- järjestää esitelmiä, konferensseja, seminaareja ja juhlia sekä tarkoitukseensa liittyen koulutus- ja tiedotustoimintaa

Transkriptio

1 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2011 (sääntömääräiselle kevätkokoukselle ) Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalaista maaseutututkimusta ja maaseudun kehittämistyötä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys - järjestää esitelmiä, konferensseja, seminaareja ja juhlia sekä tarkoitukseensa liittyen koulutus- ja tiedotustoimintaa - suunnittelee ja tekee maaseutututkimusta, tekee maaseutupolitiikkaan ja maaseudun kehittämiseen liittyviä aloitteita - julkaisee Maaseudun uusi aika -lehteä sekä harjoittaa tarkoitukseensa liittyvää muuta julkaisutoimintaa - osallistuu maaseudun kehittämistä ja maaseutupolitiikkaa koskevaan yhteistyöhön ja yhteiskunnalliseen keskusteluun - on yhteydessä ulkomaisiin maaseutututkijoihin ja maaseudun kehittäjiin - on yhteistoiminnassa sekä tieteellisten että maaseudun kehittämiseen liittyvien muiden yhdistysten kanssa Yhdistys toimii aktiivisena välittäjäorganisaationa maaseutututkijoiden ja maaseudun kehittäjien välillä niin henkilökohtaisella kuin organisaatioiden tasolla. Yhdistyksen puheenjohtajana ( ) toimi YTT, yliopistotutkija Tuija Mononen Itä- Suomen yliopiston Historia- ja maantieteiden laitokselta. Hallituksen jäsenet henkilökohtaisine varajäsenineen olivat: Päivi Koivula Antti Saartenoja Veli-Matti Pura Kari Leinamo Jouni Ponnikas Sami Tantarimäki Heikki Konsala Katja Rinne-Koski Pirjo Onkalo Heli Siirilä Reijo Martikainen Auli Sihvola

2 Yhdistyksen varapuheenjohtajana toimi Antti Saartenoja, sihteerinä Kari Leinamo ja rahastonhoitajana Tuula Saastamoinen. Eila Alho toimi verkkosivuvastaavana. Yhdistyksen hallitus kokoontui välisenä aikana kolme kertaa. Sähköpostipäätöksiä tehtiin yksitoista. Lisäksi yhdistys piti kaksi työkokousta. Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Helsingissä (yhdeksän osallistujaa) ja sääntömääräinen syyskokous Tampereella (yhdeksän osallistujaa). Tilintarkastajana toimi Heimo Seppälä ja varatilintarkastajana Leena Rantamäki-Lahtinen. 2. Toiminnot ja niiden toteutuminen vuonna 2011 Vuoden 2011 teemana oli Asuminen ja arki maaseudulla. Yhdistyksen keskeiset toiminnot toteutuivat seuraavasti: 2.1 Maaseudun uusi aika -lehti; julkaistiin kolme lehteä 2.2 Maaseutututkijatapaaminen; järjestettiin Kaarinassa 2.3 MUAfoorumi; ei järjestetty toimintavuonna 2.4 MUA-gradupalkinto; jaettiin järjestyksessään 7. MUA gradupalkinto 2.5 MUA.fi verkossa; sivujen arkistoa täydennettiin 2.6 Yhdistyksen organisaatio ja toiminta; molempia kehitettiin 2.1 Maaseudun uusi aika -lehti Lehden toimitus Päätoimittajana kaudella toimi FT Katriina Soini Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta ja Jyväskylän yliopistosta. Lehden toimitussihteerinä toimi tietokirjailija Eila Alho ja taloushallinnosta vastasi yhdistyksen rahastonhoitaja Tuula Saastamoinen. Lehden toimitusneuvostoon kuuluivat: Pekka Jokinen, Itä-Suomen yliopisto Tuomas Kuhmonen, Jyväskylän yliopisto Tuija Mononen, Itä-Suomen yliopisto, KTL/Historia- ja maantieteiden laitos Olli Rosenqvist, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Antti Saartenoja, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Tiina Silvasti, Helsingin yliopisto Maarit Sireni, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Seija Tuulentie, Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemi Hilkka Vihinen, MTT, Helsinki Kirsi Viljanen, MMM, Helsinki

3 Toimitusneuvosto piti vuonna 2011 yhteyttä ainoastaan sähköpostitse. Tämän katsottiin riittävän, koska lehden linjaa ja markkinointia koskevat suuremmat uudistukset oli tehty jo vuosien 2009 ja 2010 aikana. Elo-syyskuussa 2011 toimitusneuvosto keskusteli lehden seuraavasta päätoimittajasta. Alustavan kartoituksen jälkeen lehden toimitusneuvoston enemmistö kallistui tukemaan Mia Vepsäläisen valintaa. MUA -yhdistyksen hallitus nimitti lehden päätoimittajan Katriina Soinin esityksestä lehden uudeksi päätoimittajaksi YTT Mia Vepsäläisen. Lehden ilmestyminen Vuonna 2011 lehti ilmestyi kolme kertaa (Taulukko 1.). Taulukko 1. ilmestymisaika sivuja painos artikkelit katsaukset puheenvuorot kohtaamiset arviot Numero 1/2011 huhtikuu /2011 elokuu /2011 joulukuu Vuoden 2011 ensimmäinen numero oli kulttuuriteemanumero, jonka vastaavana päätoimittajana toimi professori Kari Ilmonen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta. Lehden varsinainen päätoimittaja osallistui myös teemanumeron juttujen hankintaan ja kommentointiin. Yleisenä kehityspiirteenä voidaan mainita, että vuonna 2011 erityisesti artikkelikäsikirjoituksia tarjottiin lehteen selvästi aikaisempia vuosia enemmän. Kiinnostus lehteä kohtaan tieteellisenä julkaisufoorumina on selkeästi kasvanut. Esimerkiksi vuoden 2011 lopulla arviointiprosessissa oli yhteensä neljä artikkelikäsikirjoitusta. Kustannussopimusmenettelyyn siirtyminen Maaliskuussa 2011 otettiin käyttöön uusi kustannussopimusmenettely. Kustannussopimus laaditaan artikkelien ja katsausten kirjoittajien ja lehden kustantajan (Maaseudun uusi aika yhdistys ry:n) välillä. Sopimuksen tarkoituksena on selkeyttää lehden ja kirjoittajien julkaisemiseen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia rinnakkain ja uudelleenjulkaisemisen yleistyessä. Markkinointikampanja Lehden tunnettavuuden lisäämiseksi ja levikin kasvattamiseksi lehti toteutti markkinointikampanjan yhdessä Maaseutu Plus lehden kanssa keväällä Kampanjan aikana Maaseutu Plus ja Maaseudun Uusi Aika lehtiä markkinoitiin yhteishintaan 50 euroa (norm. 60 euroa). Maaseutu Plus lehden tilaajat saivat tilata MUA-lehden tarjoushintaan 25 euroa/vuosikerta (norm. 30 euroa). Myös MUA-lehden tilaajat saivat Maaseutu Plus-lehden hintaan25 euroa/vuosikerta (norm. 30 euroa). MUAplus-kampanja oli käynnissä ajalla MUA-lehden toimitussihteeri Eila Alho suunnitteli kampanjalle sähköisen ja painetun mainoksen sekä sähköisesti

4 toimivantilauslomakkeen. MUAplus-mainokset julkaistiin Maaseutu Plus lehdissä 1/2011 ja 2/2011 sekä MUA-lehdessä 1/2011. Painettuja mainoksia jaettiin erilaisissa tilaisuuksissa mm. Voimistuvat Kylät kampanjan koulutuksissa, Maaseutuparlamentissa, YTR teemaryhmien kokouksissa, MUA yhdistyksen kokouksissa ja tilaisuuksissa, Leadertoimintaryhmien tapahtumissa ja kylätapaamisissa. Painettu mainos lähetettiin SYTYstä postissa jaettavaksi Leader-toimintaryhmille (55), kyläasiamiehille, YTR Hyvinvointipalvelujen teemaryhmien jäsenille ja YTR Kulttuuriteemaryhmän jäsenille. Sähköistä mainosta levitettiin maaseudun kehittäjille, Ely-keskuksille ja kirjastoille. MUAyhdistys markkinoi lehtiä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastoille sähköpostilla. Laajaan kampanjointiin ja markkinointiin suhteutettuna uusien tilausten määrä jäi odotettua pienemmäksi. MUA-lehti sai uusia tilauksia 8 kappaletta ja Maaseutu Plus -lehti 10 kappaletta. Monet kirjastot tilasivat ja saivat näytelehtiä, mutta ne eivät johtaneet välttämättä uusiin tilauksiin. Merkittävänä tuloksena voidaan kuitenkin pitää sitä, että kampanjan aikana lukijoiden tietoisuus molemmista lehdistä lisääntyi ja lehtien tunnettavuus parani huomattavasti. Yhdistyksen hallitus keskusteli lehden levikistä. Lehden kokonaislevikki on vähäinen ja eri yhteyksissä on tullut esiin lehden raskas luonne. Päätettiin pyytää toimitusneuvostoa etsimään keinoja lehden levikin lisäämiseen sekä lehden sisällön asialliseen keventämiseen, jotta lehti houkuttelisi lukijoita nykyistä paremmin. Tulevana vuonna toteutetaan myös lehden ja yhdistyksen yhteinen markkinointikampanja toimintasuunnitelman mukaisesti. Koska lehden tilaajamäärä on ollut laskeva, pohti hallitus keinoja tilanteen parantamiseksi. Päätettiin, että päätoimittaja valitsee entiseen tapaan vapaasti toimitusneuvoston jäsenet, mutta aiemmasta poiketen kaikkien jäsenten tulee valinnan jälkeen olla Maaseudun uusi aika -lehden tilaajia tai Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäseniä. Näin toimitusneuvoston uskotaan sitoutuvan lehden ja yhdistyksen tavoitteisiin ja toimintaan. Kirjoittajakoulutus Jyväskylässä MUA lehti järjesti vuodelle 2011 suunnitellun kaksipäiväisen kirjoittajakoulutuksen maaseutututkijoille ja muille asiantuntijoille yhdessä Kansalaisyhteiskunta lehden kanssa Jyväskylässä Kaksipäiväisen työpajan tavoitteena oli antaa valmiuksia tutkimusja kehittämisprojektien tulosten julkaisemiseen erityyppisillä julkaisufoorumeilla ja kehittää osallistujien kirjallista ja tieteellistä esitystapaa. Koulutukseen ilmoittautui yhteensä 18 osallistujaa, jotka edustivat molempien lehtien asiantuntemusaloja. Ensimmäisenä päivänä tutustuttiin lehtiin sekä toimitusprosessin vaiheisiin, erilaisiin kirjoitustyyppeihin sekä kirjoittamisen tyylilajeihin. Toisena päivänä käytiin läpi osallistujien artikkeliaihioita ja käsikirjoituksia pienryhmissä. Kurssin luennoitsijoina ja ohjaajina toimivat professori Pirjo Nikander Tampereen yliopistosta, erikoistutkija Maarit Sireni Itä-Suomen yliopistosta, tutkimuspäällikkö Susanna Hyväri Diakonia-ammattikorkeakoulusta, toimitussihteeri Eila Alho ja ex-päätoimittaja Katriina Soini Maaseudun uusi aika lehdestä. Koulutuskokonaisuus sai osallistujilta erittäin hyvää palautetta: selvästikin tarvetta tämäntyyppiseen koulutukseen on olemassa. Lehtien välinen yhteistyö osoittautui myös hyvin hedelmälliseksi koulutuksen järjestämisessä. Lehden nettisivut Lehden nettisivuilta löytyvät nyt lehden toiminta-ajatus, julkaisuperiaatteet sekä yksityiskohtaiset kirjoitusohjeet. Lisäksi sivustolle on lisätty aikaisempien vuosikertoja

5 sähköisessä muodossa. Uudet numerokappaleet laitetaan kokonaisuudessaan lehden verkkosivulle vuoden kuluttua ilmestymisestä. 2.2 Maaseutututkijatapaaminen Järjestyksessään 20. maaseutututkijatapaaminen pidettiin Kaarinan Tuorlassa Ammattiopisto Livian maaseutuopiston tiloissa. Päivien teema Asuminen ja arki maaseudulla johdatti pohtimaan maaseudun ajankohtaisia asioita monesta näkökulmasta. Tapaamisen paikallisena yhteyshenkilönä toimi Sami Tantarimäki Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Braheasta. Tapaamisen ensimmäinen päivä koostui pääesitelmästä ja työryhmätyöskentelystä. Kutsuesitelmän Kuluttajan arvot ja arki Turun KUMU2011-tutkimuksen valossa piti talousmaantieteen professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulusta ja sitä kommentoi kylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma. Tapaamisen teemaan liittyviä työryhmiä oli kaikkiaan kuusi: 1. Paikallista ruokaa läheltä - Koordinaattorit: Tuija Mononen ja Heidi Valtari 2. Energiakylästä omavaraisuuteen - Koordinaattorit: Pekka Peura ja Timo Hyttinen 3. Maaseudun muuttuvat lähipalvelut -Koordinaattorit: Mari Kattilakoski ja Sami Tantarimäki 4. Lähidemokratia ja osallistuminen toimivia ratkaisuja vai sanahelinää? - Koordinaattorit: Kari Leinamo ja Katja Rinne-Koski 5. Leader-toiminnan haasteet - Koordinaattori: Heikki Konsala 6. Mikä on kunnan paikka maaseutupolitiikassa? - Koordinaattorit: Manu Rantanen ja Antti Saartenoja. Iltaohjelmaan kuului kaksi planetaarioesitystä tapaamispaikan yhteydessä sijaitsevassa Turun yliopiston Tuorlan planetaariossa. Tämän jälkeen kokoonnuttiin yhteiselle lähiruokaillalliselle Tuorlan majatalon ravintolaan nauttimaan varsinaissuomalaista lähiruokaa. Ilta jatkui vielä vapaamuotoisesti maaseutuopiston rantasaunalla. Tapaamisen toisena päivänä jatkettiin työryhmätyöskentelyä ja yleiskeskustelussa niiden antia kerättiin vielä yhteen. Tutkija Ilkka Luodon vetämässä Makkaraa ja maalaishuveja - paneelissa mediatutkija Veijo Hietala, kulttuuriyrittäjä Merja Isotalo, tutkija Jouni Kaipainen ja maaseutuasiamies Veli-Matti Pura keskustelivat nykymaaseudun arjesta ja juhlasta kulttuurin näkökulmasta. Ennen päätöslounasta julkistettiin vielä vuoden 2011 MUAgradupalkinnon saaja. Arviointi ja palaute Tutkijatapaaminen onnistui kokonaisuutena hyvin ja Tuorlan opistoalue antoi hienot puitteet tapaamiselle. Tapaamiseen osallistui kaikkiaan noin 90 ihmistä: torstaina paikalla oli

6 88 ja perjantaina 76 henkeä. Tutkijatapaamisesta kerrottiin Maaseudun Tulevaisuudessa ja kutsuesitelmästä oli laaja artikkeli Turun Sanomissa. Tapaamiseen kokoontui erittäin monipuolinen läpileikkaus tämän päivän maaseututoimijoista. Markkinointia kohdennettiin suunnitellulla tavalla Varsinais-Suomeen: runsas kolmasosa osallistujista olikin maan lounaisosasta. Mukana oli aiempaa enemmän etenkin kunta-alan ihmisiä. Myös opiskelijoita oli viime vuosia enemmän. Tapaamisesta pyydettiin osallistujilta palautetta sähköisesti. Vastauksia saatiin 14 ja saatu palaute oli luonteeltaan hajanaista. Keskimääräiseksi arvosanaksi tapaamiselle annettiin palautteissa 8,2. Palautteen perusteella työryhmätyöskentely onnistui tänä vuonna erityisen hyvin. Esitysten sopiva määrä antoi tilaa keskustelulle ja tämä kannattaa muistaa myös jatkossa. Huomiota kannattaa puolestaan kiinnittää ohjelman sisällön uudistamiseen ja käytännön järjestelyjen yksityiskohtiin. Tapaamisen ohjelmasta ja työryhmissä pidetyistä esityksistä julkaistiin ensimmäistä kertaa abstraktikirja yhdistyksen verkkosivuilla. Aikataulusyistä työ tehtiin vasta tapaamisen jälkeen. Tämän vuoden kokemusten perusteella koordinaattoreita on ohjeistettava paremmin ja abstraktien palauttamiselle tulee asettaa takaraja. Tutkijatapaamisen vastaanottotiskin järjestelyt sujuivat tänä vuonna erittäin hyvin. Kokonaisuutena järjestelyjen vastuunjakoa on kuitenkin hajautettava ja järjestelyihin on saatava lisää aktiivisia hallituksen jäseniä, jotta tehtävät eivät kasaudu liiaksi samoille henkilöille. 2.3 MUA-foorumi MUA-foorumi on yksipäiväinen kehittämispainotteinen seminaari, joka järjestetään yhteistyössä yhden tai useamman kumppanin kanssa ajankohtaisesta maaseutuaiheesta. Toimintavuonna ei järjestetty MUA-foorumia. 2.4 MUA verkossa mua.fi Toimintavuoden tavoitteena oli täydentää mua-fi sivujen arkisto-osuutta ja ideoida englanninkielisten elävöittämistä. Arkisto-osuutta täydennettiin menneiden vuosien tutkijatapaamisten materiaaleilla sekä toimintasuunnitelmilla ja toimintakertomuksilla. Tavoitteiden mukaisesti sivut saatiin pidettyä ajantasaisina ja niitä käytettiin aktiivisesti tiedotuskanavana. Englanninkielisten sivujen elävöittäminen jäi ideointitasolle. Maaseudun uusi aika -lehden toimitussihteeri huolehti sekä yhdistyksen että lehden verkkosivujen ajantasaisuudesta. 2.5 Gradu -palkinto Järjestyksessään seitsemännen MUA -gradupalkinnon voitti Veera Kinnunen Lapin yliopistossa yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa, sosiologian oppiaineessa tekemällä tutkielmallaan Ole kuin kotonasi. Työn ja kodin rajanvetoja lappilaisten kotimajoittajien arjessa. Veera Kinnunen (s. 1980) on yhteiskuntatieteiden maisteri Lapin yliopistosta. Kilpailuun lähetetty pro gradu -työ syntyi osana Suomen akatemian rahoittamaa Lapin yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistä Turismi työnä tutkimushanketta. Veera kertoo tarttuneensa aiheeseen, koska on aina ollut kiinnostunut kodista sosiologisena ilmiönä. Hän

7 halusi tutkia kotia tilanteessa, jossa vallitseva kotikäsitys jollain tavalla kyseenalaistetaan. Kotimajoitustyössä samassa tilassa eletään niin kodin kuin työnkin arkea. Kinnunen itse elää tällä hetkellä kiireistä arkea, sillä hän hoitaa kotona kahden kuukauden ikäistä poikaa ja viisivuotiasta tytärtä sekä suunnittelee uutta tutkimusprojektia pohjoiseen kontekstiin. Kinnunen tarkastelee tutkielmassaan pieniä lappilaisia kotimajoitusyrityksiä. Hän pohtii, mitä kodin arjen ja majoitustyön yhdistyminen tarkoittaa ihmisten arkisen elämän tasolla. Matkailua pidetään yleisesti maaseudun, erityisesti Lapin, hyvinvoinnin elinehtona ja Kinnunen pitää siksi tärkeänä tarkastella taloudellisten ja tilastollisten mittareiden lisäksi sitä, miten matkailutyö vaikuttaa ihmisten arkielämään. Tutkielma keskittyy siihen, millaiseksi arki muodostuu, kun työ ja koti ovat samassa tilassa. Kotityön tutkimisen näkökulmasta kotimajoittajat ovat erityinen ryhmä, koska heille koti on paitsi työn tila, myös vieraille avoin julkinen tila. Kinnunen itse kuvailee työtään etnografisesti orientoituneeksi. Aineistona on viisi haastattelua sekä kenttäpäiväkirjat. Kahdella kotimajoitustilalla tutkija teki osallistuvaa havainnointia yhden päivän ajan osallistuen yrityksen töihin. Tutkielmassa kotimajoitus näyttäytyy normaalia palkkatyön järjestystä murtavana työnä, jossa maaseudun perinteiset työn muodot yhdistyvät uuden palvelutyön muotoihin. Se hyödyntää elämystuotannon vuorovaikutuksellisuutta ja kulttuurisuutta. Samalla se edellyttää tunnetyötä, esteettistä työtä ja persoonallisuutta. Kotimajoitustyössä korostuvat myös paikan ja jatkuvuuden merkitykset, jotka eivät yleensä ole uuteen työhön liitettyjä piirteitä. Kotimajoitus voidaan Kinnusen mukaan nähdä elämäntapayrittäjyytenä, joka mahdollistaa ja rahoittaa oman elämäntavan, esimerkiksi harrastuksen tai tietyllä paikkakunnalla asumisen. Kinnunen päättää työnsä itsetutkiskeluun ja arjen pohdintaan: Lähtiessäni tutkimaan työtä ja kotia arjen käsitteen kautta tein varmaankin kaikkien aloittelevien tutkijoiden arkkivirheen ja rajasin tutkimusaiheen turhan löyhästi. Arki kaikessa laajuudessaan ja monitahoisuudessaan ei alistu yksinkertaiseen rajaukseen. Arki haastaa arkisuudellaan. Haastattelijan on turha odottaa tyhjentävää vastausta kysymykselle: No, kerrohan mitä sinun arkesi on? Arkea ei tarvitse ajatella, eikä sitä siksi ole helppo pukea sanoiksi. Arki pakenee, lipeää käsistä. Tutkimuksen lopputulos, monien kuukausien hikinen uurastus, tuntuu itsestään selvältä ja banaaliltakin. Mutta sitähän arki on. Gradupalkinnon voittajan valinneen raadin mukaan tutkielma ei suoranaisesti ole maaseutututkimusta; maaseutu toimii ennemmin tapahtumien näyttämönä. Tutkielmaa pidettiin kuitenkin erittäin ansiokkaana. Kinnunen kirjoittaa vakuuttavasti ja tekee uskottavaa analyysia. Teksti tempaa lukijan mukaansa, ja vaikka se rönsyilee välillä vallattomasti, pysyy työ kasassa. Tutkimusta ei ole suoritettu mekaanisesti, vaan se on luova, rohkea ja innovatiivinen työ, johon Kinnunen on itsekin heittäytynyt mukaan. 2.6 Yhdistyksen organisaation kehittäminen Yhdistyksen verkostorakennetta kehitettiin edelleen. Yhdistyksen säännöissä ei katsottu olevan muutostarvetta, mutta johtosäännön muutoksesta keskusteltiin ja todettiin, että joitakin tehtävänjakoja on täsmennettävä. Yhdistyksen puheenjohtaja ja sihteeri kirjoittivat kolumnin maaseutupolitiikka.fi -sivustolle. Tuija Mononen toimi kaudella Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmässä tutkijoiden varaedustajana, Torsti Hyyryläinen on varsinainen edustaja. Mononen pyysi

8 eroa tehtävästä ja ehdotti tilalleen Jouni Ponnikasta. Asiasta keskusteltiin Torsti Hyyryläisen kanssa ja hän hyväksyi henkilömuutoksen. Hallituksen jäsenistä Heli Siirilä valittiin vuoden aikana Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Maaseutuasumisen teemaryhmän sihteeriksi eli erityisasiantuntijaksi. Tutkijoiden edustajana toimi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän hankeryhmässä lokakuuhun 2011 saakka Jouni Ponnikas. Hänen kautensa päätyttyä uudeksi hankeryhmän jäseneksi valittiin Ilkka Luoto. Tuija Monosta ja Kari Leinamoa pyydettiin asemaansa perustuen Maaseutuverkoston ohjausryhmään: Mononen varajäseneksi ja Leinamo hänen varajäsenekseen. Yhdistyksen näkyvyyden parantamisesta keskusteltiin myös tänä toimintavuonna. Päätettiin uuden esitteen ja roll-upien toteutuksesta. Hallituksen jäsenet Siirilä, Sihvola, Pura ja Saartenoja valittiin suunnittelemaan rollupin ja esitteen sisältöä. Yhdistyksen hallituksessa jatkettiin keskustelua keskeisten toimihenkilöiden omista sähköpostiosoitteista(mua.fi). Toimihenkilöiden ei näin tarvitsisi lähettää yhdistyksen asioita koskevia viestejä omissa nimissään. Käytäntö on yleinen myös muissa yhdistyksissä. Lehden toimitussihteeri otti selvää vaihtoehdoista ja yhdistykselle sopivimmaksi vaihtoehdoksi todettiin Louhen tarjoama Basic paketti. Yhdistys hankki toimihenkilöilleen (puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, päätoimittaja ja toimitussihteeri) omat sähköpostiosoitteet Louhesta. Yhdistyksen jäsenistö muodostuu pääasiassa tutkijoista, hallintoihmisistä ja muista kiinnostuneista. MUA-lehden tilaajamäärä on sen sijaan viime vuosina vähentynyt voimakkaasti. Sihteeri selvitti hallitukselle yhdistyksen viimeaikaista jäsenkehitystä sekä jäsenistön rakennetta ja lehden tilaajaryhmiä. Sihteeri selvitti myös vuosina pidettyjen tutkijatapaamisten osallistujarakennetta. Molemmat aineistot merkittiin tiedoksi. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden päättyessä 274. Toimintavuonna hyväksyttiin 30 uutta jäsentä. Ero yhdistyksen jäsenyydestä myönnettiin 17 jäsenelle, joista yksi oli yhteisöjäsen. Maksamattomien jäsenmaksujen takia viiden jäsenen kohdalla jäsenyys katsottiin päättyneeksi. Vuoden aikana jäsenmäärä kasvoi siis kahdeksalla. Jäsenistön ja hallituksen yhteydenpito Yhdistys piti yhteyttä jäseniinsä sähköisen jäsenkirjeen kautta. Kirjeessä käydään läpi toteutuneita tapahtumia ja tiedotetaan tulevista. Kirje on saanut jäseniltä myönteistä palautetta. Vuoden aikana lähetettiin neljä jäsenkirjettä.