Savonia-ammattikorkeakoulun henkilöstö- ja sidosryhmälehti ]

Transkriptio

1 Savonian sanomat Savonia-ammattikorkeakoulun henkilöstö- ja sidosryhmälehti Mehän ollaan tosi hyviä. 3 Mitä ISATissa tapahtuu. 8 Imagotutkimus Savonia nappasi neljä palkintoa. 12 OIS- ja CDIO-hankkeet ]

2 Sisältö Savonia vahvistaa kumppanuuksia. 4 Mehän ollaan tosi hyviä!. 5 Mitä ISATissa tapahtuu?. 6 Työelämää palveleva Savonia...Imagotutkimus: Savonia valtakunnan kärkeä. 7 Onko siellä telkkarikin?. 8 Tekulaiset Pietarissa. 9 Vidgren viihtyy luonnossa. 10 lukuvuoden avajaiset pikniktunnelmissa. 11 Savonia nappasi neljä palkintoa...bisnesetiketti uudistui. 12 Innovatiivinen ISAT. 13 Sounio kertoi verkottumisesta...vetovoimaa vanhustyöhön OIS- ja CDIO-hankkee. 16 Tutkimustyön tulosten kaupallistaminen helpottuu. 17 Mieto testasi Inssisaunan...Kuopiorock puhuttaa. 18 Pariisilaiset kulttuuriopissa Kuopiossa...Santra ja FINPIN. 19 Mitä opintopsykologi tekee?. 20 Stydi-opinnot. 21 mielipide: Esineistä ihmisiin...jätteen energiakäytön seminaari. 22 Tunnustuspalkinto oppimisen edistäjälle. 23 Ensimmäiset rakennusmestarit (AMK) valmistuivat...mitä on savonialaisuus?...opiskelijat YK:ssa. 24 Yhteistyötä Ruokakesko Oy:n kanssa. 25 Uusia julkaisuja. 26 Rouva sarvineen ja hampaineen. 27 Sinikan Soossit Terveysalalle Recognised for Excellence tunnustus. Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan yksikölle on myönnetty arvostettu Suomen Laatupalkinto-kilpailun Recognised for Excellence tunnustus. Tunnustus luovutettiin Savonia-ammattikorkeakoulun hyvinvointialan osaamisaluejohtaja Sirkka Lappalaiselle ja laatupäällikkö Riitta Paasivuorelle torstaina Helsingin Kalastajatorpalla pidetyssä SLP- Gaalassa. Tunnustukset tilaisuudessa jakoi Tasavallan Presidentti Tarja Halonen. Savonia sai tunnustuksen ensimmäisenä korkeakouluna. lisätiedot: i/amk/ajankohtaista Savonia valtakunnan kärkeä Savonia-ammattikorkeakoululla on takana menestyksellinen vuosi. Keväällä Taloustutkimus Oy suoritti korkeakoulujen imagotutkimuksen. Savonia sai yleisarvosanaksi 7,5, jolla sijoituttiin viidenneksi 26 ammattikorkeakoulun joukossa. Korkeakoulujen arviointineuvosto valitsi Savonian kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelman laatuyksiköksi Kilpailun avulla etsitään muun muassa innovatiivisia koulutusratkaisuja. Monialaisen koulutuksen tuotteena kehitettiin design-moottoripyörä, joka tunnetaan paremmin nimellä Savonia Chopper. Koneinsinööri-, muotoilun- ja liiketalouden opiskelijoiden ja opettajien saumattoman yhteistyön tuloksen syntyi uniikki moottoripyörä. Keväällä ytiimi pokkasi innovaatio- ja yrittäjyyspalkinnon. Suomen ammattikorkeakoulujen innovaatio- ja yrittäjyysverkosto (FINPIN) antoi tunnustusta kategoriassa pysyvät rakenteet. FINPIN palkinnot jaetaan kerran vuodessa ansioituneille toimijoille. ytiimi-opiskelu tarkoittaa sitä, että osa normaaleista opinnoista suoritetaan ytiimissä, jossa käytännönläheisyys ja yritysten projekteissa oppiminen yhdistyy teoriaopiskeluun. Mielenkiintoinen tuttavuus on myös INSSI-sauna, joka esiteltiin ensimmäistä kertaa Kuopion asuntomessuilla. Moderni sauna on tekniikan opiskelijoiden projekti, jonka tarkoitus on olla insinöörimäinen. Esimerkiksi Iltasanomat listasi saunan viiden tärpin joukkoon, jotka asuntomessuilla on ehdottomasti nähtävä. Entinen mestarihiihtäjä ja nykyinen kansanedustaja Juha Mieto testasi saunan ja kehui löylyjä. Hän tokaisi ulos päästyään, että kyllä ne insinöörit osaavat. VireTori on taas mainio esimerkki hyvinvointipalveluja tuottavasta projektista. Opiskelijat tarjoavat opintoihinsa liittyviä hyvinvointipalveluja, ohjausta ja neuvontaa kaiken ikäisille asiakkaille. Taustalla on vankka osaaminen, sillä kuviossa on mukana Savonia, Savon ammatti- ja aikuisopisto ja Itä-Suomen yliopisto. Taloustutkimus Oy:n tekemän imagotutkimuksen mukaan Savonia on selvästi tunnetuin ammattikorkeakoulu Itä-Suomessa. Kaiken huippuna: loppukesästä tuli tieto, että Savonia oli opetus- ja kulttuuriministeriön monipuolisten mittareiden perusteella kokonaistuloksellaan kolmanneksi paras ammattikorkeakoulu vuonna Saavutuksista kannattaa aina olla tyytyväinen, mutta siitä huolimatta eteenpäin on jatkettava nöyrästi. Jouni Vornanen päätoimittaja...eteenpäin on jatketta- va nöyrästi. Savonian Sanomat on Savonia-ammattikorkeakoulun henkilöstö- ja sidosryhmälehti julkaisija: Savonia-ammattikorkeakoulu, PL 6, Kuopio päätoimittaja: Jouni Vornanen palaute: jouni.vornanen@savonia. i painopaikka: Kuopion Liikekirjapaino Oy, Kuopio i ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

3 Veli-Matti Tolppi rehtori Savonia-ammattikorkeakoulu SAVONIA VAHVISTAA KUMPPANUUKSIA Yleisradion uutiset kertoivat huhtikuun alussa (7.4.), että ammattikorkeakoulujen opiskelijat haluavat selvemmät pelisäännöt työelämäyhteistyöhön. Osa opiskelijoista kokee, etteivät he saa tarpeeksi ohjausta esimerkiksi opinnäytetyöhön. Muutama vuosi sitten ilmestyi tutkimus Ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin. Siinä kävi ilmi, että jopa kolmannes opinnäytetyötä tehneistä koki saaneensa liian vähän tai ei ollenkaan ohjausta. Koulutuksen järjestäjän on otettava nämä viestit vakavasti. Savonia-ammattikorkeakoulun strategisena tavoitteena on vahvistaa kumppanuuksia. Niiden avulla tuotetaan lisäarvoa opiskelijoille, henkilökunnalle ja asiakkaille. Yhtenä tavoitteena on myös helpottaa kanssakäymistä Savonian ja yritysten välillä. Yksi merkittävä yhteistyömuoto ovat opiskelijoiden tekemät opinnäytetyöt. Puhutaan varsin tärkeästä asiasta, sillä ammattikorkeakoulutuksen ydin on työelämälähtöisyys ja opinnäytetyöt tulisi nähdä alueellisena voimavara. Opinnäytetyöt kehittämispakettina Savoniassa 86 prosenttia opinnäytetöistä on hankkeistettuja eli niissä on tehty yhteistyösopimus yrityksen kanssa. Puhutaan mittavasta kehityspotentiaalista, kun muistetaan että vuositasolla valmistuu noin 1000 opinnäytetyötä.ammattikorkeakoulun opinnäytetyö kytkeytyy usein opiskelijan harjoitteluun ja siten yritys saa tästä vahvan kehittämispaketin. Savoniassa on tehty opinnäytetyöprosessin kehittämistyötä jopa valtakunnan mittakaavassa erinomaisesti. Syksystä lähtien kaikilla on käytössä yhteiset opinnäytetyöohjeet. Uutuutena on palvelu, jossa yritys voi tarjota opinnäytetyöaiheita Savonian verkkosivujen välityksellä. Aiheet tulevat opinnäytetyökoordinaattorille, joka lähettää ne eteenpäin koulutusohjelmille. Kumppanuuksia kehitellään ja kumppanuuksia kuunnellaan herkällä korvalla. Yksi osa-alue vaatii kuitenkin erityistä huomiota: kansainvälisyys. Kansainvälisyys mahdollisuutena Joskus kuulee puhuttavan, että Suomessa ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat ovat vapaamatkustajia. He saavat ilmaisen koulutuksen ja opiskelun päätyttyä he palaavat kotimaahansa. Näin toki tapahtuu, mutta usein olosuhteiden pakosta. Työ- tai harjoittelupaikan saaminen on monta kertaa erityisen vaikeaa. Vaikka koulutetun työvoiman tarve kasvaa, yritykset arkailevat ottaa ulkomaalaisia työntekijöitä. Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat ovat Suomelle valtava mahdollisuus. Ulkomaalaiset ovat yksi tärkeä tulevaisuuden työvoimapulaa helpottava ja kilpailukykyä edistävä voimavara. Tätä mahdollisuutta meillä ei ole varaa hukata....suhde perustuu tasavertaiseen kumppanuuteen. Organisaatioissa tämän lisäksi onnistunut kumppanuus merkitsee lisääntynyttä tietopääomaa ja kilpailukykyä. Vaikka ulkomaalaiset palaisivat kotimaahansa, he voivat toimia yritysten yhdyshenkilöinä. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että he ovat luoneet kontakteja jo opiskeluaikana. Kansainvälisyys on tulevaisuuden suuria haasteita ja suomalaiset korkeakoulut ovat usein pieniä tekijöitä maailman mittakaavassa. Tämän takia verkostoituminen on yksi mahdollisuus tehostaa toimintaa. Yhteistyötä toisten korkeakoulujen kanssa ISAT (Itä-Suomen korkeakoulut) on Savonian ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulujen syvenevä strateginen kumppanuus. Sillä nostetaan korkeakoulujen laatua ja lisätään niiden vaikuttavuutta. Jo nyt on kiinnitetty huomiota muun muassa Venäjä-osaamiseen. Kumppanukset ovat päättäneet panostaa matkailuun ja sitä tukevaan liiketoimintaosaamisen kehittämiseen Karjalan, Pietarin ja Astrakhanin alueilla. ISAT on tiivistänyt yhteistyötään myös Itä-Suomen yliopistoon. Korkeakoulut ovat perustaneet yhteisen johtoryhmän ja käynnistäneet yhteistyön kolmella kehittämis- ja painoalalla: energia ja luonnonvarat, hyvinvointipalvelut ja Venäjäosaaminen. Valitut kohteet ovat Itä-Suomen kehittymisen kannalta merkittäviä ja sopivat kaikkien korkeakoulujen pro iileihin. Paikallisella tasolla voimme sopia yhteisistä tavoitteista, mutta konkreettisesti tämä näkyy esimerkiksi Savilahden kampuksen yhteisissä kehityssuunnitelmissa. Sanotaan, että terve romanttinen suhde perustuu tasavertaiseen kumppanuuteen. Organisaatioissa tämän lisäksi onnistunut kumppanuus merkitsee lisääntynyttä tietopääomaa ja kilpailukykyä. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi ammattikorkeakouluja (25 ammattikorkeakoulua) monipuolisten mittareiden avulla esimerkiksi: aluevaikuttavuus, opiskelijarekrytointi ja tutkimus- ja kehitystoiminta. Vuonna 2009 Savonia sijoittautui kokonaistulosten perusteella kolmanneksi. Tämä kertoo siitä, että Savonia on tasokas yhteistyökumppani. 3 ]

4 MEHÄN OLLAAN TOSI HYVIÄ! Mervi Vidgren vararehtori Savonia-ammattikorkeakoulu Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi vuoden 2009 parhaiten arvioinneissa menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa. Tuloksellisuutta tarkasteltiin OKM:n tuloksellisuusmittareilla sekä koulutuksen laatuyksikköarvioinnin perusteella. Korkeakoulujen arviointineuvosto valitsee koulutuksen laatuyksiköt kolmen vuoden välein. Savonian kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma ( Unelmasta totta tuotekehittämisen ja projektoidun oppimisen avulla insinööriksi ) palkittiin ja Savonia sai euroa tuloksellisuusrahaa. Tämä oli Savoniassa kolmas kerta kun saimme koulutuksen laatuyksikköstatuksen sekä palkintona rahaa. Meillä on siis sisäisesti kuin valtakunnallisesti jaettavana opetuksen hyviä käytänteitä! OKM jakoi tuloksellisuusrahaa myös ns. yleisten arviointikriteerien perusteella. Arviointikriteereinä olivat: korkeakoulurakenne, opiskelijarekrytointi, opintoprosessin tehokkuus ja laatu, kansainvälistyminen, tutkimus- ja kehittämistoimin- ta sekä aluevaikuttavuus mäyhteistyö. ja työelä- Laskettaessa Savonian kokonaissijoittumista kuudella osa-alueella olemme kolmanneksi paras ammattikorkeakoulu. Se tarkoittaa, että me savonialaiset olemme tasaisesti vahvoja eri arvioinnin osa-alueilla. Edellämme olivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Kajaanin ammattikorkeakoulu. Neljänneksi sijoittui Haaga-Helia. Kuitenkin OKM jakaa tuloksellisuusrahaa kultakin kuudelta osaalueelta erikseen ja siinä kisassa emme pärjänneet. Meillä on siis kehitettävää. Opintoprosessin tehokkuus ja laatu osa-alueella olemme sijalla seitsemän (7). Olisin sitä mieltä, että jatkossa yritämme mitalisijoille. Se tarkoittaa että tutkintoja suoritetaan ja myös opintojen keskeyttäminen saadaan edelleenkin vähenemään. Tämän vuoksi olemme kehittämässä opiskelijoita motivoivia OIS- ja CDIO-pedagogisia malleja. Lisäksi vuonna 2011 opiskelijan ohjauskäytänteitä on tarkoitus tehostaa mm. ehops:n käyttöönotolla. Opintoprosessin tehokkuuteen ja laatuun vaikuttaa mittareina myös Opalaopiskelijapalaute sekä opintopisteen hinta. Aluevaikuttavuus ja työelämäyhteistyö arviointikokonaisuudessa olimme kuudes (6). Arviointikriteerinä olivat työllisten osuus tutkinnon suorittaneista sekä avoimen ammattikorkeakoulussa suoritetut opintopisteet. Tältä osa-alueelta palkittiin Mikkelin ammattikorkeakoulu, joka sai euroa. Meillä Savoniassa ei ole vielä riittävästi huomattu avoimen ammattikorkeakoulun merkitystä opintopolkuna tutkintoon tuleville tai aikuisille osaamisen kehittämisen välineenä. Toivon mukaan saamme selkeästi jatkossa nostettua avoimen kautta suoritettuja opintopisteitä ja saamme petrattua sijoitustamme....me savonialaiset olemme tasaisesti vahvoja eri arvioinnin osa-alueilla. Kansainvälistyminen ja opiskelijarekrytointi osa-alueella olimme molemmissa seitsemännellä sijalla (7). Kansainvälistymisen mittareina olivat mm vieraalla kielellä suoritetut opintopisteet ja ulkomailla suoritetut opintopisteet. Lisäksi käytetään opiskelija ja asiantuntijavaihdon tietoja. Tälläkin osaalueella voimme tehostaa toimintaamme. Opiskelijarekrytointiin on vaikeampi vaikuttaa varsinkin silloin kun mittareina ovat toisen asteen ammatillista väylää tulevat tai nopea siirtyminen toisen asteen koulutuksesta ammattikorkeakouluun. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa ja korkeakoulurakenne osa-alueilla olimme molemmissa sijalla neljätoista (14). Tutkimus- ja kehitystoiminnassa yhtenä mittarina oli kilpailtu ulkopuolinen rahoitus, joka on haasteellinen kehittämiskohde. Korkeakoulurakenne arviointikokonaisuus on hankala ammattikorkeakouluille, joilla on koulutusyksiköitä keskuspaikkakunnan ulkopuolella, kuten Savoniassa. Pienempien paikkakuntien vetovoima ei välttämättä ole kovin korkea, vaikka koulutuksen laatu olisikin erinomainen. Siksi vetovoimaisten hakukohteiden osuus hakukohteista pudotti sijoittumistamme. Savonia on asettanut tavoitteekseen olla mittaritietojen perusteella kärkiammattikorkeakoulujen joukossa. Kokonaisuutena tarkastellen olemme yltäneet siihen jo nyt. Kuitenkaan ei kannata tuudittautua liian hyvään olotilaan. Nyt täytyy saada sijoitusta parannetuksi kun tarkastellaan kutakin arvioinnin osa-aluetta. Tulevaisuudessa OKM:n rahoitusrakenne yhä enemmän painottuu tuloksellisuusrahoitukseen. Tuloksellisuuden mittarit ovat osin muuttuvia. Haluamme olla ilman muuta mukana tuloksellisuusrahan saajana myös tulevaisuudessa. Uskon, että se on yhteinen tahtotilamme. kuva Heikki Repo [ 4 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

5 Maakuntakorkeakoulu on jatkossa selkeästi yksi keskeinen toimintamalli... Mitä ISATissa tapahtuu? Riitta Paasivuori Laatupäällikkö / ISAT-projektipäällikkö Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kumppanuusstrategiaan perustuva ISAT-yhteistyö on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Painoaloilla (hajautetut energiaratkaisut, väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelut ja Venäjä-osaaminen) on työstetty toimintaa painoalojen tavoitteiden mukaisesti. Samalla on tarkennettu toimintasuunnitelmia vuosille Laatupäällikkö Riitta Paasivuori kertoo, että on ollut kiintoisaa seurata ammattikorkeakoulujen yhteisten painoalojen tekemistä. Työtä ja tekemistä riittää painoalojen vetäjillä ja ryhmillä. Yhteisiä koulutuskokonaisuuksia on työstetty ja opiskelijoilla on jo nyt mahdollisuuksia suorittaa opintojensa osia kummassakin ammattikorkeakoulussa. Tämän mahdollisuuden toivotaan kasvavan jatkossa. Sosiaali- ja terveysalalla työstetään yhteistä ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, jonka toivotaan saavat käynnistymisluvan opetus- ja kulttuuriministeriöltä tulevissa neuvotteluissa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan osalta hanke- ja projektiyhteistyö on tiivistynyt entisestään ja kasvunäkymät ovat hyvät. Maakuntakorkeakoulumallia kehitetään ja tämän myötä Lieksassa on menossa sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Maakuntakorkeakoulu on jatkossa selkeästi yksi keskeinen toimintamalli tuottaa koulutusta muuallakin kuin niin sanotuilla kampuspaikkakunnilla tai missä koulutusta kulloinkin tarvitaan. Hajautettujen energioiden osalta työstetään tulevaisuuden energiatarpeisiin liittyvää koulutusta ja tutkimusyhteistyötä. Varkaudessa käynnistynyt energiatekniikan koulutus tukee osaltaan tätä yhteistyötä. Venäjä-osaaminen on selvästi haasteellisin painoala. Perusasioista on täytynyt lähteä liikkeelle. Parhaillaan luodaan tiiviiseen tahtiin Venäjän kielen ja kulttuurin tuntemukseen liittyviä toimintoja, kuten koulusta. Samalla rakennetaan yhteistyösuhteita ja muotoja venäläisten kumppaneiden kanssa. Haasteellisuudestaan huolimatta tekijöiden draivi on todella hyvä. Tukipalvelujen keskinäistä yhteistyötä ja siihen liittyviä tarpeita on kartoitettu ja käynnistetty. Muun muassa henkilöstön osaamiskartoitusmalli on valmis ja samoin siihen liittyvät tietotekniset ratkaisut. ISAT-tietoutta voidaan jatkossa levittää entistä paremmin. ISA- Tin www-sivut avautuivat lokakuun puolessa välissä. Toivotan kaikille innostavia tutustumishetkiä. Yhteinen ISAT-logo tulee käyttöön myös samaan aikaan, toteaa Paasivuori. Toimenpidekokonaisuuksien avulla on varmistettu molempien ammattikorkeakoulujen toimintojen kattavuus kumppanuusstrategian toteutumisessa ja budjetin valmistelussa vuodelle 2011 (koulutus, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta, kansainvälisyys, infrastruktuuri, laatu jne.). teksti Riitta Pääasivuori kuva Savonia-AMK 5 ]

6 Työelämää palveleva Savonia Riitta Rissanen vararehtori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulun vararehtori Riitta Rissasen vastuulla on tutkimus- ja kehitystyö. Työn painopiste on ammattikorkeakoulun ja työelämän välinen vuorovaikutus. Savonian soveltava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta palvelee opetusta sekä tukee alueen kehitystä, elinkeinoja ja työelämää. Rissanen kertoo, että Savonian asiantuntijat ovat mukana monissa kehittämisprojekteissa, muun muassa tuote- ja palvelukehityksessä. Myös Opiskelijat ovat mukana toteuttamassa monialaisia työ- ja elinkeinoelämästä lähteviä hankkeita, joissa suunnitellaan, toteutetaan ja testataan uusia toimintamalleja. Monet tutkimus- ja kehittämisprojektit tarjoavat palveluja ja asiantuntijaosaamista. Toteutamme myös erilaisia testaus- ja käytettävyyspalveluja (muun muassa digitaalisen median palvelut, EMClabra) monipuoliselle elinkeinoelämän sektorille. Rissanen mainitsee muutaman konkreettisen esimerkin tutkimus- ja kehittämisprojekteista. Savonian Korkeakouluverkoston innovaatiopalvelut (KIP) hanke on pk-yritysten apuna liiketoiminnan kasvattamisessa, uudistamisessa ja kansainvälistämisessä. KIP-hanke on siis pk-yritysten tukena uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä jopa ideoinnista lähtien markkinoille saattamiseen asti.... tukena uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä jopa ideoinnista lähtien... VireTorilla Savonian ja Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijat tarjoavat opintoihinsa liittyviä hyvinvointipalveluja, ohjausta ja neuvontaa kaiken ikäisille asiakkaille. Opiskelijoita ohjaavat oppilaitosten lehtorit. Avekki on taas toimintatapamalli ja koulutus väkivaltatilanteiden hallintaan. Tarve yhteneväiselle mallille muun muassa terveydenhuoltoon on tullut lisääntyvien väkivaltatapausten myötä. Rissanen muistuttaa myös muusta koulutustarjonnasta. Monipuolinen koulutustarjonta tukee myös yksityisten henkilöiden (muun muassa avoin ammattikorkeakoulu) sekä yritysten henkilöstön osaamista. teksti Jouni Vornanen kuva Sirpa Hietala 7,54 Imagotutkimus: Savonia valtakunnan kärkeä Taloustutkimus Oy:n toteuttamassa korkeakoulujen imagotutkimuksessa Savonia-ammattikorkeakoulu sai yleisarvosanaksi 7,54. Savonia sijoittautuu kyseisellä lukemalla viidenneksi 26 ammattikorkeakoulun joukossa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan tuntemiaan ammattikorkeakouluja asteikolla Savonian tulos on erittäin hyvä, kun tarkastellaan koko valtakunnan tasoa. Ammattikorkeakouluja arvioitiin nyt aiempaa kriittisemmin. 23 ammattikorkeakoulua sai edellisvuotta huonomman ja 18 ammattikorkeakoulua huonoimman arvion viitteen vuoteen. Tutkimuksen imagotekijöistä keskeisimpänä koulutuspaikan valintaan vaikuttavana asiana pidetään sijaintipaikkakunnan huokkuttelevuutta. Savonian osalta selvin kiinnostuneisuutta selittävä muuttuja on asuinalue. Itä- Suomessa asuvista nuorista reilu neljännes eli 28 prosenttia ilmaisee olevansa kiinnostunut Savoniasta. Pohjois-Suomessa kiinnostuneita on 5 prosenttia ja muualla selvästi vähemmän. Itä-Suomessa Savonia on selvästi tunnetuin ammattikorkeakoulu. Savoniaa arvioitiin myönteisimmin seuraavissa asioissa: tiedonsaannissa Internet-kotisivuilta, koulutusalojen monipuolisuudessa, arvostus työmarkkinoilla ja maineessa opiskelupaikkana. Tärkeissä tietolähteissä ei ole tapahtunut muutoksia. Useimmin opiskeluun liittyvää tietoa nuoret saavat edelleenkin korkeakoulujen Internet-kotisivuilta. Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan tiedonsaantia tuntemiensa ammattikorkeakoulujen kotisivuilta, Savonia sijoittuu kolmanneksi. Maaliskuussa 2010 tehtyyn imagotutkimukseen vastasi yli 1500 manner-suomessa asuvaa vuotiasta nuorta aikuista. Otos satunnaisotantana Väestötietojärjestelmästä. teksti Jouni Vornanen [ 6 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

7 Atk-suunnittelija Jouni on opiskelijoiden olohuoneesta Onko siellä telkkarikin? Sairaalakadun kampuskirjaston toisen kerroksen opiskelijan olohuoneeseen on ilmestynyt taulu-tv taukojen piristykseksi. Ohjelmien katselussa ja pelien pelailussa on tosin käytettävä langattomia kuulokkeita, jotta viereisen lukusalin ahkeroijat eivät häiriinny. Kirjaston asiakastyytyväisyyskyselyssä opiskelijat ovat jo pidempään toivoneet parempia opiskelutiloja. Vuosi sitten uudistunut Sairaalakadun kampuskirjasto vastaa tähän toiveeseen. Entinen pieni atk-huone on laajentunut yli 20 tietokoneen atk-tilaksi, jonne opiskelijat kaikista yksiköistä ovat tervetulleita. Ryhmätyötiloja on sekä toisessa että ensimmäisessä kerroksessa. Langaton verkko toimii koko kirjastossa, joten oman tietokoneen käyttö on helppoa. Tiedonhaun ohjauksellekin on oma pisteensä, jonne voi informaatikko ja opiskelija sopia tref it. Lehtisalista löytyy lehtiä lainaan, ja jos ne eivät riitä, niin Nelli-portaalin e- lehdissähän on noin 8500 kokotekstilehteä lisää! Sairaalakadun kampuksella on opetusta matkailu-, ravitsemis- ja terveysaloilla, mutta kirjastosta löytyy kirjoja myös muilta, kuten johtamisen ja kasvatustieteen aloilta. Myös muut kuin amk:n opiskelijat ja henkilökunta ovat tervetulleita asiakkaiksemme, mikä on välillä hämmästyttänyt ulkopuolisia asiakkaita. Asiakaspalvelussa neuvomme kaikkia esimerkiksi Aapeli-tietokannan ja lainausautomaatin käytössä. Kannustamme omatoimisuuteen, koska silloin asiakas voi kätevästi ja nopeasti itse etsiä haluamansa kirjan ja lainata sen ruuhkista välittämättä. Kolmannessa kerroksessa on tietopalvelupäällikkö Tuulan ja kahdeksan muun vakituisen työntekijän sekä vaihtuvien harjoittelijoiden työtilat. Osa henkilökunnasta työskentelee myös muissa toimipisteissä. Yhteiset työtilat edistävät ja nopeuttavat työskentelyä, koska toisen työhuoneeseen voi piipahtaa sähköpostin kirjoittamisen sijaan. Tämän on varmasti ainakin atk-suunnittelijamme Jouni huomannut. Palveluja on jonkin verran myös keskitetty Sairalakadulle. teksti Anu Räty-Härkönen kuva Anne Mikkanen 7 ]

8 Idän ihmeitä insinöörin silmin - Tekulaiset Pietarissa teksti Lea Myllylä kuva Jouni Keisala Huhtikuun alussa parikymmentä Kuopion Tekniikan yksikön opiskelijaa opettajiensa Harry Dunkelin ja Lea Myllylän kanssa suuntasi opintomatkalle Pietariin. Aloite matkaan tuli opiskelijoilta ja lähti heidän halustaan päästä tutustumaan Venäjään ja kokeilemaan venäjän kielen kursseilla hankkimaansa kielitaitoa käytännössä. Ennen matkaa opiskelijat olivat opiskelleet venäjää Tekun alkeis- ja jatkokursseilla ja saaneet paljon tietoa tapakulttuurista. Ohjelmaan sisältyi myös muuta käytännön tietoa Venäjällä asumisesta ja liikkumisesta, suomalaisten työskentelystä Venäjällä, Venäjälle matkustamisesta ja tutustumiskäyntejä rakennusalan yrityksiin. Mielenkiintoisin tutustumiskohteemme oli Stockmannin tavaratalon rakennustyömaa, missä Jouni Keisala piti meille erittäin valaisevan ja havainnollisen esityksen työmaan vaiheista ja rakentamisesta Venäjällä yleensä. Venäjällä on erittäin vaikeata päästä tutustumaan työmaakohteisiin paikan päällä, mutta meille se onnistui kiitos Harry Dunkelin yhteyksien. Kiersimme rakennustyömaan kellarista katon harjalle ja näimme ja kuulimme kaiken mitä siitä tässä vaiheessa voi nähdä. Kohteen on määrä valmistua marraskuussa Samalla teimme havaintoja ja kuulimme paljon Pietarin keskustan rakentamisesta. Pekka Karttusen opastuksella tutustuimme insinööritoimisto Sormunen & Timosen kautta insinööritoimiston toimintaedellytyksiin, -tapoihin ja paikallisiin erityishaasteisiin. Tutustuimme myös joihinkin Pietarin nähtävyyksiin, jotka ovat rakennustekniikan ja insinööritaitojen kannalta erityisen mielenkiintoisia. Koko ajan, aina ja kaikkialla, opiskelijoille kerrottiin tietoja Pietarista, sen erityispiirteistä, Venäjästä ja venäläisyydestä unohtamatta suomalaisten osuutta niin kaupungin historiassa kuin rakentamisessa ennen ja nyt. Insinöörin silmin esimerkik suunnattoman suuressa taidemuseo Eremitaasissa riittää ihmettelemistä ihan ammatilliselta kannalta lattiasta kattoon, unohtamatta seiniä, ikkunoita, käsittämättömän suuria kattokruunuja ja muita asioita. Kiertoajelu laajemmalla alueella havainnollisti eri aikakausien näkymistä kaupunkikuvassa ja arkkitehtuurissa sekä teki erittäin selväksi kaupungin massiivisen koon ja siitä aiheutuvat ongelmat. Tutustuimme myös tarkemmin Iisakinkirkkoon, joka rakennuksena on mielenkiintoinen ja merkittävä sinänsä, mutta myös suomalaisten ammattimiesten ja materiaalien osuuden vuoksi. Kustannussyistä perillä oloon jäi vain kaksi kokonaista päivää, kaupunki on valtavan suuri ja sen kaoottinen liikenne vie paljon aikaa, mutta siihen nähden saimme todella paljon aikaan. Ryhmä oli sopivan kokoinen, opiskelijoilla oli yhteinen motivaatio ja hyvä henki, opettajina tunsimme heidät ja tiesimme voivamme luottaa heihin ja heidän käyttäytymiseensä. He myös käyttivät kielitaitoaan, jonka osana taito lukea venäjää on hyvin tärkeää ja helpottaa kaikkea toimintaa siellä. Ammatilliset asiat ja kieli- ja kulttuuripuoli olivat sopivasti tasapainossa. Matkan jälkeen opiskelijat kirjoittavat vielä jokainen oman raportin matkasta, jossa he käsittelevät myös jotain ammatillista aihetta. Eremitaasissa riittää ihmettelemistä ihan ammatilliselta kannalta... Tekulaiset opintomatkalla Pietarissa. Ryhmä Stockmannin rakennustyömaalla. [ 8 Savonian sanomat henkilöstö- ö- ja sidosryhmälehti hti

9 Mervi Vidgrénille hiljaisuus on parasta musiikki. Vidgrén viihtyy luonnossa Savonia-ammattikorkeakoulun vararehtori Mervi Vidgrén ei vastaa kuvaa perinteisestä virkamiehestä. Häntä on helppo lähestyä ja keskustelu sujuu kuin vanhan tutun kanssa. Hektisen työn vastapainona Vidgrén rentoutuu luonnossa liikkumalla koko perheen voimin. Sienestämisen ja marjastamisen ohella yksi tapa rentoutua on metsän raivaus. Metsän raivaamisen hyvä puoli on se, että siinä näkee työnsä jäljet. Työasiat ovat silloin taka-alalla, vaikka se tarjoaa myös hyvän tavan hieman etäämmältä miettiä työasioita ja saada niihin eri näkökulmaa. Kahden tyttären äidille hiljaisuus on luonnossa parasta musiikkia. Sen sijaan kotona musiikista vastaavat soittavat ja laulavat teini-ikäiset tytöt, jotka ovat harrastaneeet musiikkia koko ikänsä. Nykyisin johtajuudesta puhutaan paljon. Vidgrén ei usko, että johtaminen on sukupuolesta kiinni. Osaamista ja henkilökohtaisia ominaisuuksista voidaan kehittää läpi elämän. Saamani palautteen perusteella naisjohtajana olen hyvä kuuntelemaan ja tukemaan henkilöstöä. Olisiko se syynä miksi sain Savonian tasa-arvon kunniamaininnan? Johtamistyössään Vidgrén pyrkii etsimään henkilöitä, jotka täydentä- vät omaa osaamistaan. Siksi johtaminen on jaettua johtamista, vaikka viime kädessä johtaja vastaa päätöksistä. Pienten lasten äitinä olen joutunut yhteen sovittamaan vaativan työni, perheeni ja tieteelliset jatkoopintoni. Tässä piilee naisjohtajan vahvuus: joudumme olemaan tehokkaita ja siksi työpaikallakaan ei stressaa pieni kaaos. Päinvastoin se antaa vain lisäpotkua elämään. teksti Jouni Vornanen kuva Keijo Vidgrén 9 ]

10 Savonia avasi lukuvuoden rennoissa tunnelmissa Savonia avasi lukuvuoden pikniktunnelmissa Savonia-ammattikorkeakoulu käynnisti lukuvuoden Sairaalakadun kampuksella syyskuun puolessa välissä. Lukukausi avattiin sisäpihalla pikniktunnelmissa. Juhlapuhujana oli kansainvälisesti tunnettu innovaatio-asiantuntija Gary VanPatter New Yorkista. VanPatterin yritys Humanti ic yhdistää visuaalista ajattelua innovaatioihin yrityskonsultoinnin terävimmässä kärjessä. Yli 20 vuotta poikkitieteellisen muotoilujohtamisen parissa työskennellyt VanPatter on myös yksi New Yorkin NextDesign Leadership Instituten perustajajäsenistä. Rehtori Veli-Matti Tolppi pohti omassa puheenvuorossaan Kansallisen nuorisotutkimuksen tuloksia, tunteita ja asenteita. Minusta on ensinnäkin tärkeää tiedostaa nuorten ajatusmaailma ja luoda uskoa tulevaisuuteen. Erityisesti itse olen huolestunut työelämää koskevista peloista ja epävarmuudesta. Tilaisuudessa jaettiin tunnustuksia erinomaisesta toiminnasta. Yksi palkituista oli ytiimi. Se on vaihtoehtoinen, projektioppimista hyödyntävä ja yrittäjyyttä painottava tapa suorittaa osa ammattiopintoja kummiyritysten kanssa käytännönläheisesti. Toinen palkituista oli VireTori. Sen tarjoamat hyvinvointipalvelut Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa ovat tukeneet alueen väestön hyvinvointia ja asiakkaiden osaamista itsehoidossa. Kolmas palkituista oli INSSI-sauna. Opiskelijat olivat itse vastuussa saunan muun muassa rahoituksen hankkimisesta, suunnittelusta, yritysyhteistyötä ja raportoinnista. Sauna oli myös runsaasti esillä julkisuudessa. Opiskelijakunta nimesi vuoden opettajan seitsemättä kertaa opiskelijoiden esityksien perusteella. Vuoden opettaja on sähkötekniikan opettaja Juhani Rouvali. Perusteluissa todetaan, että Rouvali tekee loistavaa työtä opetuksen ja opiskelijoiden eteen. Tilaisuudessa jaettiin tunnustuksia erinomaisesta toiminnasta. teksti Jouni Vornanen kuva Hartti Lehtimäki [ 10 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

11 Keskon Itä-Suomen aluejohtaja Kari Niskanen (vas.), palkitut Satu Nurminen ja Mikko Huusko sekä vararehtori Riitta Rissanen. Savonia nappasi neljä palkintoa teksti Jouni Vornanen kuva Anja Pirinen Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat saivat neljä palkintoa valtakunnallisessa Thesis-opinnäytetyökilpailussa. Thesis 2009 kilpailuun osallistui 181 työtä. Kaikkiaan ammattikorkeakouluissa tehdään vuosittain yli opinnäytetyötä. Palkintojen pääsponsorina on Kesko Oyj vuosina Kilpailun tavoitteena on kehittää opinnäytetöiden laatua sekä tuoda esiin ammattikorkeakoulujen vahva työelämäyhteys. Palkitut opiskelijat saavat kukin 1000 euron stipendin. Palkitut opiskelijat ja heidän työnsä: Tuhkanen Saara, muotoilija(amk), Räsyt pokkaa. Luovan suunnitteluprosessin kuvaus Laitinen Marjo, bioanalyytikko (amk), BACE 1-proteiinia yliilmentävän SH-SY5Y-neuroblastoomasolulinjan valmistaminen Huusko Mikko, insinööri (amk), Paineilmalla täytettyjen kangasrakenteiden lujuuslaskenta Nurminen Satu, tradenomi (ylempi amk),www-sivusto brändin rakentamisen keinona. Bisnesetiketti uudistui Bisnesetiketti tapakulttuuria meil- lä ja maailmalla -kirja uudistui ilmeeltään ja sisällöltään. Uusi luku on venäläinen tapakulttuuri ja neuvottelut. Vaikka yhteistä rajapintaa on satoja kilometrejä, venäläinen seurustelu- ja tapakulttuuri poikkeavat suomalaisista paljon. Usein kuulee valituksia siitä, että Venäjällä asiakaspalvelu on töykeää. Bisnesetiketti antaa tähän selityksen. Venäläisen käsityksen mukaan vakava työ ja hymy eivät kuulu yhteen, hymy ja ilonpito kuuluvat vapaa- aikaan. Länsimainen kohteliaisuudesta hymyileminen ymmärretään Venäjällä teennäiseksi, epäluonnolliseksi ja jopa vastenmieliseksi. Tavallinen Venäjänkin kävijä on huomannut, että venäläinen nainen tuo ulkoista habitustaan esille toisella tavalla kuin sisarensa Suomessa. Venäläinen nainen pukeutuu värikkäämmin ja koristeellisemmin kuin esimerkiksi suomalainen. Hän käyttää myös ehostusta enemmän ja haluaa näyttää naisellisuutensa. Venäläisen naisen pukeutuminen ja maku ovat enemmän keskieurooppalaista makua ja tyyliä Venäläiset maljapuheet ovat saaneet legendaariset mittasuhteet. Maljapuhe on erinomainen tilaisuus kiittää esimerkiksi yhteistyökumppania hyvin sujuneesta liiketoiminnasta. Venäläinen sanonta kuvaa hyvin maljapuheen luonnetta. Ryyppy ilman puhetta on juopottelua, malja puheen kera kulttuuritoimenpide. Bisnesetiketin on kirjoittanut lehtori Anna Hakala ja sen on kustantanut Savonia-ammattikorkeakoulu. teksti Jouni Vornanen 11 ]

12 Rehtorit Vesa Saarikoski (vas.) ja Veli-Matti Tolppi vannovat yhteistyön nimeen. Innovatiivinen ISAT...tuotteita, palveluja, prosesseja ja ylipäätään uusia käytänteitä... ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savonian ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulujen syvenevä kumppanuus. Yhteistyöliittymälle luotiin pohja vajaat kaksi vuotta sitten allekirjoitetulla sopimuksella strategisesta kumppanuudesta. Sopimuksen tavoitteena on tehdä rakenteellinen yhteistyömalli. Siinä nostetaan korkeakoulujen toiminnan laatua ja lisätään niiden vaikuttavuutta. Yhteistyö selkeyttää muun muassa keskinäistä työnjakoa. Pohjois-Karjalan rehtori Vesa Saarikoski näkee, että ISAT-malli on itsessään praktinen innovaatio, kun se kääntää vanhaa maakuntien ja ammattikorkeakoulujen kilpailuasetelmaa syveneväksi yhteistyöksi. Ymmärrän innovaatiot niin, että ne ovat tuotteita, palveluja, prosesseja ja ylipäätään uusia käytänteitä ja sovellutuksia ihmisten arkeen, työelämään ja vapaa-aikaan. Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori Veli-Matti Tolppi uskoo, että yhteisesti valitut painoalat: energia, hyvinvointi ja Venäjä- osaaminen muodostavat hyvät yhteistyöalustat innovaatioille esimerkiksi hajautetuissa energiaratkaisuissa ja väljästi asuttujen alueiden hyvinvointipalveluissa. Innovaatiot syntyvät ongelmien ja haasteiden työstämisestä yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Jo nyt on kiinnitetty huomiota muun muassa Venäjä-osaamiseen. ISAT-kumppanuuden tavoitteena on muun muassa luoda kansainvälisesti kilpailukykyinen ammattikorkeakoulutus Itä-Suomeen. Yhteistyömallimalli palvelee kumpaakin ammattikorkeakoulua, niiden toiminta-alueita ja yhteyksiä elinkeinoja työelämään. Korkeakoulut muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jossa opiskelijaa ja 1000 työntekijää. Vuosibudjetti on 100 miljoonaa euroa. teksti Jouni Vornanen kuva Arina Lakhan [ 12 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

13 Sounio kertoi verkottumisesta Kumppanuusiltapäivässä Lisa Sounio kertoi kuinka verkostoitua tehokkaasti. Savonia-ammattikorkeakoulu järjesti keväällä kumppanuusiltapäivän. Tapahtuman tavoitteena oli vahvistaa kumppanuuksia ja helpottaa kanssakäymistä Savonian ja yritysten välillä. Luennoitsijana kuultiin muun muassa brändi- ja designasiantuntijaa Lisa Souniota. Koulutus- ja kehittämispäällikkö Esa Viklundin mukaan Savonian näkökulmasta tavoitteena on käydä entistä vahvempaa ja monimuotoisempaa vuoropuhelua alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Ilman toimivia verkosto- ja kumppanuussuhteita on tänä päivänä lähes mahdotonta tehdä vaikuttavaa aluekehitystyötä. Kumppanuussuhteissa Savonia jalostaa omaa osaamistaan ja osallistuu myös kumppaneiden osaamisen kehittämiseen, tarkentaa vararehtori Riitta Rissanen. Vetovoimaa vanhustyöhön Väestön ikääntyminen, joka Suomessa seuraavien 25 vuoden aikana on Euroopan nopeinta, luo suuria haasteita vanhustenhuollolle ja sosiaali- ja terveysalan koulutukselle. Vanhustyön ja gerontologisen hoitotyön opinnot eivät juuri kiinnosta nuoria opiskelijoita. Nämä ovat olleet lähtökohtina Virtuaalinen ikääntyvän ideaalikoti oppimis- ja kehitysympäristönä (Hima) projektin, , käynnistämiselle. Oppilaitosten tehtävänä on vastata yhteiskunnan tarpeisiin kouluttamalla riittävä määrä vanhustyöhön ja gerontologiseen hoitotyöhön perehtyneitä ammattilaisia, jotka hallitsevat ikääntyvien ja ennalta ehkäisevän hoitotyön erityispiirteet. Opinnoista on kehitettävä houkuttelevia ja vetovoimaisia. Opetusmenetelminä voidaan hyödyntää esimerkiksi sosiaalista mediaa, jota suurin osa opiskelijoista käyttää jo arkielämässään. Ikääntyville tuotteitaan ja palveluitaan tarjoavien yritysten ja järjestöjen tulee entisestään tehostaa vuoropuheluaan koulutuksen kanssa palvelu- ja tuotekehitystyössä. Oppilaitosten on puolestaan uudistettava vanhustyön ja gerontologisen hoitotyön opetusta sekä sisällöllisesti että menetelmällisesti vastaamaan sekä yhteiskunnan että opiskelijoiden tarpeita vuoropuhelussa ikääntyvien kanssa....vuoropuhelussa ikäänty- vien kanssa. Hima -projektin keskeisenä tavoitteena on luoda uusia ratkaisuja, jotka lisäävät vanhustyön ja gerontologisen hoitotyön opiskelun vetovoimaisuutta, uudistavat opetus- ja oppimisprosessia asiakaslähtöisemmäksi, kehittävät yritysten ja järjestöjen verkostoitumista sekä lisäävät ikääntyneille suunnattujen palvelujen ja tuotteiden saatavuutta. Projektissa uudistetaan vanhustyön ja gerontologisen hoitotyön opetus- ja oppimisprosessia sekä menetelmiä sen toteuttamiseen kehittämällä virtuaalinen, ikääntyville suunniteltu ideaalikoti Second Lifevirtuaalimaailmaan. Lisäksi projektissa kehitetään oppimispeli teoriaopintoihin. Virtuaalisten opintojen lisäksi opiskeluun liittyy käytännön harjoittelu ikääntyvien parissa. Second Lifeen rakennettava ideaalikoti määritellään laaja-alaisesti fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena, turvallisena ja esteettömänä kotina, joka mahdollistaa kotona asumisen ja itsenäisen suoriutumisen mahdollisimman pitkään. Second Life toimii sekä oppimisympäristönä että yritysten ja järjestöjen tuotteiden ja palvelujen markkinointi- ja verkostoitumisfoorumina. Yritykset ja järjestöt tuottavat uudenlaista viestintä- ja markkinointimateriaalia, joka sijoitetaan ideaalikotiin. Sekä peli että Second Life voivat toimia myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten täydennyskoulutusympäristönä. Ensisijaisina hyödynsaajina projektissa ovat sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ja opettajat, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset sekä ikääntyville palveluja ja tuotteita tarjoavat yritykset ja järjestöt. Savonia-ammattikorkeakoulu toimii projektin hallinnoijana. Osatoteuttajia ovat Savon ammatti- ja aikuisopisto, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan Ammattiopisto, Outokumpu. Euroopan sosiaalirahaston rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. teksti Päivi Tiilikainen kuva Viretori 13 ]

14 OIS- ja CDIO-hankkeet kehittämässä Savonian pedagogiikkaa Savonia on valinnut pedagogiseksi linjaukseksi OIS-ajattelun. OIS tulee sanoista Open Innovation Space eli vapaasti käännettynä avoimen innovaatiotoiminnan tila. Savonia on saanut Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta rahoituksen OIS- ja CDIO-hankkeisiin, jotka molemmat uudistavat Savonian pedagogiikkaa. Open Innovaation Space (OIS) - hanke Savoniassa OIS- hankkeen tavoitteena on luoda Savonian ja Itä-Suomen yliopiston kanssa yhteinen pedagoginen toimintamalli, jossa opetus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa toteutetaan yhteistyössä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Uudessa toimintamallissa korkeakoulujen asiantuntijat ja opiskelijat yhteistyössä monialaisesti verkostoituen ja uusille rajapinnoilla toimien vastaavat työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin tukien aluekehitystä ja innovaatioiden syntymistä. OIS- toimintamalli nähdään kehämäisesti etenevänä prosessina, jossa vuorottelevat erilaiset toimintamenetelmät, Hankkeessa keskitytään innovatiivisten oppimismenetelmien, käyttäjälähtöisten palvelujen ja tuotteiden kuten idearaa- ti, business ja public camp -työskentely. Lisäksi seminaarit, väli- ja kehittämiseen, kokeiluun, loppuarviointi, virtuaaliympäristi, käyttöönottoon ja kaupallistamiseen. tön käyttö sekä pedagogisen mallin Hankkeessa pilotoidaan suunnittelu ja kuvantaminen kuutön myös OIS- toimintamallin mukaista luvat hankeprosessiin. toimintaa mahdollistavaa ja tuluvat kevaa virtuaaliympäristöä....tulokset syntyvät vain en- Hanke keskittyy hyvinvointituotteet ja palvelut, turvallinen elämä nakkoluulotto- ja yrittäjyys ja innovaatio osaamiskeskittymiin ja hanketoimijat tulevat masti yhdessä Savonian monialaisilta osaamisalueilta. Itä-Suomen yliopiston toimien. toimijoina ovat Kauppatieteiden laitoksen ja Sosiaali- ja terveysjohtamisenlaitoksen edustajat. OIShanke on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Savon elinkeino-, Uusilla rajapinnoilla toimittaessa uskotaan työ- ja elinkeinoelämän tarpeista ja ongelmista löytyvän liikenne ja ympäristökeskuksen niin sanottuja kehittämisaihioita, rahoittama kaksi ja puolivuotinen hanke ( ). joita idearaadeissa otetaan ar- viointi- ja kehittämiskäsittelyyn. Idearaadeista valikoituu edelleen idea-aihioita, joita kehitetään ja jalostetaan business ja public camp työskentelyn kautta työelämään käyttöönotettaviksi ja kaupallistamiseksi. Aihioiden Sekä Idearaadit että business ja public camp:t toteutetaan yhteistyössä korkeakoulujen asiantuntijoiden, opiskelijoiden, työelämän edustajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Rohkeasti ja avoimin mielin OIShanke ottaa ensiaskeleitaan. Hanketoimijat ovat uskaltautuneet monialaiseen hanke- ja oppimisprosessiin, jonka tulokset syntyvät vain ennakkoluulottomasti yhdessä toimien. Olemme ideoimassa OIS:n pedagogista mallia ja virtuaaliympäristöä. Mallin kehittyessä yhdistämme opetuksen ja työelämälähtöisen TKI-työn entistä monipuolisemmin. Hankkeen vaiheita voi seurata blogissa: ois10.blogit. i teksti Mervi Vidgren ja Marja-Liisa Gröhn-Rissanen kuva Juha Asikainen [ 14 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

15 CDIO - insinöörikoulutuksen uusi toteutustapa Kesäkuussa Pohjois-Savon ELYkeskus teki myönteisen rahoituspäätöksen Savonian hakemalle kaksivuotiselle hankkeelle Insinöörikoulutuksen uusi toteutustapa CDIO-mallia soveltaen. Mitä kätkeytyy käsitteen CDIO taakse? CDIO muodostuu sanoista Conceive-Design-Implement-Operate. Suomeksi sen voi esittää muodossa Määritellä-Suunnitella-Toteuttaa- Ylläpitää. Nämä sanat pitävät sisällään kansainvälisesti tunnustetun insinöörikoulutuksen viitekehyksen, jonka tavoitteena on mm. kehittää koulutuksen sisältöä ja oppimismenetelmiä siten, että valmistuvien insinöörien osaaminen vastaa mahdollisimman hyvin työelämän tarpeita. Lisätietoja löytyy lähteestä: CDIO-mallin keskeisiä lähtökohtia ovat mm. koulutusohjelman suunnittelu ja kehittäminen, työelämälähtöisyys ja aktiiviset, motivoivat opetusmenetelmät sekä Suunnittele-Testaa-Toteuta projektit. Varkaudessa Energiatekniikan koulutusohjelma on jo rakennettu soveltamalla CDIO-mallin periaatteita kuten toisiaan tukevat oppiaineet sekä henkilökohtaisten, sosiaalisten sekä tuotesuunnittelun taitojen integrointi. CDIO on kansainvälisesti kokeiltu malli, jota nyt aletaan soveltaa Savonian tekniikan opetuksessa. Ensimmäisen vuoden opiskelijoilla on ohjelmassa koko vuoden kestävä motivoiva projekti, jossa opitaan ryhmätyötaidot, perehdytään projektityöskentelyyn ja haetaan sitä motivaatiota, joka kantaa läpi opiskeluajan ja pitempäänkin. Tuotteiden ja järjestelmien elinkaari sopii hyvin opetuksen viitekehykseksi. Energiatekniikan koulutusohjelma on pilottina, kun kehitetään CDIO-mallin mukaisia opetusmenetelmiä ja toteutustapoja niin pilottikoulutusohjelmassa kuin muissa tekniikan koulutusohjelmissa. CDIO-periaatteet ovat mallina opetussuunnitelmien kehitystyössä sekä opetus- ja oppimisympäristöjen suunnittelussa, käytössä ja kehittämisessä. Myös opettajien ja muun henkilökunnan pitää perehtyä ja saada koulutusta uusiin menetelmiin. CDIO-mallissa tuotteiden ja järjestelmien kehittäminen on se tärkeä viitekehys, jonka pohjalta opetusta toteutetaan. Työelämälähtöisyys ohjaa tehtävät projektit lähelle teollisuutta; ensimmäisen vuoden projektit voivat toteutua vielä laboratoriossa tai rakennetussa oppimisympäristössä, mutta myöhempien vuosien kehitysprojektit edellyttävät tiivistä yhteistyötä teollisuuden kanssa. CDIO on kansainvälisesti kokeiltu malli, jota nyt aletaan soveltaa Savonian tekniikan opetuksessa. Kaikki ei ole uutta; hyviä käytäntöjä kehitetään edelleen. Projektissa luodaan pohja mallin käyttöönotolle ja suunnitellaan toteutusta eri koulutusohjelmissa. Emme ole yksin, sillä CDIO-verkoston mukaan malli on otettu käyttöön yli 50 yliopistossa ja korkeakoulussa, joista kolme on suomalaisia ammattikorkeakouluja. Ensi vuonna voimme sanoa, että suomalaisia ammattikorkeakouluja on mukana yksi enemmän! teksti Juhani Rouvali kuva Ville Hämäläinen 15 ]

16 Projektipäällikkö Risto Kiurun mukaan ammattikorkeakoulut ovat oiva pohja innovaatioiden synnylle. Tutkimustyön tulosten kaupallistaminen helpottuu Miltä kuulostaisi, jos joku uskoisi loistavaan innovaatioosi tai liikeideaasi, kannustaisi ja auttaisi eteenpäin ja tarjoaisi jopa 55 tuhatta euroa idean tai keksinnön kaupallistamiseen? Tekesin rahoittama ja koordinoima Tuli-ohjelma keskittyy tutkimustyön tulosten kaupallistamiseen suomalaisissa yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Savonia-ammattikorkeakoulussa hanketta vetävä Risto Kiuru toivoo, että kuudentuhannen opiskelijan voimin syntyy mittava joukko kaupallisia innovaatioita. Savonia-ammattikorkeakoulussa opiskelee kuusi tuhatta opiskelijaa, joilla kaikilla voi kyteä mielessään loistava liikeidea tai ajatus kaupallisesti menestyvästä tuotteesta. Yritämme löytää näitä ideoita ja autamme työstämään niitä eteenpäin markkinoille ja tuotavaksi tuotteeksi asti, näin tiivistää TULI-projektipäällikkö Risto Kiuru. Savonia-ammattikorkeakoulun TU- LI-projekti on osa valtakunnallista Tekesin rahoittamaa ohjelmaa, joka auttaa tutkijoita ja tiedeyhteisöjä selvittämään tutkimuslähtöisen idean tai keksinnön kaupallinen potentiaali ja antaa tukea kaupallistamisessa. Ohjelmassa on tällä hetkellä mukana 14 yliopistoa, 21 ammattikorkeakoulua ja viisi tutkimuslaitosta eri puolilta Suomea. Käytännössä toiminta keskittyy mukana olevien organisaatioiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalveluihin, joiden tehtävänä on tunnistaa ja kehittää tutkimuslähtöisiä keksintöjä ja liikeideoita. Risto Kiurun mukaan ammattikorkeakoulut ovat oiva pohja uusien innovaatioiden synnylle. Ammattikorkeakoulujen päätehtävä on soveltava tutkimus ja koulutus. Käytännönläheisiä ideoita syntyy parhaiten juuri tällä puolella. Etenkin hyvinvointitoimiala on sellainen, jossa kaivataan uusia palveluita, tuotteita ja ratkaisuja arkielämän hyvinvoinnin tulemiseen. Myös uusiutuvan energian suhteen kaivataan uusia ratkaisuja. Savoniassa on myös jo kokemuksia toiminnan hyödyistä. Pian kone- ja automaatioinsinööriksi valmistuvan Juha Huttusen opinnäytetyön pohjalta on syntynyt hyvältä näyttävä yritysidea ja tuote, jolle on jo haettu kaksi patenttia. Myös opiskelijat Timo Kallio ja Ilkka Rautiainen ovat tyytyväisiä hankkeen antiin. Totta kai on tärkeää, että nuoret opiskelijat saavat tuotua omia ideoitaan esille ja tukea niiden jalostamiseen. Tekes rahoittaa Tuli-ohjelmaa 12 miljoonalla eurolla teksti ja kuva Kantti.net/ Anne Heikkinen [ 16 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

17 Myös opiskelijatapahtumat ovat keskeinen osa nuorekasta kaupunkikuvaa., projektipäällikkö Juho Kauppinen on tyytyväinen INSSI-saunan löylyihin. K uopiorock puhuttaa Mieto testasi Inssisaunan INSSI-sauna esiteltiin ensimmäistä sitiivista. kertaa Kuopion asuntomessuilla. Moderni sauna on Savonia-ammattikorkeakoulun tekniikan opiskelijoiden projekti. Sen on tarkoitus olla insinöörimäinen, joten saunaan on sulautettu nykytekniikkaa muun muassa langattoman Internet-yhteyden Asuntomessuilla sauna lyötiin kerran lämpöiseksi ja kylpemään kutsuttiin julkkisvieraita. Paikalla oli itse hiihtomestari ja nykyinen kansanedustaja Juha Mieto, joka tunnetaan suurena saunan ystävänä. muodossa. Mieto innostui saunomisen lomassa Opiskelija, projektipäällikkö Juho Kauppinen kertoo, että asuntomessuilla INSSI-sauna sai paljon uteliaita kehumaan saunan löylyjä ja ulos päästyään totesi: kyllä ne insinöörit osaavat. katseita ja moni vieras tiedusteli, mistä tässä on oikein kyse. Kauppinen kiittelee projektiryhmää. Opiskelijat ovat tehneet suuren Ihmiset jäivät keskustelemaan määrän suunnittelutyötä ja saunan suunnitteluratkaisuista ja ongelman ratkontaa normaalin jotkut ottivat jopa ideoita omaan saunaan vietäväksi. Lähes kaikki palaute oli koko messujen ajan po- opiskelun ohella. Massiivinen opiskelijaprojekti siirtyy kohti projektikansion sulkeutumista. Kuopiorock on herättänyt kuumia tunteita. Joku näkee tapahtuman Väinölänniemen raiskauksena, toinen esittelisi kaunista Kuopiota rokkikansalle ja kolmas olisi häätämässä koko helahoidon Sorsasaloon. Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijankunnan pääsihteerin Juha Asikaisen mielestä Kuopio on muutakin kuin tori ja perinteiset kulttuuritapahtumat. Opiskelijajärjestöt pitävät tärkeänä, että kaupungissa on mahdollisimman erilaisia tapahtumia. Kaupungin strategiakin lähtee liikkeelle siitä, että Kuopio on elävä, nuorekas Nuorekkuutta ilmapiiriltään kaupunki. rakennetaan niin Rockcockin kuin opiskelijatapahtumienkin avulla. Asikainen näkee Väinölänniemen olevan tapahtumien paras sijainti tämäntyyppisten järjestämiseen. Konserttipaikan tulee olla helposti saavutettavissa ja tämä rajaakin muita alueita. tuntumasta löytyisi paikka, kenties Mistä muualta keskustan Kumpusaaresta? Tietenkin tapahtumilla on aina lieveilmiöitä eikä kaikkia pystytä miellyttämään, mutta yhteistyöllä on saavutettu hyviä tuloksia. Asikainen muistuttaa, että opiskelijajärjestöt huomioivat omassa tarjonnassaan myös tapahtuminen päihteettömyyden. Opiskelijoille järjestetään esimerkiksi jumppia ja muita liikuntatapahtumia. Myös yhteistyömuotoja kaupungin kulttuuripalvelujen ja Kuopion seurakuntien oppilaitostyön kanssa kehitetään koko ajan. teksti Jouni Vornanen kuva Riku Jokinen teksti Jouni Vornanen kuva Jari Välijärvi 17 ]

18 Pariisilaiset kulttuuriopissa Kuopiossa Kulttuurienvälinen viestintä kiinnostaa pariisilaisia nuoria. Sekin ihme on nähty, että Pariisilaisesta yliopistosta, Paris Sudista tulee nuoria opiskelemaan kulttuurienvälistä viestintää Savonia-ammattikorkeakouluun. Miten tässä on näin käynyt? Yleensä suomalaiset ryntäävät muihin maihin näitä taitoja etsimään. Lehtori Eeva Mökkönen kertoo, että kuvio sai alkunsa jo muutama vuosi sitten. Pariisissa käydessään hän tutustui kollegoihinsa Anne Goulventiin ja Houda Neffatiin, jotka tulivat Savoniaan vaihtoopettajaksi. Näiden tapaamisten aikana keskusteltiin erilaisista yhteistyömuodoista ja Houda kysyi, olisimmeko valmiit tarjoamaan intensiivikurssin kulttuurienvälisen viestinnän ja suomalaisen kulttuurin tiimoilta hänen opiskelijoilleen kaksi kertaa vuodessa. Tästä yhteistyö käynnistyi ja ensimmäinen ryhmä saapui syksyllä Uusi tarjous on valmisteilla ensi syksyksi ja se on jo viides kerta maksullista koulutusta Pariisin opiskelijoille. -Houda kertoi, että syy hänen kiinnostukseensa on se, että meillä on hyvä opetus ja opiskelijoista pidetään hyvää huolta. Myöskään kulttuurienvälisen viestinnän opetus ei Ranskassa ole vielä kovin yleistä. Taustalla yhteistyössä on opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset, jossa koulutuksesta halutaan tulevaisuudessa Suomen merkittävä vientiala. Haasteena nähdään muun muassa tuotteistaminen, lainsäädännön kehittäminen ja rahoituskysymykset. teksti Jouni Vornanen kuva Sirpa Hietala Savonian intranet-kuulumisia FINPIN palkitsi savonialaisia Savonian intranet-projekti (Santra) on edennyt kesän aikana ja henkilöstön viestinnällinen intranet otettiin käyttöön Santra avataan näkymään Pohjois- Karjanan amk:n henkilöstölle helmikuun alussa 2011 ja vastavuoroisesti saamme oikeuden katsella P-K AMK:n intraa. Intranetin rakentamisessa seuraavana vaiheena on vuorossa tärkeimpien lomakkeiden muuttaminen sähköiseksi. Tämä vaihe kestää kokonaisuudessaan pari vuotta ja lomakkeita otetaan käyttöön pikkuhiljaa tärkeysjärjestyksessä. Henkilökunta voi lukea Santran kehitykseen liittyvää blogia ja kommentoida ratkaisuja osoitteessa Nykyisten introjen tiedot siirretään tärkeimmiltä osin Santraan. Vanhat yksiköiden intrat poistuvat käytöstä Matti Kuosmanen tietohallintopäällikkö Savonia-ammattikorkeakoulu Suomen ammattikorkeakoulujen yrittäjyys- ja innovaatioverkosto FINPIN palkitsi viidennen kerran aktiivisia yrittäjyyden ja innovaatioiden edistäjiä. Tunnustuspalkinnon sai kategoriassa pysyvät rakenteet: Savonian agrologikoulutus yrittäjyysosaamisen oppimisympäristö. lisätiedot: i/ amk/ajankohtaista [ 18 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

19 teksti Jouni Vornanen kuva Juha Asikainen Mitä opintopsykologi tekee? Opintopsykologipalvelun tavoite yleisellä tasolla on edistää opiskelijoiden hyvinvointia, opiskelukykyä sekä opintojen mielekästä ja sujuvaa etenemistä. Opintopsykologi työskentelee osana opiskelijoiden ohjaus- ja tukipalveluita, muun ohjaushenkilökunnan rinnalla, täydentävänä palveluna. Työ sisältää toisaalta suoraa opiskelijoiden kanssa tehtävää työtä (yksilö ja ryhmäohjaus, luennot, alustukset, ns. opintopsykologin tunnit). Toisaalta moniammatillista yhteistyötä henkilöstön kanssa sekä opiskelijoiden ohjaus- ja hyvinvointipalveluiden kehittämistyötä amk:n ja sidosryhmien henkilöstön kanssa. Työn molemmat puolet ovat keskeisiä ja toisiaan tukevia opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskeluprosessin edistämisessä. Miten opiskelijat voivat hyötyä, Riikka Simonaho, opintopsykologin palveluista? Opintopsykologin yksilöohjausta voisi luonnehtia erilaisten opiskelujen solmukohtien avaamisena, jotta opinnot pääsisivät etenemään siten kuin opiskelija toivoo. Aika usein jo opiskeluissa eteen tulleiden hankaluuksien jäsentäminen ja pilkkominen pienempiin osiin helpottaa. Omien tavoitteiden ja opiskelujen omakohtaisen merkityksen pohtiminen voivat auttaa motivaatio-ongelmissa sekä opiskelutyön organisoimisessa ja siihen panostamisessa. Keskeistä on niin ikään oppimisen, opiskelutekniikoiden ja strategioiden vahvistaminen. Oppimisvaikeudet, esim. lukivaikeus tai tarkkaavaisuuden pulmat sekä mielenterveysongelmat ovat myös asioita, joissa opiskelija voi hyötyä opintopsykologin kanssa käydyistä keskusteluista. Näissä kysymyksissä on keskeistä löytää ne toimintatavat ja voimavarat, jotka tukevat opiskelujen sujumista. Opintopsykologin kanssa on mahdollista pohtia myös opiskeluun liittyviä tunteita, stressiä, kielteistä minäkäsitystä oppijana tai itselle asetettua liiallista vaatimustasoa, jotka voivat tuottaa esiteitä opiskeluun. Samoin opintopsykologin kanssa voi käsitellä elämäntilanteen ja opiskelun suhdetta hieman laajemminkin. Opintopsykologin kanssa käytävissä keskusteluissa pyritään yhdessä löytämään ja harjoittelemaan uudenlaisia toiminta- ja ajattelutapoja. Tavoitteena on tukea ja vahvistaa opiskelijan itsetuntemusta ja voimavaroja sekä oppimisprosessin etenemistä. Opintopsykologin pitämien luentojen tai tietoiskujen, joissa käsitellään esim. opiskelutaitoja sekä omasta hyvinvoinnista ja opiskelukunnosta huolehtimisesta, tavoitteena on antaa opiskelijoille eväitä hyvään ja omannäköiseen opiskeluun. Tarkoituksena on kehittää ja tarjota opiskelijoille myös erilaisia opiskeluja tukevia ryhmiä ja mahdollisesti kursseja, sen mukaan mihin tarvetta nousee. Opintopsykologi tekee yhteistyötä myös opiskelijakunnan kanssa, esim. on mukana tuutori koulutuksissa ja tuutoritoiminnassa. Miten henkilökunta voisi käyttää opintopsykologia? Opintopsykologin yhteistyö henkilöstön kanssa on tärkeää, koska opiskelijoiden ohjaus, samoin kuin hyvinvoinnin tukeminen tapahtuvat hyvin pitkälti moniammatillisena yhteistyönä. Keskeisenä tavoitteena on tukea opettajien ja muun ohjaushenkilöstön ohjaustehtävää. Henkilökunta voi konsultoida opintopsykologia erilaisissa ohjauksen kysymyksissä, esim. jos on huolta opiskelijasta tai jostain opiskelijaryhmäilmiöstä. Henkilöstön kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena voidaan pitää myös asiantuntijuuden jakamista ja koko amk yhteisön hyvinvoinnin edistämistä. Yhteistyössä opetusja ohjaushenkilöstön kanssa voidaan pohtia tarpeen mukaan esim. sitä, kuinka opiskelijoiden jaksamista, oppimisprosessia, innostusta opiskeluun sekä oppimisen ja oppimaan oppimisen taitoja voidaan huomioida ja edistää. Opiskelijan suostumuksella voidaan tehdä verkostoyhteistyötä henkilöstön kanssa erilaisissa tilanteissa esim. opintojen suunnittelussa ja uudelleen käynnistämisessä sairasloman jälkeen. Oppimisvaikeuksien ja mielenterveydenhäiriöihin liittyvissä ohjauksellisissa kysymyksissä yhteistyöstä opintopsykologin kanssa voi olla hyötyä. Opiskelijoiden ohjauksen ja hyvinvoinnin kysymyksissä opintopsykologina toivon aktiivista ja luontevaa yhteistyötä henkilöstön kanssa. Riikka Simonaho opintopsykologi Savonia-ammattikorkeakoulu 19 ]

20 Stydi- opintojen 10-vuotisjuhlaan osallistuneita vasemmalta takarivissä sisällön tuottajia Minna Laurio, Maijaterttu Tiainen, Tuula Höglund, Eeva-Riitta Niinimäki, Hilkka Sidoroff ja Leena Kosonen. Alarivissä projektin jälkeisestä toiminnasta vastanneet Seija Puputti Mamk, Ritva Pirinen Savonia-amk sekä Soile Palosuo ja Mervi Lätti PKamk. Stydi-opinnot 10 vuotta antoisaa yhteistyötä itäsuomalaisten ammattikorkeakoulujen välillä Stydi -projekti (Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden digitaalinen oppimisympäristö) Toteutusaika: Toteuttajat: Mikkelin AMK (Stydi -Etelä-Savo), Pohjois-Karjalan AMK (Stydi) ja Savonia AMK (Verkkosalkku). Päätavoite: Tuottaa ja tuotteistaa sisällöltään laadukas, monimuotoinen sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyskoulutus digitaaliseen oppimisympäristöön. Tuotos: 43 opintopisteen laajuinen sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden verkkokoulutuskokonaisuus, Kunniaa: OPM:n verkko-opetuksen kehittämisen laatupalkinto v kilpailussa kunniamaininta yhteistyöstä verkko-opetuksen kehittämisessä. Päärahoittajat: ESR/Itä-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto teksti Soile Palosuo PKAMK, Seija Puputti MAMK ja Ritva Pirinen Savonia-AMK Yhdessä kehitetyt yrittäjyyden verkko-opinnot ovat entistä ajankohtaisemmat. Verkostoyhteistyö ja asiantuntijuuden yhdistäminen tuottivat tulosta. Käytössämme on sidosryhmien tarpeita vastaava koulutuskokonaisuus. Yhteistyömallina jaettu asiantuntijuus Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden verkko-opinnot, Stydi-opinnot kehitettiin jaetun asiantuntijuuden toimintamallilla. Mallissa asiantuntijuus rakentuu usean henkilön osaamisesta. Kun yhden henkilön osaaminen ei aina riitä ongelman ratkaisuun, voidaan useamman henkilön osaaminen yhdistää. Stydi-opintojen tuottamisessa yhdistettiin kolmen itäsuomalaisen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan, yrittäjyyden, verkkopedagogiikan sekä teknisen alan osaamista. Tarkoituksena oli saada edellä mainittujen alojen toimintakulttuurit ja osaaminen käyttöön uudenlaisen verkkokoulutuskokonaisuuden rakentamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen. Stydi-opinnoista syntyi oiva keino vastata niin silloisiin kuin nykyisiinkin sosiaali- ja terveysalan yritys- toiminnan osaamisen kehittämisen haasteisiin. Opinnot soveltuvat yritysosaamisen perusopintojen lisäksi yritystoimintaa suunnitteleville alan ammattilaisille ja jo yrittäjänä toimiville yritystoiminnan kehittämiseen. Stydi-opinnot (43 op.) sisältävät yrityksen perustamiseen, palveluiden kehittämiseen, markkinointiin, taloushallintoon, johtamiseen liittyviä opintoja. Opintoja on mahdollista käyttää ryhmäkohtaisessa tai yksilöllisessä lähi- ja etäopetuksessa. Edellä esitetyn lisäksi Stydi-opinnot vastaavat monipuolisesti ammatilliselle korkeakoulutukselle asetettuihin vaatimuksiin ja toteuttavat osaltaan ammattikorkeakoulujemme strategioita ja tavoitteita. Stydi-opinnot elävät edelleen ja voivat hyvin Kuluneen kymmenen vuoden aikana Stydi-opinnot on juurrutettu Pohjois-Karjalan-, Mikkelin ja Savonia-ammattikorkeakoulujen ammatilliseen perusopetukseen, vaihtoehtoisiin ja vapaasti valittaviin opintoihin. Lisäksi opintoja on tuotettu avoimen ja virtuaaliammattikorkeakoulun opintoina. Stydi-opintojen juurruttamisen edellytyksenä on ollut projektien jälkeisestä yhteistyöstä sopiminen ja vastuuhenkilöiden sitoutuminen. Projektin jälkeinen toiminta on pitänyt sisällään mm. opintojaksojen päivittämisen, niiden jatkuvan laadun seurannan sekä sopimisen valtakunnallisesti tuotettavista Stydiopinnoista. Projektin tulosten juurruttamisen kannalta on ollut erittäin merkittävää se, että vastuuhenkilöillä on ollut tuntiresursseja ko. toimintaan. Tässä suhteessa kukin ammattikorkeakoulu on ollut edelläkävijä. Tiivistäen, miksi Stydi-projektin tulokset jäivät elämään? tuloksena konkreettinen tuotos, joka vastaa sidosryhmien tarpeita jaetun asiantuntijuuden toimintamalli edisti opintojen juurtumista ja vahvisti ammattikorkeakoulujen oman henkilöstön osaamista. Osaaminen ei lähtenyt pois oppilaitoksesta hankkeen loppuessa. hankkeen aikana luotiin kehittämisen verkosto, jolla oli realistiset toimintamahdollisuudet mukana olleet henkilöt olivat sitoutuneita ja innostuneita [ 20 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti