TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "26.3.2004 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2003 31.12.2003"

Transkriptio

1 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

2 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Sisällysluettelo sivu 1.Toimintakatsaus 1 2. Tuloksellisuuden kuvaus Vaikuttavuus, taloudellisuus ja tuottavuus Kannattavuus Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitteenä annettavat tiedot sekä tilinpäätöslaskelmien tarkastelu Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu Sisäinen valvonta 39 Allekirjoitus 40 LIITE Tilastokeskuksen johto-organisaatio

3 1(40) 1. Toimintakatsaus Muutokset säädöspuitteissa Tilastokeskus, organisaatio ja hallinto Tilastokeskuksen johtamisen kehittäminen Tilastokeskus tuottaa yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja ja selvityksiä sekä kehittää tilastotointa yhteistyössä muiden valtion viranomaisten kanssa. Tilastokeskuksen toiminta-ajatuksena on yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemus tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista tilastotointa. Vuoden 2003 alusta tulivat voimaan laki tilastokeskuksesta annetun lain muuttamisesta (901/2002) sekä asetus tilastokeskuksesta (1063/2002). Lain muutoksella lakkautettiin Tilastokeskuksen johtokunta. Laissa säädetään myös siitä, millaisista asioista säädetään asetuksella ja millaisista asioista määrätään työjärjestyksessä. Asetus sisältää mm. säännökset johtokunnan korvaavasta neuvottelukunnasta sekä sellaisista pääjohtajan päätettävistä asioista, joista työjärjestyksellä ei voida siirtää päätösvaltaa muille viraston virkamiehille. Säädösmuutoksen johdosta tarkistettiin myös Tilastokeskuksen työjärjestys ja taloussääntö niitä vastaaviksi. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle esityksen tilastolaiksi ja laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 pykälän muuttamisesta (HE 157/2003). Uudella lailla on tarkoitus korvata nykyinen tilastolaki (62/1994). Siinä otetaan huomioon muussa lainsäädännössä tapahtuneet muutokset kuten perustuslaki, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja henkilötietolaki. Vuonna 2003 annettiin tilastoalalla runsaat 30 EU-lainsäädännön piiriin kuuluvaa komission tai Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetusta tai päätöstä. Näistä noin 20 koski Tilastokeskusta. Tilastokeskuksen organisaatio muodostuu yhdeksästä toimintayksiköstä ja pääjohtajaa avustavasta sihteeristöstä. Perusorganisaatiossa ei tapahtunut muutoksia. Muutamassa toimintayksikössä tarkistettiin sisäisiä vastuualuejakoja. Toimintavuoden keväällä käynnistyi Tilastokeskuksen strategista johtamista tukevan neuvottelukunnan työskentely. Valtiovarainministeriö nimesi Tilastokeskuksen pääjohtajan ja henkilöstön keskuudestaan valitseman edustajan lisäksi Tilastokeskuksen esityksestä kuusi muuta neuvottelukunnan jäsentä neljäksi vuodeksi. Ensimmäisenä toimintavuotena neuvottelukunta kokoontui neljä kertaa. Kokouksissa käsiteltiin Tilastokeskuksen toiminnan yleisen esittelyn lisäksi strategista ohjausjärjestelmää ja laatutyötä, toimintastrategiaa, viestintästrategiaa, sosiaalitilastostrategiaa, kansainvälistä yhteistyötä, strategista ympäristöseurantaa, tutkimuslaboratoriotoimintaa ja toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotusta. Tilastokeskuksen strategista perustaa vahvistettiin. Tilastokeskuksen toimintastrategia päivitettiin ja valmisteltiin toimintastrategiaa tarkentavat verkkopalvelujen lähivuosien kehittämisen linjaukset. Toimintastrategiaa täydentävät viestintästrategia ja sosiaalitilastostrategia valmistuivat. Kansainvälisen toiminnan linjaukset päivitettiin. Strategisen johtamisen tukemiseksi käynnistetty Tilastokeskuksen toimintaympäristön systemaattisen seurannan projekti (Strategic Intelligence -hanke) eteni toteutusvaiheeseen. Strategisina kehittämishankkeina jatkuivat asiakassuhteiden kehittämisprojekti, tietovarastoajatteluun perustuvan tuotantomallin kehittämisprojekti ja osaamisstrategian toteutusprojekti. Strategisena viitekehyksenä käytetään

4 Toimintaympäristö ja tilastotiedon kysyntä Tilastotoimen johtaminen ja kehittäminen 2(40) kaikessa määräaikaissuunnittelussa ja seurantaraporteissa Balanced Scorecard kehikkoa ja mittaristoa. 1 Henkilöstötutkimus on osa Tilastokeskuksen johtamisen palautejärjestelmää. Vuotta 2003 koskevassa tutkimuksessa lisäosiona oli esimiestyö. Lisäosion aineiston on tarkoitus palvella myös loppuvuodesta asetettua johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojektia. Kaikissa yksiköissä käytiin kehityskeskustelut ja esimiespalaute menettelyä käytti osa toimintayksiköistä. Vuodesta 2003 muodostui kolmas peräkkäinen hitaan talouskasvun vuosi Suomessa. BKT kasvoi vajaat 2 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu oli lähes yksinomaan kotimaisen kulutuskysynnän varassa. Talouden heikko kasvu ja myös kasvun rakenne rajoittivat tietomarkkinoiden kysyntää. Kustannusten karsiminen leimasi edelleen yritysten ja organisaatioiden toimintaa. Talouden yleinen kehitys vaikuttaa tilastoalan toimintaympäristöön paitsi tiedon ja tietopalvelujen kysynnän myös julkisen talouden heikentyneiden rahoitusnäkymien kautta. Tätä taustaa vasten Tilastokeskuksen palvelujen kysyntä säilytti hyvin asemansa. Erityisesti kasvoi maksuttomien Internet-palvelujen käyttö. Maksullisten palvelujen kysyntä tuotoilla mitattuna säilyi suunnilleen edellisvuotisella tasolla. Tuoteryhmittäin tarkasteltuna julkaisujen levikki hieman laski, mutta tulot kasvoivat. Tämä johtui yleisjulkaisujen onnistuneesta markkinoinnista. Myös tulot erityisselvityksissä ja rekisteripalveluissa kasvoivat hieman. Haastattelupalveluiden kysyntä laski edelleen. Tiedotusvälineiden kiinnostus Tilastokeskuksen tietoihin säilyi edelleen korkealla, joskin Tilastokeskusta koskevien lehtileikkeiden määrä hieman laski. Tilastotietojen merkitys päätöksenteon perustana lisääntyi edelleen. Asiakasryhmittäin tarkasteltuna valtiosektori vähensi Tilastokeskuksen maksullisten palveluiden käyttöä ja kuntasektori lisäsi, joten julkisen sektorin osuus pysyi ennallaan. Samoin ennallaan säilyi elinkeinoelämän osuus. Tuloilla mitattuna asiakassektoreista suurin on edelleen valtio, toisena elinkeinoelämä ja kolmantena kuntasektori. Keskeisiä asioita tilastotoimen kehittämisessä olivat edelleen yhtenäiset toimintaperiaatteet ja sähköinen asiointi. Tilastojen kehittämistä ja muita viranomaisten välisiä yhteistyökysymyksiä käsiteltiin 12 kansliapäällikkö/pääjohtaja-tason kokouksessa. Viranomaisten tiedonkeruun rationalisointi ja työnjakojen selkiinnyttäminen jatkuivat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan Tieto2005-hankeeessa, opetushallinnon ammattikorkeakoulutuksen tiedonkeruuhankkeissa ja Suomen Pankin korkotilastojen uudistushankkeessa. Tilastotoimen kehittämisen kannalta muita keskeisiä yhteistyötahoja olivat Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (Juhta), jonka kanssa jatkettiin yhteistyötä sähköisen asioinnin edistämisessä ja julkisen hallinnon suositusten (JHS) valmistelussa ja perusrekisterien pitäjien yhteistyöelin (Rekisteripooli), joka jatkoi rekisterien yhteiskäytön lisäämiseen ja asiakaspalvelun parantamiseen tähtäävää toimintaansa. 1 Luvun 2. tuloksellisuuden kuvauksessa tulostavoitteet on ryhmitelty tulossopimuksen rakenteesta poikkeavasti Valtiokonttorin ohjeiden mukaisesti.

5 3(40) Tietotekniikka ja hallinto Tietotekniikan ja hallinnon kehittämisen painopisteitä olivat Tilastokeskuksen uuden tuotantomallin rakentamiseen tähtäävä työ ja tähän liittyen keskuskonesovellusten uudistaminen avoimeen ympäristöön sekä sähköisen tiedonkeruun ja jakelun kehittäminen. Tuotantomalli -hankkeen tavoitteena on uuden, digitaalisen tietovarastopohjaisen tuotantomallin määrittely, suunnittelu ja sen edellyttämän infrastruktuurin rakentaminen ja käyttöönoton tuki. Vuonna 2003 tuotantomallityössä painopisteenä oli erilaisten ohjelmistotuote-, väline- ja menetelmäkartoitusten tekeminen. Tietoturvan kehittämisessä painopisteenä oli standardien mukaisen perusturvallisuuden määrittely. Tietoturva nousi aiempaa merkittävämmäksi asiaksi myös virusja roskapostien kasvun ja niiden torjumiseksi tarvittavan panostuksen vuoksi. Kansainvälinen toiminta Toiminnan rahoitus ja voimavarat Kansainvälisen yhteistyön painopiste oli edelleen EU:n tilastojärjestelmän kehittämisessä. Noin puolet kaikista virkamatkoista ja kokouksista, joihin Tilastokeskuksen henkilöstöä osallistui, oli EU-kokouksia. EU-yhteistyötä leimasivat jossain määrin Eurostatin johdon väärinkäytösepäilyt, jotka heijastuivat laajemminkin Euroopan tilastojärjestelmän toimintaan ja tilastovirastojen sekä Eurostatin väliseen yhteistyöhön. Tilastokeskuksen johto osallistui vakiintuneen tavan mukaisesti EU:n, YK:n Euroopan talouskomission (ECE), OECD:n ja Pohjoismaiden päällikkökokouksiin sekä joka toinen vuosi pidettävään kansainvälisen tilastoinstituutin (ISI) maailmankonferenssiin. Vuonna 2003 oli meneillään tai toteutettiin 39 konsultointiin liittyvää osaprojektia. Projektien määrä laski hieman edellisestä vuodesta, samoin projekteihin liittyvät konsultointimatkat ulkomaille ja opintomatkat Suomeen. Uusia konsultointihankkeita valmisteltiin. Tilastokeskuksella oli toimintavuonna käytettävissä rahoitusta kaikkiaan 53,3 milj. euroa, mikä on 1,3 milj. euroa enemmän kuin vuonna Summasta lisätalousarvion osuus oli 1,5 milj. euroa, joka oli käytettävissä palkankorotuksiin ja kasvihuonekaasujen inventaarioyksikön perustamiseen. Siten reaalisen käytettävissä olevan rahoituksen määrä aleni. Tilastokeskuksen vuoden 2002 aikana tapahtuneen rahoitusaseman heikentymisen ja vuoden 2003 tiukan kehyksen vuoksi tehtiin säästöpäätöksiä, joilla talous saatiin tasapainoon vuoden 2003 loppuun mennessä. Pääosa toimintavuoden rahoituksesta, 38,1 milj. euroa (71 %) saatiin valtion talousarviossa toimintamenomäärärahana. Tilastokeskuksella oli lisäksi käytettävissä siirtynyttä toimintamenorahoitusta edelliseltä vuodelta 3,0 milj. euroa. Siirtyvän rahan määrä oli noin 1,3 milj. euroa pienempi kuin edellisenä vuotena. Maksullisen toiminnan tuotot kertomusvuonna olivat 8,0 milj. euroa (15,0 % kokonaisrahoituksesta). Tuotot pienentyivät euroa vuoteen 2002 verrattuna.

6 4(40) EU-rahoitusta saatiin 2,2 milj. euroa. Lisäksi muuta ulkopuolista rahoitusta oli käytettävissä toimintavuonna 2 milj. euroa. Ulkopuolinen rahoitus muodostui pääosin yhteistyöhankkeista muiden valtion virastojen ja laitosten (mm. ulkoasiainministeriö, opetusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Tekes) kanssa. Toiminnan rahoitusrakenne Toimintamenot Siirtomääräraha Maksullinen toiminta Ulkopuolinen rahoitus euroa Ulkopuolinen rahoitus sisältää yhteistyöhankkeet valtion virastojen ja laitosten kanssa, kansainvälisen rahoituksen, EU-rahoituksen, työllistämisvaroin palkatut sekä korkeakoulujen harjoittelijarahoituksen. Menot vähenivät edellisestä vuodesta niin palkkaus-, kulutus- kuin investointimenojenkin osalta. Suhteellisesti eniten vähenivät investointimenot. Tilastokeskus käytti 0,6 milj. euroa käyttöomaisuuden hankintaan vuonna 2003, mikä merkitsi investointien puolittumista vuoteen 2002 verrattuna. Investointimenoista pääosa, yhteensä noin 0,5 miljoonaa euroa, oli tietotekniikkahankintoja. Tietotekniikkainvestoinnit supistuivat huomattavasti edellisvuodesta. Vähennys oli suunnitelmien mukainen. Menojen rakenne Palkkaus Kulutusmenot Investoinnit euroa Toimintayksiköille kohdennettiin juoksevan toiminnan rahoituksen lisäksi erikseen määriteltyihin kehittämisprojekteihin rahoitusta 1,4 milj. euroa. Rahoitusta käytettiin tilastojen sopeuttamiseen EU-säädösten vaatimuksiin, tuotteiden ja palvelujen

7 5(40) kehittämiseen sekä tuotannon järjestelmien kehittämiseen. Kehittämisprojektien erillisrahoituksen määrä putosi edellisestä vuodesta yli 2 milj. eurolla. Tilastokeskuksen henkilöstön määrä muunnettuna henkilötyövuosiksi oli toimintavuonna 886 henkilötyövuotta, joista maksullisella toiminnalla rahoitettiin 114, toimintamenoista 705 ja ulkopuolisella rahoituksella 66. Lukuihin sisältyy haastattelijoiden työpanosta 116 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet vähenivät edellisestä vuodesta kaikkiaan 55 henkilötyövuodella eli noin 6 prosentilla. Henkilötyövuosien väheneminen oli seurausta talouden tasapainottamiseksi tehdyistä säästöpäätöksistä. Tiukan taloustilanteen vuoksi uusien hankkeiden käynnistämistä rajoitettiin, mikä osaltaan vähensi rekrytointeja. Määräaikaisissa tehtävissä olevia henkilöitä puolestaan vakinaistettiin mahdollisuuksien mukaan. Toimintavuonna määräaikaisen henkilöstön osuus väheni alle 10 prosenttiin kuukausipalkkaisen henkilöstön lukumäärästä. Henkilötyövuosien käyttö vuosina Rahoitus Kk-palkkaiset Haastattelijat Yhteensä Toimintamenot Maksullinen Ulkopuolinen Yhteensä

8 6(40) 2.Tuloksellisuuden kuvaus Vaikuttavuus, taloudellisuus ja tuottavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tietovarantojen relevanssi ja laatu Vuoden 2003 tulossopimuksessa Tilastokeskukselle oli asetettu tavoitteeksi, että Tilastokeskus tuottaa nykyisin voimassa olevien EU-säädösten ja -sitoumusten sekä kansallisten tarpeiden edellyttämät tilastot ja palvelut, toteuttaa tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset ja jatkaa meneillään olevia EU-hankkeita sovittujen siirtymä-aikojen puitteissa. Lähettämisohjelman mukainen kansantalouden tilinpidon uudistus ESA-95 mukaiseksi jatkuu vuoden 2003 maaliskuun loppuun ja matkustustaseen ja palvelujen ulkomaankaupan tilastojen kehittäminen vuoden 2003 loppuun. Palvelualojen hintaindeksijärjestelmän sekä julkisyhteisöjen neljännesvuositilastojärjestelmän kehittäminen jatkuvat vuoden 2005 loppuun. Mikäli tarvittava lisärahoitus lisätalousarvion kautta varmistuu, käynnistetään Kioton sopimuksen mukainen kasvihuonekaasuinventaarion tuottaminen. Jatkuvaluonteisesti parannetaan tietovarantojen monikäyttöisyyttä menetelmätyöllä, käsitteitä standardoimalla ja aineistoyhdistelyillä. Tulossopimuksessa mainitut tietovarantojen relevanssia ja laatua koskevat tavoitteet saavutettiin pääosin eikä niissä esiintynyt merkittäviä ongelmia. Taloudellisen tilanteen tiukkuus kuitenkin vaikutti uusien hankkeiden käynnistämiseen ja hidasti joitakin meneillään olevia hankkeita. Euroopan unionin tietotarpeita ja velvoitteita koskevat hankkeet on pyritty Tilastokeskuksen toiminnassa sovittamaan mahdollisimman hyvin yhteen kotimaisten tarpeiden kanssa. Toimintavuotena käynnistyi mm. EU:n lakisääteisen tulo- ja elinolotutkimuksen (EU-SILC) integrointi tulonjakotilastoon. Pääosa uudistuksista kohdistui tilastojen kuvausalueen laajentamiseen mm. palvelualoilla sekä indekseissä perusvuoden vaihdoksen yhteydessä tehtäviin painorakenteen tarkistuksiin. Lähettämisohjelman mukainen kansantalouden tilinpidon ESA-95 uudistus saatiin loppuun. Kolmas vaihe (kiinteähintaisten menetelmien kehittäminen) käynnistettiin ja joulukuussa valmistui tilinpidon uuden menetelmän mukainen kiinteähintaisten laskelmien testiversio. Alkuvuodesta toimitettiin Eurostatiin tilinpidon hinta- ja volyymimenetelmäkuvaus. Palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa tiedonkeruu ja laskenta etenivät suunnitellusti. Lopulliset tiedot toimitettiin Suomen Pankille aikataulun mukaisesti. Rajahaastattelututkimusta jatkettiin Matkailun edistämiskeskuksen kanssa. Palvelujen tuottajahintaindeksijärjestelmän laajentaminen jatkuu noudattaen Eurostatin ja OECD:n toimialoja koskevaa prioriteettilistaa. Säännöllisen keruun piirissä on 13 toimialaa. Indeksien julkistaminen oli tarkoitus aloittaa lokakuussa, mutta tietojenkäsittelyjärjestelmän uudistamistarpeen vuoksi julkistamisen aloittamista päätettiin siirtää myöhemmäksi. Talous- ja rahaliiton edellyttämistä tilastojen nopeutushankkeista jatkui julkisyhteisöjen neljännesvuositilastojärjestelmän kehittäminen. Vuoden mittaan aineistotoi- 2 Toimintavuodelle vuoden 2003 alussa asetetut tavoitteet on kursivoitu.

9 7(40) mitukset Eurostatille jatkuivat ja laajenivat. Välillisten rahoituspalvelujen (FISIM) koelaskelmien tulokset ja suositukset jatkotyöstä valmistuivat ja rahoitustilastoasetuksen mukainen tietojen määrittely ja järjestelmän rakentaminen jatkui. Vuoden 2000 väestö- ja asuntolaskenta valmistui. Julkaisu ilmestyi loppuvuodesta ja siihen sisältyi katsaus tulosten luotettavuudesta. Vuoden 2003 eduskuntavaalien tilastopalvelut toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Perusvuoden muutokset (2000=100) saatiin loppuun toimintavuotena kaikissa yritystoimintaa kuvaavissa indekseissä. Osassa hintaindeksejä ja ansiotasoindeksissä perusvuoden muuttamiseen tähtäävät uudistukset jatkuvat. Uudistuksia hidasti atkresurssien puute. Toimialaluokituksen uudistukset (TOL2002) valmistuivat kaikissa yritysten suhdannetilastoissa. Tilastojen laadun parantamishankkeita toteutettiin mm. kehittämällä haastatteluprosessin laatujärjestelmää ja esitestauttamalla lomakkeita Tilastokeskuksen SurveyLaboratoriossa. Työvoimakustannustilaston ja työvoimakustannusindeksin luotettavuudesta tehtiin erilliset arviot sidosryhmien kanssa. Yritysaineistojen yhteiskäytön tehostamiseksi asetettiin loppuvuodesta kolmen toimintayksikön yhteinen projekti, jossa tavoitteena on mm. sopia yhtenäisistä aineistojen käsittelysäännöistä sekä kartoittaa ja poistaa päällekkäisiä rutiineja. Valtioneuvoston hyväksyttyä periaatepäätöksen ilmastopolitiikan järjestämisestä valtionhallinnossa aloitettiin inventaarioyksikön perustaminen Tilastokeskukseen. Henkilöstön rekrytointi aloitettiin eduskunnan myönnettyä laitosta varten voimavarat lisätalousarviossa. Toiminta käynnistyi loka-marraskuussa. Taloudellisista syistä tiedusteluja on ohennettu osassa yritystiedusteluja. Hyödyketilastoissa ja eräissä muissakin tilastoissa valmisteltiin tiedonkeruun keventämistä lähinnä menetelmällisin keinoin. Työvoimakustannusten ja palkkarakennetilastojen alueella kehitettiin laskentamalleja, joilla tähdätään aineistojen monikäyttöisyyteen. Toimintavuotena valmistui myös Tilastokeskuksen sosiaalitilastostrategia, jossa käsitellään kokonaisvaltaisesti sosiaalitilastojen lähivuosien haasteita, kehittämisen painopisteitä, työnjakoja ja tilastoinnin sopeuttamista resurssien rajallisuuteen. Tilastokeskuksen tunnettuus ja julkisuuskuva Tunnettuus ja julkisuuskuva pyritään säilyttämään vähintään nykyisellään. Tilastokeskuksen tunnettuus sekä kuva luotettavista ja puolueettomista tilastoista säilyivät vahvana sekä Tilastokeskuksen joka toinen vuosi teettämässä tunnettuustutkimuksessa että kuukausittaisen lehtileikkeiden seurannan perusteella. Tunnettuus tutkimuksen tulokset valmistuivat keväällä. Tilastokeskuksen ilmoitti tuntevansa 87 prosenttia haastatelluista, 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Luottamus Tilastokeskuksen tilastojen luotettavuuteen ja puolueettomuuteen vahvistui hieman, samalla kun kriittisyys tuotettujen tietojen tarpeellisuuteen hieman kasvoi. Suurimmat muutokset koskivat tilastotietojen etsintäpaikkaa. Noin 45 prosenttia vastasi, että etsisi tilastotietoja ensisijaisesti Internetistä. Lisäys kahden vuoden takaiseen oli 10 prosenttiyksikköä. Tilastokeskus pyrkii vahvistamaan julkisuuskuvaansa luotettavana ja puolueettomana tilastontuottajana myös viestinnällisin keinoin. Toimintavuotena valmistuneessa viestintästrategiassa määritellään Tilastokeskuksen tavoiteprofiili, jonka on tarkoitus ohjata kaikkia Tilastokeskuksen viestinnän osa-alueita. Tavoiteprofiilinsa mukaan Tilastokeskus on luotettava, jatkuvasti uudistuva ja tehokkaasti palveleva.

10 8(40) Tilastokeskuksen tilastoja koskevien lehtileikkeiden määrä laski toimintavuonna hieman 3. Samoin laski kriittissävyisten leikkeiden määrä, joka oli poikkeuksellisen alhainen. Leikeseuranta Leikkeitä, kpl niistä: kriittisiä, % 3,4 2,5 1,8 Kirjoitetuimpia aiheita olivat vuoden mittaan työttömyysluvut, väestömuutokset ja muuttoliike alueittain, palkat, autojen ja asuntojen hinnat, liikennekuolemat ja rikollisuus. Ajankohtaansa liittyen keväällä kirjoitettiin mm. eduskuntavaaleista ja loppuvuodesta työpäivien määrän vaihtelun BKT-vaikutuksista. Kriittissävyisten leikkeiden määrä vaihteli kuukausittain nollasta kahdeksaan. Kriittissävyisesti kirjoitettiin lähinnä työttömyystilastoista. Työttömyystilastoja koskevaan keskusteluun liittyen Tilastokeskus laati raportin opiskelijoiden työllisyydestä ja työttömyydestä ja julkaisi sen helmikuussa. Kesäkuussa kirjoitettiin kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen tarkentumisesta ja neljännesvuositilinpidon tiedotteessa ilmenneestä virheestä. Kansainvälinen vaikuttavuus Vaikutetaan käytettävissä olevin keinoin EU:n tilastosäädösten valmisteluun, tuodaan esille Suomen vahvuuksia kansainvälisissä yhteyksissä ja seurataan Suomen sijoittumisia tilastoalan kansainvälisillä ranking-listoilla. Jatketaan Suomen EUkannanottojen valmistelua ja yhtenäistämistä mm. tilastotoimen EUyhteistyöryhmän avulla. Tilastokeskus on priorisoinut toiminnassaan EU-säädösten mukaiset kehittämishankkeet ja on toistaiseksi pystynyt noudattamaan sovittuja aikatauluja. Edellä sivuilla 6-7 on raportoitu keskeisten EU-hankkeiden etenemisestä. Tilastokeskuksen kansainvälisen toiminnan linjaukset lähivuosille päivitettiin keväällä. Näiden pohjalta käynnistettiin myös viraston sisäisten kansainväliseen yhteistyöhön liittyvien toimintojen kehittäminen (mm. tiedottaminen, koulutus). Tilastokeskus osallistui toimintavuotena kaikkiaan seitsemän EU:n tilastosäädöksen valmisteluun ja käsittelyyn neuvoston työryhmissä. Keskeisimpiä neuvostossa käsiteltäviä asioita olivat asetusehdotukset työvoimatutkimuksen muuttamisesta, julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisesta rahoitustilinpidosta, maksutaseesta, tietoyhteiskuntatilastoista ja vuosittaisesta terästilastosta. EU-yhteistyöryhmä käsitteli näitä kaikkia sekä tilannekatsausta EU-tulevaisuuskonventin työhön. Tilastokeskus pyrkii vaikuttamaan EU:n piirissä tehtävään tilastojen kehittämiseen osallistumalla myös useaan EU:n kokonaan tai osittain rahoittaman tilastojen kehittämisen pilottihankkeeseen sekä EU:n viidennestä tutkimuksen puiteohjelmasta osarahoitettuihin tilastollisten menetelmien kehittämiseen liittyviin hankkeisiin. Tilastokeskus voitti EU-kuluttajabarometrin Suomea koskevan tarjouskilpailun. Sopimus koskee vuosia Eurostatin syksyllä tekemässä vertailussa Suomi sijoittui ensimmäiselle sijalle yritysten lyhyen aikavälin tilastoasetuksen (STS) soveltamisessa. Suomi oli myös ainoa maa, jolle ei ollut tarpeellista laatia kansallista toimenpideohjelmaa nykyisen asetuksen täydellisen soveltamisen saavuttamiseksi. Tilastokeskus sai positiivista palautetta myös Eurostatille toimittamiensa kansantalouden tilinpidon tarjonta- ja käyttötaulujen laadukkuudesta, esiintymisistään hintaindeksien kansainvälisissä ryhmissä ja tietoyhteiskuntatilastojen kehittäjänä. Kansainvälistä kysyntää on edelleen ollut koulutuksella (rekistereiden ja hallinnollisten aineistojen käyttö tilastojen laadinnassa) ja tilastotoimen kehittämisellä. 3 Luvuissa eivät ole mukana puhtaat STT:n välittämiin teksteihin pohjautuvat leikkeet.

11 Asiakasvaikuttavuus 9(40) Kansainvälisen konsultoinnin alueella jatkuivat sovittujen ohjelmien mukaiset hankkeet Baltian maiden ja Venäjän kanssa. Loppuvuodesta järjestettiin Baltian maiden kanssa kymmenen vuotta jatkuneen, lähialuerahoituksella toteutetun yhteistyön arviointiseminaari. Lähialueyhteistyö on vähitellen päättymässä ja korvautumassa uusilla muodoilla. Venäjän kanssa solmittiin vuoden lopulla vuosia koskeva yhteistyöohjelma. VM:n johtamat Puolan julkista rahoitusta ja Tšekin tasavallan keskushallintoa koskevat twinning-hankkeet valmistuivat. Saksan tilastoviraston johtama Puolan tilastotoimen kehittämishanke jatkui. Uusina kohteina käynnistyivät Slovakian tilastoviraston aluetietokantoja koskeva EU -twinninghanke ja Italian tilastoviraston johtama, IMF:n rahoittama Albanian kansantalouden tilinpitoa koskeva hanke. Muutama yksittäisiä tilastoalueita koskeva hanke saatiin päätökseen. Valtion tilastotoimen tuloksellisuus Tuloksellisuuden parantamiseksi jatketaan tiedonkeruiden rationalisointia ja työnjakojen selkiinnyttämistä. Samoin jatketaan hallinnonalojen välisten siirtojen valmistelua yhteistyöhankkeina tehtävien tilastojen vakinaistamiseksi. Kehitetään Suomen Virallista Tilastoa yhdessä muiden SVT-tuottajien kanssa sovitut laatukriteerit täyttävänä sarjana. Tavoitteena on, että vuonna 2005 kaikissa SVT-julkaisuissa on laatukriteereiden mukaiset tuoteselosteet. Suomen Pankin kanssa yhteistyö jatkui tiiviinä sekä työnjakojen selkiinnyttämisen merkeissä että yhteishankkeina. Sosiaali- ja terveysministeriön laajapohjaisen Tieto2005 työryhmän ehdotukset hallinnonalan kansallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmästä valmistuivat loppuvuodesta. Opetusministeriön asettamassa työryhmässä selvitettiin mahdollisuuksia purkaa ammattikorkeakoulujen päällekkäistä tiedonkeruuta ja erillistiedustelujen yhdistämistä Tilastokeskuksen tiedonkeruisiin. Työnjakoa tarkistettiin opetushallinnon kanssa erityisopetuksen osalta ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa televiestintätilaston osalta. Näitä koskevat siirrot toteutettiin vuoden 2003 alusta. Tilastokeskuksen nimeäminen kasvihuonekaasuinventaarioyksiköksi selkiinnytti merkittävällä tavalla Tilastokeskuksen ja ympäristöhallinnon välistä työnjakoa. Vuosiksi asetetun, eri tilastontuottajista koostuvan Suomen Virallisen Tilaston (SVT) neuvottelukunnan työ käynnistyi. Toimintavuoden aikana inventoitiin Tilastokeskuksen ja muiden Suomen Virallisen Tilaston tuottajien SVT julkaisut. Laatukriteerit ja laatuselostus vahvistettiin ja sovittiin SVT -julkaisujen hyväksymismenettelystä. Myös SVT verkko-hankkeen suunnitelma ja alustava markkinointisuunnitelma tehtiin. Palvelukykyä kehitetään parantamalla asiakassuhdejohtamista. Laaditaan verkkopalvelustrategia. Kehitetään tuotekehityksen menettelytapoja. Tiedot julkistetaan etukäteen ilmoitettuina ajankohtina. Asiakastoimitusten täsmällisyyttä lisätään. Runsaat 10 vuotta käytössä ollut Asiakastyytyväisyyden mittaus-menetelmä ajanmukaistetaan. Asiakkuuksien johtoryhmä aloitti työnsä jatkona alkuvuodesta valmistuneelle asiakassuhdejohtamisen projektille. Vuoden mittaan valmistuivat esitykset Tilastokeskuksen strategisista ja avainasiakkuuksista sekä toimintamalleista, joilla asiakkuuksia konkreettisesti kehitetään. Näiden pohjalta strategisille - ja avainasiakkaille nimettiin asiakasvastuuhenkilöt ja segmenttivastaavien työn tueksi valtio-, paikallishallinto-, yritys-, oppilaitos- ja tutkimussegmenttitiimit. Verkkopalvelustrategian valmistelu kytkettiin toimintastrategian päivitykseen. Tämä sekä toimintastrategiaa tarkentavat verkkopalvelujen kehittämisen linjaukset

12 10(40) valmistuivat syksyllä. Rinnan näiden kanssa käynnistyi Tilastokeskus.fi - kokonaispalvelun rakenteen ja graafisen ilmeen uudistaminen. Tilastokeskus liittyi JULHA -hakemistoon. Verkkopalvelujen tarjonta ja kysyntä. Maksuttomien verkkopalvelujen tarjonta lisääntyi toimintavuotena vain hieman. Uusia palvelukokonaisuuksia ei toimintavuotena avattu. Useimmissa palveluissa sisällön määrä taulukoina tai kaavioina mitattuna säilyi ennallaan. Vain muutaman palvelun sisältö laajeni. HTML-sivujen määrä lisääntyi, joskin vähemmän kuin edellisenä vuotena ja vähemmän kuin tavoitteeksi oli asetettu. StatFin palvelun tarjonnalle asetetut tavoitteet ylittyivät. Maksuttomien verkkopalvelujen kysyntä jatkui useimmissa palveluissa voimakkaana. Internet -palvelun pääsivustoilla kuukausittaisten vierailujen määrän kasvu yli 40 prosentilla ylitti noin10 prosenttiyksiköllä edellisvuotisen kasvun. Kaikkiaan eri palvelujen käyttö kehittyi varsin epätasaisesti. HTML-sivujen tiedostohaut kasvoivat selvästi tavoitteita enemmän, kun taas StatFin palvelun vierailijamäärät tavoitteita vähemmän. Suosituimpia palvelukokonaisuuksia olivat kuukausittaisilla vierailumäärillä mitattuna Tilastouutiset (39 279), StatFin (33 390), Suomi lukuina (31 186) ja Luokitukset (22 226). Suomi lukuina palvelua lukuun ottamatta muiden edellä mainittujen käyttö lisääntyi useilla kymmenillä prosenteilla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta ja Suomi lukuina palvelunkin käytön lisäys oli yli kymmenen prosenttia. Uusina maksullisina palveluina käynnistyivät Yritysrekisterin kunnittainen toimipaikkatilastopalvelu (KunTo) ja väestötilastokokonaisuuteen kuuluva muuttaneiden taustatiedot. AlueOnline -palvelussa lisättiin kaavioiden määrää ja IBS News -palvelussa uutisten lukumäärää. Muutoin palvelujen tarjonta säilyi ennallaan. Maksullisten palvelujen käyttö käyttäjäsopimuksilla mitattuna kasvoi lähes 17 prosenttia ja oli vuoden lopussa 1871 kappaletta. Käyttäjäsopimukset ovat organisaatiokohtaisia, jolloin todellisten käyttäjien lukumäärä on suurempi kuin käyttäjäsopimusten. Verkkopalvelujen tavoitteet ja toteumat /03 toteuma tavoite toteuma muutos-% HTML-sivujen tarjonta, kpl ,1 tiedostohaut, kpl/vrk ,8 StatFin taulukoita, kpl ,3 StatFin soluja, milj. kpl ,3 vierailijoita, kpl/kk ,0 Internet-palvelu yhteensä vierailuja, kpl/kk ,1 maksullisia palveluita, kpl maksull. palvelujen käyttösop., kpl ,8 Julkaisutoiminta. Toimintavuoden painettujen julkaisujen määräksi suunniteltiin 138 julkaisunimikettä, mikä oli 9 kappaletta vähemmän kuin vuonna Nimikkeitä valmistui tavoitteen mukaiset 138 kappaletta. Tähän sisältyi myös edelliseltä vuodelta siirtyneitä julkaisuja. Internet-julkaisujen tavoitteeksi asetettiin 36 kappaletta vuonna Internetjulkaisuja ilmestyi 37 kappaletta. Edellisvuoteen verrattuna kasvu oli merkittävää. Painettujen julkaisujen levikin arvioitiin laskevan yli 25 prosenttia. Yleisjulkaisujen lisääntyneen myynnin ansiosta levikki laski vain runsaat viisi prosenttia. Asiakkaiden siirtyminen lisääntyvästi käyttämään maksullisia ja maksuttomia verkkopalveluja ei siten toimintavuonna vähentänyt odotusten mukaisesti julkaisujen levikkiä kokonaisuudessaan. Levikissä tapahtui kuitenkin rakenteellisia muutoksia. Useiden

13 Prosessit ja rakenteet 11(40) yleisjulkaisujen myynti kasvoi olennaisesti, onnistuneen markkinoinnin ansiosta. Sen sijaan monien aihealueittaisten julkaisujen levikki laski. Julkaisutoiminnan täsmällisyys lisääntyi. Tiedotepoikkeamia oli toimintavuonna yhteensä 41, kymmenen vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vajaa puolet (18 kpl) näistä oli sellaisia, joissa julkaisuista ei oltu ilmoitettu etukäteen julkistamiskalenterissa. 14 ilmestyi myöhässä ja 9 etuajassa. Julkaisutoiminnan tavoitteet ja toteumat /03 toteuma tavoite toteuma muutos % Julkaisunimikkeitä, kpl ,8 Internetjulkaisuja, kpl ,2 Julkaisujen levikki, kpl ,4 Lehdistötiedotteita, kpl ,3 Tiedotepoikkeamia, kpl ,6 Asiakaspalautekanavan (Anoppi) kautta palautteita tuli 363 kappaletta (edellisenä vuotena 213 kappaletta). Kriittisten palautteiden määrä oli 26 prosenttia (edellisenä vuotena 34%). Asiakaspalautteiden määrän lisäyksestä osa johtui siitä, että asiakaspalautetta on keskitetty Anoppiin. Tutkimustoimintaa palvelevan tutkimuslaboratorion toiminta vakiintui ja käyttö lisääntyi. Toimintavuoden aikana tutkimusbaboratoriossa työskenteli 17 vierailevaa tutkijaa (edellisenä vuotena kuusi). Asiakastyytyväisyystutkimus kilpailutettiin ja toteutettiin uudistetulla menetelmällä. Tilastokeskuksen yleisarvosanaksi tuli 8,2 kouluarvostelulla (edellisenä vuonna 8,3). Yleisarviossa lojaalisuus Tilastokeskusta kohtaan oli hyvällä tasolla, mutta tutkimuksen mukaan hyötyä asiakkaalle ei pystytty tuottamaan siinä määrin, kuin asiakkaat odottavat. Kehittämiskohteina esitettiin yhteistyökumppanuuden lisäämistä, pidemmälle menevää räätälöintiä ja asiakkaan tarpeiden peilaamista. Myös tiedottamista mm. uutuuksista kaivattiin. Tilastokeskuksen yrityskuvaa ja palveluhalua pidettiin hyvänä. Reagointikyvyn ja kustannustehokkuuden toivottiin parantuvan. Vuoden mittaan Tilastokeskus onkin jo käynnistänyt pidemmän aikavälin runkosopimusten valmistelun valtionhallinnon avainasiakkaiden kanssa. Tietovarasto-ajatteluun perustuvan tuotantomallin kehittämistä jatketaan seuraavien vuosien ajan. Aikataulu, muutoksen laajuus ja tietojärjestelmien integrointiaste ovat riippuvaisia tuotantomallin kehittämiseen ja tietojärjestelmien uudistamiseen kohdennettavissa olevista voimavaroista. Osana tuotantomallihanketta kehitetään tiedonkeruuta ja jakelua. Samoin jatketaan systeemityön menetelmien kehittämistä. Sähköisen tiedonsiirron käyttöä lisätään koko tuotantoketjussa. Tavoitteena on, että vuoden 2006 loppuun mennessä kaikilla niillä tiedonantajilla, jotka toimittavat tietoja lomakkeilla, on myös sähköisen tiedonsiirron mahdollisuus. Julkaisutuotannon digitalisointihanketta jatketaan vuoteen 2006 saakka. Sähköisen asioinnin tietoturvallisuutta parannetaan. Uudistetaan tietojärjestelmiä tavoitteena luopua vanhanaikaisiksi käyneistä ohjelmistoista ja keskuskoneesta. Ideal Datacomia käyttävät tietojärjestelmät uudistetaan ja siirretään avoimeen ympäristöön vuoden 2004 loppuun mennessä. Muilta osin keskuskoneesta arvioidaan voitavan luopua vuoden 2009 lopussa. Tilastojen valmistumisnopeus säilyy nykyisellään. Dokumentaatiota ja arkistointia parannetaan. Työ jatkuu useita vuosia. Kehittämishankkeet projektoidaan ja niiden läpimenoaikoja lyhennetään parantamalla suunnittelua. Toiminta on jatkuvaa.

14 12(40) Tuotantomalliprojekti eteni pääosin suunnitelmien mukaisesti. Vuonna 2003 tuotantomallityössä painopisteenä oli erilaisten ohjelmistotuote-, väline- ja menetelmäkartoitusten tekeminen. Kehitettyjä menetelmiä ja tekniikoita päästiin pilotoimaan ja hankittujen työkalujen (mm. SuperStarII) käyttöönotto aloitettiin virastotasolla. Myös systeemirekisteri toteutettiin keskeisiltä osiltaan ja systeemityön ohjeistoa täydennettiin. Toimintavuotena sähköisen tiedonkeruun lisäämisessä edistyttiin merkittävästi. Sähköinen tiedonkeruu laajennettiin koulutustilastoissa lukioiden ainevalintoihin. Vuokratiedustelussa uudistettiin keruutapa (työvoimatutkimuksen haastattelujen yhteydessä) ja keruufrekvenssi. Kunta-alan palkkatilaston keruu ollaan siirtämässä kokonaan sähköiseksi. Yritysten suhdannetilastoissa vuonna 2002 aloitetut sähköisen keruun järjestelmäuudistukset ovat siirtyneet tuotantokäyttöön. Liiketoiminnan kuukausitilastossa siirryttiin MAVA-aineistojen linjasiirtoon. Myös yritysten rakennetilastoissa käynnistyi sähköiseen keruuseen siirtymisen hanke. Hanke koskee useita tilastokokonaisuuksia. Sähköisessä tiedonkeruussa on muotoutumassa kaksi tapaa. Suhdannetilastoissa, joissa kysyttävien tietojen määrä on suppea, käytetään Tilastokeskuksen itse tekemiä web -lomakkeita. Laajemmat keruut toteutetaan operaattorivälitteisesti. Kuntien taloustilaston tiedonantajapalaute muokattiin sähköiseksi palveluksi. Viranomaisten tilinpäätössanoman käyttö ei juurikaan lisääntynyt toimintavuotena. Myöskään sanoman yhteinen kehittäminen verohallinnon, PRH:n ja Tilastokeskuksen kesken ei edennyt. Sähköisen tiedonkeruun ja palvelun kehittämistä jatkettiin myös kansainvälisen yhteistyön puitteissa. Kansainvälinen tiedonkeruuhanke CODACMOS käynnistyi. Siinä Tilastokeskuksen panos keskittyy tiedonkeruun metatietojen käytön kehittämiseen. Julkaisutuotannon digitalisointihanke on edennyt suunniteltua aikataulua nopeammin. Painoliikenne toimii jo lähes kokonaan sähköisesti ja kuukausi- ja neljännesvuositilastoissa käytetään enimmäkseen standardin mukaisia word-pohjia. Tietojärjestelmien avoimeen ympäristöön siirtämistä koskevat hankkeet etenivät pääosin suunnitelmien mukaisesti. Hankkeet ovat osa tuotantomallihanketta. Aikataulussa on pysytty siten, että suunnitelmat IdealDatacomista luopumiseksi vuoden 2004 loppuun mennessä voidaan toteuttaa. Myös muilta osin keskuskoneesta luopuminen voitaneen toteuttaa suunnitellussa aikataulussa. Tietojärjestelmäuudistuksia oli meneillään mm. väestömuutostilastoissa, väestölaskentatilastoissa, työvoimatutkimuksessa, tulonjakotilastossa, palkkatilastoissa, panosindekseissä, vuokratilastossa, palvelujen hintaindeksissä ja majoitustilastossa. Tieliikenneonnettomuustilaston ja tuottajahintaindeksin uudet järjestelmät valmistuivat. Useimmissa toimintayksiköissä ollaan pääsemässä tilanteeseen, jossa uusia arkistointirästejä ei enää synny. Ns. vanhojen rästien purkaminen etenee hitaasti. Arkistoinnin tukijärjestelmä on siirretty avoimeen ympäristöön. Tilastojen valmistumisnopeudet. Säännöllisesti ilmestyvien tilastojen valmistumisnopeutta mitataan viikkoina tilastointiajankohdasta tuotteiden julkistamiseen. Säännöllisten tilastojen julkis /03 tamisnopeudet viikkoina toteuma tavoite toteuma muutos-% Vuositilastot 40,9 41,5 38,2-6,6 Neljännesvuositilastot 7,3 8,5 8,2 12,3 Kuukausitilastot 4,1 4,7 5,3 29,3 Vuodelle 2003 tavoitteeksi asetettiin, että tilastojen valmistumisnopeus säilyy nykyisellään. Vuositilastojen osalta julkistaminen nopeutui. Myös neljännesvuositi-

15 Voimavarat ja tehokkuus 13(40) lastoissa tavoite saavutettiin. Kuukausitilastoissa julkistamisaika kasvoi. Tämä johtui uusien julkistamistapojen lisääntymisestä keskimääräistä hitaammissa kuukausitilastoissa yritysten suhdanteet -toimintayksikössä. Digitalisointihankkeessa julkaisupohjia otettiin käyttöön etupäässä suhdannetilastoissa. Säännöllisten tilastojen julkistamisnopeudet Kuukausi- Neljännesvuosi- Vuositilastot viikkoina tilastot tilastot Henkilötilastot 4,8 4,8 3,5 3,3 41,8 41,4 Elinolot 3,0 2,9 63,2 61,6 Hinnat ja palkat 3,0 2,6 6,8 8,2 26,8 24,8 Taloudelliset olot 4,2 3,0 9,0 8,6 30,3 34,1 Yritysten suhdanteet 5,8 6,5 9,8 9,0 35,6 36,4 Yritysten rakenteet 47,4 41,2 Tilastokeskus toteutti toimintavuotena tietoturvaprojektin Perusturvallisuuden määrittely. Projektissa määriteltiin tietoturvan eri osa-alueille normit, joita soveltamalla pyritään varmistamaan, että toimintaa kehitetään kansainvälisen BS7799 standardin mukaisia tietoturvaperiaatteita noudattaen. Laadittu normisto vastaa asiallisesti VM:n suositusten mukaista tietoturvallisuussuunnitelmaa ja täydentää vuonna 2002 laadittua tietoturvapolitiikkaa. Normityön ohella käynnistettiin etäkäytön sopimusten ja käyttöohjeistuksen uusiminen. Ohjeet valmistuivat vuoden 2004 alussa. Vuonna 2003 tehtiin myös selvitys toimitilaturvallisuuden kehittämisestä, jossa keskeisenä lähtökohtana oli kulunvalvonnan kehittäminen. Toimintavuotena virushyökkäykset jatkuivat entistä voimakkaampana. Näiden ja roskapostien torjuntaan jouduttiin panostamaan entistä enemmän voimavaroja. Tuhottuja roskaposteja oli keskimäärin noin kappaletta kuukaudessa, edellisenä vuonna vastaavan määrän ollessa viestiä kuukaudessa. Tilastotietojen tuotannon yksikkökustannukset ja kiinteiden kustannusten osuus pidetään vuoden 2002 tasolla. Tuottavuus kasvaa keskimäärin 2 prosenttia vuodessa seuraavan kolmen vuoden aikana. Tilastokeskus jatkaa vuoden 2003 aikana tilastotuotannon supistamismahdollisuuksien selvittämistä ja sopeuttaa toimintaansa tarvittavilta osin karsimalla ja priorisoimalla toimintoja ja palveluja. Henkilötyövuosien määrä vuoden 2003 aikana vähenee edelleen. Toiminnan rahoitusrakenne euroa 37,7 38,1 39,3 40,6 44,5 49,7 52,3 53,5 52,0 53, Toimintamenot Maks. toiminta EU-rahoitus Muu ulkop.rah.

16 14(40) Tilastokeskuksella oli toimintavuonna käytettävissä rahoitusta kaikkiaan 53,3 milj. euroa, mistä lisätalousarvion osuus oli 1,5 milj. euroa. Toiminnan rahoitusrakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tilastokeskuksen kustannusrakenne euroa ,6 35,2 37,3 38,8 40,7 44,2 45,6 49,2 50,4 47, Palkkaus Toimitilakust. Pääomakust. Muut kustannukset Tilastokeskuksen kokonaiskustannukset olivat toimintavuonna 47,3 milj. euroa. Kokonaiskustannusten suhteellinen muutos edelliseen vuoteen oli -6 prosenttia. Kustannusrakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kiinteät kustannukset, euroa 2002 toteuma 2003 tavoite 2003 toteuma 02/03 muutos % Kiinteät kustannukset ,2 Osuus kokonaiskustannuksista, % 27,6 27,6 27,9 Kiinteiden kustannusten suhteellinen muutos edellisvuoteen verrattuna oli -5,2%. Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista säilyi suunnilleen vuoden 2002 tasolla. Tilastotietojen kustannukset Tilastokeskuksen toiminnan taloudellisuutta mitataan tietovarantojen yksikkökustannuksilla. Tilastotietojen yksikkökustannukset 2002 toteuma 2003 tavoite 2003 toteuma 02/03 muutos-% Tietovarantojen tietojen yksikkökustannukset, euroa/milj. tietoa ,4 Tilastotietojen tuotannon kustannukset olivat tavoitteeksi asetettua vuoden 2002 tasoa selvästi alhaisemmat. Kokonaiskustannusten väheneminen näkyi sekä tuotteiden ja palvelujen tuottamisen että tietovarantotyön kustannusten vähenemisenä, ryhmien välisten suhteiden pysyessä ennallaan. Tilastotietojen kokonaiskustannukset, euroa 2002 toteuma 2003 tavoite 2003 toteuma 02/03 muutos-% Tuotteet ja palvelut ,9 Tietovarannot ,4 Kokonaiskustannukset ,2

17 15(40) Tuottavuus Kokonaistuottavuuden vuosimuutos 11 prosentilla ylitti selvästi tuottavuuden kasvulle asetetun keskimäärin 2 prosentin vuotuisen kasvun tavoitteen Tuottavuuden vuosimuutokset 2,2 % 1,3 % 0,1 % 11,0 % Henkilöstövoimavarat 4 Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2003 lopussa oli Henkilöstön määrä laski edellisen vuoden lopusta 31 henkilöllä. Henkilöstön (pl. haastattelijat) keski-ikä toimintavuoden lopussa oli 45,5 vuotta. Miesten osuus henkilöstöstä oli 42,6 % ja naisten 57,4 %. Miesten osuus nousi vajaat kaksi prosenttiyksikköä. Henkilöstöstä 67,4 prosentilla oli vähintään alimman korkea-asteen tai alemman kandidaattiasteen tutkinto. Osuus oli sama kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuosiksi muutettuna henkilöstövoimavaroja oli 886, joista kuukausipalkkaisia 770 ja haastattelijoita 116. Henkilötyövuosien käyttö Toimintamenot Maksullinen Ulkopuolinen Haastattelu Henkilötyövuosista suurin osa, vajaat 80 prosenttia, käytettiin toimintamenoilla rahoitettuun toimintaan. Henkilötyövuosia käytettiin suhteellisesti hieman enemmän toimintamenoilla rahoitettuun toimintaan ja hieman vähemmän maksulliseen palvelutoimintaan kuin edellisenä vuonna. Myös haastattelijoiden henkilötyövuosien osuus kasvoi hieman. 4 Henkilöstön rakennetta kuvaavia tunnuslukuja käsitellään tarkemmin Tilastokeskuksen henkilöstötilinpäätöksessä vuodelta 2003.

18 16(40) Henkilötyövuodet toimintayksiköittäin (pl. haastattelijat) SH HE EL HP TO YS YR TP TI HA totetutettu organisaatiomuutos on vaikuttanut henkilötyövuosissa siirtymänä hallintopalveluista (HA) tietotekniikka- ja menetelmäpalveluihin (TI), tietopalveluyksikköön (TP) ja pääjohtajan sihteeristöön (SH). Toimintayksiköittäin tarkasteltuna henkilötyövuosien määrä väheni kaikissa toimintayksiköissä. Voimakkainta väheneminen oli sihteeristössä (SH), hinnoissa ja palkoissa (HP) sekä tietopalveluissa (TP), joissa suhteellinen muutos oli lähes -10 prosenttia. Työpanoksen jakauma tehtävittäin (pl. haastattelijat) tuntia Johtaminen, hallinto Kehittäminen Tietovarantotehtävät 300 Tuotteet ja palvelut 225 Markkinointi, tietopalvelu Koulutus Kansainvälinen toiminta Palkallinen poissaolo 266 Muu erittelemätön Tietovarantotehtäviin sekä tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen käytetyn työajan osuus kokonaistyöajasta kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna, ollen yhteensä 39 %. Työpanoksen määrä edelliseen vuoteen verrattuna kuitenkin väheni näissäkin ryhmissä. Suhteellisesti eniten vähenivät erittelemätön työpanos (-15%), sekä kehittämiseen (-14%), markkinointiin (-12%) ja kansainväliseen toimintaan (-10%) käytetyt työpanokset. Vähäistä kasvua oli koulutukseen sekä johtamiseen ja hallintoon käytetyssä työpanoksessa.

19 17(40) Toiminnan uudistuminen ja henkilöstön kehittäminen Henkilöstön osaamista kehitetään osaamisstrategian linjausten mukaisesti lisäämällä sisäistä liikkuvuutta, kouluttamalla ja parantamalla urasuunnittelua. Rekrytointimenettelyjä kehitetään. Palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmiä kehitetään käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa siten, että ne tukevat motivaatiota ja työtyytyväisyyttä. Työhyvinvoinnin kehittämisessä erityistä huomiota kiinnitetään työhyvinvointia edistäviin johtamis- ja esimiestaitoihin, työyhteisön kehittämiseen sekä ikääntyvien työntekijöiden työpanoksen ja työkokemuksen hyödyntämiseen. Työhyvinvointitoiminnan kehittäminen on osaltaan Kaiku-ohjelman kautta tuettua toimintaa. Toiminnan parantamista jatketaan Euroopan laatupalkintokriteerien mukaisesti. Henkilöstön osaaminen. Osaamisen johtamista tukeva, ryhmäkohtaisiin osaamistarpeisiin pohjautuva, osaamiskartoitustyö jatkui toimintayksiköissä toimintavuonna. Osaamiskartoituksia on tarkoitus hyödyntää vuonna 2004 käytävissä kehityskeskusteluissa. Vuonna 2002 käynnistynyt rekrytoinnin ja sisäisen liikkuvuuden kehittämisprojekti päättyi lokakuussa, jonka jälkeen aloitettiin toimenpiteiden toteutus. Perehdyttämisjärjestelmä kuvattiin ja aloitettiin sen kehittäminen työryhmätyönä. Perehdyttämisen intranet-versio PETO valmistui vuoden lopulla. Loppuvuodesta valmistui myös kehityskeskustelujen toimivuutta osaamisen johtamisen näkökulmasta arvioiva selvitys. Koulutus suunnattiin osaamisstrategiassa määritellyille avainosaamisalueille. Toimintavuonna järjestettiin mm. väestötieteen ja työmarkkinatilastojen monimuotokursseja, laatu- ja projektikoulutusta, myyntikoulutusta, työhyvinvointikoulutusta sekä A-ajokorttikoulutusta. A-ajokorttitutkinnon on suorittanut henkilöstökoulutuksena jo 143 henkilöä (vuoden 2002 loppuun mennessä 115). Pidempikestoisista koulutusohjelmista toimintavuonna jatkuivat johtamisen erityisammattitutkinto sekä Tilastoalan PD-koulutus. PD-koulutus saatiin päätökseen syksyllä. Jatkoopintojen tukea myönnettiin 5 henkilölle. EU-harjoitteluun osallistui 3 henkilöä. Toimintavuonna Tilastokeskus käytti kaikkiaan hieman vähemmän voimavaroja henkilöstön kehittämiseen kuin edellisenä vuonna, mutta henkilötyövuotta kohden laskettuna hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteensä sekä henkilötyövuotta kohden laskettuna työaikaa opiskeluun käytettiin enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta edelleen vähemmän kuin aiempina vuosina. Koulutettavapäivien määrä väheni edelleen. Tämä johtuu siitä, että kaikkiaan kurssimuotoinen opiskelu on vähentynyt erilaisten itseopiskelumuotojen myötä. Palkallisten virkavapauksien käyttö opiskeluun nousi parin vuoden takaiselle tasolle, kun taas palkattomien opintovapaiden käyttö on jatkanut vähenemistään. Henkilöstön kehittämisen tunnuslukuja /03 muutos% Koulutusmenot, euroa ,7 Koulutusmenot, euroa/htv ,3 Työaikaa opiskeluun, pv ,6 Työaikaa opiskeluun, pv/htv ,7 Koulutettavapäiviä ,8 Koulutettavapäiviä/HTV 3,5 2,6 2,3-11,5 Palkallista virkavapaata, pv ,7 Palkatonta virkavapaata, pv ,1 5 Päivinä ilmaistuissa luvuissa haastattelijat eivät ole mukana.

20 18(40) Palkkausjärjestelmän kehittäminen. Tilastokeskuksen vuonna 1998 käyttöön otettaman palkkausjärjestelmän siirtymäkausi päättyi Palkkausjärjestelmän toimivuutta selvitettiin kevään aikana Teknisen korkeakoulun tutkimuksella sekä viraston syksyllä tekemällä omalla tutkimuksella. Palkkauskäsikirja ja kehityskeskusteluohjeisto päivitettiin tapahtunutta kehitystä vastaavasti ja esimiehille järjestettiin koulutusta kehityskeskustelujen käymiseen. Työhyvinvoinnin kehittäminen. Työhyvinvointiasioita valmisteltiin perustetussa työryhmässä käyttäen hyväksi mm. henkilöstötutkimuksen tuloksia. Myös eri toimintayksiköissä analysoitiin vuoden mittaan toimintavuoden alkupuolella valmistuneen henkilöstötutkimuksen tuloksia. Valtiokonttorin Kaiku-koulutuksen suoritti kaksi henkilöä. Kaiku-kehittäjät järjestivät kahden toimintayksikön esimiehille työhyvinvointia käsittelevän esimiestyöpajan. Työterveyshuoltopalvelujen toimittajana aloitti vuoden alussa Helsingin toimipaikan osalta Diacor Oy. Työpaikkaselvitykset tehtiin kaikissa toimintayksiköissä. Ikäryhmätarkastuksiin liitettiin työkunnon mittaukset, joiden tuloksia on otettu huomioon työpaikkaliikunnan suunnittelussa. Työsuojelutoimikunta kokoontui 7 kertaa. Se käsitteli mm. tilastotalon sisäilmakysymyksiä, työsuojelun toimintaohjelmaa vuosille ja työsuojelun toimintasuunnitelmaa vuodelle 2004 sekä eräitä keskeisiä työoloihin vaikuttavia kehittämisprojekteja (mm. tuotantomalliprojekti). Henkilöstön ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon sekä terveydenhoitoon käytettiin kokonaisuudessaan vähemmän rahaa kuin edellisenä vuonna, mutta henkilötyövuotta kohti laskettuna hieman enemmän. Terveydenhuollon menojen tunnusluvut /03 muutos% Terveydenhoito, euroa yht ,1 Terveydenhoito, euroa /HTV ,3 Henkilöstön liikunta- ja virkistystoiminta on organisoitu Tilastokeskuksen kuntourheiluseuran (TIKU ry) ja viraston liikunnanohjaajan palvelujen kautta. Vuodenvaihteen 2003/2004 henkilöstötutkimus toteutettiin vuosien kokonaissuunnitelman mukaisesti. Työtyytyväisyyden kokonaispisteluku oli 64,3. Niin kokonaispisteluku kuin osaindeksitkin nousivat suunnilleen takaisin vuoden tasolle. Työtyytyväisyyden tunnusluvut Työn sisältö 70,9 70,0 71,2 Johtaminen 58,4 55,5 57,7 Työyhteisön toimivuus 61,1 57,7 60,3 Muut (avoimuus, tiedotus) 69,1 67,0 70,5 Yhteensä 64,4 62,1 64,3 Viraston yhteistyötoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana 13 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. virkojen perustamista, nimikemuutoksia, määräaikaisen henkilöstön tilannetta, rekrytointiprojektin loppuraporttia, henkilöstötilinpäätöstä, Henkilöstö 2010-ohjelmaa ja toimintakertomusta, viraston määräaikaissuunnitelmia, talousarvioesitystä, Tilastokeskuksen toimintastrategiaa ja viestintästrategiaa, intranetin kehittämistä ja TIKUn määräraha-anomusta, Laatutyö. Tilastokeskus aloitti toimintajärjestelmän (laatujärjestelmä) käsikirjan laadinnan. Työ luo samalla perustan tarvittaessa laatupalkintohakemukselle. Euroopan laatupalkintomallia (EFQM) kevyempää ITE -arviointimenetelmä käytettiin toimintavuotena aiempaa useammalla vastuualueella eri toimintayksiköissä. Sisäisissä palveluissa toteutettiin myös benchmarking -tyyppisiä arviointeja.

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010 Koulutus 211 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 21 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä yhä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Koulutus 2016 Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja tutkintomäärät kasvussa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2015 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/2012 15.06.2012 Varastokirjasto PL 1710 70421 KUOPIO Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Opetus- ja

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma (Kuntatieto ohjelma) Jani Heikkinen valtiovarainministeriö

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma (Kuntatieto ohjelma) Jani Heikkinen valtiovarainministeriö Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma (Kuntatieto ohjelma) valtiovarainministeriö Kuntatieto-ohjelman kehittämistyön kohde Kansalaiset Yritykset Johtaminen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 100 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2010 yhteensä 29 100

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009 Koulutus 2010 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,3 miljoonaa osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtion elokuvatarkastamosta annetun lain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Valtion elokuvatarkastamosta annettua lakia niin, että viraston johtokunta

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Kulttuuri ja viestintä 2012 Joukkoviestintä 2011 Joukkoviestintämarkkinat Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Joukkoviestintämarkkinoiden kasvu on 2000-luvulla

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS Vuoden tiedot tulossopimuksen mukaiset PRH Dnro: 147/20/11 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2011 Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto 1 Jakelussa mainituille VUODEN 2017 TULOSPALKKIOJÄRJESTELMIEN VALMISTELU Kaupunginvaltuuston 16.3.2016 tekemän päätöksen mukaisesti kaupungin johtamisjärjestelmä ja organisaatio uudistuvat 1.6.2017 alkaen.

Lisätiedot

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 1. vuosineljännes Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 43,8 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Koulutus 2016 Lukiokoulutus 2015 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2015 104 100 opiskelijaa.

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Koulutus 2016 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen suosio jatkoi kasvuaan vuonna 2015 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan avoimen ammattikorkeakouluopetuksen antaminen

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2016 Rakennus- ja asuntotuotanto 2016, huhtikuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi alkuvuonna Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2016 helmi-huhtikuussa 10,1

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Julkinen talous 2017 Valtion takaukset 2016, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 45,3 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta)

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta) Koulutus 2016 Opintojen kulku 2014 Tutkinnon suorittaminen nopeutui kaikissa koulutussektoreissa Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2014 tietojen mukaan 81 prosenttia lukiolaisista ja 66 prosenttia

Lisätiedot

Tietohallintolain tulokset. Hannele Kerola, Jari Kallela

Tietohallintolain tulokset. Hannele Kerola, Jari Kallela Tietohallintolain tulokset Hannele Kerola, Jari Kallela EK:n lausuma 331/2010 Eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan lainsäädännön tavoitteiden, kuten tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja kustannustehokkuuden,

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Koulutus 2014 Opintojen kulku 2012 Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2012 tietojen mukaan lukiolaisista 80 prosenttia suoritti tutkinnon enintään

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Esi- ja peruskouluopetus 2016 Koulutus 06 Esi- ja peruskouluopetus 06 Peruskouluissa 550 00 oppilasta vuonna 06 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 550 00 oppilasta vuonna 06. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 20.8.2013 Juha Haataja ICT-asiat korkeakoulujen strategioissa Korkeakoulujen tietohallintotoimintojen strategisen

Lisätiedot

JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma

JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JUHTA 26.10.2016 Markku Mölläri, työryhmän vetäjä Kunta- ja aluehallinto-osasto Hankkeen tausta Kuntalain uudistaminen Kunnan ja kuntayhtymän talousarvion

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen lisättäväksi kahdesta vuorokaudesta kolmeen

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta

Lisätiedot

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö 31.10.2014 Tuottavuus tuloksellisuuden edistäjänä Tuottavuuden parantaminen on tärkeää

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ HE 112/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten

Lisätiedot

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 44,7 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja standardit. Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö

JHS-järjestelmä ja standardit. Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö JHS-järjestelmä ja standardit Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö 9.6.2010 1 JHS-järjestelmän historiaa Valtioneuvosto päätti valtionhallinnon sisäisistä standardeista

Lisätiedot

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Koulutus 216 Ainevalinnat 215 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 215 yleisimmin opiskeltu vieras

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2008

Valtion tuottavuustilasto 2008 Julkinen talous 2009 Valtion tuottavuustilasto 2008 Valtion tuottavuus parani vuonna 2008 Korjattu 3.7.2009. Korjatut kohdat on merkitty punaisella. Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys parani

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 1. vuosineljännes Teollisuuden varastot kasvoivat 2,9 prosenttia vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011

Lisätiedot

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Koulutus Ainevalinnat 9 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat 9 Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 9 yleisimmin opiskeltu kieli peruskoulun vuosiluokilla

Lisätiedot

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET Valtionhallinnon johdonfoorumin aamukahvit 13.5.2016 Juha Sarkio, Katju Holkeri, Ari Holopainen Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto PARANNETAAN JOHTAMISTA JA TOIMEENPANOA TAVOITE:

Lisätiedot

Työpaja kirjaston päättäjille

Työpaja kirjaston päättäjille Työpaja kirjaston päättäjille 30.1. - 20.2.2013 Helsinki, Tampere, Oulu Anna Niemelä anna.niemela@helsinki.fi Markku Laitinen markku.laitinen@helsinki.fi Ohjelma 9.00-9.20 Tilasto johdon tiedonlähteenä,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Valtion ja kunnan suhde

Valtion ja kunnan suhde Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2013 Lukiokoulutus 2012 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2012 yhteensä 107 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä JUHTA 12.12.2013 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara LAIN KÄSITTELYN TILANNE (HE 150/2013 vp) Hallintovaliokunta antoi mietintönsä

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot