Yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2004

Transkriptio

1 Yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle Toiminnan tarkoitus Yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on: edistää maaseudun kehittämistyötä sekä edistää ja kehittää suomalaista maaseutututkimusta. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: järjestää esitelmiä, konferensseja, seminaareja ja juhlia sekä tarkoitukseensa liittyen koulutus- ja tiedotustoimintaa suunnittelee ja tekee maaseutututkimusta tekee maaseutupolitiikkaan ja maaseudun kehittämiseen liittyviä aloitteita julkaisee Maaseudun uusi aika -lehteä sekä harjoittaa tarkoitukseensa liittyvää muuta julkaisutoimintaa osallistuu maaseudun kehittämistä ja maaseutupolitiikkaa koskevaan yhteistyöhön ja yhteiskunnalliseen keskusteluun on yhteydessä ulkomaisiin maaseutututkijoihin ja maaseudun kehittäjiin on yhteistoiminnassa sekä tieteellisten että maaseudun kehittämiseen liittyvien muiden yhdistysten kanssa. Yhdistys toimii aktiivisena välittäjäorganisaationa maaseutututkijoiden ja maaseudun kehittäjien välillä niin henkilökohtaisella kuin organisaatioiden tasolla. 2. Toiminnot ja tavoitteet vuodelle julkaistaan neljä Maaseudun uusi aika -lehteä, joista kolme suomenkielistä ja yksi englanninkielinen 2. järjestetään maaseutututkijatapaaminen Seinäjoella ylläpidetään ja kehitetään verkkosivuja - mua.fi 4. kehitetään yhdistyksen omaa organisaatiota ja toimintoja Vuoden 2004 teemana on maaseutupolitiikka. Perusteluna on se, että kuluvan vuoden aikana valmistellaan ja päätettään IV valtakunnallisen maaseutupoliittisen ohjelman sisällöstä. Teema tarkoittaa sitä, että keskustelua maaseutupolitiikasta pidetään esillä myös yhdistyksen toimesta. Seuraavassa esitetään kunkin tavoitteen kohdalta yksityiskohtaisempi toimintosuunnitelma, joka sisältää toiminnan kuvauksen lisäksi kunkin toiminnon: arvioinnin tulokset, asetetut tavoitteet, budjetoidun rahoituksen sekä palautemenettelyn. 1

2 2.1 Maaseudun uusi aika -lehti Monitieteinen maaseutututkimuksen ja maaseutupolitiikan aikakauslehti Maaseudun uusi aika on ilmestynyt säännöllisesti vuodesta Maaseudun uusi aika -yhdistys on julkaissut lehteä vuodesta 2000 lähtien. Lehti on sekä tutkimuksen että politiikan kehittämisen väline. Lehden asema maaseutukeskustelun kentässä on vakiintunut ja sen merkitys arvioidaan yleisesti myönteiseksi. Monipuolisuutensa ansiosta se palvelee niin tutkijoita, politiikan tekijöitä kuin kehittäjiäkin. Erityislaatuisuutensa vuoksi se on herättänyt myönteistä huomiota myös laajemmin Euroopassa. Lehti toimitettiin vuonna 2003 kaikkiaan 420 henkilölle tai yhteisölle. Näistä 180 oli yhdistyksen jäseniä ja 240 muuta tilaajaa. Maaseudun uusi aika -lehden päätoimittajana on vuodesta 2003 lähtien toiminut VTT, tutkija Tiina Silvasti. Hän työskentelee Helsingin yliopiston Yhteiskuntapolitiikan laitoksella. Lehden toimitussihteerinä toimii Tuula Lehtinen. Edellisen vuosikerran perusteella opittua Maaseudun uusi aika -lehden sisältö ja akateeminen taso muotoutuvat aina kulloinkin lehteen tarjottujen juttujen mukaisiksi. Tekstejä tarjoava kirjoittajakunta on toistaiseksi ollut melko suppea ja ajoittain käsikirjoituksista (erityisesti tieteellisesti arvioitaviksi menevistä artikkeleista) on jopa pulaa. Jotta julkaisun saavutettua tasoa voidaan pitää yllä ja kohentaa entisestään, on tärkeää markkinoida lehteä uusien tilaajien ohella myös varteenotettavana ja laadukkaana julkaisukanavana potentiaalisille kirjoittajille. Erityisesti lehteä tulee tehdä tunnetuksi voimistuvan poikkitieteellisen maaseutututkijayhteisön piirissä. Lehti tarjoaa nykyisellään erinomaisen kanavan esimerkiksi artikkeleillaan akateemisiin opinnäytteisiin tähtääville kirjoittajille. Lehden lukijakunnan heterogeenisuus on toimitukselle sekä voimavara että haaste. On erityisen tärkeää pyrkiä palvelemaan koko lukijakuntaa laaja-alaisesti ja monipuolisesti. Toimituksen on oltava asian suhteen refleksiivinen ja pyrittävä saamaan jokaiseen numeroon lukijoita tyydyttävää sisällöllistä vaihtelua niin käsiteltävien aihepiirien kuin akateemisen vaativuuden ja yleisen mielenkiinnonkin osalta. Lehden tavoitteet lehden tilaajamäärän lisääminen aktiivisen markkinoinnin keinoin lehden kehittäminen akateemisesti korkeatasoiseksi ja monitieteelliseksi julkaisuksi englanninkielisen numeron julkaiseminen ja markkinointi Lehden levikki maaseutututkimuksen kentällä on kohtalaisen hyvä. Sitä luetaan myös virkakunnassa. Heikoiten lehti tunnetaan niin kutsutun suuren yleisön piirissä. Myös paikallisten kehittäjien laaja joukko on suurelta osin vielä tavoittamatta. Ongelmaan pyritään vastaamaan vuoden 2004 alussa käynnistetyllä markkinointikampanjalla. Panostus maaseutututkimukseen ja alan opetukseen on alkanut näkyä myös lehden akateemisen tason nousuna. Tavoitteena on kohottaa lehden akateemista tasoa edelleen pitäen kuitenkin huolta lehden sisällön monitieteisyydestä ja monipuolisen lukijakunnan tarpeista. Kansainväliseen keskusteluun osallistutaan toimittamalla englanninkielinen erikoispainos. 2

3 Toimituskunta Lehden toiminnasta vastaa päätoimittaja. Päätoimittajan sekä toimitussihteerin valitsee Maaseudun uusi aika -yhdistyksen hallitus, jälkimmäisen päätoimittajan esityksestä. Päätoimittaja kutsuu koolle lehden toimituskunnan. Vuonna 2004 lehden toimituskunnassa toimivat: Torsti Hyyryläinen, Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli Petri Kahila, Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Seinäjoki Hannu Katajamäki, Vaasan yliopisto, Levón Instituutti Tuija Mononen, Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Risto Matti Niemi, Maa- ja metsätalousministeriö Pertti Rannikko, Joensuun Yliopisto, Yhteiskuntapolitiikan laitos Hilkka Vihinen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Ilmestymisaikataulu Numero ilmestyy sivuja huomioitavaa 1/2004 huhtikuu 80 2/2004 syyskuu 80 3/2004 joulukuu 80 Extra joulukuu 100 englanninkielinen numero yhteensä 340 Lehden rahoitus Lehden tilaajakannaksi vuodelle 2004 on arvioitu 300. Lehden tilausmaksu on 30. Tilausmaksuilla voidaan siten kattaa osa lehden kustannuksista. Maaseudun uusi aika -yhdistyksen henkilöjäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun (opiskelijat 10 muut 20 ). Yhdistyksen yhteisöjäsenet, joiden jäsenmaksu on 100 saavat myös lehden. Lehden rahoitus koostuu Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän hankerahoituksesta (MMM) sekä lehden tilaajamaksuista. Tätä kirjoittaessa (26.3.) ei oltu vielä saatu kirjallista päätöstä vuoden 2004 rahoituksesta. Ennakkotiedon mukaan sitä esitetään myönnettäväksi yhdistyksen hakemuksen mukaisesti. Maaseudun uusi aika -lehden arvioinnin järjestäminen Kunkin numeron ilmestyttyä päätoimittaja on joko sähköpostitse tai toimituskunnan kokouksessa pyytänyt toimituksen sisäistä palautetta kustakin lehden numerosta. Palautetta on saatu suhteellisen paljon ja se on ollut avuksi seuraavia numeroita tehtäessä. Käytäntöä on syytä jatkaa. Lukijapalautteen saaminen sen sijaan on ollut sattumanvaraista. Vuoden 2004 ensimmäisessä numerossa päätoimittaja pyytää erikseen lukijoilta kirjallista palautetta, jonka päätoimittaja ja toimitussihteeri analysoivat ja raportoivat sekä toimituskunnalle että mahdollisesti myös lehdessä 2/ Maaseutututkijatapaaminen Seinäjoella 2004 Maaseutututkijatapaaminen järjestetään yhteistyössä Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Seinäjoen yksikön kanssa Tapaaminen on päätetty kytkeä ajankohtaiseen 3

4 maaseutupoliittiseen tilanteeseen ja siten päivien teemaksi on hahmoteltu Mustavalkoista maaseutupolitiikkaa? Yhdistyksen puolelta järjestelyistä vastaa hallituksen jäsen, Makesin erikoistutkija Petri Kahila. Edellisen tapaamisen perusteella opittua Tuttuun tapaan edellisestä tutkijatapaamisesta kerättiin palautetta sekä osallistujilta että järjestäjiltä. Sen perusteella päätettiin kiinnittää tällä kertaa erityistä huomiota kahteen seikkaan: - tutkijatapaamisen tiedottamiseen median suuntaan - tutkijatapaamisen epävirallinen puoli nostetaan asiasisällön rinnalle tärkeänä asiana. Tutkijatapaamisen tavoite Tutkijatapaamisessa käydään tieteellisesti korkeatasoista keskustelua, jota pyritään vahvistamaan keskeisiin ja ajankohtaisiin asioihin pohjautuvissa työryhmissä. Erityisenä tavoitteena on tukea maaseutututkimukseen suuntautuneita jatko-opiskelijoita. Tämän lisäksi tutkijatapaamisen tavoitteena on parantaa maaseutupolitiikan käytännön työntekijöiden ja tutkijoiden välistä vuorovaikutusta Tutkijatapaamisen rahoitus Tutkijatapaamiseen arvioidaan osallistuvan noin 100 henkeä. Osallistumismaksuksi on suunniteltu 100 kahdelta päivältä sisältäen ruokailut, majoituksen ja seminaariaineiston. Tutkijatapaamisen arvioinnin järjestäminen Tutkijatapaamisen yhteydessä järjestetään kirjallinen palautekysely osallistujille. Kyselyn perusteella tutkijatapaamista kehitetään edelleen. Tämän lisäksi haastatellaan kaksi (2) luennoitsijaa, 5 tapaamisen osallistunutta sekä kaksi (2) median edustajaa. Haastattelut tehdään tarkoitusta varten laadittujen kysymysten mukaan. Tapaamisen palautteen kokoaa yhteen Petri Kahila ja se käsitellään yhdistyksen hallituksessa. 2.3 MUA verkossa mua.fi Yhdistyksellä on verkkosivut, joilta löytyy tietoa yhdistyksestä, lehdestä ja maaseutuasiantuntijoista (MEX-rekisteri). Sivujen kautta jaetaan tietoa ja niiden kautta voi liittyä yhdistyksen jäseneksi, tilata lehden tai ilmoittautua asiantuntijaksi. Lisäksi niiden kautta voi antaa asiakaspalautetta. Sivuille hankittiin vuoden 2003 syksyllä oma domain-nimi: Tällä hetkellä sivujen palvelintila hankitaan ostopalveluna Sicom Oy:ltä. Sivujen ylläpidosta vastaa Sari Haiko. Kokemuksen perusteella opittua Verkkosivujen merkitys on koko ajan kasvanut. Ne ovat tällä hetkellä tärkein yhdistyksen toiminnan näyteikkuna sekä kontaktipinta. Sivujen toteuttamisen jälkeen niiden kehittämiseen ei ole riittänyt resursseja. Sivut toimivat periaatteessa hyvin, mutta parantamista olisi monien yksityiskohtien kohdalla. Sivujen ylläpitäminen vaatii jatkuvaa työtä. 4

5 Tavoitteet laaditaan yksityiskohtaisempi suunnitelma verkkosivujen ja www-palvelujen kehittämiseksi hankitaan resurssit verkkosivujen kehittämiseen Verkkosivujen arviointi Verkkosivujen kehittämissuunnitelmaan liittyen kerätään palautetta verkkosivuista. Samalla pyydetään ulkopuoliselta asiantuntijalta palaute sivujen toiminnasta ja visuaalisesta ilmeestä. 2.4 Yhdistyksen organisaation ja uusien toimintojen kehittäminen Yhdistys toimii melko perinteisellä tavalla organisoituneena. Yhdistyksen vuosikokous valitsee puheenjohtajan ja hallituksen, jossa on kuusi (6) varsinaista jäsentä sekä heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi yhdistyksellä on vuoden alusta ollut oma rahastonhoitaja ja verkkosivujen ylläpitäjä, joka työskentelee yhteistyössä erityisesti lehden toimitussihteerin kanssa. Maaseudun uusi aika -lehdellä on päätoimittaja, toimitussihteeri ja toimituskunta. Päätoimittajan valitsee hallitus, ja päätoimittaja kutsuu koolle lehden toimituskunnan. Eri toimielinten suhteet ja vastuut on määritelty hyväksytyssä yhdistyksen johtosäännössä. Vuosikokouksen 31.3 valitsemassa hallituksessa toimivat seuraavat henkilöt: Torsti Hyyryläinen (puheenjohtaja) Liisa Häme (varapuheenjohtaja) Petri Kahila Kimmo Kainulainen Kari Leinamo Tuija Mononen (sihteeri) Ella Mustakangas Jukka Ollikainen Sami Kurki Eija Lahtinen Eija Rissanen Mikko Kumpulainen Hilkka Vihinen Rahastonhoitajana toimii Tuula Saastamoinen ja verkkosivujen ylläpitäjänä Sari Haiko. Tilintarkastajana toimii Heimo Seppälä ja varatilintarkastajana Leena Rantamäki-Lahtinen. Edellisen vuoden kokemusten perusteella opittua Yhdistyksen hallinnon hoitamisen tulee olla sujuvaa ja talkootyöpanoksen on suuntauduttava pääasiallisesti itse toimintaan. Hallinnon menettelytapojen ja vastuusuhteiden pitää olla selkeät ja kaikkien toimijoiden tiedossa. Tähän liittyen yhdistyksen toimintaa ja vastuita selkiyttämään laadittiin yhdistyksen johtosääntö, joka hyväksyttiin Eri puolilla asuvien hallitusten jäsenten väliset yhteiset kokoontumiset ovat melko suuri kustannuserä. Hallituksen kokoustyöskentelyä voitaisiin helpottaa erilaisilla teknisillä verkkoratkaisuilla, niitä selvitetään. Taloudenhoidon puolella yksi toimintaa hankaloittava tekijä on lehden raha-avustukseen (MMM) liittyvät aikataulut ja erityisesti avustusten jälkimaksatus. Ensin mainitusta seuraa, ettei yhdistyksen tilikausi (kalenterivuosi) ja lehden hankekausi mene yksiin. Jälkimaksatuksesta johtuen yhdistyksellä pitäisi olla omia varoja maksaa lehden laskut etukäteen, koska vasta syntyneitä kustannuksia vastaan voidaan saada avustusta. Tämä ongelma on yleisemminkin tunnettu kehittämisyhdistysten piirissä. Vuoden 2004 alussa yhdistys on joutunut ottamaan pienen lainan selviytyäkseen laskuistaan. Kyse ei kuitenkaan ole sinänsä toiminnan ja talouden epätasapainosta. Kaikkiaan tilannetta helpottaisi, jos yhdistyksen oma varallisuustilanne olisi parempi. 5

6 Oman organisaation kehittämisen tavoitteet otetaan yhdistyksen kirjanpito vahvemmin omaan hallintaan (oma rahastonhoitaja) erotetaan lehden ja yhdistyksen taloudet selvemmin toisistaan (omat tilit) etsitään mahdollisuuksia yhdistyksen perusrahoituksen laajentamiseen haetaan uusia kumppanuuksia ja lisätään yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa nostetaan yhdistyksen jäsenmäärä 210:een Vuoden 2004 vakiinnutetaan käytäntö, että koko yhdistyksen taloudenhoito on omissa käsissä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että oma rahastonhoitaja vastaa yhdistyksen taloushallinnosta. Maaseudun uusi aika -lehti on käytännössä yhdistyksen projekti. Onkin perusteltua selkiyttää lehden ja yhdistyksen taloudet erillisiksi perustamalla molemmille omat pankkitilit. Edellä kuvatuista ongelmista pyritään pääsemään eroon vahvistamalla yhdistyksen omaa maksukykyä. Jäsenmäärän kasvattamisen lisäksi on tutkittava muut mahdolliset avustuslähteet. Yhdistyksen tärkeänä roolina on toimia aktiivisena välittäjäorganisaationa maaseutututkijoiden ja maaseudun kehittäjien välillä niin henkilökohtaisella kuin organisaatioiden tasolla. Tämä tarkoittaa käytännössä aktiivista, uusien kumppanien etsimistä ja yhteistyötä heidän kanssaan. Käytännössä yhdistys toteuttaa kaikkia toimintojaan yhteistyössä eri toimijoiden ja organisaatioiden kanssa. Tutkijatapaaminen järjestetään yhdessä maaseudun kehittämiseen tai maaseutututkimukseen liittyvän organisaation kanssa. Kumppanuuspolitiikkaa laajennetaan koskemaan myös yhdistyksen vuosikokousta, joka järjestetään yhteistyössä Diakonia ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikön kanssa Oman toiminnan rahoitus jäsenmaksutuotot Jäsenrekisterin mukaan yhdistyksellä on vuoden alussa kaikkiaan 182 jäsenentä. Opiskelijajäseniä ei ole vielä yhtään, mutta markkinointi kohdistetaan esimerkiksi Rural Studies -opiskelijoille (vuonna 2004 noin 75 opiskelijaa). Jäsenmarkkinoinnin odotetaan tuottavan tulosta niin, että jäsenmäärä nousee vuoden 2004 aikana 210:een. Maaseudun uusi aika on yleishyödyllinen yhdistys, jonka pääasiallinen tulonlähde on jäsenmaksut. Vuodelle 2004 jäsenmaksujen tuottolaskelma on seuraavanlainen: jäsenmaksu jäsenarvio jäsenmaksutuotot huomioita henkilöjäsenet markkinoinnin tehostaminen opiskelijat mm. Rural Studies opiskelijoita yhteisöjäsenet mm. tutkimuslaitokset yhteensä Organisaation toiminnan arvioinnin järjestäminen 6

7 Palautetta kerätään erityisesti jäsenistöltä. Käytännön muotona ovat verkkosivut sekä tutkijatapaamisen yhteydessä kerättävä palaute: mitä yhdistyksen olisi tehtävä? Organisaation toiminnan arviointia tehdään myös hallituksen piirissä. Uudet kehittämiskohteet MUAmittari Yhdistyksen omaa toimintaa kehitetään jatkuvan arvioinnin ja parantamisen kautta. Pysyvämpiä toimintoja, kuten tutkijatapaamista, lehteä ja verkkosivuja kehitetään saatujen kokemusten ja asiakaspalautteen perusteella. Päämääränä on oppiva toiminta - ja verkosto, joka toteuttaa yhdistyksen tarkoitusta sekä tuo lisäarvoa jäsenille. Seuraavassa on esitetty yksi aihe ja aloite, jonka kautta yhdistyksen toimintaa voitaisiin kehittää. Yhdistys tavoittaa noin 450 maaseutualan asiantuntijaa: tutkijoita, kehittäjiä ja viranomaisia. Yhdistyksen piirissä voitaisiin valmistella muamittari -menettelyä. Sen ideana olisi käyttää yhdistyksen verkostoa hyödyksi maaseudun kehittyneisyys-/tulevaisuuskuvan rakentelussa yritys-barometrien tapaan. Hanke voitaisiin myös liittää mua.fi sivujen kehittämiseen, jossa jo on MEX-asiantuntijarekisteri. Muamittari voitaisiin toteuttaa esimerkiksi joka toinen vuosi. Se koottaisiin tietyn mallin mukaan esimerkiksi opiskelijatyönä. Tehtävä voitaisiin toteuttaa yhteistyössä alan tutkimus- tai oppilaitosten kanssa. Tulosten julkistaminen tapahtuisi esimerkiksi tutkijatapaamisen yhteydessä. Hankkeelle haettaisiin erillisrahoitus. MUA-Foorumit MUA -foorumeista voisi kehittyä uusi välittäjäorganisaation toimintamalli, välittävä linkki tieteiden, tiedon ja toimijoiden välillä. Käytännössä kyse olisi esimerkiksi päivän mittaisista, poikkitieteellisistä tutkijaseminaareista. Kyseessä olisi maaseutututkijatapaamista kevyempi tapahtuma. Tällaisten päivän seminaarien järjestäminen ei olisi niin suuri ponnistus majoitusjärjestelyineen kaikkineen. Yhteistyötaho voisi vaihdella esimerkiksi sen mukaan, minkä tieteenalan kanssa seminaaria pidettäisiin. Yhtenä vaihtoehtona on yhteistyön kehittely kaupunkitutkijoiden ja maataloustutkijoiden suuntaan. Tässä yhteydessä olisi myös relevanttia pohtia yhteistyötä esimerkiksi Kunnallistieteen yhdistyksen kanssa. Konseptia voisi kehitellä myös jatko-opiskelijoiden tarpeita ajatellen. MUA -foorumeilla voisi olla myös kehittämiseen liittyvä poikkitiedollinen sisältö. Yksi mahdollisuus olisi edetä tässä asiassa tapauskohtaisesti: voisi ottaa esille oikean kaupungin ja sitä ympäröivän maaseudun yhteistyön, kehittämisen tai keskinäisen riippuvuussuhteen. Esitelmät/paneeli voisivat koostua esimerkiksi paikallisten hallintoviranomaisten, maaseutututkijoiden, kaupunkitutkijoiden sekä vaikka paikallisen Leader -toimintaryhmän puheenvuoroista. Tällöin yhdistyisivät (poikkitieteellisesti) tutkijoiden, kehittäjien ja hallinnon maailmat sekä kaupunki- ja maaseutunäkökulmat. 7

8 4. Toiminnan kehittäminen Yhdistyksen omaa toimintaa kehitetään jatkuvan arvioinnin ja parantamisen kautta. Pysyvämpiä toimintoja, kuten tutkijatapaamista, lehteä ja verkkosivuja kehitetään saatujen kokemusten perusteella. Päämääränä on oppiva verkosto, joka toteuttaa yhdistyksen tarkoitusta sekä tuo lisäarvoa sen jäsenille. Yhdistyksen toiminnan tavoitteet vuodelle 2004 on edellä määritelty toiminnoittain. Samoin on esitetty kunkin toiminnon osalta se, miten niitä tullaan arvioimaan. Toiminnan tulokset esitellään vuosittain toimintakertomuksessa. Seuraavan vuoden toimintasuunnitelmassa esitetään kokemusten perusteella tehdyt parannukset toimintaan. Yhdistyksen pidemmän ajan toimintaa suuntaa kuitenkin toimintasuunnitelmaa yleisempi strategia. Yhdistyksen strategiaa tarkistetaan vuoden 2004 aikana siten, että uusia strategia on käytettävissä vuoden 2005 tavoitteenasettelua varten. Strategian muotoilemisessa tullaan ottamaan huomioon erityisesti jäsenkunnan, niin tutkijoiden kuin maaseudun kehittäjien keskuudesta tulleet tarpeet sekä IV maaseutupoliittisen ohjelman myötä tulevat maaseudun kehittämisen uudet linjaukset. 8