Etukylän asemakaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma Raportti Saara Lehtinen Tarkistanut: Lauri Harilainen Hyväksynyt: Timo Nikulainen

Transkriptio

1 Raportti Saa Lehtinen.. Tkistanut: Lauri Hilainen Hyväksynyt: Tio Nikulainen

2 / Sisällys Johdanto... Suunnittelualueen kuvaus ja nykytilanne.... Sijainti.... Valua-alueet ja virtausreitit.... Maaperä ja topografia... Suunniteltu aankäyttö ja sen vaikutukset hulevesiin.... Maankäyttösuunnitela.... Maankäytön uutoksen vaikutukset hulevesiin... Muodostuvien hulevesien äärän viointi.... Hulevesien äärän vioiinen.... Hulevesien äärä nykyisessä ja tulevassa tilanteessa.... Hulevesivieärien itoittainen... Hulevesien.... Hulevesien hallinta rivitaloalueella.... Hulevesien hallinta oakotitaloalueella.... urkureitti Etukyläntieltä ereen ja tulveitit.... Esierkkejä hulevesien hallintakenteista.... Rakentaisen aikainen hulevesien hallinta.... Niska- ja rajaojien rakennus-ja kunnossapitovastuista... Yhteenveto ja suositukset... Liite. Valua-alueta : (A) Liite. Suunnitelata : (A)

3 / Johdanto otkassa sijaitsevalle Etukylän aseakaava-alueelle kaavaillaan uutta rakentaista, jonka yhteydessä alueen hulevesien hallinta tulee suunnitella tulevaan rakentaiseen sopivaksi. Tehtävä käsittää kaava-alueen ja siihen liittyvän valua-alueen hulevesien n laatiisen. Hallintasuunnitelan tavoitteena on vähentää tai poistaa hulevesihaitat alueelta. Hallintasuunnitela sisältää valua-alueiden ja valuntakertoiien äärityksen, joiden perusteella vioidaan kaava-alueella syntyvien hulevesien äärä, sekä kaava-alueen ja kaava-alueen kautta johtuvien alueen ulkopuolisten hulevesien hallinnan suunnittelun. Tää työ on toteutettu otkan kaupungin tilauksesta Sitowise Oy:ssä. Työryhään kuuluivat projeipäällikkö Lauri Hilainen sekä suunnittelijat Saa Lehtinen ja Ei Vesala. Laadun vistajana toii Tio Nikulainen. otkan kaupungilta projein yhteyshenkilönä toii kaavasuunnittelija Elina Masalin. Suunnittelualueen kuvaus ja nykytilanne. Sijainti Etukylän aseakaava-alue sijaitsee otkassa Mussalon saen itärannalla (uva ). Aseakaava-alue rajautuu idässä Mussalontiehen, pohjoisessa Rajakalliontiehen ja lännessä oleassa oleviin Uuspellonrinteen ja Uuspalontien tontteihin. aava-alueen eteläraja kulkee okkokallion etsän halki. uva. Etukylän aseakaava-alueen sijainti Mussalon saella.

4 /. Valua-alueet ja virtausreitit Nykytilanteessa ainoastaan Etukyläntiellä kulkee hulevesivieäri, uuten alue on vieäröiätöntä (uva ). Etukyläntieltä hulevesivieäri kääntyy Rajakalliontietä lounaaseen ja kataa sitten pohjoiseen. Hulevesivieäri purkaa vetensä Rajakalliontien pohjoispuolella avouoaan, jonka vrelle sijoittuu lapi tai painanne ennen purkaista ereen. Nykytilanteen hulevesivieäröinti, pintavirtausreitit ja valua-alueet on esitetty tkein liitteessä. uva. Aseakaava-alueen jakautuinen kahteen päävalua-alueeseen (ustalla).

5 / ääosa aseakaava-alueesta eli lähes koko Etukyläntien länsipuolinen osa siis kuivattuu Rajakalliontieltä pohjoiseen kulkevaan hulevesivieäriin. Aseakaava-alueen länsi- ja eteläosan kallioisilta rinteiltä vedet valuvat kohti Etukyläntietä ja Rajakalliontietä. Valua-alueen länsiraja on rajattu kaava-alueen länsirajalla olevien tonttien rajaan sillä oletuksella, että tonttien kattovedet ja pääosa pihavesistä on kuivatettu Uuspalontien ja Uuspellonrinteen hulevesivieäreihin. Mussalontien ja Etukyläntien väliin jäävät tontit kuivattuvat Mussalontien ali ereen. Nykytilanteessa voidaan siis erottaa kaksi selkeätä valua-aluetta, joita rajaa Etukyläntie. Valua-alue Etukyläntien länsipuolella on pinta-alaltaan, ha ja valua-alue Etukyläntien itäpuolella on pinta-alaltaan, ha. Suojakalliontien kiinteistöillä on ollut ongelia okkokalliolta valuvan veden laikoituisesta, ikä voi johtua hulevesien kertyisen lisäksi pohjavedestä tai aavedestä, joka pääsee purkautuaan aan pinnalle alaviilla alueilla. Etukyläntien itäpuolella olevilla tonteilla ei ole raportoitu hulevesiin liittyviä ongelia. Rajakalliontien vressa on nykyisellään suuri painanne, ihin vesi valuu kaava-alueen luoteisosan rinteiltä. ainanteesta vedet purkautuvat Rajakalliontien ali hulevesivieäriin.. Maaperä ja topografia Maaperä on alueen etelä- ja länsiosassa kalliota, alueen itä- ja keskiosissa hiekkaa ja pohjoisessa sekä pienellä alueella kaavan eteläosassa hiekkaoreenia (uva, yllä). allioisilla rinteillä syntyvät hulevedet eivät oletettavasti pääse ieytyään syvälle aaperään, vaan virtaavat kalliopintaa pitkin ja pääsevät ahdollisesti nouseaan painanteissa aan pinnalle. Tää saattaa olla osasyynä Suojakalliontien kiinteistöjen hulevesi-/vettyisongeliin. Hulevesien hallinnan kannalta ieyttäinen aaperään ei ole ahdollista kallioisilla alueilla. aavan keski- ja pohjoisalueilla sen sijaan ieyttäinen aaperään voi olla ahdollista. Aseakaava-alueen etelä- ja länsiosa nousevat selkeästi rinteiksi ja koko kaava-alue viettää pohjoiseen ja koilliseen. Alueen korkein kohta on etelärajalla ja atalin kohta Rajakalliontien eteläpuoleisessa painanteessa kaavan pohjoisrajalla. orkotaso vaihtelee välillä (uva, alla).

6 / uva. Yllä aseakaava-alueen aaperäolosuhteet (GT) ja alla korkeusaaila (MML).

7 / Suunniteltu aankäyttö ja sen vaikutukset hulevesiin. Maankäyttösuunnitela Aseakaavasuunnitelan ukaan Etukylän oakotitaloalueella tapahtuu tiivistyistä ja Rajakalliontien vteen rakennetaan kokonaan uusi rivitaloalue. Oakotitaloalueelle tulee lisää tontteja ja joidenkin nykyisten tonttien rakennusoikeutta kasvatetaan. Alueen nykyinen kulkuväyläverkosto säilyy pääpiirteittään ennallaan, utta nykyiset kadut tullaan käytännössä rakentaaan uudestaan. Lisäksi rivitaloalueen ja nykyisen oakotitaloalueen väliin rakennetaan uusi katu Tiilikalliontie. Myös Etukyläntie sekä Rajakalliontie Etukyläntien risteyksestä Mussalontielle saneerataan.. Maankäytön uutoksen vaikutukset hulevesiin Suurin uutos nykytilanteeseen verrattuna tapahtuu aseakaava-alueen pohjoisosassa, issä nykyinen raivattu etsäalue uuttuu rivitaloalueeksi. Etukyläntien ja Mussalontien välisellä alueella ei tapahdu uutoksia. Rakentaisen tiivistyinen lisää alueen vettä läpäiseättöän pinnan äärää ja vähentää kasvillisuutta, ikä vähentää hulevesien ieytyistä aaperään ja haihtuista ilakehään ja siten kasvattaa alueelta purkautuvien hulevesien äärää. Läpäiseättöän pinnan äärän kasvainen tyypillisesti yös kasvattaa virtaaapiikkejä, sillä sade- ja sulaisvedet pääsevät läpäiseättöiä pintoja pitkin virtaaaan laajealta alueelta ja nopeain vastaanottavaan vesistöön tai hulevesivieäriin. atujen lisääinen ja saneeraainen alueella ahdollistaa yös uuden hulevesiverkoston rakentaisen koko alueen kattavaksi. Rajakalliontien pohjoispuolinen purkureitti on jo nykyisellään kapasiteettinsa rajoilla ja tulevassa tilanteessa siihen kohdistuisi vielä suurepi kuoritus. Uuden hulevesiverkoston rakentainen kuitenkin ahdollistaa alueella syntyvien hulevesien ohjaaisen uudelle purkureitille, jolloin nykyisen purkureitin kuoritusta voidaan yös vähentää. Rajakalliontien eteläpuolella on nykyisellään painanne, johon vedet ovat kerääntyneet elko laajalta alueelta ja joka on ahdollisesti tasannut virtaaaa ennen hulevesien purkautuista Rajakalliontien alitse. Rivitaloalueen rakentainen hävittää tuon painanteen suurelta osin, inkä vuoksi yöskin hulevesien viivytys ja virtaaan tasaainen alueella ei tapahdu saassa ittakaavassa. Muodostuvien hulevesien äärän viointi. Hulevesien äärän vioiinen Aseakaava-alueella ja sen yläpuolisilla valua-alueilla syntyvien hulevesien äärää vioitiin sekä nykyisessä että tulevassa tilanteessa. Maankäytön vioitiin jakautuvan oakotitaloalueella tonttikohtaisesti sekä nykyisessä että tulevassa tilanteessa seuraavasti:

8 / attoa % äällystettyä tietä % Matalaa kasvillisuutta % uustoa % aljasta aata % Olettaus oli, että oakotitonttien aankäyttö tulee oleaan tulevassa tilanteessa saankaltainen kuin nykyäänkin, sillä alueelle luonteenoainen tunnela halutaan säilyttää. Tulevan rakentaisen vaikutus huoioidaan laskelissa siis tonttien lukuäärän kasvaisen kautta. Rivitaloalueella aankäytön vioitiin tulevassa tilanteessa jakautuvan seuraavasti: attoa % äällystettyä tietä % Matalaa kasvillisuutta % uustoa % Valua-alueille vioitiin TIA:n (total ipervious ea) eli läpäiseättöien pintojen osuuden perusteella valuntakertoiet, joiden avulla laskettiin itoitusvirtaaat kaavalla Q=ciA issä Q on itoitusvirtaaa, c on valuntakerroin, i on sateen intensiteetti ja A on valuaalueen pinta-ala. Mitoitussateena aseakaava-alueen pohjoisosassa käytettiin kerran viidessä vuodessa toistuvaa (/a) in kestävää sadetta. Tulvaitoituksessa käytettiin kerran sadassa vuodessa toistuvaa (/a) in kestävää sadetta. Aseakaava-alueen eteläosassa itoitussateena käytettiin lyhyepiä sateita, sillä valua-alueiden kertyisaikakin on lyhyepi. Mitoitussateiden intensiteettiä kasvatettiin tulevan tilanteen virtaaien vioinnissa kertoiella, ilastonuutoksen vaikutusten huoioiiseksi. Ilastonuutoksen odotetaan kasvattavan tulevaisuudessa sateiden intensiteettiä keskiäärin % verrattuna nykyilaston sateisiin (Hulevesiopas, ). Mitoitussateen /a in intensiteetti on nykytilanteessa, l/s/ha ja sadeäärä on. Tulevassa tilanteessa ilastonuutoksen vuoksi saan toistuvuuden ja saan kestoisen sateen intensiteetin vioidaan olevan l/s/ha ja sadeäärän, joka vastaa nykytilanteen /a in sadetta.. Hulevesien äärä nykyisessä ja tulevassa tilanteessa Mitoitusvirtaaien laskeiseksi suunnittelualue jaettiin pienepiin osavalua-alueisiin, jotka uodostettiin alueen korkeusaailan ja aseakaavan perusteella. Valua-alueiden rajauksessa ja tulevan tilanteen virtaaien laskennassa ei huoioitu niskaojia, sillä niiden lopullisia reittejä ja toteuttaisahdollisuuksia ei tässä vaiheessa suunnittelua voida tietää. Jokaiselle osavalua-alueelle ääritettiin TIA-% ja valuntakerroin sekä nykyisessä että tulevassa tilanteessa aankäytön ukaan (Taulukko ). oko alueen läpäiseätön pinta-ala tulee aseakaavan ukaan kasvaaan %:iin nykyisestä %:sta. Mitoitustilanteessa tää tkoittaa, että valua-alueelta uodostuva valunta tulee noin kaksinkertaistuaan tulevaisuudessa verrattuna nykytilaan.

9 / Taulukko. äävalua-alueiden ja osavalua-alueiden itoitusvirtaaat ja niiden laskeisessa käytetyt valuntakertoiet sekä TIA.. Hulevesivieärien itoittainen TIA-% Valuntakerroin Q (l/s) TIA-% Valuntakerroin Q (l/s). %. %.. %. %. äävaluaalue Osavaluaalue inta-ala (ha) inta-ala (ha) Nykytilanne (/a, in, l/s/ha) Nykytilanne (/a, in, l/s/ha) Tuleva tilanne (/a, in, l/s/ha) Tuleva tilanne (/a, in, l/s/ha) TIA-% Valuntakerroin Q (l/s) TIA-% Valuntakerroin Q (l/s). %. %.. %. %.. %. %.. %. %.. %. %.. %. %.. %. %.. %. %.. %. %.. %. %.. %. %.. %. %.. %. %.. %. %.. %. %. Uudet hulevesivieärit itoitettiin kappaleessa. lasketuilla osavalua-alueiden valunnan virtaailla. Lisäksi Suojakalliontien ja okkokalliontien hulevesivieäreiden kapasiteetit vistettiin kerran viidessä vuodessa toistuvalla in sateella, koska niille kertyvien valunnan virtausreitit ovat lyhyeät. Lasketut putkikoot on esitetty yleissuunnitelaassa (liite ). utkien itoituksessa ei ole huoioitu ahdollista hulevesien hallintatoiien vähentävää vaikutusta vesiääriin. Hulevesien hallintatoiien toteutuessa itoitukseen tulee lisävuutta. Hulevesien. Hulevesien hallinta rivitaloalueella Meren läheisyyden vuoksi hulevesien äärällinen hallinta ei ole kaava-alueella ongela, sillä uodostuvat hulevedet ovat johdettavissa suoraan ereen, eikä hulevesiverkoston kapasiteetin suhteen ole ongelaa, sillä uusi verkosto itoitetaan tulevan rakentaisen ukaisesti. uitenkin hulevesien hallinnan tavoitteena tulee olla hulevesien ukana kulkeutuvien haitta-aineiden negatiivisten vaikutusten iniointi vastaanottavaan vesistöön eli hulevesien laadun pantainen.

10 / Rivitaloalueella hulevesien käsittelyn lähtökohtana on erityisesti hulevesien kokonaisäärän vähentäinen ieyttäällä sekä hulevesien laadullinen hallinta. Rivitaloalueella osa hulevesistä johdetaan Rajakalliontien ja korttelin väliin jäävälle viheralueelle, inne on ahdollista rakentaa hidastava ja ieyttävä viherpainanne, joka voidaan yös aiseoida paikkaan sopivaksi. Maaperä on Rajakalliontien eteläpuolella pääosin hiekkaa ja vuonna tehtyjen aaperätutkiusten ukaan Rajakalliontien katualueella on soraa vähintään kole etriä, joten ieytyiselle olisi siellä oletettavasti hyvät edellytykset. Suodatus- tai ieytyspainanteisiin kannattaa pyrkiä johtaaan ensisijaisesti paikoitusalueiden ja kulkuväylien hulevedet, sillä niissä esiintyy eniten haitta-aineita. Rajakalliontien vrella oleassa olevaa painannetta kannattaa erityisesti hyödyntää rakentaisen aikaisena hulevesien hallintatkaisuna (huo. RT -, Rakennustyöaan hulevesien hallinta). Rivitaloalueelle voidaan kaavaan asettaa hulevesien hallintavelvoite, / läpäiseätöntä pintaa, joka kattaa suuren osan vuosittaisista sateista. Hallintavelvoitteen, / vesitilavuus vastaa sadeäärää ja erkittävä osa vuosittaisten sadepäivien sadeäärästä jää tään tason alle. aavaääräys ohjaa toteuttaaan hulevesien hallintatoienpiteitä, joilla pyritään tässä tapauksessa erityisesti vaikuttaaan hulevesien laatuun pantavasti. Tulveitit rivitaloalueelta uodostetaan kiinteistöjen sisällä pintojen uotoilulla kohti ypäröiviä katuja. Tiilikalliontie tasataan ja uutenkin toteutetaan (esi. reunakiveyksin) siten, että se uodostaa katkeaattoan tulveitin Etukyläntielle, jota pitkin tulvavesi edelleen jatkaa atkaansa pois alueelta kohti erta. iinteistöjen ulkopuolelta valuvat vedet kerätään niskaojiin ja johdetaan niistä kohti Rajakalliontien tieojaa tai niin haluttaessa kohti Rajakalliontien eteläpuolen ieytyspainanteita. Jos ieyttäinen on alueella helposti ahdollista, on ieyttäinen ensisijainen vaihtoehto ahdollisian suurelle äärälle hulevettä. Rivitaloalueen nykyisten pinnanuotojen kannalta suurikin osa rivitaloalueen ja sen yläpuolisen valua-alueen hulevesistä on johdettavissa ieytykseen Rajakalliontien vrelle. Lopullinen jakosuhde vieäriin ja ieytykseen johdettaville hulevesille tulee vioida tkeassa suunnittelussa alueen lopullisen tasauksen ja Rajakalliontien vren viheralueen suunnitelien kanssa.. Hulevesien hallinta oakotitaloalueella Etukyläntien itäpuolella ei ole havaittu hulevesiongelia, eikä alueelle tule uutta rakentaista, joten Etukyläntien ja Mussalontien väliin jäävät kiinteistöt kuivatetaan tulevassakin tilanteessa Mussalontien ali ereen. Mussalontien vteen jätetään avo-ojat ja tkistetaan niiden sekä Mussalontien alittavien rupujen kunto ja virtausreittien toiivuus. Etukyläntien länsipuolelle oakotitaloalueelle rakennetaan lisää tontteja ja kadut rakennetaan uudestaan, jolloin yös hulevesivieäröinti on kannattavaa rakentaa saalla katujen ukaiseksi. Suojakalliontielle tuleva hulevesivieäri tulee pienentäään eteläisiltä rinteiltä valuvien vesien aiheuttaaa ongelaa Suojakalliontien pohjoispuolen kiinteistöillä. ohjaveden nousua painanteisiin ei voida hulevesivieärillä estää, vaan se vaatii kiinteistökohtaista kuivatusta. aava-alueen uusille rakennuksille ja tonteille suunnitellaan ja tehdään rakennusvaiheessa riittävät kuivatusjärjestelät, utta nykyisillä rakennuspaikoilla kuivatusta tulee tvittaessa pantaa ja pyrkiä liittäään kuivatusvedet tulevaan hulevesiverkostoon. Suojakalliontien pohjoispuolisten tonttien hulevedet pyritään johtaaan Suojakalliontien hulevesivieäriin, jos se on pinnanuotojen kannalta ahdollista. Muussa tapauksessa hule- ja kuivatusvesiä pyritään johtaaan Tiilikalliontien hulevesivieäriin. Muilta alueilta hulevedet

11 / saadaan johdettua luontevasti nykyisten pinnanuotojen ukaan katujen hulevesivieäreihin. Etukyläntie viettää luoteeseen valua-alueen rajalta saakka, utta sen eteläpuolelta kaakkoon. Valua-alueen eteläosan hulevedet on johdettava siksi tulevassa tilanteessa Etukyläntietä kaakkoon Mussalontielle ja rupujen kautta Mussalontien ali ereen. Jos Etukyläntietä saneerataan yös Mussalontien päästä, voidaan hulevedet johtaa yös putkessa. Mussalontien rupujen ja avo-ojan riittävä virtauskapasiteetti tulee vistaa. iinteistöjen rinteen puoleisella rajalla tvitaan niskaojia tai painanteita, jotka johtavat rinteeltä valuvat vedet hallitusti hulevesivieäriin. Niskaojat kannattaa kaivaa kaikille uusille tonteille uun rakentaisen yhteydessä. Ojien kaivainen voidaan tällöin toteuttaa ilan haittaa esierkiksi tonttia ypäröivälle etsälle, kun kaivuutyöt voidaan tehdä tontin sisältä käsin. Oleassa olevien tonttien kohdalla niskaojien rakentaista on hkittava tapauskohtaisesti, sillä niiden kaivainen saattaisi aiheuttaa haittaa ypäröiville alueille tontilla tai sen ulkopuolella. Suunnitelaassa (Liite ) on esitetty niskaojien ahdollisia sijainteja ja virtaussuuntia, joita tulee tkentaa yöheissä suunnitteluvaiheissa. aikoin niskaojille vaadittavat reitit kulkevat tonttien välissä tai tontilla, jolloin niitä vten tulisi perustaa rasite. Oleassa oleville oakotitalokiinteistöille ei äärätä hulevesien viivytystvetta. Uusille oakotitalokiinteistöille voidaan haluttaessa äärätä hulevesien viivytystvetta hulevesien laadullisen hallinnan lähtökohdista saoin kuin rivitaloalueelle. Hulevesien hallintaan voidaan ohjata yös rakennustapaohjeella. Rakennustapaohjeeseen kirjataan uun uassa, että kattovesiä ei suositella johdettavan suoraan hulevesivieäriin vaan sadepuuthaan tai painanteeseen, josta on purku kadun hulevesivieäriin. Tätä tulee suosia etenkin niillä alueilla, issä aaperä on hiekkaa ja siten hulevesien ieytyinen erkittävässä äärin ahdollista. Rakennustapaohjeessa voidaan yös asettaa suosituksia tonteilla käytettäviin pintaateriaaleihin liittyen esierkiksi siten, että vain kulkuväylillä saa käyttää asfalttia ja uilla päällystetyillä alueilla päällysteen tulee olla pääosin läpäisevää. Etukyläntien länsipuolella katujen tasaus ja reunakiveys tulee toteuttaa siten, että kadut uodostavat katkeaattoan tulveitin Etukyläntielle. Niskaojista vedet ohjataan katujen hulevesivieäreihin ja kiinteistöjen pintojen uotoilu toteutetaan siten, että vedet virtaavat hallitusti pintoja pitkin kohti katuja.. urkureitti Etukyläntieltä ereen ja tulveitit Aseakaava-alueelta hulevedet kerääntyvät pääosin Etukyläntien hulevesivieäriin. urkureitti Etukyläntieltä käännetään nykyisen reitin sijasta kulkeaan kohti erta. urkureitti on oletettavasti toteutettavissa joko lyhintä reittiä Mussalontien ali tai kääntäällä reitti kulkeaan Rajakalliontien ja Mussalontien risteyksestä kohti pohjoista avouoana ja nykyisten rupujen läpi erelle. Jälkiäisessä vaihtoehdossa voitaisiin hyödyntää Mussalontien vressa olevaa painannetta sekä oleassa olevia rupuja. Tällöin säästetään kuluissa, kun Mussalontien ali ei tvitse rakentaa uusia rupuja eikä liikennettä tvitse katkaista. Avouoan osalta Mussalontien vtta joudutaan tässä vaihtoehdossa raivaaaan. Vaihtoehtoisten purkureittien toteutettavuutta tulee vioida tkein koko hulevesiverkoston korkotkastelun yhteydessä. Tulevan tilanteen hulevesiverkosto ja purkureittivaihtoehdot on esitetty yleissuunnitelaalla liitteessä.

12 / Tulveitti Etukyläntieltä uodostetaan ieluiten aanpäällisenä Etukyläntien ja Rajakalliontien risteyksestä lyhintä reittiä ereen. Rajakalliontien saneerauksen yhteydessä tien tasaus tulisi suunnitella niin, että vedet johtuvat Etukyläntien risteyksestä erelle, eikä Rajakalliontietä lounaaseen. kean aastoallin ukaan aanpäällinen tulveitti olisi toteutettavissa (uva ). uva. Tulveitti Etukyläntieltä Rajakalliontielle ja Mussalontien yli erelle. Jos Rajakalliontien ja Etukyläntien risteysalueen ja sen itäpuolisen osan tasausta ei voida toteuttaa siten, että aanpäällinen tulveitti Etukyläntieltä erelle saakka toteutuu, on vaihtoehtona Rajakalliontien ja Etukyläntien risteyksestä itään lähtevän purkureitin (hulevesivieärin ja ahdollisen avouoeitin) itoittainen tulvaitoituksella. Tulvaitoitus Rajakalliontien hulevesivieärille laskettiin sadan vuoden toistuvuudella esiintyvällä inuuttia kestävällä sateella, jonka intensiteettiä kasvatettiin kertoiella, ilastonuutoksen huoioiiseksi. Mitoitusvirtaaa kyseisessä hulevesivieärissä olisi l/s ja tulvaitoitus. Jos tulveitti toteutetaan tulvaitoitetulla hulevesivieärillä, tvitaan Etukyläntien ja Rajakalliontien risteykseen riittävästi ritiläkaivoja, jotta vedet saadaan kerättyä tehokkaasti ja vasti tulveitille. Tulveitit koko alueella kulkevat katuja pitkin kohti erta ja kadut tulee suunnitella siten, että tulveitti uodostuu katkeaattoana erelle saakka. Etukyläntien eteläosan tulveitti kääntyy Mussalontielle ja kulkee Mussalontietä pitkin pohjoiseen, kunnes kääntyy ereen. Etukyläntien pohjoiseen viettävältä osalta tulveitti kulkee Etukyläntietä Rajakalliontielle ja sieltä edelleen erelle joko suoraan Mussalontien yli tai pohjoisean purkureitin ukaisesti. atujen tasaussuunnittelussa tulee vistaa, ettei tulveitti pääse kääntyään tonteille. aava-alueen Rajakalliontielle päin kuivattuvan osan tulveitti kulkee Rajakalliontien yli pohjoisen purkureitille ja sen ukaiselle tulveitille. (uva )

13 / uva. Aseakaava-alueen tulveitit (agentalla) kulkevat katujen ukaisesti. Rajakalliontien pohjoispuolisen nykyisen purkureitin osalta olisi hyvä tutkia vaihtoehtoa, jossa pieni perusvirtaaa johdetaan Etukyläntien hulevesivieäristä nykyiselle purkureitille. Nykyisellä purkureitillä on avouoaa ja painanne, joissa hulevesien puhdistuista tapahtuu luonnollisesti. ieni virtaaa voidaan ohjata yksinkertaisella rakenteella Etukyläntien ja Rajakalliontien risteyksen hulevesikaivosta nykyiselle purkureitille siten, että suureat virtaaat johdettaisiin kuitenkin Rajakalliontietä pitkin kohti erta. Tällaisesta järjestelystä huoli-

14 / atta Rajakalliontien pohjoispuoleisen hulevesivieärin kuoritus kokonaisuudessaan kuitenkin pienenee. erusvirtaaan johtaisessa nykyiselle purkureitille tulee ottaa huoioon, että vieärin viettokaltevuus saattaa olla liian pieni vieärin huuhtoutuisen kannalta, issä tapauksessa järjestelyn toteuttainen ei ole ahdollista.. Esierkkejä hulevesien hallintakenteista Yksinkertainen tapa toteuttaa hulevesien viivytystä on kerätä katoilta uodostuvia hulevesiä säiliöön, josta vettä käytetään hallitusti esierkiksi kiinteistön piha-alueen tai istutusten kasteluun. Säiliöstä on hallittu ylivuoto kunnalliseen hulevesijärjestelään. Hulevesiä voidaan pienessä ittakaavassa viivyttää ja niiden laatua pantaa. sadepuuthoilla eli iosuodatusalueilla (uva ). Biosuodatusalueilla hulevedet suodattuvat ja puhdistuvat kasvillisuuden ja aaperän avulla. Biosuodatusaltaaseen kertyy hulevettä (viivytys), joka hiljalleen valuu saalla suodattuen kasvu- ja suodatuskerroksen läpi kohti iosuodatusalueen alla olevia salaojia. Salaojat keräävät ja johtavat veden purkupisteeseen. Biosuodatusalueilta tulee järjestää hallittu ylivuotoreitti kadun hulevesijärjestelään suurien virtaaien valle. Biosuodatusalueet toiivat kuivina aikoina osana viheraluetta ja ne voidaan aiseoida sopivilla istutuksilla. uva. iinteistöillä hulevesiä voidaan viivyttää. sadepuutahoissa. atualueelle voidaan sijoittaa iosuodatuspainanteita käsitteleään katualueella uodostuvan pintavalunnan epäpuhtauksia (uva ). intavalunta ohjataan rakenteeseen ajoradalta reunakiveen tehtävän aukon tai katkon kautta. ainanteessa vesi suotautuu kasvualustan läpi ja kulkeutuu salaojituskerroksen kautta salaojiin, jotka kerätään painanteen päässä sijaitsevaan kaivoon. aivo liittyy kadun hulevesivieäriin. Biosuodatuspainanne on suositeltavaa sijoittaa ajoradan rinnalle. Vastaavanlaiset rakenteet sopivat hyvin yös paikoitusalueille.

15 / Viivytyspainanteita voidaan toteuttaa yös pienessä ittakaavassa, ikä olisi Etukylän aseakaava-alueella iljööseen sopivaa. Viihtyvyyden lisääiseksi painanteeseen voidaan istuttaa puita tai uuta kasvillisuutta, utta niiden valinnassa on otettava huoioon painanteen kosteusolosuhteet (esi. ajoittainen seisova vesi). Lisäksi kasvillisuus auttaa hulevesien ieytyisessä iosuodatuspainanteissa. uva. atu- ja paikoitusalueilla hulevedet voidaan kerätä suodattavaan painanteeseen. Viherkatoilla eli kasvillisuudella peitetyillä katoilla voidaan vähentää hulevesien uodostuista ja hidastaa katoilta purkautuvaa virtaaaa verrattuna tavanoaisiin kattoihin (uva ). Viherkattorakenne koostuu yksinkertaisiillaan juurisuojasta, kasvualustasta ja kasvillisuudesta. Muita ahdollisia rakennekerroksia ovat erilaiset salaoja- ja vedenpidätyskerrokset. Viherkaton kasvillisuuskerrokseen pidättynyt vesi haihtuu joko suoraan tai kasvillisuuden käyttäänä. Viherkattojen vettä pidättäviin ja viivyttäviin oinaisuuksiin vaikuttaa ratkaisevasti viherkattorakenteen paksuus, kasvillisuus sekä katon kaltevuus. asvillisuuskerroksen pidätyskyvyn ylittyessä hulevedet johdetaan eteenpäin noraalisti kattovesikaivoilla, ränneillä ja syöksyputkilla. Viherkattojen toteuttainen on ahdollista ohutrakenteisina, jolloin niillä ei ole erityisiä kantavuusvaatiuksia kattorakenteille, kunhan katon kaltevuus on välillä - astetta.

16 / uva. Viherkattorakenteita voidaan asentaa esi. pihakennuksien katoille.. Rakentaisen aikainen hulevesien hallinta Oletettavasti suurin kuoritus vesiin aiheutuu rakentaisen alkuvaiheessa työailta. Rakentaisen aikana eroosio on voiakkainta ja vesistöön purkautuvien hulevesien laatu on heikkoa, kun pintaaa ja kasvillisuus on usein poistettu ja etenkin silloin, kun tilapäiseen eroosiosuojaukseen ei ole kiinnitetty riittävästi huoiota. Työaalta ei tule laskea suoraan vesistöön tai ojaan runsaasti kiintoainetta, lietettä tai haitallisia aineita sisältäviä hule- tai kuivatusvesiä. Työn aikainen hulevesien hallinta on suunniteltava huolellisesti, ja tään tulee vaikuttaa rakennuskohteen toteutusjärjestykseen. Yleisillä alueilla aanpintaa sitovaa kasvillisuutta tulisi säästää yös ahdollisian paljon, etenkin purku-uoien läheisyydessä. Alueen rakentaisen aikaisten hulevesien hallinnassa kannattaa hyödyntää Rajakalliontien vrella oleassa olevaa painannetta. Tällöin on kuitenkin huolehdittava painanteen eroosiosuojauksesta ja tvittaessa poistaa rakentaisen aikana kerääntynyt kiintoaine rakenteesta ennen kuin se otetaan lopulliseen käyttöön hulevesien hallinnan viherpainanteena. Lisäksi hallintakenteen pintojen viieistely tulisi jättää vasta vaiheeseen, jolloin erkittäviät kuoritusta aiheuttavat työaavaiheet ovat valiita. Muutoin hulevesirakenne joudutaan peruspantaaan jo ennen alueen valistuista. Lisää tietoa rakentaisen aikaisesta hulevesien hallinnasta on saatavilla Hulevesioppaassa (Suoen untaliitto, ) ja RTkortissa Rakennustyöaan hulevesien hallinta (RT -).. Niska- ja rajaojien rakennus-ja kunnossapitovastuista Rakennettavien kiinteistöjen yläpuolinen puisto/etsä on luonnontilassa aanpintojen korkojen osalta, joten niskaojan rakennus ja yläpitokustannuksista sovitaan tai niistä vastaa alinteen tontin oistaja itse (MRL, a). Ristiriitaisessa tilanteessa asiasta päättää rakennusvalvontaviranoainen (MRL ). Hyödynsaajana on silloin alinteen tontin oistaja, ja hänelle kohdistuu velvollisuus pitää oja kunnossa (VL, ). Niska ja rajaojia ei voi vielä erkitä rasitteeksi kaavaan, koska tontteja ei ole jaettu. Aseakaavaan voidaan erkitä ohjeellinen rasite/aluevaus ojille.

17 / Yhteenveto ja suositukset Etukylän aseakaava-alueen uuden aankäyttösuunnitelan ukaisen rakentaisen toteutuessa alueella uodostuvien hulevesien äärä kasvaa, sillä vettä läpäiseättöän pinnan äärä kasvaa. Alueen rakentaisen yhteydessä voidaan kuitenkin alueelle rakentaa yös uusi hulevesijärjestelä, jonka avulla alue saadaan kuivatettua nykyistä tehokkaain. Nykyisiä okkokalliolta valuvien hulevesien aiheuttaia ongelia voidaan pienentää erityisesti Suojakalliontien ja okkokalliontien vieäröinnillä. Rivitaloalueella on ahdollista toteuttaa pieniuotoista hulevesien hallintaa ieyttäällä ja oakotitaloalueelle luonteenoainen pientalorakentainen vehreine pihoineen ahdollistaa hulevesien ieytyistä yös pientalotonteilla. Uusien tonttien rakentaisen yhteydessä helposti toteutettavilla hulevesien ohjaais- ja hallintatoienpiteillä aseakaava-alueen hulevedet saadaan ohjattua tavanoaisissa ja yös tulvatilanteissa turvallisesti pois alueelta ereen. Nykyisen kapasiteetiltaan rajallisen Rajakalliontien pohjoispuoleisen purkureitin kuorittavuus pienenee uuden hulevesijärjestelän yötä, kun hulevedet johdetaan nykyisen reitin sijasta Rajakalliontieltä kohti erta. Alla on esitetty ehdotukset hulevesien hallintaa ohjaaviksi ääräyksiksi ja suosituksiksi rakennettavilla tonteilla. aavaääräys (rivitaloalue): iinteistön alueella syntyviä hulevesiä on viivytettävä tonteilla siten, että viivytyspainanteiden tai säiliöiden itoitustilavuuden tulee olla vähintään, ³/ ² vettä läpäiseätöntä pintaateriaalia. (aavata) Rivitaloalueella tulee suosia luonnonukaisia hulevesien käsittelyeneteliä. Mahdollisen viherkaton osalta vain kolannes sen pinta-alasta lasketaan läpäiseättöäksi pinta-alaksi. Viivytysrakenteeseen johdetaan ensisijaisesti paikoitusalueiden ja kulkuväylien hulevedet. Viivytysrakenne tulee suunnitella siten, että rakenteen täysi tilavuus tyhjenee - tunnin kuluessa. Viivytysrakenteessa tulee olla ylivuoto, joka ohjaa hulevedet viivytysrakenteen täytyttyä hallitusti noraalille virtausreitille tai tulveitille. (aavaselostus) Rakennustapaohje (oakotitaloalue): Tontin kattovesiä ei suositella johdettavan suoraan kunnalliseen hulevesivieäriin. Sen sijaan kattovedet johdetaan tontilla sijaitsevaan sadepuuthaan tai painanteeseen, josta vesi voi ieytyä aaperään tai haihtua kasvillisuuden kautta. Viivytysrakenteesta on purku kadun hulevesivieäriin ja hallittu ylivuoto kadun tulveitille. Hulevedet tulee johtaa poispäin rakennuksista ja piha-alue uotoillaan siten, että hulevedet pääsevät virtaaaan pintoja yöten esteettä kohti katuja ja niiden uodostaaa tulveittiä. Uusille tonteille rakennetaan niskaojat tai painanteet, jotka johtavat tontin ulkopuoliset hulevedet kohti kunnallista hulevesivieäriä tai kadun tulveittiä. Tonttien hulevedet tulee käsitellä tontilla siten, etteivät ne aiheuta haittaa naapurille. Milloin tontti rajoittuu vieärialueeseen, tulee hulevedet johtaa yleiseen hulevesijärjestelään. Tontin pintakenteiden tulee olla pääosin vettä läpäiseviä. ihan rakentaisessa tulee säilyttää ja käyttää luonnonukaisia uotoja, kasvillisuutta ja ateriaaleja.

18 / ihan ajotiet sekä uut pinnoitetut alueet tulee toteuttaa vettäläpäisevinä. Asfaltti ei sovellu pientalon pihaateriaaliksi. Rakennusluvan hakeisen yhteydessä on esitettävä ja hyväksytettävä suunnitela rakennuspaikan hulevesin käsittelystä. Hulevedet tulee johtaa poispäin rakennuksista. Hulevedet on käsiteltävä oalla tontilla tai ahdollisuuksien ukaan johdettava kunnalliseen hulevesivieäriin.

19 LU O AN - johto - ras.. -. TUR M puk Mp a ä ä ll ä ll a E k Mpu Mussalo rp.. TU M M ÄN YL Upuk s ikeu tieo... o M t us ike -.. TIE ION ALL. O O E s Ra VC RVENTIE Mussalo --- at ISSANO SA. A RI T TIN IR IE - - ikc. V. tieo eoik. ti... - tieo - ik UUS - E V H C tieo.... VC ETUYLÄN ASEMAAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA LIITE Valua-alueta : (A).... EH. J uk SU v Mp SULUELEMENTTI IIR.N:O -T- A Mpuk TIE ALON..... ak EMENTTI UUS IV ak ILMANOISTOELEMENTTI IIR.N:O -T- A EH EH EH TYHJENNYSELEMENTTI... -T- IIR.N:O A... jk puk.. J... M... TIE ARAOL. U O ON ILMANOISTOELEMENTTI IIR.N:O -T- A.. AL S UU O J... U.. L ---. at --- M... O --- ELEMENTTI -T- --- TÖ. Y NT.... uk.... Mp at --- O J LÄ Y.... uu k MIE J EMTp. O M H E EH IV Tieoik. o ILMANOISTOELEMEMENTTI IIR.N:O -T- A IV R koulu.. AIVO -- SULUT ILMANOISTOT A - -. N D ÄVENTTIILI. SV+TV --- uk. p M M YHDISTELMÄVENTTIILI SV+TV IIR.N:O -T- A VC H E..... H E VC.... C V EH. - - tieoik... tieoik.... EH VC VC EH E V E C H TYHJENNYSELEMENTTI IIR.N:O -T- A O LL RINN N E D N ak ILMANOISTOELEMENTTI -T- IIR.N:O --- A. N. D , ha ---. SUOJAALLIONTIE Masto ---. t ie oivun änty/ luon.uistoerkki -- R, ik. tieo. --- p v v SA -,.. ap,v o H E VC EH. M v M v M , ha a.. Mpuk M v ik. tieo AIVO -- ILMANOISTOT A ---. M. rp M venevalk tieoik.. TIE. H ET v tieoik venevalk AIVO -- A k pu M. ---M. AIVO L-LJ-- SULUT ILMANOISTOT A --- Mussalo..... t ie... uk Mp --- p.... Mussalo v --- rp. NTIE --- YLÄ --- Lossai rp M ei sijaintitietoa ~ SULUT SULUT -. TYHJENNYSET -.. TYHJENNYSET A ~ -. RAJA AIVO --.. IE --- v T ION ALL.. rp rp..... VC. H.. E IE e p.ti. rp.... ANT -... s VC EH M k.. -. VC.. u Mp TUR o ~. uk. v Mp EH z. ak to ijoh IV ---. Virtaaat purkupisteissä: : nykyinen l/s, tuleva l/s : nykyinen l/s, tuleva l/s ves. z tora pvuck.joh. EH M ll ä - - ä ä M p ll a a H. TYHJENNYSELEMENTTI. -T- IIR.N:O --- A.. E z..... t... puk M D N. vj. ~...~. SULUELEMENTTI IIR.N:O -T-.~. A H --- E. t --- äiväkoti MERINNÄT aava-alue Valua-alueen raja Oja Maastoallin ukainen pintavalunteitti intavalunnan virtaussuunta LIITE Valua-alueen purkupiste Nykyinen hulevesivieäri/ -rupu

20 ytin jk Masto YTÖOLU SARAOLU virtaaat johdetaan Rajakalliontietä pitkin ereen. UUS ELLON UUSALONTIE RINNE ajo o--- äiväkoti --- hulevesilinjaan, ikä pienentää.. rinteiltä valuvia vesiä. Rajakalliontien tieojaan tai. --- jos se on pinnanuotojen at kannalta ahdollista.. at jp --- iinteistöjen rinteen puoleisella rajalla tvitaan niskaojia tai painanteita, jotka. johtavat rinteeltä valuvat vedet hallitusti... ak. jk eteläpuoliseen ieytyspainanteeseen ak Tutkitaan vaihtoehtoa, jossa pieni perusvirtaaa johdetaan Etukyläntien hulevesivieäristä nykyiselle linjalle. Suureat Nykyisen hulevesivieärin kuoritus kokonaisuudessaan vj pienenee huoattavasti. Rajakalliontien vrella olevalle. vj viheralueelle voidaan vata tilaa. kiinteistöjen hulevesien ieyttäiseen. edellytykset, joten kiinteistöiltä voidaan hulevesivieärin sijaan ieytykseen.. ak. --- Ohjeellinen --- pintavirtausreitti Suojakalliontien pohjoispuolelta hulevedet pyritään johtaaan EH Ieyttäiselle on todennäköisesti hyvät ohjata eneänkin vesiä Tiilikalliontien Suurin osa rivitaloalueesta kuivatetaan Tiilikalliontien Rajakalliontien hulevesivieärin kuoritusta. Niskaojilla ohjataan Rajakalliontien Suojakalliontien hulevesivieäriin, hulevesivieäriin..... UUSALONTIE ak. RAJAALLIONTIE. II sa --- pintavirtausreitti M ETUYLÄN ASEMAAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA LIITE Suunnitelata : (A).. Ohjeellinen ajo s z TURANOLU o hule.. p.tie z M johtoras. tieoik M --- II.. s ---. z --- TIILIALLIONTIE --- TURANTIE SUOJAALLIONTIE vesijohto johtoras. --- RAJAALLIONTIE. --- /.% II VC /.% --- /.%. II M ei sijaintitietoa ETUYLÄNTIE t II OOALLIONTIE --- rp.. r koulu ETUYLÄNTIE tieoikeus rp rp M -- tieoik. /.% /.% MERINNÄT tieoik. rp SUOJAALLIONTIE OOALLIONTIE R OOALLIONTIE. ETUYLÄNTIE o o --- tieoik... tieoikeus Mussalo SUOJAALLIONTIE --- rp. a. --- II p.tie venevalk. II --- MUSSALONTIE venevalk R II s p.tie ETUYLÄNTIE II Lossai --- Valua-alueen eteläosan hulevedet M -- /. % /.% /.% tieoik Niskaojan rakentaista oleassa olevien kiinteistöjen rajalle tulee hkita tapauskohtaisesti. aava-alue Nykyinen hulevesivieäri/ -rupu Tuleva hulevesivieäri Niskaoja/ avo-oja urkureitti erelle: VE: urkureitti kääntyy kulkeaan Rajakalliontien ja Mussalontien risteyksestä kohti pohjoista avouoana ja kulkee nykyisten Mussalontien alittavien rupujen läpi erelle. VE: urkureitti kulkee Rajakalliontieltä suoraan Mussalontien ali erelle rp tieoik. -- rp Hulevesien viivytysrakenne intavirtauksen suunta Niskaojan virtaussuunta Valua-alueen raja Tulveitti:.. Mussalo oivun änty/ luon.uistoerkki -- tieoik., -- Tieoik.. EH... Mussalontien ali ereen. Mussalontien. --- rupujen ja avo-ojan virtauskapasiteetin. --- hulevedet voidaan johtaa yös on korkojen puolesta ahdollista. --- at VE: Rajakalliontien saneerauksen yhteydessä tien tasaus suunnitellaan niin, että tulveitti uodostuu aanpäällisenä Etukyläntieltä ja Rajakalliontien risteyksestä suoraan erelle. VE: Tulveitti kulkee valitun purkureitin ukaisesti siten, että hulevesivieäri ja avouoa on tulvaitoitettu. Tulvaitoitus vieärille on (itoitussade /a in l/s/ha, Q = l/s) ja avouoa vastaavasti Mussalo --- Etukyläntien ja Mussalontien väliin jäävät kiinteistöt kuivatetaan tulevassakin tilanteessa Mussalontien suuntaan. Ohjeellinen pintavirtausreitti. --- EH --- johdetaan avo-ojassa tai hulevesivieärissä Etukyläntietä pitkin Mussalontielle ja rupujen kautta riittävyys tulee vistaa. Alueen. --- Etukyläntien pohjoiselle purkureitille, jos se Hulevesivieärin virtaussuunta Hulevesiputkien nykyiset/ suunnitellut diensiot EH ISS LIITE