2020 laadinnan painopiste ammatillisen koulutuksen uudistuneen lainsäädännön sekä opettajien vuosityöaikamalliin siirtymisestä johtuneen henkilöstösuunnitteluprosessin sekä osaamisen varmistamisen vahvistamisessa. Henkilöstösuunnittelu ja resursointi on toteutettava nykyisen henkilöstön osaamista laajasti hyödyntäen, laskennalliseen vuosityöaikaan sitoutuen ja työn kuormitusta tasaten Henkilösivukulut Henkilösivukulut arvioidaan talousarviossa 2020 tasolla 26,572 %. Sairausvakuutusmaksu 0,770 % Työttömyysvakuutus (TVR) 1,930 % Eläkevakuutus (palkkaperusteinen) KuEL 16,750% Eläkevakuutus (eläkemenoperusteinen) KuEL 6,480 % Tapaturmavakuutus * 0,176 % Ryhmähenkivakuutus * 0,066 % Yhteensä 26,572 % *budjetoidaan vastuuyksikön tasolla pääkäyttäjän toimesta, toteutuma todellisen laskutuksen perusteella. Edellä mainittuihin lukuihin saattaa valtakunnallisten päätösten johdosta tulla muutoksia Toimitilaohjelma Salpauksen toimitilaohjelmaa päivitetään toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelun osana tavoitteena tarkastella edelleen kriittisesti toimintojen sijoittumisen ja tilamitoituksen perusteita ja sitä kautta toimitilojen määrää. Ohjelman päivityksen perusteella tarkennetaan toimitiloista luopumisen, tilojen peruskorjausten sekä uudisrakentamistarpeen ajallinen eteneminen, väistötilatarpeet ja määrärahojen vuosittainen tarve ja kuntayhtymän talouden kantokyky ohjelman toteuttamiseen Sisäiset vuokrat Sisäiset vuokrat perustuvat talousarviosta 2019 alkaen Kampus-perusteiseen salkutukseen, joita on kolme kappaletta; Lahti, Heinola ja Asikkala/Jokimaa. Vuokrahinnoittelu sisältää kiinteistökohtaiset nettokäyttökulut sekä suunnitelman mukaiset poistot, joista lasketaan Kampuksella käytettävä neliövuokra. Kiinteistöinvestointien rahoitukseen nostettujen lainojen korot käsitellään kuntayhtymätasoisesti ja kohdistetaan tasasuuruisena kaikille neliöille. Samoin käsitel-

16 16 (19) lään lainojen lyhennykset, jotka lasketaan vuokriin vaikuttavasti kaavalla talousarviovuosi + neljä seuraavaa vuotta, joiden vuosien lyhennyksien vuosikeskiarvosta otetaan huomioon puolet (50%). Toinen puoli lyhennyksistä rahoitetaan kiinteistökohtaisten poistojen kautta. Kiinteistöpalveluiden yhteiskustannukset kohdistetaan tasasuuruisena kaikille neliöille. Vuokrahinnoittelumuutos nosti 2019 Lahden ja Heinolan kampusten vuokrakustannuksia ja laski luonnonvara-alan käyttämien tilojen kustannuksia (Asikkala/Jokimaa). Muutokseen vaikuttaa erityisesti se, että uusi vuokranmääräytymisjärjestelmä huomioi paremmin tehtyjen kiinteistöinvestointien kustannukset, joita on kohdistettu viime vuosina enemmän Lahteen ja Heinolaan kuin Asikkalan/Jokimaan kampuksille. Koulutuskeskus Salpauksen ja kuntayhtymän taloutta tarkasteltaessa tuloslaskelmassa näkyvät toimitilakustannukset henkilöstökuluina, aineina ja tarvikkeina sekä palveluiden ostoina sekä ulkoisina vuokrakuluina, jos toimitaan kuntayhtymän omistamien tilojen ulkopuolella. Kiinteistöjen mahdolliset myyntitulot arvioidaan talousarviossa varovaisuuden periaatteella siten, että tulevien investointien rahoitus ei perustu odotettuihin myyntituloihin vaan vasta toteutuneiden myyntien parantamaan rahoitusasemaan Investointimenona käsiteltävät hankkeet Kiinteistöpalvelut valmistelevat investointiosaan varattavat uudisrakentamis- ja peruskorjaushankkeiden määrärahat. Talousarvio perustuu päivitettävänä olevan toimitilastrategian tietoihin sekä kiinteistöjen teknisen kunnon vaatimiin hankkeisiin. Toimialojen/tulosyksiköiden esitykset tulee laatia vuosittain hankeselvityslomakkeille perustellen investoinnista toiminnalle saatava hyöty tai kiinteistön arvon säilymiselle tarvittavat toimenpiteet. Kiinteistöinvestoinnit esitetään hankekohtaisesti Kiinteistöjen ylläpitoluonteiset vuosikorjaukset Ylläpitoluonteiset kiinteistöjen vuosikorjaukset käsitellään käyttötalousosassa Kiinteistöjen suunnitelman mukaiset poistot Kiinteistöpalvelujen talousarviossa esitetään kiinteistöjen suunnitelman mukaiset poistot. Kiinteistöjen poistoaika on muutettu 30 vuodesta 20 vuoteen alkaen. Poistojen ja investointien vastaavuudesta raportoidaan osana tilinpäätöstä Irtaimen omaisuuden hankintaohjelma Irtain omaisuus tarkoittaa kalustoa, esineitä ja laitteita, jotka eivät kuulu kiinteästi rakenteisiin.

17 17 (19) Hankkeet, jotka maksavat yli euroa (alv 0%) Esitys tehdään toimialoittain/tulosyksiköittäin hankkeet perustellen Irtain omaisuus, joka maksaa alle euroa (alv 0%), mutta kuitenkin yli euroa (alv 0%). Kyseessä ovat irtaimistohankkeet, jotka kirjapitojärjestelmän mukaisesti käsitellään taseessa ja joista tehdään suunnitelmapoistot. Talousarvioesitys tehdään tulosalueittain Atk-laitteet Atk-laitteet hankitaan leasingrahoituksella Muu kalusto Alle euroa (alv 0%) maksavat kalustohankinnat (kertapoistoinen kalusto) käsitellään käyttötalousosassa. Hankinnat voivat olla ensikertaista tai uusintahankintaa. Hankinnat sisällytetään käyttötalouskuluihin Laskennalliset vyörytyserät Koulutuskeskus Salpauksen talousarvioasetelma koostuu kolmesta (3) toimialatasosta, joiden sisällä on vaihteleva määrä tulosyksiköitä. Toimialojen väliset taloudelliset erät ovat merkityksellisiä tulosyksiköiden talousarvion toteutumisen kannalta. Toimialan laskennalliset vyörytys erät ovat merkityksellisiä esimerkiksi toimialan talousarvioiden toteutumisen seurannan kannalta Laskennallisten vyörytyserien kohdistus pohjautuu henkilöstökulujen ja koulutuksen ostopalveluiden laajuuteen Ammatillisen koulutuksen rahoituslainsäädännön mukainen rahoitus Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö uudistui osana ammatillisen koulutuksen kokonaislainsäädäntöuudistusta. Tehtyjen uudistusten tavoitteena on, että koulutuksen järjestäjät voisivat nykyistä joustavammin ja kustannustehokkaammin vastata työelämän osaamistarpeisiin käyttämällä erilaisia koulutuksen toteuttamistapoja.

18 18 (19) Rahoitus muuttuu tulosperusteiseksi viiden vuoden siirtymäkauden kuluessa. Jo vuoden 2018 lopussa seurantaan tulee mukaan opiskelijapalaute, jonka merkitys kokonaisrahoituksesta on merkittävä (2,5 %) Saman suuruinen työelämäpalaute on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 aikana. Ammatillisen koulutuksen rahoituslainsäädännön mukaisen tulorahoituksen taso vuonna 2020 arvioidaan vuoden 2019 tasoon lisättynä + 1,5% sisältäen indeksitarkistuksen ja mahdollisen opiskelijavuosimäärän kasvun. Toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnassa, erityisesti strategisten toimintaohjelmien suunnitelmissa ja toimenpiteissä, sekä johtamisessa ja esimiestyössä tulee kiinnittää erityishuomion toimenpiteisiin ja toimintatapamuutoksiin, jotka paranta-

19 19 (19) vat ammatillisen koulutuksen kustannustehokkuutta ja vaikuttavat Salpauksen tuloksiin uuden rahoituslainsäädännön kriteereillä mitattuna (tuloksellisuus eli tutkinnot tai tutkintojen osat sekä vaikuttavuus eli työllistyminen/jatko-opintoihin sijoittuminen sekä saatu palaute). Opiskelijavuosien käyttöön ja kertymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota Maksut ja korvaukset Tulosyksiköiden on tutkittava talousarvion laatimisen yhteydessä tulojensa perusteet sekä otettava huomioon mahdolliset keskitetysti päätetyt hinnoitteluperusteet. 5. Vuosien taloussuunnitelman laadintaohjeet 5.1. Yleistä Toiminta- ja taloussuunnitelma laaditaan rinnan talousarvion kanssa. Talousarvio ja -suunnitelma esitetään samassa asiakirjassa. Taloussuunnitelma laaditaan käyttötalouden ja investointien osalta koskemaan vuosia Laadintaperiaatteet Laadittava suunnitelma on pelkistetysti muutosten suunnittelua Taloussuunnitelman laadinnan yksityiskohtaiset ohjeet Esitystarkkuus: Toimintasuunnitelma laaditaan euron tarkkuudella ja vuoden 2019 rahan arvoon. Esitystarkkuutena on meno-/tulotaso. Investointitietojen keruu: Investointitiedot kerätään vuoden 2020 lisäksi kahdelta seuraavalta taloussuunnitelma vuosilta. Esitystarkkuutena on toimialatasoinen investointitaso. Henkilöstösuunnitelma: Henkilöstösuunnitelmassa esitetään henkilöstön määrän (htv) arvioidut muutokset suunnitelmakaudella. Talousarvion ja toimintasuunnitelman laadinnasta myöhemmin mahdollisesti annettavat tarkennukset ja lisäohjeet tulee ottaa huomioon.