Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa
|
|
- Anita Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Työraportti 14 Tommi Mäkelä Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa Tampere 2009
2
3 Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Työraportti 14 Tommi Mäkelä Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa Tampereen teknillinen yliopisto. Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Tampere 2009
4 Kansikuvat: Tommi Mäkelä Verkkojulkaisu: ISBN (PDF)
5 TIIVISTELMÄ Julkaisuajankohta Tekijät Tommi Mäkelä Julkaisun nimi Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa Tiivistelmä Kontti tarjoaa kustannustehokkaan ja joustavan kuljetusketjun, joka kattaa koko maailman. Konttiliikenne kasvanee jatkossakin pitkällä tähtäimellä huolimatta talouden suhdannevaihteluista. Globaali ja eurooppalainen kehitys määrittelee suuryksiköiden käytön reunaehdot, mutta Suomessa voidaan vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten täällä toimitaan kilpailukykyisesti osana kansainvälisiä logistisia ketjuja ja asiakkuuksien hallintaa. Samalla voidaan vähentää kuljettamisen haittavaikutuksia ympäristöön ja ympäröivään yhteiskuntaan. Tämä tutkimus on tehty osana KombiSuomi-hanketta, ja siinä on kartoitettu konttikuljetusten näkymiä, kehityssuuntia ja kuljetusvirtoja Suomen näkökulmasta. Työ on toteutettu keskeisiltä osiltaan haastattelututkimuksena. Konttimääriltään merkittäviä lähettäviä tai vastaanottavia asiakkaita tai paikkoja on kohtuullisen vähän, ja ne liittyvät valtaosin teollisuuden keskeisten toimialojen kuljetuksiin. Loppuasiakkaiden ohella tai sijaan merkittäviä toimijoita kuljetusten ohjauksessa ovat myös huolintaliikkeet, konttioperaattorit ja niiden alihankkijat sekä jotkut kuljetusyritykset ja kontteja käsittelevät tahot. Tuonnista valtaosa tulee Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle. Tuontikuljetuksista huomattava osa tapahtuu huolintaliikkeiden ohjauksessa. Metsäteollisuus on selvästi suurin konttiviennin toimija. Transitoliikenteessä kontit kulkevat Suomesta itään kuormattuina ja tyhjät kontit palaavat takaisin Suomen kautta, mikä on etu suomalaisille vientiasiakkaille. Varustamo pyrkii yleensä minimoimaan maakuljetukset ja käyttämään asiakkaan lähellä sijaitsevaa satamaa. Helsingin ohella käytettävät satamat määräytyvät valtaosin keskeisten asiakkaiden perusteella. Suomessa ei ole toistaiseksi päästy riittävän kustannustehokkaisiin tai aikatauluiltaan sopiviin konttikuljetusratkaisuihin, joissa rautateillä olisi runkokuljetusrooli. Rautatiekuljetusten hyödyntämisen näkökulmasta konttiliikenne ja pyörällisten yksiköiden liikenne ovat nykyään suurelta osin erillisiä markkinoita. Suomen nykyiset yhdistetyt kuljetukset toimivat pyörällisten yksiköiden, erityisesti ajoneuvoyhdistelmien ehdoilla. Konttialalla ei ole yhtenäistä näkemystä rautatiekuljetusten hyödyntämisen ja sisämaan terminaalien tarpeesta tai eduista Suomessa. Rautatiekuljetukset nähdään kuitenkin useissa tapauksissa ainakin potentiaalisena mahdollisuutena tehostaa toimintaa. Myös sisämaan terminaalin ja siihen liittyvän konttivarikon luomiseksi saattaa löytyä riittävästi sitoutuneita tahoja ja tavaravirtoja. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman yksinkertainen ja matalan kustannustason toimintamalli ja infrastruktuuri, jossa yhdistyy tarpeen mukaan erilaisten suuryksiköiden kuljettaminen. Avainsanat konttiliikenne, konttikuljetukset, intermodaalikuljetukset, tulevaisuus Sarjan nimi ja numero Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Työraportti 14 ISSN Kokonaissivumäärä 19 ISBN (PDF)
6
7 Date of publication Authors Tommi Mäkelä Name of the publication Container traffic and its future related to intermodal transport in Finland Abstract Container enables a cost-effective and flexible transport chain worldwide. Container transport is a growing market in the long term in spite of economic fluctuations. Global and European development will determine future framework in unit load transports. Still in Finland, it is possible to contribute to the direction of development so that transports within Finland will remain a competitive part of international logistics chains and customer management. At the same time, it is possible to reduce environmental impacts and impacts on the surrounding community. This study is a part of KombiFinland (KombiSuomi) project, and it aims to survey future needs, trends and goods flows of container transport from Finland s perspective. It is based mainly on interviews in the transport sector in Finland. There are few significant container transport customers. Great majority of container transports are related to major industries. Besides end customers, significant parties in transport management are freight forwarders, container operators and their subcontractors and some container transport and handling companies. Trip lengths are typically remarkably shorter in import than in export. Major part of import transport is managed by freight forwarders. Forest industry is the biggest container customer segment in export. In transit traffic, loaded containers are transported eastwards and empty containers on return path westwards; this is an advantage to Finnish export customers. Shipping companies tend to minimize inland transports and use ports near customers. In addition to Helsinki, important ports are substantially determined by the major customers. So far in Finland, there has not been large-scale rail transport solutions for containers that are cost-effective enough and have competitive timetables. At the moment, container transport and transport of trailers and articulated vehicles are mainly two separate markets from the rail transport viewpoint. The present combined transport in Finland is customized for units with wheels, especially for articulated vehicles. In container sector, there is no congruent opinion on needs or advantages of using rail transport or inland terminals in Finland. In many cases, however, rail transport is seen at least as a potential possibility to rationalize operations. It may be possible to find enough companies and goods flows to start inland terminal operations and container depot operations related to it. The goal should be an unsophisticated and a low-cost operations concept and infrastructure, enabling unit load transports of different techniques. Keywords container traffic, container transport, freight transport, intermodal transport, future Serial name and number Tampere University of Technology. Transportation Systems. Working Report 14 ISSN Pages, total 19 ISBN (PDF)
8
9 SISÄLLYS 1 LÄHTÖKOHDAT Viitekehys Työn sisältö ja menetelmät KONTTIKULJETUSTEN OMINAISUUDET Kontti on maailmankaupan perusyksikkö, mutta sen merkitys kasvaa myös Euroopan-liikenteessä Kontti trailerin sijaan? Konttiliikenteen eri tuotteet ja palvelut SUOMEN KONTTILIIKENNE Suomen konttiliikenne tilastojen mukaan Käytettävien satamien määräytyminen Asiakkaat ja kuljetusten ohjaus Transitoliikenteen luonne ja näkymät RAUTATEIDEN JA SISÄMAANTERMINAALIEN ROOLI KONTTILIIKENTEESSÄ Kontit ja rautatiet Sisämaanterminaalin haasteet ja mahdollisuudet Sisämaanterminaalin paikka ja toimivuuden lähtökohdat Idänliikenteen terminaalitarpeet TULEVAISUUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Miksi vielä ei ole tapahtunut juuri mitään? Miten liikkeelle? Yhteenveto LÄHTEET LIITE: Haastatellut elinkeinoelämän edustajat... 19
10
11 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Viitekehys Yleinen Teollisuusliitto (YTL) koordinoi yhteistyöhanketta Yhdistettyjen kuljetusten edistäminen / KombiSuomi, jonka avulla pyritään konkreettisesti laajentamaan yhdistettyjen kuljetusten tarjontaa ja käyttöä. Yhdistetyillä kuljetuksilla on tässä hankkeessa tarkoitettu sellaisia suuryksikkökuljetuksia, joiden runkokuljetus tapahtuu Suomessa rautateitse. Tässä raportissa on käytetty pääosin termiä intermodaalikuljetus, kun kysymys on kuljetusketjusta, jossa suuryksikköjä kuten kontteja kuljetetaan vähintään kahdella kuljetusmuodolla. Lähtökohtana työlle on isojen kuljetusketjuja hallitsevien toimijoiden kiinnostus yhdistettyjen kuljetusten nykyistä laajempaan ja monipuolisempaan hyödyntämiseen toiminnassaan. Tulokset ovat kaikkien alan toimijoiden hyödynnettävissä ja tarjoavat lähtökohdan kehittää kuljetuspalveluja ja yhteistyötä kuljetusjärjestelmän tehostamiseksi. 1.2 Työn sisältö ja menetelmät Seuraava teksti perustuu Tampereen teknillisessä yliopistossa osana KombiSuomi-hanketta tehtyyn tutkimukseen, jossa on kartoitettu konttikuljetusten näkymiä, kehityssuuntia ja kuljetusvirtoja Suomen näkökulmasta. Työ on toteutettu keskeisiltä osiltaan haastattelututkimuksena, joka perustuu alan toimijoiden tapaamisiin yrityksissä ja ryhmäkeskusteluun Yleisessä Teollisuusliitossa loka-joulukuussa Haastattelut kattavat 15 yritystä ja 19 haastateltua henkilöä, joista 4 ryhmäkeskustelussa (ks. liite). Satamien tavaramäärätiedot perustuvat julkisiin tilastoihin. Tällä työllä on yhtymäkohtia keväällä ja kesällä 2008 Tampereen teknillisessä yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa kartoitettiin yhdistettyjen kuljetusten lähitulevaisuuden potentiaalia ja potentiaalisia yhteysvälejä Suomessa (ks. Mäkelä 2008). 2 KONTTIKULJETUSTEN OMINAISUUDET 2.1 Kontti on maailmankaupan perusyksikkö, mutta sen merkitys kasvaa myös Euroopan-liikenteessä Kontti tarjoaa kustannustehokkaan ja joustavan kuljetusketjun, joka kattaa koko maailman. Alalla on useita palveluntarjoajia, mikä mahdollistaa asiakkaan näkökulmasta kilpailukykyiset hinnat, kuljetusvaihtoehdot ja -reitit. Konttiliikenne kasvanee jatkossakin pitkällä tähtäimellä huolimatta talouden suhdannevaihteluista. Kasvu lienee kuitenkin keskimäärin maltillisempaa kuin se on ollut viime vuosina. Yksikköliikenteessä kontilla on hallitseva rooli maailmankaupassa ja trailerilla Euroopanliikenteessä. Euroopan-liikenteen kontit ovat kasvattaneet merkitystään Euroopassa 2000-luvun alusta alkaen. Euroopassa konttien käyttö edellyttää pääsääntöisesti 45 jalan palletwide-konttien hyödyntämistä, jotta kontit pystyvät kilpailemaan trailerien kanssa kuormatilan koossa. Hinnoittelulla ohjataan joissakin tapauksissa myös Euroopan sisäisiä tavaravirtoja käyttämään valtamerikontteja. 9
12 Konttiliikenteessä valtameriliikenteen ISO-kontit ja Euroopan-liikenteen kontit ovat eri tuotteita eri markkinoilla, mutta ne molemmat hyödyntävät samoja kontinkäsittelyjärjestelmiä ja maapuolen kuljetusratkaisuja. Kontit sopivat hyvin eri kuljetusmuotoihin ja siten luonnostaan tukevat intermodaalisia kuljetusratkaisuja. Vesiliikenteessä 45 jalan kontit eivät mittojensa puolesta sovellu valtameriliikenteeseen, mutta niitä on kasvavassa määrin mahdollista kuljettaa feeder- ja shortsea-liikenteen konttilaivoilla. Kontteja voidaan kuljettaa ja kuljetetaan varsinaisten konttialusten ohella roro-aluksilla, mutta pienemmässä mittakaavassa. 2.2 Kontti trailerin sijaan? Valtamerikonttiliikenteen sykli ja frekvenssi ovat jonkin verran hitaammat kuin Euroopankonttiliikenteen ja erityisesti traileriliikenteen. Asiakkaiden kustannuspaineet ovat lisänneet valmiutta konttikuljetusten käyttöön, vaikka kuljetus olisi 1 2 vuorokautta hitaampi. Kontti on yksikkönä halvempi, joten kontilla on myös hieman enemmän aikaa odottaa : sekä asiakas että konttioperaattori voivat aikatauluttaa kuljetukset tarvittaessa hieman hitaammiksi, jos siten pystytään tasaamaan kuormitusvaihteluja ja parantamaan kustannustehokkuutta. Euroopassa trailereiden hyödyntäminen perustuu nopeaan ja tehokkaaseen maakuljetusjärjestelmään ja siihen tarvittaessa kuten Suomen ja Manner-Euroopan välisessä liikenteessä liittyviin roro-kuljetuksiin. Konttien kuljettamisen perustana ovat myös Euroopan sisäisessä liikenteessä laivakuljetukset, joihin liittyvät yleensä mahdollisimman lyhyet maakuljetukset. Tyypillisesti konttiliikenteessä on traileriliikennettä selvästi suurempia vaihteluita niin ajallisesti kuin kuljetussuuntienkin välillä. 2.3 Konttiliikenteen eri tuotteet ja palvelut Konttiliikenteessä on erotettavissa seuraavat segmentit: maailmanlaajuinen valtamerikonttiliikenne, jota harjoittavat konttivarustamot ja niiden alihankkijat; kuljetusyksikkönä on valtamerikontti Euroopan konttiliikenne, jossa toimivat shortsea-konttioperaattorit joko päätoimenaan tai yhtenä toimialana; kuljetusyksikkönä on Euroopan-liikenteen kontti (usein 45 jalan palletwide) erikoiskonttiliikenne, kuten säiliö- tai irtotavarakuljetukset (bulk). Lisäksi konttikuljetuspalveluja tarjoavat tai tuottavat osana palvelukokonaisuuksiaan huolintaliikkeet, logistiikkayritykset ja muut kuljetusyritykset. Valtamerikontit ovat konttivarustamojen omistuksessa. Ne kulkevat Suomeen ja Suomesta varustamojen omilla aluksilla tai feeder-varustamojen aluksilla, jotka kuljettavat useiden omistajien kontteja. Myös Euroopan-liikenteessä kontit ovat pääosin varustamojen omistuksessa ja niitä kuljetetaan lähinnä varustamojen omilla yhteyksillä. Varustamojen näkökulmasta logistiikassa ensisijaista on laivojen kulku, mutta myös konttien hallinta; maapuolen kuljetusratkaisujen tulee tukea näitä ydintoimintoja ja sopeutua niihin. 10
13 Osa konttikuljetuksista perustuu ovelta ovelle -palveluun, jossa palveluntarjoaja voi hoitaa itse osan kuljetusketjusta, esimerkiksi laivakuljetuksen. Palveluntarjoaja voi vastata myös pelkästään ketjun koordinoinnista, jolloin kuljetukset ostetaan eri kuljetusmuotojen toimijoilta. Rorovarustamo voi tarjota myös konttikuljetuspalveluja. Säiliö- ja irtotavarakonttikuljetuspalvelut ovat yleensä tiukimmin sidottuja asiakkaiden tuotantoprosesseihin ja tapahtuvat pääosin yksiköillä, joita ei käytetä kappaletavaraliikenteessä. 3 SUOMEN KONTTILIIKENNE 3.1 Suomen konttiliikenne tilastojen mukaan Konttikuljetusten määriä, reittejä ja käytettäviä konttityyppejä on vain rajoitetusti mahdollista arvioida julkisista lähteistä. Tavaran tai kontin koko kuljetusketjun lähtöpaikasta määräpaikkaan kattavia tilastoja ei koota. Tarkimmat tiedot on Suomen osalta saatavissa satamien meripuolen kuljetuksista Merenkulkulaitoksen tilastoista. Maapuolen kuljetusvirroista ei ole saatavilla julkista tietoa juuri lainkaan. Suomen konttikuljetusten ominaisuuksia on tarkasteltu mm. julkaisussa Suomen konttikuljetukset meritse (Venäläinen 2008). Arvioita satamien maaliikenteestä on esitetty julkaisussa Satamien tavaraliikenneselvitys (Leskinen & Niinikoski 2008), mutta maapuolen konttiliikenteeseen siinä ei ole paneuduttu. Konttiliikenteen solmupisteinä Suomessa toimivat tällä hetkellä lähes pelkästään satamat, joihin on keskittynyt myös konttivarikkotoiminta, joka on keskeinen osa konttien hallintaa. Vuonna 2007 Suomen satamien ulkomaanliikenteessä kuljetettiin konttia ja niissä 12,5 miljoonaa tonnia tavaraa. Transitoliikenteen osuus tästä oli konttia (21 %) ja 2,2 milj. t (18 %); Suomeen tuoduista konteista 40 prosenttia oli transitoliikenteessä. Suomen konttiliikenteen yksikkömäärä oli yhteensä TEU. Suurimmat konttisatamat olivat Kotka ( TEU), Helsinki ( TEU), Hamina ( TEU) ja Rauma ( TEU), joiden osuus oli 84 prosenttia satamien konteissa kuljetetusta tavaramäärästä ja 87 prosenttia TEU-yksiköistä. Konteissa kuljetettiin 12 prosenttia satamien ulkomaanliikenteen tavaramäärästä ja 32 prosenttia transitoliikenteen tavaramäärästä. Tuonti ja vienti ovat koko Suomen konttiliikenteessä melko hyvin tasapainossa, mutta satamittain tilanne vaihtelee. (Merenkulkulaitos 2008) 11
14 Tuonti 2007 t Tuonti 2007 yksikköä Tornio Tornio Vienti 2007 t Kemi Vienti 2007 yksikköä Kemi Oulu Oulu kuorma-autot perävaunut kontit Raahe kuorma-autot perävaunut kontit Raahe rautatievaunut tyhjät kontit muut yksiköt rautatievaunut Pietarsaari Kokkola Suomen satamat yhteensä muut yksiköt Pietarsaari Kokkola Suomen satamat yhteensä Vaasa Vaasa Rauma Pori 28,1 milj. t (27 % kokonaisliikenteestä) Rauma Pori 1,9 milj. yksikköä Uusikaupunki Uusikaupunki Naantali Eckerö Maarianhamina Långnäs Turku Kotka Hamina Naantali Eckerö Maarianhamina Långnäs Turku Kotka Hamina Hanko Helsinki Hanko Helsinki Kuva 1 Suomen ja ulkomaiden väliset merikuljetukset kuljetusvälineissä ja kuljetusyksiköissä satamittain vuonna (Tietojen lähde: Merenkulkulaitos 2008) Tuontitransito 2007 t Vientitransito 2007 t kuorma-autot perävaunut kontit rautatievaunut muut yksiköt transito yhteensä Kokkola Vaasa Suomen satamat yhteensä 2,4 milj. t yksiköissä (34 % transitosta) Lappeenranta Turku Kotka Hamina Hanko Helsinki Kuva 2 Suomen satamien kautta vuonna 2007 kulkeneen transitoliikenteen tavaramäärä ja yksikkökuljetusten osuus satamittain. (Tietojen lähde: Merenkulkulaitos 2008) Suomessa kuljetettiin vuonna 2007 rautateitse TEU kontteja, josta 2500 TEU Siperianradan liikenteessä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että pyörällisten yksiköiden yhdistetyissä kuljetuksissa kuljetettiin yksikköä ( TEU). (VR-Yhtymä 2008; VR Cargo 2008) 12
15 3.2 Käytettävien satamien määräytyminen Eri tahoilla on esitetty toiveita konttiliikenteen keskittämisestä nykyistä harvempiin satamiin. Kuitenkin käytännössä teollisuuden erityisesti metsäteollisuuden kuljetusratkaisut ja omistukset satamaoperoinnissa määrittävät keskeisimmät käytettävät satamat. Lisäksi kilpailu sekä satamien välillä että satamien sisällä on asiakkaiden näkökulmasta etu sama pätee konttien kuljettamiseen ylipäänsä, sillä konttikuljetukset ovat erittäin kilpailtu ala. Toisaalta keskitetymmät runkovirrat toisivat uusia mahdollisuuksia rautatiekuljetusten hyödyntämiseen. Tilanne on kuitenkin kehittynyt päinvastaiseen suuntaan, sillä Helsingin suhteellinen osuus konttikuljetuksista on pienentynyt. Vuosaaren satama parantaa ainakin teoriassa Helsingin asemaa konttikuljetusmarkkinoilla. Varustamo pyrkii yleensä minimoimaan maakuljetukset ja käyttämään asiakkaan lähellä sijaitsevaa satamaa. Keskittämismahdollisuuksia nähdään kuitenkin jossain määrin olevan. Varustamot valitsevat satamat asiakkaidensa perusteella: vientisataman määrittelee yleensä asiakas, tuontisatamaan voi varustamollakin olla mahdollisuus vaikuttaa tietyissä tapauksissa. Lähitulevaisuudessa konttikuljetusten yhteydet säilynevät pääpiirteissään nykyisellään. Pitemmällä aikavälillä on mahdollista, että toimintamallit ja reitit muuttuvat merkittävästikin. Kokonaan uusia kehityssuuntia voivat avata esimerkiksi Venäjän satamien konttiliikenteen kehittyminen, pohjoisten meriyhteyksien hyödyntäminen konttikuljetuksissa tai Ruotsin ja Manner-Euroopan välisten rautatieyhteyksien muodostuminen merkittäväksi konttien kuljetusväyläksi. 3.3 Asiakkaat ja kuljetusten ohjaus Konttimääriltään merkittäviä lähettäviä tai vastaanottavia asiakkaita tai paikkoja on kohtuullisen vähän, ja ne liittyvät valtaosin teollisuuden keskeisten toimialojen kuljetuksiin. Loppuasiakkaiden ohella tai sijaan merkittäviä toimijoita kuljetusten ohjauksessa ovat myös huolintaliikkeet, konttioperaattorit ja niiden alihankkijat sekä jotkut kuljetusyritykset ja kontteja käsittelevät tahot. Tuonnissa konttien kuljetusmatkat ovat Suomessa tyypillisesti selvästi lyhyempiä kuin viennissä. Tuonnista valtaosa tulee Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle. Jonkin verran tuontikonteista puretaan etelän terminaaleissa, ja tavarat jatkavat yksiköimättöminä autokuljetuksina määränpäihin. Teollisuuden vientiasiakkaista monet sijaitsevat kauempana sisämaassa, mutta etenkin paperista osa kuormataan kontteihin vasta satamassa. Tuontikuljetuksista huomattava osa tapahtuu huolintaliikkeiden ohjauksessa. Suomessa on joitakin suuria tuojia, jotka vastaavat itse kuljetusten järjestämisestä. Lisäksi kaupan keskusliikkeet hoitavat tuontikonttikuljetuksia. Metsäteollisuus on selvästi suurin konttiviennin toimija. Alan suurimmat yritykset ohjaavat kymmenien tuhansien TEU-yksiköiden konttivirtoja, muiden yritysten konttiliikennemäärät ovat selvästi pienempiä. Muilla toimialoilla suurimmilla toimijoilla on muutamien tuhansien TEU-yksiköiden virtoja, mutta useimmilla kontteja käyttävillä yrityksillä on korkeintaan muutaman sadan TEU:n konttimääriä. Pienet vientiasiakkaat hoitavat konttikuljetuksensa suurelta osin huolintaliikkeiden kautta. 13
16 3.4 Transitoliikenteen luonne ja näkymät Transitoliikenteessä kontit kulkevat Suomesta itään kuormattuina (ks. luku 3.1 Suomen konttiliikenne tilastojen mukaan). Tyhjät kontit palaavat takaisin Suomen kautta. Tämä on etu suomalaisille vientiasiakkaille niin konttien saatavuuden kuin kustannustenkin kannalta. Suomen kautta tapahtuvilla konttikuljetuksilla arvioidaan olevan merkitystä myös tulevaisuudessa, sillä Suomessa on toimiva ja tehokas logististen palvelujen infrastruktuuri. Rautateillä on potentiaalia konttien transitoliikenteessä, jos kokonaispalvelun sujuvuutta ja kustannustehokkuutta pystytään parantamaan. Sisämaan konttiterminaalin mahdollisuudet ovat sidoksissa rautatiekuljetusten rooliin kuljetuksissa (vrt. luku 4.4 Idänliikenteen terminaalitarpeet). 4 RAUTATEIDEN JA SISÄMAANTERMINAALIEN ROOLI KONTTILIIKENTEESSÄ 4.1 Kontit ja rautatiet Useilla alan toimijoilla on kokemusta rautateiden hyödyntämisestä Manner-Euroopassa. Vaikka yrityksillä on yleensä halua kehittää eri kuljetusmuotojen käyttöä ottaen myös huomioon ympäristövaikutukset, usein kilpailutilanne ja kustannukset sanelevat käytännön. Haastateltavien mukaan myös erilaisia rautateiden runkokuljetusrooliin liittyviä konttikuljetuspalveluja on Suomessakin kokeiltu, mutta niissä ei ole päästy riittävän kustannustehokkaisiin tai aikatauluiltaan sopiviin ratkaisuihin. Rautatiekuljetusten hyödyntämisen näkökulmasta konttiliikenne ja pyörällisten yksiköiden liikenne ovat suurelta osin erillisiä markkinoita. Suomen nykyiset yhdistetyt kuljetukset toimivat pyörällisten yksiköiden, erityisesti ajoneuvoyhdistelmien ehdoilla. Rautatievaunut soveltuvat myös konttien ja vaihtokorien kuljettamiseen, mutta toimintamallia ei ole sovitettu konttikuljetusten tarpeisiin. Konttiliikenteen aikataulutarpeet, rytmi ja lähtö- ja määräterminaalit poikkeavat ainakin jonkin verran pyörällisten yksiköiden kuljettamisesta. Eri yksiköitä ja niiden kuljetuspalveluja yhdistävänä tekijänä kohti laajempaa ja vahvempaa intermodaalista kuljetusjärjestelmää voisivat kuitenkin olla ainakin osittain samat solmupisteet. Kontit kulkevat rautateitse Suomessa valtaosin vaunukuormaliikenteen luonteisesti vaunukuormaliikenteen palvelutasolla. Kun tavaran lähtöpaikka on sisämaassa, tyhjä kontti viedään rautateitse asiakkaalle, asiakas kuormaa rautatievaunussa olevan kontin ja kontti kuljetetaan määränpäähän, usein satamaan. Idänliikenteessä on myös konttien kokojunaliikennettä (vrt. luku 3.1 Suomen konttiliikenne tilastojen mukaan), mutta vain vähän verrattuna Siperian-radan konttiyhteyksien huippuaikoihin. Laajamittaisinta konttien kuljettamista ovat tällä hetkellä tyhjien konttien siirrot satamien välillä Suomessa, ja tähän VR Cargo on luomassa entistä tarkemmin vakioitua ja aikataulutettua tuotetta. Konttien meno-paluukuljetuksiin on varsinkin rautateillä nykyisin vain vähän mahdollisuuksia. Tiekuljetuksissa yhdistelymahdollisuuksia on hieman enemmän. Sisämaasta lähtee pääosin vain vientikuljetuksia, ja silloin kun tuontiasiakas sijaitsee sisämaassa, sillä ei välttämättä ole raideyhteyttä. Rautatiekuljetus on nykyään yleensä aikataulu- ja kustannussyistä käytännössä mahdollinen vain, kun asiakkaalla on raideyhteys. Suurin osa konteista kuormataan ja puretaan sisämaassa ajoneuvon päällä tämä pätee sekä kuorma-autoihin että rautatievaunuihin. Tiekuljetuksissa konttinostimella (sideloader) varustettujen perävaunujen määrä on kuitenkin kasvanut. 14
17 4.2 Sisämaanterminaalin haasteet ja mahdollisuudet Logistiikkakeskushankkeille ei ole toistaiseksi löytynyt lisäarvoa satamien ulkopuolelta. Myös konttikuljetusten kannalta satama on sinänsä luonnollinen solmupiste. Konttien hallintaan liittyy oleellisesti kontin tarkastus- ja korjaustoiminta, jonka tulee tapahtua varustamon standardien mukaisesti. Kontit tarkastetaan jokaisen kuljetustehtävän jälkeen ja tarvittaessa huolletaan ja korjataan vaatimusten mukaisiksi. Konttivarikkotoiminta tapahtuu nyt valtaosin satamissa. Sisämaanterminaalin toteuttamisen kannalta ratkaisevan hyödyn arvioidaan voivan syntyä tyhjien konttien siirtojen vähentymisestä. Tämä tarjoaisi keinon vähentää kustannuksia ja nopeuttaa konttikiertoa. Alalla ei kuitenkaan ole yhtenäistä näkemystä tällaisen terminaalitoiminnan tarpeellisuudesta. Sisämaassa konttiterminaalitoiminta voi liittyä joko tyhjien konttien hallintaan tai myös kuormattujen konttien kuljetuksiin. Toiminnan kulmakiveksi nähdään konttivarikkotoiminta ja siihen liittyvät tyhjien konttien siirrot. Kuormatut kontit lähinnä kulkevat terminaalin kautta, kun terminaalissa siirrytään kuljetusmuodosta toiseen. Konttien lisäksi voidaan käsitellä muitakin yksiköitä, mikä tarjoaa synergiamahdollisuuksia ja volyymietua terminaalitoiminnoissa. Konttivarikkotoiminta nähdään myös laajamittaisen rautatiekuljetusten hyödyntämisen edellytyksenä. Koska terminaalissa on oltava henkilökuntaa ja käsittelykalustoa, ne voisivat esimerkiksi osan ajasta käsitellä juniin liittyviä yksiköitä ja osan aikaa työskennellä varikkotoiminnoissa. Kuva 3 Idea intermodaalikuljetusten verkosta ja solmupisteistä, jossa erilaiset yksikkökuljetukset tukevat toisiaan. Näin voisi olla mahdollista muodostaa riittävän vahvoja runkovirtoja ja uusia reittivaihtoehtoja. Kuvan yhteysvälit ja solmupisteet on esitetty pelkästään idean hahmottamiseksi; ne eivät kuvaa ehdotettua tai toivottua verkkoa. 15
18 4.3 Sisämaanterminaalin paikka ja toimivuuden lähtökohdat Teoriassa mahdollisiksi sisämaan konttiterminaalin sijaintipaikoiksi mainittiin haastatteluissa useimmin Tampere, joissain tapauksissa Kerava, Jyväskylä tai Kuopio, idänliikenteessä Kouvola sekä Oulu, jos pohjoisen konttiliikennettä kulkee etelän satamien kautta. Jos sisämaassa olisi konttivarikko, sen tulisi käsitellä kaikkien keskeisten konttioperaattoreiden kontteja. Ainakin valtamerikonttien omistajien keskuudessa näyttäisi olevan valmiutta sisämaan varikon hyödyntämiseen, mutta ne tuskin edistävät asiaa oma-aloitteisesti. Jotta oikean varustamon oikeaa konttityyppiä olisi saatavilla oikea-aikaisesti, konttivirtojen tulisi olla melko suuria molempiin suuntiin, jotta tyhjien konttien siirrot terminaalien välillä voitaisiin minimoida ja yksikkökustannukset saadaan kohtuullisiksi. Konttioperaattorit käyttävät vähintään yhtä varikkoa jokaisessa konttisatamassa, jossa ne toimivat. Uuden varikon perustaminen lisää riskiä, että virrat hajautuvat entisestään ja konttikierto hidastuu. Tästä syystä nykyisin keskitetyimmin toimivat tahot ovat melko kriittisiä mahdollista uutta solmupistettä kohtaan. Uuden terminaalin muodostaminen edellyttää konttiliikenteen toimijoiden yhteistyötä. Keskeisessä roolissa ovat ainakin konttioperaattorit (konttien omistajat), huolinta- ja kuljetusyritykset ja osin myös lastinantajat, vienti- ja tuontiasiakkaat. Maankäytön ja terminaalien osalta yhteistyötahoja ovat ainakin kunnat ja liikenneinfrastruktuurin haltijat. Neutraali terminaalioperointi on järjestettävä tapauskohtaisesti. Jakelun rakenteen on arvioitu muuttuvan siten, että runko- ja jakelukuljetukset tapahtuisivat tulevaisuudessa selvästi toisistaan erillisinä ketjun osina. Tähän voivat johtaa mm. tiekuljetusten kiristyvät säännökset ja kasvavat kustannukset. Runkokuljetus ilman jakelua tarjoaa myös rautateille uusia mahdollisuuksia. Samalla kontteja voisi olla helpompi kuljettaa kauemmas sisämaahan, kun siellä olisi terminaaleja, joissa niitä voidaan sujuvasti käsitellä. Tämä lisää mahdollisuuksia myös meno-paluukuormiin. Konttikuljetuksen keskeinen idea on kuljettaa tavara kontissa perille asti mahdollisimman vähin välikäsittelyin. Kontitus satamassa on tästä näkökulmasta erikoisratkaisu, mutta sille on ollut perusteensa osana metsäteollisuuden logistista toimintamallia. Rautateitse on tehokkaampaa kuljettaa paperirullat yksiköimättöminä rautatievaunuissa kuin konteissa. Toimintamalli on jonkin verran vaihdellut vuosien kuluessa: välillä kontituksen painopistettä on pyritty siirtämään lähtöpaikkaan, välillä taas satamaan. Sisämaanterminaalilla kun se ei sijaitse teollisuuslaitoksen välittömässä läheisyydessä ei viime vuosien kokemusten valossa kuitenkaan ole välitöntä yhteyttä suurteollisuuden kontituksen kanssa kuin tyhjien konttien hallinnan kautta. 4.4 Idänliikenteen terminaalitarpeet Kouvolan rooli sisämaan konttiterminaalina perustui Kaukoidän-liikenteeseen Siperian-radan kautta. Tällä hetkellä ei ole tarjolla vastaavia sisämaan terminaaliin perustuvia tuotteita. Itärajan ylittävän konttiliikenteen lähtöpaikan Kaakkois-Suomessa määrittelee nyt lähinnä varastokapasiteetin sijainti, ei sinänsä sijainti tietyllä paikkakunnalla. Rautatiekonttikuljetusten kehittämisen suurin haaste ja kasvun merkittävä este on toistaiseksi ollut Venäjän tullaukseen liittyvä byrokratia. 16
19 5 TULEVAISUUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET 5.1 Miksi vielä ei ole tapahtunut juuri mitään? Miten liikkeelle? Kuorma-autokuljetus on erittäin joustava ja hinnaltaan kilpailukykyinen kuljetusmuoto, joten välitöntä tarvetta tai halua intermodaalikuljetusten kehittämiseen Suomen sisällä ei ole laajasti ollut. Tarpeita vastaavia kuljetuspalveluja on mm. ajoittaisesta kuljettajapulasta tai sen uhasta huolimatta ollut edelleen pääsääntöisesti saatavilla. Tiekuljetusala on erittäin kilpailtu, joten hinnat ovat olleet asiakkaalle kilpailukykyisiä tosin kuljetusyritysten kannattavuuden kustannuksella. Pienyrittäjävaltaisuudesta johtuen toiminta on joustavaa ja sitoutunutta, mutta neuvotteluvoima on isoilla kuljetusasiakkailla ja logistiikkayrityksillä. Rautatieliikenteessä on Suomessa voitu keskittyä suurten teollisuusasiakkaiden palvelemiseen. Suuryksikkökuljetusten kehitystä ei ole nähty strategisena mahdollisuutena sinänsä ansiokkaasta yhdistettyjen kuljetusten kehittämisestä huolimatta. Harppaus suuryksikkö- ja intermodaalikuljetusten suuntaan Suomen sisällä tapahtuu niiden toimijoiden vetämänä, joilla on kykyä ennakoida tulevaisuuden muutoksia ja resursseja kehittää uusia toimintamalleja. Konttien lisääntyvä käyttö Euroopan-liikenteessä madaltaa osaltaan intermodaalikuljetusten käytön kynnystä. Intermodaalikuljetusten käytöllä parannetaan toiminnan tehokkuutta vahvempia runkoyhteyksiä ja solmupisteitä hyödyntäen. Globaali ja eurooppalainen kehitys määrittelee suuryksiköiden käytön reunaehdot, mutta Suomessa voidaan vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten täällä toimitaan kilpailukykyisesti osana kansainvälisiä logistisia ketjuja ja asiakkuuksien hallintaa. Yhteiskunnan ja julkishallinnon edun mukaista on tarjota puitteet, jotka tukevat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, mutta jotka ovat samalla yhteiskuntataloudellisesti tehokkaat. Samalla voidaan vähentää kuljettamisen haittavaikutuksia ympäristöön ja ympäröivään yhteiskuntaan. Logistiikka-alan edelläkävijät luovat käytännön edellytykset ja puitteet toimiville markkinoille ja hyötyvät samalla taloudellisesti. 5.2 Yhteenveto Konttialalla ei ole yhtenäistä näkemystä rautatiekuljetusten hyödyntämisen ja sisämaan terminaalien tarpeesta tai eduista Suomessa. Rautatiekuljetukset nähdään kuitenkin useissa tapauksissa ainakin potentiaalisena mahdollisuutena tehostaa toimintaa. Myös sisämaan terminaalin ja siihen liittyvän konttivarikon luomiseksi saattaa löytyä riittävästi sitoutuneita tahoja ja tavaravirtoja. Sisämaanterminaalin toiminta lienee mahdollista käynnistää muutaman vuoden kuluessa kehittämispäätöksestä joissain tapauksissa ilmeisesti nopeamminkin. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman yksinkertainen ja matalan kustannustason toimintamalli ja infrastruktuuri, jossa yhdistyy tarpeen mukaan erilaisten suuryksiköiden kuljettaminen. 17
20 LÄHTEET Elinkeinoelämän edustajien haastattelut loka-joulukuussa 2008 (ks. liite). Leskinen, Teuvo & Niinikoski, Miikka Satamien tavaraliikenneselvitys. Luonnos. Julkaistaneen Tiehallinnon selvityksiä -sarjassa vuonna Merenkulkulaitos Ulkomaan meriliikennetilasto Merenkulkulaitoksen tilastoja 5/2008. Mäkelä, Tommi Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? Esitelmä Väylät ja Liikenne tapahtumassa Tampereella Venäläinen, Pirjo Suomen konttikuljetukset meritse. Merenkulkulaitoksen julkaisuja 4/2008. VR Cargo Esittelymateriaalia yhdistetyistä kuljetuksista. VR-Yhtymä Vuosikertomus
21 LIITE: Haastatellut elinkeinoelämän edustajat 19
22 Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos PL Tampere ISBN (PDF)
intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa
KombiSuomi Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa tutkija Tommi Mäkelä 2 Viitekehys ja lähtökohdat Yleisen Teollisuusliiton toimeksiannosta osana KombiSuomi-hanketta
LisätiedotMikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua?
Väylät ja Liikenne 2008 Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? tutkija Tommi Mäkelä Yhdistettyjen kuljetusten kehittämiselle on tilaus 2 Isot,
LisätiedotAhtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori
Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta
LisätiedotJoko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?
Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?
LisätiedotMikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua?
Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? Saatesanat Seuraava teksti on kirjoitettu Väylät ja Liikenne 2008 -tapahtumassa Tamperetalossa 9.10.2008
LisätiedotRautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17
Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus
LisätiedotEUROPORTS FINLAND. Tehokasta sahatavaran käsittelyä Länsirannikolla
EUROPORTS FINLAND Tehokasta sahatavaran käsittelyä Länsirannikolla EUROPORTS GROUP Euroports on yksi suurimmista merenkulun toimitusketjuratkaisujen toimijoista Euroopassa. Kehitämme, operoimme ja hallinnoimme
LisätiedotVR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015
VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys
LisätiedotKONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU
KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ
LisätiedotLIITE 2 TAUSTATIETOJA VIENTI- JA TUONTIVOLYYMIEN KEHITTYMISESTÄ
LIITE 2 TAUSTATIETOJA VIENTI- JA TUONTIVOLYYMIEN KEHITTYMISESTÄ SISÄLTÖ Suomen ja Kiinan välisen kaupankäynnin volyymeja euroina Suomen ja Kiinan välisen kaupankäynnin volyymeja tonneina ja TEU:ina LVM:n
LisätiedotWP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista
WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista Ville Henttu Työryhmä: Ville Henttu, Lauri Lättilä, Juha Saranen, Olli-Pekka Hilmola Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kouvolan yksikkö Prikaatintie 9, FIN-45100
LisätiedotSAFGOF-seminaari. Tavaravirtojen kasvusta ja häiriötekijöistä aiheutuvat haasteet satamien intermodaalijärjestelmälle.
SAFGOF-seminaari Tavaravirtojen kasvusta ja häiriötekijöistä aiheutuvat haasteet satamien intermodaalijärjestelmälle., Kotkan höyrypanimo Jorma Rytkönen, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö
LisätiedotMerikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana. Professori Jorma Mäntynen
Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana Professori Jorma Mäntynen Alderton 2005: Port Management and Operations Maailman meriliikenne The Geography of Transport Systems http://people.hofstra.edu/geotrans/eng/ch1en/appl1en/img/map_strategic_passages.pdf
LisätiedotKiinan Rautatieliikenne www.nurminenlogistics.com Nurminen Logistics tänään 132 v. Nurminen Logistics on suomalainen pörssiyhtiö, jolla on yli 130 vuoden kokemus ulkomaankauppaan liittyvästä laadukkaasta
LisätiedotValtakunnalliset vientikuljetus-ja laivauspäivät
Valtakunnalliset vientikuljetus-ja laivauspäivät 22.3.2018 Kotka Kehityyssuunnat satamaoperaattorin kokonaisvaltaiselle palvelulle Steveco Oy l Kirkkokatu 1, PO BOX 44 l FI-48101 Kotka l Phone +358 (0)5
LisätiedotMiksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?
Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? TkL Hannu Asumalahti Toimitusjohtaja Rauman Satama Oy hannu.asumalahti@portofrauma.com www.portofrauma.com Esityksen rakenne Konttien alkutaival
LisätiedotSuuryksikkökuljetusten toimintaedellytykset rautatieliikenteen liikennepaikoilla
Suuryksikkökuljetusten toimintaedellytykset rautatieliikenteen liikennepaikoilla Timo Välke, Liikennevirasto 11.02.2015 Esityksen sisältö 1. Selvityksen tavoitteet ja sisältö 2. Suuryksiköihin perustuva
LisätiedotVIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI
VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen
LisätiedotSATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -
SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä
LisätiedotRautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010
Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva
LisätiedotRussian railways..today..in the future
Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit
LisätiedotSuuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot
Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut
LisätiedotSatamien tavaraliikenneselvitys
Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2009 Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja
Lisätiedot"Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?"
E-mail: olli-pekka.hilmola@lut.fi "Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?" Prof. Olli-Pekka Hilmola Lappeenranta University of Technology, Kouvola Unit Prikaatintie
LisätiedotKotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen
Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset
LisätiedotMaritta Laukkanen TYHJIEN KONTTIEN KULJETUKSET SUOMEN SATAMIEN VÄLILLÄ. Logistiikan koulutusohjelma
Maritta Laukkanen TYHJIEN KONTTIEN KULJETUKSET SUOMEN SATAMIEN VÄLILLÄ Logistiikan koulutusohjelma 2010 TYHJIEN KONTTIEN KULJETUKSET SUOMEN SATAMIEN VÄLILLÄ Laukkanen, Maritta Satakunnan ammattikorkeakoulu
LisätiedotLiikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
LisätiedotRautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkökuljetusten
A 11/2006 Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkökuljetusten yleistyessä Tommi Mäkelä Jarkko Rantala Heikki Liimatainen Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 11/2006 Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet
Lisätiedot1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG
1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky
LisätiedotYmpäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla
Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO KombiSuomi - Combining Cargo Esityksen sisältö 2 Hankkeessa mukana Logistiikka-alan yritykset liittojensa
LisätiedotEU:N LIIKENNESTRATEGIA. Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv Veikko Hintsanen
EU:N LIIKENNESTRATEGIA Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv. 2006-2012 Veikko Hintsanen Suomalainen ulkomaan liikenteen selkeä toimintamalli vuodelta 2006 Suomi = Saari jonka
LisätiedotRikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry
Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa
LisätiedotTRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009
TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen
LisätiedotTulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella
Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:
LisätiedotHelsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M
Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä
LisätiedotSuorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi
POHDIN projekti Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi Teollisuushallissa kasataan keraamisia samankokoisia ja samanmuotoisia suorakulmaisia särmiöitä pakkausta ja kuljetusta varten täysiksi
LisätiedotVR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan
Luottamuksellinen VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan Tero Kosonen Tuotantojohtaja Rautatielogistiikka 27.4.2016 Kuljetusalan trendit ja rautatiekuljetukset Trendit
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ
METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ Väylä 2019 sidosryhmätilaisuus 8.2.2019 Timo Jaatinen, toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry 8.2.2019 2 Metsäteollisuuden tuotantoluvut vielä hyvällä tasolla
LisätiedotTrafin julkaisuja 4-2014. Itämeren yhteistyöpöytäkirjan soveltaminen Suomen ro-ro-aluskuljetuksissa. Valtteri Laine
Trafin julkaisuja 4-2014 Itämeren yhteistyöpöytäkirjan soveltaminen Suomen ro-ro-aluskuljetuksissa Valtteri Laine Trafin julkaisuja Trafis publikationer Trafi Publications 5/2014 Trafiksäkerthetsverket
LisätiedotSuomen logistiikan näköalat
BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan
LisätiedotITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET
ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET Johtaja Paavo Karvinen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy RLKK 1 RAUTATIELOGISTIIKAN KEHITTÄMISKESKUS. PIEKSÄMÄKI 2
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotRataverkon kokonaiskuva
Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,
LisätiedotValtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n
LisätiedotKombiSuomea rakentamassa
KombiSuomea rakentamassa Yhdistettyjen kuljetusten edistäminen hankkeen loppuraportti Toimituskunta: Markku Käppi, Tommi Mäkelä, Antti Saarialho, Pekka Salo YTL Yleinen Teollisuusliitto Helsinki 2010 Julkaisija:
LisätiedotPuoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT. LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne
Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne PELIKENTTÄMME ON PUOLEN VUODEN KULUTTUA VUOSAARI TARJOAMME ASIAKKAILLEMME VUOSAARESSA SAMAT PALVELUT KUIN NYKYISISSÄ
LisätiedotSE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services
SEN ASEMOINTI 1 SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services 2 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics Markets, Services, Resources 3 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics
LisätiedotOULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä
11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET
LisätiedotLogistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy
Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa Passion Logistics Oy Passion Logistics Yhtiö on perustettu kesäkuussa 2012, kaikilla omistajilla on pitkä tausta logistiikka-alalta Yli 30 vuoden kokemus
LisätiedotSatamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä
Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä TransGof Final Seminar Kotka Maritime Research Centre, Mussalo Island, Kotka November 29. 2007 Petri Niiranen & Jorma Rytkönen Esityksen
LisätiedotSUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA. Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy
SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy Port of HaminaKotka Suomen suurin SATAMA * HaminaKotka TARJOAMME: Erinomaisen
LisätiedotSuomi English Русский
Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki
LisätiedotSuomi - saari Euroopan sisämeren rannalla
Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus
LisätiedotKouvolan RRT-hankkeen taustaa
Kouvolan RRT-hankkeen taustaa - rautatielogistiikka Kouvolan vahvuus...myös seuraavat 150 vuotta? Timo Pöntinen Asiantuntija, liikenne ja infra Kouvola Innovation Oy Kouvola Suomen rautatiekaupunki Kouvola
LisätiedotTyöryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
LisätiedotKaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä
Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä
LisätiedotP R O F. R A D I K A A L I N V E S I L I I K E N N E A R V I O I D E N N Ä K Ö K U L M A S T A
KOTK AN SATAMA JA SISÄVESILIIKENNE P R O F. J O R M A T A I N A N V U O N N A 2 0 0 8 T E K E M Ä T A N A L Y Y S I T, A R V I O T J A E N N U S T U K S E T K Y M E N L A A K S O N V E S I L I I K E N
LisätiedotLiikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla
Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla
LisätiedotTeollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group
Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen
LisätiedotVientikujetus- ja laivauspäivät Oulu Simo Päivinen, Kouvola Innovation Oy,
Vientikujetus- ja laivauspäivät Oulu 17-18.5.2017 Simo Päivinen, Kouvola Innovation Oy, 18.5.2017 1 RRT ja Pohjoinen kuljetuskäytävä Aasia-Pohjoismaat-Aasia Päivinen, Kouvola Innovation Oy 17.2.2017/ Simo
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2011
Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotKESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista
KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor
LisätiedotKuljetusketjujen palvelutaso Suomessa
Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Väylät&Liikenne 2012 Work Shop 4: Itämeri; Suomen ulkomaankaupan valtaväylä vai vallihauta? 30.8.2012 Jarmo Joutsensaari, Liikennevirasto Asiakkaiden näkemyksiä kuljetusketjujen
LisätiedotKaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen
Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku
LisätiedotSatamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala
Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa
LisätiedotLogististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009
Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi
LisätiedotSuomen konttikuljetukset meritse
Merenkulkulaitoksen julkaisuja 4/2008 Suomen konttikuljetukset meritse Helsinki 2008 ISBN 978-951-49-2141-4 ISSN 1456-7814 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 4/2008 Suomen konttikuljetukset meritse Helsinki
LisätiedotMeriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen
Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden
LisätiedotSuomi tarvitsee vetävät väylät!
Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat
LisätiedotLogistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla
Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma
LisätiedotSuomen satamien takamaatutkimus Diasarja
Suomen satamien takamaatutkimus Diasarja Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 23/2014 16.5.2014 Sisältö Toteuttaminen dia 3 Satamien toimintaympäristö ja tavaraliikenne dia 12 Satamien takamaat
LisätiedotHelsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet
Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 6.9.2013 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Helsingin seudun
LisätiedotSuomen logistinen sijoittuminen Euroopan suuntaan ja muualle maailmaan haaste vai mahdollisuus?
Suomen logistinen sijoittuminen Euroopan suuntaan ja muualle maailmaan haaste vai mahdollisuus? Rata2018 24.1.2018 / Kristiina Hallikas, Ville Saarinen Esityksen rakenne Ulkomaankaupan kuljetukset ja Suomen
LisätiedotYsiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta
1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto
LisätiedotSuomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007
Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten
LisätiedotRenotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä
Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot. Saara Moisio MERIKULJETUSTEN TAVARAVIRRAT
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot Saara Moisio MERIKULJETUSTEN TAVARAVIRRAT Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotLogistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput
Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi
LisätiedotLIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 52/2005 Liikenne. Ulkomaankaupan suuryksikkökuljetusten liikenneyhteydet
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 52/2005 Liikenne Ulkomaankaupan suuryksikkökuljetusten liikenneyhteydet Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2005 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 22.6.2005
LisätiedotKouvola RRT. Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari
Kouvola RRT Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari 18.12.2018 RRT tähän asti: yleisesittely toimenpiteistä 2016 2018 Kehitysjohtaja Petteri Portaankorva Kouvolan kaupunki TEN-T -ydinverkko Ydinverkkokorridoreista
LisätiedotRautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja
Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010
Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;
LisätiedotPALVELUTASON KÄSITTELY
PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä
LisätiedotTavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki
Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen
LisätiedotSkene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene
Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2012
Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotLuotsattavat väylät ja luotsipaikat
Määräys 1 (38) Antopäivä: 15.6.2011 Voimaantulopäivä: 1.7.2011 Säädösperusta: Luotsauslaki (940/2003) 21 :n 3 momentti Voimassa: Toistaiseksi Kumoaa määräyksen: Merenkulkulaitoksen määräykset luotsattavista
LisätiedotRATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA
Prof. Jarkko Rantala RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA 24.3.2014, Citylogistiikkaseminaari, Helsinki Tuemme ja edistämme kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä
LisätiedotRajaliikennetilasto 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2014 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina 2008 2014 2008 2009
LisätiedotLOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?
LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio
LisätiedotSuomi Venäjä liikenne
Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2017
Kauppa 2018 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2017 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 3,0; 6,7 % Rautatiekuljetukset; 0,4; 0,8 % Muut kuljetukset;
LisätiedotRaakapuukuljetukset rataverkolla
Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2018
Kauppa 2019 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2018 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 3,3; 6,7 % Rautatiekuljetukset; 0,3; 0,7 % Muut kuljetukset;
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotTerminaalit ja logistiikkakeskukset toimitusketjussa. Puutavaralogistiikan kehittämishaasteita 14.6.2007 Jani Granqvist
Terminaalit ja logistiikkakeskukset toimitusketjussa Puutavaralogistiikan kehittämishaasteita Jani Sisältö Määritelmiä Terminaalitoiminta Terminaalitrendejä Euroopassa Saksa Suomi Kuljetusmuodot Haasteet,
LisätiedotPääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen
1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon
Lisätiedot