Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa"

Transkriptio

1 Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Työraportti 14 Tommi Mäkelä Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa Tampere 2009

2

3 Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Työraportti 14 Tommi Mäkelä Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa Tampereen teknillinen yliopisto. Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Tampere 2009

4 Kansikuvat: Tommi Mäkelä Verkkojulkaisu: ISBN (PDF)

5 TIIVISTELMÄ Julkaisuajankohta Tekijät Tommi Mäkelä Julkaisun nimi Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa Tiivistelmä Kontti tarjoaa kustannustehokkaan ja joustavan kuljetusketjun, joka kattaa koko maailman. Konttiliikenne kasvanee jatkossakin pitkällä tähtäimellä huolimatta talouden suhdannevaihteluista. Globaali ja eurooppalainen kehitys määrittelee suuryksiköiden käytön reunaehdot, mutta Suomessa voidaan vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten täällä toimitaan kilpailukykyisesti osana kansainvälisiä logistisia ketjuja ja asiakkuuksien hallintaa. Samalla voidaan vähentää kuljettamisen haittavaikutuksia ympäristöön ja ympäröivään yhteiskuntaan. Tämä tutkimus on tehty osana KombiSuomi-hanketta, ja siinä on kartoitettu konttikuljetusten näkymiä, kehityssuuntia ja kuljetusvirtoja Suomen näkökulmasta. Työ on toteutettu keskeisiltä osiltaan haastattelututkimuksena. Konttimääriltään merkittäviä lähettäviä tai vastaanottavia asiakkaita tai paikkoja on kohtuullisen vähän, ja ne liittyvät valtaosin teollisuuden keskeisten toimialojen kuljetuksiin. Loppuasiakkaiden ohella tai sijaan merkittäviä toimijoita kuljetusten ohjauksessa ovat myös huolintaliikkeet, konttioperaattorit ja niiden alihankkijat sekä jotkut kuljetusyritykset ja kontteja käsittelevät tahot. Tuonnista valtaosa tulee Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle. Tuontikuljetuksista huomattava osa tapahtuu huolintaliikkeiden ohjauksessa. Metsäteollisuus on selvästi suurin konttiviennin toimija. Transitoliikenteessä kontit kulkevat Suomesta itään kuormattuina ja tyhjät kontit palaavat takaisin Suomen kautta, mikä on etu suomalaisille vientiasiakkaille. Varustamo pyrkii yleensä minimoimaan maakuljetukset ja käyttämään asiakkaan lähellä sijaitsevaa satamaa. Helsingin ohella käytettävät satamat määräytyvät valtaosin keskeisten asiakkaiden perusteella. Suomessa ei ole toistaiseksi päästy riittävän kustannustehokkaisiin tai aikatauluiltaan sopiviin konttikuljetusratkaisuihin, joissa rautateillä olisi runkokuljetusrooli. Rautatiekuljetusten hyödyntämisen näkökulmasta konttiliikenne ja pyörällisten yksiköiden liikenne ovat nykyään suurelta osin erillisiä markkinoita. Suomen nykyiset yhdistetyt kuljetukset toimivat pyörällisten yksiköiden, erityisesti ajoneuvoyhdistelmien ehdoilla. Konttialalla ei ole yhtenäistä näkemystä rautatiekuljetusten hyödyntämisen ja sisämaan terminaalien tarpeesta tai eduista Suomessa. Rautatiekuljetukset nähdään kuitenkin useissa tapauksissa ainakin potentiaalisena mahdollisuutena tehostaa toimintaa. Myös sisämaan terminaalin ja siihen liittyvän konttivarikon luomiseksi saattaa löytyä riittävästi sitoutuneita tahoja ja tavaravirtoja. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman yksinkertainen ja matalan kustannustason toimintamalli ja infrastruktuuri, jossa yhdistyy tarpeen mukaan erilaisten suuryksiköiden kuljettaminen. Avainsanat konttiliikenne, konttikuljetukset, intermodaalikuljetukset, tulevaisuus Sarjan nimi ja numero Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Työraportti 14 ISSN Kokonaissivumäärä 19 ISBN (PDF)

6

7 Date of publication Authors Tommi Mäkelä Name of the publication Container traffic and its future related to intermodal transport in Finland Abstract Container enables a cost-effective and flexible transport chain worldwide. Container transport is a growing market in the long term in spite of economic fluctuations. Global and European development will determine future framework in unit load transports. Still in Finland, it is possible to contribute to the direction of development so that transports within Finland will remain a competitive part of international logistics chains and customer management. At the same time, it is possible to reduce environmental impacts and impacts on the surrounding community. This study is a part of KombiFinland (KombiSuomi) project, and it aims to survey future needs, trends and goods flows of container transport from Finland s perspective. It is based mainly on interviews in the transport sector in Finland. There are few significant container transport customers. Great majority of container transports are related to major industries. Besides end customers, significant parties in transport management are freight forwarders, container operators and their subcontractors and some container transport and handling companies. Trip lengths are typically remarkably shorter in import than in export. Major part of import transport is managed by freight forwarders. Forest industry is the biggest container customer segment in export. In transit traffic, loaded containers are transported eastwards and empty containers on return path westwards; this is an advantage to Finnish export customers. Shipping companies tend to minimize inland transports and use ports near customers. In addition to Helsinki, important ports are substantially determined by the major customers. So far in Finland, there has not been large-scale rail transport solutions for containers that are cost-effective enough and have competitive timetables. At the moment, container transport and transport of trailers and articulated vehicles are mainly two separate markets from the rail transport viewpoint. The present combined transport in Finland is customized for units with wheels, especially for articulated vehicles. In container sector, there is no congruent opinion on needs or advantages of using rail transport or inland terminals in Finland. In many cases, however, rail transport is seen at least as a potential possibility to rationalize operations. It may be possible to find enough companies and goods flows to start inland terminal operations and container depot operations related to it. The goal should be an unsophisticated and a low-cost operations concept and infrastructure, enabling unit load transports of different techniques. Keywords container traffic, container transport, freight transport, intermodal transport, future Serial name and number Tampere University of Technology. Transportation Systems. Working Report 14 ISSN Pages, total 19 ISBN (PDF)

8

9 SISÄLLYS 1 LÄHTÖKOHDAT Viitekehys Työn sisältö ja menetelmät KONTTIKULJETUSTEN OMINAISUUDET Kontti on maailmankaupan perusyksikkö, mutta sen merkitys kasvaa myös Euroopan-liikenteessä Kontti trailerin sijaan? Konttiliikenteen eri tuotteet ja palvelut SUOMEN KONTTILIIKENNE Suomen konttiliikenne tilastojen mukaan Käytettävien satamien määräytyminen Asiakkaat ja kuljetusten ohjaus Transitoliikenteen luonne ja näkymät RAUTATEIDEN JA SISÄMAANTERMINAALIEN ROOLI KONTTILIIKENTEESSÄ Kontit ja rautatiet Sisämaanterminaalin haasteet ja mahdollisuudet Sisämaanterminaalin paikka ja toimivuuden lähtökohdat Idänliikenteen terminaalitarpeet TULEVAISUUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Miksi vielä ei ole tapahtunut juuri mitään? Miten liikkeelle? Yhteenveto LÄHTEET LIITE: Haastatellut elinkeinoelämän edustajat... 19

10

11 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Viitekehys Yleinen Teollisuusliitto (YTL) koordinoi yhteistyöhanketta Yhdistettyjen kuljetusten edistäminen / KombiSuomi, jonka avulla pyritään konkreettisesti laajentamaan yhdistettyjen kuljetusten tarjontaa ja käyttöä. Yhdistetyillä kuljetuksilla on tässä hankkeessa tarkoitettu sellaisia suuryksikkökuljetuksia, joiden runkokuljetus tapahtuu Suomessa rautateitse. Tässä raportissa on käytetty pääosin termiä intermodaalikuljetus, kun kysymys on kuljetusketjusta, jossa suuryksikköjä kuten kontteja kuljetetaan vähintään kahdella kuljetusmuodolla. Lähtökohtana työlle on isojen kuljetusketjuja hallitsevien toimijoiden kiinnostus yhdistettyjen kuljetusten nykyistä laajempaan ja monipuolisempaan hyödyntämiseen toiminnassaan. Tulokset ovat kaikkien alan toimijoiden hyödynnettävissä ja tarjoavat lähtökohdan kehittää kuljetuspalveluja ja yhteistyötä kuljetusjärjestelmän tehostamiseksi. 1.2 Työn sisältö ja menetelmät Seuraava teksti perustuu Tampereen teknillisessä yliopistossa osana KombiSuomi-hanketta tehtyyn tutkimukseen, jossa on kartoitettu konttikuljetusten näkymiä, kehityssuuntia ja kuljetusvirtoja Suomen näkökulmasta. Työ on toteutettu keskeisiltä osiltaan haastattelututkimuksena, joka perustuu alan toimijoiden tapaamisiin yrityksissä ja ryhmäkeskusteluun Yleisessä Teollisuusliitossa loka-joulukuussa Haastattelut kattavat 15 yritystä ja 19 haastateltua henkilöä, joista 4 ryhmäkeskustelussa (ks. liite). Satamien tavaramäärätiedot perustuvat julkisiin tilastoihin. Tällä työllä on yhtymäkohtia keväällä ja kesällä 2008 Tampereen teknillisessä yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa kartoitettiin yhdistettyjen kuljetusten lähitulevaisuuden potentiaalia ja potentiaalisia yhteysvälejä Suomessa (ks. Mäkelä 2008). 2 KONTTIKULJETUSTEN OMINAISUUDET 2.1 Kontti on maailmankaupan perusyksikkö, mutta sen merkitys kasvaa myös Euroopan-liikenteessä Kontti tarjoaa kustannustehokkaan ja joustavan kuljetusketjun, joka kattaa koko maailman. Alalla on useita palveluntarjoajia, mikä mahdollistaa asiakkaan näkökulmasta kilpailukykyiset hinnat, kuljetusvaihtoehdot ja -reitit. Konttiliikenne kasvanee jatkossakin pitkällä tähtäimellä huolimatta talouden suhdannevaihteluista. Kasvu lienee kuitenkin keskimäärin maltillisempaa kuin se on ollut viime vuosina. Yksikköliikenteessä kontilla on hallitseva rooli maailmankaupassa ja trailerilla Euroopanliikenteessä. Euroopan-liikenteen kontit ovat kasvattaneet merkitystään Euroopassa 2000-luvun alusta alkaen. Euroopassa konttien käyttö edellyttää pääsääntöisesti 45 jalan palletwide-konttien hyödyntämistä, jotta kontit pystyvät kilpailemaan trailerien kanssa kuormatilan koossa. Hinnoittelulla ohjataan joissakin tapauksissa myös Euroopan sisäisiä tavaravirtoja käyttämään valtamerikontteja. 9

12 Konttiliikenteessä valtameriliikenteen ISO-kontit ja Euroopan-liikenteen kontit ovat eri tuotteita eri markkinoilla, mutta ne molemmat hyödyntävät samoja kontinkäsittelyjärjestelmiä ja maapuolen kuljetusratkaisuja. Kontit sopivat hyvin eri kuljetusmuotoihin ja siten luonnostaan tukevat intermodaalisia kuljetusratkaisuja. Vesiliikenteessä 45 jalan kontit eivät mittojensa puolesta sovellu valtameriliikenteeseen, mutta niitä on kasvavassa määrin mahdollista kuljettaa feeder- ja shortsea-liikenteen konttilaivoilla. Kontteja voidaan kuljettaa ja kuljetetaan varsinaisten konttialusten ohella roro-aluksilla, mutta pienemmässä mittakaavassa. 2.2 Kontti trailerin sijaan? Valtamerikonttiliikenteen sykli ja frekvenssi ovat jonkin verran hitaammat kuin Euroopankonttiliikenteen ja erityisesti traileriliikenteen. Asiakkaiden kustannuspaineet ovat lisänneet valmiutta konttikuljetusten käyttöön, vaikka kuljetus olisi 1 2 vuorokautta hitaampi. Kontti on yksikkönä halvempi, joten kontilla on myös hieman enemmän aikaa odottaa : sekä asiakas että konttioperaattori voivat aikatauluttaa kuljetukset tarvittaessa hieman hitaammiksi, jos siten pystytään tasaamaan kuormitusvaihteluja ja parantamaan kustannustehokkuutta. Euroopassa trailereiden hyödyntäminen perustuu nopeaan ja tehokkaaseen maakuljetusjärjestelmään ja siihen tarvittaessa kuten Suomen ja Manner-Euroopan välisessä liikenteessä liittyviin roro-kuljetuksiin. Konttien kuljettamisen perustana ovat myös Euroopan sisäisessä liikenteessä laivakuljetukset, joihin liittyvät yleensä mahdollisimman lyhyet maakuljetukset. Tyypillisesti konttiliikenteessä on traileriliikennettä selvästi suurempia vaihteluita niin ajallisesti kuin kuljetussuuntienkin välillä. 2.3 Konttiliikenteen eri tuotteet ja palvelut Konttiliikenteessä on erotettavissa seuraavat segmentit: maailmanlaajuinen valtamerikonttiliikenne, jota harjoittavat konttivarustamot ja niiden alihankkijat; kuljetusyksikkönä on valtamerikontti Euroopan konttiliikenne, jossa toimivat shortsea-konttioperaattorit joko päätoimenaan tai yhtenä toimialana; kuljetusyksikkönä on Euroopan-liikenteen kontti (usein 45 jalan palletwide) erikoiskonttiliikenne, kuten säiliö- tai irtotavarakuljetukset (bulk). Lisäksi konttikuljetuspalveluja tarjoavat tai tuottavat osana palvelukokonaisuuksiaan huolintaliikkeet, logistiikkayritykset ja muut kuljetusyritykset. Valtamerikontit ovat konttivarustamojen omistuksessa. Ne kulkevat Suomeen ja Suomesta varustamojen omilla aluksilla tai feeder-varustamojen aluksilla, jotka kuljettavat useiden omistajien kontteja. Myös Euroopan-liikenteessä kontit ovat pääosin varustamojen omistuksessa ja niitä kuljetetaan lähinnä varustamojen omilla yhteyksillä. Varustamojen näkökulmasta logistiikassa ensisijaista on laivojen kulku, mutta myös konttien hallinta; maapuolen kuljetusratkaisujen tulee tukea näitä ydintoimintoja ja sopeutua niihin. 10

13 Osa konttikuljetuksista perustuu ovelta ovelle -palveluun, jossa palveluntarjoaja voi hoitaa itse osan kuljetusketjusta, esimerkiksi laivakuljetuksen. Palveluntarjoaja voi vastata myös pelkästään ketjun koordinoinnista, jolloin kuljetukset ostetaan eri kuljetusmuotojen toimijoilta. Rorovarustamo voi tarjota myös konttikuljetuspalveluja. Säiliö- ja irtotavarakonttikuljetuspalvelut ovat yleensä tiukimmin sidottuja asiakkaiden tuotantoprosesseihin ja tapahtuvat pääosin yksiköillä, joita ei käytetä kappaletavaraliikenteessä. 3 SUOMEN KONTTILIIKENNE 3.1 Suomen konttiliikenne tilastojen mukaan Konttikuljetusten määriä, reittejä ja käytettäviä konttityyppejä on vain rajoitetusti mahdollista arvioida julkisista lähteistä. Tavaran tai kontin koko kuljetusketjun lähtöpaikasta määräpaikkaan kattavia tilastoja ei koota. Tarkimmat tiedot on Suomen osalta saatavissa satamien meripuolen kuljetuksista Merenkulkulaitoksen tilastoista. Maapuolen kuljetusvirroista ei ole saatavilla julkista tietoa juuri lainkaan. Suomen konttikuljetusten ominaisuuksia on tarkasteltu mm. julkaisussa Suomen konttikuljetukset meritse (Venäläinen 2008). Arvioita satamien maaliikenteestä on esitetty julkaisussa Satamien tavaraliikenneselvitys (Leskinen & Niinikoski 2008), mutta maapuolen konttiliikenteeseen siinä ei ole paneuduttu. Konttiliikenteen solmupisteinä Suomessa toimivat tällä hetkellä lähes pelkästään satamat, joihin on keskittynyt myös konttivarikkotoiminta, joka on keskeinen osa konttien hallintaa. Vuonna 2007 Suomen satamien ulkomaanliikenteessä kuljetettiin konttia ja niissä 12,5 miljoonaa tonnia tavaraa. Transitoliikenteen osuus tästä oli konttia (21 %) ja 2,2 milj. t (18 %); Suomeen tuoduista konteista 40 prosenttia oli transitoliikenteessä. Suomen konttiliikenteen yksikkömäärä oli yhteensä TEU. Suurimmat konttisatamat olivat Kotka ( TEU), Helsinki ( TEU), Hamina ( TEU) ja Rauma ( TEU), joiden osuus oli 84 prosenttia satamien konteissa kuljetetusta tavaramäärästä ja 87 prosenttia TEU-yksiköistä. Konteissa kuljetettiin 12 prosenttia satamien ulkomaanliikenteen tavaramäärästä ja 32 prosenttia transitoliikenteen tavaramäärästä. Tuonti ja vienti ovat koko Suomen konttiliikenteessä melko hyvin tasapainossa, mutta satamittain tilanne vaihtelee. (Merenkulkulaitos 2008) 11

14 Tuonti 2007 t Tuonti 2007 yksikköä Tornio Tornio Vienti 2007 t Kemi Vienti 2007 yksikköä Kemi Oulu Oulu kuorma-autot perävaunut kontit Raahe kuorma-autot perävaunut kontit Raahe rautatievaunut tyhjät kontit muut yksiköt rautatievaunut Pietarsaari Kokkola Suomen satamat yhteensä muut yksiköt Pietarsaari Kokkola Suomen satamat yhteensä Vaasa Vaasa Rauma Pori 28,1 milj. t (27 % kokonaisliikenteestä) Rauma Pori 1,9 milj. yksikköä Uusikaupunki Uusikaupunki Naantali Eckerö Maarianhamina Långnäs Turku Kotka Hamina Naantali Eckerö Maarianhamina Långnäs Turku Kotka Hamina Hanko Helsinki Hanko Helsinki Kuva 1 Suomen ja ulkomaiden väliset merikuljetukset kuljetusvälineissä ja kuljetusyksiköissä satamittain vuonna (Tietojen lähde: Merenkulkulaitos 2008) Tuontitransito 2007 t Vientitransito 2007 t kuorma-autot perävaunut kontit rautatievaunut muut yksiköt transito yhteensä Kokkola Vaasa Suomen satamat yhteensä 2,4 milj. t yksiköissä (34 % transitosta) Lappeenranta Turku Kotka Hamina Hanko Helsinki Kuva 2 Suomen satamien kautta vuonna 2007 kulkeneen transitoliikenteen tavaramäärä ja yksikkökuljetusten osuus satamittain. (Tietojen lähde: Merenkulkulaitos 2008) Suomessa kuljetettiin vuonna 2007 rautateitse TEU kontteja, josta 2500 TEU Siperianradan liikenteessä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että pyörällisten yksiköiden yhdistetyissä kuljetuksissa kuljetettiin yksikköä ( TEU). (VR-Yhtymä 2008; VR Cargo 2008) 12

15 3.2 Käytettävien satamien määräytyminen Eri tahoilla on esitetty toiveita konttiliikenteen keskittämisestä nykyistä harvempiin satamiin. Kuitenkin käytännössä teollisuuden erityisesti metsäteollisuuden kuljetusratkaisut ja omistukset satamaoperoinnissa määrittävät keskeisimmät käytettävät satamat. Lisäksi kilpailu sekä satamien välillä että satamien sisällä on asiakkaiden näkökulmasta etu sama pätee konttien kuljettamiseen ylipäänsä, sillä konttikuljetukset ovat erittäin kilpailtu ala. Toisaalta keskitetymmät runkovirrat toisivat uusia mahdollisuuksia rautatiekuljetusten hyödyntämiseen. Tilanne on kuitenkin kehittynyt päinvastaiseen suuntaan, sillä Helsingin suhteellinen osuus konttikuljetuksista on pienentynyt. Vuosaaren satama parantaa ainakin teoriassa Helsingin asemaa konttikuljetusmarkkinoilla. Varustamo pyrkii yleensä minimoimaan maakuljetukset ja käyttämään asiakkaan lähellä sijaitsevaa satamaa. Keskittämismahdollisuuksia nähdään kuitenkin jossain määrin olevan. Varustamot valitsevat satamat asiakkaidensa perusteella: vientisataman määrittelee yleensä asiakas, tuontisatamaan voi varustamollakin olla mahdollisuus vaikuttaa tietyissä tapauksissa. Lähitulevaisuudessa konttikuljetusten yhteydet säilynevät pääpiirteissään nykyisellään. Pitemmällä aikavälillä on mahdollista, että toimintamallit ja reitit muuttuvat merkittävästikin. Kokonaan uusia kehityssuuntia voivat avata esimerkiksi Venäjän satamien konttiliikenteen kehittyminen, pohjoisten meriyhteyksien hyödyntäminen konttikuljetuksissa tai Ruotsin ja Manner-Euroopan välisten rautatieyhteyksien muodostuminen merkittäväksi konttien kuljetusväyläksi. 3.3 Asiakkaat ja kuljetusten ohjaus Konttimääriltään merkittäviä lähettäviä tai vastaanottavia asiakkaita tai paikkoja on kohtuullisen vähän, ja ne liittyvät valtaosin teollisuuden keskeisten toimialojen kuljetuksiin. Loppuasiakkaiden ohella tai sijaan merkittäviä toimijoita kuljetusten ohjauksessa ovat myös huolintaliikkeet, konttioperaattorit ja niiden alihankkijat sekä jotkut kuljetusyritykset ja kontteja käsittelevät tahot. Tuonnissa konttien kuljetusmatkat ovat Suomessa tyypillisesti selvästi lyhyempiä kuin viennissä. Tuonnista valtaosa tulee Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle. Jonkin verran tuontikonteista puretaan etelän terminaaleissa, ja tavarat jatkavat yksiköimättöminä autokuljetuksina määränpäihin. Teollisuuden vientiasiakkaista monet sijaitsevat kauempana sisämaassa, mutta etenkin paperista osa kuormataan kontteihin vasta satamassa. Tuontikuljetuksista huomattava osa tapahtuu huolintaliikkeiden ohjauksessa. Suomessa on joitakin suuria tuojia, jotka vastaavat itse kuljetusten järjestämisestä. Lisäksi kaupan keskusliikkeet hoitavat tuontikonttikuljetuksia. Metsäteollisuus on selvästi suurin konttiviennin toimija. Alan suurimmat yritykset ohjaavat kymmenien tuhansien TEU-yksiköiden konttivirtoja, muiden yritysten konttiliikennemäärät ovat selvästi pienempiä. Muilla toimialoilla suurimmilla toimijoilla on muutamien tuhansien TEU-yksiköiden virtoja, mutta useimmilla kontteja käyttävillä yrityksillä on korkeintaan muutaman sadan TEU:n konttimääriä. Pienet vientiasiakkaat hoitavat konttikuljetuksensa suurelta osin huolintaliikkeiden kautta. 13

16 3.4 Transitoliikenteen luonne ja näkymät Transitoliikenteessä kontit kulkevat Suomesta itään kuormattuina (ks. luku 3.1 Suomen konttiliikenne tilastojen mukaan). Tyhjät kontit palaavat takaisin Suomen kautta. Tämä on etu suomalaisille vientiasiakkaille niin konttien saatavuuden kuin kustannustenkin kannalta. Suomen kautta tapahtuvilla konttikuljetuksilla arvioidaan olevan merkitystä myös tulevaisuudessa, sillä Suomessa on toimiva ja tehokas logististen palvelujen infrastruktuuri. Rautateillä on potentiaalia konttien transitoliikenteessä, jos kokonaispalvelun sujuvuutta ja kustannustehokkuutta pystytään parantamaan. Sisämaan konttiterminaalin mahdollisuudet ovat sidoksissa rautatiekuljetusten rooliin kuljetuksissa (vrt. luku 4.4 Idänliikenteen terminaalitarpeet). 4 RAUTATEIDEN JA SISÄMAANTERMINAALIEN ROOLI KONTTILIIKENTEESSÄ 4.1 Kontit ja rautatiet Useilla alan toimijoilla on kokemusta rautateiden hyödyntämisestä Manner-Euroopassa. Vaikka yrityksillä on yleensä halua kehittää eri kuljetusmuotojen käyttöä ottaen myös huomioon ympäristövaikutukset, usein kilpailutilanne ja kustannukset sanelevat käytännön. Haastateltavien mukaan myös erilaisia rautateiden runkokuljetusrooliin liittyviä konttikuljetuspalveluja on Suomessakin kokeiltu, mutta niissä ei ole päästy riittävän kustannustehokkaisiin tai aikatauluiltaan sopiviin ratkaisuihin. Rautatiekuljetusten hyödyntämisen näkökulmasta konttiliikenne ja pyörällisten yksiköiden liikenne ovat suurelta osin erillisiä markkinoita. Suomen nykyiset yhdistetyt kuljetukset toimivat pyörällisten yksiköiden, erityisesti ajoneuvoyhdistelmien ehdoilla. Rautatievaunut soveltuvat myös konttien ja vaihtokorien kuljettamiseen, mutta toimintamallia ei ole sovitettu konttikuljetusten tarpeisiin. Konttiliikenteen aikataulutarpeet, rytmi ja lähtö- ja määräterminaalit poikkeavat ainakin jonkin verran pyörällisten yksiköiden kuljettamisesta. Eri yksiköitä ja niiden kuljetuspalveluja yhdistävänä tekijänä kohti laajempaa ja vahvempaa intermodaalista kuljetusjärjestelmää voisivat kuitenkin olla ainakin osittain samat solmupisteet. Kontit kulkevat rautateitse Suomessa valtaosin vaunukuormaliikenteen luonteisesti vaunukuormaliikenteen palvelutasolla. Kun tavaran lähtöpaikka on sisämaassa, tyhjä kontti viedään rautateitse asiakkaalle, asiakas kuormaa rautatievaunussa olevan kontin ja kontti kuljetetaan määränpäähän, usein satamaan. Idänliikenteessä on myös konttien kokojunaliikennettä (vrt. luku 3.1 Suomen konttiliikenne tilastojen mukaan), mutta vain vähän verrattuna Siperian-radan konttiyhteyksien huippuaikoihin. Laajamittaisinta konttien kuljettamista ovat tällä hetkellä tyhjien konttien siirrot satamien välillä Suomessa, ja tähän VR Cargo on luomassa entistä tarkemmin vakioitua ja aikataulutettua tuotetta. Konttien meno-paluukuljetuksiin on varsinkin rautateillä nykyisin vain vähän mahdollisuuksia. Tiekuljetuksissa yhdistelymahdollisuuksia on hieman enemmän. Sisämaasta lähtee pääosin vain vientikuljetuksia, ja silloin kun tuontiasiakas sijaitsee sisämaassa, sillä ei välttämättä ole raideyhteyttä. Rautatiekuljetus on nykyään yleensä aikataulu- ja kustannussyistä käytännössä mahdollinen vain, kun asiakkaalla on raideyhteys. Suurin osa konteista kuormataan ja puretaan sisämaassa ajoneuvon päällä tämä pätee sekä kuorma-autoihin että rautatievaunuihin. Tiekuljetuksissa konttinostimella (sideloader) varustettujen perävaunujen määrä on kuitenkin kasvanut. 14

17 4.2 Sisämaanterminaalin haasteet ja mahdollisuudet Logistiikkakeskushankkeille ei ole toistaiseksi löytynyt lisäarvoa satamien ulkopuolelta. Myös konttikuljetusten kannalta satama on sinänsä luonnollinen solmupiste. Konttien hallintaan liittyy oleellisesti kontin tarkastus- ja korjaustoiminta, jonka tulee tapahtua varustamon standardien mukaisesti. Kontit tarkastetaan jokaisen kuljetustehtävän jälkeen ja tarvittaessa huolletaan ja korjataan vaatimusten mukaisiksi. Konttivarikkotoiminta tapahtuu nyt valtaosin satamissa. Sisämaanterminaalin toteuttamisen kannalta ratkaisevan hyödyn arvioidaan voivan syntyä tyhjien konttien siirtojen vähentymisestä. Tämä tarjoaisi keinon vähentää kustannuksia ja nopeuttaa konttikiertoa. Alalla ei kuitenkaan ole yhtenäistä näkemystä tällaisen terminaalitoiminnan tarpeellisuudesta. Sisämaassa konttiterminaalitoiminta voi liittyä joko tyhjien konttien hallintaan tai myös kuormattujen konttien kuljetuksiin. Toiminnan kulmakiveksi nähdään konttivarikkotoiminta ja siihen liittyvät tyhjien konttien siirrot. Kuormatut kontit lähinnä kulkevat terminaalin kautta, kun terminaalissa siirrytään kuljetusmuodosta toiseen. Konttien lisäksi voidaan käsitellä muitakin yksiköitä, mikä tarjoaa synergiamahdollisuuksia ja volyymietua terminaalitoiminnoissa. Konttivarikkotoiminta nähdään myös laajamittaisen rautatiekuljetusten hyödyntämisen edellytyksenä. Koska terminaalissa on oltava henkilökuntaa ja käsittelykalustoa, ne voisivat esimerkiksi osan ajasta käsitellä juniin liittyviä yksiköitä ja osan aikaa työskennellä varikkotoiminnoissa. Kuva 3 Idea intermodaalikuljetusten verkosta ja solmupisteistä, jossa erilaiset yksikkökuljetukset tukevat toisiaan. Näin voisi olla mahdollista muodostaa riittävän vahvoja runkovirtoja ja uusia reittivaihtoehtoja. Kuvan yhteysvälit ja solmupisteet on esitetty pelkästään idean hahmottamiseksi; ne eivät kuvaa ehdotettua tai toivottua verkkoa. 15

18 4.3 Sisämaanterminaalin paikka ja toimivuuden lähtökohdat Teoriassa mahdollisiksi sisämaan konttiterminaalin sijaintipaikoiksi mainittiin haastatteluissa useimmin Tampere, joissain tapauksissa Kerava, Jyväskylä tai Kuopio, idänliikenteessä Kouvola sekä Oulu, jos pohjoisen konttiliikennettä kulkee etelän satamien kautta. Jos sisämaassa olisi konttivarikko, sen tulisi käsitellä kaikkien keskeisten konttioperaattoreiden kontteja. Ainakin valtamerikonttien omistajien keskuudessa näyttäisi olevan valmiutta sisämaan varikon hyödyntämiseen, mutta ne tuskin edistävät asiaa oma-aloitteisesti. Jotta oikean varustamon oikeaa konttityyppiä olisi saatavilla oikea-aikaisesti, konttivirtojen tulisi olla melko suuria molempiin suuntiin, jotta tyhjien konttien siirrot terminaalien välillä voitaisiin minimoida ja yksikkökustannukset saadaan kohtuullisiksi. Konttioperaattorit käyttävät vähintään yhtä varikkoa jokaisessa konttisatamassa, jossa ne toimivat. Uuden varikon perustaminen lisää riskiä, että virrat hajautuvat entisestään ja konttikierto hidastuu. Tästä syystä nykyisin keskitetyimmin toimivat tahot ovat melko kriittisiä mahdollista uutta solmupistettä kohtaan. Uuden terminaalin muodostaminen edellyttää konttiliikenteen toimijoiden yhteistyötä. Keskeisessä roolissa ovat ainakin konttioperaattorit (konttien omistajat), huolinta- ja kuljetusyritykset ja osin myös lastinantajat, vienti- ja tuontiasiakkaat. Maankäytön ja terminaalien osalta yhteistyötahoja ovat ainakin kunnat ja liikenneinfrastruktuurin haltijat. Neutraali terminaalioperointi on järjestettävä tapauskohtaisesti. Jakelun rakenteen on arvioitu muuttuvan siten, että runko- ja jakelukuljetukset tapahtuisivat tulevaisuudessa selvästi toisistaan erillisinä ketjun osina. Tähän voivat johtaa mm. tiekuljetusten kiristyvät säännökset ja kasvavat kustannukset. Runkokuljetus ilman jakelua tarjoaa myös rautateille uusia mahdollisuuksia. Samalla kontteja voisi olla helpompi kuljettaa kauemmas sisämaahan, kun siellä olisi terminaaleja, joissa niitä voidaan sujuvasti käsitellä. Tämä lisää mahdollisuuksia myös meno-paluukuormiin. Konttikuljetuksen keskeinen idea on kuljettaa tavara kontissa perille asti mahdollisimman vähin välikäsittelyin. Kontitus satamassa on tästä näkökulmasta erikoisratkaisu, mutta sille on ollut perusteensa osana metsäteollisuuden logistista toimintamallia. Rautateitse on tehokkaampaa kuljettaa paperirullat yksiköimättöminä rautatievaunuissa kuin konteissa. Toimintamalli on jonkin verran vaihdellut vuosien kuluessa: välillä kontituksen painopistettä on pyritty siirtämään lähtöpaikkaan, välillä taas satamaan. Sisämaanterminaalilla kun se ei sijaitse teollisuuslaitoksen välittömässä läheisyydessä ei viime vuosien kokemusten valossa kuitenkaan ole välitöntä yhteyttä suurteollisuuden kontituksen kanssa kuin tyhjien konttien hallinnan kautta. 4.4 Idänliikenteen terminaalitarpeet Kouvolan rooli sisämaan konttiterminaalina perustui Kaukoidän-liikenteeseen Siperian-radan kautta. Tällä hetkellä ei ole tarjolla vastaavia sisämaan terminaaliin perustuvia tuotteita. Itärajan ylittävän konttiliikenteen lähtöpaikan Kaakkois-Suomessa määrittelee nyt lähinnä varastokapasiteetin sijainti, ei sinänsä sijainti tietyllä paikkakunnalla. Rautatiekonttikuljetusten kehittämisen suurin haaste ja kasvun merkittävä este on toistaiseksi ollut Venäjän tullaukseen liittyvä byrokratia. 16

19 5 TULEVAISUUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET 5.1 Miksi vielä ei ole tapahtunut juuri mitään? Miten liikkeelle? Kuorma-autokuljetus on erittäin joustava ja hinnaltaan kilpailukykyinen kuljetusmuoto, joten välitöntä tarvetta tai halua intermodaalikuljetusten kehittämiseen Suomen sisällä ei ole laajasti ollut. Tarpeita vastaavia kuljetuspalveluja on mm. ajoittaisesta kuljettajapulasta tai sen uhasta huolimatta ollut edelleen pääsääntöisesti saatavilla. Tiekuljetusala on erittäin kilpailtu, joten hinnat ovat olleet asiakkaalle kilpailukykyisiä tosin kuljetusyritysten kannattavuuden kustannuksella. Pienyrittäjävaltaisuudesta johtuen toiminta on joustavaa ja sitoutunutta, mutta neuvotteluvoima on isoilla kuljetusasiakkailla ja logistiikkayrityksillä. Rautatieliikenteessä on Suomessa voitu keskittyä suurten teollisuusasiakkaiden palvelemiseen. Suuryksikkökuljetusten kehitystä ei ole nähty strategisena mahdollisuutena sinänsä ansiokkaasta yhdistettyjen kuljetusten kehittämisestä huolimatta. Harppaus suuryksikkö- ja intermodaalikuljetusten suuntaan Suomen sisällä tapahtuu niiden toimijoiden vetämänä, joilla on kykyä ennakoida tulevaisuuden muutoksia ja resursseja kehittää uusia toimintamalleja. Konttien lisääntyvä käyttö Euroopan-liikenteessä madaltaa osaltaan intermodaalikuljetusten käytön kynnystä. Intermodaalikuljetusten käytöllä parannetaan toiminnan tehokkuutta vahvempia runkoyhteyksiä ja solmupisteitä hyödyntäen. Globaali ja eurooppalainen kehitys määrittelee suuryksiköiden käytön reunaehdot, mutta Suomessa voidaan vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten täällä toimitaan kilpailukykyisesti osana kansainvälisiä logistisia ketjuja ja asiakkuuksien hallintaa. Yhteiskunnan ja julkishallinnon edun mukaista on tarjota puitteet, jotka tukevat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, mutta jotka ovat samalla yhteiskuntataloudellisesti tehokkaat. Samalla voidaan vähentää kuljettamisen haittavaikutuksia ympäristöön ja ympäröivään yhteiskuntaan. Logistiikka-alan edelläkävijät luovat käytännön edellytykset ja puitteet toimiville markkinoille ja hyötyvät samalla taloudellisesti. 5.2 Yhteenveto Konttialalla ei ole yhtenäistä näkemystä rautatiekuljetusten hyödyntämisen ja sisämaan terminaalien tarpeesta tai eduista Suomessa. Rautatiekuljetukset nähdään kuitenkin useissa tapauksissa ainakin potentiaalisena mahdollisuutena tehostaa toimintaa. Myös sisämaan terminaalin ja siihen liittyvän konttivarikon luomiseksi saattaa löytyä riittävästi sitoutuneita tahoja ja tavaravirtoja. Sisämaanterminaalin toiminta lienee mahdollista käynnistää muutaman vuoden kuluessa kehittämispäätöksestä joissain tapauksissa ilmeisesti nopeamminkin. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman yksinkertainen ja matalan kustannustason toimintamalli ja infrastruktuuri, jossa yhdistyy tarpeen mukaan erilaisten suuryksiköiden kuljettaminen. 17

20 LÄHTEET Elinkeinoelämän edustajien haastattelut loka-joulukuussa 2008 (ks. liite). Leskinen, Teuvo & Niinikoski, Miikka Satamien tavaraliikenneselvitys. Luonnos. Julkaistaneen Tiehallinnon selvityksiä -sarjassa vuonna Merenkulkulaitos Ulkomaan meriliikennetilasto Merenkulkulaitoksen tilastoja 5/2008. Mäkelä, Tommi Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? Esitelmä Väylät ja Liikenne tapahtumassa Tampereella Venäläinen, Pirjo Suomen konttikuljetukset meritse. Merenkulkulaitoksen julkaisuja 4/2008. VR Cargo Esittelymateriaalia yhdistetyistä kuljetuksista. VR-Yhtymä Vuosikertomus

21 LIITE: Haastatellut elinkeinoelämän edustajat 19

22 Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos PL Tampere ISBN (PDF)

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan

VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan Luottamuksellinen VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan Tero Kosonen Tuotantojohtaja Rautatielogistiikka 27.4.2016 Kuljetusalan trendit ja rautatiekuljetukset Trendit

Lisätiedot

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? TkL Hannu Asumalahti Toimitusjohtaja Rauman Satama Oy hannu.asumalahti@portofrauma.com www.portofrauma.com Esityksen rakenne Konttien alkutaival

Lisätiedot

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services SEN ASEMOINTI 1 SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services 2 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics Markets, Services, Resources 3 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä

Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä TransGof Final Seminar Kotka Maritime Research Centre, Mussalo Island, Kotka November 29. 2007 Petri Niiranen & Jorma Rytkönen Esityksen

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

"Pietarin alueen ja suomalaisten yritysten logistiikka"

Pietarin alueen ja suomalaisten yritysten logistiikka "Pietarin alueen ja suomalaisten yritysten logistiikka" Source: Kaluza et al. (2010). The complex network of global cargo ship movements. Journal of the Royal Society Interface. Prof. Olli-Pekka Hilmola

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Luotsattavat väylät ja luotsipaikat

Luotsattavat väylät ja luotsipaikat Määräys 1 (38) Antopäivä: 15.6.2011 Voimaantulopäivä: 1.7.2011 Säädösperusta: Luotsauslaki (940/2003) 21 :n 3 momentti Voimassa: Toistaiseksi Kumoaa määräyksen: Merenkulkulaitoksen määräykset luotsattavista

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Voimassa: toistaiseksi LUONNOS

Voimassa: toistaiseksi LUONNOS 1 (49) Antopäivä: xx.x.2016 Voimaantulopäivä: 1.10.2016 Säädösperusta: Luotsauslaki (940/2003) 21 :n 3 momentti Voimassa: toistaiseksi Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: - Kumoaa määräyksen: Luotsattavat

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva

Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva Kymenlaakson liiton liikenneseminaari 26.3.2015 Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 26.3.2015 1 EU:n päätös ydinverkkokäytäviksi

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille

Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille KASVAVAT MOBIILI-MARKKINAT: Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille HITECH BUSINESS BREAKFAST, Oulu 10.2.2010 Kari Inberg Liiketoiminta-asiantuntija / Tekes-palvelut

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen

Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen Logistiikkajohtaja Hannu Alarautalahti 17.4.2007 Metsäteho Oy Sisältö 1.Yleistä, syksy 2006 kevät 2007 2.Teollisuuden tarpeet 1. Operatiivinen toiminta ja sen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 Pro VT 13 -liikkeelle tuloksekkaasta työstä valtatie 13:n parantamiseksi. Suomen logistinen kilpailukyky Suomi vertailussa sijalla 3 logistisena toimijana (Logistics

Lisätiedot

TAVARALIIKENTEEN TULEVAISUUS

TAVARALIIKENTEEN TULEVAISUUS Prof. Jarkko Rantala TAVARALIIKENTEEN TULEVAISUUS 12.4.2014, SKAL, Hämeenlinna 1 Tuemme ja edistämme kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä Toimintaympäristön muutostekijöitä - megatrendejä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja Vastuulliset kuljetukset muuttuvilla markkinoilla 10.1.2017 Petri Murto Johtaja, asiantuntijapalvelut Kuorma-autoliikenne on Suomessa merkittävin kuljetusmuotomme Kotimaan

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO N KOKONAISRATKAISUT Toimiva teollisuusautomaatio toimii koko tehtaan prosessitoiminnan keskitettynä työkaluna. Lisäksi oikeaoppinen automaatiokokonaisuus vähentää energiankulutusta jopa 30 prosenttia!

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 02.05.2002 KOM(2002) 215 lopullinen KOMISSION KERTOMUS tietynlaisia jäsenvaltioiden välisiä tavaroiden yhdistettyjä kuljetuksia koskevista yhteisistä säännöistä 7 päivänä

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9 Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,

Lisätiedot

MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA

MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA 18.5.2016/M.Sihvola Veripalvelun tilaustoimitusketju plasma ulkomaille Rekrytointi Luovutus Testaus Valmistus Varastointi Jakelu Varastointi Jatkokäsittely

Lisätiedot

Tapani Stipa BothniaLNG c/o Suomen Itämeri-instituutti

Tapani Stipa BothniaLNG c/o Suomen Itämeri-instituutti Tapani Stipa BothniaLNG c/o Suomen Itämeri-instituutti Oulun kauppakamari 18.9.2013 18.9.: BothniaLNG alkupala LNG:stä yleisesti LNG:n markkina Perämeren alueella LNG:n potentiaali Marraskuu: Outokumpu

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe - AE 30 Pietari_(Finljandski) Helsinki asema 5:40:00 9:16:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 31 Helsinki asema Moskova_(Leningradski) 17:52:00 7:25:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 32 Moskova_(Leningradski) Helsinki

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Ilmakuljetus dia 2 Kuormanvarmistus ilmakuljetuksissa Yleistä Kuljetusjärjestelmä tarvitsee ilmakuljetuspalveluja pitkillä kuljetusetäisyyksillä

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 1 (5) Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 Julkaistu 9.12.2016 2 (5) Sisällysluettelo Yleistietoa... 3 Esittely... 3 Johdanto... 3 Tarkoitus... 3 Oikeudellinen merkitys... 3 Vastuut ja yhteystiedot...

Lisätiedot

Rajaliikennetilasto 2016

Rajaliikennetilasto 2016 Kauppa 2017 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2016 350 tuhat kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot (tuhat kpl) maa- ja merirajoilla vuosina 2009 2016 300 250 200 150 100 50 0 2009 2010

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011

LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011 LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. 1 (5) Vuosina 2010 ja 2011 lisätään julkisen palvelun velvoitteen

Lisätiedot

Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet

Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet Kari Väätäinen, Perttu Anttila, Juha Laitila, Yrjö Nuutinen Metsäntutkimuslaitos FORESTENERGY2020 - vuosiseminaari 2013 Metsäenergiasta uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

Oulun Satama Valtuustokoulutus Kari Himanen

Oulun Satama Valtuustokoulutus Kari Himanen Oulun Satama 2013 Valtuustokoulutus Kari Himanen www.ouluport.com Visio Oulun Satama on pohjoisen Euroopan johtava satama www.ouluport.com Palvelut Hallinto Talous Henkilöstö Aluspalvelut 24/7 Nosturipalvelut

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

Säännöllinen kapasiteetti

Säännöllinen kapasiteetti Junatyyppi Juna Kulkuväli Lähtö Tulo Linja Kulkupäivät Voimassaoloaika IC 1 Helsinki asema Joensuu asema 7:17:00 11:40:00 Ma Ti Ke To Pe La Su 30.10.2016 10.12.2016 IC 2 Joensuu asema Helsinki asema 5:18:00

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Vekarasta vaariin. Tulevaisuuden näköaloista yksilön näkymiksi. Alueiden ennakointiseminaari Joensuussa 14.-15.3.2013 Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Heikki Eskelinen Karjalan tutkimuslaitos

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin

Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin Etumatkaa korkealaatuisilla palveluratkaisuilla www.nurminenlogistics.com 127 v. Nurminen Logistics on suomalainen pörssiyhtiö, jolla on 127 vuoden kokemus

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk

HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk 17.2.2016 Minkä vuoksi Suomen omat määritelmät poistettaisiin Hallituksen vastaus komission perusteltuun lausuntoon

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kauppa 2016 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 2,9; 6,8 % Rautatiekuljetukset; 0,5; 1,2 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Rajaliikennetilasto 2015

Rajaliikennetilasto 2015 Kauppa 2016 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2015 350 1000 kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot (1000 kpl) maa- ja merirajoilla vuosina 2009-2015 300 250 200 150 100 50 0 2009 2010

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT VARAMIESPALVELU-YHTIÖT vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju 60 palvelualuetta Suomessa ja Virossa alan markkinajohtaja Suomessa sekä liikevaihdon että palvelualueiden

Lisätiedot

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan HYVÄN TILAN AVAIMET Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan Logistiikka- ja varastotilalle asetetaan nykyisin paljon vaatimuksia. Tilaratkaisuja kartoitettaessa onkin tärkeää miettiä liiketoimintaa

Lisätiedot

Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin?

Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.214 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Askeleet sote-muutokseen

Askeleet sote-muutokseen Askeleet sote-muutokseen Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula 9.9.2016 1 Perustat kuntoon Perustason palvelut vahvistuvat Rahat ja osaajat riittämään So + Te - integraatio - sujuvat palveluketjut

Lisätiedot

TietoEnator Logistics Solutions

TietoEnator Logistics Solutions TietoEnator Logistics Solutions Ratkaisuja kuljetusyrityksille ja logistiikkaoperaattoreille Logistics 2005 / Wanha Satama 20.4.2005 Mika Heikkilä, mika.t.heikkila@tietoenator.com, 040-5535199 Page 2 Page

Lisätiedot

Sisäiset tarkastajat ry:n kuukausikokous Kumppanuusverkoston riskit ja kumppanuusverkoston tarkastaminen

Sisäiset tarkastajat ry:n kuukausikokous Kumppanuusverkoston riskit ja kumppanuusverkoston tarkastaminen Sisäiset tarkastajat ry:n kuukausikokous 17.9.2012 Kumppanuusverkoston riskit ja kumppanuusverkoston tarkastaminen Agenda Intro Kumppanuusverkoston riskit Kumppanuusverkoston tarkastaminen 2 Sisäiset tarkastajat

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Henkilö- ja tavarakuljetukset Saimaalla

Henkilö- ja tavarakuljetukset Saimaalla Henkilö- ja tavarakuljetukset Saimaalla Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 26.10.2016 Vienti Saimaalta: kohdesatamat 26.10.2016 Tero Sikiö 2 Tuonti Saimaalle: lähtösatamat 26.10.2016 Tero Sikiö

Lisätiedot

Global production taloustilastojen haasteena. Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari

Global production taloustilastojen haasteena. Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari Global production taloustilastojen haasteena Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari 22.3.2012 Johdanto Käsikirjan luvut 5, 6, 7 ja 8 liittyvät kaikki global production -teemaan

Lisätiedot

Meriliikenteen digitalisaatio MERIT. smart maritime industry

Meriliikenteen digitalisaatio MERIT. smart maritime industry Meriliikenteen digitalisaatio MERIT ulla.tapaninen@hel.fi smart maritime industry Meriliikenteen digitalisaatio 1. Vessel 2. Supply chain City of Helsinki 14.12.2016 2 Meriliikenteen digitalisaatio Älykäs

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012

Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012 Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012 Suomalaisen merenkulun erityispiirteitä Suomalainen saaristo maailmanmittakaavassa ainutlaatuinen ja laaja, lisäksi rannikko on erittäin

Lisätiedot

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013 SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2013 SKAL:n vuoden 2013 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 966 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja erikoisjärjestöjä

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

Connecting Europe Facility:

Connecting Europe Facility: Connecting Europe Facility: Kaupunkisolmukohdat TEN-T-rahoituksessa Arto Tevajärvi, Liikennevirasto 26.5.2016 Osiot TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot