Kiltistä koululaisesta vankilan asiakkaaksi Mitä olisi tehtävissä nuorten pitämiseksi kaidalla tiellä matkalla aikuisuuteen?

Transkriptio

1 Kiltistä koululaisesta vankilan asiakkaaksi Mitä olisi tehtävissä nuorten pitämiseksi kaidalla tiellä matkalla aikuisuuteen? Jukka Kärkkäinen LT, psykiatrian erikoislääkäri johtava ylilääkäri V-S opettajien ammattiyhdistyspiiri Caribia, Turku

2 Esittely Vankeinhoitolaitoksen johtava ylilääkäri Länsi-Suomen lääninlääkäri Terveydenhuollon johtajan, terveyskeskuksen ylilääkärin ja psykiatrian ylilääkärin tehtävissä yleislääkärinä toimintaa ja psykiatriaan erikoistuminen. Yksityispsykiatri LL 1978, OTK 1986, Psyk.el. 1991, LT jukka kärkkäinen 2

3 Terveydenhuoltoyksikkö ( alkaen) Organisoitu valtakunnallisena yksikkönä osana vankeinhoitolaitosta. Pääosa palveluista pth-tasoisia, PVSn palvelut, Vansin psykiatria sekä PVSn ja Vansin pkl-palvelut erikoissairaanhoitotasoisia. Somaattinen erikoissairaanhoito ostetaan pääosin ulkopuolelta (sairaanhoitopiireistä). Työntekijöitä 196: - Poliklinikka 84 - Hammashuolto 9 - PVS 62 -VS 35 - Lääkekeskus 2 - Toiminnan ohjausyksikkö 4. Budjetti ,5 m. Pääjohtaja Vankeinhoitolaitos Johtava ylilääkäri Toiminnan ohjausyksikkö Th-tarkastaja Hallintopäällikkö Toimistosihteeri Johtoryhmä Poliklinikat (26) Aluevankilat Sairaalat (2) + poliklinikat (3) Pohjois-Suomen alueterveydenhuoltoyksikkö Kaakkois-Suomen alueterveydenhuoltoyksikkö Itä-Suomen alueterveydenhuoltoyksikkö Länsi-Suomen alueterveydenhuoltoyksikkö Etelä-Suomen alueterveydenhuoltoyksikkö Ostopalvelut Lääkekeskus Pohjois-Suomen aluevankila Kaakkois-Suomen aluevankila Itä-Suomen aluevankila Länsi-Suomen aluevankila Etelä-Suomen aluevankila Hammashuolto Strateginen ohjaus Tulosohjaus Budjettineuvottelut Puitesopimukset Sisäinen tarkastus Ulkoinen valvonta Psykiatrinen vankisairaala (PVS) Turku ja Vantaa 54 ss Vankisairaala (VanS) 50 ss Ostopalvelut Poliklinikat (2) Poliklinikka jukka kärkkäinen 3

4 Luennon sisältö Minkälaisia ihmisiä vankilassa on? Miten lasten ja nuorten psyykkinen sairastavuus tai käyttäytyminen ennustaa myöhempää rikollisuutta? Perhetaustan merkitys? Miten voidaan ehkäistä nuoren kehittyminen rikolliseksi? Mitä koulu voi tehdä? Mielenterveysongelmien seulonta jukka kärkkäinen 4

5 Vankien tunnuslukuja (1) Vankeja noin 3500 yhtä aikaa. Ulkomaalaisia noin 9 %. Naisia noin 7 %. Elinkautisvankeja noin 4 %. Nuoria alle 21-vuotiaita noin 2,5 %. Vankien keski-ikä 36-vuotta. Peruskoulu puuttuu 27 % (M), 35 % (N); yli 2 vuoden ammattikoulutus 19 % (M) ja 15 % (N) jukka kärkkäinen 5

6 Vankien tunnuslukuja (2) Keskimääräinen vankeusaika on noin 8 kk. Vuosittain vankilassa on noin 7000 eri henkilöä suorittamassa rangaistusta. Suomen vankiluku on Euroopan pienimpiä vastaten pohjoismaista tasoa. Yhdysvalloissa ja Venäjällä suhteellisesti 10-kertainen määrä vankeja jukka kärkkäinen 6

7 Vankeuden uusiutuminen Vankilaan palaa ensimmäisen kerran jälkeen 2. kerralle noin kolmannes ja 3. kerralle % (10-vuotisseuranta). Vankeus ehkäisee jo nyt kohtuullisesti uusintarikollisuutta. Vankeuslain tavoite kuntouttaa tukea vankia yhteiskunnassa selviytyväksi rikoksettomaan elämään jukka kärkkäinen 7

8 Vankien sairastavuus (1) Vankien terveydenhuoltotutkimus 2005 Vangit somaattisesti ja psyykkisesti erittäin sairaita %:lla päihdehäiriö. 50 % muu psykiatrinen häiriö. 2-diagnoosi joka toisella. Hoidon tarvetta on erittäin paljon jukka kärkkäinen 8

9 Vankien sairastavuus (2) Yleisimpiä mielenterveyshäiriöitä ovat persoonallisuushäiriöt (asosiaalinen ja epävakaa), masennus, ahdistuneisuus häiriöt, ADHD, oppimis- ja lukuvaikeudet. Fyysinen sairastavuus on myös suurta, esim. C-hepatiitti, hiv-infektio,vamman jälkitilat, keuhkosairaudet jukka kärkkäinen 9

10 Vankien sairastavuus (3) Riski sairastua moniin yleissairauksiin on huomattavasti korkeampi kuin väestössä yleensä, koska kyky hoitaa terveyttä huono. Hammas- ja suusairaudet yleisiä. Joka kolmannen vangin työkyky on alentunut. ¾ vangeista käyttää säännöllistä lääkitystä jukka kärkkäinen 10

11 Nuorten rikollisuus Lainrikkomukset yleisiä: %:lla omaisuus- ja % väkivaltarikoksia. 3-6 %, enemmistö poikia vakiintuu jatkuvasti rikoksia tekeviksi. Kehitys luvulle: lievät rikokset (varkaudet, tihutyöt) vähentyneet, väkivallanteot lisääntyneet (samoilla nuorilla enemmän tekoja) jukka kärkkäinen 11

12 Nuorten rikollisuuden syytausta (1) Psykososiaaliset ongelmat: huono koulusopeutuminen ja menestys, hauraat ikätoverisuhteet, huonot suhteet vanhempiin, epäsosiaalinen toveripiiri ja päihteiden käyttö. Vanhemmuuden puutteet: epäsosiaalisuus, kaltoinkohtelu, turvattomuus jukka kärkkäinen 12

13 Nuorten rikollisuuden syytausta (2) Nuorten oma hauraus: neuropsykiatriset ongelmat, esim. ADHD, luki-vaikeudet, oppimisvaikeudet. Rikollisuus voi myös altistaa psyykkisille oireille esim. masennusta jukka kärkkäinen 13

14 Lasten ja nuorten psyykkisen oireilun tai sairauden yhteys myöhempään rikollisuuteen (1) Rikoskäyttäytymiseen liittyy runsaasti psykiatrisia oireita. Usein kognitiivisten kykyjen heikkoutta, kuten luku- ja kirjoitushäiriöitä. Käytöshäiriöiden esiintyvyys 2 5 %, voivat alkaa jo lapsuudessa, jolloin ennuste on paljon huonompi jukka kärkkäinen 14

15 Lasten ja nuorten psyykkisen oireilun tai sairauden yhteys myöhempään rikollisuuteen (2) ADHD Masennus, traumaperäinen stressihäiriö. Päihdehäiriö. Nuorille rikoksentekijöille tärkeä tehdä psykiatrinen arvio, koska häiriöt yleisiä jukka kärkkäinen 15

16 Käytöshäiriön oireita, ICD-10 (1) Saa kiukkukohtauksia. Riitelee usein aikuisten kanssa. Uhmaa aikuisten sääntöjä. Ärsyttää tahallaan toisia. Syyttää toisia omista virheistä. Suuttuu herkästi. On usein vihamielinen jukka kärkkäinen 16

17 Käytöshäiriön oireita (2) On usein ilkeä tai kostonhaluinen Valehtelee usein. Tappelee usein Käyttää asetta, joka voi aiheuttaa toiselle vakavaa fyysistä vahinkoa Osoittaa fyysistä julmuutta toisia kohtaan Oleskelee yömyöhään ulkona jukka kärkkäinen 17

18 Käytöshäiriön oireita (3) Kohdistaa eläimiin julmuutta. Tuhoaa muiden omaisuutta. Sytyttää tulipaloja. Varastaa. Karkaa kotoa. Pakottaa sukupuoliyhteyteen. Tekee rikoksen uhria vahingoittaen. Kiusaa ja pelottelee muita. Tekee murtoja jukka kärkkäinen 18

19 ADHD Attention deficit hyperactivity disorder Tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriö. Kuvattu 1. kerran vuonna Aikaisemmin MBD, DAMP, ADHD v.1980 Yksi yleisimpiä lasten pitkäaikaissairauksia, 3 5 %:lla lapsista. ADHD:n eri muotoja: Hyperkineettinen tarkkaavuushäiriö ja käytöshäiriö, myös ei-hyperkineettinen muoto (ADD) jukka kärkkäinen 19

20 ADHD (2) Alkaa ennen kouluikää haittaa toimintakykyä koulussa ja kotona. Oireet: heikentynyt tarkkaavaisuuden säätelykyky ja toiminnanohjaus, levottomuus ja impulssien hallinnan vaikeus. Pojilla 3-6 kertaa yleisempi kuin tytöillä. Tytöillä painottuu enemmän tarkkaavuuden ongelmiin ja vähemmän hyperaktiivisuuteen jukka kärkkäinen 20

21 ADHD (3) Noin puolella häiriö jatkuu aikuisuuteen. Lapsuusiän ADHD on yhteydessä moniin aikuisiän psykososiaalisiin ongelmiin ja syrjäytymiseen. Varhainen tunnistaminen ja hoito ehkäisee myöhempiä ongelmia. Hoidolla (lääkitys ja terapia) huomattava kansantaloudellinen merkitys jukka kärkkäinen 21

22 Perhetaustan merkitys (1) Hyvä vanhemmuus. Perheellä ja läheisillä tärkeä merkitys lapsen mielenterveyden rakentumiseen ja mielentasapainoon. Mielenterveyden häiriöiden siirtyminen yli sukupolvien on valtavirta psykiatrisen sairastavuuden (ja rikollisuuden) taustalla. Yksinhuoltaja vs. ydinperheet isättömyys 8-kertaistaa poikien väkivaltariskin jukka kärkkäinen 22

23 Perhetaustan merkitys (2) Vanhemmuus hukassa - vanhemmat siirtävät sen esimerkiksi opettajille ja päiväkodin työntekijöille. Riittävän hyvä vanhemmuus. Kasvuympäristö voi olla lasta vahvistava tai haavoittava. Ratkaisevaa on, kumpi on hallitsevaa. Rakkaus ja välittäminen jukka kärkkäinen 23

24 Mitä koulu voi tehdä? (1) Estää syrjäytymistä. Varhainen puuttuminen. Opintojen keskeyttämisen estäminen. Tuen tarpeen kartoitus. Tukitoimet: opinto-ohjaus, kuratiiviset keinot, psykologi, kouluterveydenhoitaja, erityisopetus integroitu opetukseen, erityisohjaajat, rästipajat jukka kärkkäinen 24

25 Mitä koulu voi tehdä? (2) Tunnistaa häiriintyminen. Informoida vanhempia. Ohjata tutkimukseen ja hoitoon terveyskeskus ja lasten- ja nuorisopsykiatria. Kouluterveydenhuolto erityisen tärkeä vrt. resurssivaje jukka kärkkäinen 25

26 Häiriöpoikien seulonta (1) On mahdollista tunnistaa jo varhain pikkupojat, jotka ovat vaarassa harhautua rikollisuuden polulle. Standardoituja kyselylomakkeita. Vanhemmat liian subjektiivisia näkemään muutoksia. Opettajan havaitessa muutoksia yhteys vanhempiin ohjaus tutkimukseen esim. terveyskeskukseen jukka kärkkäinen 26

27 Häiriöpoikien seulonta (2) Andre Souranderin tutkimusryhmä (2007) pienten poikien mielenterveyshäiriöillä selvä yhteys myöhempään rikollisuuteen. 8-v poikaa tyttöä (1989), pojista 4 %:lla tunne-elämän- ja käytöshäiriöitä: väkivaltaisuus, antisosiaalisuus, rajojen rikkominen, uhmakkuus, masennus ja ahdistuneisuus. Varusmiesikäisenä seuraava tutkimus sama 4 % teki 25 % koko ikäluokan rikoksista jukka kärkkäinen 27

28 Häiriöpoikien seulonta (3) Lapsuusiän häiriöt ennakoivat paitsi rikollisuutta myös päihde-, persoonallisuus häiriöitä, masennusta ja psykooseja. Huomio hoidon kohdentamiseen tälle nuorisojoukolle! Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuolto avainasemassa. Tunnistamisen lisäksi oltava hoitomahdollisuudet jukka kärkkäinen 28

29 Kiitos mielenkiinnostanne! Jukka Kärkkäinen puh jukka kärkkäinen 29