Esitys vuosikokoukselle

Transkriptio

1 Yhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2006 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalaista maaseutututkimusta sekä edistää maaseudun kehittämistyötä. Yhdistys toimii aktiivisena välittäjäorganisaationa tutkijoiden ja kehittäjien välillä niin henkilökohtaisella kuin organisaatioiden tasolla. Vuoden 2006 teema oli kulttuuri ja kansainvälisyys. Tutkijatapaamiseen Kokkolassa osallistui reilut 80 maaseutututkimuksesta ja maaseudun kehittämisestä kiinnostunutta henkilöä. Toimintajaksolla järjestettiin yksipäiväinen MUA-foorumi sekä Helsingissä että Tammelassa. Yhdistyksen jäsenmäärä kehittyi edelleen myönteisesti, joskin kasvu oli edellistä vuotta pienempi. Yhdistyksen asema maaseutupolitiikan kentässä on vahvistumassa. Tämä näkyy mm. siinä, että MUA-yhdistys mainitaan nyt erikseen maaseutupolitiikkaa kuvaavassa rakennekaaviossa yhtenä keskeisenä kumppanuustahona. Toiminnot ja tavoitteiden toteutuminen vuonna Julkaistiin kolme Maaseudun uusi aika -lehteä 2. Järjestettiin maaseutututkijatapaaminen Kokkolassa Järjestettiin kaksi MUA-foorumia 4. Julkaistiin mua.fi sivuston uusi ilme 5. Valmisteltiin yhdistykselle uudet säännöt 1. Maaseudun uusi aika -lehti Lehti ilmestyi vuonna 2006 toimintasuunnitelman mukaisesti kolme kertaa. Päätoimittajana kaudella toimii YTT Maarit Sireni Joensuun yliopistosta. Toimitussihteerin palvelut hankittiin Hämeen maaseudun kehittämisosuuskunnalta, jossa tehtävää hoiti Tuula Lehtinen. Lehden taloushallinnosta vastasi yhdistyksen rahastonhoitaja Tuula Saastamoinen. Lehden painatuksesta vastasi vaasalainen kirjapaino FRAM. Lehti toimitettiin 425 henkilölle tai taholle (vuonna 2005 vastaava luku oli 443). Näistä yhdistyksen jäseniä oli 232 ja lehden tilaajia 193 (vuonna 2005 vastaavat luvut olivat 228 ja 215). Lisäksi näytenumeroita jaettiin ilmaiseksi. Lehden toiminnasta vastaa päätoimittaja. Päätoimittajan sekä toimitussihteerin valitsee Maaseudun uusi aika -yhdistyksen hallitus, jälkimmäisen päätoimittajan esityksestä. Päätoimittaja kutsuu koolle lehden toimituskunnan, jonka toimikausi kestää koko päätoimittajan toimikauden ajan (3 vuotta). Vuonna 2006 lehden toimituskuntaan kuuluivat päätoimittajan lisäksi seuraavat henkilöt: Torsti Hyyryläinen, Helsingin yliopisto, Mikkeli Pekka Jokinen, Tampereen yliopisto, Tampere Petri Kahila, NordRefo, Tukholma Tuija Mononen, Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, Joensuu Risto Matti Niemi, Suomen kylätoiminta, Suomusjärvi Olli Rosenqvist, Chydenius-instituutti, Kokkola Tiina Silvasti, Helsingin yliopisto, Helsinki 1

2 Hilkka Vihinen, MTT, Helsinki Vuonna 2006 ilmestyneiden lehtien sivumäärät ja kirjoitusten lehtikohtainen jaottelu on esitetty alla olevassa taulukossa. Sivumäärä Artikkeleita Analyysejä Keskustelua Julkaisut 1/ / / Yhteensä Tavoitteet vuodelle 2006 ja niiden toteutuminen - lehden kokonaislevikin kasvattaminen aktiivisen, tiettyihin kohderyhmiin suunnattavan markkinoinnin keinoin - lehden edelleen kehittäminen akateemisesti korkeatasoisena ja monitieteellisenä julkaisuna Lehden levikki muodostuu jäsenlukijoista ja muista tilaajista. Lehteä on markkinoitu esitteiden ja irtonumeroiden avulla erilaisten yleisötilaisuuksien yhteydessä. Tilaajamäärän pieni lasku selittyy lukijakunnan normaalilla vaihtelulla ja sillä, että henkilötilaajia on vuoden kuluessa siirtynyt yhdistyksen jäseneksi, jolloin hän saa lehden huokeammin. Sisällöllisenä tavoitteena oli kohottaa lehden akateemista tasoa edelleen pitäen kuitenkin huolta lehden sisällön monitieteisyydestä ja monipuolisen lukijakunnan tarpeista. Saadun palautteen mukaan tässä on onnistuttu varsin hyvin. Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenistölleen tekemän kyselyn mukaan 96 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä lehden sisältöön ja 95 prosenttia oli tyytyväisiä lehden tieteelliseen tasoon (Leinamo 2006). Palautteessa toivottiin muun muassa artikkeleiden keventämistä. Lisäksi lehden kirjoittajakuntaan toivottiin laajennusta, jotta mukaan saataisiin uusia näkökulmia ja perinteisestä maaseutututkimuksesta poikkeavia tieteenaloja. Lehden tavoitteena on jatkossakin huolehtia monipuolisen lukijakunnan tarpeista siten, että lehti sisältää sekä korkeatasoisia tieteellisiä artikkeleita että helppolukuisempia ajankohtaisia katsauksia ja keskustelunaloitteita. Tavoitteena on myös jatkaa sisällön monipuolistamista ja uusia tieteenaloja edustavien kirjoittajien rekrytointia. Kirjapainon vaihtaminen Vuoden 2006 lopussa kilpailutettiin neljä kirjapainoa (Tammer-Paino, Vammalan Kirjapaino, FRAM, I-Print), joilta pyydettiin tarjoukset Maaseudun uusi aika -lehden painamisesta ja postituksesta. Edullisimman kokonaisuuden tarjosi Vammalan kirjapaino, joka vastaa lehden painatuksesta vuonna

3 2. Maaseutututkijatapaaminen Kokkolassa Järjestyksessään 15. Maaseutututkijatapaaminen Katson maalaismaisemaa ja ymmärrän järjestettiin Kokkolassa yhteistyössä Chydenius -instituutin kanssa. Tapaamisen teema oli Kulttuuri ja kansainvälisyys. Yhdistyksen puolelta vastuuhenkilönä toimi tutkija Tuija Mononen Karjalan tutkimuslaitokselta. Tutkijatapaamisen tiimiin kuuluivat lisäksi Eija Koski ja Petri Kahila. Tapaamisen ohjelma koostui pääesitelmistä sekä työryhmätyöskentelystä. Valtakunnallisesta kutsuesitelmästä vastasi yliopettaja Kimmo Kainulainen Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Esitelmän nimi oli Talouselämän kulttuuristuminen haaste maaseudun kehittämiselle. Toisena päivänä kuultiin kaksi kutsuesitelmää. Ensimmäisenä ohjelmassa oli paikallinen kutsuesitelmä. Paikalle oli kutsuttu toimittaja, vuoden kokkolalainen Outi Airola, jonka esitys Media maaseudulla, maaseutu mediassa herätti vilkasta keskustelua. Toinen kutsuesitelmä jatkoi edellisenä vuonna hyväksi todettua ja yhdistyksen jäsenten toivomaa kansainvälistymislinjaa. Norjalainen tutkimus- ja kehitysjohtaja Georg Arnestad luennoi aiheesta Cultural industries and marginal regions. Työryhmiä oli alustavasti seitsemän, mutta maaseutututkimusta käsittelevä ryhmä peruttiin osallistujapuutteen vuoksi. Muut ryhmät toteutuivat ja niissä oli runsaasti esityksiä ja keskustelu vilkasta. Teemaryhmät olivat: - Maaseutu kulttuuri- ja elämysympäristönä. Koordinaattori: Ilkka Luoto. - Innovaatiot ja yrittäjyys maaseudulla. Koordinaattori Esa Storhammar. - Maaseutupolitiikka Suomessa ja EU:ssa. Koordinaattorit: Ella Mustakangas ja Eero Uusitalo. - Maa ja talous. Koordinaattori Jouni Kaipainen. - Ruokaa kaikille mutta mitä ja millä menetelmällä. Koordinaattori Tuija Mononen. - Maaseudun marginaaleissa. Koordinaattori Olli Rosenqvist. Tapaamisen tavoitteena oli toimia korkeatasoisen ja monipuolisen keskustelun foorumina, tukea ja rohkaista alan perus- ja jatko-opiskelijoita sekä edistää asiantuntijoiden ja kehittäjien sekä tutkijoiden vuorovaikutusta. Resurssit Tutkijatapaamiseen arvioitiin osallistuvan noin 130 henkeä. Tämä perustui tapaamispaikan hyvään saavutettavuuteen, ja kiinnostavaan ohjelmaan ja osallistujajoukon vetovoimaan. Toisten tutkijoiden, kehittäjien ja virkamiesten tapaaminen on aina antoisaa. Tutkijatapaamisessa oli tarjolla tieteellisesti korkeatasoista, monipuolista keskustelua. Työryhmien teemat tukivat ja vahvistivat keskeisiin ja ajankohtaisiin asioihin perehtymistä. Yhdistys halusi, ja haluaa myös jatkossa, rohkaista kaikkia maaseudusta kiinnostuneita perustutkinto-opiskelijoita että maaseutuaiheisten kysymysten parissa työskenteleviä jatko-opiskelijoita osallistumaan tapaamiseen ja esittelemään gradujen ja jatko-opintoihin liittyviä tutkimussuunnitelmien ituja sekä keskustelemaan näistä ja muista kiinnostavista kysymyksistä alan asiantuntijoiden kanssa. Jatko-opiskelijoita Kokkolan tapaamisessa oli mukavasti, mutta Rural Studies -opiskelijat eivät jostain syystä löytäneet paikalle. Tapahtumassa tehtiin runsaasti talkootyötä niin yhdistyksen kuin muiden järjestelyihin osallistuvien tahojen puolelta. Tärkein tulonlähde ovat osallistumismaksut. Osallistuja-arvio ei toteutunut, sillä osallistujia oli vain reilut 80. Koska arvio heitti noin 50 osallistujalla, myös tapaamisen talous jäi miinukselle. Osallistumismaksuja saatiin arvioidun 9000 euron sijaan vain 6000 euroa. 3

4 Tutkijatapaaminen budjetoitu 06 / toteutui Menot ,32 Tulot (arvio 130 osallistujaa) 5965 (osallistumismaksut) Voitto/tappio ,32 Arviointi Tutkijatapaamisen keskeisimmäksi haasteeksi on vuosien varrella muotoutunut sekä tutkijoita että kehittäjiä kiinnostavan ohjelman tarjoaminen. Joillekin työryhmissä käytävä keskustelu on liian tieteellistä, toiset kritisoivat esitelmiä liiasta käytännönläheisyydestä. Tänä vuonna emme pystyneet vastaamaan kaikkien vaatimuksiin. Kokonaisuudessaan tapahtuma onnistui, vaikka osallistujamäärä jäi huolestuttavan kauas arvioidusta. Erityisesti suomalaiset kutsuesitelmät saivat aikaan keskustelua. Työryhmien teemoista pidettiin ja niihin riitti osallistujia. Sananvaihto ryhmissä oli vilkasta. 3. MUA-foorumit Yhdistyksen jäsenet ovat luonnollisesti monin tavoin mukana yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja toimivat asiantuntijatehtävissä. Yhdistyksen yhteiskunnallista vaikutustehtävän välineistöä ovat MUA -foorumit. Foorumi on yksipäiväinen kehittämispainotteinen seminaari, joka järjestetään yhden tai useamman paikallisen kumppanin kanssa yhteistyössä ajankohtaisesta aiheesta. Tavoite - Toteuttaa yksi MUA-foorumi toimintaryhmien ja muiden kumppaneiden kanssa MUA-foorumeja järjestettiin toimintajakson aikana kaikkiaan kaksi. Toinen järjestettiin Helsingissä ja toinen Tammelassa Foorumien järjestämisen vastuuhenkilöinä yhdistyksen puolelta toimivat Kimmo Kainulainen, Torsti Hyyryläinen ja Ella Mustakangas. Helsinki Osaamisen maaseutu Ensimmäisen foorumin toteuttaminen liittyi yhdistyksen rooliin Maaseutupoliittisen erityisohjelman valmistelussa. Yhdistykselle oli annettu vastuu erityisohjelman osaamiseen liittyvän osion valmistelussa. Jotta jäsenistön asiantuntemus ja näkemykset voitiin saada esiin, järjestettiin Helsingissä yhteistyössä MTT taloustutkimuksen kanssa Helsingissä, johon otti osaa kaikkiaan 20 henkilöä. Foorumin tuloksellisuudesta kertoo se, että foorumissa muotoutuneita ajatuksia työstämällä saatiin erityisohjelman osaamis-osioon sisällytettyä vankkaa asiaa ja hyviä toimenpide-ehdotuksia, jotka kestivät melko hyvin ministeriön poliittisen valmisteluprosessin. Yhdistyksen asiantuntijapanos näkyy siten lopullisen erityisohjelman muotoiluissa. Tammela Maaseutu - luovuuden tila? Mustialan maatalousoppilaitoksessa historiallisessa ympäristössä (perustettu 1840) järjestettiin toinen toimintakauden MUA-foorumeista. Sen innoittajana oli vuonna 2006 valmistunut Suomen luovuusstrategia. Seminaarissa Maaseutu - luovuuden tila? pohdittiin maaseudun roolia suomalaisen 4

5 yhteiskunnan luovuudessa ja innovaatiopolitiikassa. Tilaisuuteen osallistui kaikkiaan 50 henkilöä. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun (jonka osa Mustiala nykyisin on), Tammelan kunnan, Hämeen kylät ry:n ja kolmen toimintaryhmän, eli LounaPlussa, Linnaseutu ja Yliset ry:n kanssa. Yhdistyksen hallituksen jäsenistä luennoijina Mustialan foorumiin osallistuivat puheenjohtajan lisäksi Mikko Kumpulainen ja Kimmo Kainulainen. 4. MUA verkossa mua.fi Yhdistyksellä on verkkosivut, joilta löytyy tietoa yhdistyksestä, lehdestä ja maaseutuasiantuntijoista (MEX-rekisteri). Sivujen kautta jaetaan tietoa ja niiden kautta voi liittyä yhdistyksen jäseneksi, tilata lehden tai ilmoittautua asiantuntijaksi. Lisäksi niiden kautta voi antaa asiakaspalautetta. Sivujen palvelintila hankittiin ostopalveluna Oy Yellow Knight lta (aiemmin Sicom Oy). Verkkosivuvastaavan tehtävää hoiti tradenomi Marko Leppä. Tavoitteet - Otetaan uudistetut nettisivut käyttöön ja julkistetaan tutkijatapaamisessa - Ratkaistaan asiantuntijarekisterin toteutustapa Uudistetut verkkosivut otettiin käyttöön ja julkistettiin tutkijatapaamisen yhteydessä Kokkolassa. Uusi, pirteä ulkoasu on saanut myönteistä palautetta. Asiantuntijarekisterin toteutustavasta keskusteltiin ja lopulta päädyttiin siihen, että maaseutuexpertit -rekisteri jätetään linkiksi uusille sivustoille. Muotoutumassa olevan valtakunnallisen maaseutuverkoston intressit tulevat varmasti vaikuttamaan asiantuntijarekisterien ylläpitoratkaisuihin valtakunnallisesti. 5

6 5. Yhdistyksen organisaation ja uusien toimintojen kehittäminen Yhdistyksen vuosikokouksessa valittiin yhdistykselle seuraava hallitus: Torsti Hyyryläinen (puheenjohtaja) Liisa Häme (vpj.) Petri Kahila Kimmo Kainulainen Kari Leinamo Tuija Mononen (siht.) Ella Mustakangas Petri Rinne Toivo Muilu Eija Lahtinen Eija Koski Mikko Kumpulainen Hilkka Vihinen Tilintarkastajina toimivat Heimo Seppälä ja varatilintarkastajana Leena Rantamäki-Lahtinen. Yhdistyksen toiminta kehittyi vuonna 2006 myönteisesti: jäsenmäärä oli hienoisessa kasvussa ja talous on tasapainossa. Yhteisöjäsenten määrää ei ole onnistuttu kasvattamaan. Siinä pyrittiin aktivoitumaan maaseudun paikallisten kehittämisyhdistysten, eli toimintaryhmien suuntaan. Tämän tavoitteen suuntaisesti päätettiin lehdessä toteuttaa vuonna 2007 juuri toimintaryhmiä koskettava teemoitus. Lehtien kautta pyritään lisäämään toimintaryhmien kiinnostusta yhdistystä kohtaan. Yhdistys toimi pääasiassa perinteisin toimintamuodoin. Uusia toimintoja ei vuonna 2006 laitettu alkuun. MUA-foorumien osalta tapahtui edellisen vuoden hiljaisemman kauden jälkeen merkittävää aktivoitumista. Tavoitteet - kehittää työnjakoa yhdistyksen sisällä ja hallituksen työskentelyssä - hakea uusia kumppanuuksia ja lisätään yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa - etsiä mahdollisuuksia yhdistyksen perusrahoituksen laajentamiseen - nostaa yhdistyksen jäsenmäärä 248:aan - tehdä jäsenkysely Yhdistyksen sääntömuutos valmisteltiin ja se on vuosikokouksen hyväksyttävänä. Oleellisin muutos on siirtyminen kahden vuosikokouksen järjestelmään. MUA-foorumien toteutuksessa vahvistettiin kumppanuustoimintaa paikallisten toimintaryhmien kanssa. Yhdistyksen perusrahoitus on edelleen hyvin ohut. Rahoituspohjan laajentamista pohditaan. Yhteisöjäsenten määrän lisäämiseksi tehdään kampanja. Tänä vuonna jäsenmäärän kasvutavoite on hieman edellistä vuotta maltillisempi. Tavoitteena on ollutta jäsenmäärää ei saavutettu. Jäsenmäärä kasvoi edellisestä vuodesta kuitenkin hieman (+4). Jäsenkysely toteutettiin vuonna 2006 ja se selkiytti oleellisesti kuvaa jäsenistöstä. Jäsenmäärän kehitys vuodesta jäseniä tilaajia yht

7 Yhdistyksen merkittävin resurssi on ihmisten henkinen ja sosiaalinen pääoma, joka konkretisoituu vapaaehtoisena työnä yhdistyksen toiminnoissa. Yhdistyksen jäsenistö muodostaa suuren osaamisja toimintaresurssin. Jäsenrekisterin mukaan yhdistyksellä on vuoden 2007 alussa kaikkiaan 232 jäsentä. Jäsenkysely Jäsenkysely tehtiin sähköpostikyselynä ja sen toteuttamisesta vastasi Kari Leinamo. Kysely tavoitti kaikkiaan 221 yhdistyksen jäsentä. Kyselyyn vastasi 135 henkilöä eli vastausprosentiksi tuli 61. Tulokset esitettiin Kokkolan maaseutututkijatapaamisessa, yhdistyksen Internet-sivuilla sekä Maaseudun uusi aika -lehdessä. Kyselyn perusteella yhdistyksen toimintaa pidetään tärkeänä ja erityisesti kehittäjät ja tutkijat ovat varsin tyytyväisiä yhdistyksen toimintaan. Eniten erilaisia näkemyksiä esittivät maaseudun hallintoväestä sekä muista asiantuntijoista ja maaseudusta kiinnostuneista koostuva jäsenryhmä. Kyselyn perusteella jäsenistöllä ei ole suuria muutostoiveita yhdistyksen lehden tai tutkijatapaamisen sisältöön. Tutkijatapaamisen järjestämistä vuosittain maan eri osissa on kuitenkin jatkettava, sillä pitkä matka on usein esteenä osallistumiselle. Myös nykyistä aktiivisempaa tiedottamista maaseutuun tai yhdistykseen liittyvistä tapahtumista kaivataan. Toiminnan parantamisehdotuksista kyselyssä tuli kaikkein vahvimmin esiin toive yhdistyksen näkyvyyden ja tunnettavuuden kasvattamisesta sekä vaikuttavuuden lisäämisestä. Myös yhä useamman tieteenalan saaminen maaseutututkimuksen yhteyteen on tärkeää, mutta yhdistyksen on pystyttävä toimimaan käytännönläheisesti myös muut kuin tutkijat huomioon ottaen. 6. Yhdistyksen talous Yhdistyksen taloudellinen tilanne on hyvä. Yhdistyksen tilinpäätös, tasekirja ja tilintarkastajan lausunto on esitetty erillisinä liitteinä. 7

8 Liite 1: MUA-gradupalkinto 2006 Maaseudun uusi aika -yhdistys valitsee vuosittain palkittavaksi ansiokkaan maaseutuaiheisen pro gradu -tutkielman. Arviointikriteereitä ovat opiskelijan osoittama tutkimustaito, luovuus ja erityisesti aiheen merkittävyys maaseutututkimuksen ja/tai maaseudun kehittämisen kannalta. Yhdistyksen hallitukselle jätettiin ehdolle kaikkiaan viisi pro gradu -tutkielmaa viidestä eri yliopistosta (Helsinki, Joensuu, Kuopio, Turku ja Vaasa). Tutkielmista kaksi oli sosiaalipsykologian ja muut maantieteen, aluetieteen ja metsätieteiden alalta. Kaikki työt oli hyväksytty hyvin arvosanoin omissa oppiaineissaan. Näiden joukosta yhdistyksen hallitus valitsi yksimielisesti palkittavaksi Jenni Töylin tutkielman Paluumuuttajan tarina. Paluumuuttoprosessi ja sille annetut merkitykset narratiivisen lähestymistavan näkökulmasta maaseudulle paluuta käsittelevissä kertomuksissa. Tekijän kuvaus Jenni Töyli (s.1980) on kotoisin Kauhavan Varpulan kylästä, mutta asuu nykyisin Vantaalla. Tutkielman aihe nousee tekijän omasta taustasta ja opinnäytteen tekeminen maaseutuaiheesta selkiytyi tavoitteeksi jo opintojen alkuvaiheessa. Jenni aloitti sosiaalipsykologian opinnot Helsingin yliopistossa vuonna Töylin tutkielma valmistui Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalipsykologian oppiaineeseen helmikuussa Työn sisällön kuvaus Töylin tutkielman aihe on hyvin ajankohtainen, onhan maallemuutto erityisesti kaupunkien läheiselle maaseudulle viime vuosina voimistunut. Työ liittyy muuttoliiketutkimuksen perinteeseen tuomalla siihen maaseudun erityisnäkökulman muuttajien omien tarinoiden kautta. Töyli tarkastelee muuttoja syntymäkuntaan (Kauhava, Lapua, Ylihärmä ja Alihärmä). Hän tutkii muuttoprosessia kokonaisuutena keskittyen siinä muuton (useiden vuosien) jälkeiseen henkilökohtaiseen kerrontaan muuttoprosessista: mitkä asiat muuttajat kokevat tärkeinä muuton jälkeen. Aineistona on 14 muuttajan (31 72 vuotiaita, pääosin avo- tai aviopareja) kertomukset, joista Töyli on koostanut kuusi tarinatyyppiä. Nämä hän otsikoi kuvaavasti tarinoiksi pitkästä kotiseutukaipuusta, elämänmuutoksista, paikkaan kiinnittymisestä, sopeutumisesta, vaihtelevasta elämästä ja rakkaudesta. Tutkielman perusasetelma on harkittu. Tekijän ote on systemaattinen ja hallittu. Hän osoittaa rohkeutta tarttua aiheeseen hieman toisin. Tekijä taustoittaa aiheen huolellisesti ja rajaa sen napakasti. Hyvästä pohjatyöstä ja aiheen kypsyttelystä viestii myös ongelman monipuolinen hahmottelu eri näkökulmista ennen varsinaista analyysiä. Narratiivinen metodi on haastava ja rohkea valinta. Töyli osoittaa hyvää tutkimustaitoa metodin käytössä. Tulokset eivät ole yllättäviä, mutta kuvaavat varmasti myös laajemmin paluumuuttajien kokemuksia. Jenni Töyli osoittaa olevansa lahjakas tutkimuksen tekijä. Maisterintutkinnon opinnäytteeksi työssä on poikkeuksellista kypsyyttä ja luovuutta. Tutkijanuran kannalta tämä näyte on lupauksia antava. Tekijä kertoo itse työnsä johtopäätöksistä seuraavasti: Paluumuuttajien tarinoita kuunnellessani ja lukiessani pohdin, miten rajallisesti kunnat pystyvät vaikuttamaan ihmisten paluuseen. Ihmiset palaavat kotiseudulleen omia aikojaan ja erilaisia reittejään. Positiivista on kuitenkin se, että palaajiksi voivat päätyä myös ihmiset, joilla paluumuutto ei ole ollut koko ajan osa elämänsuunnitelmaa. Kenties paluumuuttajien ja yleisemmin maaseudulle muuttajien haalimisen sijaan olisi hyvä keskittyä myös ihmisiin, jotka jo ovat muuttaneet maaseudulle joko takaisin tai ensimmäistä kertaa. Ainakaan vastaanottavan yhteisön rooli ei ole muuton jälkeisessä tilanteessa merkityksetön. Ihannetilanne kai olisi, että tämä yhteisö ymmärtäisi sen ja suhtautuisi tulijoihin avoimin mielin. 8