TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "26.3.2004 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2003 31.12.2003"

Transkriptio

1 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

2 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Sisällysluettelo sivu 1.Toimintakatsaus 1 2. Tuloksellisuuden kuvaus Vaikuttavuus, taloudellisuus ja tuottavuus Kannattavuus Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitteenä annettavat tiedot sekä tilinpäätöslaskelmien tarkastelu Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu Sisäinen valvonta 39 Allekirjoitus 40 LIITE Tilastokeskuksen johto-organisaatio

3 1(40) 1. Toimintakatsaus Muutokset säädöspuitteissa Tilastokeskus, organisaatio ja hallinto Tilastokeskuksen johtamisen kehittäminen Tilastokeskus tuottaa yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja ja selvityksiä sekä kehittää tilastotointa yhteistyössä muiden valtion viranomaisten kanssa. Tilastokeskuksen toiminta-ajatuksena on yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemus tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista tilastotointa. Vuoden 2003 alusta tulivat voimaan laki tilastokeskuksesta annetun lain muuttamisesta (901/2002) sekä asetus tilastokeskuksesta (1063/2002). Lain muutoksella lakkautettiin Tilastokeskuksen johtokunta. Laissa säädetään myös siitä, millaisista asioista säädetään asetuksella ja millaisista asioista määrätään työjärjestyksessä. Asetus sisältää mm. säännökset johtokunnan korvaavasta neuvottelukunnasta sekä sellaisista pääjohtajan päätettävistä asioista, joista työjärjestyksellä ei voida siirtää päätösvaltaa muille viraston virkamiehille. Säädösmuutoksen johdosta tarkistettiin myös Tilastokeskuksen työjärjestys ja taloussääntö niitä vastaaviksi. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle esityksen tilastolaiksi ja laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 pykälän muuttamisesta (HE 157/2003). Uudella lailla on tarkoitus korvata nykyinen tilastolaki (62/1994). Siinä otetaan huomioon muussa lainsäädännössä tapahtuneet muutokset kuten perustuslaki, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja henkilötietolaki. Vuonna 2003 annettiin tilastoalalla runsaat 30 EU-lainsäädännön piiriin kuuluvaa komission tai Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetusta tai päätöstä. Näistä noin 20 koski Tilastokeskusta. Tilastokeskuksen organisaatio muodostuu yhdeksästä toimintayksiköstä ja pääjohtajaa avustavasta sihteeristöstä. Perusorganisaatiossa ei tapahtunut muutoksia. Muutamassa toimintayksikössä tarkistettiin sisäisiä vastuualuejakoja. Toimintavuoden keväällä käynnistyi Tilastokeskuksen strategista johtamista tukevan neuvottelukunnan työskentely. Valtiovarainministeriö nimesi Tilastokeskuksen pääjohtajan ja henkilöstön keskuudestaan valitseman edustajan lisäksi Tilastokeskuksen esityksestä kuusi muuta neuvottelukunnan jäsentä neljäksi vuodeksi. Ensimmäisenä toimintavuotena neuvottelukunta kokoontui neljä kertaa. Kokouksissa käsiteltiin Tilastokeskuksen toiminnan yleisen esittelyn lisäksi strategista ohjausjärjestelmää ja laatutyötä, toimintastrategiaa, viestintästrategiaa, sosiaalitilastostrategiaa, kansainvälistä yhteistyötä, strategista ympäristöseurantaa, tutkimuslaboratoriotoimintaa ja toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotusta. Tilastokeskuksen strategista perustaa vahvistettiin. Tilastokeskuksen toimintastrategia päivitettiin ja valmisteltiin toimintastrategiaa tarkentavat verkkopalvelujen lähivuosien kehittämisen linjaukset. Toimintastrategiaa täydentävät viestintästrategia ja sosiaalitilastostrategia valmistuivat. Kansainvälisen toiminnan linjaukset päivitettiin. Strategisen johtamisen tukemiseksi käynnistetty Tilastokeskuksen toimintaympäristön systemaattisen seurannan projekti (Strategic Intelligence -hanke) eteni toteutusvaiheeseen. Strategisina kehittämishankkeina jatkuivat asiakassuhteiden kehittämisprojekti, tietovarastoajatteluun perustuvan tuotantomallin kehittämisprojekti ja osaamisstrategian toteutusprojekti. Strategisena viitekehyksenä käytetään

4 Toimintaympäristö ja tilastotiedon kysyntä Tilastotoimen johtaminen ja kehittäminen 2(40) kaikessa määräaikaissuunnittelussa ja seurantaraporteissa Balanced Scorecard kehikkoa ja mittaristoa. 1 Henkilöstötutkimus on osa Tilastokeskuksen johtamisen palautejärjestelmää. Vuotta 2003 koskevassa tutkimuksessa lisäosiona oli esimiestyö. Lisäosion aineiston on tarkoitus palvella myös loppuvuodesta asetettua johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojektia. Kaikissa yksiköissä käytiin kehityskeskustelut ja esimiespalaute menettelyä käytti osa toimintayksiköistä. Vuodesta 2003 muodostui kolmas peräkkäinen hitaan talouskasvun vuosi Suomessa. BKT kasvoi vajaat 2 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu oli lähes yksinomaan kotimaisen kulutuskysynnän varassa. Talouden heikko kasvu ja myös kasvun rakenne rajoittivat tietomarkkinoiden kysyntää. Kustannusten karsiminen leimasi edelleen yritysten ja organisaatioiden toimintaa. Talouden yleinen kehitys vaikuttaa tilastoalan toimintaympäristöön paitsi tiedon ja tietopalvelujen kysynnän myös julkisen talouden heikentyneiden rahoitusnäkymien kautta. Tätä taustaa vasten Tilastokeskuksen palvelujen kysyntä säilytti hyvin asemansa. Erityisesti kasvoi maksuttomien Internet-palvelujen käyttö. Maksullisten palvelujen kysyntä tuotoilla mitattuna säilyi suunnilleen edellisvuotisella tasolla. Tuoteryhmittäin tarkasteltuna julkaisujen levikki hieman laski, mutta tulot kasvoivat. Tämä johtui yleisjulkaisujen onnistuneesta markkinoinnista. Myös tulot erityisselvityksissä ja rekisteripalveluissa kasvoivat hieman. Haastattelupalveluiden kysyntä laski edelleen. Tiedotusvälineiden kiinnostus Tilastokeskuksen tietoihin säilyi edelleen korkealla, joskin Tilastokeskusta koskevien lehtileikkeiden määrä hieman laski. Tilastotietojen merkitys päätöksenteon perustana lisääntyi edelleen. Asiakasryhmittäin tarkasteltuna valtiosektori vähensi Tilastokeskuksen maksullisten palveluiden käyttöä ja kuntasektori lisäsi, joten julkisen sektorin osuus pysyi ennallaan. Samoin ennallaan säilyi elinkeinoelämän osuus. Tuloilla mitattuna asiakassektoreista suurin on edelleen valtio, toisena elinkeinoelämä ja kolmantena kuntasektori. Keskeisiä asioita tilastotoimen kehittämisessä olivat edelleen yhtenäiset toimintaperiaatteet ja sähköinen asiointi. Tilastojen kehittämistä ja muita viranomaisten välisiä yhteistyökysymyksiä käsiteltiin 12 kansliapäällikkö/pääjohtaja-tason kokouksessa. Viranomaisten tiedonkeruun rationalisointi ja työnjakojen selkiinnyttäminen jatkuivat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan Tieto2005-hankeeessa, opetushallinnon ammattikorkeakoulutuksen tiedonkeruuhankkeissa ja Suomen Pankin korkotilastojen uudistushankkeessa. Tilastotoimen kehittämisen kannalta muita keskeisiä yhteistyötahoja olivat Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (Juhta), jonka kanssa jatkettiin yhteistyötä sähköisen asioinnin edistämisessä ja julkisen hallinnon suositusten (JHS) valmistelussa ja perusrekisterien pitäjien yhteistyöelin (Rekisteripooli), joka jatkoi rekisterien yhteiskäytön lisäämiseen ja asiakaspalvelun parantamiseen tähtäävää toimintaansa. 1 Luvun 2. tuloksellisuuden kuvauksessa tulostavoitteet on ryhmitelty tulossopimuksen rakenteesta poikkeavasti Valtiokonttorin ohjeiden mukaisesti.

5 3(40) Tietotekniikka ja hallinto Tietotekniikan ja hallinnon kehittämisen painopisteitä olivat Tilastokeskuksen uuden tuotantomallin rakentamiseen tähtäävä työ ja tähän liittyen keskuskonesovellusten uudistaminen avoimeen ympäristöön sekä sähköisen tiedonkeruun ja jakelun kehittäminen. Tuotantomalli -hankkeen tavoitteena on uuden, digitaalisen tietovarastopohjaisen tuotantomallin määrittely, suunnittelu ja sen edellyttämän infrastruktuurin rakentaminen ja käyttöönoton tuki. Vuonna 2003 tuotantomallityössä painopisteenä oli erilaisten ohjelmistotuote-, väline- ja menetelmäkartoitusten tekeminen. Tietoturvan kehittämisessä painopisteenä oli standardien mukaisen perusturvallisuuden määrittely. Tietoturva nousi aiempaa merkittävämmäksi asiaksi myös virusja roskapostien kasvun ja niiden torjumiseksi tarvittavan panostuksen vuoksi. Kansainvälinen toiminta Toiminnan rahoitus ja voimavarat Kansainvälisen yhteistyön painopiste oli edelleen EU:n tilastojärjestelmän kehittämisessä. Noin puolet kaikista virkamatkoista ja kokouksista, joihin Tilastokeskuksen henkilöstöä osallistui, oli EU-kokouksia. EU-yhteistyötä leimasivat jossain määrin Eurostatin johdon väärinkäytösepäilyt, jotka heijastuivat laajemminkin Euroopan tilastojärjestelmän toimintaan ja tilastovirastojen sekä Eurostatin väliseen yhteistyöhön. Tilastokeskuksen johto osallistui vakiintuneen tavan mukaisesti EU:n, YK:n Euroopan talouskomission (ECE), OECD:n ja Pohjoismaiden päällikkökokouksiin sekä joka toinen vuosi pidettävään kansainvälisen tilastoinstituutin (ISI) maailmankonferenssiin. Vuonna 2003 oli meneillään tai toteutettiin 39 konsultointiin liittyvää osaprojektia. Projektien määrä laski hieman edellisestä vuodesta, samoin projekteihin liittyvät konsultointimatkat ulkomaille ja opintomatkat Suomeen. Uusia konsultointihankkeita valmisteltiin. Tilastokeskuksella oli toimintavuonna käytettävissä rahoitusta kaikkiaan 53,3 milj. euroa, mikä on 1,3 milj. euroa enemmän kuin vuonna Summasta lisätalousarvion osuus oli 1,5 milj. euroa, joka oli käytettävissä palkankorotuksiin ja kasvihuonekaasujen inventaarioyksikön perustamiseen. Siten reaalisen käytettävissä olevan rahoituksen määrä aleni. Tilastokeskuksen vuoden 2002 aikana tapahtuneen rahoitusaseman heikentymisen ja vuoden 2003 tiukan kehyksen vuoksi tehtiin säästöpäätöksiä, joilla talous saatiin tasapainoon vuoden 2003 loppuun mennessä. Pääosa toimintavuoden rahoituksesta, 38,1 milj. euroa (71 %) saatiin valtion talousarviossa toimintamenomäärärahana. Tilastokeskuksella oli lisäksi käytettävissä siirtynyttä toimintamenorahoitusta edelliseltä vuodelta 3,0 milj. euroa. Siirtyvän rahan määrä oli noin 1,3 milj. euroa pienempi kuin edellisenä vuotena. Maksullisen toiminnan tuotot kertomusvuonna olivat 8,0 milj. euroa (15,0 % kokonaisrahoituksesta). Tuotot pienentyivät euroa vuoteen 2002 verrattuna.

6 4(40) EU-rahoitusta saatiin 2,2 milj. euroa. Lisäksi muuta ulkopuolista rahoitusta oli käytettävissä toimintavuonna 2 milj. euroa. Ulkopuolinen rahoitus muodostui pääosin yhteistyöhankkeista muiden valtion virastojen ja laitosten (mm. ulkoasiainministeriö, opetusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Tekes) kanssa. Toiminnan rahoitusrakenne Toimintamenot Siirtomääräraha Maksullinen toiminta Ulkopuolinen rahoitus euroa Ulkopuolinen rahoitus sisältää yhteistyöhankkeet valtion virastojen ja laitosten kanssa, kansainvälisen rahoituksen, EU-rahoituksen, työllistämisvaroin palkatut sekä korkeakoulujen harjoittelijarahoituksen. Menot vähenivät edellisestä vuodesta niin palkkaus-, kulutus- kuin investointimenojenkin osalta. Suhteellisesti eniten vähenivät investointimenot. Tilastokeskus käytti 0,6 milj. euroa käyttöomaisuuden hankintaan vuonna 2003, mikä merkitsi investointien puolittumista vuoteen 2002 verrattuna. Investointimenoista pääosa, yhteensä noin 0,5 miljoonaa euroa, oli tietotekniikkahankintoja. Tietotekniikkainvestoinnit supistuivat huomattavasti edellisvuodesta. Vähennys oli suunnitelmien mukainen. Menojen rakenne Palkkaus Kulutusmenot Investoinnit euroa Toimintayksiköille kohdennettiin juoksevan toiminnan rahoituksen lisäksi erikseen määriteltyihin kehittämisprojekteihin rahoitusta 1,4 milj. euroa. Rahoitusta käytettiin tilastojen sopeuttamiseen EU-säädösten vaatimuksiin, tuotteiden ja palvelujen

7 5(40) kehittämiseen sekä tuotannon järjestelmien kehittämiseen. Kehittämisprojektien erillisrahoituksen määrä putosi edellisestä vuodesta yli 2 milj. eurolla. Tilastokeskuksen henkilöstön määrä muunnettuna henkilötyövuosiksi oli toimintavuonna 886 henkilötyövuotta, joista maksullisella toiminnalla rahoitettiin 114, toimintamenoista 705 ja ulkopuolisella rahoituksella 66. Lukuihin sisältyy haastattelijoiden työpanosta 116 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet vähenivät edellisestä vuodesta kaikkiaan 55 henkilötyövuodella eli noin 6 prosentilla. Henkilötyövuosien väheneminen oli seurausta talouden tasapainottamiseksi tehdyistä säästöpäätöksistä. Tiukan taloustilanteen vuoksi uusien hankkeiden käynnistämistä rajoitettiin, mikä osaltaan vähensi rekrytointeja. Määräaikaisissa tehtävissä olevia henkilöitä puolestaan vakinaistettiin mahdollisuuksien mukaan. Toimintavuonna määräaikaisen henkilöstön osuus väheni alle 10 prosenttiin kuukausipalkkaisen henkilöstön lukumäärästä. Henkilötyövuosien käyttö vuosina Rahoitus Kk-palkkaiset Haastattelijat Yhteensä Toimintamenot Maksullinen Ulkopuolinen Yhteensä

8 6(40) 2.Tuloksellisuuden kuvaus Vaikuttavuus, taloudellisuus ja tuottavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tietovarantojen relevanssi ja laatu Vuoden 2003 tulossopimuksessa Tilastokeskukselle oli asetettu tavoitteeksi, että Tilastokeskus tuottaa nykyisin voimassa olevien EU-säädösten ja -sitoumusten sekä kansallisten tarpeiden edellyttämät tilastot ja palvelut, toteuttaa tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset ja jatkaa meneillään olevia EU-hankkeita sovittujen siirtymä-aikojen puitteissa. Lähettämisohjelman mukainen kansantalouden tilinpidon uudistus ESA-95 mukaiseksi jatkuu vuoden 2003 maaliskuun loppuun ja matkustustaseen ja palvelujen ulkomaankaupan tilastojen kehittäminen vuoden 2003 loppuun. Palvelualojen hintaindeksijärjestelmän sekä julkisyhteisöjen neljännesvuositilastojärjestelmän kehittäminen jatkuvat vuoden 2005 loppuun. Mikäli tarvittava lisärahoitus lisätalousarvion kautta varmistuu, käynnistetään Kioton sopimuksen mukainen kasvihuonekaasuinventaarion tuottaminen. Jatkuvaluonteisesti parannetaan tietovarantojen monikäyttöisyyttä menetelmätyöllä, käsitteitä standardoimalla ja aineistoyhdistelyillä. Tulossopimuksessa mainitut tietovarantojen relevanssia ja laatua koskevat tavoitteet saavutettiin pääosin eikä niissä esiintynyt merkittäviä ongelmia. Taloudellisen tilanteen tiukkuus kuitenkin vaikutti uusien hankkeiden käynnistämiseen ja hidasti joitakin meneillään olevia hankkeita. Euroopan unionin tietotarpeita ja velvoitteita koskevat hankkeet on pyritty Tilastokeskuksen toiminnassa sovittamaan mahdollisimman hyvin yhteen kotimaisten tarpeiden kanssa. Toimintavuotena käynnistyi mm. EU:n lakisääteisen tulo- ja elinolotutkimuksen (EU-SILC) integrointi tulonjakotilastoon. Pääosa uudistuksista kohdistui tilastojen kuvausalueen laajentamiseen mm. palvelualoilla sekä indekseissä perusvuoden vaihdoksen yhteydessä tehtäviin painorakenteen tarkistuksiin. Lähettämisohjelman mukainen kansantalouden tilinpidon ESA-95 uudistus saatiin loppuun. Kolmas vaihe (kiinteähintaisten menetelmien kehittäminen) käynnistettiin ja joulukuussa valmistui tilinpidon uuden menetelmän mukainen kiinteähintaisten laskelmien testiversio. Alkuvuodesta toimitettiin Eurostatiin tilinpidon hinta- ja volyymimenetelmäkuvaus. Palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa tiedonkeruu ja laskenta etenivät suunnitellusti. Lopulliset tiedot toimitettiin Suomen Pankille aikataulun mukaisesti. Rajahaastattelututkimusta jatkettiin Matkailun edistämiskeskuksen kanssa. Palvelujen tuottajahintaindeksijärjestelmän laajentaminen jatkuu noudattaen Eurostatin ja OECD:n toimialoja koskevaa prioriteettilistaa. Säännöllisen keruun piirissä on 13 toimialaa. Indeksien julkistaminen oli tarkoitus aloittaa lokakuussa, mutta tietojenkäsittelyjärjestelmän uudistamistarpeen vuoksi julkistamisen aloittamista päätettiin siirtää myöhemmäksi. Talous- ja rahaliiton edellyttämistä tilastojen nopeutushankkeista jatkui julkisyhteisöjen neljännesvuositilastojärjestelmän kehittäminen. Vuoden mittaan aineistotoi- 2 Toimintavuodelle vuoden 2003 alussa asetetut tavoitteet on kursivoitu.

9 7(40) mitukset Eurostatille jatkuivat ja laajenivat. Välillisten rahoituspalvelujen (FISIM) koelaskelmien tulokset ja suositukset jatkotyöstä valmistuivat ja rahoitustilastoasetuksen mukainen tietojen määrittely ja järjestelmän rakentaminen jatkui. Vuoden 2000 väestö- ja asuntolaskenta valmistui. Julkaisu ilmestyi loppuvuodesta ja siihen sisältyi katsaus tulosten luotettavuudesta. Vuoden 2003 eduskuntavaalien tilastopalvelut toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Perusvuoden muutokset (2000=100) saatiin loppuun toimintavuotena kaikissa yritystoimintaa kuvaavissa indekseissä. Osassa hintaindeksejä ja ansiotasoindeksissä perusvuoden muuttamiseen tähtäävät uudistukset jatkuvat. Uudistuksia hidasti atkresurssien puute. Toimialaluokituksen uudistukset (TOL2002) valmistuivat kaikissa yritysten suhdannetilastoissa. Tilastojen laadun parantamishankkeita toteutettiin mm. kehittämällä haastatteluprosessin laatujärjestelmää ja esitestauttamalla lomakkeita Tilastokeskuksen SurveyLaboratoriossa. Työvoimakustannustilaston ja työvoimakustannusindeksin luotettavuudesta tehtiin erilliset arviot sidosryhmien kanssa. Yritysaineistojen yhteiskäytön tehostamiseksi asetettiin loppuvuodesta kolmen toimintayksikön yhteinen projekti, jossa tavoitteena on mm. sopia yhtenäisistä aineistojen käsittelysäännöistä sekä kartoittaa ja poistaa päällekkäisiä rutiineja. Valtioneuvoston hyväksyttyä periaatepäätöksen ilmastopolitiikan järjestämisestä valtionhallinnossa aloitettiin inventaarioyksikön perustaminen Tilastokeskukseen. Henkilöstön rekrytointi aloitettiin eduskunnan myönnettyä laitosta varten voimavarat lisätalousarviossa. Toiminta käynnistyi loka-marraskuussa. Taloudellisista syistä tiedusteluja on ohennettu osassa yritystiedusteluja. Hyödyketilastoissa ja eräissä muissakin tilastoissa valmisteltiin tiedonkeruun keventämistä lähinnä menetelmällisin keinoin. Työvoimakustannusten ja palkkarakennetilastojen alueella kehitettiin laskentamalleja, joilla tähdätään aineistojen monikäyttöisyyteen. Toimintavuotena valmistui myös Tilastokeskuksen sosiaalitilastostrategia, jossa käsitellään kokonaisvaltaisesti sosiaalitilastojen lähivuosien haasteita, kehittämisen painopisteitä, työnjakoja ja tilastoinnin sopeuttamista resurssien rajallisuuteen. Tilastokeskuksen tunnettuus ja julkisuuskuva Tunnettuus ja julkisuuskuva pyritään säilyttämään vähintään nykyisellään. Tilastokeskuksen tunnettuus sekä kuva luotettavista ja puolueettomista tilastoista säilyivät vahvana sekä Tilastokeskuksen joka toinen vuosi teettämässä tunnettuustutkimuksessa että kuukausittaisen lehtileikkeiden seurannan perusteella. Tunnettuus tutkimuksen tulokset valmistuivat keväällä. Tilastokeskuksen ilmoitti tuntevansa 87 prosenttia haastatelluista, 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Luottamus Tilastokeskuksen tilastojen luotettavuuteen ja puolueettomuuteen vahvistui hieman, samalla kun kriittisyys tuotettujen tietojen tarpeellisuuteen hieman kasvoi. Suurimmat muutokset koskivat tilastotietojen etsintäpaikkaa. Noin 45 prosenttia vastasi, että etsisi tilastotietoja ensisijaisesti Internetistä. Lisäys kahden vuoden takaiseen oli 10 prosenttiyksikköä. Tilastokeskus pyrkii vahvistamaan julkisuuskuvaansa luotettavana ja puolueettomana tilastontuottajana myös viestinnällisin keinoin. Toimintavuotena valmistuneessa viestintästrategiassa määritellään Tilastokeskuksen tavoiteprofiili, jonka on tarkoitus ohjata kaikkia Tilastokeskuksen viestinnän osa-alueita. Tavoiteprofiilinsa mukaan Tilastokeskus on luotettava, jatkuvasti uudistuva ja tehokkaasti palveleva.

10 8(40) Tilastokeskuksen tilastoja koskevien lehtileikkeiden määrä laski toimintavuonna hieman 3. Samoin laski kriittissävyisten leikkeiden määrä, joka oli poikkeuksellisen alhainen. Leikeseuranta Leikkeitä, kpl niistä: kriittisiä, % 3,4 2,5 1,8 Kirjoitetuimpia aiheita olivat vuoden mittaan työttömyysluvut, väestömuutokset ja muuttoliike alueittain, palkat, autojen ja asuntojen hinnat, liikennekuolemat ja rikollisuus. Ajankohtaansa liittyen keväällä kirjoitettiin mm. eduskuntavaaleista ja loppuvuodesta työpäivien määrän vaihtelun BKT-vaikutuksista. Kriittissävyisten leikkeiden määrä vaihteli kuukausittain nollasta kahdeksaan. Kriittissävyisesti kirjoitettiin lähinnä työttömyystilastoista. Työttömyystilastoja koskevaan keskusteluun liittyen Tilastokeskus laati raportin opiskelijoiden työllisyydestä ja työttömyydestä ja julkaisi sen helmikuussa. Kesäkuussa kirjoitettiin kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen tarkentumisesta ja neljännesvuositilinpidon tiedotteessa ilmenneestä virheestä. Kansainvälinen vaikuttavuus Vaikutetaan käytettävissä olevin keinoin EU:n tilastosäädösten valmisteluun, tuodaan esille Suomen vahvuuksia kansainvälisissä yhteyksissä ja seurataan Suomen sijoittumisia tilastoalan kansainvälisillä ranking-listoilla. Jatketaan Suomen EUkannanottojen valmistelua ja yhtenäistämistä mm. tilastotoimen EUyhteistyöryhmän avulla. Tilastokeskus on priorisoinut toiminnassaan EU-säädösten mukaiset kehittämishankkeet ja on toistaiseksi pystynyt noudattamaan sovittuja aikatauluja. Edellä sivuilla 6-7 on raportoitu keskeisten EU-hankkeiden etenemisestä. Tilastokeskuksen kansainvälisen toiminnan linjaukset lähivuosille päivitettiin keväällä. Näiden pohjalta käynnistettiin myös viraston sisäisten kansainväliseen yhteistyöhön liittyvien toimintojen kehittäminen (mm. tiedottaminen, koulutus). Tilastokeskus osallistui toimintavuotena kaikkiaan seitsemän EU:n tilastosäädöksen valmisteluun ja käsittelyyn neuvoston työryhmissä. Keskeisimpiä neuvostossa käsiteltäviä asioita olivat asetusehdotukset työvoimatutkimuksen muuttamisesta, julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisesta rahoitustilinpidosta, maksutaseesta, tietoyhteiskuntatilastoista ja vuosittaisesta terästilastosta. EU-yhteistyöryhmä käsitteli näitä kaikkia sekä tilannekatsausta EU-tulevaisuuskonventin työhön. Tilastokeskus pyrkii vaikuttamaan EU:n piirissä tehtävään tilastojen kehittämiseen osallistumalla myös useaan EU:n kokonaan tai osittain rahoittaman tilastojen kehittämisen pilottihankkeeseen sekä EU:n viidennestä tutkimuksen puiteohjelmasta osarahoitettuihin tilastollisten menetelmien kehittämiseen liittyviin hankkeisiin. Tilastokeskus voitti EU-kuluttajabarometrin Suomea koskevan tarjouskilpailun. Sopimus koskee vuosia Eurostatin syksyllä tekemässä vertailussa Suomi sijoittui ensimmäiselle sijalle yritysten lyhyen aikavälin tilastoasetuksen (STS) soveltamisessa. Suomi oli myös ainoa maa, jolle ei ollut tarpeellista laatia kansallista toimenpideohjelmaa nykyisen asetuksen täydellisen soveltamisen saavuttamiseksi. Tilastokeskus sai positiivista palautetta myös Eurostatille toimittamiensa kansantalouden tilinpidon tarjonta- ja käyttötaulujen laadukkuudesta, esiintymisistään hintaindeksien kansainvälisissä ryhmissä ja tietoyhteiskuntatilastojen kehittäjänä. Kansainvälistä kysyntää on edelleen ollut koulutuksella (rekistereiden ja hallinnollisten aineistojen käyttö tilastojen laadinnassa) ja tilastotoimen kehittämisellä. 3 Luvuissa eivät ole mukana puhtaat STT:n välittämiin teksteihin pohjautuvat leikkeet.

11 Asiakasvaikuttavuus 9(40) Kansainvälisen konsultoinnin alueella jatkuivat sovittujen ohjelmien mukaiset hankkeet Baltian maiden ja Venäjän kanssa. Loppuvuodesta järjestettiin Baltian maiden kanssa kymmenen vuotta jatkuneen, lähialuerahoituksella toteutetun yhteistyön arviointiseminaari. Lähialueyhteistyö on vähitellen päättymässä ja korvautumassa uusilla muodoilla. Venäjän kanssa solmittiin vuoden lopulla vuosia koskeva yhteistyöohjelma. VM:n johtamat Puolan julkista rahoitusta ja Tšekin tasavallan keskushallintoa koskevat twinning-hankkeet valmistuivat. Saksan tilastoviraston johtama Puolan tilastotoimen kehittämishanke jatkui. Uusina kohteina käynnistyivät Slovakian tilastoviraston aluetietokantoja koskeva EU -twinninghanke ja Italian tilastoviraston johtama, IMF:n rahoittama Albanian kansantalouden tilinpitoa koskeva hanke. Muutama yksittäisiä tilastoalueita koskeva hanke saatiin päätökseen. Valtion tilastotoimen tuloksellisuus Tuloksellisuuden parantamiseksi jatketaan tiedonkeruiden rationalisointia ja työnjakojen selkiinnyttämistä. Samoin jatketaan hallinnonalojen välisten siirtojen valmistelua yhteistyöhankkeina tehtävien tilastojen vakinaistamiseksi. Kehitetään Suomen Virallista Tilastoa yhdessä muiden SVT-tuottajien kanssa sovitut laatukriteerit täyttävänä sarjana. Tavoitteena on, että vuonna 2005 kaikissa SVT-julkaisuissa on laatukriteereiden mukaiset tuoteselosteet. Suomen Pankin kanssa yhteistyö jatkui tiiviinä sekä työnjakojen selkiinnyttämisen merkeissä että yhteishankkeina. Sosiaali- ja terveysministeriön laajapohjaisen Tieto2005 työryhmän ehdotukset hallinnonalan kansallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmästä valmistuivat loppuvuodesta. Opetusministeriön asettamassa työryhmässä selvitettiin mahdollisuuksia purkaa ammattikorkeakoulujen päällekkäistä tiedonkeruuta ja erillistiedustelujen yhdistämistä Tilastokeskuksen tiedonkeruisiin. Työnjakoa tarkistettiin opetushallinnon kanssa erityisopetuksen osalta ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa televiestintätilaston osalta. Näitä koskevat siirrot toteutettiin vuoden 2003 alusta. Tilastokeskuksen nimeäminen kasvihuonekaasuinventaarioyksiköksi selkiinnytti merkittävällä tavalla Tilastokeskuksen ja ympäristöhallinnon välistä työnjakoa. Vuosiksi asetetun, eri tilastontuottajista koostuvan Suomen Virallisen Tilaston (SVT) neuvottelukunnan työ käynnistyi. Toimintavuoden aikana inventoitiin Tilastokeskuksen ja muiden Suomen Virallisen Tilaston tuottajien SVT julkaisut. Laatukriteerit ja laatuselostus vahvistettiin ja sovittiin SVT -julkaisujen hyväksymismenettelystä. Myös SVT verkko-hankkeen suunnitelma ja alustava markkinointisuunnitelma tehtiin. Palvelukykyä kehitetään parantamalla asiakassuhdejohtamista. Laaditaan verkkopalvelustrategia. Kehitetään tuotekehityksen menettelytapoja. Tiedot julkistetaan etukäteen ilmoitettuina ajankohtina. Asiakastoimitusten täsmällisyyttä lisätään. Runsaat 10 vuotta käytössä ollut Asiakastyytyväisyyden mittaus-menetelmä ajanmukaistetaan. Asiakkuuksien johtoryhmä aloitti työnsä jatkona alkuvuodesta valmistuneelle asiakassuhdejohtamisen projektille. Vuoden mittaan valmistuivat esitykset Tilastokeskuksen strategisista ja avainasiakkuuksista sekä toimintamalleista, joilla asiakkuuksia konkreettisesti kehitetään. Näiden pohjalta strategisille - ja avainasiakkaille nimettiin asiakasvastuuhenkilöt ja segmenttivastaavien työn tueksi valtio-, paikallishallinto-, yritys-, oppilaitos- ja tutkimussegmenttitiimit. Verkkopalvelustrategian valmistelu kytkettiin toimintastrategian päivitykseen. Tämä sekä toimintastrategiaa tarkentavat verkkopalvelujen kehittämisen linjaukset

12 10(40) valmistuivat syksyllä. Rinnan näiden kanssa käynnistyi Tilastokeskus.fi - kokonaispalvelun rakenteen ja graafisen ilmeen uudistaminen. Tilastokeskus liittyi JULHA -hakemistoon. Verkkopalvelujen tarjonta ja kysyntä. Maksuttomien verkkopalvelujen tarjonta lisääntyi toimintavuotena vain hieman. Uusia palvelukokonaisuuksia ei toimintavuotena avattu. Useimmissa palveluissa sisällön määrä taulukoina tai kaavioina mitattuna säilyi ennallaan. Vain muutaman palvelun sisältö laajeni. HTML-sivujen määrä lisääntyi, joskin vähemmän kuin edellisenä vuotena ja vähemmän kuin tavoitteeksi oli asetettu. StatFin palvelun tarjonnalle asetetut tavoitteet ylittyivät. Maksuttomien verkkopalvelujen kysyntä jatkui useimmissa palveluissa voimakkaana. Internet -palvelun pääsivustoilla kuukausittaisten vierailujen määrän kasvu yli 40 prosentilla ylitti noin10 prosenttiyksiköllä edellisvuotisen kasvun. Kaikkiaan eri palvelujen käyttö kehittyi varsin epätasaisesti. HTML-sivujen tiedostohaut kasvoivat selvästi tavoitteita enemmän, kun taas StatFin palvelun vierailijamäärät tavoitteita vähemmän. Suosituimpia palvelukokonaisuuksia olivat kuukausittaisilla vierailumäärillä mitattuna Tilastouutiset (39 279), StatFin (33 390), Suomi lukuina (31 186) ja Luokitukset (22 226). Suomi lukuina palvelua lukuun ottamatta muiden edellä mainittujen käyttö lisääntyi useilla kymmenillä prosenteilla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta ja Suomi lukuina palvelunkin käytön lisäys oli yli kymmenen prosenttia. Uusina maksullisina palveluina käynnistyivät Yritysrekisterin kunnittainen toimipaikkatilastopalvelu (KunTo) ja väestötilastokokonaisuuteen kuuluva muuttaneiden taustatiedot. AlueOnline -palvelussa lisättiin kaavioiden määrää ja IBS News -palvelussa uutisten lukumäärää. Muutoin palvelujen tarjonta säilyi ennallaan. Maksullisten palvelujen käyttö käyttäjäsopimuksilla mitattuna kasvoi lähes 17 prosenttia ja oli vuoden lopussa 1871 kappaletta. Käyttäjäsopimukset ovat organisaatiokohtaisia, jolloin todellisten käyttäjien lukumäärä on suurempi kuin käyttäjäsopimusten. Verkkopalvelujen tavoitteet ja toteumat /03 toteuma tavoite toteuma muutos-% HTML-sivujen tarjonta, kpl ,1 tiedostohaut, kpl/vrk ,8 StatFin taulukoita, kpl ,3 StatFin soluja, milj. kpl ,3 vierailijoita, kpl/kk ,0 Internet-palvelu yhteensä vierailuja, kpl/kk ,1 maksullisia palveluita, kpl maksull. palvelujen käyttösop., kpl ,8 Julkaisutoiminta. Toimintavuoden painettujen julkaisujen määräksi suunniteltiin 138 julkaisunimikettä, mikä oli 9 kappaletta vähemmän kuin vuonna Nimikkeitä valmistui tavoitteen mukaiset 138 kappaletta. Tähän sisältyi myös edelliseltä vuodelta siirtyneitä julkaisuja. Internet-julkaisujen tavoitteeksi asetettiin 36 kappaletta vuonna Internetjulkaisuja ilmestyi 37 kappaletta. Edellisvuoteen verrattuna kasvu oli merkittävää. Painettujen julkaisujen levikin arvioitiin laskevan yli 25 prosenttia. Yleisjulkaisujen lisääntyneen myynnin ansiosta levikki laski vain runsaat viisi prosenttia. Asiakkaiden siirtyminen lisääntyvästi käyttämään maksullisia ja maksuttomia verkkopalveluja ei siten toimintavuonna vähentänyt odotusten mukaisesti julkaisujen levikkiä kokonaisuudessaan. Levikissä tapahtui kuitenkin rakenteellisia muutoksia. Useiden

13 Prosessit ja rakenteet 11(40) yleisjulkaisujen myynti kasvoi olennaisesti, onnistuneen markkinoinnin ansiosta. Sen sijaan monien aihealueittaisten julkaisujen levikki laski. Julkaisutoiminnan täsmällisyys lisääntyi. Tiedotepoikkeamia oli toimintavuonna yhteensä 41, kymmenen vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vajaa puolet (18 kpl) näistä oli sellaisia, joissa julkaisuista ei oltu ilmoitettu etukäteen julkistamiskalenterissa. 14 ilmestyi myöhässä ja 9 etuajassa. Julkaisutoiminnan tavoitteet ja toteumat /03 toteuma tavoite toteuma muutos % Julkaisunimikkeitä, kpl ,8 Internetjulkaisuja, kpl ,2 Julkaisujen levikki, kpl ,4 Lehdistötiedotteita, kpl ,3 Tiedotepoikkeamia, kpl ,6 Asiakaspalautekanavan (Anoppi) kautta palautteita tuli 363 kappaletta (edellisenä vuotena 213 kappaletta). Kriittisten palautteiden määrä oli 26 prosenttia (edellisenä vuotena 34%). Asiakaspalautteiden määrän lisäyksestä osa johtui siitä, että asiakaspalautetta on keskitetty Anoppiin. Tutkimustoimintaa palvelevan tutkimuslaboratorion toiminta vakiintui ja käyttö lisääntyi. Toimintavuoden aikana tutkimusbaboratoriossa työskenteli 17 vierailevaa tutkijaa (edellisenä vuotena kuusi). Asiakastyytyväisyystutkimus kilpailutettiin ja toteutettiin uudistetulla menetelmällä. Tilastokeskuksen yleisarvosanaksi tuli 8,2 kouluarvostelulla (edellisenä vuonna 8,3). Yleisarviossa lojaalisuus Tilastokeskusta kohtaan oli hyvällä tasolla, mutta tutkimuksen mukaan hyötyä asiakkaalle ei pystytty tuottamaan siinä määrin, kuin asiakkaat odottavat. Kehittämiskohteina esitettiin yhteistyökumppanuuden lisäämistä, pidemmälle menevää räätälöintiä ja asiakkaan tarpeiden peilaamista. Myös tiedottamista mm. uutuuksista kaivattiin. Tilastokeskuksen yrityskuvaa ja palveluhalua pidettiin hyvänä. Reagointikyvyn ja kustannustehokkuuden toivottiin parantuvan. Vuoden mittaan Tilastokeskus onkin jo käynnistänyt pidemmän aikavälin runkosopimusten valmistelun valtionhallinnon avainasiakkaiden kanssa. Tietovarasto-ajatteluun perustuvan tuotantomallin kehittämistä jatketaan seuraavien vuosien ajan. Aikataulu, muutoksen laajuus ja tietojärjestelmien integrointiaste ovat riippuvaisia tuotantomallin kehittämiseen ja tietojärjestelmien uudistamiseen kohdennettavissa olevista voimavaroista. Osana tuotantomallihanketta kehitetään tiedonkeruuta ja jakelua. Samoin jatketaan systeemityön menetelmien kehittämistä. Sähköisen tiedonsiirron käyttöä lisätään koko tuotantoketjussa. Tavoitteena on, että vuoden 2006 loppuun mennessä kaikilla niillä tiedonantajilla, jotka toimittavat tietoja lomakkeilla, on myös sähköisen tiedonsiirron mahdollisuus. Julkaisutuotannon digitalisointihanketta jatketaan vuoteen 2006 saakka. Sähköisen asioinnin tietoturvallisuutta parannetaan. Uudistetaan tietojärjestelmiä tavoitteena luopua vanhanaikaisiksi käyneistä ohjelmistoista ja keskuskoneesta. Ideal Datacomia käyttävät tietojärjestelmät uudistetaan ja siirretään avoimeen ympäristöön vuoden 2004 loppuun mennessä. Muilta osin keskuskoneesta arvioidaan voitavan luopua vuoden 2009 lopussa. Tilastojen valmistumisnopeus säilyy nykyisellään. Dokumentaatiota ja arkistointia parannetaan. Työ jatkuu useita vuosia. Kehittämishankkeet projektoidaan ja niiden läpimenoaikoja lyhennetään parantamalla suunnittelua. Toiminta on jatkuvaa.

14 12(40) Tuotantomalliprojekti eteni pääosin suunnitelmien mukaisesti. Vuonna 2003 tuotantomallityössä painopisteenä oli erilaisten ohjelmistotuote-, väline- ja menetelmäkartoitusten tekeminen. Kehitettyjä menetelmiä ja tekniikoita päästiin pilotoimaan ja hankittujen työkalujen (mm. SuperStarII) käyttöönotto aloitettiin virastotasolla. Myös systeemirekisteri toteutettiin keskeisiltä osiltaan ja systeemityön ohjeistoa täydennettiin. Toimintavuotena sähköisen tiedonkeruun lisäämisessä edistyttiin merkittävästi. Sähköinen tiedonkeruu laajennettiin koulutustilastoissa lukioiden ainevalintoihin. Vuokratiedustelussa uudistettiin keruutapa (työvoimatutkimuksen haastattelujen yhteydessä) ja keruufrekvenssi. Kunta-alan palkkatilaston keruu ollaan siirtämässä kokonaan sähköiseksi. Yritysten suhdannetilastoissa vuonna 2002 aloitetut sähköisen keruun järjestelmäuudistukset ovat siirtyneet tuotantokäyttöön. Liiketoiminnan kuukausitilastossa siirryttiin MAVA-aineistojen linjasiirtoon. Myös yritysten rakennetilastoissa käynnistyi sähköiseen keruuseen siirtymisen hanke. Hanke koskee useita tilastokokonaisuuksia. Sähköisessä tiedonkeruussa on muotoutumassa kaksi tapaa. Suhdannetilastoissa, joissa kysyttävien tietojen määrä on suppea, käytetään Tilastokeskuksen itse tekemiä web -lomakkeita. Laajemmat keruut toteutetaan operaattorivälitteisesti. Kuntien taloustilaston tiedonantajapalaute muokattiin sähköiseksi palveluksi. Viranomaisten tilinpäätössanoman käyttö ei juurikaan lisääntynyt toimintavuotena. Myöskään sanoman yhteinen kehittäminen verohallinnon, PRH:n ja Tilastokeskuksen kesken ei edennyt. Sähköisen tiedonkeruun ja palvelun kehittämistä jatkettiin myös kansainvälisen yhteistyön puitteissa. Kansainvälinen tiedonkeruuhanke CODACMOS käynnistyi. Siinä Tilastokeskuksen panos keskittyy tiedonkeruun metatietojen käytön kehittämiseen. Julkaisutuotannon digitalisointihanke on edennyt suunniteltua aikataulua nopeammin. Painoliikenne toimii jo lähes kokonaan sähköisesti ja kuukausi- ja neljännesvuositilastoissa käytetään enimmäkseen standardin mukaisia word-pohjia. Tietojärjestelmien avoimeen ympäristöön siirtämistä koskevat hankkeet etenivät pääosin suunnitelmien mukaisesti. Hankkeet ovat osa tuotantomallihanketta. Aikataulussa on pysytty siten, että suunnitelmat IdealDatacomista luopumiseksi vuoden 2004 loppuun mennessä voidaan toteuttaa. Myös muilta osin keskuskoneesta luopuminen voitaneen toteuttaa suunnitellussa aikataulussa. Tietojärjestelmäuudistuksia oli meneillään mm. väestömuutostilastoissa, väestölaskentatilastoissa, työvoimatutkimuksessa, tulonjakotilastossa, palkkatilastoissa, panosindekseissä, vuokratilastossa, palvelujen hintaindeksissä ja majoitustilastossa. Tieliikenneonnettomuustilaston ja tuottajahintaindeksin uudet järjestelmät valmistuivat. Useimmissa toimintayksiköissä ollaan pääsemässä tilanteeseen, jossa uusia arkistointirästejä ei enää synny. Ns. vanhojen rästien purkaminen etenee hitaasti. Arkistoinnin tukijärjestelmä on siirretty avoimeen ympäristöön. Tilastojen valmistumisnopeudet. Säännöllisesti ilmestyvien tilastojen valmistumisnopeutta mitataan viikkoina tilastointiajankohdasta tuotteiden julkistamiseen. Säännöllisten tilastojen julkis /03 tamisnopeudet viikkoina toteuma tavoite toteuma muutos-% Vuositilastot 40,9 41,5 38,2-6,6 Neljännesvuositilastot 7,3 8,5 8,2 12,3 Kuukausitilastot 4,1 4,7 5,3 29,3 Vuodelle 2003 tavoitteeksi asetettiin, että tilastojen valmistumisnopeus säilyy nykyisellään. Vuositilastojen osalta julkistaminen nopeutui. Myös neljännesvuositi-

15 Voimavarat ja tehokkuus 13(40) lastoissa tavoite saavutettiin. Kuukausitilastoissa julkistamisaika kasvoi. Tämä johtui uusien julkistamistapojen lisääntymisestä keskimääräistä hitaammissa kuukausitilastoissa yritysten suhdanteet -toimintayksikössä. Digitalisointihankkeessa julkaisupohjia otettiin käyttöön etupäässä suhdannetilastoissa. Säännöllisten tilastojen julkistamisnopeudet Kuukausi- Neljännesvuosi- Vuositilastot viikkoina tilastot tilastot Henkilötilastot 4,8 4,8 3,5 3,3 41,8 41,4 Elinolot 3,0 2,9 63,2 61,6 Hinnat ja palkat 3,0 2,6 6,8 8,2 26,8 24,8 Taloudelliset olot 4,2 3,0 9,0 8,6 30,3 34,1 Yritysten suhdanteet 5,8 6,5 9,8 9,0 35,6 36,4 Yritysten rakenteet 47,4 41,2 Tilastokeskus toteutti toimintavuotena tietoturvaprojektin Perusturvallisuuden määrittely. Projektissa määriteltiin tietoturvan eri osa-alueille normit, joita soveltamalla pyritään varmistamaan, että toimintaa kehitetään kansainvälisen BS7799 standardin mukaisia tietoturvaperiaatteita noudattaen. Laadittu normisto vastaa asiallisesti VM:n suositusten mukaista tietoturvallisuussuunnitelmaa ja täydentää vuonna 2002 laadittua tietoturvapolitiikkaa. Normityön ohella käynnistettiin etäkäytön sopimusten ja käyttöohjeistuksen uusiminen. Ohjeet valmistuivat vuoden 2004 alussa. Vuonna 2003 tehtiin myös selvitys toimitilaturvallisuuden kehittämisestä, jossa keskeisenä lähtökohtana oli kulunvalvonnan kehittäminen. Toimintavuotena virushyökkäykset jatkuivat entistä voimakkaampana. Näiden ja roskapostien torjuntaan jouduttiin panostamaan entistä enemmän voimavaroja. Tuhottuja roskaposteja oli keskimäärin noin kappaletta kuukaudessa, edellisenä vuonna vastaavan määrän ollessa viestiä kuukaudessa. Tilastotietojen tuotannon yksikkökustannukset ja kiinteiden kustannusten osuus pidetään vuoden 2002 tasolla. Tuottavuus kasvaa keskimäärin 2 prosenttia vuodessa seuraavan kolmen vuoden aikana. Tilastokeskus jatkaa vuoden 2003 aikana tilastotuotannon supistamismahdollisuuksien selvittämistä ja sopeuttaa toimintaansa tarvittavilta osin karsimalla ja priorisoimalla toimintoja ja palveluja. Henkilötyövuosien määrä vuoden 2003 aikana vähenee edelleen. Toiminnan rahoitusrakenne euroa 37,7 38,1 39,3 40,6 44,5 49,7 52,3 53,5 52,0 53, Toimintamenot Maks. toiminta EU-rahoitus Muu ulkop.rah.

16 14(40) Tilastokeskuksella oli toimintavuonna käytettävissä rahoitusta kaikkiaan 53,3 milj. euroa, mistä lisätalousarvion osuus oli 1,5 milj. euroa. Toiminnan rahoitusrakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tilastokeskuksen kustannusrakenne euroa ,6 35,2 37,3 38,8 40,7 44,2 45,6 49,2 50,4 47, Palkkaus Toimitilakust. Pääomakust. Muut kustannukset Tilastokeskuksen kokonaiskustannukset olivat toimintavuonna 47,3 milj. euroa. Kokonaiskustannusten suhteellinen muutos edelliseen vuoteen oli -6 prosenttia. Kustannusrakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kiinteät kustannukset, euroa 2002 toteuma 2003 tavoite 2003 toteuma 02/03 muutos % Kiinteät kustannukset ,2 Osuus kokonaiskustannuksista, % 27,6 27,6 27,9 Kiinteiden kustannusten suhteellinen muutos edellisvuoteen verrattuna oli -5,2%. Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista säilyi suunnilleen vuoden 2002 tasolla. Tilastotietojen kustannukset Tilastokeskuksen toiminnan taloudellisuutta mitataan tietovarantojen yksikkökustannuksilla. Tilastotietojen yksikkökustannukset 2002 toteuma 2003 tavoite 2003 toteuma 02/03 muutos-% Tietovarantojen tietojen yksikkökustannukset, euroa/milj. tietoa ,4 Tilastotietojen tuotannon kustannukset olivat tavoitteeksi asetettua vuoden 2002 tasoa selvästi alhaisemmat. Kokonaiskustannusten väheneminen näkyi sekä tuotteiden ja palvelujen tuottamisen että tietovarantotyön kustannusten vähenemisenä, ryhmien välisten suhteiden pysyessä ennallaan. Tilastotietojen kokonaiskustannukset, euroa 2002 toteuma 2003 tavoite 2003 toteuma 02/03 muutos-% Tuotteet ja palvelut ,9 Tietovarannot ,4 Kokonaiskustannukset ,2

17 15(40) Tuottavuus Kokonaistuottavuuden vuosimuutos 11 prosentilla ylitti selvästi tuottavuuden kasvulle asetetun keskimäärin 2 prosentin vuotuisen kasvun tavoitteen Tuottavuuden vuosimuutokset 2,2 % 1,3 % 0,1 % 11,0 % Henkilöstövoimavarat 4 Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2003 lopussa oli Henkilöstön määrä laski edellisen vuoden lopusta 31 henkilöllä. Henkilöstön (pl. haastattelijat) keski-ikä toimintavuoden lopussa oli 45,5 vuotta. Miesten osuus henkilöstöstä oli 42,6 % ja naisten 57,4 %. Miesten osuus nousi vajaat kaksi prosenttiyksikköä. Henkilöstöstä 67,4 prosentilla oli vähintään alimman korkea-asteen tai alemman kandidaattiasteen tutkinto. Osuus oli sama kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuosiksi muutettuna henkilöstövoimavaroja oli 886, joista kuukausipalkkaisia 770 ja haastattelijoita 116. Henkilötyövuosien käyttö Toimintamenot Maksullinen Ulkopuolinen Haastattelu Henkilötyövuosista suurin osa, vajaat 80 prosenttia, käytettiin toimintamenoilla rahoitettuun toimintaan. Henkilötyövuosia käytettiin suhteellisesti hieman enemmän toimintamenoilla rahoitettuun toimintaan ja hieman vähemmän maksulliseen palvelutoimintaan kuin edellisenä vuonna. Myös haastattelijoiden henkilötyövuosien osuus kasvoi hieman. 4 Henkilöstön rakennetta kuvaavia tunnuslukuja käsitellään tarkemmin Tilastokeskuksen henkilöstötilinpäätöksessä vuodelta 2003.

18 16(40) Henkilötyövuodet toimintayksiköittäin (pl. haastattelijat) SH HE EL HP TO YS YR TP TI HA totetutettu organisaatiomuutos on vaikuttanut henkilötyövuosissa siirtymänä hallintopalveluista (HA) tietotekniikka- ja menetelmäpalveluihin (TI), tietopalveluyksikköön (TP) ja pääjohtajan sihteeristöön (SH). Toimintayksiköittäin tarkasteltuna henkilötyövuosien määrä väheni kaikissa toimintayksiköissä. Voimakkainta väheneminen oli sihteeristössä (SH), hinnoissa ja palkoissa (HP) sekä tietopalveluissa (TP), joissa suhteellinen muutos oli lähes -10 prosenttia. Työpanoksen jakauma tehtävittäin (pl. haastattelijat) tuntia Johtaminen, hallinto Kehittäminen Tietovarantotehtävät 300 Tuotteet ja palvelut 225 Markkinointi, tietopalvelu Koulutus Kansainvälinen toiminta Palkallinen poissaolo 266 Muu erittelemätön Tietovarantotehtäviin sekä tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen käytetyn työajan osuus kokonaistyöajasta kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna, ollen yhteensä 39 %. Työpanoksen määrä edelliseen vuoteen verrattuna kuitenkin väheni näissäkin ryhmissä. Suhteellisesti eniten vähenivät erittelemätön työpanos (-15%), sekä kehittämiseen (-14%), markkinointiin (-12%) ja kansainväliseen toimintaan (-10%) käytetyt työpanokset. Vähäistä kasvua oli koulutukseen sekä johtamiseen ja hallintoon käytetyssä työpanoksessa.

19 17(40) Toiminnan uudistuminen ja henkilöstön kehittäminen Henkilöstön osaamista kehitetään osaamisstrategian linjausten mukaisesti lisäämällä sisäistä liikkuvuutta, kouluttamalla ja parantamalla urasuunnittelua. Rekrytointimenettelyjä kehitetään. Palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmiä kehitetään käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa siten, että ne tukevat motivaatiota ja työtyytyväisyyttä. Työhyvinvoinnin kehittämisessä erityistä huomiota kiinnitetään työhyvinvointia edistäviin johtamis- ja esimiestaitoihin, työyhteisön kehittämiseen sekä ikääntyvien työntekijöiden työpanoksen ja työkokemuksen hyödyntämiseen. Työhyvinvointitoiminnan kehittäminen on osaltaan Kaiku-ohjelman kautta tuettua toimintaa. Toiminnan parantamista jatketaan Euroopan laatupalkintokriteerien mukaisesti. Henkilöstön osaaminen. Osaamisen johtamista tukeva, ryhmäkohtaisiin osaamistarpeisiin pohjautuva, osaamiskartoitustyö jatkui toimintayksiköissä toimintavuonna. Osaamiskartoituksia on tarkoitus hyödyntää vuonna 2004 käytävissä kehityskeskusteluissa. Vuonna 2002 käynnistynyt rekrytoinnin ja sisäisen liikkuvuuden kehittämisprojekti päättyi lokakuussa, jonka jälkeen aloitettiin toimenpiteiden toteutus. Perehdyttämisjärjestelmä kuvattiin ja aloitettiin sen kehittäminen työryhmätyönä. Perehdyttämisen intranet-versio PETO valmistui vuoden lopulla. Loppuvuodesta valmistui myös kehityskeskustelujen toimivuutta osaamisen johtamisen näkökulmasta arvioiva selvitys. Koulutus suunnattiin osaamisstrategiassa määritellyille avainosaamisalueille. Toimintavuonna järjestettiin mm. väestötieteen ja työmarkkinatilastojen monimuotokursseja, laatu- ja projektikoulutusta, myyntikoulutusta, työhyvinvointikoulutusta sekä A-ajokorttikoulutusta. A-ajokorttitutkinnon on suorittanut henkilöstökoulutuksena jo 143 henkilöä (vuoden 2002 loppuun mennessä 115). Pidempikestoisista koulutusohjelmista toimintavuonna jatkuivat johtamisen erityisammattitutkinto sekä Tilastoalan PD-koulutus. PD-koulutus saatiin päätökseen syksyllä. Jatkoopintojen tukea myönnettiin 5 henkilölle. EU-harjoitteluun osallistui 3 henkilöä. Toimintavuonna Tilastokeskus käytti kaikkiaan hieman vähemmän voimavaroja henkilöstön kehittämiseen kuin edellisenä vuonna, mutta henkilötyövuotta kohden laskettuna hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteensä sekä henkilötyövuotta kohden laskettuna työaikaa opiskeluun käytettiin enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta edelleen vähemmän kuin aiempina vuosina. Koulutettavapäivien määrä väheni edelleen. Tämä johtuu siitä, että kaikkiaan kurssimuotoinen opiskelu on vähentynyt erilaisten itseopiskelumuotojen myötä. Palkallisten virkavapauksien käyttö opiskeluun nousi parin vuoden takaiselle tasolle, kun taas palkattomien opintovapaiden käyttö on jatkanut vähenemistään. Henkilöstön kehittämisen tunnuslukuja /03 muutos% Koulutusmenot, euroa ,7 Koulutusmenot, euroa/htv ,3 Työaikaa opiskeluun, pv ,6 Työaikaa opiskeluun, pv/htv ,7 Koulutettavapäiviä ,8 Koulutettavapäiviä/HTV 3,5 2,6 2,3-11,5 Palkallista virkavapaata, pv ,7 Palkatonta virkavapaata, pv ,1 5 Päivinä ilmaistuissa luvuissa haastattelijat eivät ole mukana.

20 18(40) Palkkausjärjestelmän kehittäminen. Tilastokeskuksen vuonna 1998 käyttöön otettaman palkkausjärjestelmän siirtymäkausi päättyi Palkkausjärjestelmän toimivuutta selvitettiin kevään aikana Teknisen korkeakoulun tutkimuksella sekä viraston syksyllä tekemällä omalla tutkimuksella. Palkkauskäsikirja ja kehityskeskusteluohjeisto päivitettiin tapahtunutta kehitystä vastaavasti ja esimiehille järjestettiin koulutusta kehityskeskustelujen käymiseen. Työhyvinvoinnin kehittäminen. Työhyvinvointiasioita valmisteltiin perustetussa työryhmässä käyttäen hyväksi mm. henkilöstötutkimuksen tuloksia. Myös eri toimintayksiköissä analysoitiin vuoden mittaan toimintavuoden alkupuolella valmistuneen henkilöstötutkimuksen tuloksia. Valtiokonttorin Kaiku-koulutuksen suoritti kaksi henkilöä. Kaiku-kehittäjät järjestivät kahden toimintayksikön esimiehille työhyvinvointia käsittelevän esimiestyöpajan. Työterveyshuoltopalvelujen toimittajana aloitti vuoden alussa Helsingin toimipaikan osalta Diacor Oy. Työpaikkaselvitykset tehtiin kaikissa toimintayksiköissä. Ikäryhmätarkastuksiin liitettiin työkunnon mittaukset, joiden tuloksia on otettu huomioon työpaikkaliikunnan suunnittelussa. Työsuojelutoimikunta kokoontui 7 kertaa. Se käsitteli mm. tilastotalon sisäilmakysymyksiä, työsuojelun toimintaohjelmaa vuosille ja työsuojelun toimintasuunnitelmaa vuodelle 2004 sekä eräitä keskeisiä työoloihin vaikuttavia kehittämisprojekteja (mm. tuotantomalliprojekti). Henkilöstön ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon sekä terveydenhoitoon käytettiin kokonaisuudessaan vähemmän rahaa kuin edellisenä vuonna, mutta henkilötyövuotta kohti laskettuna hieman enemmän. Terveydenhuollon menojen tunnusluvut /03 muutos% Terveydenhoito, euroa yht ,1 Terveydenhoito, euroa /HTV ,3 Henkilöstön liikunta- ja virkistystoiminta on organisoitu Tilastokeskuksen kuntourheiluseuran (TIKU ry) ja viraston liikunnanohjaajan palvelujen kautta. Vuodenvaihteen 2003/2004 henkilöstötutkimus toteutettiin vuosien kokonaissuunnitelman mukaisesti. Työtyytyväisyyden kokonaispisteluku oli 64,3. Niin kokonaispisteluku kuin osaindeksitkin nousivat suunnilleen takaisin vuoden tasolle. Työtyytyväisyyden tunnusluvut Työn sisältö 70,9 70,0 71,2 Johtaminen 58,4 55,5 57,7 Työyhteisön toimivuus 61,1 57,7 60,3 Muut (avoimuus, tiedotus) 69,1 67,0 70,5 Yhteensä 64,4 62,1 64,3 Viraston yhteistyötoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana 13 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. virkojen perustamista, nimikemuutoksia, määräaikaisen henkilöstön tilannetta, rekrytointiprojektin loppuraporttia, henkilöstötilinpäätöstä, Henkilöstö 2010-ohjelmaa ja toimintakertomusta, viraston määräaikaissuunnitelmia, talousarvioesitystä, Tilastokeskuksen toimintastrategiaa ja viestintästrategiaa, intranetin kehittämistä ja TIKUn määräraha-anomusta, Laatutyö. Tilastokeskus aloitti toimintajärjestelmän (laatujärjestelmä) käsikirjan laadinnan. Työ luo samalla perustan tarvittaessa laatupalkintohakemukselle. Euroopan laatupalkintomallia (EFQM) kevyempää ITE -arviointimenetelmä käytettiin toimintavuotena aiempaa useammalla vastuualueella eri toimintayksiköissä. Sisäisissä palveluissa toteutettiin myös benchmarking -tyyppisiä arviointeja.

TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004

TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TILASTOKESKUS TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004 Valtiovarainministeriö ja ovat sopineet Tilastokeskuksen toiminnan ja talouden puitteista vuodelle 2004 jäljempänä esitettävällä tavalla.

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen!

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Ajankohtaista tietolähteillä tilastokeskus.fi Leila Kaunisharju Suhdannetiedot työkaluna seurannassa ja suunnittelussa Kirsi Raitanen Suomalaisten ansiot

Lisätiedot

31.3.2005 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2004 31.12.2004

31.3.2005 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2004 31.12.2004 31.3.2005 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2004 31.12.2004 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2004 31.12.2004 Sisällysluettelo sivu 1. Johdon katsaus toimintaan 1

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internet-palvelu Tilastokeskus avasi internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2013 Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2014

Ammatillinen koulutus 2014 Koulutus 2015 Ammatillinen 2014 Ammatillisessa koulutuksessa 120 700 uutta opiskelijaa vuonna 2014 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

Koulutuksen talous 2013

Koulutuksen talous 2013 Koulutus 2015 Koulutuksen talous 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat hieman vuonna 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna 1,1

Lisätiedot

15.3.2006 Tilastokeskuksen toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.2005-31.12.2005

15.3.2006 Tilastokeskuksen toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.2005-31.12.2005 15.3.2006 Tilastokeskuksen toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1. - 31.12. Sisällysluettelo 1 Johdon katsaus toimintaan...1 2 Tuloksellisuuden kuvaus...2 2.1 Toiminnan vaikuttavuus...2 2.2 Toiminnallinen

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona

Lisätiedot

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,23 miljoonaa Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,23 miljoonaa

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2004-2007 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2004-2007 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 13.12.2002 1(6) Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2004-2007 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 1. Suunnitelman lähtökohdat Ehdotuksen valmistelussa on otettu huomioon valtiovarainministeriön

Lisätiedot

15.3.2007 TK-20-396-07

15.3.2007 TK-20-396-07 15.3.2007 TK-20-396-07 Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 9 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta...

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2015 Rakennus- ja asuntotuotanto 2015, kesäkuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni edelleen toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut Koulutus 215 Ainevalinnat 214 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat ä opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut Tilastokeskuksen mukaan venäjää opiskelleiden osuus peruskoulun 1-6 oppilaista oli,2 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Portaalin kautta virallisiin tilastoihin 6.5.2009 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Koulutus 2014 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2005-2008 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2005-2008 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 8.12.2003 1(5) Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2005-2008 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 1. Suunnitelman lähtökohdat Ehdotuksen valmistelussa on otettu huomioon valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa annettiin opetusta 6 miljoonaa tuntia 2014 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan oppilaitosten

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010 Koulutus 211 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 21 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä yhä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,27 miljoonaa Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Koulutus 2010 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Koulutus 212 Ainevalinnat 211 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 211 yleisimmin opiskeltu kieli

Lisätiedot

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Rakentaminen 2014 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2010 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2010, 3. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 5,1 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä Maatalouden

Lisätiedot

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tiedolla johtaminen Tampereen kaupunkiorganisaatiossa Strategiajohtaja Reija Linnamaa, Tampereen kaupunki Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon. 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon. 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen Internet-palvelu! 1980-luvun alussa Tilastokeskus maailman kärkeä onlinetietokantajakelussa.

Lisätiedot

Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin. henkilöstötiedonkeruuseen. Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus

Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin. henkilöstötiedonkeruuseen. Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin huomiot OKM:n toimipisteja henkilöstötiedonkeruuseen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus OKM:n tiedonkeruu yliopistojen

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2016 Rakennus- ja asuntotuotanto 2016, huhtikuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi alkuvuonna Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2016 helmi-huhtikuussa 10,1

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2012 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2012, 2. neljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat prosenttia toisella vuosineljänneksellä Korjattu 24.8.2012.

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2013 Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä

Lisätiedot

TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2008

TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2008 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TILASTOKESKUS TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2008 Valtiovarainministeriö ja Tilastokeskus ovat sopineet seuraavista vuotta 2008 koskevista tulostavoitteista sekä viraston toiminnan

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Energia 2016 Kivihiilen kulutus 2015, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni viime vuonna

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2014 Lukiokoulutus 2013 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2013 yhteensä 105 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Arvot. Visio. Tilastokeskus

Toiminta-ajatus. Arvot. Visio. Tilastokeskus Vuosikertomus 2009 Toiminta-ajatus Tilastokeskus yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemuksen tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011 Koulutus 2012 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Portaalin kautta virallisiin tilastoihin 12.11.2008 Laura Mäkelä laura.makela@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu! Tilastokeskus avasi internetpalvelun

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä

Tilastokeskus.fi väylä Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tt tilastotietoon t t Tilastokeskuksen Internet-palvelu! Tilastokeskus avasi Internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona Euroopassa! Vuonna 1995 palvelussa

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Koulutus 2015 Lukiokoulutus 2014 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2014 yhteensä 103 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2010 Lukiokoulutus 2009 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2009 yhteensä 112 100 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Koulutuksen talous 2008

Koulutuksen talous 2008 Koulutus 2010 Koulutuksen talous Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat vuonna Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna edelliseen vuoteen verrattuna 6,7 prosenttia. Koululaitoksen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Koulutus 216 Ainevalinnat 215 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 215 yleisimmin opiskeltu vieras

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Kansantalouden tilinpito Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Sisältö! Pitkä uudistusprosessi! Volyymimenetelmän uudistaminen! Julkisten yksilöpalvelujen volyymi-indikaattorit!

Lisätiedot