NUORI MIES RIKOKSENTEKIJÄNÄ

Transkriptio

1 NUORI MIES RIKOKSENTEKIJÄNÄ Pullo, puukko ja paha mieli Pohjolan pojasta mieheksi -seminaari, Kokkola OTK, tutkija Henrik Elonheimo Oikeustieteellinen tdk, Turun yliopisto

2 NUORISORIKOLLISUUDEN JURIDIIKKAA Rangaistusvastuun ikäraja: 15 sitä ennen kontrollijärjestelmänä sovittelu, sosiaalisektori vahingonkorvausvastuu kohtuusharkinnan mukaan Jos rikos tehty alle 18-v peruste jättää syyttämättä/tuomitsematta lievennetty rangaistusasteikko ei ehdotonta vankeutta ilman painavia syitä erityisenä rangaistuslajina nuorisorangaistus

3 YLEISIÄ HAVAINTOJA NUORISORIKOLLISUUDESTA Rikollisuus yleisintä nuoruudessa poliisitilastojen mukaan suomalaisten rikosaktiivisin elämänvaihe vuotiaana Kuitenkin aikuiset tekevät suurimman osan rikoksista (alle 21-v tekevät alle neljänneksen rikoslakirikoksista) Pojilla rikollisuus on paljon yleisempää kuin tytöillä (esim. tilastoituja pahoinpitelyitä 10 kertaa enemmän) Eroaa aikuisrikollisuudesta siten, että Monimuotoista, erikoistuminen harvinaista Motiivit vaihtelevat -aikuisrikollisuudessa painottuu enemmän materiaalinen hyöty Usein ryhmäkäyttäytymistä

4 KRIMINOLOGISIA PITKITTÄISTUTKIMUKSIA Dunedin (Moffitt, Caspi) 1000 Uudessa-Seelannissa 1970-luvulla syntynyttä lasta, seurattu 3-vuotiaasta Cambridge Study in Delinquent Development (Farrington) 411 Lontoossa 1950-luvulla syntynyttä poikaa, seurattu 8-vuotiaasta Jyväskylä (Pulkkinen): yht. vajaa 400 jyväskyläläistä tyttöä ja poikaa, syntyneet 1959, seurattu 8- vuotiaasta Pohjois-Suomi (Tiihonen, Räsänen, Isohanni) yht. yli Pohjois-Suomessa 1966 syntynyttä tyttöä ja poikaa, tiedonkeruu aloitettu jo raskausaikana

5 NUORISORIKOLLISUUDEN SELITYSMALLIT Kriminologiassa tutkittu esim. rikosuria, rikollisuuden riskitekijöitä ja rikoksentekijöiden elämänkaarta ja kehitystä Nuoruuden antisosiaalinen käytös voi edustaa: 1. kroonista taipumusta: -n. 5% populaatiosta, suurin osa poikia -alkaa jo lapsena, vaikea temperamentti, hyperaktiivisuus, neuropatologian ja ympäristön yhteisvaikutus, vaikeudet sosiaalisissa suhteissa -väkivaltaa, vakavampia tekoja 2. vain nuoruudessa esiintyvää antisosiaalisuutta: ei patologista, lähes normatiivista, sosiaalista, lievät rikokset

6 RISKITEKIJÄT Yksilö: Impulsiivisuus, aggressiivisuus, vaikea temperamentti, heikot kognitiiviset kyvyt (etenkin heikot verbaaliset taidot), alhainen autonomisen hermoston reagointi (ärsykenälkä), päihteiden käyttö Perhe: rakenne: ero, yksinhuoltajuus, muutokset, iso perhekoko, nuori äiti toimintatavat: konfliktit, ongelmallinen lapsi-vanhempisuhde (tunnekylmyys, puutteellinen kiintymyssuhde), kasvatuskäytännöt (epäjohdonmukainen, ankara, välinpitämätön) vanhempien ongelmat: antisosiaalisuus, päihteiden käyttö, alhainen SES Kaverit -kavereiden rikollisuus, hyljeksintä Koulu -huono koulumenestys, alhaiset tavoitteet Työ -työttömyys, ongelmat työelämässä Yhteisö -ympäristössä paljon rikollisuutta, kaupunkiympäristö

7 SUOJAAVAT TEKIJÄT Henkilökohtaiset resurssit (älykkyys, emotionaalinen vakaus, sosiaalinen kypsyys, sopeutumiskyky) Sosiaaliset siteet (perhe, puoliso, koulu, työ) Sosiaalinen pääoma

8 POJASTA MIEHEKSI - TUTKIMUS TY:n oikeus- ja lääketietellisen tdk:n yhteistyö Väitöskirjatutkimus Nuorisorikollisuuden taustatekijät Aineisto: vajaa 3000 v.1981 syntynyttä poikaa ympäri Suomen Metodit: lomakekyselyt Koulussa 1989: 8-v. lapset, vanhemmat, opettajat Kutsunnoissa 1999: 18-v. pojat Tutkimuskysymykset Ennustekijät lapsuudessa: Mitkä tekijät 8-v ennustavat nuorisorikollisuutta? Taustatekijät nuoruudessa: Mitkä tekijät 18-v yhteydessä nuorisorikollisuuteen?

9 MISTÄ SAADAAN TIETOA RIKOLLISUUDESTA? 1. OMAT ILMOITUKSET kuinka tavoittaa tutkittavat? melko luotettava metodi, mutta painottaa lieviä tekoja 2. VIRALLISREKISTERIT piilorikollisuuden suuri osuus rikosrekisteri, poliisirekisteri Nuorisorikollisuus= poliisin rekisteröimät rikokset vuosina , jolloin kohortti v.

10 NUORISORIKOLLISUUDEN ESIINTYVYYS YLEISYYS pojista 23% rekisteröity rikoksesta nelivuotisen tutkimusperiodin aikana vuotiaana (poislukien liikennerikkomukset) MONTAKO TEKOA PER TEKIJÄ 0 rikosta % % % > % Rikosaktiivisin 4% teki 72% kaikista rikoksista. ERI RIKOSLAJIEN YLEISYYS omaisuusrikollisia % liikennerikollisia % väkivaltarikollisia 205 7% rattijuoppoja 152 5% huumerikollisia 106 4% Kaikki rikoslajit korreloivat toistensa kanssa.

11 NUORISORIKOLLISUUDEN TRENDEJÄ POLARISAATIO, RIKOLLISUUDEN KASAUTUMINEN JA VAKAVOITUMINEN Rikollisuus kasautui voimakkaammin kuin aikaisemmissa tutkimuksissa Turun koululaiskysely rikollisten määrä vähentyi, mutta tekojen määrä tekijää kohden kasvoi väkivalta ja huumerikollisuus yleistyivät, kun taas omaisuusrikollisuus harvinaistui

12 OPTL:N KOULULAISKYSELYT kohteena 9-luokkalaiset ympäri maan (15-16-v.) yhä useammat nuoret pidättäytyvät lainrikkomisesta, asenteet tuomitsevampia omaisuusrikokset vähentyneet, sen sijaan kannabiksen käyttö yleistynyt ja väkivaltarikokset pysyneet melko tasaisena samat trendit havaittu sekä tytöillä että pojilla ja esim. Ruotsissa POLIISIN TILASTOIMA NUORISORIKOLLISUUS Nuorisorikollisuus vähentynyt kokonaisuutena Etenkin varastaminen on vähentynyt, kun taas väkivalta on kasvanut Kannabiksen käyttö lisääntyi 1990-luvulla, mutta tuoreimmat tiedot viittaavat kasvun pysähtymiseen Lähde: Rikollisuustilanne 2006

13 LAPSUUDEN RISKITEKIJÄT rikkinäinen perhe* vanhempien alhainen koulutustaso* lapsen käytöshäiriöt (opettajan tai vanhempien raportoimana) esim. varastaa, rikkoo tavaroita, ei tottele, valehtelee, kiusaa, tappelee, riitelee lapsen hyperaktiivisuus (opettajan raportoimana) esim. lapsi on rauhaton, levoton, ei malta istua paikallaan pitkää aikaa, ei jaksa keskittyä kauaa *) Eivät kuitenkaan determinoi rikollisuutta. Esim. heistäkin jotka eivät asuneet molempien vanhempiensa kanssa 8-vuotiaana, tuli todennäköisemmin lainkuuliaisia kuin rikollisia (67% vs 33%) Kausaalimekanismit saattavat liittyä perheen konflikteihin, kasvatuskäytäntöihin, stressiin ja epäjatkuvuuteen lapsen elämässä ja biologisiin tekijöihin

14 ERI INFORMANTTIEN VERTAILU OPETTAJAT NÄKÖALAPAIKALLA: pystyivät ennustamaan lapsen rikollisuutta yksittäisten kysymysten avulla psyykkinen terveys ( Onko lapsi mielestänne psyykkisesti terve? ) hoidon tarve ( Onko koulussa harkittu lapsen tai perheen ohjaamista tutkimuksiin tai hoitoon käyttäytymisen tai tunne-elämän vaikeuksien takia? ) koulumenestys ( Lapsi on oppilaana keskitasoa parempi / keskitasoinen / huonompi ) LAPSEN OMA ILMOITUS: Rikollisuutta ennustivat kiusaaminen (sen sijaan kiusaamisen uhrina oleminen ei ennustanut rikollisuutta) masennus ja psykosomaattiset oireet, vaikka nämä eivät tulleet esiin vanhempien/opettajan vastauksissa lapsen omallakin ilmoituksella painoarvoa

15 RIKOLLISUUDEN KORRELAATIT NUORUUDESSA (18-V.) pieni paikkakunta* (satunnainen rikollisuus) vanhemmat eronneet seurustelu (satunnainen rikollisuus) heikko koherenssintunne (ei päämääriä, asioilla ei väliä, vaikeuksia ymmärtää ihmisten käyttäytymistä ja sosiaalisia tilanteita ja hoitaa päivittäisiä tehtäviä ja arvioida asioiden merkitystä, tunne-elämän epävakaisuus) erilaiset itse ilmoitetut käytösongelmat säännöllinen tupakointi ja humalajuominen (pelkkä huumeidenkäyttö ei yhteydessä rikollisuuteen) *) Mahdollisia kausaalimekanismeja: työttömyys, harrastusmahdollisuuksien puute, palvelutaso?

16 PSYKOSOSIAALISTEN ONGELMIEN KASAUTUMINEN Sekä lapsuudessa että nuoruudessa mitattuja ongelmia etenkin kaikkein rikosaktiivisimmalla ryhmällä (4%) 8-v: rikkinäinen perhe, käytösongelmat, hyperaktiivisuus, huono koulumenestys, masennus, psykosomaattiset oireet, opettajan raportoima hoidontarve 18-v: vanhempien ero, itse havaitut psyykkiset ongelmat, itsetuhoisuus, päihteiden käyttö, ongelmat perheenjäsenten kanssa, parisuhteessa, koulussa ja työssä, heikko koherenssintunne, aggressiivisuus, ahdistus, masennus, ajatusja tarkkaavaisuushäiriöt, somaattiset vaivat, etc. Mielenterveyspalveluiden käyttö Vaikka rikosaktiivein ryhmä kärsi monista ongelmista myös oman arvionsa mukaan, heistä vain alle 3% oli käyttänyt mielenterveyspalveluja viimeisen vuoden aikana.

17 NUORISORIKOLLISUUS & PSYKIATRISET DIAGNOOSIT Tieto diagnooseista saatu puolustusvoimilta, diagnoosit tehty kutsuntojen ja palveluksen yhteydessä vuosina mahdollista diagnoosia: antisosiaalinen persoonallisuushäiriö, päihdehäiriö, psykoottisuus, ahdistus, masennus, sopeutumishäiriö Diagnoosin oli saanut noin 10% (N=283) pojista, ja he tekivät noin puolet kaikista rikoksista Diagnoosin saaneista 48% oli tehnyt rikoksia Rikoksiin liittyivät erityisesti antisosiaalinen persoonallisuushäiriö ja päihdehäiriö Myös psykiatristen häiriöiden esiintyvyys kasvoi lineaarisesti rikosten määrän kanssa: kaikista rikoksentekijöistä diagnoosi oli 23%:lla, mutta niistä jotka olivat tehneet yli 5 rikosta, yli puolella (59%) oli psykiatrinen diagnoosi.

18 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Tärkeimpiä rikollisuuden taustatekijöitä: vanhempien ero ja alhainen koulutustaso, hyperaktiivisuus, käytösongelmat, päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat tehokkaat interventiot ovat monipuolisia, kohdistuvat moneen riskitekijään yhtä aikaa -vanhempien valmennus, kotikäynnit, neuvola -eron ja alhaisen SES:n vaikutusten lievittäminen -nuorena erityisesti säännöllinen tupakointi ja humalajuominen varoitusmerkkeinä varhainen puuttuminen, koska ongelmat mahdollista havaita jo varhain hoitoonohjauksen tehostaminen palvelut eivät tavoita niitä joilla eniten ongelmia tärkeä rooli koululla -säästöt esim. kouluterveydenhuollosta lyhytnäköisiä

19 KEHI(TE)TTÄVÄ INTERVENTIO: RIKOSTEN SOVITTELU konkreettinen, pedagoginen, opettaa toisen ihmisen näkökulmia kun tapaa uhrin vastuuttaa, kun joutuu miettimään miten korvaa yhteisöllisyys: eheyttää perheitä, aktivoi läheisverkoston voisi sisältää hoitoonohjauksen ( katsastuspiste ) mahdollistaa varhaisen puuttumisen, sopii myös lapsille, kun taas rikosoikeuskoneisto käynnistyy liian myöhään

20 LISÄTIETOJA