Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa"

Transkriptio

1 MIKÄ PUREE PÄIHDETYP IHDETYÖSSÄ? Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa

2 Rompun toiminta-areenat areenat alle 25-vuotiaiden nuorten päihdetyp ihdetyössä Tiedottaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttamistoiminta Ennaltaehkäisevä työ Varhainen tuki Hoito, kuntoutus ja jälkihoito Haittojen vähentäminen Primääriehkäisy Sekundääriehkäisy Tertiääriehkäisy Keskeisiä toimintaa määrittäviä ja ohjaavia seikkoja Sosiaaliteoreettinen viitekehys Systeemiteoreettinen, ratkaisu- ja voimavarakeskeinen orientaatio Kokonaisvaltaisuus Psykososiaalinen hoito ja kuntoutus Integroidut yksilö-, perhe- ja ryhmäkohtaiset tuki-/hoitokäytännöt Dynaaminen ja supportiivinen työskentely Toimintatutkimuksellinen työote Nuoruuden kehitysvaiheiden huomioiminen

3 Nuoruusikä Nuoruus Varhaisnuoruus 12-14/16 Varsinainen nuoruus / nuoruuden keskivaihe 15/16-17/19 Jälkinuoruus / Myöhäisnuoruus 18/19-21/25 (Varhaisaikuisuus / 25-35) Nuoruuden keskeiset kehitystehtävät oman sukukypsän kehon psykologinen tunnistaminen, hyväksyntä, hallinta ja käyttö irrottautuminen lapsuuden emotionaalisesta riippuvuussuhteesta ja vanhempien korvaaminen usein samaistumisen kautta tasavertaisten ystävyys- ja toverisuhteiden luominen samanikäisiin ja tähän liittyvä oman moraalin ja arvomaailman kehittäminen oman aikuisen minäkuvan ja identiteetin syntyminen integroitunut, eheä persoonallisuus ja kyky tasavertaiseen parisuhteeseen (ja perheen perustamiseen) Siimes & Aalberg 2007, Lepistö et al. 2005, Vilkko-Riihelä 2003, Lönnqvist et al. 1999

4 Nuorten päihteidenkp ihteidenkäytön n esiintyvyys Nuorten päihdehäiriöiden esiintyvyys 5-10 %, Huomioitavaa on, että ainakin 80 %:lla on myös muita samanaikaisia mielenterveyden häiriöitä. Mielenterveyden ongelmat ovat useimmiten primaarisia ja päihdeongelmat sekundäärisiä. Nuorten päihdehäiriöt alkavat tutkimusten mukaan n vuotiaana Päihteiden käyttö aloitetaan useimmiten tupakkakokeiluilla Ensimmäiset alkoholikokeilut ajoittuvat ikään. Myös ensimmäiset huumekokeilut tehdään yleensä nuoruusiässä. Yläasteikäisistä noin joka viides (20%) juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa ja (26%) lähes joka kuudes tupakoi (18%) päivittäin (11%) huumeita kokeilee 5 % (10%) lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttöä on 8%:lla imppaamista 7%:lla Niemelä & Poikolainen & Sourander 2008, Lepistö 2007, Marttunen & Aalto-Setälä 2007, Lönnqvist & Marttunen 2001

5 Nuorten päihteidenkp ihteidenkäytön n esiintyvyys (2) Huumeita kokeilleista suurin osa tupakoi ja käyttää alkoholia Päihteiden käyttöä esiintyy pojilla pääsääntöisesti enemmän kuin tytöillä vuotiaina tytöt käyttävät yhtä paljon kuin pojat Nuoruusikäisillä tytöillä alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö on yleisempää kuin pojilla Yleistä satunnainen humalajuominen on myöhäisnuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa Varhaisaikuisuudessa /myöhäisnuoruudessa (n v) käyttö on runsainta Käyttö kääntyy laskuun yleensä siinä vaiheessa, kun työ- ja perhe-elämään liittyvät seikat tulevat relevanteiksi Suurimmalle osalle nuorista alkoholia kokeilevista ja käyttävistä ei aiheudu päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, mutta päihdeongelmat kuuluvat nuorten yleisimpiin mielenterveysongelmiin Alkoholin käyttö jatkuu runsaana nuoruudesta aikuisuuteen arviolta 10%:lla

6 Nuoruusikäisten isten päihteiden p käytk ytön n luokittelu ja systemaattinen arviointi Nuorten päihteiden käytön tasoa tulee arvioida systemaattisesti jatkumona ei lainkaan käyttöä kokeilukäyttö satunnainen käyttö säännöllistyvä käyttö riskikäyttö ongelmakäyttö diagnosoitava häiriötila (väärinkäyttö DSM IV haitallinen käyttö ICD 10 riippuvuus) Nuorten päihdehäiriöille (kuten haitallinen käyttö, riippuvuus) ei ole olemassa omia kriteerejä Nuorten päihteiden käyttöön liittyvät ilmiöt ovat kuitenkin erilaisia kuin aikuisten päihdehäiriöihin Psyykkisiä haittoja, fyysisiä komplikaatioita, vieroitusoireita ilmenee harvemmin kuin aikuisilla Tyypillisiä nuorten päihdehaittoja ovat sosiaalisiin suhteisiin ja koulunkäyntiin liittyvät ongelmat Joitain riippuvuusoireita voi kuitenkin esiintyä, kuten toleranssin kehittymistä, vaikkei varsinaisen haitallisen käytön / riippuvuuden kriteerit täyty diagnostiset orvot % Häiriöt ovat luonteeltaan toistuvia, pitkäkestoisia ja vaikeahoitoisia Varsinaisen päihdehäiriön lisäksi myös alle häiriötason jäävä päihteiden käyttö ennakoi myöhemmin esiintyviä mielenterveyden ongelmia Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan sitä todennäköisemmin ongelmia esiintyy myös aikuisuudessa ja päihteiden käytön vaikutukset psykososiaaliseen toimintakykyyn ja muuhun mielenterveyteen ovat suurempia Niemelä & Poikolainen & Sourander 2008, Lepistö 2007, Marttunen & Aalto-Setälä 2007, Lönnqvist & Marttunen 2001

7 Päihteiden käytk ytön n systemaattinen arviointi Päihteiden käytöstä aiheutuvat haitat (Niemelä, S.; Poikolainen, K.; Sourander, A Suomen lääkärilehti 40/2008 )

8 Päihteiden käytk ytön n haittoja Nuoruusiän kehityksen vaarantuminen, vinoutuminen Päihtymistavat, jotka poikkeavat normatiivisesta käytöstä (esim. humalajuominen yksin, imppaaminen, sekakäyttö) ovat riskikäyttöä

9 Nuorten päihteiden p käytk ytön n vaikeusasteen määm äärittelyä ja puuttumisen toimenpiteet (Helsingin kaupunki, Sosiaalivirasto, Yhteispalveluosasto, Lasten sijaishuoltotoimisto Jouni Susi ja Marko Nikkanen 2000 mukaillen)

10 0-2. TASOT / Kokeilukäytt yttö,, satunnainen käyttk yttö /sää äännöllistyvä käyttö / riskikäytt yttö Riskikäyttö = käytöstä todennäköisesi seuraa haittaa. Vaikka käyttö ei olisi vakiintunutta, voi käyttötapaan liittyä riskejä

11 3. TASO HUOLESTUTTAVA KÄYTTK YTTÖ Riskikäytt yttö / Haitallinen käyttk yttö Ehdotuksena tehostettu seuranta, arviointi ja hoito avotai laitoshuollossa. Tarvittaessa hoito erikoistuneessa laitoksessa. Laitoshoidon indikaationa avohoidon riittämättömyys tai siitä kieltäytyminen

12 4. TASO ERITTÄIN IN HUOLESTUTTAVA KÄYTTK YTTÖ Haitallinen käyttk yttö / Riippuvuus käyttk yttö Ehdotuksena välitön arviointi ja/tai hoito erikoistuneessa yksikössä.

13 Nuoren elämäntyyli ntyyliä säätelevät t tekijät t ja niiden merkitys päihdehäiriön n kehittymiselle nuoruusiäss ssä (1) o Nuoren elämäntyyliä säätelevät geneettiset tai muut persoonallisuuteen liittyvät tekijät ja ominaisuudet, Lapsuuden perheeseen ja sen toimintakykyyn liittyvät tekijät Muut sosiaaliseen ympäristöön ja kulttuuriin liittyvät tekijät o Elämäntyylin muotoutuminen riippuu ns. riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden suhteesta eri elämän osa-alueilla o Tekijöillä on erilainen merkitys eri ikä- ja kehitysvaiheissa Niemelä & Poikolainen & Sourander 2008, Lepistö 2007, Marttunen & Aalto-Setälä 2007, Lönnqvist & Marttunen 2001

14 Nuoren elämäntyyli ntyyliä säätelevät t tekijät t ja niiden merkitys päihdehäiriön n kehittymiselle nuoruusiäss ssä (2) o Nuorten ongelmat ovat yksilöllisiä ja monitekijäisiä; samat altistavat tekijät voivat johtaa moniin erilaisiin ongelmiin, kuten päihdeongeliin, muihin mielenterveyden häiriöihin, erilaiseen riskikäyttäytymiseen ja sen seurauksena mm. seksitautien ja ei-tovottujen raskauksien esiintymiseen, rikollisuuteen, koulukäynnin keskeytymiseen, työttömyyteen ) o Ongelmat ennakoivat usein päihdeongelmaa tai esiintyvät yhtä aikaa ja kasautuvat samoille nuorille o Nuoruusiän päihdeongelmaa ei voida tulkita yksittäisenä erillisenä ilmiönä, vaan on usein nuorten laajempaa, jo varhain alkanutta ongelmavyyhtiä o Riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden dynaamisesta suhteesta johtuen nuoruusiän päihdehäiriön kehitys kokeilusta aina riippuvuuteen on hyvin yksilöllinen, ja monitkijäinen mikä on o keskeistä nuoren hoidon ja päihdeongelman ymmärtämisen kannalta Niemelä & Poikolainen & Sourander 2008, Lepistö 2007, Marttunen & Aalto-Setälä 2007, Lönnqvist & Marttunen 2001

15 Nuorten päihdeongelmien p ennustettavuus (1) Nuorten päihdehäiriöihin liittyvissä tutkimuksissa (ks. mm. Aalto-Setälä & Marttunen & Pelkonen 2003, Lepistö & von der Pahlen & Marttunen 2005) on tunnistettu tekijöitä, joilla on joko altistavia tai suojaavia vaikutuksia nuoren päihdehäiriöiden kehittymiselle Päihteiden kokeiluun vaikuttavat edellä mainittujen elämäntyyliä sääteleviin tekijöihin liittyvät riskit, joista ympäristöön liittyvät tekijät ovat ensisijaisia: päihteiden saatavuus, hinta, vanhempien ja ystävien asenteet päihteisiin. Myös vanhempien oma päihteiden väärinkäyttö/päihderiippuvuus, vakavat mielenterveyden häiriöt, puutteellinen vanhemmuus ja kodin riitaisa ilmapiiri. Geneettiset tekijät ovat selvimmin sidoksissa ongelmakäyttöön ja riippuvuuden kehittymiseen Riskiin vaikuttavat myös perimän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutukset Yksilöön liittyviä altistavia tekijöitä voivat olla kohonnut riskinotto, elämyshakuisuus, kokeilunhalu ja sääntöjä rikkova käyttäytyminen. Myös traumaattiset elämäntapahtumat, mielenterveyshäiriöt ja oppimisvaikeudet. Lönnqvist & Marttunen 2001, Niemelä et al. 2008, Lepistö et al. 2005

16 Nuorten päihdeongelmien p ennustettavuus (2) Suojaavia tekijöitä ovat erityisesti tietyt perheeseen liittyvät seikat, kuten riittävän vahva vanhemmuus, läheiset suhteet perheessä ja toimiva keskusteluyhteys, muiden perheenjäsenten järkevä suhtautuminen päihteiden käyttöön Yksilön hyvä mielenterveys, hyvä koulumenestys (onnistumisen kokemukset) Kaveripiirin ei-ihannoiva päihdeasenne Lönnqvist & Marttunen 2001, Niemelä et al. 2008, Lepistö et al. 2005

17 Varhainen puuttuminen Ihanteellista olisi tunnistaa riskiryhmään kuuluvat lapset jo ennen kuin varsinaiset päihdekokeilut / käyttö alkaa (neuvolat, koulutervh.) Nuoren päihteiden käyttöön tulisi puuttua, kun se ei ole vielä häiriötasoista Hoito ja tukitoimenpiteet tulisi aloittaa mahdollisimman varhain, koska aiempi päihteiden käyttö ennakoi myöhempää vakavaa käyttöä ja varhain aloitettu päihteiden käyttö ennakoi myöhemmin laittomien päihteiden käyttöä Ikävaiheen ja kehitystason huomioiminen on tärkeää Mitä nuoremmasta on kyse, sitä matalammalla kynnyksellä tulisi puuttua Puuttumiskeinona käy ns. lyhytinterventio (puheeksi otto, voimavarojen kartoittaminen ja päihteiden käytön seuranta), joka voidaan toteuttaa esim. kouluterveydenhuollossa Säännöllistyvän riskikäytön kohdalla tarvitaan suunnitelmallisempaa ja laajaalaisempaa lyhytinterventiota Tilanteessa, jossa päihteiden käytön lisäksi kasaantuneiden ongelmien uhka nuoren kasvulle ja kehitykselle on ilmeinen, tarvitaan varsinaista hoitoa Huomioitavaa on, että puuttumista suunniteltaessa ongelmien selvittely on epäeettistä, jos tarpeenmukaista hoitoa ei ole tarjolla Lönnqvist & Marttunen 2001, Niemelä & Poikolainen & Sourander 2008

18 Nuoren päihdeongelmien p hoito Nuorten päihdeongelmien hoidossa asiakkaana tulisi nuoren lisäksi mahdollisuuksien mukaan olla myös hänen perheensä kaikkine ongelmineen ei pelkkä päihdeongelma (kokonaisvaltaisuus, mt) Edellyttää hoidon alkuvaiheessa huolellista tutkimusta ja hoidon tarpeen moniammatillista kokonaisarviointia Keskeinen tavoite on saada siirrettyä kaikkien päihteiden kokeilua ja käyttöä mahdollisimman myöhäiseen vaiheeseen nuoruusikää Varhaisvaiheen interventiossa olennaista on vahvistaa suojaavia tekijöitä ja vähentää tai muuttaa riskitekijöitä Mallit, joissa tavoitteena on vanhempien tapaamisilla tukea ja edistää vanhempi-lapsisuhdetta ja vähentää haitallisia perhetekijöitä, ovat tuottaneet positiivisia tuloksia (vrt. TLP) Lönnqvist & Marttunen 2001, Aalto-Setälä et al. 2003, Lepistö et al. 2005, Niemelä et al. 2008

19 Nuorten päihteiden p käytk ytön n vaikeusasteen määm äärittelyä ja puuttumisen toimenpiteet (Helsingin kaupunki, Sosiaalivirasto, Yhteispalveluosasto, Lasten sijaishuoltotoimisto Jouni Susi ja Marko Nikkanen 2000 mukaillen)

20 0-2. TASOT / Kokeilukäytt yttö,, satunnainen käyttk yttö /sää äännöllistyvä käyttö / riskikäytt yttö Riskikäyttö = käytöstä todennäköisesi seuraa haittaa. Vaikka käyttö ei olisi vakiintunutta, voi käyttötapaan liittyä riskejä

21 3. TASO HUOLESTUTTAVA KÄYTTK YTTÖ Riskikäytt yttö / Haitallinen käyttk yttö Ehdotuksena tehostettu seuranta, arviointi ja hoito avotai laitoshuollossa. Tarvittaessa hoito erikoistuneessa laitoksessa. Laitoshoidon indikaationa avohoidon riittämättömyys tai siitä kieltäytyminen

22 4. TASO ERITTÄIN IN HUOLESTUTTAVA KÄYTTK YTTÖ Haitallinen käyttk yttö / Riippuvuus käyttk yttö Ehdotuksena välitön arviointi ja/tai hoito erikoistuneessa yksikössä.

23 Yhteenvetona Nuoruusiän päihdeongelmat eivät ole irrallinen ilmiö, vaan siihen liittyy myös muuta ongelmatiikkaa Varhaiset kokeilut ja käyttö sekä alle häiriötason jäävä käyttö ennakoivat myöhemmin päihde- ja muita mielenterveyshäiriöitä sekä alentunutta psykososiaalista toimintakykyä Nuoren elämään liittyy tekijöitä, jotka voivat joko altistaa päihdehäiriön kehittymiselle tai suojata siltä. Keskeistä on näiden tekijöiden yksilöllinen ja kokonaisvaltainen tunnistaminen kunkin nuoren kohdalla ennaltaehkäisyn, varhaisen tunnistamisen ja hoitotoimenpiteiden aloittamiseksi Olennaista on saada siirrettyä kaikkien päihteiden kokeilua ja käyttöä mahdollisimman myöhäiseen vaiheeseen nuoruusiän kehitystä Erityistä huomiota on kiinnitettävä seurantaan; nuoren päihdehäiriöt ovat luonteeltaan pitkäkestoisia, toistuvia ja toipumisenkin jälkeen on suuri riski sairastua uudelleen

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2015 2017 1 Sisällys JOHDANTO... 3 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli 2009 )...

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008

Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008 Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008 Miltä aikuisten ongelmat näyttävät nuoren näkökulmasta ja miten ne vaikuttavat heidän hyvinvointiin Bio-psykososiaalinen viitekehys - Geenit

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona

Lisätiedot

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia

Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia Professori Mauri Marttunen 25.10.2013 Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 1 Kuka on nuori? Nuoruus alkaa puberteetissa (n

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret aikuiset ja rahapelit Tapio Jaakkola 19.4.2016 Tampere Rahapelaamisen jatkumo Ei pelaa Maltillinen pelaaminen Ammattimainen ja patologinen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten

Lisätiedot

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Örebro vaikutteiset vanhempainillat

Örebro vaikutteiset vanhempainillat Terveempi Itä-Suomi -hanke Örebro vaikutteiset vanhempainillat Paula Kaukorinne hankekoordinaattori TtM Näin kehiteltiin Örebro vaikutteiset vanhempainillat! Tutkijat Hågan Stattin ja Nikolaus Koutakis

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Varhainen tuki ja moniammatillisuus

Varhainen tuki ja moniammatillisuus Varhainen tuki ja moniammatillisuus, ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Hels ink i Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Käsitemäärittelyä Lasten

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

HUUMETILANNE SUOMESSA

HUUMETILANNE SUOMESSA HUUMETILANNE SUOMESSA Lapsiasiainneuvottelukunta 15.11.2017 15.11.2017 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 Väestötutkimukset 15-69-vuotiaat suomalaiset 1992-2014 15.11.2017 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen

Lisätiedot

Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa

Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen Lataa Kirjailija: Marjatta Pirskanen ISBN: 9789512703791 Sivumäärä: 132 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.92 Mb Väitöskirjan tiivistelmä:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelit (1) Rahapeli pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen, perustuu pääosin sattumaan.

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Yksilön hyvinvointi ja nuorten terveys Länsi-Uusimaan Hyvinvointifoorumi

Yksilön hyvinvointi ja nuorten terveys Länsi-Uusimaan Hyvinvointifoorumi Yksilön hyvinvointi ja nuorten terveys Länsi-Uusimaan Hyvinvointifoorumi Seija Olli Esityksen rakenne Nuoren terveys ja terveysongelmat Opinnäytetyönä tehdyn nuorten terveyskyselyn tuloksia Länsi-Uudellamaalla

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu - Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa -seminaari 14.2.2013 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön

Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön Matti Kaivosoja LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri projektijohtaja, Pohjanmaa hanke Leikki ikäiset yksilöitymis eriytymiskehitys kesken pääpaino

Lisätiedot

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie?

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie? ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie? Hannu Lauerma tutkimusprofessori, THL vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Luennon sisältö Persoonallisuushäiriöistä.

Lisätiedot

Sikiöseulonta ja eettiset arvot

Sikiöseulonta ja eettiset arvot Sikiöseulonta ja eettiset arvot Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Sikiön poikkeavuuksien seulonnan erityisongelmat Seulontaohjelman päätavoitteena ei

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Rattijuopumus Kuolemaan johtaneiden ja vakavien liikenneonnettomuuksien riskitekijä 1 Yleistä 1,6 promillen rajan ylittyessä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot