VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta. Humanistisen alan kirjoitusohjeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta. Humanistisen alan kirjoitusohjeet"

Transkriptio

1 VAASAN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Humanistisen alan kirjoitusohjeet Vaasa 2010

2

3 1 SISÄLLYS TAULUKOT 2 TIIVISTELMÄ 3 1 KIRJOITUSOHJEIDEN KÄYTTÖ Kandidaatintutkielman kirjoittaminen Pro gradu -tutkielman kirjoittaminen 6 2 ULKOISIA VAATIMUKSIA Kansi Sivunumerot ja sisällysluettelo sekä muut luettelot Tiivistelmä Kirjasinlaji, -koko ja -tyyli Tekstin asettelu sivulla ja riviväli Luvut, otsikointi ja kappaleet Kuviot, kuvat, taulukot ja esimerkit Liitteet 15 3 LÄHTEIDEN MERKINTÄ Yleistä lähdeviitteiden käytöstä Lähdeviitteen kohdistaminen Lähdeviitteen sisältö Muut lähdeviitteet Elektroniset lähteet Haastattelulähteet Tilastolähteet Säädökset 26 4 LÄHDELUETTELON LAADINTA Monografia (painettu kirja) Monografia (elektroninen julkaisu) Sarjajulkaisut ja moniosaiset teokset 32

4 2 4.4 Kokoomateokseen sisältyvä artikkeli Artikkeli painetussa aikakauskirjassa, -lehdessä tai sanomalehdessä Artikkeli elektronisessa julkaisussa Elokuvat, musiikki, tv- ja radio-ohjelmat Julkaisemattomat teokset: Opinnäytetyöt, haastattelut ja sähköpostiviestit Teos, jossa on yhteisötekijä 39 5 PRO GRADU -TUTKIELMAN VIIMEISTELY 41 LÄHTEET 42 LIITTEET Liite 1. Pro gradu -tutkielman kannen malli (englannin kieli) 47 Liite 2. Pro gradu -tutkielman kannen malli (nykysuomi) 48 Liite 3. Pro gradu -tutkielman kannen malli (modern finska) 49 Liite 4. Pro gradu -tutkielman kannen malli (ruotsin kieli) 50 Liite 5. Pro gradu -tutkielman kannen malli (pohjoismaiset kielet) 51 Liite 6. Pro gradu -tutkielman kannen malli (modersmålet svenska) 52 Liite 7. Pro gradu -tutkielman kannen malli (saksan kieli ja kirjallisuus) 53 Liite 8. Pro gradu -tutkielman kannen malli (viestintätieteet) 54 Liite 9. Tiivistelmäsivun malli (suomenkielinen) 55 Liite 10. Tiivistelmäsivun malli (ruotsinkielinen) 56 Liite 11. Tiivistelmäsivun malli (englanninkielinen) 57 TAULUKOT Taulukko 1. Lyhenteiden vrt. ja ks. vieraskieliset vastineet 24 Taulukko 2. Ilmaisun toim. vieraskieliset vastineet 30 Taulukko 3. Ilmaisun lainattu vieraskieliset vastineet 31 Taulukko 4. Ilmaisun saatavilla vieraskieliset vastineet 31 Taulukko 5. Merkinnän jne. vieraskieliset vastineet 33 Taulukko 6. Merkinnän Teoksessa vieraskieliset vastineet 34

5 VAASAN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Tekijä: Etunimi Sukunimi Pro gradu -tutkielma: Pääotsikko Alaotsikko Tutkinto: Filosofian maisteri Oppiaine: Valmistumisvuosi: 20XX Työn ohjaaja: Etunimi Sukunimi TIIVISTELMÄ: Pro gradu -tutkielman tiivistelmässä kerrotaan tutkimuksen lähtökohdat, tutkimusongelma tai tutkimuksen tavoite, teoria, keskeiset käsitteet, menetelmä ja aineisto, keskeiset tulokset sekä päätelmät. Tiivistelmään ei merkitä lähdeviitteitä. Tiivistelmän kirjasinlaji on Times New Roman ja kirjasinkoko 12. Riviväli on 1. Tutkielman avainsanat mainitaan tiivistelmän lopussa. Avainsanat kirjoitetaan samalla kielellä kuin tutkielma, ja niistä voi keskustella ohjaajan kanssa. Jos tutkielma on laadittu englanniksi, tiivistelmä on laadittava joko suomeksi tai ruotsiksi. Jos tutkielman kirjoittajan äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, voi tiivistelmän laatia englanniksi tai ohjaajan kanssa sovitulla kielellä. Tiivistelmä on kuitenkin laadittava samalla kielellä kuin kypsyysnäyte. Englannin kielen oppiaineessa tiivistelmän viralliset tiedot kirjoitetaan aina englanniksi. Tutkielmaan on liitettävä yksipuolisesti kopioitu tiivistelmäsivu. Tiivistelmä on korkeintaan yhden sivun mittainen. Tiivistelmä nidotaan tutkielman sisällysluettelon ja muiden luetteloiden jälkeiseksi yksipuoliseksi sivuksi ja numeroidaan juoksevasti. Tiivistelmän sivunumero on siis aina pariton. Luku 1 alkaa parittomalta sivulta, jolloin tiivistelmän ja luvun 1 väliin jää tyhjä sivu, jossa ei ole näkyvissä sivunumeroa. Huomioi, että pariton sivunumero on aina aukeaman oikealla puolella ja parillinen vasemmalla AVAINSANAT:

6

7 5 1 KIRJOITUSOHJEIDEN KÄYTTÖ Kirjoitusohjeiden tarkoitus on yhtenäistää Vaasan yliopiston humanistisen alan tieteellisten tutkielmien ulkoasua ja rakennetta. Kirjoitusohjeita sovelletaan humanistisen alan jokaisessa oppiaineessa: tieteenalakohtaisista poikkeuksista mainitaan ohjeissa erikseen tai niistä ohjeistetaan oppiaineissa. Kirjoitusohjeet on laadittu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kirjoitusohjeissa neuvotaan tutkielman ulkoasuun, lähteisiin viittaamiseen ja viimeistelyyn liittyvistä seikoista. Kirjoitusohjeita voi kuitenkin soveltaa kaikkiin kirjallisiin töihin opintojen alusta lähtien: näin kirjoitusohjeet tulevat tutuksi ennen tutkielman laadintaa. Kirjoitusohjeet eivät kata kaikkia mahdollisia tapauksia. Epävarmoissa tilanteissa voi neuvoa kysyä luennoijalta tai ohjaajalta. 1.1 Kandidaatintutkielman kirjoittaminen Kandidaatintutkielman kirjoittaminen tapahtuu Kandidaatintutkielma-kurssilla. Kurssilla tutustutaan tieteelliseen tutkimukseen, argumentaatioon, tiedonhakuun ja tieteelliseen kirjoittamiseen. Kun kandidaatintutkielma on palautettu ja viimeistelty, kirjoitetaan kypsyysnäyte. Kypsyysnäyte on noin 4 sivua, 500 sanaa pitkä pohdiskeleva essee. Kandidaatintutkielman ohjaaja antaa 1 3 aihetta, joista opiskelija vastaa yhteen. Kypsyysnäyte kirjoitetaan joko suomeksi tai ruotsiksi opiskelijan äidinkielen mukaan. Jos opiskelijalla on muu äidinkieli, kypsyysnäytteen kielestä sovitaan ohjaajan kanssa. Kypsyysnäytteen tarkoitus on osoittaa, että opiskelija hallitsee oman tieteenalansa ja äidinkielensä. Käytännön tietoa aiheesta on humanistisen alan opinto-oppaassa.

8 6 1.2 Pro gradu -tutkielman kirjoittaminen Pro gradu -tutkielmaa kirjoitetaan Tutkielma ja tutkielmaseminaari -kurssilla. Kurssilla kehitetään tieteellisen tutkimuksen laadintaa, tieteellistä kirjoittamista ja tiedonhakua siten, että opiskelija osaa suhtautua kriittisesti niin omaan kuin muiden tutkimuksiin. Dekaani hyväksyy pro gradu tutkielman. Opiskelijan tehtävä on huolehtia tutkielma ja vaadittavat tiedot tutkielmasta Tritoniaan, josta ne ovat muiden tutkijoiden ja opiskelijoiden saatavilla. Käytännön tietoa tästä ja kypsyysnäytteestä on opintooppaassa.

9 7 2 ULKOISIA VAATIMUKSIA Tässä luvussa käsitellään tutkielman ulkoasua koskevia vaatimuksia. Vaatimukset koskevat tutkielman ulkoasua sekä lukujen, kappaleiden ja otsikoiden rakennetta. Myös kuvioiden, kuvien ja taulukoiden sekä esimerkkien asetuksista annetaan ohjeita. Pro gradu -tutkielmilta vaaditaan ulkoasun yhdenmukaisuutta tutkielman kansilehden värin, tekstin asettelun ja tutkielman nidonnan suhteen. Kandidaatintutkielmissa ulkoasun yhdenmukaisuus koskee ainoastaan tekstin asettelua. 2.1 Kansi Kansilehdelle kirjoitetaan työn nimi. Nimen on oltava ytimekäs ja vastattava työn sisältöä. Työn nimi voi olla kaksiosainen, jolloin se jakaantuu pää- ja alaotsikkoon. Alaotsikko voi olla tarpeellinen tutkimuskohteen rajausta hahmottamaan. Tutkielman kannen väri on pastellinkeltainen (Xerox 003R92839), ja kansipaperin on oltava 160- grammaista. Kannen teksti laaditaan oman pääaineen mallin mukaisesti (ks. liitteet 1 8). Tutkielman takakansi on valkoinen pahvi, joka valkoisella selkämyksellä liitetään kansilehden päälle asetettuun värittömään muovilehteen. Selkämykseen kiinnitetään tarra, jossa on opiskelijan sukunimi ja tutkielman valmistumisvuosi. Muiden kirjallisten töiden kanneksi riittää valkoinen paperi. Kirjallisten töiden kansilehden marginaalit ovat samat kuin muualla työssä (ks. luku 2.5). Kansilehdessä käytetään kirjasinlajia Times New Roman ja kirjasinkokoa 14. Kansilehdessä käytettävä riviväli on 1. Yliopiston nimi kirjoitetaan riville 1, tiedekunnan nimi riville 3. Työn laatijan nimi kirjoitetaan riville 19 ja pääotsikko riville 21. Kansilehden teksti aloitetaan sivun yläreunasta ja keskitetään. Sivun alareunaan kirjoitetaan Vaasa 20XX viimeiselle riville. Muissa töissä kuin tutkielmissa kansisivu tehdään sen mukaisesti, minkä tiedekunnan ja oppiaineen järjestämä kurssi on kyseessä.

10 2.2 Sivunumerot ja sisällysluettelo sekä muut luettelot 8 Kansilehden jälkeen kaikki sivut merkitään juoksevalla sivunumeroinnilla siten, että sisällysluettelo on sivulla 1. Sivunumerointi ulottuu tutkimuksen loppuun asetettujen liitteiden viimeiseen sivuun asti. Sivunumero asetetaan sivun keskelle, 2,5 cm sivun yläreunasta. Sivunumeron kirjasinlaji ja -koko ovat samat kuin muun tekstin. Kaikissa kirjallisissa töissä sisällysluettelo laaditaan ja sijoitetaan samalla tavalla kuin näiden ohjeiden sisällysluettelo (ks. s. 1 2). Sisällysluettelon riviväli on 1,5. Alaotsikot sisennetään siten, että kaksiportaiset alaotsikot sijoittuvat 1 cm:n ja kolmiportaiset alaotsikot 2 cm:n päähän vasemmasta marginaalista. Sisällysluettelossa tutkimuksen sisältö eritellään otsikoittain ja sivunumeroittain työn etenemisjärjestyksessä. Tämä merkitsee sitä, että sisällysluetteloa seuraava tiivistelmä mainitaan sisällysluettelossa yleensä ensimmäisenä. Ennen sitä on kuitenkin viittaus mahdollisiin kuvio- ja taulukkoluetteloihin. Tämän jälkeen eritellään tutkimuksen kaikki pääluvut ja alaluvut. Sisällysluettelon viimeinen kohta on lähteet tai sen jälkeen mahdollisesti esitettävät liitteet. Kuvio- ja taulukkoluettelo sijoitetaan sisällysluettelon loppuun. Sisällysluettelon pääluvut kirjoitetaan isoilla kirjaimilla. Sisällysluettelossa otsikko LÄHTEET ei saa eteensä numeroa lukuun ottamatta saksan kielen ja kirjallisuuden töitä. Sisällysluettelon kohta LIITTEET ei myöskään saa eteensä numeroa. Muilla luetteloilla tarkoitetaan kuva-, kuvio-, taulukko- ja lyhenneluetteloja. Ne sijoitetaan sisällysluettelon loppuun ennen varsinaista tekstiä. Kuvat, kuviot ja taulukot esitetään luettelossa allekkain otsikoittain ja sivunumeroittain. Jos kuvia, kuvioita ja taulukoita on vähän, niistä ei tehdä omia luetteloita. Lyhenneluettelossa ilmoitetaan tutkimuksessa esiintyvät vakiintuneet lyhenteet, kuten lehtien ja sanakirjojen vakiintuneet lyhenteet. Jos työssä on vain muutama vakiintunut lyhenne, voi ne kertoa pelkästään tekstissä.

11 9 Vakiintuneita lyhenteitä ovat esimerkiksi: DUW = Deutsches Universalwörterbuch HS = Helsingin Sanomat NS = Nykysuomen sanakirja OED = The Oxford English Dictionary PS = Suomen kielen perussanakirja SAOL = Svenska Akademiens ordlista över svenska språket. 2.3 Tiivistelmä Pro gradu -tutkielmaan on liitettävä yksipuolisesti kopioitu tiivistelmäsivu, joka kirjoitetaan äidinkielellä tai tutkielman ohjaajan kanssa sovittavalla kielellä. Tiivistelmä nidotaan tutkielman sisällysluettelon ja muiden luetteloiden jälkeiseksi yksipuoliseksi sivuksi ja numeroidaan juoksevasti. Tällöin tiivistelmä on sivunumeroltaan aina pariton. Luku 1 alkaa parittomalta sivulta, jolloin tiivistelmän ja luvun 1 väliin jää tyhjä sivu, jossa ei ole näkyvissä sivunumeroa. Huomioi, että pariton sivunumero on aina aukeaman oikealla puolella ja parillinen vasemmalla. Kun tutkielma kirjoitetaan englanniksi, tiivistelmä kirjoitetaan joko suomeksi tai ruotsiksi. Jos äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, voi tiivistelmän kirjoittaa joko englanniksi tai ohjaajan kanssa sovitulla kielellä. Tiivistelmä sisältää tiedot tutkimuksen taustasta, tutkimustehtävästä tai tutkimusongelmasta, teoriasta, keskeisistä käsitteistä, käytetystä metodista ja aineistosta, keskeisistä havainnoista, tuloksista sekä johtopäätöksistä ja tulkinnoista. Tiivistelmässä ei käytetä lähdeviitteitä. Tiivistelmäteksti kirjoitetaan kirjasinlajilla Times New Roman, kirjasinkoolla 12 ja rivivälillä 1. Tiivistelmälomakkeessa ilmoitetaan myös tutkielman avainsanat. Avainsanat kirjoitetaan samalla kielellä kuin tutkielma. Avainsanoista voi neuvotella tutkielman ohjaajan kanssa. (Ks. liitteet 9 11.)

12 Kirjasinlaji, -koko ja -tyyli Koko tutkielma kirjoitetaan kirjasinlajilla Times New Roman ja kirjasinkoolla 12. Kirjasinlajia ja/tai -kokoa voidaan muuttaa esimerkiksi kuvioissa. Lihavointia ja kursivointia käytetään ohjaajan ohjeiden mukaan. Kielitieteessä kursivoinnilla osoitetaan yleensä kielen ainesta. Tekstin alleviivaamista ei suositella. Tyylikeinoja on käytettävä johdonmukaisesti, eikä niitä tekstin luettavuuden vuoksi saa käyttää liikaa. 2.5 Tekstin asettelu sivulla ja riviväli Tutkielma jätetään tarkastettavaksi kaksipuolisesti kopioituna. Tästä syystä teksti sijoitetaan paperille siten, että vasen ja oikea marginaali on samansuuruinen (3 cm). Molemmat reunat pitää tasata. Tasaus koskee myös erilaisia luetteloita, liitteitä, esimerkkejä ja pitkiä, suoria lainauksia. Alareunan marginaali on 3 cm ja yläreunan 3,5 cm. Kaikissa kirjallisissa töissä käytetään riviväliä 1,5, jolloin sivulle mahtuu 32 riviä. Riviväliä 1 käytetään yli kolme riviä pitkissä, suorissa lainauksissa. Riviväliä 1 käytetään taulukko- ja kuvioteksteissä, esimerkeissä, mahdollisissa alaviitteissä sekä lähdeluettelossa. Suorat lainaukset merkitään lainausmerkeillä, mikäli ne ovat korkeintaan kolme riviä pitkiä. Suora lainaus on sanatarkka kopio alkuperäislähteestä. Tämä tarkoittaa sitä, että myös korostuskeinot merkitään alkuperäislähteen mukaisesti. Kolme riviä pidemmät lainaukset kirjoitetaan rivivälillä 1 sisennettynä (1,5 cm) ja ilman lainausmerkkejä. Pitkiä suoria lainauksia on kuitenkin vältettävä. Pääkirjoitus sisältää joskus ajanvietettä ja huvitustakin (Teikari 1990: 57). 1 1 Suomessa käytetään kahta ajatusviivaa - - ilmaisemaan sitä, että lainauksesta on jätetty jotain pois. Muissa kielissä käytetään [...]-merkintää.

13 Luukka (1995: 57 58) kuvaa sosiaalisen konstruktionismin mukaista lähestymistapaa yhteisöllisyyteen: 11 Yhteisön jäsenillä on samansuuntaiset arvot, uskomukset ja toimintatavat, jotka johtavat esimerkiksi yhteisiin puhetapoihin ja normeihin. Näiden tapojen hallinta on edellytyksenä yhteisöön kuulumiselle. Käytänteet elävät ja syntyvät yhteisössä ja samalla myös muokkaavat yhteisöä. Yhteisö nähdään siis ennen kaikkea normatiivisena voimana. Tekstin tulkinta on kanonista ja diskurssi normaalia, jos se noudattaa yhteisön normeja. Yhteisön jäsenten kielellistä käyttäytymistä ohjaa tieto diskurssikäytänteistä, jotka eivät kuitenkaan ole pysyviä normeja vaan neuvoteltavia (Luukka 1995: 60). 2.6 Luvut, otsikointi ja kappaleet Teksti jaetaan lukuihin, luvut otsikoidaan ja ne numeroidaan. Päälukujen otsikot kirjoitetaan isoilla kirjaimilla. Pääluvut (1) aloitetaan tutkielmassa uudelta sivulta. Muissa kirjallisissa töissä pääotsikko erotetaan edeltävästä tekstistä kahdella tyhjällä rivillä. Alaluvut jatkuvat samalta sivulta kuin edeltävä teksti. Kaksiportaisten alalukujen (1.1) otsikot erotetaan edeltävästä tekstistä kahdella tyhjällä rivillä. Jos kaksiportainen alaluku seuraa pääluvun otsikkoa, yksi tyhjä rivi otsikkojen välissä riittää. Moniportaisempi alaluku erotetaan edellisestä otsikosta tai tekstistä yhdellä tyhjällä rivillä. Alalukuja on oltava vähintään kaksi: jos työssä on luku 1.1, täytyy siinä olla myös luku 1.2. Lukuja ei ole syytä porrastaa liikaa. Suosituksena pidetään enintään kolmea porrasta (1.1.1). Otsikon jälkeen on aina yksi tyhjä rivi ennen tekstiä. Teksti jaetaan kappaleisiin, jotka erotetaan toisistaan yhdellä tyhjällä rivillä. On suositeltavaa, että kappaleet ovat suhteellisen samansuuruisia. Ääriesimerkkinä voidaan todeta, ettei yhden sivun mittaisia jättikappaleita tai yhden virkkeen mittaisia minikappaleita saa olla. Pitkiä listoja, kuten ranskalaisilla viivoilla esitettyjä listoja, on syytä välttää. Ne tekevät tekstin hajanaiseksi ja saavat aikaan vaikutelman, ettei kirjoittaja jäsennä asioiden välisiä suhteita.

14 Kuviot, kuvat, taulukot ja esimerkit Kuviot, kuvat ja taulukot täydentävät tekstiä. Niiden sisällön on oltava niin selkeä, että niitä voi tarkastella ja ymmärtää näkemättä varsinaista tekstiä. Varsinaisessa tekstissä on oltava viittaus jokaiseen kuvioon, kuvaan, taulukkoon ja esimerkkiin. Kuvioiden, kuvien ja taulukoiden on oltava ulkoasultaan selkeitä. Niissä ei esimerkiksi saa olla ilmaa, ja niiden on mahduttava asetettuihin marginaaleihin. Lisäksi on syytä välttää erilaisia värejä, jotka kopioituvat huonosti monistuksessa, tai ottaa värikopioita. Kuvio- ja kuvateksti sijoitetaan kuvion tai kuvan alle ja taulukkoteksti taulukon ylle. Kuvioille, kuville ja taulukoille merkitään oma juokseva numerointinsa. Tekstit Kuvio 1., Kuva 1. ja Taulukko 1. lihavoidaan, mutta kuvion, kuvan tai taulukon otsikkotekstiä ei lihavoida. Kuvioiden, kuvien ja taulukoiden otsikot kirjoitetaan samalla kirjasinlajilla ja -koolla kuin varsinainen teksti, mutta riviväli on 1. Taulukoissa käytetään myös riviväliä 1. Niin kuin otsikoissa yleensä, kuvioiden, kuvien ja taulukoiden otsikkotekstit eivät pääty pisteeseen. Mahdolliset lähdeviitteet tulevat sulkeisiin otsikkotekstin jälkeen. Kuviot, kuvat ja taulukot erotetaan muusta tekstistä kahdella tyhjällä rivillä kuvan tai taulukon ylä- ja alapuolella. Otsikkoteksti ja kuvio, kuva tai taulukko erotetaan yhdellä tyhjällä rivillä. Jos otsikkoteksti jatkuu toiselle riville, se sisennetään alkamaan samasta kohdasta kuin ensimmäisen rivin otsikkoteksti. Kuvista, kuvioista ja taulukoista tehdään omat luettelot, jotka sijoitetaan sisällysluettelon loppuun. Kuvioiden ja kuvien avulla voidaan havainnollistaa ja yksinkertaistaa esitettävää asiaa. Kuvioita piirrettäessä on kuitenkin muistettava, että pienelläkin symbolilla on suuri sanoma. Esimerkiksi se, mihin suuntaan nuolen kärki osoittaa, muuttaa kuvion asiasisältöä ratkaisevasti. Monesti se, että opiskelija kykenee itse laatimaan kuvion, osoittaa asioiden välisten suhteiden omaksumista. Siinä tapauksessa, että kuvio lainataan toisesta lähteestä, on käytettävä alkuperäistä otsikkoa ja lähdeviitemerkintää. Joissakin tapauksissa voidaan lainata jotakin kuviota/taulukkoa vain osittain, jolloin myös viitataan alkuperäiseen lähteeseen.

15 13 ide ologia tekstilaji ideologia tekstilaji konteksti sävy rekisteri ala interpersoonainen tapa kieli Tilastollisen aineiston esittämisessä käytetään usein taulukkoja. Taulukko muodostuu riveistä ja sarakkeista, joissa tiedot esitetään pelkistetysti. Tilastollinen aineisto esitetään erillisenä taulukkona joko tekstin seassa tai liitteenä. Jos numerotietoja on vähän, voidaan ne esittää myös otsikoimattomina ja numeroimattomina asetelmina. Kaikkea tilastollista aineistoa ei tarvitse välttämättä esittää erikseen, kun keskitytään tutkimuksen kannalta merkittäviin havaintoihin. Samoja tietoja ei saa esittää sekä taulukkona että kuviona. Tarvittaessa kuvion pohjana olevat tarkat numerotiedot voidaan esittää liitteessä. ideationaalinen tekstuaalinen Kuvio 1. Konteksti ja kieli rekisteri- ja tekstilajiteoriassa (Eggins & Martin 1997: 243) [kääntänyt J. K.] 2 2 Alkuperäinen kuvio on englanninkielinen, ja sen on kääntänyt tutkielman tekijä, jonka nimi on Johanna Kalja.

16 14 Kaikissa kuvioissa tai taulukoissa on oltava samanlainen graafinen yleisilme. Kuvioiden ja taulukkojen liiallista tehostamista on vältettävä. Kuvioita ja taulukoita ei välttämättä kerrota tekstissä sana- tai numerotarkasti uudelleen, mutta niitä on tulkittava ja selitettävä riittävästi. Kuvioita ja taulukkoja voi esittää myös liitteissä. Kuvioihin ja taulukoihin voidaan viitata tekstissä seuraavasti: Interpersonaalinen metafunktio jakautuu asemointiin ja modaalisuuteen (ks. kuvio 12). Händelser indelas i skeenden och agentrelaterade händelser. Se figur 9. Die folgende Abbildung (Abb. 5) veranschaulicht das Modell des Basis-Morphems [...] 3. Taulukkoon 7 on koottu modaalisuutta ilmaisevien lauseiden kokonaismäärät. I tabell 3 presenterar jag de olika handlings- och händelsekategorierna. Tabell 4 visar hur definitionerna fördelas i materialet. Die folgende Tabelle (Tab. 2) veranschaulicht die Ergebnisse [...] Kaikki tutkimusaineistosta esitettävät esimerkit on numeroitava juoksevasti. Esimerkit on erotettava muusta tekstistä sisennystä (1,5 cm: esimerkin numero, 2,5 cm: esimerkkiteksti) ja riviväliä 1 käyttäen. Yleensä esimerkki ei ole luvussa viimeisenä, vaan sen jälkeen on tekstiä. Neutraaleilla verbeillä voi kuitenkin olla referointirakenteissa oma erityinen funktionsa viestimisen ilmaisemisen ohella. Tämä näkyy esimerkissä (6). 3 [ ]-merkintä osoittaa, että tekstiä on jätetty pois. Suomessa käytetään kahta ajatusviivaa - - ilmaisemaan sitä, että lainauksesta on jätetty jotain pois.

17 15 (6) Puolueen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Juha Korkeaoja sanoi: Kannattaisi kysyä asianomaisilta ensin. Se selvittäisi tilannetta huomattavasti. Esimerkissä (6) se, että jotakin sanotaan, ei sinällään muodosta uutisen ydintä, vaan. (Koskela 2003: 231.) Kaikkiin esimerkkeihin on viitattava tekstissä ja niitä on myös selitettävä riittävästi. Esimerkkien tulkintaa ei saa jättää lukijalle. 2.8 Liitteet Mahdolliset liitteet sijoitetaan työssä lähdeluettelon jälkeen viimeisiksi. Ne otsikoidaan, numeroidaan juoksevasti, sivunumeroidaan ja luetellaan myös sisällysluettelossa. Liitteeksi sijoitetaan esimerkiksi käytetyt kysymys- tai haastattelulomakkeet, aineistonkeruuseen liittyvät muut kirjelmät sekä mahdolliset aineiston esimerkit. Työn liitteitä ovat myös sellaiset työn sisältöä havainnollistavat kuviot ja taulukot, jotka ovat liian suuria sijoitettavaksi tekstiin. Mikäli liitteitä on yksi, merkitään se sisällysluetteloon seuraavasti: LIITE. Liitteen otsikko

18 16 3 LÄHTEIDEN MERKINTÄ Tässä luvussa käsitellään lähdeviitteiden merkitsemistapaa tekstissä. Esimerkeissä käytettyjen lähteiden merkitsemistapaa lähdeluettelossa käsitellään luvussa 4. Kaikki näiden ohjeiden esimerkeissä käytetyt lähteet on koottu lähdeluetteloon (ks. s ). 3.1 Yleistä lähdeviitteiden käytöstä Lähdeviitteiden avulla lukija voi seurata, mitä ja miten lähdeaineistoa on tutkimuksessa käytetty. Lähdeviitteet mahdollistavat tekstin asiasisällön tarkistamisen. Lähdeviitteestä lukija näkee, milloin tekijä tukeutuu toisen tutkijan tuotantoon, ja kykenee löytämään käytetyn lähteen vaivattomasti lähdeluettelosta samassa muodossa. Jos esimerkiksi käyttää tekstissä lähdeviitteenä sanakirjaa DUW, pitää lähdeluettelossa olla lähde lyhenteen DUW alla. Lähteiden lainaamisessa erotellaan referointi ja suorat lainaukset. Tekstiä referoitaessa etsitään oman tutkimusasetelman kannalta keskeinen ajatus ja esitetään se omin sanoin. Tämä on pääviittaustapa kaikissa tieteellisissä töissä. Tärkeää on, että kirjoittaja on sisäistänyt lukemansa tekstin, sillä muussa tapauksessa hän ei kykene esittämään sen sanomaa oikein ja oman tekstinsä ehdoilla. Suorissa lainauksissa lähdettä siteerataan sanatarkasti ja käytetään lainausmerkkejä (ks. s ). 4 Aina kun tekstiä lainataan, on merkittävä lähdeviittaus. Viittaus on aina tehtävä siihen lähteeseen, joka on ollut käytössä. Lähtökohta on, että opiskelija käyttää ensisijaisia lähteitä, joista hän saa selville niiden sisällön vääristymättömänä. Jos toissijaista lähdettä käytetään, lähteen toissijaisuus pitää käydä tekstistä ilmi. Plagioinnista eli kirjallisesta varkaudesta on kysymys silloin, kun siteerattu tai referoitu teksti esitetään omissa 4 Siteerattua tekstiä ei muuteta tai korjata, vaan se lainataan mahdollisine virheineen. Mikäli suorassa lainauksessa on esimerkiksi kirjoitusvirhe, se osoitetaan merkitsemällä virheellisen sanan jälkeen [sic]. Sic (lat.) = siten, sillä tavalla; tosiaankin näin. Käytetään usein siteerattaessa osoittamaan kummastusta herättävää tai virheellistä kohtaa.

19 nimissä ilman lähdeviittausta. Myös idean, tutkimusasetelman tai muun vastaavan kopiointi lähdettä mainitsematta on tutkimuseettisistä syistä kiellettyä. 17 Lähdeviitteet merkitään yleensä varsinaisessa tekstissä sisäviitteillä. Mikäli halutaan käyttää jotain muuta viittaustapaa, on asiasta sovittava erikseen ohjaajan kanssa. Työssä käytetään kuitenkin vain yhtä viittaustapaa. Kun pääasiallisena viittauskeinona käytetään sisäviitteitä, alaviitteitä voidaan hyödyntää erityistarkoituksissa. 5 Kun käytetään sekä sisä- että alaviitteitä, on tärkeää, että molemmilla viittaustavoilla on selkeästi eroteltava käyttö. 3.2 Lähdeviitteen kohdistaminen Lähdeviittauksessa on ilmettävä, miten suuri osa tekstistä perustuu lähteeseen. Viitteessä pisteen sijoittaminen kertoo, mitä tekstikohtaa viittaus koskee. Jos viittaus koskee vain yhtä virkettä, sisäviite sijoitetaan virkkeen sisään ennen pistettä. En sådan mening kan också kallas grafisk mening till skillnad från syntaktisk mening vilken kan användas t.ex. för en av två samordnade huvudsatser (Andersson 1994: 117). Jos viittaus koskee koko kappaletta tai useampia virkkeitä, sisäviite merkitään kappaleen tai referoitujen virkkeiden loppuun pisteen jälkeen. Tällöin lähdeviitteen perään sulkumerkkien sisään voi laittaa pisteen, mutta työssä on oltava johdonmukainen. Verkkokirjallisuus on hypertekstuaalista. Se käyttää hyväkseen verkkoympäristön linkitysmahdollisuuksia. (Koskimaa 1999: 123) TAI 5 Alaviitteissä voidaan esittää täsmennyksiä, rajauksia, lähdekritiikkiä ja muuta vastaavaa, jolloin alaviitetekstit eivät hajauta muuta tekstiä.

20 18 Verkkokirjallisuus on hypertekstuaalista. Se käyttää hyväkseen verkkoympäristön linkitysmahdollisuuksia. (Koskimaa 1999: 123.) Kun kirjoittajan nimi ja sisäviite ovat keskellä virkettä, pisteellä ei voida erottaa sitä, kohdistuuko viittaus yhteen vai useampaan virkkeeseen. Tällöin tekstin sanamuodon on kerrottava lukijalle, milloin lähdeteoksesta lainattu osa päättyy ja kirjoittajan omat ajatukset alkavat. 3.3 Lähdeviitteen sisältö Tekstissä viitataan lähteeseen merkitsemällä sulkeisiin kirjoittajan sukunimi, välilyönti, julkaisuvuosi, kaksoispiste, välilyönti ja sivu tai sivut, joita on käytetty. Kokoomateoksissa viitataan artikkelin kirjoittajaan eikä teoksen toimittajaan (ks. myös luku 4.4, kokoomateoksen merkintätapa lähdeluettelossa). Sivut erotetaan toisistaan ajatusviivalla ( ), joka on tavallista yhdysmerkkiä vähän pitempi. (Wiio 2003: ) Viitattaessa saksankielisissä töissä kahteen peräkkäiseen sivuun (esimerkiksi 10 11) voi jälkimmäiseen sivunumeroon viitata f-kirjaimella (esimerkiksi 10f). 6 Viittaaminen koko julkaisuun Pääasiassa käytetään lähdeviittauksia, joissa sivunumerot ilmaistaan täsmällisesti. Kuitenkin aiempaa kirjallisuutta esiteltäessä voi olla tarpeen viitata kokonaiseen teokseen 6 f = folgende

21 yksittäisten sivujen sijaan. Tämä voi koskea myös toimitettuja kokoomateoksia. Tällöin sivunumeroita ei tarvita. Myöskään sanakirjaan viitattaessa ei käytetä sivunumeroita. 19 Tunneverbejä ei ole erityisen paljon fennistiikassa aiemmin tutkittu. Aiempia tunneverbejä(kin) koskettelevia julkaisuja ovat Leinonen (1985) ja Pajunen (1999). Jutulla tarkoitetaan yleensä joko kertomusta, tarinaa tai kaskua ja toisaalta erikoismerkityksessä lehtikirjoitusta tai artikkelia (PS s.v. juttu) 7. DUW (2001) gibt dafür die Bedeutung schnell, flink u. mit einer gewissen Behändigkeit tätig, sich (auf ein Ziel) bewegend 8 an. Kirjoittajan nimi virkkeen keskellä Lähdeviite voidaan sijoittaa virkkeen tai kappaleen loppuun (ks. luku 3.2). Kirjoittajan nimi voi kuitenkin esiintyä virkkeen keskellä tai alussa, jolloin lähdeviittaus merkitään välittömästi nimen perään. Tässä tapauksessa nimeä ei enää toisteta saman virkkeen jälkeen. Inkinen (1999: 57) on todennut, että digitalisaatio liittyy keskeisesti viimeaikaiseen keskusteluun kulttuurista. Virkkeen keskellä ei käytetä lähdeviitemerkintätapaa, jota noudatetaan sulkeiden sisällä. Esimerkiksi &-merkkiä käytetään tarvittaessa vain sulkeiden sisällä, ei itse tekstissä. 7 PS = Suomen kielen perussanakirja, s.v. sanaviite ja juttu = hakusana. 8 Huom! Eri kielissä käytetään erilaisia lainausmerkkejä.

22 20 Tekstilajia voi lähestyä myös tiedon sosiologian kannalta: Günthner ja Knoblauch (1995: 5) esittävät, että siellä missä on sosiaalisesti relevanttia tietoa siirrettävänä, on myös konventioita. Genret ovat konventionaalistuneita muotoja välittää tuota tietoa eteenpäin (Günthner & Knoblauch 1995: 5). Usean kirjoittajan julkaisu Jos samalla lähteellä on useita kirjoittajia (enemmän kuin kaksi), eri kirjoittajat erotetaan toisistaan pilkulla viimeistä nimeä lukuun ottamatta, joka erotetaan &-merkillä, kun lähdeviite on sulkeissa. Saksankielisissä töissä &-merkkiä ei käytetä. Tekstissä &- merkki korvataan vinoviivalla tai und-sanalla. Ensimmäisellä kerralla lähdeviittaukseen merkitään kaikki kirjoittajat. Myöhemmillä kerroilla mainitaan vain ensimmäinen kirjoittaja ja kielestä riippuen ym., et al. tai m.fl. Kirjoittajien nimet merkitään siinä järjestyksessä, kuin ne ovat lähteessä, eli niitä ei saa muuttaa aakkosjärjestykseen. Ensimmäisellä kerralla viitattaessa: Puuronen, Koskela, Laurén och Nordman (1993: 238) har fått meningslängder mellan 20 och 23 i vetenskapliga och populärvetenskapliga texter. Myöhemmin viitattaessa: Puuronen m.fl. (1993: 231) skiljer populärvetenskapen från forskningsjournalistiken eftersom de har delvis olika mottagargrupper.

23 21 Yhdessä lähdeviitteessä useita lähteitä Samassa virkkeessä tai kappaleessa esitetty asia voi liittyä useaan lähteeseen. 9 Tällöin lähteet merkitään samojen sulkeiden sisään julkaisujen ilmestymisjärjestyksessä (vanhin ensin). Mikäli samana vuonna on ilmestynyt useita julkaisuja, asetetaan ne kirjoittajan nimen mukaan aakkosjärjestykseen. Viitteet erotetaan toisistaan puolipisteillä. Lernersprachen unterliegen ständiger Entwicklung und können sich viel schneller verändern, obwohl auch natürliche Sprachen dynamische Systeme sind, die sich entwickeln (Vogel 1990: 13; Bußmann 2002: 399; Düwell 2003: 349). Sama tekijä, eri julkaisut Saman tekijän eri julkaisut erotetaan toisistaan vuosiluvuilla, jotka merkitään ilmestymisjärjestyksessä. Saman tekijän samana vuonna ilmestyneet julkaisut erotetaan lähdeviitteissä ja lähdeluettelossa pienillä kirjaimilla a, b, c (esim. Niemikorpi 1991a; Niemikorpi 1991b). Julkaisut aakkostetaan sen mukaan, kuin ne esiintyvät tekstissä: ensin tekstissä mainittu on a, toinen b jne. (ks. myös luku 3.4.1). Viskurilain mukaan lauseen tai virkkeen loppu on joka suhteessa raskaampi kuin alku ja raskaat rakenneosat, kuten pitkät saneet, monisaneiset sanaryhmät ja sivulauseet, todennäköisimmin sijoittuvat lauseen tai virkkeen loppuun (Niemikorpi 1991a: 221; 1991b: 38). Jos lähteissä on kaksi kirjoittajaa, joilla on sama sukunimi, lähdeviitettä tarkennetaan etukirjaimilla. Englanninkielisissä tutkielmissa lähdeviitettä tarkennetaan kertomalla etunimi kokonaan. 9 Huom! Kaikki viitteessä mainitut eivät välttämättä allekirjoita kaikkea kappaleessa kirjoitettua, joten useiden lähteiden mainitseminen yhdessä lähdeviitteessä voi olla tarpeen purkaa erillisiksi lähdeviitteiksi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

TAULUKOT 1 OHJEIDEN KÄYTTÖ 3

TAULUKOT 1 OHJEIDEN KÄYTTÖ 3 1 SISÄLLYS TAULUKOT 2 1 OHJEIDEN KÄYTTÖ 3 2 ULKOISIA VAATIMUKSIA 4 2.1 Kansi 4 2.2 Sivunumerot ja sisällysluettelo sekä muut luettelot 4 2.3 Tiivistelmä 5 2.4 Kirjasinlaji, -koko ja -tyyli 6 2.5 Tekstin

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE

OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE Tekijä toimittaa käsikirjoituksensa (2 kpl) paperiversiona seuran sihteerille osoitteeseen Suomen kirkkohistoriallinen seura PL 4 00014 Helsingin yliopisto Lisäksi tekijä lähettää

Lisätiedot

WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE

WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Maarit Vesapuisto WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE Sivumäärä: 12 Vaasassa 25.08.2006 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 1.1. Kirjallisen raportin

Lisätiedot

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä.

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. Pohjautuu ohjeisiin tiedekunnan yleisiin ohjeisiin lähteidenkäytöstä: http://www.uwasa.fi/kauppatieteet/opiskelu/kirjoitusohjeet/lahteet/

Lisätiedot

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer)

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) Casen palautus PVM CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008 Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) VAIN ESITTÄVÄN RYHMÄN TYÖSSÄ! (Opponoiva ryhmä XY, esim B6) (Esittävä) Ryhmä XY (esim. B2): 0222222

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki.

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Asiakirjan valmistelu Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Tarkista, ettei dokumentissa ole peräkkäisiä

Lisätiedot

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Sisällys 1 Lähdeviitteiden ja lähteiden merkitseminen

Lisätiedot

Opinnäytetyön mallipohjan ohje

Opinnäytetyön mallipohjan ohje Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

UNIVERSITY OF VAASA. Faculty of Philosophy. English Studies. First name Last name. Main Title. Subtitle

UNIVERSITY OF VAASA. Faculty of Philosophy. English Studies. First name Last name. Main Title. Subtitle Liite 1. Pro gradu -tutkielman kannen malli (englannin kieli) UNIVERSITY OF VAASA Faculty of Philosophy English Studies First name Last name Main Title Subtitle Master s Thesis Liite 2. Pro gradu -tutkielman

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 2004 Raija Lehtinen raija.lehtinen@helsinki.fi Anu Lahtinen anu.lahtinen@helsinki.fi 1 SISÄLLYS Ohjeiden käyttäjille

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville Artikkeli Artikkelin pituus on 15 sivua (n. 4000 5000 sanaa) sisältäen tiivistelmän. Kirjallisuusluettelo ja liitteet eivät sisälly tähän enimmäispituuteen.

Lisätiedot

1 TEKSTIN ASETTELU. Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12.

1 TEKSTIN ASETTELU. Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12. 1 TEKSTIN ASETTELU Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12. Käytetään tavutusta ja molempien reunojen tasausta. Käytetään sivunumeroita keskellä ylhäällä.

Lisätiedot

Teknillinen tiedekunta TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN YLEISET KIRJOITUSOHJEET

Teknillinen tiedekunta TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN YLEISET KIRJOITUSOHJEET Teknillinen tiedekunta TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN YLEISET KIRJOITUSOHJEET päivitetty syyskuu 2010 1 Ohjeiden käyttö ja tarkoitus Opinnäytetöiden kirjoittamista varten on Vaasan yliopiston teknillisessä tiedekunnassa

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN KIRJOITUSOHJEET ULKOASU

KAUPPATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN KIRJOITUSOHJEET ULKOASU KAUPPATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN KIRJOITUSOHJEET ULKOASU Teksti Kirjasintyyppi: Suositellaan kirjasintyyppiä Times New Roman, Times, Palatino tai vastaava. Kirjasinkoko: Normaalitekstissä kirjasinkoko 12

Lisätiedot

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET KIRJALLISEN TYÖN OHJEET Tiina Tomera, STAP xx Oppimispäiväkirja Hoito- ja huolenpito opettaja : Maija Mietteliäs SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN RAKENNE JA ULKOASU... 3 2.1 Kansilehti...

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI

OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI Tommi Pihlainen Pasi Vähämartti Raportti Joulukuu 2006 Informaatioteknologian instituutti 1 SISÄLTÖ 1 TEHTÄVÄNKUVAUS...2 1.1 Tehtävät ja tavoite...2 1.2 Tutkimusaineisto...2 2

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET

OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET Salon seudun ammattiopisto Opinnäytetyöohje Tekniikka ja palvelu 1.4.2009 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEKEMISEN PERUSTEET 4 2.1 Mikä opinnäytetyö on? 4

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

Acta-väitöskirjojen asetukset. Määritä ensin sivumääritykset ja sivunumerointi.

Acta-väitöskirjojen asetukset. Määritä ensin sivumääritykset ja sivunumerointi. Sisällys Acta-väitöskirjojen asetukset 2 Acta-väitöskirjojen tyylimäärittelyt 7 Acta-mallipohjan tyylien lataaminen 8 Kuviot, kuvat ja taulukot 9 Lähdeluettelon laatiminen 9 Väitöskirjan muuttaminen pdf:ksi

Lisätiedot

TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN YLEISET KIRJOITUSOHJEET

TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN YLEISET KIRJOITUSOHJEET VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN YLEISET KIRJOITUSOHJEET päivitetty toukokuu 2014 VAASA 2014 1 Ohjeiden käyttö ja tarkoitus Opinnäytetöiden kirjoittamista varten on Vaasan

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

Yliopistopedagogiikka

Yliopistopedagogiikka 1 Yliopistopedagogiikka Kirjoitusohjeet Kehittäminen ja kokeilut -osastoon 1. Kirjoitusten sisällöstä ja rakenteesta Kehittäminen ja kokeilut -osastossa eri tieteenalojen opettajat ja koulutuksen kehittäjät

Lisätiedot

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet 1 Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet Tämä yleinen ohje on tehty käytettäväksi Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opintojen

Lisätiedot

Kirjallisuusluettelon laatiminen

Kirjallisuusluettelon laatiminen Kirjallisuusluettelon laatiminen Käsikirjoitusten kirjallisuusluettelot laaditaan huolellisesti alla olevien ohjeiden mukaan. Yleisiä huomioita seuraavat ohjeet julkaisutyypeittäin. Otsikointi ja sijainti

Lisätiedot

Mallipohja toimii parhaiten, jos aloitat kirjoittamisen suoraan pohjaan.

Mallipohja toimii parhaiten, jos aloitat kirjoittamisen suoraan pohjaan. Sisällys Yleistä 2 Tekstin kirjoittaminen suoraan mallipohjaan 3 Tekstin kopioiminen ja sijoittaminen mallipohjaan 3 Acta-mallipohjien tyylit ja käyttö 4 Kuviot, kuvat ja taulukot 5 Lähdeluettelon laatiminen

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin

Lisätiedot

TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN YLEISET KIRJOITUSOHJEET

TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN YLEISET KIRJOITUSOHJEET VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN YLEISET KIRJOITUSOHJEET päivitetty tammikuu 2016 VAASA 2016 1 JOHDANTO Opinnäytetöiden kirjoittamista varten on Vaasan yliopiston teknillisessä

Lisätiedot

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin

Lisätiedot

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi*

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* RAPORTOINTIOHJEET Lappeenrannassa 29.6.2007 0221700 Maija Meikäläinen Ymte J TIIVISTELMÄ Lappeenrannan

Lisätiedot

Tämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott

Tämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott Muistio 1 (5) Asiakirjapohjien dokumentaatio Asiakirjapohjien tiedostot Tämä dokumentti kuvaa joukon SFS 2487 -standardin mukaisia OpenOfficeasiakirjapohjia. Pohjat on laatinut Martti Karjalainen oikeusministeriön

Lisätiedot

Hyvä opiskelija! Tästä ohjeesta löydät mallina: - kansilehden - sisällysluettelon - tekstisivuja - lähdeluettelon

Hyvä opiskelija! Tästä ohjeesta löydät mallina: - kansilehden - sisällysluettelon - tekstisivuja - lähdeluettelon Hyvä opiskelija! Lukio-opiskeluun kuuluu monenlaisten kirjallisten töiden tekeminen. Tällaisia ovat muun muassa tutkielmat, referaatit, työselostukset, esseet, kirjoitelmat ja oppimispäiväkirjat. Tässä

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Julkaisuprosessi Ohjeet artikkelikäsikirjoitusten jättämisestä lähetetään tammikuussa, kun julkaisujärjestelmä saadaan avattua.

Julkaisuprosessi Ohjeet artikkelikäsikirjoitusten jättämisestä lähetetään tammikuussa, kun julkaisujärjestelmä saadaan avattua. Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2015 kirjoittaville Julkaisuprosessi Ohjeet artikkelikäsikirjoitusten jättämisestä lähetetään tammikuussa, kun julkaisujärjestelmä saadaan avattua. Artikkeli Artikkelin pituus

Lisätiedot

MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu

MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu Julkaisun kustantajana on Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Julkaisuun hyväksytään ennen julkaisemattomia alkuperäisiä kirjoituksia

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2012- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen muotoon laaditut

Lisätiedot

MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu

MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu Päivitetty 27.10.2014 Julkaisun kustantajana on Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Julkaisuun hyväksytään ennen julkaisemattomia

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Hannu Lehto Lahden Lyseon lukio 2010 2 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo...3 1.1 Sisällysluettelon luonti...3

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite 5/1 OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite HAMKin opinnäytetyöoppaaseen Päivitetty kielikoulutuskeskuksessa 2012 Liite 5/2 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN RAKENNE... 3 1.1 Kansilehti... 3 1.2 Tiivistelmä...

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET (Otsikko lihavoituna)

OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET (Otsikko lihavoituna) Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Diplomityö/Kandidaatintyö/Opintojakson Käyttöjärjestelmät seminaarityö (Työn tyyppi tähän) Brian Kottarainen

Lisätiedot

Word ohje Word2010. Jari Laru, yliopisto-opettaja. Asko Pekkarinen, lehtori

Word ohje Word2010. Jari Laru, yliopisto-opettaja. Asko Pekkarinen, lehtori Word ohje Word2010 Jari Laru, yliopisto-opettaja Asko Pekkarinen, lehtori Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto, 2012 Sisällys Sivuasetukset... 1 Marginaalit... 1 Osion luominen sisällysluetteloa

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2015- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu sosiaalitieteiden ja sosiaalityön opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA

VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA HALLINTOTIETEELLISTEN TÖIDEN KIRJOITUSOHJEET Päivitetty 9.6.2015 VAASA 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. KIRJOITUSTYÖN ALOITTAMINEN 2 sivu 2. PLAGIAATINTUNNISTUS 2 3. KANSILEHTI,

Lisätiedot

(Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015)

(Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015) LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN SISÄLTÖ: 1. Lähdeviitteiden käyttö tekstissä 2. Lähdeluettelon laatiminen (Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015) 1. Lähdeviitteiden

Lisätiedot

TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE

TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE Hyväksytty Teatterikorkeakoulun opetusneuvoston kokouksessa 26.10.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTTEEN KULKU... 2 1.1 Opinnäytteen

Lisätiedot

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008 LuK/TkK-seminaari TKT/DI Syksy 2008 Tutkielman aiheen valinta Keskeinen onnistumiseen vaikuttava tekijä Aihe kannattaa valita sellaiselta alueelta, joka on ainakin osittain entuudestaan tuttu ja mielenkiintoiselta

Lisätiedot

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ 29.11.2013 Hannu Rantanen Professori hannu.rantanen@lut.fi Suunnittelu Diplomityön aiheidean jalostaminen työn tavoite rahoittajan kannalta aikataulu + alustava suunnitelma

Lisätiedot

Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö

Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Miksi lähteitä käytetään? Tieteellisessä kirjoittamisessa

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 3. KYPSYYSNÄYTE 17 4. VIERASKIELISET TUTKIELMAT 19

SISÄLLYSLUETTELO 3. KYPSYYSNÄYTE 17 4. VIERASKIELISET TUTKIELMAT 19 1 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. TUTKIELMAN KIRJOITTAMINEN 2 1.1. Ulkoasu 2 1.2. Kirjoitusohjeet 4 1.2.1. Lähteiden merkitseminen tekstiin 5 1.2.2. Lähdeluettelo 8 2. TUTKIELMAN VIIMEISTELY JA KÄSITTELY 14 2.1.

Lisätiedot

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004

Lisätiedot

Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007)

Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007) Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007) ALUKSI ATK-ohjeet on laadittu Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Perhon yksikön opinnäytetyön raporttipohjan laatimisen

Lisätiedot

KSAO Liiketalous 1. Asiakirjan ulkoasuun vaikuttavat tekstin muotoilut ja kappale muotoilut. Kappaleen ulkoasuun vaikuttavia tekijöitä:

KSAO Liiketalous 1. Asiakirjan ulkoasuun vaikuttavat tekstin muotoilut ja kappale muotoilut. Kappaleen ulkoasuun vaikuttavia tekijöitä: KSAO Liiketalous 1 Asiakirjan ulkoasuun vaikuttavat tekstin muotoilut ja kappale muotoilut. Kappaleen ulkoasuun vaikuttavia tekijöitä: tekstin tasaus sisennys riviväli; kappaleen sisäiset rivivälit kappaleiden

Lisätiedot

Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana kaksoispisteviivarivinä ja keskellä riviä lukee osanvaihdon tyyppi

Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana kaksoispisteviivarivinä ja keskellä riviä lukee osanvaihdon tyyppi KSAO Liiketalous 1 Osat Tiedosto voidaan jakaa osiin ja jokainen osa muotoilla erikseen. Osa voi olla miten pitkä tahansa, yhdestä kappaleesta kokonaiseen tiedostoon. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana

Lisätiedot

Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin?

Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin? Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin? Plagioinnilla tarkoitetaan toisen henkilön tekstin tai ajatuksen esittämistä omassa kirjallisessa työssään siten, ettei ilmaista lähdettä eli sitä mistä

Lisätiedot

Suomen Laki I,II ja III -teoksia (Talentum).

Suomen Laki I,II ja III -teoksia (Talentum). 1 Lakikirjan käyttö Lakikirjatentti Tentti, johon saat ottaa lakikirjan mukaan. Kirjanpito, kauppaoikeus, esineoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus, työoikeus, ympäristöoikeus, kv. yksityisoikeus, rikosoikeus,

Lisätiedot

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa Työryhmän loppuraportti 3.5.2006 (korjaukset 19.5.2006) Teknillinen korkeakoulu 1. JOHDANTO Teknillisen korkeakoulun vuoden

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti Tieteellinen kirjoittaminen 1 Tieteellisen tekstin prosessi ja rakenne Tieteellinen teksti Mistä tunnistat tieteellisen / akateemisen tekstin? Miksi kirjoittaminen on joskus vaikeaa? Miten sitä voi helpottaa?

Lisätiedot

Juha Herkman: Tieteellinen kieli ja lähdekäytännöt

Juha Herkman: Tieteellinen kieli ja lähdekäytännöt Juha Herkman: Tieteellinen kieli ja lähdekäytännöt 1) Otsikointi - tärkeintä otsikoissa on niiden informatiivisuus - otsikot muodostavat hierarkian, joka jäsentää työn rakennetta - Pääotsikko (työn nimi)

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Pääaine: Puh: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Ylioppilastutkinnon jälkeen / ennen saksan

Lisätiedot

Akustiikan sanasto Yleiskäsitteet Koneet ja laitteet Rakentaminen Työympäristö ja ympäristö

Akustiikan sanasto Yleiskäsitteet Koneet ja laitteet Rakentaminen Työympäristö ja ympäristö Akustiikan sanasto Yleiskäsitteet Koneet ja laitteet Rakentaminen Työympäristö ja ympäristö suomi englanti ruotsi Vocabulary for Acoustics Finnish English Swedish Ordlista för akustik finska engelska svenska

Lisätiedot

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN Veijo Fiskaali 2013! 1 KURSSI 1 / UI 1 - HISTORIA Kirjoitusohjeet ja arvostelu Teksti tietokoneella tuotettuna: Riviväli 1,5 Fontti: Times New Roman Fonttikoot: " Pääotsikko

Lisätiedot

Käsikirjoituksesta kirjaksi

Käsikirjoituksesta kirjaksi Käsikirjoituksesta kirjaksi Tekijänoikeudet ja julkaisuluvat Kirjoittajan ja toimitetun teoksen toimittajan tulee varmistaa käsikirjoituksessa olevien lainauksien, kuvien, käännösten jne. tekijänoikeudet,

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013 TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013 Kasvatustieteellisen esseen kirjoittaminen Esseetä voidaan käyttää opintojakson suorittamiseen joko vaihtoehtoisena tai ainoana suoritustapana. Opintojakson

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE

OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Savonia Business OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE Mika Siiskonen & Anne Poutiainen Tradenomin opinnäytetyö Opiskelijan koulutusohjelma Opiskelijan suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Argumentointi, väitteiden perusteleminen ja vakuuttavuus

Argumentointi, väitteiden perusteleminen ja vakuuttavuus KUINKA KIRJOITAN TIETEELLISTÄ TEKSTIÄ? Johdatus tietoliikennetekniikan opiskeluun 7.10.2004 Petra Korhonen / Kielikeskus 1. TIETEELLISEN TEKSTIN SALAT Moni opintojaan aloitteleva ei kompastu oikeakielisyysviidakkoon

Lisätiedot

Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10. Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta. Tehtävän aloitus

Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10. Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta. Tehtävän aloitus Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10 Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta Standardiasiakirjan asettelut Microsoft Word 2007 ja 2010 versioissa Word ohjelman oletusasetukset ovat sellaiset, että suomalaisen

Lisätiedot

HAKU LASTU-VERKKOKIRJASTOSTA LASTU-verkkokirjastosta voi toistaiseksi hakea vain Lahden aineistotietokannasta.

HAKU LASTU-VERKKOKIRJASTOSTA LASTU-verkkokirjastosta voi toistaiseksi hakea vain Lahden aineistotietokannasta. 1 HAKU LASTU-VERKKOKIRJASTOSTA LASTU-verkkokirjastosta voi toistaiseksi hakea vain Lahden aineistotietokannasta. 1. PIKAHAKU ELI HAE TEOSTA, TEKIJÄÄ TAI ASIASANAA - Pikahaku sijaitsee sivuston oikeassa

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Ensimmäinen sivu, Oletus, Alaviite, Loppuviite, Hakemisto, HTML Marginaalit: vasen 2,0 cm; oikea 1,0 cm; ylä 1,0 cm; ala 1,0 cm.

Ensimmäinen sivu, Oletus, Alaviite, Loppuviite, Hakemisto, HTML Marginaalit: vasen 2,0 cm; oikea 1,0 cm; ylä 1,0 cm; ala 1,0 cm. - 1 - Tämä dokumentti on muokattu oikeusministeriön julkaisusta OpenOffice.org versio 3. Asennuskäsikirja. Julkaisu on ilmestynyt 10.3.2009 sarjassa Oikeusministeriön toiminta ja hallinto numerolla 2009:5.

Lisätiedot

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa teknillinen korkeakoulu Kandidaattityöryhmä 14.11.2006 Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa 1. JOHDANTO Teknillisen korkeakoulun vuoden 2005 tutkintosäännön

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

T e k s t i n k ä s i t t e l y ä s e l k o k i e l e l l ä WORD

T e k s t i n k ä s i t t e l y ä s e l k o k i e l e l l ä WORD 1 MICROSOFT T e k s t i n k ä s i t t e l y ä s e l k o k i e l e l l ä WORD Eero Seitsemän veljeksen Eero on vilkas, sukkelasanainen ja älykkäämpi kuin muut veljekset. Hän kiusoittelee ja pilkkaa puheillaan

Lisätiedot

TIES501 Pro Gradu seminaari Tieteellisestä kirjoittamisesta

TIES501 Pro Gradu seminaari Tieteellisestä kirjoittamisesta TIES501 Pro Gradu seminaari Tieteellisestä kirjoittamisesta Jussi Hakanen jussi.hakanen@jyu.fi Syksy 2013 Sisältö Miksi kirjoittamiseen panostaminen on tärkeää? Käydään läpi seuraavia osa-alueita Rakenne

Lisätiedot