Tapio Onnela: Seittejä, bittejä, yhteistyötä: kokemuksia historian opetuksesta verkossa
|
|
- Joel Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 k&h, kulttuurihistoria, Turun yliopisto, 2005, ISBN toimittajat: Riitta Laitinen, Ilana Aalto, Kimi Kärki ja Henri Terho Tapio Onnela: Seittejä, bittejä, yhteistyötä: kokemuksia historian opetuksesta verkossa Kiihtyvän digitalisoitumisen ja globaalien koulutusmarkkinoiden synnyn vaikutukset alkavat tuntua vähitellen kaikilla tiedon tuotannon ja käsittelyn alueilla - myös humanistisessa yliopistoopetuksessa ja tutkimuksessa. Elämme kuitenkin vielä digitaalisen kumouksen varhaisvaihetta, jonka laajakantoisemmat seuraukset alkavat näkyä kunnolla vasta joidenkin vuosien kuluttua. Esimerkiksi Internetiä on hyödynnetty yliopistoissa opetuksen apuna vain muutamia vuosia. Teknologiset muutokset etenevät usein aaltoliikkeen tavoin, jossa innostus vaihtuu takaiskujen kautta realistisempiin näkemyksiin. Kovimman verkko-opetus innostuksen aikaan 1990-luvun lopulla povattiin Yhdysvalloissa perinteisten, fyysisten yliopistojen häviävän kokonaan verkkoyliopistojen tieltä. Esimerkiksi Britannian e-yliopisto UKeU (United Kingdoms e-university) käytti yli 70 miljoonaa euroa verkkoyliopiston rakentamiseen. Sen tarkoituksena oli tunkeutua kansainvälisille koulutusmarkkinoille, mutta se onnistui saamaan vain 900 opiskelijaa ja hanke lopetettiin. Toinen brittiläinen epäonnistuja oli kotimaansa etäopetuksessa erinomaisesti kunnostautunut perinteikäs Open University, joka käytti turhaan 13 miljoonaa euroa päästäkseen Yhdysvaltojen koulutusmarkkinoille. Myös Yhdysvalloissa on epäonnistuttu, Columbia University käynnisti vuonna 2000 Fathom-nimisen hankkeen, jossa olivat mukana 14 yliopistoa, kirjastoja ja museoita (mm London School of Economics ja British Museum). Kurssit olivat tasokkaita, esimerkiksi historioitsija Simon Schama luennoi ja piti verkkoseminaaria. Rahaa paloi 40 miljoonaa euroa, mutta tarpeeksi maksavia asiakkaita ei tullutkaan ja toiminta lopetettiin vuonna Verkko-opetus on nyt ohittanut pahimman "hype"-vaiheen, suurimmat kuplat ovat puhjenneet ja on palattu ulkoavaruudesta jälleen maata kiertävälle radalle. Verkko-opetus maailmanlaajuisesti tarkasteltuna on silti huimasti kasvamassa. Useimmat ennusteet puhuvat sen puolesta, että verkko-opetuksen käyttö tulee lisääntymään selvästi tulevaisuudessa ja verkon tarjoamia mahdollisuuksia yhdistetään yhä enemmän kontaktiopetukseen. Yhdysvaltalaisen Gartner-tutkimuslaitoksen mukaan vuonna 2009 yli puolessa kaikesta korkeamman asteen koulutuksesta käytetään verkkoa osana perinteistä opetusta. 2 Uuden teknologian käyttöönottoon liittyvät haasteet ovat ensisijaisesti organisaatioiden käytännöissä ja toimintakulttuureissa, eivät tekniikassa. Siksi on syytä tarkastella miten "teknologia-allergisena" pidetty humanistinen yliopisto-opetus on pystynyt hyödyntämään informaatioteknologian mahdollisuuksia. Käsittelen artikkelissani verkko-opetuksen haasteita historian opetukselle, ja pohdin, miten siinä voitaisiin paremmin hyödyntää informaatioteknologian uusia mahdollisuuksia. Tarkastelen myös historian valtakunnallisen verkko-opetushankkeen toimintaa ja hallintoa, sekä verkkokursseista saatujen kokemusten kautta verkko-opetuksen käytäntöjä, niiden rakentamiseen liittyvää problematiikkaa, verkkopedagogiikkaa ja palautejärjestelmää. Verkko-opetus humanistisissa aineissa Informaatioteknologian hyödyntäminen historiassa tai ylipäätään humanistisessa opetuksessa ei ole ollenkaan itsestään selvää, sillä humanistien suhde teknologiaan on monasti epäilevää, jopa ennakkoluuloista. Uusi teknologia koetaan helposti vieraaksi suhteessa niihin inhimillisiin arvoihin, joita humanistit mielellään haluaisivat tuntea edistävänsä. Esimerkiksi historian verkko-opetuksen alkuaikoina 2000-luvun alussa syntyi helposti vastakkainasetteluja perinteisen, kontaktiopetukseksi nimetyn luento- ja seminaariopetuksen ja verkko-opetuksen välille. Verkko-opetukseen epäillen suhtautuneiden mielestä tietoverkkojen välityksellä annettu opetus ei voisi mitenkään korvata elävää opetustilannetta eikä painettu kirja voisi koskaan korvautua sähköisellä alustalla. Samankaltaisia pelkoja ja ennakkoluuloja on esiintynyt aikaisemminkin
2 2 teknologioiden murrosvaiheissa, kun vanhojen teknologioiden rinnalle on tullut uusia. Informaatioteknologian kehitys johtaa myös uudenlaisiin tiedon tuottamisen, esittämisen ja välittämisen tapoihin. Näin tapahtui myös silloin kun aikansa uutuus, painettu kirja vaikutti tieteellisen maailmankatsomuksen ja humanismin kehitykseen. Vastakkainasettelut ovat vähitellen lientyneet, ja verkko-opetus nähdään yhä enemmän täydentävänä uutena opetusmuotona, jolla on omat hyvät ja huonot puolensa, kuten kaikella muullakin opetuksella. Se ei korvaa kontaktiopetusta yliopistoissa vaan tarjoaa uuden välineen opetuksen avuksi sekä mahdollistaa yliopistorajat ylittävän yhteistyön. Verkko-opetuksessa hyödynnetään verkossa toimivia oppimisympäristöjä sekä Internetin kommunikointimahdollisuuksia ja tietopalveluja. Keskeistä on opiskelijan saama ohjaus ja palaute, jonka pohjalta hän kehittää osaamistaan. Verkko-opettajan suurimpana haasteena on rakentaa verkkoon aidosti vuorovaikutteista opetusta, jossa teknologia tukee opetuksen sisällöllisiä tavoitteita. Tärkeintä tässäkin opetusmetodissa on siis opetuksen sisältö ja laatu. Verkko-opetuksen, kuten muunkin opetuksen tulee pohjautua tuoreeseen ja hyvin mietittyyn historiantutkimukselliseen sisältöön, josta se ei voi koskaan olla irrallaan - paraskaan tekninen toteutus ei kanna alkua pidemmälle, jos opetettava sisältö ei ole korkeatasoista. Voiko verkossa olla kontaktia tai vuorovaikutusta? Kaikissa verkkokursseista saaduissa palautteissa on tähdennetty sitä, että verkkokursseilla sekä opiskelijat että opettajat joutuvat tekemään selvästi enemmän työtä. Opiskelijat joutuvat kirjoittamaan itsenäisesti enemmän tekstejä, analysoimaan toisten tekstejä, kommentoimaan niitä ja osallistumaan keskusteluihin useammin ja enemmän kuin perinteisillä luennoilla. Tässä mielessä verkko-kurssit vertautuvat paremmin pienryhmäopetukseen kuin massaluentoihin. Kontaktiopetusta ja verkko-opetusta verrattaessa voisi äkkiseltään kuvitella, että verkkoopetuksessa opettajan ja opiskelijan kontakti olisi vähäisempää kuin esimerkiksi luentotilanteessa. Passiivinen luennolla istuminen ei kuitenkaan välttämättä ole kovin kontaktipitoista, eikä sitoutunutta. Myöskään opetus- ja tutkimushenkilökunnan kontaktit opiskelijoihin eivät valitettavasti ole kampuksillakaan itsestäänselvyys tai suhteet mitenkään erityisen läheisiä. Useimmiten opiskelija voi tavata henkilökuntaa parina tuntina viikossa vastaanottoaikoina. Kontaktit rakentuvat opettajien persoonallisuuksien varaan, mutta yliopistojen rakenteet, arkkitehtuuria myöten, eivät tue kontaktien syntymistä. Hyvin rakennetulla ja johdetulla verkkokurssilla opettajan kontakti opiskelijaan voi sen aikana parhaimmillaan olla hyvinkin intensiivistä. Opiskelija voi kokea sitoutuvansa opiskeluun myös verkkokurssilla, kuten tämä Tulkintojen lähteillä -verkkokurssin opiskelijapalaute keväällä 2005 kertoo: "Oli jännää havaita miten kurssiin sitoutui paljon enemmän, kuin perinteisiin "kasvottomiin" luentosarjoihin. Ihmeellistä?" Hyvällä verkkokurssilla opiskelijan tuotoksia kommentoidaan ja palautetta keskusteluista annetaan jatkuvasti. Palaute on myös usein perusteellisesti mietittyä, koska se annetaan kirjallisesti. Myös verkko-opetus mahdollistaa opiskelijoiden keskinäisen vuorovaikutuksen. Parhaimmat ja innostuneimmat kommentit historia-alan verkkokursseista olen kuullut opettajilta, jotka hämmästelevät sitä, miten opiskelijat alkavatkin spontaanisti opettaa toisiaan. Tämä on mahdollista kursseilla, joissa erilaisiin aihepiireihin perehtyneet opiskelijat työskentelevät samalla kurssilla ja joissa opiskelijoita rohkaistaan toimimaan myös asiantuntijan roolissa: kuvataiteen historiaan suuntautunut opiskelija saa vinkkejä musiikkiin perehtyneeltä opiskelijalta ja taloushistoriaa harrastava opiskelija saa neuvoja poliittista historiaa syvällisemmin ymmärtävältä opiskelijalta. Näin kuvailee verkkokeskusteluja Tulkintojen lähteillä -kurssin opiskelija palautteessaan toukokuussa 2005: "Kurssin työtavoista paras oli ryhmäkeskustelu. Kun toisten kirjoituksia oli pakko kommentoida, niitä oli myös pakko lukea. Tehtävänanto avasi monia hyviä keskustelupolkuja. Tämä on mielestäni juuri se suurin anti, mitä verkkokursseilla on tarjota, mutta tavallisilla kursseilla ei - saattaa eri yliopistojen historian opiskelijat keskustelemaan keskenään." Oppimista käsittelevä tutkimukset tukevat ajatusta siitä, että opetuksessa käytetyt keskustelut parantavat oppimistuloksia. Vaikka verkko-opetuksessa käytetyt välineet mahdollistavat vuorovaikutuksen ja keskustelun pelkkä välineiden olemassaolo ei kuitenkaan riitä takaamaan hyvää lopputulosta. 3
3 3 Kurssien opettajat joutuvat myös antamaan henkilökohtaista palautetta opiskelijoille kurssien aikana. Vuorovaikutus opiskelijan ja opettajan välillä voi olla tiiviimpää ja monipuolisempaa hyvällä verkkokurssilla kuin huonossa kontaktiopetuksessa. Sellaisen ilmapiirin luominen anonyymiltä tuntuvalle opiskelijajoukolle tietokoneen ruudun välityksellä ei kuitenkaan ole ollenkaan helppoa ja siksi verkkokurssien opettajilla riittää tässä runsaasti töitä. Yleisin aloittelevan verkko-opettajan virhe on oletus eräänlaisesta opetusautomaatista, itsekseen tapahtuvasta opiskelijan ohjautumisesta tiedon lähteille. Tätä tiedon äärelle suunnistamista ei kuitenkaan synny ilman opettajan tai tutorin ohjausta ja jatkuvaa läsnäoloa. Näin asiaa pohtii eräs verkko-opiskelija: "Verkko-opiskelijan ominaisuuksiin kuuluu itseohjautuvuus, mutta tutoreiden osuus verkkokurssien onnistumisessa on keskeistä. Tutor herättelee verkkokeskusteluita sekä tarvittaessa palauttaa ja nostaa keskustelut akateemisen keskustelun tasolle. Tutor kommentoi opiskelijoiden viestejä, korjaa virheellisiä tietoja, kiittää ja kannustaa. Erinomaisen tutorin läsnäolon opiskelijat tuntevat verkkokurssilla, vaikka tämä ei jokaisesta viestistä erikseen kävisikään kiittämässä. Viimeistään kunkin käydyn keskustelun jälkeen odotan opiskelijana kuulevani tutorin yhteenvedon ja kommentit." 4 Opiskelijat myös huomaavat herkästi milloin kurssin vetäjä ei ole läsnä: "Parannettavaa olisi myös mielestäni ollut keskusteluissa. Useimmat kirjoituksista olivat todella pitkiä, jotta niistä olisi saanut hyvää keskusteltavaa irti. Olisin myös kaivannut kurssin vetäjältä enemmän kommentteja, jotka olisivat herättäneet lisäkeskusteluja. Muuten antoisa kurssi kaikinpuolin." 5 Kirjoittaminen Johtuen historiatieteen luonteesta on historian opetuksessa hyvin vaikeaa päästä eroon tekstistä. Ja miksi pitäisikään? Historiatiede pohjautuu menneisyyden jälkien analysointiin ja tulkintaan, ja suuri osa käytetyistä lähteistä on kirjallisia. Verkkokurssien tehtävät ovat myös etupäässä kirjallisia pohdintatehtäviä: opintopäiväkirjoja, tiedonhakutehtäviä ja esseemuotoisia kirjoituksia. Myös tieteellinen keskustelu kursseilla käydään kirjoittamalla puheenvuoroja keskustelufoorumeille. Useita verkkokursseja ja myös perinteistä opetusta nauttinut opiskelija kirjoitti asiasta näin: "Jatkuva lyhyidenkin viestien tai tehtävien kirjoittaminen tuo rutiinia, joka helpottaa esimerkiksi kirjatentteihin vastaamista tai tutkielmien kirjoittamista. Oman tieteenalan kielen ja käsitteiden harjoittelu kirjoittaen on vaikuttanut myös suulliseen viestintääni." 6 Verkko-opetuksen lisäarvo? Perinteisesti historian opetus yliopistoissa on merkinnyt sitä, että opetusta antavat oman tutkimuksensa pohjalta laitoksen professorit ja opettajat. Käytännössä tämä on tarkoittanut yksin puurtamista. Luennot valmistellaan työhuoneen yksinäisyydessä, eikä niistä juuri ole puhuttu edes kahvipöydässä muiden kollegojen kanssa. Omat välittömät kokemukseni kontaktiopetuksesta yliopistossa ovat jo muutaman vuoden takaa, jolloin uusia opettajia ei ohjeistettu mitenkään luentojen pitämisen hienouksista puhumattakaan siitä, että sisällöistä tai menetelmistä olisi liiemmälti keskusteltu. Esimerkiksi historian metodiopetuksesta saattoi kiertää vielä 1990-luvun puolivälissä syvältä 1970-luvulta peräisin oleva "perinnekansio", johon opetettavat asiat oli luetteloitu ja jonne oli kerrostunut eri aikakausilta peräisin olevia luentorunkoja, opiskelijoille jaettuja sekalaisia, sprii-vahas menetelmällä kopioituja "brujuja" ja tehtäviä. Peruskurssien sisällöistä ei muiden kollegoiden kanssa juurikaan keskusteltu. Yhteisöllisyys yliopistoissa ja myös yliopistojen historian laitoksilla, on myös käsittääkseni epämuodollisella, ns. kahvipöytätasolla vähentynyt, mikä on seurausta opiskelijamäärien kasvusta, resurssien vähenemisestä sekä kiristyneestä kilpailusta. On myös selvästi havaittavissa pakoa opetusviroista itsenäiseen apurahoilla tehtävään tutkimustyöhön. Pitkäjänteinen opetukseen keskittyminen tuntuu kiinnostava vain harvoja, koska kangistunut järjestelmä ei mahdollista opetuksen ja tutkimuksen luontevaa yhdistämistä. Verkko-opetus voisi parhaimmillaan luoda käytäntöjä, joita voisi soveltaa myös kontaktiopetuksessa. Opetus voisi olla entistä läpinäkyvämpää ja yhteisöllisempää, jossa myös opiskelijat otettaisiin konkreettisemmin tiedeyhteisön jäseniksi. Verkkokurssien toteutuksessa yhteisöllinen opettaminen on toteutunut käytännössä. Niitä suunnittelevat useimmiten ryhmät
4 4 tai "tuotantotiimit", joissa on voitu jakaa kurssin rakentaminen ja opetuksen sisältöjen valmistaminen eri työtehtäviin ja aihealueisiin. Esimerkiksi Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineessa suunniteltu Arjen historia - suomalainen koti 1900-luvulla -kurssin kuusihenkinen tuotantotiimi jakoi kurssin rakentamisen ja toteutuksen sisällöllisesti eri viikkoihin ja aihealueisiin: sukupuolihistoriaa, arkkitehtuuria, hygieniaa ja ruokatottumuksia käsittelevien osien tekijät tekivät sisällölliset rungot pienemmissä ryhmissä, ja yhteisesti pohdittiin kurssin kokonaisuutta, suoritusmuotoja ja aikataulutusta. Kurssin opetus, rakentaminen ja visuaalinen ilme oli myös erotettu omiksi töikseen. Kurssin kokonaisuus hioutui vähitellen lukuisten yhteisten palaverien tuloksena. Kurssin tuotanto ja opetus oli kytketty myös yhteen Yleisradion saman nimisen TVdokumenttituotannon kanssa. Tv-dokumenttien käyttö yliopistollisen kurssin osana ei ole kuitenkaan aivan ongelmatonta, koska tv-ohjelmien kuvaan perustuvan ja katsojia houkuttelevan ohjelman sisällöllinen anti ei aina välttämättä kohtaa yliopistollisten tiedonintressien kanssa. Esimerkiksi Arjen historia tv-dokumentin käyttö verkkokurssilla jäi kaavailuja pienemmäksi, sitä hyödynnetään lähinnä vaihtoehtoisena oheismateriaalina. Syyt ovat paitsi sisällöllisiä, myös aikatauluun ja tekniikkaan liittyviä. Tiettynä aikana esitettävän tvtuotantojen yhteensovittaminen on aikataulullisesti hankalaa, videokasettien lähettäminen eri puolilla maata oleville opiskelijoille ei ole mahdollista, ja ohjelman osien nauhoittaminen uusintalähetyksistä ja niiden käyttö on epävarmaa ja hankalaa. Tämä käytettävyysongelma ratkeaa vasta kun tv-ohjelmat voidaan ladata suoraan työasemille Ylen sivuilta. Kurssilla käytettiin tv-ohjelmaa varten rakennettua WWW-sivustoa oheismateriaalina ja kurssin opiskelijoiden lopputöitä julkaistaan ohjelman verkkosivuilla. Opiskelijapalautteen mukaan verkkokursseilla tehty työ edesauttaa muuta opiskelua jos eri opetusmuotojen hyviä puolia voi yhdistää opinnoissaan:... "Kursseilla tehty työ edesauttaa muuta opiskelua. Luennoilla kuulemaani voin puolestaan soveltaa verkkotehtävissä. Yhdessä eri opiskelumuodot muodostavat mielekkään kokonaisuuden, jossa hyödyn opettajien ammattitaidosta ja voin itse olla vaikuttamassa omaan oppimiseeni aktiivisesti" "On innostavaa perehtyä johonkin ilmiöön eri näkökulmista verkkokurssilla, ja samanaikaisesti lukea (kulttuuri)historian teoriaa ja metodeja kirjoista sekä käydä luennoilla. Kun opintojen edetessä mukaan ovat tulleet arkistotyöskentely ja alkuperäisaineistojen tutkiminen, tuntuvat teoria ja käytäntö tällöin kohdanneen: historiantutkijaksi ei opi vain kuuntelemalla." 7 Historian erityisyys ja uudet mahdollisuudet Historian opetusta voidaan tuskin puristaa mihinkään tiettyyn formaattiin ja monistaa digitaalisesti niin, että kuka tahansa voisi painaa opetuskoneen nappulaa ja käynnistää historianopetuksen automaattisesti. Tämä johtuu perimmiltään historiatieteen luonteesta. Historiatieteessä ei ole mitään objektiivista menneisyyden todellisuutta vain erilaisia tulkintoja menneisyydestä, siksi jokaisella opettajalla on omien tutkimusintressiensä kautta syntynyt persoonallinen, henkilökohtainen näkökulma opettamaansa asiaan. Tästä voi seurata myös ongelmia esimerkiksi kurssien tekijänoikeuksien kanssa. Joidenkin tulkintojen mukaan esimerkiksi ministeriön rahoittaminen verkkokurssien tulisi olla kaikkien avoimessa käytössä. Historian verkko-opetushankkeessa on kuitenkin lähdetty tiettyjen pelisääntöjen puitteissa siitä, että verkkokurssit ovat tekijöidensä, eivät laitosten henkistä omaisuutta. Myös käytetty opetusmateriaali on useimmiten tekijänoikeuden alaista, eivätkä niiden kustantajat suostu antamaan materiaalia korvauksetta julkiseen käyttöön, jonka vuoksi kursseja ei voida julkistaa kokonaan avoimessa verkossa. Kursseja varten tuotetut materiaalit sen sijaan voisi hyvinkin julkaista. Yliopistojen avointen julkaisuarkistojen yleistyessä on todennäköistä, että myös humanistisella alalla tämä käytäntö vähitellen yleistyy. Tärkeimpiä verkko-opetuksen mukanaan tuomia muutoksia on yhteistoiminnan lisääntyminen kurssien rakentamisessa ja tarjonnassa. Perinteisen opetuksen rinnalle on tullut uudenlainen tapa opettaa. Kurssitarjonta on kansallista ja tulevaisuudessa toivottavasti myös yhä enemmän kansainvälistä. Historian verkko-opetuksen esihistoria Tarkastelen seuraavassa Historian valtakunnallisen verkko-opetushankkeen tavoitteita, toimintaa ja organisaatiota ja luon lopuksi katsauksen historian verkko-opetuksen tulevaisuuteen.
5 5 Kymmenen vuotta tuntuu informaatioteknologian kehityksessä pitkältä ajalta, ja 1990-luvun alkupuolesta voidaan puhua lähinnä esihistoriallisena "jura-kautena". Suomessa oli jo luvun alussa erilaisia verkkopalveluja myös historia-alalla. Internetin käyttöä opetettiin historian laitoksilla ainakin Turussa, Helsingissä ja Tampereella. Muutamat opettajat hyödynsivät jo silloin verkkoa mm. opetuksensa tukimateriaalien jaossa. Myös historia-aiheinen CD-rom -projekti oli käynnissä Historian valtakunnallinen verkko-opetus alkoi Internetin kehityksen myötä, kun erilaiset palvelut ja verkko-opetuksen idut yhdistettiin. Sen mahdollisti informaatioteknologian kehitys, mutta olennaisinta oli opetusministeriön erillinen tähän toimintaan suunnattu rahoitus. Historia alan kaikille avointen verkkopalvelujen rakentaminen aloitettiin 1990-luvun alussa Turun yliopiston historian laitoksella ennen graafisten selainten aikaa, tekstipohjaisen Gopherjärjestelmän puitteissa. Kun Gopherista siirryttiin graafisten selainten kehityksen myötä WWWpohjaiseen tiedonsiirtoon, avattiin syksyllä 1995 Suomalaisen Historiantutkimuksen Elektroninen Keskus (Shek), joka sai alkunsa Turun yliopiston historian laitoksen kulttuurihistorian oppiaineen seminaariryhmässä. Shekistä siirryttiin vuonna 1996 laajempaan historia-alan palveluun, kun Turun ja Tampereen yliopistojen historian laitokset, Helsingin yliopiston yhteiskuntahistorian laitos sekä kansalliset muistiorganisaatiot pystyttivät opetusministeriön tietoyhteiskuntavarojen turvin Agricola - Suomen historiaverkko -portaalin. Agricola oli konkreettinen yhteistyöhanke, jonka ympärille yhteistyö Internetin hyödyntämiseksi historian laitoksilla saattoi ryhmittyä. Internetiä oli toki hyödynnetty opetuksen apuna paikoitellen jo 1990-luvun alussa mutta verkko-opetuksessa erilaisten opetusalustojen kokeilut alkoivat laajemmin 1990-luvun loppupuolella. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskukseen hankittiin 1998 kanadalainen WebCT -verkko-opetusohjelmisto. Tätä täydennyskoulutuskeskuksen ohjelmistoa hyödynnettiin kulttuurihistorian verkko-opetuksessa, joka alkoi Turun yliopiston avoimessa yliopistossa vuoden 1999 syksyllä. Näiden varhaisten verkkopalvelujen, yhteistyökuvioiden ja pilottitoiminnan varaan alettiin rakentaa vuoden 2000 loppupuolella verkko-opetuksen valtakunnallista yhteistyöverkostoa. Historian valtakunnallinen verkko-opetushanke käynnistyi OPM:n hankerahoituksen avulla, ja se on jatkanut siitä lähtien Suomen virtuaaliyliopiston osahankkeena. Historian verkko-opetushankeen tarkoitus on tuottaa yliopistotasoisia historian opintokokonaisuuksia tietoverkkoon sekä lisätä niiden avulla maan historian laitosten opetustarjontaa ja yhteistyötä. Historian verkko-opetus on muuta opetusta täydentävä uusi opetusmenetelmä, jonka avulla voidaan parantaa opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksia ja antaa tilaisuus joustavampaan opiskeluun. Verkon avulla voidaan koota ympäri maata hajallaan oleva asiantuntemus mahdollisimman monen opiskelijan ulottuville. Verkko mahdollistaa myös kansainvälisen yhteistyön helpommin ja tarjoaa kiehtovia mahdollisuuksia kansanvälisen opetusvaihdon järjestämiseksi. Taimesta pensas - hankkeen luonnollinen kasvu Verkko-opetus käynnistettiin aluksi Turun ja Tampereen yliopistojen historianlaitoksilla, sekä näiden yliopistojen täydennyskoulutuskeskuksissa. Koska historian laitokset ovat melko isoja ja niissä on runsaasti opiskelijoita ja henkilökuntaa päätettiin laajeneminen tehdä asteittain. Tällä kasvustrategialla haluttiin välttää ison organisaation mukanaan tuoma hitaus ja tehottomuus. Siten voitiin aluksi opetella verkkokurssien käyttöä opetusvälineenä ja testata rauhassa kurssien soveltuvuutta laitosten opetusohjelmiin ja hallintoon. Hankkeessa on pitänyt myös miettiä opettajien koulutusta, kurssien ilmoittautumisjärjestelmää, tulosten kirjaamiskäytäntöjen ja opetuksen rahoituksen järjestelyjä sekä kurssien markkinointia. Hankkeessa lähdettiin heti alussa panostamaan verkkokurssien sisällölliseen kehittämiseen. Tarkoitus oli saada lisää laadukkaita historian verkkokursseja laitosten opetustarjontaan. Ensimmäiset hankkeen tuottamat verkkokurssit järjestettiin keväällä Kun opetustarjontaa oli riittävästi, hanke aloitti laajenemisen. Vuoden 2003 lopulla siinä olivat mukana kaikki yliopistojen historian laitokset sekä muita yliopistollista historian opetusta antavia organisaatioita. Vaikka strategialla saavutettiin kestävämpiä tuloksia, hankkeen rahoituksen kannalta ratkaisu oli huono. Opetusministeriö tulkitsi hankkeen kahden yliopiston väliseksi, koska muut yliopistot tulivat hankkeeseen mukaan vasta hankkeen laajetessa. Tästä seurasi ministeriön hankerahoituslogiikan mukaan se, että samalla kun hanke on laajentunut, sen rahoitus on pienentynyt. Historian valtakunnallinen verkko-opetus on saanut totutella selvästi pienempään rahoitukseen verrattaessa sitä muihin vastaaviin valtakunnallisiin hankkeisiin. Palaverimyrkytyksen uhka - organisaation kehitys Historian valtakunnallista verkko-opetushanketta johtaa laitosten edustajista muodostettu johtoryhmä. Johtoryhmästä ei haluttu edustuksellista kumileimasinta, ja siksi siihen on kutsuttu
6 6 mukaan opettajia ja tutkijoita, jotka ovat myös käytännössä aidosti kiinnostuneita verkkoopetuksen kehittämisestä. Tämä strategia vaikuttaa onnistuneelta aikana, jolloin tutkinnonuudistus, palkkausjärjestelmän uudistukset, erilaiset laatuhankkeet ja moninaiset muut hallinnolliset toimet ja uudistukset ovat johtaneet yliopistoissa tilanteeseen, jossa laitosten johto ja professorit ovat jo valmiiksi palaverimyrkytyksen partaalla. Tämän taakan kasvattaminen vielä verkko-opetuksen suunnittelulla ei todennäköisesti olisi johtanut hyvään lopputulokseen. Opetuksen käynnistysvaiheessa luotiin kurssien tuotantoon aluksi malli, jossa laitoksia edustavan johtoryhmän alaisuudessa toimi kurssituotantoa organisoimassa erikoiskurssitiimi, peruskurssitiimi sekä kurssien tietohuoltoon, pedagogiikkaan, koulutukseen ja opetusalustoihin keskittynyt opetusympäristötiimi. Alussa tämä organisaatio oli perusteltu, mutta myöhemmin se koettiin turhan raskaaksi ja siitä luovuttiin siirtymällä suoraan johtoryhmän alla toimiviin kurssien tuotantotiimeihin, joille johtoryhmä myönsi rahoitusta laitoksilta tulleiden hakemusten perusteella. Johtoryhmä pitää kokouksia sähköpostin välityksellä ja tapaa pari kertaa lukuvuodessa. Johtoryhmä päättää kursseista, jotka hankkeen rahoituksella rakennetaan. Historian valtakunnallista verkko-opetushanketta koordinoi yksi päätoiminen projektipäällikkö, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa hankkeen budjetointi kurssituotannon ja hallinnon organisointi, tiedotus ja yhteydenpito laitosten välillä, opetusohjelmien ja tarjonnan koordinointi, ilmoittautumisjärjestelmän ylläpito, opettajien ja kurssituottajien palkkojen järjestäminen, hankeen kehitystehtävät ja strateginen suunnittelu sekä kansainvälisten yhteyksien luominen. Kannettu vesi kaivossa: hankerahoituksen ongelma Historian valtakunnallinen verkko-opetushanke on olennaisesti riippuvainen opetusministeriön virtuaaliyliopistotoimintaan suuntaamista hankerahoista. Ilman erillistä verkko-opetukseen korvamerkittyä rahoitusta historia-alalla ei olisi verkko-opetusta. Laitosten taloudellinen tilanne ei lamavuosien jälkeen missään tapauksessa olisi sallinut perusopetukseen varattujen rahojen siirtämistä verkko-opetuksen kaltaiseen kokeiluun, vaikka siitä saatavat hyödyt olisivatkin olleet ilmeisiä. Yliopistojen rahoituslogiikka suosii massaopetusta pienryhmäopetuksen sijaan, isoilla massaluennoilla saavutetaan parempia rahalla mitattavia tuloksia, vaikka pienryhmäohjauksella, jota verkko-opetuskin enimmäkseen on, saavutettaisiin laadullisesti parempia tuloksia. Laitosten opiskelijamäärien kasvaessa useimmissa laitoksissa ollaan tilanteessa, jossa varsinaiset virkaopetushenkilökunnan voimat kuluvat perusopetuksen läpiviemiseen. Samaan aikaan opetusresurssit ja henkilökunnan määrä pysyneet ennallaan tai jopa laskeneet. Verkko-opetuksen ovatkin ottaneet omakseen useimmiten laitosten nuori tutkijapolvi ja nuoremmat opettajat. Tämä on puolestaan vaikuttanut verkkokurssien sisältöihin. Ne ovat useimmiten uusien tutkimusaiheiden ja tulkintojen kautta menneisyyttä lähestyviä. Näin uusi teknologia on voinut generoida myös sisällöllisesti uutta opetusta. Verkkokurssien rakentamisessa ja käytössä lähdettiin liikkeelle jo hankkeen alussa siitä, että opetusministeriön hankerahalla ei luoda pysyvää toimintaa - kannettu vesi ei kaivossa pysy. Hankerahoituksella rahoitettiin vain kurssien rakentaminen, yksi pilottiopetuskerta, sekä palauteseminaarien pohjalta tehdyt muutokset, sekä hankkeen hallinto. Kurssien rahoitus seuraavilla opetuskerroilla on ollut laitosten yhteisesti maksamien opetuspalkkioiden varassa. Valtakunnallisen verkko-opetuksen jatkuminen vuoden 2006 jälkeen on epävarmaa, koska ei ole tiedossa (toukokuussa 2005), miten ministeriö ja yliopistot järjestävät virtuaaliyliopistoiminnan vuoden 2006 lopulla hankerahoituksen päättyessä. Selvillä ei siis ole, miten yliopistojen harjoittamaa yhteistoimintaa verkko-opetuksessa jatkossa rahoitetaan. On epätodennäköistä, että historian laitosten perusrahoituksesta voitaisiin siirtää resursseja tähän tarkoitukseen vaarantamatta perusopetuksen tasoa. Jos valtakunnan tasolla päädytään siihen, että yliopistojen tulee tehdä enemmän yhteistyötä ja verkostoitua opetuksen laadun parantamiseksi ja hajallaan olevien resurssien kokoamiseksi, se vaatii myös taloudellisten panosten pysyvää uudelleen ohjausta. Muuten verkko-opetuksen rahoitus muistuttaa hölmöläisten peitonpidennystä: leikataan pääpuolesta, jotta varpaat pysyisivät lämpiminä. Kurssien tuotanto, koulutus- ja palautejärjestelmä Historian verkko-opetushankkeessa aloitettiin panostamalla voimakkaasti opetuksen sisältöjen tuottamiseen. Ideana oli, että mahdollisimman pian saataisiin monipuolinen valikoima laadukkaita verkkokursseja, jotta laitoksilla huomattaisiin, miten opetustarjontaa voidaan monipuolistaa kohtuullisen helposti. Koska laitoksille verkko-opetus merkitsi ylimääräistä resurssia opetustarjonnan lisäämiseksi, ne ottivat mielellään verkkokursseja opetusohjelmiinsa. Näin hankkeen laajeneminen maan muille historian laitoksille onnistui hyvin. Kurssit valikoituvat verkko-opetustarjontaan siten, että laitosten edustajat keskustelevat ensin opetustarpeistaan ja tarjolla olevasta opetuksesta. Tieto laitoksille kulkee johtoryhmän
7 7 edustajien kautta sekä sähköpostikyselyjen avulla. Kursseja tuottavat tuotantotiimit, jotka organisoituvat itsenäisesti myös yliopisto- ja laitosrajojen yli ja ne päättävät resurssien jaosta keskenään. Kurssitiimit tekevät kirjalliset ehdotukset kurssien sisällöistä, teknisistä ja pedagogisista ratkaisuista, sekä kustannuksista johtoryhmälle, joka päättää vuosittain rakennettavat kurssit ehdotusten pohjalta. Tällä itsenäisellä, mahdollisimman "vapaat kädet - urakka mallilla" annetaan kurssien tekijätiimeille mahdollisuus toteuttaa luovasti ideoitaan, ja näin saadaan aikaan myös kiinnostavia kursseja. Hankkeessa otetaan valtakunnalliseen tarjontaan myös yliopistojen omilla virtuaaliopetusvaroilla tehtyjä kursseja. Näin voidaan entisestään laajentaa opetustarjontaa sekä luoda laitosten opettajille työtilaisuuksia muilla laitoksilla. Kun useilta laitoksilta voidaan kerätä kurssien opetuksen rahoitus, saadaan myös pieniä erikoisryhmiä kiinnostavaa opetusta järjestettyä koko maassa. Esimerkiksi Keskiajan latinan paleografian kurssin järjestäminen kaikilla laitoksilla kontaktiopetuksena ei olisi mahdollista opiskelijamäärien pienuuden vuoksi, mutta jo pari opiskelijaa laitosta kohti mahdollistaa kansallisen verkko-opetuksen toteutumisen. Aluksi suunniteltiin myös suurempien opintokokonaisuuksien kuten yhteisten perusopintojen viemistä verkkoon. Tämä idea ei ole edennyt. Ensinnäkin laitoksilla koettiin, että perusopinnot olivat jotakin niiden omaa ja jakamatonta, etteivät yhteiset opinnot sovi niiden opetusohjelmaan. Erilaisia lähestymistapoja sekä opetus- ja tutkimustraditioita on vaikea sovittaa yhteisiin perusopintoihin. Lisäksi ajateltiin, että oli turha tarjota jo kampuksella oleville opiskelijoille verkon kautta opetusta. Peruskurssin tekeminen on sisällöllisesti ja teknisesti myös erittäin vaativaa. Suunnitelmasta on toistaiseksi toteutunut Historian johdantokurssi ja suunnitelma peruskurssin ensimmäiseen. Todennäköisesti laitoksilla ei ole tarvetta yhteisten perusopintojen verkkomuotoiseen opetukseen. Selvästi enemmän tarvetta on sen sijaan ollut muulla yhteisesti järjestetyllä opetuksella. Laitokset ovat mielellään halunneet tarjota opiskelijoilleen opetusta, jota ne eivät muuten olisi kyenneet antamaan. Tämä lähtökohta osoittautuikin hedelmällisemmäksi lähtökohdaksi yliopistojen ja laitosten rajat ylittävän yhteistyön rakentamiseksi. Hankkeen alkuvaiheissa laitosten opettajille järjestettiin hankkeen käytössä olleen WebCTopetusalustan käyttökursseja ja tukipalveluja, jotka pyrittiin kytkemään verkkokurssien tuotantoprosessiin. Käytännössä tämä yhdistäminen ei kuitenkaan aikataululliset toiminut kovin hyvin, vaikka kurssit valmistuivatkin ajallaan. Eri yliopistoissa olevien kurssintekijöiden kokoaminen samaan koulutukseen oli hankalaa. Koulutus ja tukipalvelut olisikin hyvä saada mahdollisimman läheltä sitä tarvitsevia. Hankkeen opettajat ovatkin osallistuneet paikallisten yliopistojen henkilöstökoulutuksiin sekä valtakunnallisen tieto- ja viestintätekniikan koulutushankkeen TieVien järjestämään koulutukseen. Yliopistojen historian laitoksilla ei ole totuttu kovin yleisesti ja laajasti käsittelemään annettavan opetuksen sisältöjä tai laatua. Virantäyttöihin liittyvät näyteluennot ovat olleet lähes ainoa järjestelmä, jonka puitteissa opetusta on julkisesti arvioitu. Kurssipalautetta saatetaan myös kerätä opiskelijoilta tai järjestää palautetilaisuuksia. Koska verkko-opetus tuntui aluksi oudolta ja uudelta opetusmuodolta, käynnistettiin lukukausittainen palauteseminaarijärjestelmä, jonka keskeinen idea on käsitellä verkkoopetuksen tekniikan ja pedagogiikan lisäksi myös opetuksen sisältöjä. Myös opiskelijoilta pyydetään seminaariin suullinen palaute kurssista. Palauteseminaareista on tullut suosittuja ja seminaarien formaattia on alettua käyttää myös muiden tieteenalojen verkko-opetuksen arvioinneissa. Opiskelijan kannalta hyvässä verkko-opetuksessa keskeistä ovat valinnan mahdollisuuksien kasvu, opintojen joustavuus, kirjoittamisen harjoittelu, yhteisöllinen opiskelu, tieteellisen keskustelun opettelu sekä vuorovaikutus tutorien ja opettajien kanssa. Historian laitosten kannalta keskeistä verkko-opetuksessa on opetustarjonnan monipuolistuminen, yhteistoiminnan lisääntyminen ja kansainvälisen opetusvaihdon mahdollisuudet. Epänormaalia toimintaa yhdessä Yhteistyö ei suomalaisessa yliopistolaitoksessa ole ollut kovin tavallista. Laitokset eivät ole juurikaan tottuneet tekemään yhteistyötä, vaan ne ovat olleet paremminkin kilpailijoita keskenään, mutta niukkenevien resurssien aikana yhteistyöstä on kaikille hyötyä. Ministeriö korostaa virtuaaliyliopistotoiminnan ohjauksessa moneen otteeseen sitä, miten "virtuaaliopetus tulee saattaa osaksi yliopistojen normaalia toimintaa". Helpommin sanottu kuin tehty. Yliopistojen laitokset eivät ole tottuneet tekemään yhteistyötä, ja tästä seuraa joitakin käytännöllisiä hallinnollisia ongelmia esimerkiksi rahojen siirroissa laitosten välillä. Hankkeella pitää olla esimerkiksi neljä erillistä tiliä yliopiston kirjanpidossa, eikä rahojen kulun seuranta aina ole yksinkertaista. Hyvien käytäntöjen vakiintuminen on myös vaikeaa niin kauan kuin pysyviksi tarkoitettuja rakenteita rahoitetaan väliaikaisella hankerahoituksella.
8 8 Elektronisten resurssien, tietokantojen, kokotekstiartikkelien ja globaalien vuorovaikutusfoorumien yhdistäminen verkko-opetukseen on periaatteessa helppoa. Käytännössä kuitenkin esimerkiksi eri yliopistojen kirjastojen tarjoamat resurssit vaihtelevat. Niinpä kaikilla samankaan kurssin opiskelijoilla ei ole välttämättä käytössään samanlaisia tietopalveluja. Kansainvälisessä yhteistoiminnassa nämä yliopistojen, laitosten ja maiden erot vielä korostuvat. Hanke on pyrkinyt yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Yhteistyötä Yleisradion kanssa on harjoitettu muutamien verkkokurssien kuten Arjen historiaa ja Suomalaisuus populaarimusiikissa sekä matkailuhistorian kursseilla. Yhteistyön tavoitteena on ollut limittää medioiden sisältötuotanto ja Yleisradion upea arkistomateriaali historian verkko-opetukseen ja tutkimukseen siten, että yliopistojen asiantuntemus sekä opettajien ja opiskelijoiden vuorovaikutus rikastuttaisivat median välityksellä myös laajempaa yleisöä. Projektiluontoisten yhteistyöhankkeiden synnyttäminen ei ole kovin vaikeaa, mutta pysyvien rakenteiden synnyttäminen tilapäisten projektien kautta on hidas, työläs ja vaikea prosessi. Historian verkko-opetuksen tulevaisuus Mitä verkko-opetukselle tulee tapahtumaan tulevaisuudessa? Useimmat ennusteet puhuvat sen puolesta, että verkko-opetuksen käyttö tulee lisääntymään selvästi tulevaisuudessa ja siitä tulee yhä nopeammin osa ns. tavallista kontaktiopetusta, jossa verkon tarjoamia mahdollisuuksia yhdistetään kontaktiopetukseen. Tämä on luonnollinen seuraus Internetin ja digitalisoitumisen yhä kasvavasta vaikutuksesta kulttuurissamme. Humanistisilla tieteillä ei ole varaa jäädä pois tästä kehityksestä. Niillä on pikemminkin velvollisuus osallistua aktiivisesti tämän kulttuurissamme tapahtuvan valtavan muutoksen tutkimiseen ja ohjaamiseen. Historian verkkokurssien opiskelijamäärät ovat kasvaneet tasaisesti. Vuonna 2004 hankkeen kautta sai opetusta 750 opiskelijaa, ja sen kautta suoritettiin 1100 opintoviikkoa ja vuoden 2005 alussa kolme uutta laitosta liittyi hankkeeseen mukaan. Historian verkko-opetuksesta on tulossa pysyvä osa historian opetusta yliopistoissa, vaikkakin muutokset rakenteissa tapahtuvat hyvin hitaasti koska kyseessä on varsin suuri muutos yliopistojen ja laitosten toiminnoissa. Globaalien tietoverkkojen tarjoamia tietosisältöjä on helppo käyttää verkko-opetuksessa, mutta tietoon pääsy ei vielä riitä, vaan tiedon kanssa pitäisi myös osata työskennellä. Historian tutkimuksessa ja opetuksessa ei ole esimerkiksi vielä kunnolla hyödynnetty elektroniseen muotoon siirretyn lähdeaineiston käyttöä, vaikka saatavilla alkaa olla jo valtavia aineistokokoelmia. Historian laitokset Suomessa voisivat harjoittaa paljon laajempaa yhteistyötä verkon avulla esimerkiksi jatkotutkinto-opiskelijoiden ohjaamisessa, maisteriohjelmien rakentamisessa. Erityisesti kansainvälistä opetusyhteistyötä ajatellen suomalaisilla olisi nyt hyvä mahdollisuus paaluttaa historian verkko-opetuksen kenttää ainakin eurooppalaisella tasolla. Opetusvaihdon järjestämiseksi Historian valtakunnallinen verkko-opetushanke oli käynnistämässä syksyllä 2004 Turun yliopiston koordinoimaa ja Euroopan unionin rahoittamaa ehlee-projektia (ehistory Learning Environment and Evaluation). Ensimmäinen yhteistyössä toteutettu kansainvälinen, eurooppalaista identiteettiä tutkaileva pilottikurssi käynnistyy syksyllä Viitteet 1 Donald MacLeod: The online revolution, mark II, The Guardian, Tuesday, April 13, (back) 2 M. Zastrocky, et al.: E-Learning in Higher Education: A Quiet Revolution, June 9, Gartner, (haettu ) (back) 3 Karel Kreijnsa, Paul A. Kirschnerb, Wim Jochemsb: Identifying the pitfalls for social interaction in computer-supported collaborative learning environments: a review of the research, Computers in Human Behavior , (back) 4 Teija Försti: Historian verkko-opiskelusta opiskelijan näkökulmasta, Agricolan Tietosanomat , (haettu ) (back) 5 Suomalaisuus populaarimusiikissa kurssin opiskelijakommentti maaliskuussa (back) 6 Teija Försti: Historian verkko-opiskelusta opiskelijan näkökulmasta, Agricolan Tietosanomat , (haettu ). (back) 7Teija Försti: Historian verkko-opiskelusta opiskelijan näkökulmasta, Agricolan Tietosanomat , (haettu ). (back)
9 9
10 10
11 11
12 12
Historian verkko opetus Kansallisia ja kansainvälisiä kokemuksia 27.10. 2005
Historian verkko opetus Kansallisia ja kansainvälisiä kokemuksia 27.10. 2005 Suomen virtuaaliyliopiston osahanke Hankkeen käynnistivät vuonna 2000: Turun ja Tampereen yliopistojen historianlaitokset Turun
LisätiedotHistorian verkko opetus Kansallisia ja kansainvälisiä kokemuksia
Historian verkko opetus Kansallisia ja kansainvälisiä kokemuksia 27.10. 2005 valtakunnallinen verkko opetushanke Tapio Onnela,, ehlee Suomen virtuaaliyliopiston osahanke Hankkeen käynnistivät vuonna 2000:
LisätiedotMONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke
MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotJohdatus historiatieteeseen
Johdatus historiatieteeseen Verkkokeskustelulla tuettu luentosarja Jari Ojala jaojala@campus.jyu.fi Lähtökohtia Historian perusopintojen massaluento Kurssin yleiset tavoitteet: Kehittää teoreettista ajattelua
LisätiedotHUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella
Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty
LisätiedotTieteiden ja teknologian historian verkkoopetushanke:
Tieteiden ja teknologian historian verkkoopetushanke: Torus www.torus.oulu.fi Oulun yliopisto koordinaattori & verkko-opettaja Anita Honkala Taustatietoja monitieteinen yhdeksän yliopiston verkosto: OY,
LisätiedotTyönhaun verkkokurssit
NUOVE / SÄHKÖISET PALVELUT TEEMATYÖRYHMÄ 20.9.2011 Työnhaun verkkokurssit Timo Rautavirta Erikoistyövoimaneuvoja, JobCafé 1 Työnhaun verkkokurssit - taustaa 90-luvun lama: ryhmämuotoisia palveluja otettiin
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
LisätiedotOpe.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa
Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus
LisätiedotNäkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo
LisätiedotVertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta
Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,
LisätiedotOnnistuuko verkkokurssilla, häh?
Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke
Lisätiedotoppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?
Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotVirtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila
Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Liikkuvuus tavoite vai keino? Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä -2006 Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä 2007
LisätiedotEtäopetuksen monet muodot
Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi
LisätiedotVerkkokurssin suunnitteluprosessi
Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin
LisätiedotAvoimen ammattikorkeakoulun sähköiset palvelut
Avoimen ammattikorkeakoulun sähköiset palvelut Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät, Rovaniemi 30.9.2010 Marja Rautajoki www.amk.fi virtuaaliamk.fi www.avoinamk.fi oncapus.fi virtualyh.fi Copyright Marja
LisätiedotKysely 1.vuoden opiskelijoille 2016
Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien
LisätiedotVerkkokeskustelulla tuettu massaluento
Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian laitos TieVie-koulutuksen seminaari 16.1.2003 Jyväskylä Lähtökohtia Johdatus historiatieteeseen - historian perusopintojen
LisätiedotOpintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä
Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot
LisätiedotKOULUTUKSEN SUUNNITTELU
KOULUTUKSEN SUUNNITTELU UUSIEN OPETTAJIEN PEREHDYTTÄMISKOULUTUS 28.8.2002 Jukka Hiltunen Suunnittelutasot ja -intressit EU (arvot, harmonisointi, kilpailukyky) OPM (arvot, kilpailukyky, työllisyys) keskushallinto,
LisätiedotYHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA
1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
LisätiedotOPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT
OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi
LisätiedotYliopistoverkosto laatutyöntekijänä
Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Laatuaskelia - seminaari 15.2.2007 Aino-Maija Hiltunen Hilma- Naistutkimuksen yliopistoverkosto Mitä Hilmassa tehtiin? verkkokurssien arvioinnin kehittäminen lähtökohtana
LisätiedotNäkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen
Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Torus-verkosto www.torus.oulu.fi Oulun yliopisto Historian laitos suunnittelija & koordinaattori Anita Honkala anita.honkala@oulu.fi Mikä
LisätiedotKURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?
KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä
LisätiedotPOM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913
POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)
LisätiedotSUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN
SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan
LisätiedotKOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"
KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiatyön suunnittelusta
Työkalupakki mallin esittelysivu esittelysivu Mihin asioihin tulisi ottaa kantaa Sisältö Muutoksen johtaminen Nykytila Toimenpiteet Suunnan Organisoituminen aloittaminen Rakenne Seuranta ja Strategia ja
LisätiedotKIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011
1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT
LisätiedotVerkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti
Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
Lisätiedotehops ja epofo Antti Auer Markku Närhi Suunnittelija Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke
ehops ja epofo Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Markku Närhi Suunnittelija Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Teemoja Opiskelijoiden ohjaus ja HOPS tvtjärjestelmien
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotVerkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY
Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki 29.10.2004 Annikka Nurkka, LTY Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Alustuksen sisältö Miksi verkko-opetuksen laadunhallinta
LisätiedotHUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005
HUMAKohjauskäytäntöjä Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKIN TEHTÄVÄT koulutus korkeakoulutasolla tutkinnot ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus tutkimus- & kehittämis toiminta (HumaQ) opetuksen ja työelämän
LisätiedotVerkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä)
Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä) Tuutortapaaminen 8.10. Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn
LisätiedotHENKILÖSTÖKOULUTUSTA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN EDISTÄMISEEN YLIOPISTO- OPETUKSESSA
HENKILÖSTÖKOULUTUSTA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN EDISTÄMISEEN YLIOPISTO- OPETUKSESSA Kirsti Haihu & Matti Lappalainen, Turun yliopisto Tari Rantasuo & Tytti Tenhula, Oulu yliopisto Päivi Palosaari-Aubry, Aalto-yliopisto
LisätiedotHelsingin yliopiston Avoin yliopisto
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 5.9.2013 17.9.2013 1 Rehtori 2.9.2013: HY:ssa tehdään työtä maailman parhaaksi He eivät valmistu vain sopeutumaan yhteiskuntaan, vaan muokkaamaan ja muuttamaan sitä
LisätiedotTEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset
TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden työryhmä
Äidinkielen ja kirjallisuuden työryhmä Ideapaperi työryhmän työskentelystä Virtuaalisten kurssien ja moduulien kehittäminen luokanopettajakoulutuksen monialaisiin opintoihin seminaari 14.9.2005 Jyväskylän
Lisätiedot1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
LisätiedotLähiopetus Monimuoto-opetus (=puhelinvälit-teisesti ja kirjeitse) Verkko-opetus EduWeb ympäristössä
1 HY/ Päivitetty 19.4.2017 Lehtori Pirkko Raudaskosken opetusura yliopistossa Opettajanurani käynnistyi yliopistossa toimiessani syyslukukausina 1992 ja 1995 Kasvatustieteen laitoksella aikuiskasvatustieteen
Lisätiedot21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola
Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle
LisätiedotAinejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa
Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden
LisätiedotLaadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari
Laadunhallinta yliopistossa Mikko Mäntysaari Luennon sisällöstä Luento on pidetty 28.10.2008 Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikön kehittämispäivänä. Teemana on laadunhallinnan kehittäminen yliopistossa.
LisätiedotIL-palvelut Aalto-yliopistossa
IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian
LisätiedotTehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus
1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus
LisätiedotHuman Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012
Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012 Helsingin yliopiston kirjasto http://www.helsinki.fi/library/ Elise.Pirttiniemi@helsinki.fi
LisätiedotAHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa
AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä
NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma
LisätiedotOPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen
OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotEsityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.
Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston
LisätiedotKASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT
KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän
LisätiedotPohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma
1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala
LisätiedotPsykonetin yhteinen perustutkinto-opetus
Psykonetin yhteinen perustutkinto-opetus Koordinaattori Kari Lehti Psykonet Psykologian perusopintokokonaisuus Perusopinnot kokonaisuudessaan ja osa aine- ja syventävistä opinnoista toteutetaan Psykonetyhteistyönä
LisätiedotMitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?
Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon? Case Sosiaali/Terveyshallintotieteen aineopinnot 35 op Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate; suunnittelija TtM Ulla
LisätiedotSulautuva yliopisto opetus, syksy 2009
Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotTvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta
Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke
LisätiedotKoponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni
Koponeuvosto Palautteen hyödyntäminen 16.2.2017 Inari ja Joni Esittäytyminen nimi, mitä tekee, ainejärjestö ja oppiaine Inari, TYYn hallituksen kopo, Fobia, psykologia Joni, TYYn kopoasiantuntija, P-klubi,
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotVerkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi
Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Pilotin tavoitteena edistää opiskelijan oppimista verkko-opetuksen laadunhallintaa
LisätiedotKAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.
KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä
LisätiedotEväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth
Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ
LisätiedotAlueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet
Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten
LisätiedotKULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012
KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä
LisätiedotMiksipä Benchmarking?
Esityksen sisälmykset Miksipä Benchmarking? 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Benchmarking
LisätiedotMaahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa
Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa Maahanmuuttajataustaisen oppilaan koulupolku Haasteita ja hyviä käytänteitä Kajaani 27.3.2017 Raimo Salo, KT Finland School of Education raimo.salo@fsoe.fi 044 375
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotKauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä
Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Yhteistyön osapuolet Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Svenska Handelshögskolan Hanken Itä-Suomen yliopiston
LisätiedotEtäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma
Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma 10.6.2013 Koonnut Virpi Soini 2. luokan tavoitteet tutustuu verkko-opiskeluun ja harjoittelee käytännön työtaitoja, kuten tekstintuottamista
Lisätiedotekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna
ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu
LisätiedotJUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.
JUPINAVIIKOT 2018 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ville Laitinen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2
LisätiedotJyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen
LisätiedotALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016
ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset
LisätiedotLaatutyö ja opetuksen kehittäminen
Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien
LisätiedotVALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)
VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee
LisätiedotYmpärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä. Heli Korpinen, koulutuspäällikkö
Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä Heli Korpinen, koulutuspäällikkö Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu on 3 100 opiskelijan ja
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotPentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS
Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen
LisätiedotKokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta
Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta PaikkaOppi -hanke 2008-2012 Lounaispaikan Paikkatietopäivä 20.9.2012 Juha Riihelä Turun yliopisto PaikkaOppi pähkinänkuoressa Pilottihanke, jossa kehitettiin
LisätiedotYPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus
YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit
LisätiedotTampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN
Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.
LisätiedotEFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia
EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian
LisätiedotOPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos
OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020
LisätiedotVastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla
Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston
LisätiedotOpiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL
Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotTeemat. Osaamisen kohottaminen
Teemat Strategian toimeenpano 23.11.2001 Toimeenpano: Mitkä toiminta-alueet valitaan? Vaihtoehtoisia toimintoja kuinka tvt-opetuskäytön kehittäminen organisoituu? kehittämistyöhön Keskustelua JANNE SARIOLA
Lisätiedot