Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa"

Transkriptio

1 Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Työraportti 14 Tommi Mäkelä Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa Tampere 2009

2

3 Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Työraportti 14 Tommi Mäkelä Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa Tampereen teknillinen yliopisto. Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Tampere 2009

4 Kansikuvat: Tommi Mäkelä Verkkojulkaisu: ISBN (PDF)

5 TIIVISTELMÄ Julkaisuajankohta Tekijät Tommi Mäkelä Julkaisun nimi Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa Tiivistelmä Kontti tarjoaa kustannustehokkaan ja joustavan kuljetusketjun, joka kattaa koko maailman. Konttiliikenne kasvanee jatkossakin pitkällä tähtäimellä huolimatta talouden suhdannevaihteluista. Globaali ja eurooppalainen kehitys määrittelee suuryksiköiden käytön reunaehdot, mutta Suomessa voidaan vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten täällä toimitaan kilpailukykyisesti osana kansainvälisiä logistisia ketjuja ja asiakkuuksien hallintaa. Samalla voidaan vähentää kuljettamisen haittavaikutuksia ympäristöön ja ympäröivään yhteiskuntaan. Tämä tutkimus on tehty osana KombiSuomi-hanketta, ja siinä on kartoitettu konttikuljetusten näkymiä, kehityssuuntia ja kuljetusvirtoja Suomen näkökulmasta. Työ on toteutettu keskeisiltä osiltaan haastattelututkimuksena. Konttimääriltään merkittäviä lähettäviä tai vastaanottavia asiakkaita tai paikkoja on kohtuullisen vähän, ja ne liittyvät valtaosin teollisuuden keskeisten toimialojen kuljetuksiin. Loppuasiakkaiden ohella tai sijaan merkittäviä toimijoita kuljetusten ohjauksessa ovat myös huolintaliikkeet, konttioperaattorit ja niiden alihankkijat sekä jotkut kuljetusyritykset ja kontteja käsittelevät tahot. Tuonnista valtaosa tulee Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle. Tuontikuljetuksista huomattava osa tapahtuu huolintaliikkeiden ohjauksessa. Metsäteollisuus on selvästi suurin konttiviennin toimija. Transitoliikenteessä kontit kulkevat Suomesta itään kuormattuina ja tyhjät kontit palaavat takaisin Suomen kautta, mikä on etu suomalaisille vientiasiakkaille. Varustamo pyrkii yleensä minimoimaan maakuljetukset ja käyttämään asiakkaan lähellä sijaitsevaa satamaa. Helsingin ohella käytettävät satamat määräytyvät valtaosin keskeisten asiakkaiden perusteella. Suomessa ei ole toistaiseksi päästy riittävän kustannustehokkaisiin tai aikatauluiltaan sopiviin konttikuljetusratkaisuihin, joissa rautateillä olisi runkokuljetusrooli. Rautatiekuljetusten hyödyntämisen näkökulmasta konttiliikenne ja pyörällisten yksiköiden liikenne ovat nykyään suurelta osin erillisiä markkinoita. Suomen nykyiset yhdistetyt kuljetukset toimivat pyörällisten yksiköiden, erityisesti ajoneuvoyhdistelmien ehdoilla. Konttialalla ei ole yhtenäistä näkemystä rautatiekuljetusten hyödyntämisen ja sisämaan terminaalien tarpeesta tai eduista Suomessa. Rautatiekuljetukset nähdään kuitenkin useissa tapauksissa ainakin potentiaalisena mahdollisuutena tehostaa toimintaa. Myös sisämaan terminaalin ja siihen liittyvän konttivarikon luomiseksi saattaa löytyä riittävästi sitoutuneita tahoja ja tavaravirtoja. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman yksinkertainen ja matalan kustannustason toimintamalli ja infrastruktuuri, jossa yhdistyy tarpeen mukaan erilaisten suuryksiköiden kuljettaminen. Avainsanat konttiliikenne, konttikuljetukset, intermodaalikuljetukset, tulevaisuus Sarjan nimi ja numero Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Työraportti 14 ISSN Kokonaissivumäärä 19 ISBN (PDF)

6

7 Date of publication Authors Tommi Mäkelä Name of the publication Container traffic and its future related to intermodal transport in Finland Abstract Container enables a cost-effective and flexible transport chain worldwide. Container transport is a growing market in the long term in spite of economic fluctuations. Global and European development will determine future framework in unit load transports. Still in Finland, it is possible to contribute to the direction of development so that transports within Finland will remain a competitive part of international logistics chains and customer management. At the same time, it is possible to reduce environmental impacts and impacts on the surrounding community. This study is a part of KombiFinland (KombiSuomi) project, and it aims to survey future needs, trends and goods flows of container transport from Finland s perspective. It is based mainly on interviews in the transport sector in Finland. There are few significant container transport customers. Great majority of container transports are related to major industries. Besides end customers, significant parties in transport management are freight forwarders, container operators and their subcontractors and some container transport and handling companies. Trip lengths are typically remarkably shorter in import than in export. Major part of import transport is managed by freight forwarders. Forest industry is the biggest container customer segment in export. In transit traffic, loaded containers are transported eastwards and empty containers on return path westwards; this is an advantage to Finnish export customers. Shipping companies tend to minimize inland transports and use ports near customers. In addition to Helsinki, important ports are substantially determined by the major customers. So far in Finland, there has not been large-scale rail transport solutions for containers that are cost-effective enough and have competitive timetables. At the moment, container transport and transport of trailers and articulated vehicles are mainly two separate markets from the rail transport viewpoint. The present combined transport in Finland is customized for units with wheels, especially for articulated vehicles. In container sector, there is no congruent opinion on needs or advantages of using rail transport or inland terminals in Finland. In many cases, however, rail transport is seen at least as a potential possibility to rationalize operations. It may be possible to find enough companies and goods flows to start inland terminal operations and container depot operations related to it. The goal should be an unsophisticated and a low-cost operations concept and infrastructure, enabling unit load transports of different techniques. Keywords container traffic, container transport, freight transport, intermodal transport, future Serial name and number Tampere University of Technology. Transportation Systems. Working Report 14 ISSN Pages, total 19 ISBN (PDF)

8

9 SISÄLLYS 1 LÄHTÖKOHDAT Viitekehys Työn sisältö ja menetelmät KONTTIKULJETUSTEN OMINAISUUDET Kontti on maailmankaupan perusyksikkö, mutta sen merkitys kasvaa myös Euroopan-liikenteessä Kontti trailerin sijaan? Konttiliikenteen eri tuotteet ja palvelut SUOMEN KONTTILIIKENNE Suomen konttiliikenne tilastojen mukaan Käytettävien satamien määräytyminen Asiakkaat ja kuljetusten ohjaus Transitoliikenteen luonne ja näkymät RAUTATEIDEN JA SISÄMAANTERMINAALIEN ROOLI KONTTILIIKENTEESSÄ Kontit ja rautatiet Sisämaanterminaalin haasteet ja mahdollisuudet Sisämaanterminaalin paikka ja toimivuuden lähtökohdat Idänliikenteen terminaalitarpeet TULEVAISUUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Miksi vielä ei ole tapahtunut juuri mitään? Miten liikkeelle? Yhteenveto LÄHTEET LIITE: Haastatellut elinkeinoelämän edustajat... 19

10

11 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Viitekehys Yleinen Teollisuusliitto (YTL) koordinoi yhteistyöhanketta Yhdistettyjen kuljetusten edistäminen / KombiSuomi, jonka avulla pyritään konkreettisesti laajentamaan yhdistettyjen kuljetusten tarjontaa ja käyttöä. Yhdistetyillä kuljetuksilla on tässä hankkeessa tarkoitettu sellaisia suuryksikkökuljetuksia, joiden runkokuljetus tapahtuu Suomessa rautateitse. Tässä raportissa on käytetty pääosin termiä intermodaalikuljetus, kun kysymys on kuljetusketjusta, jossa suuryksikköjä kuten kontteja kuljetetaan vähintään kahdella kuljetusmuodolla. Lähtökohtana työlle on isojen kuljetusketjuja hallitsevien toimijoiden kiinnostus yhdistettyjen kuljetusten nykyistä laajempaan ja monipuolisempaan hyödyntämiseen toiminnassaan. Tulokset ovat kaikkien alan toimijoiden hyödynnettävissä ja tarjoavat lähtökohdan kehittää kuljetuspalveluja ja yhteistyötä kuljetusjärjestelmän tehostamiseksi. 1.2 Työn sisältö ja menetelmät Seuraava teksti perustuu Tampereen teknillisessä yliopistossa osana KombiSuomi-hanketta tehtyyn tutkimukseen, jossa on kartoitettu konttikuljetusten näkymiä, kehityssuuntia ja kuljetusvirtoja Suomen näkökulmasta. Työ on toteutettu keskeisiltä osiltaan haastattelututkimuksena, joka perustuu alan toimijoiden tapaamisiin yrityksissä ja ryhmäkeskusteluun Yleisessä Teollisuusliitossa loka-joulukuussa Haastattelut kattavat 15 yritystä ja 19 haastateltua henkilöä, joista 4 ryhmäkeskustelussa (ks. liite). Satamien tavaramäärätiedot perustuvat julkisiin tilastoihin. Tällä työllä on yhtymäkohtia keväällä ja kesällä 2008 Tampereen teknillisessä yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa kartoitettiin yhdistettyjen kuljetusten lähitulevaisuuden potentiaalia ja potentiaalisia yhteysvälejä Suomessa (ks. Mäkelä 2008). 2 KONTTIKULJETUSTEN OMINAISUUDET 2.1 Kontti on maailmankaupan perusyksikkö, mutta sen merkitys kasvaa myös Euroopan-liikenteessä Kontti tarjoaa kustannustehokkaan ja joustavan kuljetusketjun, joka kattaa koko maailman. Alalla on useita palveluntarjoajia, mikä mahdollistaa asiakkaan näkökulmasta kilpailukykyiset hinnat, kuljetusvaihtoehdot ja -reitit. Konttiliikenne kasvanee jatkossakin pitkällä tähtäimellä huolimatta talouden suhdannevaihteluista. Kasvu lienee kuitenkin keskimäärin maltillisempaa kuin se on ollut viime vuosina. Yksikköliikenteessä kontilla on hallitseva rooli maailmankaupassa ja trailerilla Euroopanliikenteessä. Euroopan-liikenteen kontit ovat kasvattaneet merkitystään Euroopassa 2000-luvun alusta alkaen. Euroopassa konttien käyttö edellyttää pääsääntöisesti 45 jalan palletwide-konttien hyödyntämistä, jotta kontit pystyvät kilpailemaan trailerien kanssa kuormatilan koossa. Hinnoittelulla ohjataan joissakin tapauksissa myös Euroopan sisäisiä tavaravirtoja käyttämään valtamerikontteja. 9

12 Konttiliikenteessä valtameriliikenteen ISO-kontit ja Euroopan-liikenteen kontit ovat eri tuotteita eri markkinoilla, mutta ne molemmat hyödyntävät samoja kontinkäsittelyjärjestelmiä ja maapuolen kuljetusratkaisuja. Kontit sopivat hyvin eri kuljetusmuotoihin ja siten luonnostaan tukevat intermodaalisia kuljetusratkaisuja. Vesiliikenteessä 45 jalan kontit eivät mittojensa puolesta sovellu valtameriliikenteeseen, mutta niitä on kasvavassa määrin mahdollista kuljettaa feeder- ja shortsea-liikenteen konttilaivoilla. Kontteja voidaan kuljettaa ja kuljetetaan varsinaisten konttialusten ohella roro-aluksilla, mutta pienemmässä mittakaavassa. 2.2 Kontti trailerin sijaan? Valtamerikonttiliikenteen sykli ja frekvenssi ovat jonkin verran hitaammat kuin Euroopankonttiliikenteen ja erityisesti traileriliikenteen. Asiakkaiden kustannuspaineet ovat lisänneet valmiutta konttikuljetusten käyttöön, vaikka kuljetus olisi 1 2 vuorokautta hitaampi. Kontti on yksikkönä halvempi, joten kontilla on myös hieman enemmän aikaa odottaa : sekä asiakas että konttioperaattori voivat aikatauluttaa kuljetukset tarvittaessa hieman hitaammiksi, jos siten pystytään tasaamaan kuormitusvaihteluja ja parantamaan kustannustehokkuutta. Euroopassa trailereiden hyödyntäminen perustuu nopeaan ja tehokkaaseen maakuljetusjärjestelmään ja siihen tarvittaessa kuten Suomen ja Manner-Euroopan välisessä liikenteessä liittyviin roro-kuljetuksiin. Konttien kuljettamisen perustana ovat myös Euroopan sisäisessä liikenteessä laivakuljetukset, joihin liittyvät yleensä mahdollisimman lyhyet maakuljetukset. Tyypillisesti konttiliikenteessä on traileriliikennettä selvästi suurempia vaihteluita niin ajallisesti kuin kuljetussuuntienkin välillä. 2.3 Konttiliikenteen eri tuotteet ja palvelut Konttiliikenteessä on erotettavissa seuraavat segmentit: maailmanlaajuinen valtamerikonttiliikenne, jota harjoittavat konttivarustamot ja niiden alihankkijat; kuljetusyksikkönä on valtamerikontti Euroopan konttiliikenne, jossa toimivat shortsea-konttioperaattorit joko päätoimenaan tai yhtenä toimialana; kuljetusyksikkönä on Euroopan-liikenteen kontti (usein 45 jalan palletwide) erikoiskonttiliikenne, kuten säiliö- tai irtotavarakuljetukset (bulk). Lisäksi konttikuljetuspalveluja tarjoavat tai tuottavat osana palvelukokonaisuuksiaan huolintaliikkeet, logistiikkayritykset ja muut kuljetusyritykset. Valtamerikontit ovat konttivarustamojen omistuksessa. Ne kulkevat Suomeen ja Suomesta varustamojen omilla aluksilla tai feeder-varustamojen aluksilla, jotka kuljettavat useiden omistajien kontteja. Myös Euroopan-liikenteessä kontit ovat pääosin varustamojen omistuksessa ja niitä kuljetetaan lähinnä varustamojen omilla yhteyksillä. Varustamojen näkökulmasta logistiikassa ensisijaista on laivojen kulku, mutta myös konttien hallinta; maapuolen kuljetusratkaisujen tulee tukea näitä ydintoimintoja ja sopeutua niihin. 10

13 Osa konttikuljetuksista perustuu ovelta ovelle -palveluun, jossa palveluntarjoaja voi hoitaa itse osan kuljetusketjusta, esimerkiksi laivakuljetuksen. Palveluntarjoaja voi vastata myös pelkästään ketjun koordinoinnista, jolloin kuljetukset ostetaan eri kuljetusmuotojen toimijoilta. Rorovarustamo voi tarjota myös konttikuljetuspalveluja. Säiliö- ja irtotavarakonttikuljetuspalvelut ovat yleensä tiukimmin sidottuja asiakkaiden tuotantoprosesseihin ja tapahtuvat pääosin yksiköillä, joita ei käytetä kappaletavaraliikenteessä. 3 SUOMEN KONTTILIIKENNE 3.1 Suomen konttiliikenne tilastojen mukaan Konttikuljetusten määriä, reittejä ja käytettäviä konttityyppejä on vain rajoitetusti mahdollista arvioida julkisista lähteistä. Tavaran tai kontin koko kuljetusketjun lähtöpaikasta määräpaikkaan kattavia tilastoja ei koota. Tarkimmat tiedot on Suomen osalta saatavissa satamien meripuolen kuljetuksista Merenkulkulaitoksen tilastoista. Maapuolen kuljetusvirroista ei ole saatavilla julkista tietoa juuri lainkaan. Suomen konttikuljetusten ominaisuuksia on tarkasteltu mm. julkaisussa Suomen konttikuljetukset meritse (Venäläinen 2008). Arvioita satamien maaliikenteestä on esitetty julkaisussa Satamien tavaraliikenneselvitys (Leskinen & Niinikoski 2008), mutta maapuolen konttiliikenteeseen siinä ei ole paneuduttu. Konttiliikenteen solmupisteinä Suomessa toimivat tällä hetkellä lähes pelkästään satamat, joihin on keskittynyt myös konttivarikkotoiminta, joka on keskeinen osa konttien hallintaa. Vuonna 2007 Suomen satamien ulkomaanliikenteessä kuljetettiin konttia ja niissä 12,5 miljoonaa tonnia tavaraa. Transitoliikenteen osuus tästä oli konttia (21 %) ja 2,2 milj. t (18 %); Suomeen tuoduista konteista 40 prosenttia oli transitoliikenteessä. Suomen konttiliikenteen yksikkömäärä oli yhteensä TEU. Suurimmat konttisatamat olivat Kotka ( TEU), Helsinki ( TEU), Hamina ( TEU) ja Rauma ( TEU), joiden osuus oli 84 prosenttia satamien konteissa kuljetetusta tavaramäärästä ja 87 prosenttia TEU-yksiköistä. Konteissa kuljetettiin 12 prosenttia satamien ulkomaanliikenteen tavaramäärästä ja 32 prosenttia transitoliikenteen tavaramäärästä. Tuonti ja vienti ovat koko Suomen konttiliikenteessä melko hyvin tasapainossa, mutta satamittain tilanne vaihtelee. (Merenkulkulaitos 2008) 11

14 Tuonti 2007 t Tuonti 2007 yksikköä Tornio Tornio Vienti 2007 t Kemi Vienti 2007 yksikköä Kemi Oulu Oulu kuorma-autot perävaunut kontit Raahe kuorma-autot perävaunut kontit Raahe rautatievaunut tyhjät kontit muut yksiköt rautatievaunut Pietarsaari Kokkola Suomen satamat yhteensä muut yksiköt Pietarsaari Kokkola Suomen satamat yhteensä Vaasa Vaasa Rauma Pori 28,1 milj. t (27 % kokonaisliikenteestä) Rauma Pori 1,9 milj. yksikköä Uusikaupunki Uusikaupunki Naantali Eckerö Maarianhamina Långnäs Turku Kotka Hamina Naantali Eckerö Maarianhamina Långnäs Turku Kotka Hamina Hanko Helsinki Hanko Helsinki Kuva 1 Suomen ja ulkomaiden väliset merikuljetukset kuljetusvälineissä ja kuljetusyksiköissä satamittain vuonna (Tietojen lähde: Merenkulkulaitos 2008) Tuontitransito 2007 t Vientitransito 2007 t kuorma-autot perävaunut kontit rautatievaunut muut yksiköt transito yhteensä Kokkola Vaasa Suomen satamat yhteensä 2,4 milj. t yksiköissä (34 % transitosta) Lappeenranta Turku Kotka Hamina Hanko Helsinki Kuva 2 Suomen satamien kautta vuonna 2007 kulkeneen transitoliikenteen tavaramäärä ja yksikkökuljetusten osuus satamittain. (Tietojen lähde: Merenkulkulaitos 2008) Suomessa kuljetettiin vuonna 2007 rautateitse TEU kontteja, josta 2500 TEU Siperianradan liikenteessä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että pyörällisten yksiköiden yhdistetyissä kuljetuksissa kuljetettiin yksikköä ( TEU). (VR-Yhtymä 2008; VR Cargo 2008) 12

15 3.2 Käytettävien satamien määräytyminen Eri tahoilla on esitetty toiveita konttiliikenteen keskittämisestä nykyistä harvempiin satamiin. Kuitenkin käytännössä teollisuuden erityisesti metsäteollisuuden kuljetusratkaisut ja omistukset satamaoperoinnissa määrittävät keskeisimmät käytettävät satamat. Lisäksi kilpailu sekä satamien välillä että satamien sisällä on asiakkaiden näkökulmasta etu sama pätee konttien kuljettamiseen ylipäänsä, sillä konttikuljetukset ovat erittäin kilpailtu ala. Toisaalta keskitetymmät runkovirrat toisivat uusia mahdollisuuksia rautatiekuljetusten hyödyntämiseen. Tilanne on kuitenkin kehittynyt päinvastaiseen suuntaan, sillä Helsingin suhteellinen osuus konttikuljetuksista on pienentynyt. Vuosaaren satama parantaa ainakin teoriassa Helsingin asemaa konttikuljetusmarkkinoilla. Varustamo pyrkii yleensä minimoimaan maakuljetukset ja käyttämään asiakkaan lähellä sijaitsevaa satamaa. Keskittämismahdollisuuksia nähdään kuitenkin jossain määrin olevan. Varustamot valitsevat satamat asiakkaidensa perusteella: vientisataman määrittelee yleensä asiakas, tuontisatamaan voi varustamollakin olla mahdollisuus vaikuttaa tietyissä tapauksissa. Lähitulevaisuudessa konttikuljetusten yhteydet säilynevät pääpiirteissään nykyisellään. Pitemmällä aikavälillä on mahdollista, että toimintamallit ja reitit muuttuvat merkittävästikin. Kokonaan uusia kehityssuuntia voivat avata esimerkiksi Venäjän satamien konttiliikenteen kehittyminen, pohjoisten meriyhteyksien hyödyntäminen konttikuljetuksissa tai Ruotsin ja Manner-Euroopan välisten rautatieyhteyksien muodostuminen merkittäväksi konttien kuljetusväyläksi. 3.3 Asiakkaat ja kuljetusten ohjaus Konttimääriltään merkittäviä lähettäviä tai vastaanottavia asiakkaita tai paikkoja on kohtuullisen vähän, ja ne liittyvät valtaosin teollisuuden keskeisten toimialojen kuljetuksiin. Loppuasiakkaiden ohella tai sijaan merkittäviä toimijoita kuljetusten ohjauksessa ovat myös huolintaliikkeet, konttioperaattorit ja niiden alihankkijat sekä jotkut kuljetusyritykset ja kontteja käsittelevät tahot. Tuonnissa konttien kuljetusmatkat ovat Suomessa tyypillisesti selvästi lyhyempiä kuin viennissä. Tuonnista valtaosa tulee Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle. Jonkin verran tuontikonteista puretaan etelän terminaaleissa, ja tavarat jatkavat yksiköimättöminä autokuljetuksina määränpäihin. Teollisuuden vientiasiakkaista monet sijaitsevat kauempana sisämaassa, mutta etenkin paperista osa kuormataan kontteihin vasta satamassa. Tuontikuljetuksista huomattava osa tapahtuu huolintaliikkeiden ohjauksessa. Suomessa on joitakin suuria tuojia, jotka vastaavat itse kuljetusten järjestämisestä. Lisäksi kaupan keskusliikkeet hoitavat tuontikonttikuljetuksia. Metsäteollisuus on selvästi suurin konttiviennin toimija. Alan suurimmat yritykset ohjaavat kymmenien tuhansien TEU-yksiköiden konttivirtoja, muiden yritysten konttiliikennemäärät ovat selvästi pienempiä. Muilla toimialoilla suurimmilla toimijoilla on muutamien tuhansien TEU-yksiköiden virtoja, mutta useimmilla kontteja käyttävillä yrityksillä on korkeintaan muutaman sadan TEU:n konttimääriä. Pienet vientiasiakkaat hoitavat konttikuljetuksensa suurelta osin huolintaliikkeiden kautta. 13

16 3.4 Transitoliikenteen luonne ja näkymät Transitoliikenteessä kontit kulkevat Suomesta itään kuormattuina (ks. luku 3.1 Suomen konttiliikenne tilastojen mukaan). Tyhjät kontit palaavat takaisin Suomen kautta. Tämä on etu suomalaisille vientiasiakkaille niin konttien saatavuuden kuin kustannustenkin kannalta. Suomen kautta tapahtuvilla konttikuljetuksilla arvioidaan olevan merkitystä myös tulevaisuudessa, sillä Suomessa on toimiva ja tehokas logististen palvelujen infrastruktuuri. Rautateillä on potentiaalia konttien transitoliikenteessä, jos kokonaispalvelun sujuvuutta ja kustannustehokkuutta pystytään parantamaan. Sisämaan konttiterminaalin mahdollisuudet ovat sidoksissa rautatiekuljetusten rooliin kuljetuksissa (vrt. luku 4.4 Idänliikenteen terminaalitarpeet). 4 RAUTATEIDEN JA SISÄMAANTERMINAALIEN ROOLI KONTTILIIKENTEESSÄ 4.1 Kontit ja rautatiet Useilla alan toimijoilla on kokemusta rautateiden hyödyntämisestä Manner-Euroopassa. Vaikka yrityksillä on yleensä halua kehittää eri kuljetusmuotojen käyttöä ottaen myös huomioon ympäristövaikutukset, usein kilpailutilanne ja kustannukset sanelevat käytännön. Haastateltavien mukaan myös erilaisia rautateiden runkokuljetusrooliin liittyviä konttikuljetuspalveluja on Suomessakin kokeiltu, mutta niissä ei ole päästy riittävän kustannustehokkaisiin tai aikatauluiltaan sopiviin ratkaisuihin. Rautatiekuljetusten hyödyntämisen näkökulmasta konttiliikenne ja pyörällisten yksiköiden liikenne ovat suurelta osin erillisiä markkinoita. Suomen nykyiset yhdistetyt kuljetukset toimivat pyörällisten yksiköiden, erityisesti ajoneuvoyhdistelmien ehdoilla. Rautatievaunut soveltuvat myös konttien ja vaihtokorien kuljettamiseen, mutta toimintamallia ei ole sovitettu konttikuljetusten tarpeisiin. Konttiliikenteen aikataulutarpeet, rytmi ja lähtö- ja määräterminaalit poikkeavat ainakin jonkin verran pyörällisten yksiköiden kuljettamisesta. Eri yksiköitä ja niiden kuljetuspalveluja yhdistävänä tekijänä kohti laajempaa ja vahvempaa intermodaalista kuljetusjärjestelmää voisivat kuitenkin olla ainakin osittain samat solmupisteet. Kontit kulkevat rautateitse Suomessa valtaosin vaunukuormaliikenteen luonteisesti vaunukuormaliikenteen palvelutasolla. Kun tavaran lähtöpaikka on sisämaassa, tyhjä kontti viedään rautateitse asiakkaalle, asiakas kuormaa rautatievaunussa olevan kontin ja kontti kuljetetaan määränpäähän, usein satamaan. Idänliikenteessä on myös konttien kokojunaliikennettä (vrt. luku 3.1 Suomen konttiliikenne tilastojen mukaan), mutta vain vähän verrattuna Siperian-radan konttiyhteyksien huippuaikoihin. Laajamittaisinta konttien kuljettamista ovat tällä hetkellä tyhjien konttien siirrot satamien välillä Suomessa, ja tähän VR Cargo on luomassa entistä tarkemmin vakioitua ja aikataulutettua tuotetta. Konttien meno-paluukuljetuksiin on varsinkin rautateillä nykyisin vain vähän mahdollisuuksia. Tiekuljetuksissa yhdistelymahdollisuuksia on hieman enemmän. Sisämaasta lähtee pääosin vain vientikuljetuksia, ja silloin kun tuontiasiakas sijaitsee sisämaassa, sillä ei välttämättä ole raideyhteyttä. Rautatiekuljetus on nykyään yleensä aikataulu- ja kustannussyistä käytännössä mahdollinen vain, kun asiakkaalla on raideyhteys. Suurin osa konteista kuormataan ja puretaan sisämaassa ajoneuvon päällä tämä pätee sekä kuorma-autoihin että rautatievaunuihin. Tiekuljetuksissa konttinostimella (sideloader) varustettujen perävaunujen määrä on kuitenkin kasvanut. 14

17 4.2 Sisämaanterminaalin haasteet ja mahdollisuudet Logistiikkakeskushankkeille ei ole toistaiseksi löytynyt lisäarvoa satamien ulkopuolelta. Myös konttikuljetusten kannalta satama on sinänsä luonnollinen solmupiste. Konttien hallintaan liittyy oleellisesti kontin tarkastus- ja korjaustoiminta, jonka tulee tapahtua varustamon standardien mukaisesti. Kontit tarkastetaan jokaisen kuljetustehtävän jälkeen ja tarvittaessa huolletaan ja korjataan vaatimusten mukaisiksi. Konttivarikkotoiminta tapahtuu nyt valtaosin satamissa. Sisämaanterminaalin toteuttamisen kannalta ratkaisevan hyödyn arvioidaan voivan syntyä tyhjien konttien siirtojen vähentymisestä. Tämä tarjoaisi keinon vähentää kustannuksia ja nopeuttaa konttikiertoa. Alalla ei kuitenkaan ole yhtenäistä näkemystä tällaisen terminaalitoiminnan tarpeellisuudesta. Sisämaassa konttiterminaalitoiminta voi liittyä joko tyhjien konttien hallintaan tai myös kuormattujen konttien kuljetuksiin. Toiminnan kulmakiveksi nähdään konttivarikkotoiminta ja siihen liittyvät tyhjien konttien siirrot. Kuormatut kontit lähinnä kulkevat terminaalin kautta, kun terminaalissa siirrytään kuljetusmuodosta toiseen. Konttien lisäksi voidaan käsitellä muitakin yksiköitä, mikä tarjoaa synergiamahdollisuuksia ja volyymietua terminaalitoiminnoissa. Konttivarikkotoiminta nähdään myös laajamittaisen rautatiekuljetusten hyödyntämisen edellytyksenä. Koska terminaalissa on oltava henkilökuntaa ja käsittelykalustoa, ne voisivat esimerkiksi osan ajasta käsitellä juniin liittyviä yksiköitä ja osan aikaa työskennellä varikkotoiminnoissa. Kuva 3 Idea intermodaalikuljetusten verkosta ja solmupisteistä, jossa erilaiset yksikkökuljetukset tukevat toisiaan. Näin voisi olla mahdollista muodostaa riittävän vahvoja runkovirtoja ja uusia reittivaihtoehtoja. Kuvan yhteysvälit ja solmupisteet on esitetty pelkästään idean hahmottamiseksi; ne eivät kuvaa ehdotettua tai toivottua verkkoa. 15

18 4.3 Sisämaanterminaalin paikka ja toimivuuden lähtökohdat Teoriassa mahdollisiksi sisämaan konttiterminaalin sijaintipaikoiksi mainittiin haastatteluissa useimmin Tampere, joissain tapauksissa Kerava, Jyväskylä tai Kuopio, idänliikenteessä Kouvola sekä Oulu, jos pohjoisen konttiliikennettä kulkee etelän satamien kautta. Jos sisämaassa olisi konttivarikko, sen tulisi käsitellä kaikkien keskeisten konttioperaattoreiden kontteja. Ainakin valtamerikonttien omistajien keskuudessa näyttäisi olevan valmiutta sisämaan varikon hyödyntämiseen, mutta ne tuskin edistävät asiaa oma-aloitteisesti. Jotta oikean varustamon oikeaa konttityyppiä olisi saatavilla oikea-aikaisesti, konttivirtojen tulisi olla melko suuria molempiin suuntiin, jotta tyhjien konttien siirrot terminaalien välillä voitaisiin minimoida ja yksikkökustannukset saadaan kohtuullisiksi. Konttioperaattorit käyttävät vähintään yhtä varikkoa jokaisessa konttisatamassa, jossa ne toimivat. Uuden varikon perustaminen lisää riskiä, että virrat hajautuvat entisestään ja konttikierto hidastuu. Tästä syystä nykyisin keskitetyimmin toimivat tahot ovat melko kriittisiä mahdollista uutta solmupistettä kohtaan. Uuden terminaalin muodostaminen edellyttää konttiliikenteen toimijoiden yhteistyötä. Keskeisessä roolissa ovat ainakin konttioperaattorit (konttien omistajat), huolinta- ja kuljetusyritykset ja osin myös lastinantajat, vienti- ja tuontiasiakkaat. Maankäytön ja terminaalien osalta yhteistyötahoja ovat ainakin kunnat ja liikenneinfrastruktuurin haltijat. Neutraali terminaalioperointi on järjestettävä tapauskohtaisesti. Jakelun rakenteen on arvioitu muuttuvan siten, että runko- ja jakelukuljetukset tapahtuisivat tulevaisuudessa selvästi toisistaan erillisinä ketjun osina. Tähän voivat johtaa mm. tiekuljetusten kiristyvät säännökset ja kasvavat kustannukset. Runkokuljetus ilman jakelua tarjoaa myös rautateille uusia mahdollisuuksia. Samalla kontteja voisi olla helpompi kuljettaa kauemmas sisämaahan, kun siellä olisi terminaaleja, joissa niitä voidaan sujuvasti käsitellä. Tämä lisää mahdollisuuksia myös meno-paluukuormiin. Konttikuljetuksen keskeinen idea on kuljettaa tavara kontissa perille asti mahdollisimman vähin välikäsittelyin. Kontitus satamassa on tästä näkökulmasta erikoisratkaisu, mutta sille on ollut perusteensa osana metsäteollisuuden logistista toimintamallia. Rautateitse on tehokkaampaa kuljettaa paperirullat yksiköimättöminä rautatievaunuissa kuin konteissa. Toimintamalli on jonkin verran vaihdellut vuosien kuluessa: välillä kontituksen painopistettä on pyritty siirtämään lähtöpaikkaan, välillä taas satamaan. Sisämaanterminaalilla kun se ei sijaitse teollisuuslaitoksen välittömässä läheisyydessä ei viime vuosien kokemusten valossa kuitenkaan ole välitöntä yhteyttä suurteollisuuden kontituksen kanssa kuin tyhjien konttien hallinnan kautta. 4.4 Idänliikenteen terminaalitarpeet Kouvolan rooli sisämaan konttiterminaalina perustui Kaukoidän-liikenteeseen Siperian-radan kautta. Tällä hetkellä ei ole tarjolla vastaavia sisämaan terminaaliin perustuvia tuotteita. Itärajan ylittävän konttiliikenteen lähtöpaikan Kaakkois-Suomessa määrittelee nyt lähinnä varastokapasiteetin sijainti, ei sinänsä sijainti tietyllä paikkakunnalla. Rautatiekonttikuljetusten kehittämisen suurin haaste ja kasvun merkittävä este on toistaiseksi ollut Venäjän tullaukseen liittyvä byrokratia. 16

19 5 TULEVAISUUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET 5.1 Miksi vielä ei ole tapahtunut juuri mitään? Miten liikkeelle? Kuorma-autokuljetus on erittäin joustava ja hinnaltaan kilpailukykyinen kuljetusmuoto, joten välitöntä tarvetta tai halua intermodaalikuljetusten kehittämiseen Suomen sisällä ei ole laajasti ollut. Tarpeita vastaavia kuljetuspalveluja on mm. ajoittaisesta kuljettajapulasta tai sen uhasta huolimatta ollut edelleen pääsääntöisesti saatavilla. Tiekuljetusala on erittäin kilpailtu, joten hinnat ovat olleet asiakkaalle kilpailukykyisiä tosin kuljetusyritysten kannattavuuden kustannuksella. Pienyrittäjävaltaisuudesta johtuen toiminta on joustavaa ja sitoutunutta, mutta neuvotteluvoima on isoilla kuljetusasiakkailla ja logistiikkayrityksillä. Rautatieliikenteessä on Suomessa voitu keskittyä suurten teollisuusasiakkaiden palvelemiseen. Suuryksikkökuljetusten kehitystä ei ole nähty strategisena mahdollisuutena sinänsä ansiokkaasta yhdistettyjen kuljetusten kehittämisestä huolimatta. Harppaus suuryksikkö- ja intermodaalikuljetusten suuntaan Suomen sisällä tapahtuu niiden toimijoiden vetämänä, joilla on kykyä ennakoida tulevaisuuden muutoksia ja resursseja kehittää uusia toimintamalleja. Konttien lisääntyvä käyttö Euroopan-liikenteessä madaltaa osaltaan intermodaalikuljetusten käytön kynnystä. Intermodaalikuljetusten käytöllä parannetaan toiminnan tehokkuutta vahvempia runkoyhteyksiä ja solmupisteitä hyödyntäen. Globaali ja eurooppalainen kehitys määrittelee suuryksiköiden käytön reunaehdot, mutta Suomessa voidaan vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten täällä toimitaan kilpailukykyisesti osana kansainvälisiä logistisia ketjuja ja asiakkuuksien hallintaa. Yhteiskunnan ja julkishallinnon edun mukaista on tarjota puitteet, jotka tukevat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, mutta jotka ovat samalla yhteiskuntataloudellisesti tehokkaat. Samalla voidaan vähentää kuljettamisen haittavaikutuksia ympäristöön ja ympäröivään yhteiskuntaan. Logistiikka-alan edelläkävijät luovat käytännön edellytykset ja puitteet toimiville markkinoille ja hyötyvät samalla taloudellisesti. 5.2 Yhteenveto Konttialalla ei ole yhtenäistä näkemystä rautatiekuljetusten hyödyntämisen ja sisämaan terminaalien tarpeesta tai eduista Suomessa. Rautatiekuljetukset nähdään kuitenkin useissa tapauksissa ainakin potentiaalisena mahdollisuutena tehostaa toimintaa. Myös sisämaan terminaalin ja siihen liittyvän konttivarikon luomiseksi saattaa löytyä riittävästi sitoutuneita tahoja ja tavaravirtoja. Sisämaanterminaalin toiminta lienee mahdollista käynnistää muutaman vuoden kuluessa kehittämispäätöksestä joissain tapauksissa ilmeisesti nopeamminkin. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman yksinkertainen ja matalan kustannustason toimintamalli ja infrastruktuuri, jossa yhdistyy tarpeen mukaan erilaisten suuryksiköiden kuljettaminen. 17

20 LÄHTEET Elinkeinoelämän edustajien haastattelut loka-joulukuussa 2008 (ks. liite). Leskinen, Teuvo & Niinikoski, Miikka Satamien tavaraliikenneselvitys. Luonnos. Julkaistaneen Tiehallinnon selvityksiä -sarjassa vuonna Merenkulkulaitos Ulkomaan meriliikennetilasto Merenkulkulaitoksen tilastoja 5/2008. Mäkelä, Tommi Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? Esitelmä Väylät ja Liikenne tapahtumassa Tampereella Venäläinen, Pirjo Suomen konttikuljetukset meritse. Merenkulkulaitoksen julkaisuja 4/2008. VR Cargo Esittelymateriaalia yhdistetyistä kuljetuksista. VR-Yhtymä Vuosikertomus

21 LIITE: Haastatellut elinkeinoelämän edustajat 19

22 Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos PL Tampere ISBN (PDF)

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa KombiSuomi Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa tutkija Tommi Mäkelä 2 Viitekehys ja lähtökohdat Yleisen Teollisuusliiton toimeksiannosta osana KombiSuomi-hanketta

Lisätiedot

Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua?

Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? Väylät ja Liikenne 2008 Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? tutkija Tommi Mäkelä Yhdistettyjen kuljetusten kehittämiselle on tilaus 2 Isot,

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua?

Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? Saatesanat Seuraava teksti on kirjoitettu Väylät ja Liikenne 2008 -tapahtumassa Tamperetalossa 9.10.2008

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista

WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista Ville Henttu Työryhmä: Ville Henttu, Lauri Lättilä, Juha Saranen, Olli-Pekka Hilmola Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kouvolan yksikkö Prikaatintie 9, FIN-45100

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

SAFGOF-seminaari. Tavaravirtojen kasvusta ja häiriötekijöistä aiheutuvat haasteet satamien intermodaalijärjestelmälle.

SAFGOF-seminaari. Tavaravirtojen kasvusta ja häiriötekijöistä aiheutuvat haasteet satamien intermodaalijärjestelmälle. SAFGOF-seminaari Tavaravirtojen kasvusta ja häiriötekijöistä aiheutuvat haasteet satamien intermodaalijärjestelmälle., Kotkan höyrypanimo Jorma Rytkönen, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö

Lisätiedot

Suuryksikkökuljetusten toimintaedellytykset rautatieliikenteen liikennepaikoilla

Suuryksikkökuljetusten toimintaedellytykset rautatieliikenteen liikennepaikoilla Suuryksikkökuljetusten toimintaedellytykset rautatieliikenteen liikennepaikoilla Timo Välke, Liikennevirasto 11.02.2015 Esityksen sisältö 1. Selvityksen tavoitteet ja sisältö 2. Suuryksiköihin perustuva

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? TkL Hannu Asumalahti Toimitusjohtaja Rauman Satama Oy hannu.asumalahti@portofrauma.com www.portofrauma.com Esityksen rakenne Konttien alkutaival

Lisätiedot

Maritta Laukkanen TYHJIEN KONTTIEN KULJETUKSET SUOMEN SATAMIEN VÄLILLÄ. Logistiikan koulutusohjelma

Maritta Laukkanen TYHJIEN KONTTIEN KULJETUKSET SUOMEN SATAMIEN VÄLILLÄ. Logistiikan koulutusohjelma Maritta Laukkanen TYHJIEN KONTTIEN KULJETUKSET SUOMEN SATAMIEN VÄLILLÄ Logistiikan koulutusohjelma 2010 TYHJIEN KONTTIEN KULJETUKSET SUOMEN SATAMIEN VÄLILLÄ Laukkanen, Maritta Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

"Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?"

Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen? E-mail: olli-pekka.hilmola@lut.fi "Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?" Prof. Olli-Pekka Hilmola Lappeenranta University of Technology, Kouvola Unit Prikaatintie

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Satamien tavaraliikenneselvitys

Satamien tavaraliikenneselvitys Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2009 Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkökuljetusten

Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkökuljetusten A 11/2006 Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet suuryksikkökuljetusten yleistyessä Tommi Mäkelä Jarkko Rantala Heikki Liimatainen Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 11/2006 Rautatieinfrastruktuurin kehitystarpeet

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan

VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan Luottamuksellinen VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan Tero Kosonen Tuotantojohtaja Rautatielogistiikka 27.4.2016 Kuljetusalan trendit ja rautatiekuljetukset Trendit

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla

Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO KombiSuomi - Combining Cargo Esityksen sisältö 2 Hankkeessa mukana Logistiikka-alan yritykset liittojensa

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG 1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT. LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne

Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT. LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne PELIKENTTÄMME ON PUOLEN VUODEN KULUTTUA VUOSAARI TARJOAMME ASIAKKAILLEMME VUOSAARESSA SAMAT PALVELUT KUIN NYKYISISSÄ

Lisätiedot

Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä

Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä TransGof Final Seminar Kotka Maritime Research Centre, Mussalo Island, Kotka November 29. 2007 Petri Niiranen & Jorma Rytkönen Esityksen

Lisätiedot

Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy

Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa Passion Logistics Oy Passion Logistics Yhtiö on perustettu kesäkuussa 2012, kaikilla omistajilla on pitkä tausta logistiikka-alalta Yli 30 vuoden kokemus

Lisätiedot

Trafin julkaisuja 4-2014. Itämeren yhteistyöpöytäkirjan soveltaminen Suomen ro-ro-aluskuljetuksissa. Valtteri Laine

Trafin julkaisuja 4-2014. Itämeren yhteistyöpöytäkirjan soveltaminen Suomen ro-ro-aluskuljetuksissa. Valtteri Laine Trafin julkaisuja 4-2014 Itämeren yhteistyöpöytäkirjan soveltaminen Suomen ro-ro-aluskuljetuksissa Valtteri Laine Trafin julkaisuja Trafis publikationer Trafi Publications 5/2014 Trafiksäkerthetsverket

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET Johtaja Paavo Karvinen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy RLKK 1 RAUTATIELOGISTIIKAN KEHITTÄMISKESKUS. PIEKSÄMÄKI 2

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Suomi English Русский

Suomi English Русский Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki

Lisätiedot

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA. Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy

SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA. Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy Port of HaminaKotka Suomen suurin SATAMA * HaminaKotka TARJOAMME: Erinomaisen

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi

Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi POHDIN projekti Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi Teollisuushallissa kasataan keraamisia samankokoisia ja samanmuotoisia suorakulmaisia särmiöitä pakkausta ja kuljetusta varten täysiksi

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Väylät&Liikenne 2012 Work Shop 4: Itämeri; Suomen ulkomaankaupan valtaväylä vai vallihauta? 30.8.2012 Jarmo Joutsensaari, Liikennevirasto Asiakkaiden näkemyksiä kuljetusketjujen

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Suomen konttikuljetukset meritse

Suomen konttikuljetukset meritse Merenkulkulaitoksen julkaisuja 4/2008 Suomen konttikuljetukset meritse Helsinki 2008 ISBN 978-951-49-2141-4 ISSN 1456-7814 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 4/2008 Suomen konttikuljetukset meritse Helsinki

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 52/2005 Liikenne. Ulkomaankaupan suuryksikkökuljetusten liikenneyhteydet

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 52/2005 Liikenne. Ulkomaankaupan suuryksikkökuljetusten liikenneyhteydet LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 52/2005 Liikenne Ulkomaankaupan suuryksikkökuljetusten liikenneyhteydet Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2005 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 22.6.2005

Lisätiedot

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 6.9.2013 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Helsingin seudun

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot. Saara Moisio MERIKULJETUSTEN TAVARAVIRRAT

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot. Saara Moisio MERIKULJETUSTEN TAVARAVIRRAT KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot Saara Moisio MERIKULJETUSTEN TAVARAVIRRAT Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Suomen satamien takamaatutkimus Diasarja

Suomen satamien takamaatutkimus Diasarja Suomen satamien takamaatutkimus Diasarja Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 23/2014 16.5.2014 Sisältö Toteuttaminen dia 3 Satamien toimintaympäristö ja tavaraliikenne dia 12 Satamien takamaat

Lisätiedot

Terminaalit ja logistiikkakeskukset toimitusketjussa. Puutavaralogistiikan kehittämishaasteita 14.6.2007 Jani Granqvist

Terminaalit ja logistiikkakeskukset toimitusketjussa. Puutavaralogistiikan kehittämishaasteita 14.6.2007 Jani Granqvist Terminaalit ja logistiikkakeskukset toimitusketjussa Puutavaralogistiikan kehittämishaasteita Jani Sisältö Määritelmiä Terminaalitoiminta Terminaalitrendejä Euroopassa Saksa Suomi Kuljetusmuodot Haasteet,

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA Prof. Jarkko Rantala RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA 24.3.2014, Citylogistiikkaseminaari, Helsinki Tuemme ja edistämme kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

Rajaliikennetilasto 2014

Rajaliikennetilasto 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2014 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina 2008 2014 2008 2009

Lisätiedot

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä

Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä Sijoitus - Invest 14.11.2012 Topi Saarenhovi, toimitusjohtaja 14.11.2012 1 Nurminen Logistics lyhyesti Korkealaatuisten logistiikkapalveluiden tarjoaja. Logistiikka-alan

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

PALVELUTASON KÄSITTELY

PALVELUTASON KÄSITTELY PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

Luotsattavat väylät ja luotsipaikat

Luotsattavat väylät ja luotsipaikat Määräys 1 (38) Antopäivä: 15.6.2011 Voimaantulopäivä: 1.7.2011 Säädösperusta: Luotsauslaki (940/2003) 21 :n 3 momentti Voimassa: Toistaiseksi Kumoaa määräyksen: Merenkulkulaitoksen määräykset luotsattavista

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

IMDG- muutokset 2013

IMDG- muutokset 2013 IMDG- muutokset 2013 ADR-SEMINAARI 14.2.2013 Kuljetuskuution auditorio Erityisasiantuntija Jyrki Vähätalo Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Kansainvälinen merenkulkujärjestö (International Maritime

Lisätiedot

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatie- ja ilmakuljetuksissa

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatie- ja ilmakuljetuksissa Rautatiekuljetus dia 1 Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatie- ja ilmakuljetuksissa Yleistä Rautatiekuljetus dia 2 Rautatiekuljetuksia käytetään pitkillä etäisyyksillä Tavaroita siirretään usein toisesta

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 02.05.2002 KOM(2002) 215 lopullinen KOMISSION KERTOMUS tietynlaisia jäsenvaltioiden välisiä tavaroiden yhdistettyjä kuljetuksia koskevista yhteisistä säännöistä 7 päivänä

Lisätiedot

Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva

Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva Kymenlaakson liiton liikenneseminaari 26.3.2015 Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 26.3.2015 1 EU:n päätös ydinverkkokäytäviksi

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam

Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam QTeam verkosto ja sen palvelut Toimitusketjun tehostaminen laajavastuinen yrittäjyys kuljetusväylät informaatiovirtojen hallinta

Lisätiedot

22.1.2013. truck Check In. truck Check Net. ewaybill ja ajat suoraan terminaaliin

22.1.2013. truck Check In. truck Check Net. ewaybill ja ajat suoraan terminaaliin ja ajat suoraan terminaaliin 1 Konseptit Mussalon Merituulessa ja Vuosaaren Porttitalossa sijaitsevat kioskisovellukset, joilla rekkakuskit voivat itse tehdä konttikeikat autoilleen ennen sisäänajoa satama-alueen

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio!

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! Finnsteve Vuosaaren satamassa Vuosaaren satama Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! 1 Suomen ulkomaankaupan keskus Säännöllisen linjaliikenteen suuryksikköjen satamapalveluihin erikoistunut

Lisätiedot

VARTIUKSEN KONTTILIIKEN- NESELVITYS

VARTIUKSEN KONTTILIIKEN- NESELVITYS Document type Muistio Date Marraskuu 2014 VARTIUKSEN KONTTILIIKEN- NESELVITYS KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ VARTIUKSEN KONTTILIIKENNESELVITYS KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN TERMINAALIALUE

JYVÄSKYLÄN YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN TERMINAALIALUE JYVÄSKYLÄN YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN TERMINAALIALUE Toimintaedellytykset Antti Laakso Opinnäytetyö 5 2010 Logistiikka Tekniikan ja liikenteen ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) LAAKSO, Antti Julkaisun

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen

Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen Logistiikkajohtaja Hannu Alarautalahti 17.4.2007 Metsäteho Oy Sisältö 1.Yleistä, syksy 2006 kevät 2007 2.Teollisuuden tarpeet 1. Operatiivinen toiminta ja sen

Lisätiedot