Yhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2005

Transkriptio

1 Yhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2005 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalaista maaseutututkimusta sekä edistää maaseudun kehittämistyötä. Yhdistys toimii aktiivisena välittäjäorganisaationa tutkijoiden ja kehittäjien välillä niin henkilökohtaisella kuin organisaatioiden tasolla. Vuoden 2005 teema oli hyvinvointi ja elämänlaatu. Tutkijatapaamiseen Kiteellä osallistui 130 henkeä, sekä tutkijoita että kehittäjiä. Uutena asiana otettiin käyttöön vuoden maaseutugradun palkitseminen. Se luovutettiin Ingrida Aljosuitelle tutkijatapaamisen yhteydessä (ks. liite 1). Teemaa käsiteltiin sekä tutkijatapaamisessa että yhdessä lehden erikoisnumerossa. Toimintavuonna ei järjestetty yksipäiväistä MUA-foorumia. Tämän toiminnon on kuitenkin tarkoitus jatkua vuonna Yhdistyksen jäsenmäärä kehittyi edelleen myönteisesti, joskin kasvu oli edellistä vuotta pienempi, noin 6 prosenttia. 2. Toiminnot ja tavoitteiden toteutuminen vuonna Julkaistiin kolme Maaseudun uusi aika -lehteä, joista yksi oli teemanumero 2. Järjestettiin maaseutututkijatapaaminen Kiteellä Ylläpidettiin mua.fi sivustoa sekä suunniteltiin niille uusi ilme 2.1 Maaseudun uusi aika -lehti Lehti ilmestyi vuonna 2005 toimintasuunnitelman mukaisesti kolme kertaa. Vuoden 2004 englanninkielisen erikoisnumeron (4) ilmestyminen siirtyi vuoden 2005 puolelle, joten käytännössä lehtiä ilmestyi toimintavuonna neljä. Lehden päätoimittajana toimi VTT Tiina Silvasti Helsingin yliopiston Yhteiskuntapolitiikan laitokselta. Toimitussihteerin palvelut hankittiin Hämeen maaseudun kehittämisosuuskunnalta, jossa tehtävää hoiti Tuula Lehtinen. Lehden taloushallinnosta vastasi yhdistyksen rahastonhoitaja Tuula Saastamoinen. Lehden painatuksesta vastasi vaasalainen kirjapaino FRAM. Lehti toimitettiin 443 henkilölle tai taholle (vuonna 2004, 436). Näistä yhdistyksen jäseniä oli 228 ja lehden tilaajia 215 (vuonna 2004 jäseniä 215 ja tilaajia 221, vuonna 2003 vastaavasti 180 ja 240). Lisäksi lehteä myytiin irtonumeroina ja näytenumeroita jaettiin ilmaiseksi. Lehden toiminnasta vastaa päätoimittaja. Päätoimittajan sekä toimitussihteerin valitsee Maaseudun uusi aika -yhdistyksen hallitus, jälkimmäisen päätoimittajan esityksestä. Päätoimittaja kutsuu koolle lehden toimituskunnan, jonka toimikausi kestää koko päätoimittajan toimikauden ajan (3 vuotta). Vuonna 2005 lehden toimituskuntaan kuuluivat päätoimittajan lisäksi seuraavat henkilöt: - professori (mvs) Torsti Hyyryläinen (HY, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli) 1

2 - professori Hannu Katajamäki (Vaasan yliopisto, aluetieteen laitos) - erikoistutkija Petri Kahila (Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Seinäjoki) - tutkija Tuija Mononen (Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos) - ylitarkastaja Risto Matti Niemi (Maa- ja metsätalousministeriö) - professori Pertti Rannikko (Joensuun yliopisto, yhteiskuntapolitiikan laitos - professori Hilkka Vihinen (MTT) Vuonna 2005 ilmestyneiden lehtien sivumäärät ja kirjoitusten lehtikohtainen jaottelu on esitetty alla olevassa taulukossa. Sivumäärä Julkaisu Artikkeleita Analyysejä Keskustelua t 1/ /2005 (teema) / Yhteensä Tavoitteet vuodelle 2005 ja niiden toteutuminen Lisätä lehden levikkiä aktiivisen markkinoinnin keinoin Kehittää lehteä akateemisesti korkeatasoiseksi ja monitieteelliseksi julkaisuksi Ylläpitää älyllisesti aktivoivaa keskustelua, jotta kiinnostus lehteä kohtaan kasvaa Toimittaa Hyvinvointi ja elämänlaatu -teemanumero Lehden levikki, joka muodostuu jäsenlukijoista ja muista tilaajista, on edelleen hienoisessa eli 1,6 prosentin kasvussa ( ). Lehteä on markkinoitu esitteiden ja irtonumeroiden avulla erilaisten yleisötilaisuuksien yhteydessä. Tästä huolimatta lehden tilaajamäärä on laskenut edellisestä vuodesta 6 tilaajalla. Tilaajamäärän pieni lasku selittyy lukijakunnan normaalilla vaihtelulla ja sillä, että henkilötilaajia on vuoden kuluessa siirtynyt yhdistyksen jäseneksi, jolloin hän saa lehden huokeammin. Levikin kasvattamista voidaan pitää hyvänä saavutuksena, kun useiden muiden vastaavien lehtien levikki on samaan aikaan ollut laskussa. Sisällöllisenä tavoitteena oli kohottaa lehden akateemista tasoa edelleen pitäen kuitenkin huolta lehden sisällön monitieteisyydestä ja monipuolisen lukijakunnan tarpeista. Lehden tieteellinen taso on kehittynyt ja tunnettuus lisääntynyt. Referee-käytäntö eli artikkelikäsikirjoitusten akateeminen arviointi ennen julkaisemista on vakiintunut ja lehti tunnetaan entistä laajemmin myös varteenotettavana akateemisena julkaisufoorumina. Vuonna 2005 julkaistiin suunnitelman mukaisesti kolme numeroa, joista toisena ilmestynyt oli teemanumero. Sen aiheena oli yhdistyksen vuoden teeman mukaisesti hyvinvointi. Teemanumeron päätoimittaja oli erikoistutkija Petri Kahila. Maaseudun uusi aika -lehden sisältö ja akateeminen taso muotoutuvat aina kulloinkin lehteen tarjottujen juttujen mukaisiksi. Tekstejä tarjoava kirjoittajakunta on toistaiseksi ollut 2

3 melko suppea, mutta merkkejä sen laajenemisesta on näkyvissä. Kuitenkin on todettava, että ajoittain käsikirjoituksista (erityisesti tieteellisesti arvioitaviksi menevistä laadukkaista artikkeleista) on ollut pulaa. Jotta julkaisun saavutettua tasoa voidaan pitää yllä ja kohentaa entisestään, on tärkeää markkinoida lehteä uusien tilaajien ohella myös korkeatasoisena julkaisukanavana potentiaalisille kirjoittajille. Erityisesti lehteä tulee tehdä tunnetuksi voimistuvan poikkitieteellisen maaseutututkijayhteisön piirissä unohtamatta kuitenkaan laajempaa akateemista ympäristöä, joka voi tarjota maaseutututkimukselle ja kehittämiselle uusia virikkeitä. Lehtihän tarjoaa jo nykyisellään erinomaisen kanavan esimerkiksi artikkeleillaan akateemisiin opinnäytteisiin tähtääville kirjoittajille. Tätä ulottuvuutta tulee markkinoida jatkossa maaseutuaiheita tutkiville jatko-opiskelijoille. Lehden toimitukseen tuli vuoden kuluessa lukijapalautetta niukasti. Levikin kasvu kertoo kuitenkin aseman säilyttämisestä ja siitä, että lehdessä käsitellyt teemat ja keskustelut kiinnostavat yleisöä. Valittu toimituspoliittinen linja on siten ollut onnistunut, eikä siinä ole syytä tehdä muutoksia. Markkinointia on tehostettava ja se on liitettävä lehden uudistuneen ilmeen mukaisten verkkosivujen kehittämiseen. On oletettavaa, että lukijakunnan siirtyminen lehden tilaajista yhdistyksen jäseniksi jatkuu edelleen. Yhdistyksen hallitus valitsi uudeksi päätoimittajaksi kaudelle Joensuun yliopistossa työskentelevän YTT Maarit Sirenin. 2.2 Maaseutututkijatapaaminen Kiteellä Maaseutututkijatapaaminen järjestettiin Kiteellä yhteistyössä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman kanssa. Tapaamisen teema oli Elämänlaatu ja hyvinvointi maaseudulla. Yhdistyksen puolelta järjestelyistä vastasi tutkija Tuija Mononen Karjalan tutkimuslaitokselta. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Toimia korkeatasoisen ja monipuolisen keskustelun foorumina Tukea ja rohkaista alan perus- ja jatko-opiskelijoita Edistää asiantuntijoiden ja kehittäjien sekä tutkijoiden vuorovaikutusta Tutkijatapaamisessa tarjotaan ja käydään tieteellisesti korkeatasoista, monipuolista keskustelua, jota pyritään vahvistamaan keskeisiin ja ajankohtaisiin asioihin pohjautuvissa työryhmissä. Yhdistys halusi rohkaista sekä Rural Studies -opiskelijoita että maaseutuaiheisten kysymysten parissa työskenteleviä jatko-opiskelijoita osallistumaan tapaamiseen ja esittelemään gradujen ja jatko-opintoihin liittyviä tutkimussuunnitelmien ituja sekä keskustelemaan näistä ja muista kiinnostavista kysymyksistä alan asiantuntijoiden kanssa. Tässä tavoitteessa epäonnistuttiin siinä mielessä, että opiskelijat olivat omassa työryhmässään muiden sopivien työryhmien puuttuessa. Tutkijatapaamisessa keskusteltiin intensiivisesti sekä saatiin monia uusia tutkijatapaamisen ystäviä. Uutena kannustimena otettiin käyttöön gradupalkinnon jako tutkijatapaamisen yhteydessä. Gradupalkinto jaetaan myös jatkossa. Tutkijatapaamiseen osallistui 130 henkilöä. Tapaamisen ohjelma muodostui aiempien vuosien tapaan pääesitelmistä ja työryhmätyöskentelystä. Torstain kutsuesitelmässä 3

4 kansanedustaja, Vihreän liiton puheenjohtaja Tarja Cronberg puhui aiheesta Hyvinvoinnin vihreälle oksalle. Perjantain kutsuesitelmästä vastasi profesori Gerlind Weber Wienistä (University of Natural Resources and Applied Life Sciences). Hänen aiheenaan oli Strenghts and Weaknesses of Rural Living in Austria. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun maaseutututkijatapaamisen kutsuesitelmä oli kansainvälinen. Teimme siis historiaa. Molemmat esitelmät saivat myönteisen vastaanoton. Työryhmiä oli alun perin kuusi: 1. In search of a better quality of life in rural areas? Koordinaattorit Petri Kahila ja Gerlind Weber 2. Lähiruoka: Maaseudun mahdollisuus? Koordinaatorit Maarit Sireni ja Tuija Mononen 3. Uusi sopimuksellisuus ja maaseudun kehittäminen. Koordinaattori Simo Palviainen 4. Aikuiskoulutus, osaaminen ja aktiivi kansalaisuus maaseudun voimavarana. Koodinaattorit Minna Turunen ja Hanne Laukkanen. 5. Maiseman- ja ympäristönhoito. Koordinaattorit Mikko Kumpulainen ja Ilkka Eisto. 6. Eläimet ja maaseutu. Koordinaattori Outi Ratamäki. Näistä kolmen (1, 5 ja 6) teema tuli tutkijatapaamisen tiimiltä, kolme (2, 3 ja 4) oli koordinaattoreiden itsensä tarjoamia. Järjestelyiden loppumetreillä mukaan tuli vielä yksi työryhmä, Hannu Katajamäen koordinoima Rural Studies, missä opiskelijat esittelivät omia töitään. Työryhmien teemat jakoivat mielipiteitä. Joidenkin mielestä ne olivat liian spesifejä ja sulkivat ihmisiä pois, toiset pitivät niistä kovasti. Erityisesti kiitettiin englanninkielistä työryhmää. Työryhmien toiminta sujui mutkattomasti, ja niissä pidettyihin esitelmiin oltiin tyytyväisiä. Työryhmissä käytyjen keskustelujen ja tapaamisen teeman yhteenvetoa kaivattiin loppuun. Tämä huomioidaan vuoden 2006 tapaamisen ohjelmassa. Tapaamisen palautteessa osallistujilta kysyttiin, millaisia teemoja he haluaisivat jatkossa käsiteltävän. Näiden toiveiden pohjalta nousi kolme erittäin toivottua teemaa: Ohjelmakausi , maaseutututkimuksen tila sekä maaseudun ja maatalouden suhde. Nämä teemat huomioidaan vuoden 2006 tutkijatapaamisen työryhmiä perustettaessa. Tapaamisen käytännön järjestelyistä Kiteellä ovat vastanneet suunnittelija Nina Holopainen ja koulutusohjelmajohtaja Ulla Asikainen hoitivat osuutensa tehokkaasti ja ammattitaidolla. Tapaamisen, ja erityisesti iltajuhlan järjestelyissä oli nähty vaivaa. Pienetkin yksityiskohdat oli huomioitu; mukana oli mukavia uutuuksia kuten pöytäliinat, joihin osallistujat saivat purkaa tuntemuksiaan. Lisäksi tapaaminen dokumentoitiin. Tämä paneutuminen osallistujien viihtyvyyteen teki palautteen mukaan moneen osallistujaan lähtemättömän vaikutuksen. Tapaamisen palautteen ja käytyjen keskustelujen perusteella Maaseudun uusi aika - yhdistyksen hallitus arvioi tapaamisen onnistuneen kiitettävästi. 2.3 MUA verkossa mua.fi Verkkosivut ovat tärkeä yhdistyksen toiminnan näyteikkuna sekä kontaktipinta. Yhdistyksellä on verkkosivut, joilta löytyy tietoa yhdistyksestä, lehdestä ja 4

5 maaseutuasiantuntijoista (MEX-rekisteri). Sivujen kautta jaetaan tietoa ja niiden kautta voi liittyä yhdistyksen jäseneksi, tilata lehden tai ilmoittautua asiantuntijaksi. Lisäksi niiden kautta voi antaa asiakaspalautetta. Sivujen palvelintila hankittiin vuonna 2005 ostopalveluna Sicom Oy:ltä. Verkkosivuvastaavan tehtävää hoiti tradenomi Marko Leppä. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Uudistetaan yhdistyksen ja lehden yhteiset verkkosivut MEX-osaamisrekisterin kehittämisessä tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa Sivujen ilme uudistettiin vuoden 2005 lopulla. Graafikko Tuula Virtanen suunnitteli uudet sivukokonaisuudet yhteistyössä Torsti Hyyryläisen kanssa. Hallitus arvioi nettisivujen uudistettua ilmettä kokouksessaan tammikuussa Pienin muutoksin uusi sivuilme hyväksyttiin toteutettaviksi. Seuraavana vaiheena on uuden sivuston toteuttaminen teknisesti. MEX-rekisterin päivitysongelmaa on pohdittu. Nykymuotoisena MEX-rekisteri ei palvele parhaalla mahdollisella tavalla käyttäjiä. Tiedot vanhenevat ja se karkottaa käyttäjät. Ratkaisua on etsitty yhdessä Länsi-Suomen maaseudun kehittäjien osaamisrekisteri - hankkeen kanssa. Ratkaisuvaihtoehtona on, että MEX-rekisteri korvataan kokonaan toisenlaisella osaamisrekisterillä. Yhteyshenkilönä ovat toimineet yhdistyksen varapuheenjohtaja Liisa Häme sekä Petri Kahila. 2.4 Yhdistyksen organisaation ja uusien toimintojen kehittäminen Yhdistys toimii melko perinteisellä tavalla organisoituneena. Yhdistyksen vuosikokous valitsee puheenjohtajan ja hallituksen, jossa on kuusi (6) varsinaista jäsentä sekä heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi yhdistyksellä on varapuheenjohtaja, sihteeri, oma rahastonhoitaja ja verkkosivujen ylläpitäjä. Maaseudun uusi aika -lehdellä on päätoimittaja, toimitussihteeri ja toimituskunta. Päätoimittajan valitsee hallitus, ja päätoimittaja kutsuu koolle lehden toimituskunnan. Eri toimielinten suhteet ja vastuut on määritelty hyväksytyssä yhdistyksen johtosäännössä. Vuosikokouksen 14.3 valitsemassa hallituksessa toimivat seuraavat henkilöt: Torsti Hyyryläinen (puheenjohtaja) Liisa Häme (varapuheenjohtaja) Petri Kahila Kimmo Kainulainen Kari Leinamo Tuija Mononen (sihteeri) Ella Mustakangas Petri Rinne Sami Kurki Eija Lahtinen Eija Koski Mikko Kumpulainen Hilkka Vihinen Vuosikokouksessa valittiin tilintarkastajaksi Heimo Seppälä ja varatilintarkastajaksi Leena Rantamäki-Lahtinen. Varapuheenjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan ja verkkosivujen ylläpitäjän hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan. 5

6 Tavoitteet vuodelle 2005 kehitetään työnjakoa yhdistyksen sisällä ja hallituksen työskentelyssä jatketaan uusien kumppanuuksien tunnustelua ja toteutetaan tapahtumia yhteistyössä etsitään mahdollisuuksia yhdistyksen perusrahoituksen laajentamiseen nostetaan yhdistyksen jäsenmäärä 245:een tehdään jäsenkysely Yhdistyksen hallitus on toiminut tiimipohjaisesti lähinnä tutkijatapaamisen järjestelyissä. Toimintavuonna muiden tiimien toiminta ei ole ollut yhtä tiivistä. Tiimityöskentelyä onkin syytä tiivistää jatkossa. Yhdistys on hakenut uusia kumppanuuksia niin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kuin paikallisten toimintaryhmien suunnasta. Konkreettisimpana esimerkkinä oli Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun ja Ruralia-instituutin kanssa valmisteltu hanke-esitys Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmälle Maaseutualan koulutusjärjestelmän kehittämiseksi. Hanke ei kuitenkaan saanut tällä kertaa rahoitusta. Toimintaryhmien suuntaan ollaan oltu yhteistyössä mm. vuosikokouksen järjestelyissä, ja tämä suunta tulee edelleen vahvistumaan. Rahoituspohjan laajentamiseen ei ole löytynyt ratkaisuja. Jäsenmäärä on kuitenkin kasvanut, kaikkiaan 13 jäsenellä. Kasvutavoitteesta (15%) jäätiin selvästi, kun toteutunut kasvu oli vain 6%. jäsenmaksu jäsenmäärä maksutuotot huomioita / arvioita henkilöjäsenet (203) hyvä tulos opiskelijat 10 9 (5) 90 tyydyttävä tulos yhteisöjäsenet (7) 700 odotettua heikompi tulos yhteensä 228 (215) kasvua 6% Jäsenkyselyä ei toimintavuonna toteutettu, mutta siitä käytiin hallituksessa keskustelua. Kysely olisi tarkoituksenmukaista tehdä sähköpostikyselynä, mutta kaikilta jäseniltä ei ole sp-osoitetta tiedossa. Kyselyn toteutusta valmistelemaan nimettiin Kari Leinamo. 2.6 Yhdistyksen talous Yhdistyksen taloudellinen tilanne on hyvä. Yhdistyksen tilinpäätös, tasekirja ja tilintarkastajan lausunto on esitetty erillisinä liitteinä. 6

7 Liite 1: MUA-gradupalkinto 2005 Maaseudun uusi aika -yhdistys on tänä vuonna ensimmäistä kertaa valinnut palkittavaksi ansiokkaan maaseutuaiheisen pro-gradu -tutkielman. Arviointikriteereitä ovat olleet opiskelijan osoittama tutkimustaito, luovuus ja erityisesti aiheen merkittävyys maaseutututkimuksen ja/tai maaseudun kehittämisen kannalta. Määräaikaan mennessä yhdistyksen hallitukselle jätettiin ehdolle kaikkiaan viisi pro-gradu tutkielmaa viidestä eri yliopistosta (Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Tampere ja Turku). Tutkielmat edustivat eri oppiaineita ja olivat kaikki korkeatasoisia. Näiden joukosta valittiin palkittavaksi: Ingrida Alijosiuten tutkielma, Majority and seasonal labourers in the agricultural sector. Tutkielma on tehty Turun yliopiston Kulttuurien tutkimuksen laitokselle kansatiede oppiaineeseen. Tekijän kuvaus Ingrida Alijosiute (synt. 1977) on syntyisin Liettuasta ja työskennellyt itsekin kausityöläisenä Suomessa. Tällä hetkellä hän asuu Sauvossa, jossa hän miehensä kanssa pitää mansikkaviljelmää (Järvenkylän Mansikkafarmi). Ingrida aloitti opinnot Turun yliopistossa vuonna Työn kuvaus Alijosiute tutkii ulkomaalaisten maatalouden kausityöntekijöiden ja paikallisten asukkaiden kohtaamista/suhdetta Sauvon kunnassa. Tapaustutkimus perustuu kenttätyöhön suomalaisella maatilalla. Aihe on erittäin mielenkiintoinen, ajankohtainen ja tärkeä. Tekijää ohjaa oma kokemus ja kiinnostus. Hän on tuoreesti ja oivaltaen nostanut maaseudun (ja koko suomalaisen yhteiskunnan) muutoksesta esiin kulttuurien välisen kohtaamisen ongelmat. Maaseutu ei voi selvitä kansainvälistymättä muun yhteiskunnan rinnalla. Maatalous nousee tämän työn kautta yhdeksi tärkeäksi maaseudun kansainvälistymisen kentäksi. Samalla työ kartoittaa mielenkiintoisesti ja rohkeasti niitä ongelmia, joita kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa aina on. Läheltä ja tarkasti Alijosiute raportoi niin suomalaisten kuin vierastyöläistenkin tuntoja ja tulkintoja. Tämä työ kertoo tämän päivän suomalaisesta maaseudusta, joka on vahvasti mukana kansainvälistyvässä vuorovaikutuksessa. Samalla se kertoo osuvasti ja puhuttelevasti meistä suomalaisista. Alijosiute on avaamassa yhtä merkittävimmistä maaseutututkimuksen tulevaisuuden näkymistä. Tutkielmansa valmistui Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitokselle, kansatiede oppiaineeseen helmikuussa