Toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion 2019 laadintaohjeet

Transkriptio

1 1 (19) 122 Toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion 2019 laadintaohjeet Sisällys 1. YLEISTÄ Uudistuva ammatillinen koulutus Salpauksen strategian toteuttaminen Salpauksen talouden kehitys VALMISTELUAIKATAULU VUODEN 2019 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET Talousarvioasetelma ja sitovuus Ehdotusten taloudelliset lähtökohdat Tulosalueiden toiminta- ja taloussuunnitelmaosan rakenne Riskienhallinta YKSITYISKOHTAISET OHJEET Esitystarkkuus ja muoto Henkilöstösuunnittelu ja -kulut Vastuullinen henkilöstöjohtaminen Määrällinen henkilöstösuunnittelu ja henkilöstökulujen suunnittelu Laadullinen henkilöstösuunnittelu Henkilöstökulujen budjetointi Henkilöstösuunnittelu ja resursointi Henkilösivukulut Toimitilaohjelma Sisäiset vuokrat Investointimenona käsiteltävät hankkeet Kiinteistöjen ylläpitoluonteiset vuosikorjaukset Kiinteistöjen suunnitelman mukaiset poistot Irtaimen omaisuuden hankintaohjelma Hankkeet, jotka maksavat yli euroa (alv 0%) Irtain omaisuus, joka maksaa alle euroa (alv 0%), mutta kuitenkin yli euroa (alv 0%) Atk-laitteet Muu kalusto Laskennalliset vyörytyserät Ammatillisen koulutuksen rahoituslainsäädännön mukainen rahoitus Maksut ja korvaukset VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Yleistä Laadintaperiaatteet Taloussuunnitelman laadinnan yksityiskohtaiset ohjeet... 19

2 2 (19) 1. Yleistä Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnittelu perustuvat kolmelle vuodelle tehtävään toiminta- ja taloussuunnitelmaan, talousarvioon ja tilinpäätösennusteeseen. Kuntayhtymällä on toiminnan ja talouden ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Jäsenkunnille raportoidaan neljännesvuosittain osavuosikatsauksilla kuntayhtymän toiminnan ja talouden toteutumisesta. Toiminta- ja taloussuunnittelun aikatauluun on tullut kuluneena vuonna muutostarpeita ja -mahdollisuuksia niin uudesta perussopimuksesta (voimassa alkaen) kuin uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaisesta koulutuksen järjestäjien ohjaus- ja säätelyjärjestelmästä. Uuden perussopimuksen mukaisesti toiminta- ja taloussuunnitelma sekä seuraavan vuoden talousarvio tulee käsitellä vuoden loppuun mennessä. Aikataulu antaa kaivatun mahdollisuuden valmistella ja käsitellä talousarvio lähempänä tilivuoden alkua, jolloin talousarvion tietopohja tarkentuu. Talousarvio laaditaan kuntayhtymässä suoraan käyttösuunnitelmatasolla, jolloin laadittavan tilinpäätösennusteen tehtävä on päivittää talousarvion taustalla olevaa tietopohjaa mm. tilivuoden alkaessa saatavan rahoituspäätöksen perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) tekee vuosittain vuoden loppuun mennessä päätöksen seuraavan vuoden tavoitteellisesta opiskelijavuosimäärästä ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta. Päätökset ovat osa uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaista koulutuksen järjestäjien ohjaus- ja säätelyjärjestelmää Uudistuva ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen uudistaminen ja siihen liittyvät haasteet henkilöstön pedagogisessa osaamisessa haastavat edelleen koko ammatillisen koulutuksen kentän. Päijät-Hämeen ongelma ei varsinaisesti ole opiskelijapaikkojen määrä tai riittävyys, vaan osalla hakijoista nuorten ja aikuisten koulukuntoisuus. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön muutokset yhteisvalinnassa sekä koulutuksen toteutuksessa vaikuttavat siihen, että pienemmällä paikkamäärällä saadaan tarvittava vaikuttavuus. Toteutukset henkilökohtaistuvat, tutkintoajat lyhenevät ja jo aiemmin tutkinnon suorittaneet päivittävät tai laajentavat osaamistaan suorittamalla osatutkintoja ja työllistyvät niiden avulla uuteen ammattiin. Valtakunnallisestikin paljon esillä ollut kohtaanto-ongelma näkyy myös Päijät-Hämeessä. Vaikka työtä ja koulutuspaikkoja on tarjolla, mm. teknologia- ja ravitsemispalvelualat kärsivät koko ajan myös työvoimapulasta. Päijät-Hämeessä on tarjota toisen asteen opiskelupaikka kaikille peruskoulun päättäville, jos opiskelijan terveys, toimintakyky ja sosiaaliset taidot mahdollistavat opiskelun. Aina ei ole mahdollista päästä opiskelemaan juuri omaa suosikkialaa, jos se on esimerkiksi logistiikka tai musiikkiteknologi, mutta useimmille aloille tai lähialoille opiskelupaikka on mahdollinen. Uuden ammatillisen koulutuksen lain myötä myös opiskelijoille koko opintojen ajan tarjottavan ura- ja rekrytointikoulutuksen merkitys vahvistuu. Työelämän tarpeet

3 3 (19) määrittelevät osaltaan koulutustarjonnan rakennetta, mutta myös alojen vetovoima ja imago hakijoiden keskuudessa vaikuttaa osin tarjonnan suuntaamiseen. Päijät-Hämeen vetovoiman ja työvoiman saatavuuden kannalta on keskeistä, että eri alojen koulutustarjonta alueella on riittävän laaja. Koulutustarjonnalla on merkitystä myös sen suhteen, että alueen nuoret eivät hakeudu pois Päijät-Hämeestä. Tutkimusten valossa opiskelujen vuoksi pois muuttaneet nuoret eivät useinkaan palaa kotipaikkakunnilleen ja tämä voi vaikuttaa negatiivisesti lähtöalueiden kokonaisvetovoimaan ja työvoiman saatavuuteen. Lahden ammattikorkeakoulun kanssa yhdessä suunnitelluilla MOTARI-opinnoilla pyritään parantamaan opiskelijoiden pääsyä jatko-opintoihin omalla paikkakunnalla ja siten myös osaltaan vahvistamaan osaavan työvoiman saatavuutta alueella. Uudessa ammatillisen koulutuksen laissa nuorten ja aikuisten koulutuksen rajat on poistettu ja näyttöihin perustuva tutkinnon suorittaminen koskee kaikkia. Aikuiset ovat löytäneet hyvin uuden jatkuvan haun väylä opintoihin hakeutumisessa, jo alkuvuoden 2018 aikana tätä kautta opintoihin hakeutui yli tuhat henkilöä. Opiskelijan henkilökohtaiseen talouteen vaikuttavat osaltaan työvoimaviranomaisten päätökset koulutuksenaikaisista etuisuuksista. Nuorten kohdalla isossa roolissa kouluttautumisen ja sen jälkeisen työllistymisen näkökulmasta on se, kuinka hyvin peruskoulussa saadut valmiudet mahdollistavat ammatillisissa opinnoissa menestymisen ja tutkinnon suorittamisen. Kotona ja perusopetuksessa opitut sosiaaliset taidot, sekä kohtuulliset luku-, kirjoitus- ja matemaattiset taidot, ovat perusedellytyksiä ammatillisessa koulutuksessa onnistumiselle. Tämän lisäksi riittävät ja helposti saavutettavissa olevat kuraattori- ja kouluterveydenhuoltopalvelut korostuvat opinnoissa menestymisen osana. Eri toimijoiden riittävään tiedonsaantiin ja yhteistyöhön opiskelun onnistumiseen liittyvissä asioissa on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota. Nuorten kohdalla toki kodin ja huoltajien roolin merkitys on edelleen suurin, kun puhutaan vuotiaiden ammatillisista opinnoista ja siinä tarvittavasta tuesta opiskelupaikan saamisen lisäksi perustettiin Salpaus-palvelut Oy. Yhtiö on kokonaan Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän omistama. Kuntayhtymä ja Salpaus-palvelut Oy muodostavat konsernin, joka palvelee aluetta ammatillisen toisen asteen koulutuksen toiminnalla. Kuntalain 126 :n mukaan kunnan tai kuntayhtymän hoitaessa tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla, sen tulee pääsääntöisesti antaa tehtävä yksityisen yhteisön hoidettavaksi alkaen. Salpaus-palvelut Oy:n toimintaan kuuluu Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä -konsernin toiminnasta järjestämisluvan ulkopuolinen toiminta ja palvelutoiminta, joka ei kuulu järjestämisluvan piiriin tai ei liity läheisesti tähän toimintaan. Yhtiön toimintaan kuuluu ei-tutkintotavoitteinen koulutus, mm. maahanmuuttajien kotouttamiskoulutus. Salpaus-palvelut Oy on toiminnallisesti ja hallinnollisesti mahdollisimman kevyt organisaatio, jolla ei ole omia tuki- ja muita toimintoja. Yhtiöllä ei ole henkilökuntaa tai aineellista omaisuutta, vaan kuntayhtymä tuottaa yhtiölle markkinaehtoisesti hinnoiteltuja koulutus- ja muita palveluja. Palveluiden myynti on kirjanpidollisesti eriytetty kuntayhtymässä ja palveluiden hinnoittelu ja kustannusten kohdistaminen on määritelty markkinaehtoisen hinnoittelun periaatteiden mukaisesti.

4 4 (19) Mahdollinen koulutusvienti tulevaisuudessa toteutettaisiin Salpaus-palvelut Oy:n tai muun yhteistoimintaorganisaation kautta. Uskottava koulutusvienti edellyttää tiivistä yhteistyötä alueen tiede- ja ammattikorkeakoulujen kanssa sekä omistajakuntien päätöstä toiminnan oleelliseen muuttamiseen ja valtuutusta siihen liittyvään mahdolliseen riskirahoitukseen. Yhtiön toiminnan tulee olla liiketaloudellisesti kannattavaa eikä sitä voi lain mukaan tukea Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymän tulorahoituksella. Voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen uuden lain tavoitteita ennakoiden, Salpaus on jo aiemmin organisoinut toiminnassaan nuorten ja aikuisten koulutuksen yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä tarkoittaa yhteistä johtamista, esimiestyötä ja suunnittelua, henkilöstöresurssien, tilojen ja tukipalvelujen käyttöä sekä yhteistä tuotekehitystä, markkinointia ja myyntiä koko Salpaus -konsernin koulutuspalvelutarjonnalle. Opiskelijoille ja työelämälle tuotettavat koulutuspalvelut on jatkossakin tarjottava kokonaisuutena, oli sitten kyse tutkintoon johtavasta tai tutkintoon johtamattomasta koulutuksesta. Uudistuvassa ammatillisessa koulutuksessa uudistuu voimakkaasti myös opettajuus. Erityisesti oppimisen mahdollistaminen ja ohjauksen merkitys korostuvat jokaiselle opiskelijalle tehtävän henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOKS:in) myötä. Opettajien työhön tulee vuoden 2019 aikana myös valtakunnallisesti suurin muutos koko historiassa, kun opettajat siirtyvät opetusvelvollisuustyöajasta vuosityöaikaan vuoden 2019 alussa. Muutoksella tulee olemaan vaikutusta sekä opettajien palkkaukseen, työajan ja vapaajaksojen sijoittumiseen vuoden aikana, että opettajien käytettävyyteen. Käytettävyyden laajenemisella pyritään vastaamaan uuden ammatillisen koulutuksen edellyttämään henkilökohtaistamisen ja ohjauksen vaatimuksiin nykyistä paremmin. Myös jako aikuis- tai nuorisopuolen opettajiin poistuu tässä yhteydessä, jatkossa kaikkiin ammatillisiin opettajiin sovelletaan samaa opettajien virkaehtosopimuksen liitettä, aiempien useiden liitteiden sijasta. Tässä yhteydessä Salpaus luopuu uuden lain mukaisesti ns. perinteisestä kesäkeskeytyksestä ja jatkossa opintoja voi suorittaa ohjatusti ympäri vuoden. Toiminta- ja taloussuunnittelurakenne on suunniteltu voimaan tulleen toimintamallin mukaisesti. Rakenne ei juurikaan muutu vuonna Toimintamallista kerätään kokemuksia ja sisäisiä toimintaprosesseja kehitetään uudistuvan ammatillisen koulutuksen suuntaviivojen mukaisesti.

5 5 (19) Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä (konserni) Kuntalaki sisältää määräyksiä kuntayhtymien talouden ohjaussäännöksistä. Säännösten mukaan kuntayhtymälle on hyväksyttävä talousarvio ja kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on talousarviosuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntayhtymän kokonaistalouden tasapainottamisessa taloussuunnitelmalla on keskeinen merkitys. Kuntayhtymän talousarviossa esitetään hyväksyttyjen tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat. Siinä osoitetaan myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä kuntayhtymän rahoitustarpeen kattamiskeinot. Talousarvion rakenteista on säädetty, että talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosat sekä investointi- ja rahoitusosat. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätöksessä. Rakenteen avulla kuntayhtymän talous esitetään sekä tuloslaskennan että rahoituksen näkökulmasta. Talousarvio laaditaan kuntalain, kirjanpitolain ja KILA:n (KTM:n kirjanpitolautakunta) kuntajaoston ohjeiden mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistot käsitellään yksikkökohtaisissa talousarvioissa ja esitetään kuntayhtymän tuloslaskelmassa.

6 6 (19) 1.2. Salpauksen strategian toteuttaminen Salpauksen visio 2020 on: Salpaus enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka. Salpauksen strategia vuosille on laadittu vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin ja uudessa ammatillisen koulutuksen laissa koulutuksen järjestäjille asetettuihin tavoitteisiin. Strategiset kehitysohjelmat, jotka konkretisoivat toimenpiteet vision saavuttamiseksi, ovat: - Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen - Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen - Taloudellinen perusta Salpauksen tavoitteena on yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen sekä työelämän että oppilaitoksen omien toimijoiden kesken. Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet ovat: - Opiskelijoiden osallistuminen - Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen - Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen Kehitysohjelmien ja toimintakulttuurin osa-alueiden toimenpiteitä seurataan säännöllisesti ja niistä raportoidaan osavuosikatsauksissa. Intranetissä linkki on ajantasaista tietoa ohjelmien etenemisestä. Tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet vuodelle 2019 määritellään osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Salpauksen strategiakokonaisuus

7 7 (19) 1.3. Salpauksen talouden kehitys Kuntayhtymä on sopeuttanut toimintaansa vuosina Salpauksen koulutuksen rahoitus on laskenut samana aikana noin 21 miljoonaa euroa, -28 prosenttia. Ammatilliseen koulutukseen on kohdistunut näinä vuosina kaikkiaan yli 440 miljoonan euron leikkaukset. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron suuruinen leikkaus kohdistui vuodelle 2017, jolloin Salpauksen tulorahoitus laski edellisvuodesta noin miljoona euroa joka kuukausi. Toiminnallinen tulos on kyetty pitämään positiivisena. Ilman satunnaisia tai kertaluonteisia itse toimintaan kuulumattomia eriä, tulos vuonna oli vuosina /- nolla. Talousarvio 2018 on -1,4 miljoonaa euroa alijäämäinen, joten toiminnan ja talouden suunnittelun tavoitteena tulee olla edelleen talouden tasapainottamista tukevat toimenpiteet. Vuodelle 2018 saatu ammatillisen koulutuksen rahoituspäätös vastaa kutakuinkin talousarviota. Keväällä 2018 laadittu vuoden 2018 tilinpäätösennuste osoittaa tilikauden alijäämää -0,5 miljoonaksi euroksi (parannus 0,9 miljoonaa euroa). Vuoden 2019 tulorahoitus arvioidaan vuoden 2018 tasolle. Indeksitarkistuksia on odotettavissa aikaisintaan vuonna Salpauksen tavoitteellinen opiskelijavuosimäärä koulutuksen järjestämisluvassa arvioidaan olevan 2018 tasolla. Opiskelijavuosien kertyminen ja tuottaminen ovat avainasemassa Salpauksen tulorahoituksen muodostumisessa. Opiskelijavuodet kattavat kaikki ammatillisen koulutuksen järjestämisen koulutusmuodot. Kokonaisuutena tulosperusteiseen rahoitukseen vähittäisen siirtymisen tarkat vaikutukset Salpaukseen ovat vielä avoinna. Tulosperusteinen rahoitus on täysimääräisesti voimassa vasta vuonna 2022 (tarkemmin tämän ohjeen kohdassa 4.6. Ammatillisen koulutuksen rahoituslainsäädännön mukainen rahoitus ). Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksista saavutettiin neuvottelutulokset helmikuussa Ne noudattavat kustannustasoltaan ns. yleistä linjaa. Kunta-alan sopimusten kustannusvaikutus vuodelle 2019 on 2,9 prosenttia. Tammikuussa 2019 maksettava kertaerä kirjataan tulosvaikutteisesti vuodelle Lisäksi ammatillisten opettajien vuosityöajasta päästiin sopimukseen, joka lisäksi nostaa kustannuksia vaihdellen eri opettajaryhmittäin. Samalla opettajien käytettävyys lisääntyy ja työaika määräytyy enemmän normaalin työajan mukaan aiemman opetustuntipohjaisen lähestymistavan sijaan. Ammatillisen koulutuksen vuosityöaikaan siirtymisen arvioidaan nostavan Salpauksen palkkakustannuksia keskimäärin 2,5 prosenttia. Henkilöstökustannusten kokonaisnousu arvioidaan tässä vaiheessa 1,8 miljoonaksi euroksi. Kilpailukykysopimuksen (Kiky) päättyminen nostaa henkilöstökuluja vuositasolla arviolta 0,5 miljoonaa euroa (kustannusvaikutus 1,5 %). Kokonaistaso tarkentuu talousarvion laadinnan edetessä. Eläkemenoperusteisten eläkemaksujen maksuvelvollisuuden poistuminen vuodesta 2019 alkaen osana KEVA-lain 19 muutosta vaikuttaisi Salpauksen henkilösivukuluihin noin 1,7 miljoonaa euroa. Muutoksen tavoitteena on laskea kunnallisten toimijoiden kuten kuntayhtymän henkilösivukulut yksityisten kuten yhtiömuotoisten palveluntarjoajien kanssa samalle viivalle. Lain valmistelu on kesken. Muuton

8 8 (19) huomioidaan budjetissa, jos tietoa sen voimaan tulosta saadaan talousarvion valmistelun aikana. Talousarvion alijäämä tulee kasvamaan vuoden 2018 ennustetusta tasosta, koska tulorahoitukseen ei ole tulossa indeksitarkistuksia kattamaan nousevia henkilöstökustannuksia. Talousarvio- ja taloussuunnitelma pyritään laatimaan kohtuullisella lainoitussuunnitelmalla. Lainakanta pyritään pitämään alle 20 miljoonan euron, kun vielä taloussuunnitelmassa ennustettiin lainakannan nousevan 25 miljoonaan euroon. Salpauksen tavoitteena on ollut vähentää 40 prosenttia, neliötä toimitilaa vuoteen mennessä. Toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan osana on päivitetty Salpauksen toimitilaohjelmaa ja tilavähennystavoitteita. Lopulliseen lainoitustarpeeseen vaikuttavat tulorahoituksen toteuman ohella peruskorjaustarpeet. Suunnittelukauden suurimmat peruskorjaukset kohdistuvat keskustakampukselle. Tämän jälkeen Vipusenkadun kampuksen tilojen uudistamista on jatkettava. 2. Valmisteluaikataulu Taloussuunnitelma ja -arvioaikataulu: Valmistelu Investointisuunnitelman laadinta Talousarvion laadintaohjeiden valmistelu Talousarvion laadintaohjeiden hyväksyntä Opiskelijavuosien kohdentaminen, kiinteistö- ja irtaimistoinvestoinnit sekä talouden kokonaisuus TS ( ) Talousarvioesitys tallennettuna taloussuunnitteluohjelmaan Toimielinkäsittelyt Strategian kehitysohjelmien esittely, tavoitteet ja mittarit Taloussuunnitelma ja talousarvion esityksen 1. käsittely ja lausuntopyynnöt omistajakunnille Aikataulu/mennessä: Johtoryhmä huhti-kesäkuu 28. toukokuuta 18. kesäkuuta 31. elokuuta 10. syyskuuta 24. syyskuuta 2. käsittely 8.lokakuuta Kuntalausuntojen käsittely ja 1 Taloussuunnitelma ja talousarvion lokakuuta hyväksyminen ja esitys Yhtymäkokoukselle hyväksyttäväksi Taloussuunnitelma ja talousarvion 2019 hyväksyminen Yhtymäkokous 26. marraskuuta

9 9 (19) 3. Vuoden 2019 talousarvion laadintaohjeet 3.1. Talousarvioasetelma ja sitovuus Tulo- ja menolajit noudattavat KILAN kuntajaoston suositusta. Talousarvio jakaantuu seuraaviin sitovuustasoihin talousarviossa tarkentuvin erin ja tavoittein. Vuodesta 2018 alkaen talousarvion sitovuus määritellään ulkoisin erin, jotta kuntayhtymän toimialojen välinen kustannusten kohdentuminen ei vääristä toimialojen tavoitteisiin pääsemisen tarkastelua (käyttötalousosa): 1. Käyttötalous (toimintakate) nettositovuus 2. Tuloslaskelmaosa bruttositovuus 3. Investointiosa nettositovuus 4. Rahoitusosa (kassavirtaan vaikuttavat erät) brutto/nettositovuus 3.2. Ehdotusten taloudelliset lähtökohdat Vuoden 2019 talousarvio valmistellaan seuraavilla lähtökohdilla - Ammatillisen koulutuksen rahoituslainsäädännön mukaisen tulorahoituksen taso vuonna 2019 arvioidaan vastaavan vuoden 2018 tasoa. Indeksitarkistukset on luvattu vasta vuodelle Vuosittain vahvistettava (OKM) opiskelijavuosien tavoitteellinen taso budjetoidaan vuoden 2018 tasolle. Opiskelijatyövuosien kertymän ja käytön suunnitteluun, seurantaan ja raportointiin kiinnitetään erityistä huomiota jo vuonna 2018, mutta työ jatkuu vuonna Tämä on keskeinen osa Salpauksen koulutustoiminnan johtamis- ja esimiestyötä. - Ministeriön rahoituspäätöksen ulkopuolinen koulutuksen myynnin arvioidaan vuoden 2018 tasolle. - Henkilöstökulujen suunnittelu tehdään Henku-järjestelmään henkilötasoisena palkkavarauksena. - Maaliskuun viimeisen päivän tilanne on raportoitavissa Henkusta Vuoden 2019 henkilöstökuluihin varataan yleiskorotuksiin 2,9 % ja 2,5 % Ovtes:n vuosityöaikaan siirtymisestä johtuen maaliskuun 2018 tasosta. Kilpailukykysopimuksen (Kiky) päättyminen nostaa henkilöstökuluja vuositasolla arviolta 0,5 miljoonaa euroa (kustannusvaikutus 1,5 %). Yhteensä henkilöstökuluihin varataan talousarviossa ,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2018 talousarviossa. - Henkilöstökulujen budjetointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta määrärahat ovat riittävät ja realistisella tasolla. Henkilöstökulujen osuus tuotoista ei tule kasvaa suunnittelukaudella vaan henkilöstöresursseja tulee sopeuttaa

10 10 (19) rahoituksen muutoksiin. Opiskelijavuosien kertymä vaikuttaa tulorahoitukseen, mutta myös opetustarpeeseen, joten opiskelijavuosien muutoksien tulee näkyä myös resursoinnissa. Henkilöstökulut budjetoidaan henkilö- ja yksikkötasolla. - Oppimis- ja koulutuspalveluiden budjetoinnissa tulee ottaa huomioon tehtyjen sopeuttamistoimenpiteiden täytäntöönpano sekä valmisteluussa olevat toimenpiteet sekä tulevat muutokset toiminnan volyymissä opiskelijamäärien tai koulutuksen myynnin muutoksien mukaisesti. Tarkastelussa tulee olla henkilöstökulujen lisäksi opetus- ja koulutuspalveluiden ostot. - Oppimis- ja koulutuspalveluiden budjetoinnin tulee perustua henkilötason työaikasuunnitelmiin. - Oppilaitospalveluiden talousarviot laaditaan enintään vuoden 2018 tasolle. Lisäksi otetaan huomioon erikseen päätetyt muutokset sekä tuotot ulkopuolisilta, erityisesti Lamk Oy:lle tehtyjen palvelusopimusten muutokset. - Oppilaitospalveluiden sisäiset vuokrat ja muiden tuottojen tulee kattaa käyttökulut ja suunnitelman mukaiset poistot tilikauden tuloksen näkökulmasta sekä investoinnit rahoituksen näkökulmasta. - Kuntayhtymän maksuvalmius suunnitellaan tavoitteena minimissään noin 30 päivän maksuvalmiutta vastaavat kassavarat. Lainoitus suunnitellaan toimitilastrategian pohjalta valmisteltavan investointiohjelman tarpeita vastaavaksi huomioiden maksuvalmiuden turvaaminen. - Talousarviossa ei varata varovaisuuden periaatetta noudattaen pysyvien vastaavien myyntituloja investointiosaan. Kuntaliiton Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma -suosituksen mukaan Investointiosaan budjetoidaan aktivoitujen pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnistä saatavat tulot. Vuoden 2019 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa asetetaan kiinteistökohtaisesti tavoitteet kiinteistöistä luopumiselle. Mahdolliset myyntituotot parantavat kuntayhtymän maksuvalmiutta toteutuessaan. Myytävien kiinteistöjen tasearvojen mahdollinen ennakoiva alaskirjaus arvioidaan taloussuunnittelun kanssa samanaikaisesti. - Suunnitelman mukaiset poistot merkitään kuluksi. - Määrärahavaraukset ilmoitetaan arvonlisäverottomina Tulosalueiden toiminta- ja taloussuunnitelmaosan rakenne Toimintasuunnitelmassa esitetään strategia ja siitä johdetut tavoitteet toimintasuunnitelman valmistelussa määriteltävällä tavalla. Strategia kytkeytyy osaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaa kuvan 3 esittämän rakenteen mukaisesti. Strategiakokokonaisuus on kuvassa 2.

11 11 (19) Strategian kytkeytyminen toiminta- ja taloussuunnitelmaan Toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetään - Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut - Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa - Strategia , kehitysohjelmat (strategiset ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet) - Tuloskortti - Henkilöstön koulutussuunnitelma - Tuloslaskelma (tuloslaskelmaosa) - Investoinnit (investointiosa) - Kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain - Irtaimistoinvestoinnit - Rahoituslaskelma (rahoitusosa) 3.4. Riskienhallinta Kuntalain edellyttämän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee toteutua Salpauksen johtamis- ja hallintojärjestelmässä, päätöksenteossa sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa sekä seurannassa, poikkeamiin reagoinnissa ja suoriutumisen arvioinnissa kaikilla tasoilla. Sisäisen valvonnan toteuttaminen on osa toimintajärjestelmää ja siihen liittyviä prosesseja. Riskienhallinnan toteuttamiseksi tavoitteena on, että tilikauden aikana toteutetaan ja dokumentoidaan osana strategiaprosessia Salpauksen perustehtävässä onnistumista arvioivaa riskienarviointia. Lisäksi Salpauksen riskienhallintaohjeistusta kehitetään tuottamaan dokumentoitua riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa. Riskienarviointiprosessia suoritetaan tilintarkastuksessa annettujen suositusten mukaisesti Salpauksen toimintamallin rakennetta mukaillen, painopisteen ollessa oppimis- ja koulutuspalveluissa. Riskienarvioinnin huomioimisesta osana strategiaprosessia vastaa toimitusjohtaja ja rehtori yhdessä muun toimenpanevan johdon

12 12 (19) kanssa. Arvioinnin tulokset kytketään osaksi tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan sisältyvää hallituksen arviointi ja vahvistuslausumaa. 4. Yksityiskohtaiset ohjeet 4.1. Esitystarkkuus ja muoto Talousarvioehdotukset annetaan meno/tulolajeittain pyöristettynä lähimpään 100 euroon. Salpauksen yhteisten kulujen osuudet vyörytetään laskennallisin perustein oppimis- ja koulutuspalveluiden kustannuksiin. Vuoden 2019 talousarvion rinnalla esitetään vuoden 2017 tilinpäätös- ja vuoden 2018 talousarvioluvut Henkilöstösuunnittelu ja -kulut Vastuullinen henkilöstöjohtaminen Henkilöstökulut ovat laskeneet sopeuttamistoimenpiteistä johtuen edellisvuosien aikana. Valtakunnalliset virka- ja työehtosopimusten muutokset aiheuttavat nousua seuraavan kahden vuoden aikana henkilöstökustannuksiin. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista talousarviossa 2018 on 55,4 prosenttia toimintatuotoista. Tavoitteena on, että henkilöstökulujen osuuden nousua tuotoista hillitään. Opettajien vuosityöaikaan liittyvä käytettävyyden lisäys on pyrittävä huomioimaan. Lisäksi toimintaa on kyettävä sopeuttamaan opiskelijavolyymin mukaisesti vuoden 2019 tasolle. Salpauksen eettisen johtamisen ja toiminnan kulmakivet ovat: vastuullisuus ja tarttuminen, keskustelu ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen, vaikuttavuus ja keskittyminen olennaiseen. Vastuullinen henkilöstöjohtaminen lähtee strategisesta henkilöstösuunnittelusta, jossa tarkastellaan laaja-alaisesti jokaisen rekrytoinnin tarpeellisuus. Rekrytoinnilla tarkoitetaan Koulutuskeskus Salpauksessa kaikkia niitä menetelmiä, joilla hankitaan toimintaan tarvittavia henkilöstöresursseja. Tarpeen tunnistamisen jälkeen on pohdittava, millä menetelmillä henkilöstöresursseja hankitaan. Rekrytointi perustuu henkilöstösuunnitteluun, jossa tarkastellaan toiminnoissa ja tehtävissä tarvittava osaaminen, olemassa oleva resurssi ja rekrytoinnin kustannusvaikutukset. Salpauksen henkilöstöllä jo olevan osaamisen tunnistaminen, vahvistaminen ja hyödyntäminen nykyistä laajemmin korostuvat. Hyvällä henkilöstöjohtamisella varmistetaan henkilöstön osaaminen ja työkyky, joiden vaikutus näkyy myös henkilöstökuluissa. Erityisesti osaamisen varmistaminen on esimiehen tehtävä ja edellyttää malliin perehtymistä, jotta kaikkia oppimisen tapoja mahdollisestaan ja hyödynnetään. Osaamisen ennakoinnilla vahvistetaan organisaation sekä yksilön osaamistarpeiden kohtaaminen. Työkykyyn vaikuttava tekijä on myös työyhteisön toimintakulttuuri. Työyhteisön tai henkilön työkyvyn ongelmat tulee käsitellä varhaisen tuen mallin mukaisesti riittävän varhaisessa vaiheessa.

13 13 (19) Johdon ja esimiesten käytössä henkilöstösuunnittelussa ovat tarvittavat asiantuntijat sekä henkilöstötietojärjestelmät ja niiden raportointi; HR-DW ja AGSraportointi Määrällinen henkilöstösuunnittelu ja henkilöstökulujen suunnittelu Uudistuneen lainsäädännön myötä pedagogiikan ja opetuksen toteuttamisen muutokset edellyttävät henkilöstösuunnitteluprosessin sekä osaamisen varmistamisen vahvistamista. Henkilöstökulujen suunnittelu tehdään opetus- ja ohjaushenkilöstön osalta henkilöstökulujen suunnittelujärjestelmään (Henku) henkilö/koulutusalatasoisena palkkavarauksena. Muun henkilöstön palkkavaraukset tehdään entiseen tapaan henkilötasoisesti. Talousarviosuunnittelun lisäksi osana henkilöstösuunnittelua huomioidaan uusien virka- ja työehtosopimusten vaikutus henkilöstörakenteeseen. Arviointi pohjautuu vuoden 2019 henkilöstösuunnitelmaan, johon otetaan huomioon tulevien vuosien rahoituksen muutoksesta johtuvat muutokset, muut toiminnan muutokset sekä mahdolliset rekrytointitarpeet. Henkilöstökulu- ja henkilötyövuosisuunnittelun toteuttavat opetusalajohtaja ja päällikkö, taloussuunnittelijoiden ja henkilöstöasiantuntijan tukemana. Työskentely tapahtuu välisenä aikana Laadullinen henkilöstösuunnittelu Laadullinen henkilöstösuunnittelu sisältää toimenpiteet henkilöstön osaamisen ja työkyvyn varmistamiseksi. Sekä määrällisessä että laadullisessa henkilöstösuunnittelussa huomioidaan kuntia koskevaan yhteistoimintalakiin ( /449) voimaan tullut 4 a, Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Sen mukaan kunta on velvollinen laatimaan yhteistoimintamenettelyssä vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelman. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi: toteutuneiden määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määrä sekä arvio näiden kehittymisestä; periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä; yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta; arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä; sekä suunnitelma toimenpiteiden seurannasta.

14 14 (19) Toiminta- ja taloussuunnitelmaan ja talousarvioon 2019 laaditaan lain mukainen henkilöstösuunnitelma (Henkilöstöpalvelut laatii) ja koulutussuunnitelmat (= osaamisen varmistamisen suunnitelmat). Työkykyongelmat tulee hoitaa varhaisen tuen mallin mukaisesti. Lainsäädäntö edellyttää työnantajaa tukemaan henkilöstön työssäjaksamista entistä aikaisemmassa vaiheessa. Toimenpiteet työkyvyn tukemiseksi on käynnistettävä viimeistään siinä vaiheessa, kun työntekijälle on kertynyt sairauspoissaoloja 30 päivää kalenterivuoden aikana. Kertyneistä poissaoloista on myös ilmoitettava työterveyshuoltoon Henkilöstökulujen budjetointi Henkilöstökulujen budjetointisovellusta (Henku) käytetään talousarvion 2019 laadinnassa. Talousarvion henkilöstökulubudjetoinnissa palkkojen korotuksiin varataan maaliskuun 2018 palkkatasoon yleiskorotuksiin 2,9 % ja 2,5 % OVTES palkkoihin. Virka- ja työehtosopimusten neuvotteluiden vaikutukset sekä kilpailukykysopimuksen (Kiky) vaikuttavat alustavien laskelmien mukaan 2,3 milj. euroa tammikuun 2018 tilanteesta nykyisellä henkilöstörakenteella. Palkkasuunnitelman tiedot siirretään Raindance taloussuunnitteluohjelmistoon Henkilöstösuunnittelu ja resursointi Toiminta- ja taloussuunnittelun ja talousarvion 2019 laadinnan painopiste on pedagogiikan ja opetuksen toteutuksen ja opettajien vuosityöajan muutoksessa ja suunnittelussa. Opettajien voimaan tuleva vuosityöaikamalli muuttaa työtapoja ja työn resursointia. Työn suunnittelussa korostuvat tavoitelähtöisyys laskennallisen työajan suunnittelun sijaan. Henkilöstösuunnittelun ja resursoinnin osalta korostuvat uudet toimintatavat sekä henkilöstön osaamisen nykyistä laajempi hyödyntäminen Henkilösivukulut Henkilösivukulut arvioidaan talousarviossa 2019 tasolla 27,212 %. Sairausvakuutusmaksu 0,860 % Työttömyysvakuutus (TVR) 2,600 % Eläkevakuutus (palkkaperusteinen) KuEL 16,550% Eläkevakuutus (eläkemenoperusteinen) KuEL * 5,810 % Eläkevakuutus (VARHE - maksu) 1,100 % Tapaturmavakuutus ** 0,230 % Ryhmähenkivakuutus ** 0,062 % Yhteensä 27,212 % *jäsenkuntien vaikutus huomioitu **budjetoidaan vastuuyksikön tasolla pääkäyttäjän toimesta, toteutuma todellisen

15 15 (19) laskutuksen perusteella. Edellä mainittuihin lukuihin saattaa valtakunnallisten päätösten johdosta tulla muutoksia Toimitilaohjelma Salpauksen toimitilaohjelmaa päivitetään toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelun osana tavoitteena tarkastella edelleen kriittisesti toimintojen sijoittumisen ja tilamitoituksen perusteita ja sitä kautta toimitilojen määrää. Ohjelman päivityksen perusteella tarkennetaan toimitiloista luopumisen, tilojen peruskorjausten sekä uudisrakentamistarpeen ajallinen eteneminen, väistötilatarpeet ja määrärahojen vuosittainen tarve ja kuntayhtymän talouden kantokyky ohjelman toteuttamiseen Sisäiset vuokrat Koulutuskeskus Salpauksen sisäisessä talousarviossa sisäiset vuokrat perustuvat käyttökulu- ja pääomavuokraan. Sisäiset vuokrat kohdistetaan vastuualueille käytössä olevien neliöiden suhteessa, josta ne vyörytetään tutkinnoille henkilöstökulujen suhteessa. Koulutuskeskus Salpauksen ja kuntayhtymän taloutta tarkasteltaessa tuloslaskelmassa näkyvät toimitilakustannukset henkilöstökuluina, aineina ja tarvikkeina sekä palveluiden ostoina sekä ulkoisina vuokrakuluina, jos toimitaan kuntayhtymän omistamien tilojen ulkopuolella. Käyttökuluvuokra muodostuu kiinteistöjen todellisista käyttökuluista. Päävuokraluokkia on neljä. Pääomavuokraan vaikuttaa kiinteistön ikä, tehdyt perusparannukset sekä tilatehokkuus. Sisäisten vuokrien tulee kattaa Salpaustasolla kiinteistöjen kulut ja suunnitelman mukaiset poistot niin, että tilikauden tulos on positiivinen. Kiinteistöjen mahdolliset myyntitulot arvioidaan talousarviossa varovaisuuden periaatteella siten, että tulevien investointien rahoitus ei perustu odotettuihin myyntituloihin vaan vasta toteutuneiden myyntien parantamaan rahoitusasemaan. Lahden Talot Oy:n kanssa tehdyn ns. Nelon kiinteistöä ja Svinhufvudinkatu 2 A ja B taloa koskevan aiesopimuksen mukaiset myyntitulot ja Nelon kiinteistön purku- ja kaavamuutoksen kunnallistekninen maksu budjetoidaan vuosien taloussuunnitelmaan. Toiminnasta vapautuneet tyhjät tilat seurataan eriytettynä varsinaisen toiminnan tiloista. Koulutusalan tilatehokkuutta arvioidaan sen käytössä olevien tilojen kautta. Koulutusaloille ei kohdisteta tyhjien tilojen kustannuksia, mutta niiden kulut pyritään kattamaan Salpauksen kokonaistalousarvion tuloksella Investointimenona käsiteltävät hankkeet Kiinteistöpalvelut valmistelevat investointiosaan varattavat uudisrakentamis- ja peruskorjaushankkeiden määrärahat. Talousarvio perustuu päivitettävänä olevan toimitilastrategian tietoihin sekä kiinteistöjen teknisen kunnon vaatimiin hankkei-

16 16 (19) siin. Toimialojen/tulosyksiköiden esitykset tulee laatia vuosittain hankeselvityslomakkeille perustellen investoinnista toiminnalle saatava hyöty tai kiinteistön arvon säilymiselle tarvittavat toimenpiteet. Kiinteistöinvestoinnit esitetään hankekohtaisesti Kiinteistöjen ylläpitoluonteiset vuosikorjaukset Ylläpitoluonteiset kiinteistöjen vuosikorjaukset käsitellään käyttötalousosassa Kiinteistöjen suunnitelman mukaiset poistot Kiinteistöpalvelujen talousarviossa esitetään kiinteistöjen suunnitelman mukaiset poistot. Kiinteistöjen poistoaika on muutettu 30 vuodesta 20 vuoteen alkaen. Poistojen ja investointien vastaavuudesta raportoidaan osana tilinpäätöstä Irtaimen omaisuuden hankintaohjelma Irtain omaisuus tarkoittaa kalustoa, esineitä ja laitteita, jotka eivät kuulu kiinteästi rakenteisiin Hankkeet, jotka maksavat yli euroa (alv 0%) Esitys tehdään toimialoittain/tulosyksiköittäin hankkeet perustellen Irtain omaisuus, joka maksaa alle euroa (alv 0%), mutta kuitenkin yli euroa (alv 0%). Kyseessä ovat irtaimistohankkeet, jotka kirjapitojärjestelmän mukaisesti käsitellään taseessa ja joista tehdään suunnitelmapoistot. Talousarvioesitys tehdään tulosalueittain Atk-laitteet Atk-laitteet hankitaan leasingrahoituksella Muu kalusto Alle euroa (alv 0%) maksavat kalustohankinnat (kertapoistoinen kalusto) käsitellään käyttötalousosassa. Hankinnat voivat olla ensikertaista tai uusintahankintaa. Hankinnat sisällytetään käyttötalouskuluihin Laskennalliset vyörytyserät Koulutuskeskus Salpauksen talousarvioasetelma koostuu kolmesta (3) toimialatasosta, joiden sisällä on vaihteleva määrä tulosyksiköitä. Toimialojen väliset taloudelliset erät ovat merkityksellisiä tulosyksiköiden talousarvion toteutumisen kannalta.

17 17 (19) Toimialan laskennalliset vyörytys erät ovat merkityksellisiä esimerkiksi toimialan talousarvioiden toteutumisen seurannan kannalta Laskennallisten vyörytyserien kohdistus pohjautuu henkilöstökulujen ja koulutuksen ostopalveluiden laajuuteen Ammatillisen koulutuksen rahoituslainsäädännön mukainen rahoitus Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö uudistui osana ammatillisen koulutuksen kokonaislainsäädäntöuudistusta. Tehtyjen uudistusten tavoitteena on, että koulutuksen järjestäjät voisivat nykyistä joustavammin ja kustannustehokkaammin vastata työelämän osaamistarpeisiin käyttämällä erilaisia koulutuksen toteuttamistapoja. Rahoitus muuttuu tulosperusteiseksi viiden vuoden siirtymäkauden kuluessa. Jo vuoden 2018 lopussa seurantaan tulee mukaan opiskelijapalaute, jonka merkitys kokonaisrahoituksesta on merkittävä (2,5 %) Saman suuruinen työelämäpalaute on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 aikana.

18 18 (19) Talousarvio 2019 laaditaan vuoden 2018 tavoitteelliseen opiskelijamäärään ja voimassa olevaan rahoitustasoon perustuen. Indeksitarkistuksia on luvattu vasta vuodelle Toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnassa, erityisesti strategisten toimintaohjelmien suunnitelmissa ja toimenpiteissä, sekä johtamisessa ja esimiestyössä tulee kiinnittää erityishuomion toimenpiteisiin ja toimintatapamuutoksiin, jotka parantavat ammatillisen koulutuksen kustannustehokkuutta ja vaikuttavat Salpauksen tuloksiin uuden rahoituslainsäädännön kriteereillä mitattuna (tuloksellisuus eli tutkinnot tai tutkintojen osat sekä vaikuttavuus eli työllistyminen/jatko-opintoihin sijoittuminen sekä saatu palaute). Opiskelijavuosien käyttöön ja kertymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota Maksut ja korvaukset Tulosyksiköiden on tutkittava talousarvion laatimisen yhteydessä tulojensa perusteet sekä otettava huomioon mahdolliset keskitetysti päätetyt hinnoitteluperusteet. 5. Vuosien taloussuunnitelman laadintaohjeet 5.1. Yleistä Toiminta- ja taloussuunnitelma laaditaan rinnan talousarvion kanssa. Talousarvio ja -suunnitelma esitetään samassa asiakirjassa. Taloussuunnitelma laaditaan käyttötalouden ja investointien osalta koskemaan vuosia Laadintaperiaatteet Laadittava suunnitelma on pelkistetysti muutosten suunnittelua.

19 19 (19) 5.3. Taloussuunnitelman laadinnan yksityiskohtaiset ohjeet Esitystarkkuus: Toimintasuunnitelma laaditaan euron tarkkuudella ja vuoden 2018 rahan arvoon. Esitystarkkuutena on meno-/tulotaso. Investointitietojen keruu: Investointitiedot kerätään vuoden 2019 lisäksi kahdelta seuraavalta taloussuunnitelma vuosilta. Esitystarkkuutena on toimialatasoinen investointitaso. Henkilöstösuunnitelma: Henkilöstösuunnitelmassa esitetään henkilöstön määrän (htv) arvioidut muutokset suunnitelmakaudella. Talousarvion ja toimintasuunnitelman laadinnasta myöhemmin mahdollisesti annettavat tarkennukset ja lisäohjeet tulee ottaa huomioon.