5 / Kysely 50 superilaiselle: Mitä muuttaisin, jos saisin päättää MIKKO JAATISEN SUUNTA ON ENSIHOITO

Transkriptio

1 5 / 2014 Kysely 50 superilaiselle: Mitä muuttaisin, jos saisin päättää MIKKO JAATISEN SUUNTA ON ENSIHOITO

2 SISÄLLYS 5/ Henkilökunnan Perushoitaja vähyys, kiire ja uupuminen ovat hoitoalan suurimmat ongelmat. 16 Sirkka Temosen työpaikka on Tays Sydänsairaalan valvontaosastolla. 34 muistisairaiden Sirkka-Liisa Kivelä käsittelee kolumnissaan tukemista. 36 Heidi Nahkalan ja Jonna Kultalahden ammattitaito testattin Taitaja2014-kilpailuissa. toukokuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Jaksotyötä halutaan uudistaa 7 Lisää itsemääräämisoikeutta 8 Kunnissa vaaditaan joustoja 10 Ikäohjelma tuo tulosta 11 TNJ lakkautettiin 12 Toukokuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: paistettu kanakeitto 16 Sirkka Temosen työpäivä 22 Vanhus kanssaihminen vai potilas 26 SuPer-illoissa runsaasti väkeä 28 Jos minä saisin päättää 32 Työturvallisuus kotihoidossa 34 Sirkka-Liisa Kivelän kolumni 35 Oma arvio paras mittari 36 Taitaja-kisat Lääkärin puheille verkossa 41 Aistihuone opinnäytetyönä 42 SuNu-asiaa 44 Huomio lihastasapainoon 46 Harvinaiset ihosairaudet 48 Hyvä hoitaja on iloinen 49 Palasia sieltä täältä 50 Eurovaaleissa 251 ehdokasta 52 aika hyvä työpaikka Turusta 54 Pääluottamusmiesten neuvottelupäivät 56 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 60 Afganistanista lähihoitajaoppiin 64 Jäsenyksikkö tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassa tiedottaa 67 Lukijalta 72 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Vihdistä 2 SUPER 5/ 2014

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 61. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Leena Lindroos taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma toimittajat Marjo Sajantola Henriikka Hakkala Minna Lyhty, ma Jukka Järvelä vuorotteluvapaalla vierailevat kirjoittajat Anette Ahlqvist, Risto Heikkinen, Emilia Heromaa, Julia Heromaa ja Tia Kasurinen, Elina Kujala, Maarit Mäkinen, Antti Vanas kannen kuva Mikko Jaatisen kuvasi Minna Lyhty ulkoasu Timo Numminen, Joonas Väänänen, Sonja Kähkönen Paperimiehen sydän Kysyimme 50 satunnaisotannalla valitulta superilaiselta, mitä he omassa työssään muuttaisivat, jos saisivat itse päättää. Vastaukset ovat pitkiä ja perusteltuja, ja niissä toistuu kuin kopioituna hätä henkilökunnan määrästä ja jaksamisesta. Kotihoito koetaan erityisen kuormittavaksi. Mitoitus on riittämätön, vanhukset entistä huonokuntoisempia, sijaiset kouluttamattomia, esimiestyöstä puuttuu asiantuntemus ja vielä työpaikoilla kiistellään ammatillisen osaamisen käytöstä. Vastanneet peräävät toiveissaan asioita, jotka ovat hoitotyön peruslähtökohtia. Että saa tehdä omaa ammattitaitoaan vastaavaa työtä, että sitä saa tehdä oman ammattietiikkansa edellyttämällä tavalla ja että työtä on kohtuullinen määrä. Enemmän kuin palkkaa toivotaan lisää käsiä tolkuttomaksi paisunutta työmäärää jakamaan ja enemmän kuin tulipalojen sammuttelua toivotaan ennakoivaa suunnittelua ja toinen toisensa työn arvostamista. Kuntien etsiessä säästökohteita alati pahenevassa rahapulassaan on tämän vuoden ensimmäisellä kolmanneksella lomautettu sama määrä henkilöstöä kuin koko viime vuonna yhteensä. Säästötoimia on toteutettu jo 150 kunnassa. Säästöjen jalkoihin on jäänyt joukko työelämän kivijalkoina toimineita asioita, jopa lakisääteisestä työterveyshuollosta tingitään. Edunvalvonta-asiamies Anne Villman toivoo haastattelussamme kaikille superilaisille voimia sietää tätä aikaa. Hän toivoo myös, että jokainen superilainen löytää itsestään paperiliiton miehen sydämen työnsä työnä hoitamiseen. Jokaisen on tärkeintä kaikesta huolimatta huolehtia itsestään ja omasta jaksamisestaan.. painos ilmoitukset Katriina Alfa osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 5/2014 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat toukokuu kesäkuu Kalenteri Koulutusmatka, Cambridge, SuPer Terve-Sos, Lappeenranta STTK:n Työhyvinvointi seminaari, Helsinki, SuPer Työsuojelupäivä, Helsinki, SuPer Ruotsinkieliset opintopäivät, M/S Gabriella, SuPer Äitienpäivä Mediverkko yritysverkostotapaaminen, Helsinki Kotihoidon koulutuspäivät Tampere, SuPer Yhdistyksen taloudenhoidon peruskurssi, Helsinki, SuPer TSN:n neuvottelupäivät, Vantaa Maailma Kylässä, Helsinki Naisten Kymppi, Helsinki Maailman ympäristöpäivä Kansainväliset Erämessut, Riihimäki Nuori SuPerilainen, Rovaniemi, SuPer SuPerin edustajisto: Sote-uudistuksella voidaan vahvistaa lähipalveluita Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Su- Perin edustajisto odottaa, että soteuudistus parantaa työntekijöiden työssä jaksamista sekä asiakkaan mahdollisuuksia saada tarvittavaa hoitoa ja palveluita riittävästi. Uudistus tarjoaa myös mahdollisuuden tehokkaalle ennaltaehkäisevälle toiminnalle. SuPer on jo usean vuoden ajan todennut, että kuntien rahapula on tulevaisuuden suurin ongelma sote-palvelujen tuottamisessa. Rahoitus turvataan suurilla alueilla, jotka rahoittavat ja tuottavat palvelut. Päätös mitä ja miten sote-toiminnot tuotetaan, on merkittävä asia asiakkaiden ja henkilöstön kannalta. Keskeistä uudistuksessa on, että lähipalveluita vahvistetaan. SuPerin edustajisto pitää sote-uudistusta erinomaisena mahdollisuutena, mutta siitä voi tulla myös suuri uhka. Asiantuntijoiden ja poliitikkojen päätöksillä on keskeinen rooli siinä, millaiseksi uudistus kehittyy. Tähän mennessä on tehty vain suuntaa antavia päätöksiä: sote-alueita tulee olemaan viisi ja alkusysäys yhteisvastuulliselle rahoitukselle on annettu. Palveluiden tuottamisessa on huomioitava myös, miten jatkossa tarjotaan paras mahdollinen kokonaisuus. SuPerin edustajiston mukaan tämä edellyttää vähemmän hallintoa ja erilaisia tuotanto-organisaatioita. Säästyvät rahat on ohjattava lähipalveluiden varmistamiseen. Viiden sote-alueen toimiessa järjestelyvastuussa palvelut tulee pääosin tuottaa riittävän suurten kuntayhtymien pohjalta. Yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt täydentävät julkisia palveluita. Henkilöstöön on jatkossakin sovellettava kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksia sekä kunta-alan eläkejärjestelmää. Sote-palveluiden suunnittelussa on otettava henkilöstö mukaan jo alusta alkaen. Ei ole vara sivuuttaa henkilöstön tietoa ja osaamista. Rahoituksen turvaaminen sote-palveluille vahvistaa kuntien taloutta ja vähentää tarvetta säästötoimille, esimerkiksi lomautuksille. Se antaa myös mahdollisuuden saada koulutetun hoitohenkilökunnan mitoitus kuntoon. Riittävä rahoitus on edellytys myös tukipalvelujen turvaamiselle. Näin parannetaan hoidon laatua ja hoitajien työssä jaksamista sekä turvataan alalle riittävä koulutettu työvoima myös jatkossa.. nyt on aika valmistuvien liittyä SuPerin varsinaisiksi jäseniksi ja varmistaa itselleen paras edunvalvonta. ottaa lämpimästi vastaan uudet työkaverit. oppilaitosten alkaa suunnitella kivaa matkaa syksyn lähihoitajatapahtumaan. varata aika kalenterista Kuopi- ossa järjestettävälle täydennyskoulutuspäivälle, jossa asiaa diabeteksesta, lääkehoidon turvallisuudesta ja eteisvärinästä. ilmoittaa jäsenyksikköön muutoksista: vapautukset, jatko-opiskelu, eläke ja niin edelleen. lähteä Terve-Sos-messuille ja Maailma kylässä -tapahtumaan, SuPer on mukana molemmissa. ingimage 4 SUPER 5/2014

5 PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Uusia työntekijöitä, työssäoppimista ja työssä jaksamista Jälleen on se aika vuodesta, jolloin lähihoitajia tulee kevään viimeiselle työharjoittelupaikalle. Ohjaaminen on haastavaa ja ajoittain jopa vaikeaa, kun työntekijöitä on vähän. Haaste tulee usein siitä, että osa opetuksesta on siirretty työpaikoille. Opiskelija tulee opetussuunnitelmansa kanssa. Siihen on merkitty sillä jaksolla opetettavat toimet ja asiat. Tässä tavassa on sekä hyviä puolia että huonoja. Hyvät ovat ne, että työpaikalla on ainakin toivottavasti se uusin tapa työskennellä ja opiskelija oppii heti uutta. Negatiivisena asiana voidaan pitää sitä, ettei opettamiseen ja asioiden selittämiseen ja selventämiseen ole riittävästi aikaa. Opettamisen muutokseen ei työpaikoilla ole reagoitu ja ohjaajalla itsellään on edelleen saman verran töitä kuin aikaisemmin. Ohjaamiseen keskittyminen on kuitenkin meidän ammatti-identiteettimme ja tulevan työntekijän osaamisen kannalta ehdottoman tärkeää. Niin hullulta ja lähes mahdottomalta ajatukselta kuin tämä nyt kuulostaa, on meidän alettava vaatia oikeutta ja aikaa uusien kollegoiden opettamiseen. Monen mielestä tällaisia ajatuksia syntyy kirjoituspöydän takaa. Ehkä, mutta samalla ihan konkreettisesta tarpeesta. Tämä tarve on tulevaisuudessakin osaavat uudet kollegat. Koulutusmuoto on muuttunut jo usean vuoden ajan. Se pitää sisällään entistä enemmän itseopiskelua ja työssäoppimista, joten paluuta vanhaan ei ole. Opetuksessa suurin vastuu on opiskelijalla itsellään sekä koululla, mutta työpaikkaohjauksen vaikuttavuus on suuri. Tähän ohjaukseen on vain otettava aikaa, aivan kuten muutkin tekevät. Kesän aikana moni opiskelija menee töihin juuri siihen paikkaan, jossa on kokenut saaneensa hyvää ohjausta. Tämä on paras kiitos ohjaajalle ja koko työyksikölle. Muutoinkin kesä tuo uusia työntekijöitä. Kun heidät ottaa vastaan hyvin ja antaa heille sitä apua ja ohjausta, jota he uutena työntekijänä tarvitsevat, tuottaa työ parhaan lopputuloksen eli hyvän työkaverin. Monella uudella työntekijällä on hienoja, joskin erilaisia toimintatapoja kuin on totuttu, mutta se on juuri se rikkaus, jota varsinkin kesällä saamme kokea. Liiton toimistoon on tullut hälyttäviä tietoja työnantajien toimista. Moni kunta ja kaupunki on päättänyt kyseenalaisista säästötoimista. Niiden mukaan poissa tai lomalla olevan työntekijän tilalle ei oteta ketään vaan työt jaetaan työssä olevien kesken. Tämä on kestämätöntä henkilöstöpolitiikkaa, jonka ainoa lopputulos on työuupumus sekä oletettavasti hoidon tason lasku. Taloudellinen tilanne kunnissa saattaa olla ajoittain heikkokin, mutta säästöjä ei pidä ottaa henkilöstön selkänahasta. Kun on tarvetta palkata sijaisia, niin se pitää tehdä. Etenkin hoitoa ja hoivaa tarvitsevien kohdalla ei ole niitä tehtäviä, joita ei pidä päivittäin tehdä. Siksi voidaankin todeta, etteivät superilaisten työpaikat ole niitä, joihin ei kesällä tarvitsisi palkata sijaisia. Tämä on työssä jaksamisasia, hoidon laatukysymys sekä sijoitus tulevaisuuteen: hoidettavat voivat paremmin pidempään. Työpaikoilla halutaan tehdä työtä hyvin hoidettavien, niin lasten, aikuisten kuin vanhuksien tarpeista lähtien. Tämä on jo sinällään erittäin vaikuttavaa ja tuloksellista. Onneksi on myös niitä työpaikkoja, jotka ovat ymmärtäneet, ettei henkilöstön tilannetta kurjistamalla päästä hyvään lopputulemaan. Näin kesän kynnyksellä on kuitenkin hyvä miettiä ihan egoistisesti omaa jaksamista ja miten sitä voi edistää tai parantaa. Tehköön sen kukin miten parhaaksi katsoo, oli sitten auringon paistetta, tuulta tai sadetta. Kesä kuitenkin on tulollaan ja kohta luontokin puhkeaa kukkaan.. Sitä odotellessa, Silja SUPER 5/2014 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt KVTES:n jaksotyöaikamääräykset kaipaavat uudistamista teksti ja kuva minna lyhty Jaksotyön vuorolistojen suunnittelu ja tarkistaminen on koettu vaikeaksi, koska KVTES:n jaksotyöaikasäännöt ovat monimutkaiset. Sen vuoksi jaksotyöaikakokeilussa testattiin yksinkertaisempia sääntöjä vuosina Jaksotyöaikakokeilussa oli mukana muutama kunta. Kokeilussa työaikajakson pituus oli kolme viikkoa, eikä jaksopareja ollut. Arkipyhät alensivat ylityökynnystä, mistä hoitajat hyötyivät. Nykyisen KVTES:n mukaan ylityöt alkavat vasta 114 tunnin 45 minuutin rajan jälkeen. Kokeilussa ohjeena oli se, että ylityöt maksetaan rahana. SuPerin kanta on se, että ylityökorvaukset ja aikakorvaukset pitäisi maksaa rahana. Yleensä ylitöitä tehdään siksi, että henkilökuntaa on liian vähän. Työnantajan tulisi palkata lisää henkilökuntaa, jotta työkuorma ei olisi liian suuri. Hoitajien pitäisi jaksaa tehdä normaali työvuorolista, sanoo Su- Perin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno. Kokeilun sopimusmääräyksiä ei aiota viedä sellaisenaan KVTES:n jaksotyöaikamääräyksiin. Parhaillaan neuvotellaan siitä, miten jaksotyöaikamää- Luhtisen palvelutalo Jyväskylässä oli mukana jaksotyöaikakokeilussa. Mervi Salmisen, Tarja Valkosen ja Suvi Alenin mukaan kokeilu oli mielenkiintoinen. räyksiä uudistetaan. Neuvotteluosapuolina ovat KT Kuntatyönantajat, KoHo, Kunta-alan Unioni (JHL) ja JUKO (Talentia). Työryhmä kokoontui pohtimaan asiaa 5. toukokuuta. Tavoitteena on, että uudet jaksotyömääräykset tulevat voimaan kesäkuussa Jaksotyöaikakokeilussa oli hyvää ja huonoa Luhtisen palvelutalo Jyväskylässä oli viime vuoden mukana jaksotyöaikakokeilussa. Mervi Salmisen, Tarja Valkosen ja Suvi Alenin mukaan kokeilussa oli sekä hyviä että huonoja puolia. Parasta oli se, ettei koskaan tullut pitkiä työputkia. Kuusi vapaata piti aina toteutua kolmen viikon listassa, Salminen kertoo. Toisaalta vapaa-aikaa oli vaikeampi suunnitella, koska listat tehtiin vain kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siksi hoita- jat pitävät kuuden viikon listaa parempana. Palvelutalossa ei tehty tuplavuoroja kokeilun aikana, mikä hoitajien mielestä oli vain hyvä asia. Sijaiset saatiin varahenkilöstöstä. Luhtisen palvelutalon hoitajat ottavat ylitöistä mieluummin aikahyvityksen kuin rahakorvauksen. Kuormittavasta työstä halutaan palautua vapaa-ajalla. Hoitajien mukaan vuoden kokeilujakso meni nopeasti. Sen aikana ei ehtinyt tulla monimutkaisia tilanteita, esimerkiksi sairauslomia.. 6 SUPER 5/2014

7 Asiakkaan itsemääräämisoikeutta halutaan vahvistaa Uudella lailla halutaan vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan perusoikeuksien rajoittamista koskeva lainsäädäntö on puutteellista, eikä se vastaa tällä hetkellä perustuslain tai kansainvälisten sopimusten vaatimuksia. Asiakkaiden oikeusturvassa on aukkoja, ja henkilöstö joutuu toimimaan käytännön tilanteissa epäselvin valtuuksin. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on valmistellut sosiaali- ja terveydenhuoltoon uutta lakia, jolla pyritään vahvistamaan asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ja vähentämään rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Samalla turvataan kaikille perustuslain mukainen välttämätön hoito ja huolenpito sekä parannetaan henkilöstön oikeusturvaa täsmentämällä toiminnan rajoja. Työryhmä luovutti esityksensä uudesta laista peruspalveluministeri Susanna Huoviselle 4. huhtikuuta. Itsemääräämislaki tulee tarpeeseen, sillä rajoitustoimia koskevat säännökset ovat nyt puutteelliset. Uusi itsemääräämisoikeuslaki vahvistaisi erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksia, Huovinen sanoo. Lakityöryhmän mukaan tärkein tapa vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta on yhteinen suunnittelu ja ennakointi. Kun tilat on suunniteltu toimiviksi, henkilöstö on koulutettu ja ohjeistettu hyvin ja työmenetelmät tukevat itsemääräämisoikeutta, rajoituksiin ei tarvitse turvautua niin usein. Lakiluonnoksessa ehdotetaankin, että jokaisessa toimintayksikössä Itsemääräämisoikeutta saisi rajoittaa vain silloin, kun muut keinot eivät riitä. laaditaan yleinen suunnitelma itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. Hyvä suunnittelu tukee myös henkilökunnan työturvallisuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden hoito ja palvelut perustuvat pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen ja yhteisymmärrykseen. Joskus kuitenkin joudutaan tilanteisiin, joissa henkilön hengen, terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi on puututtava henkilökohtaiseen koskemattomuuteen tai rajoitettava vapautta. Näistä rajoitustoimenpiteistä säädettäisiin laissa. Lakiesityksen mukaan rajoitustoimenpiteiden käyttö edellyttäisi, että henkilön toimintakyvyn on arvioitu alentuneen pysyvästi tai pitkäaikaisesti ja että hänen hoitonsa ja palvelunsa on yksilöllisesti suunniteltu. Toimenpiteitä voisi soveltaa henkilöön, joka ei esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi ymmärrä käyttäytymisensä seurauksia ja siksi uhkaa vaarantaa vakavasti itsensä tai muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta. Itsemääräämisoikeutta saisi rajoittaa vain silloin, kun muut keinot eivät riitä. Toimenpiteiden pitäisi olla tarkoitukseensa sopivia ja oikein mitoitettuja. Lisäksi olisi valittava sellainen rajoituskeino, jolla ihmisen perusoikeuksiin puututaan mahdollisimman vähän. Akuutti- ja päivystystilanteissa rajoittavia keinoja voitaisiin käyttää välttämättömän hoidon tai palvelujen turvaamiseksi kiireellisissä tapauksissa. Esityksen mukaan rajoitusten käyttö pitäisi kirjata tarkkaan asiakirjoihin ja toimittaa niitä koskevat tilastotiedot vuosittain aluehallintovirastolle. Lain on tarkoitus astua voimaan loppuvuodesta teksti elina kujala oimasti terveysalaa kurittava säästäminen seurauksineen on tämän hetken suurin ongelma kunnissa. Suoraan rahasta puhui silti vain harva SuPer-lehden Jos minä saisin päättää -kyselyyn vastannut hoitaja ja vain pari mainitsi korjausta vaativaksi epäkohdaksi lähihoitajan työstään saaman palkan. Yksi vastaajista sanoi puhuvansa monen hoitajan suulla, kun totesi, ettei hoitajien palkkoja tarvitsisi nostaa, kunhan osastolla vain saataisiin pitää nyt töissä olevat työntekijät tai ammattitaitoisia ihmisiä saataisiin jopa lisää. Vastaus kertoo paljon siitä epätoivoa lähentelevästä tilanteesta, jossa hoitajat nyt tärkeää työtään tekevät. Kiire ajaa hoitajat tekemään työtä omalla ajallaan ja ilman palkkaa. Monet kyselyyn vastanneista mainitsivat, että tauot jäävät pitämättä eikä tehtyjä ylitöitä merkitä listaan. Silti vuorosta kotiin lähtiessä kalvaa huono omatunto. Hoitoalalla kukkaron nyörejä on kiristetty niin pitkään, ettei kukaan enää muista edes aikoja, jolloin rahaa olisi ollut riittävästi. Eräs vastaajista totesi osuvasti, ettei sosiaali- ja terveysala ole hyvinäkään aikoina päässyt rahoista ja lisähenkilökunnasta nauttimaan. Lähihoitajan kuukausipalkka pyörii tällä hetkellä euron tietämillä, monilla kunta-alan työpaikoilla se jää parin tonnin alle. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisen keskiansio on nyt euroa kuukaudessa. Yksi vastaajista totesi, että palkkaus on saatava kuntoon, jos alalle halutaan saada ammattitaitoista ja työhönsä sitoutunutta väkeä. Hoitajien palkka on asia, josta on uskallettava puhua. Silloinkin, kun pitäisi säästää. SUPER 5/2014 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt Superilaiset säästöpaineiden puristuksissa Kunnissa kiristetään ja vaaditaan joustoja teksti henriikka hakkala On vaikea keksiä sellaista säästötapaa, jota ei kunnissa jo kokeiltaisi. SuPerin edunvalvontayksikkö kerää jatkuvasti tietoa siitä, mitä työpaikoilla todella tapahtuu, kun jo päätetyt ja parhaillaan neuvoteltavat säästöt siirtyvät osaksi joka päivä tehtävää hoito- ja hoivatyötä. Meidän hoitajamme tekevät äärimmäisen hyvää työtä. Hinta on kuitenkin niin kova, että he väsyvät, toteaa kentän aktiiveilta tietoja keräävä SuPerin edunvalvonta-asiamies Anne Villman. Säästöpaikkakunnilla vastikään kiertänyt Villman on nähnyt sekä hyviä työpaikkoja että niitä toisenlaisia. Sellaisia, joiden tilanne saa miettimään, voiko nähty ja kuultu olla totta. Jo viime syksynä alkoi näkyä merkkejä tilanteen jyrkästä heikkenemisestä. Nyt tämä tilanne on räjähtänyt käsiin. Ihmettelen sitä, miksi nyt ykskaks halutaan ajatella, että julkisten palvelujen henkilöstö on syypää kuntien talousahdinkoon. Kentän aktiivien liittoon toimittamien tietojen mukaan sijaismäärärahat on pudotettu nollaan, eikä sijaisia enää oteta pitkiinkään sijaisuuksiin. Työnantaja tarjoaa vajaamiehityksen kanssa pärjäämisen keinoksi töiden uudelleen järjestämistä. Se alkaa kuitenkin kuulostaa korulauseelta, jonka takaa löytyy sietokykynsä rajoille ajettu työntekijä. Haluaisinkin kysyä, menisikö esimerkiksi teollisuudessa läpi se, että työvuorolistan mukaisesti työvuoroon tullut työntekijä ei säännönmukaisesti tiedäkään, koska pääsee töistä. Ruuvi kireällä jo puolessa kunnista Tällä hetkellä jo noin 150 kunnassa on tehty superilaisiin vaikuttavia toimia. Viime vuonna joulukuuhun mennessä oli toteutettu 12 lomautusta. Tänä vuonna on takana jo sama määrä. Useissa osissa toteutettu lomautus tai uutena keinona käyttöön tullut osittainen lomautus ovat työntekijöille varsin hankalia. Heille ei synny oikeutta päivärahaan ja kahdeksan tunnin töistä pitää jotenkin selvitä kuudessa. Asiakkaille on tehty palvelusuunnitelmat, joten heidät on jotenkin hoidettava. Olisi työnantajan tehtävä rajata tehtävien määrä järkevälle tasolle. Rohkaiseviakin uutisia tosin kuuluu. Uusia lomautuksia ja ympärivuorokautisen hoivan henkilöstöä koskevia lomautuksia on saatu estetyksi aktiivisella paikallisella toiminnalla ja vedenpitävästi perustellen. Mieluisaa luettavaa ovat ne kuntapäättäjien pöytäkirjat, joissa lomautuksista luopumisen perusteissa kaikuu SuPerin ääni. Onneksi niitäkin kuntia löytyy, joissa heikosta rahatilanteesta huolimatta päättäjät ovat jotenkin halunneet huolehtia henkilöstöstään ja ympärivuorokautisesta hoivasta. Toki siitä SuPerin tietoon tulleiden lomautusten määrä Lomautuksia vuonna 2013 Lomautuksia 2014 tammi-maaliskuussa SuPerin tietoon tulleet säästötoimipaikkakunnat Kuntia ja sairaanhoitopiirejä /soteyhtymiä / seutu tk:ita, joissa vaikutuksia jouluna 2013 n. 40 huhtikuun alussa 2014 n. 150 huolimatta jää lomautettaviksi vielä muita superilaisia henkilöstöryhmiä, esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijät ja koulunkäynninohjaajat. Kaikki keinot käytössä Säästösiivilän kiristyviin silmukoihin ovat jo jääneet monet sellaiset työelämän sovitut asiat, jotka edistävät työssä viihtymistä, jaksamista ja molemminpuolisen lojaliteetin tunnetta. Vuosilomamääräyksissä on siirrytty aiemmin yleisestä niin sanottujen parempien lomakuukausien suosimisesta siihen, että lomat limitetään koko lomakaudelle toukokuun ja syyskuun välillä. Tämä on toki työehtosopimuksiin kirjattu oikeus, mutta yksi selvä merkki lisää tilanteen kiristymisestä. Suoraan hoitajan omassa taloudessa tuntuva säästö on vaa- 8 SUPER 5/2014

9 timus vaihtaa lomarahat vapaaksi. Päivätyössä toimivan hoitajan noin kahden tuhannen euron peruspalkasta lomaraha on noin puolet. Se on tällaiselle hoitajalle todella iso raha ja jonkinlainen kiitos kaikesta siitä joustosta ja venymisestä. Siitäkin pitäisi nyt luopua. Työkykyä ylläpitävän toiminnan rahoista ja henkilöstökoulutuksesta tingitään. Jopa työterveyshuollosta on leikattu, vaikka se on lakisääteistä. Henkilöstön huomioimisia on jätetty pois ja paikoin töitä tehdään tiloissa, joita ei ole suunniteltu hoitotyöhön. Erityistä huolta aiheuttaa se, että nimenomaan työelämän kuormitukseen ja vuoronvaihtojen häiritsemään unirytmiin liitetyt oireet, äkillinen stressireaktio, rytminpalautusta vaativa elimellinen unihäiriö tai työuupumus eivät olisi peruste palkalliselle sairauslomalle. Tällaisiakin ohjeistuksia on lisäsäästöjä etsittäessä tehty. Piilotalkoot näkyviin Anne Villman kantaa huolta hoitajien työhyvinvoinnista ja motivaatiosta. Hän peräänkuuluttaa työnantajilta jaksamisen ja venymisen tueksi kiitosta ja palkitsemista niistä muutoksista, joita on jo tehty oman työn sisällä. Sitä ei huomioida missään, että jokainen hoitaja tänä päivänä miettii jo sitä, miten käyttää työnantajan ja asiakkaan tarvikkeita, vaikkapa niitä julkisuudessakin paljon puhuttuja vaippoja. Työpaikoilla joustetaan jo aivan valtavasti työvuorojen vaihdoissa ja poissaolojen paikkaamisessa. Paikoin työntekijät ovat kokeneet tulevansa painostetuiksi ja uhatuiksi, kun on keskusteltu niin sanotuista talkoovapaista. Tosiasia ei kuitenkaan siitä muuksi muutu, että sen nimeää toisin. Talkoovapaa on työntekijän ansoita leikkaavaa palkatonta vapaata. Rinnalle on ilmestynyt myös uusi käsite: lamavapaa, joka sekin tarkoittaa harkinnanvaraista palkatonta työvapaata. Villman kertoo työnantajien todenneen, että esimiestyönä tehtävä ja allekirjoitettava hakemus työvapaasta on heidän näkökulmastaan helpompi toimenpide kuin lomautus. Lomautushan on kallis toimenpide, sillä työmäärä lisääntyy sen aikana valtavasti palkkahallinnossa ja suunnittelutyössä. Rahat vain siirtyvät momentilta toiselle. Lisäksi lomautuksen aikana työnantaja on vastuussa työn turvallisuudesta ja mitoitusten noudattamisesta. Itsestä pitää huolehtia Tärkeää olisi huolehtia omasta voinnista ja pyrkiä näkemään säästötalkoiden sävyttämä työ nimenomaan työnä. Sitä tehdään työvuorolistan mukaan ja sillä hyvällä sydämellä, joka superilaisilla on. Jokainen tekee työnsä niin hyvin kuin taitaa, mutta vapaa-aika pitää pyhittää elpymiselle, perheelle ja sosiaaliselle elämälle. Anne Villman muistuttaa, että jos asiasta ei oman esimiehen kautta päästä sopimaan, on asia vietävä tarpeeksi ylös, vaikka kunnanjohtajalle asti. SuPerin paikallisaktiiveille, pääluottamusmiehille ja ammattiosastoille kuuluu kiitos erittäin hyvin hoidetusta työstä. Tieto on monessa kohdassa tavoittanut liiton asiantuntijat ajoissa, jolloin SuPer on voinut tarvittaessa lähestyä päättäjiä kirjeitse, käydä paikkakunnalla ja järjestää tapaamisia, joilla on ollut vaikutusta. Toivoisin kaikille superilaisille voimia sietää tätä aikaa. Pitäisi koettaa löytää itseltään sellainen paperiliiton miehen sydän, että tämä on työtä. Se hoidetaan sydämellä, mutta siihen pitää myös antaa resurssit.. Kela tarjoaa etäpalvelua kotiin Kela kokeilee uutta asiakaspalvelua, jossa käytetään kuvayhteyttä. Kokeilu on suunnattu venäjää, kurdia tai englantia puhuville asiakkaille. Asiakkaat voivat olla yhteydessä Kelan asiakaspalvelijaan kuvayhteyden avulla kela.fi-sivujen kautta. Palvelu vastaa Kelan toimistopalvelua. Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen asiakkaat ovat voineet kokeilla palvelua jo helmikuusta alkaen ja ensimmäiset käyttökokemukset ovat olleet positiivisia. Pilottikokeilu kestää toukokuun lopulle. Keinoja työväkivallan ehkäisemiseksi Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työntekijää joutuu vuosittain kiinnikäymisen kohteeksi työpaikallaan ja noin :ta on uhattu väkivallalla. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava pitävät välttämättömänä sitä, että Suomessa otetaan käyttöön järeämmät keinot väkivallan ja sen uhan torjumiseksi työelämässä. Keskusjärjestöjen mukaan tämä edellyttää, että lainsäädäntöä täydennetään antamalla yksityiskohtainen asetus väkivallan uhan torjumiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimineen väkivaltaa ja sen uhan torjuntaa työssä selvittäneen työryhmän raportti julkistettiin huhtikuun alussa. Raportti osoittaa, että nykyinen sääntely on riittämätöntä. Ministeri Paula Risikko onkin luvannut kutsua keskeiset toimijat keskustelemaan jatkotoimista. Ei Harlin, vaan Nelin Huhtikuun lehden SuPerin eettistä työryhmää käsittelevässä jutussa sivulla 27 mainittiin työryhmän uutena jäsenenä virheellisesti lähihoitaja Suvi Harlin. Työryhmän jäsenenä aloittaa lähihoitaja Suvi Nelin. SUPER 5/2014 9

10 UUTISET Esillä juuri nyt Heikentynyt työkyky on syytä huomata ajoissa teksti sonja kähkönen Työkyvyn heikkenemiseen tulee puuttua varhain, jotta vältytään pitkiltä sairauslomakierteiltä. Naantalissa jokainen ikäohjelmaan sijoitettu euro on tuonut työnantajalle lähes neljä euroa takaisin. Hälytysmerkkejä työntekijän heikentyneestä työkyvystä ovat lisääntyneet sairauspoissaolot, vaikeudet työn suorittamisessa, päihdeongelmat, muutokset käyttäytymisessä ja vaikeudet selviytyä omista työtehtävistä. Mitä aiemmin työkyvyn ja työhyvinvoinnin ongelmiin puututaan, sitä helpommin tilanteen korjaaminen usein onnistuu, sanoo lakimies Merja Hyvärinen SuPerista. Hyvärinen muistuttaa, että työsuojelutoiminta ja työhyvinvoinnin edistäminen on nähtävä koko organisaation yhteisenä vastuuna ei vain työterveyshuollon, työsuojeluorganisaation tai henkilöstöhallinnon toimintana. Kun työpaikalla huomataan, että työntekijän työkyky on heikentynyt, tulisi työnantajan pohtia, miten tämän työkykyä voidaan tukea. Etenkin lähiesimiehen rooli on varhaisessa tuessa ratkaiseva ja työkykyä uhkaavista asioista tulisi puhua työntekijän kanssa mahdollisimman pian. Myös työntekijöiden on oltava aktiivisia. Valitettavan usein työntekijät sinnittelevät oireidensa kanssa liian pitkään ja tilanne pääsee pahenemaan. Pitkään sairauslomalla olleen työntekijän työhön paluuseen tulee panostaa. Työhön paluun onnistumiseen vaikuttaa merkittävästi työyhteisön asenne ja se, miten esimies hallitsee tilanteen käsittelyn. Ratkaisuja pienillä työaikamuutoksilla Fyysisesti raskaat tehtävät koettelevat hoitoalan työntekijöiden työkykyä. Lähi- ja perushoitajat jäävätkin muuta väestöä enemmän sairauslomille tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. Työelämässä on tärkeä etsiä niitä keinoja, joilla työkykyä ylläpidetään ja edistetään. Tänä päivänä työpaikoilla on kuitenkin valitettavan paljon tilanteita, jotka päinvastoin heikentävät työkykyä. Fyysinen ja psyykkinen kuormittuminen voivat alentaa työkykyä nopeasti. Työturvallisuuslaki velvoittaa kuitenkin puuttumaan siihen, sanoo SuPerin työympäristöasiantuntija Eija Kemppainen. Työkyky voi heikentyä äkillisesti sairastumisen vuoksi. Muita heikentäviä tekijöitä ovat esimeriksi huono johtaminen ja työilmapiiri, työyhteisön kielteiset asenteet tai motivaation puute. Kemppaisen mukaan työkyvyn ylläpitäminen on tänä päivänä suuri haaste, sillä organisaatioilla on niukasti varoja käytettävissään ja monet työnantajat kieltäytyvät palkkaamasta sijaisia. Myös pitkät sairauslomat heikentävät työkykyä. Tutkimustiedon mukaan työn tekeminen puolestaan tukee terveyttä ja työkykyä. Työkyvyn heikkenemistä ja sairauslomakierteitä voidaan ehkäistä varhaisella tuella. Jo pelkillä työaikamuutoksilla voidaan usein parantaa tilannetta. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksia potevat henkilöt voivat selvitä yötyöstä paremmin kuin päivätyöstä, sillä keho joutuu päivävuorossa usein kovemmalle rasitukselle. Sydän- ja verisuonitauteja potevien työkykyä voidaan puolestaan tukea sillä, että he tekevät kolmivuorotyön sijaan vähemmän kehoa kuormittavaa kaksivuorotyötä. Eurot takaisin korkoineen Työnantaja saa henkilöstön työkyvyn tukemiseen käyttämänsä eurot usein korkoineen takaisin. Eija Kemppainen kertoo, että esimerkiksi Naantalissa jokainen työntekijöiden ikäohjelmaan sijoitettu euro on tuonut työnantajalle takaisin 3,7 euroa. Naantalissa on panostettu työntekijöiden terveystarkastuksiin, virkistys- ja ulkoilutoimintaan ja fysikaaliseen hoitoon, minkä lisäksi työntekijöille on järjestetty esimerkiksi jumppaa. Ikäohjelman ansiosta sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut. Kemppaisen mukaan myös Rovaniemellä on lisätty työntekijöiden hyvinvointia panostamalla ergonomiatyöskentelyyn. Kun kaupungin hoivaosasto 1:n työntekijöillä oli vuonna 2009 vielä 900 sairauslomapäivää, oli niitä vuonna 2012 enää 300. Sairauslomien vähenemisen lisäksi työilmapiiri on parantunut, koska töitä ei enää tehdä särkylääkkeiden voimalla. merja hyvärinen ja eija kemppainen puhuivat superin yksityissektorin neuvottelupäivillä helsingissä huhtikuussa. 10 SUPER 5/2014

11 TNJ:n hallitus kokoontui viimeisen kerran maaliskuussa. Vasemmalta hallituksen jäsenet Sisko Metso ja Tiia Rautpalo, esittelijät Arja Niittynen ja Anne Sainila-Vaarno, puheenjohtaja Silja Paavola sekä hallituksen jäsenet Heikki Isosaari, Merja Puuskamäki, Satu Pynnönen ja Merja Ohvo. TNJ lakkautettiin Yksityisten henkilöstö kasvanut eniten Yksityisten palveluntuottajien henkilöstömäärä terveys- ja sosiaalipalveluissa on kasvanut 2000-luvulla nopeam- ingimage Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ ry:n hallitus ja edustajisto kokoontuivat maaliskuussa SuPerin toimistossa. Esityslistalla oli yhdistyksen purkaminen. SuPer on viimeiset kuusi vuotta ollut järjestön ainoa jäsen. TNJ aloitti toimintansa TVK:n konkurssin jälkeen vuonna 1992 silloisen TVK-V:n pohjalta. Kun Toimiehtoliitto erosi TNJ:stä, jäseniksi jäivät SuPer ja Tehy. Tehyn erottua syksyllä 2007 TNJ:stä oli tämä pääsopijajärjestö yhtä kuin SuPer. TNJ lakkasi olemasta pääsopijajärjestö 27. helmikuuta, kun kunta-alalle perustettiin uusi neuvottelujärjestö koulutetulle hoitohenkilöstölle. KoHo ry:n jäsenet SuPerin lisäksi ovat Tehy ja SPAL.. min kuin julkisten palveluntuottajien. Henkilöstömäärän kasvusta kaksi kolmasosaa on ollut yksityisellä sektorilla. Erityisen huomattavaa muutos on ollut vanhusten palveluissa, joissa yksityisten palveluntuottajien henkilöstön lisäys on ollut 77 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen Terveyskeskusten henkilöstömäärä ei ole kasvanut 2000-luvulla. Lääkäreiden määrä työvoiman vuokraus -toimialalla on kasvanut voimakkaasti samaan aikaan. Terveys- ja sosiaalipalveluissa työskenteli vuoden 2011 lopussa yhteensä henkilöä, joista kolme neljäsosaa, lähes 73 prosenttia julkisella sektorilla. Runsas 17 prosenttia työskenteli yrityksissä ja 10 prosenttia järjestöissä.. marjo sajantola Sosiaaliturvasopimus uudistettiin Uudistettu pohjoismainen sosiaaliturvasopimus astui voimaan 1. toukokuuta. Sopimuksen tarkoitus on helpottaa ihmisten liikkumista Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin välillä ja taata heille oikeudet sosiaaliturvaetuuksiin. Sopimus myös yksinkertaistaa viranomaisten toimintaa maiden välillä. Eräät erityismääräykset on säilytetty myös uudessa sopimuksessa. Esimerkiksi toisesta Pohjoismaasta Suomeen palaavalla työttömällä on ilman odotusaikaa oikeus työttömyyspäivärahaan, jos hän on viimeisten viiden vuoden aikana saanut Suomesta työttömyyspäivärahaa. Kesäduunari-info auttaa Kesäduunari-info neuvoo jälleen nuorten kesätyösuhteisiin liittyvissä asioissa. SAK:n, STTK:n ja Akavan maksuton palvelu on kerännyt viime kesinä yli 500 yhteydenottoa. Kymmenettä kesää toimiva Kesäduunari-info on suunnattu nuorille, heidän vanhemmilleen ja työnantajille. Palvelusta voi kysyä esimerkiksi palkoista, työvuoroista tai työsopimuksen laatimisesta. Kesäduunari-info on avoinna 29. elokuuta saakka. Neuvoja voi kysyä numerosta ja osoitteesta sekä Tietotekniikkaa ikäihmisille Toista kertaa vietettävä valtakunnallinen SeniorSurf-päivä haastaa huomioimaan ikäihmiset tietoteknisten palvelujen käyttäjinä. Päivää vietetään Vanhustenviikolla tiistaina 7. lokakuuta Päivään haastetaan mukaan erilaisia organisaatioita. Tarkoituksena on tutustuttaa ikäihmiset internetin käyttöön. Lisää tietoa Vanhustyön keskusliiton sivuilla SUPER 5/

12 toukokuun LYHYET Hampaiden harjausinto notkahtaa seiskaluokalla Yhä harvempi lapsi harjaa hampaansa kahdesti päivässä. Ahkerimmiksi harjaajiksi ikäluokissaan paljastuivat tuoreen tutkimuksen mukaan viidesluokkalaisista Rääkkylän lapset, joista 94 prosenttia harjaa hampaansa kahdesti päivässä. Seitsemäsluokkalaisilla harjausinto notkahtaa rajusti ja esimerkiksi Rääkkylässä enää 61 prosenttia ikäluokasta harjaa hampaansa kahdesti päivässä. Eri paikkakuntien tuloksia yhdisteltäessä selviää, että näistä kolmesta ikäluokasta parhaiten hampaitaan hoitavat yhdeksäsluokkalaiset. attendo ingimage Arviolta 75 prosentilla ihmisistä on peräpukamia jossain vaiheessa elämää. Suomalaisista prosenttia sairastaa atooppista ihottumaa. Unettomuus rassaa mieltä ja sydäntä Unettomuus lisää mielenterveyden häiriöiden sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä, osoittaa tuore tutkimus. Unettomuudesta kärsivät päätyvät myös muita useammin työkyvyttömyyseläkkeelle. Noin kolmannes työikäisistä suomalaisista kärsii ajoittain unettomuudesta ja noin joka kymmenes potee kroonista unettomuutta. stt info Kolmasosalla ihmisistä mielenterveysongelmia Ainakin joka kolmas ihminen maailmassa sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön elämänsä aikana, paljastaa tuore tutkimus. Tutkimuksessa joka kuudennella oli ollut mielenterveysongelmia edeltävän vuoden aikana. Vähiten mielenterveysongelmia oli Pohjoisja Kaakkois-Aasiassa sekä Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa. Eniten niitä sairastettiin englanninkielisissä maissa. duodecim Syöpäseulontaan aiempaa harvempi Nuoret naiset osallistuvat aiempaa harvemmin kohdunkaulan syövän seulontaan. Vuonna 2011 seulontakutsun sai yhteensä lähes naista, joista 68 prosenttia osallistui. Edellisellä vuosikymmenellä osallistumisosuus oli runsaat viisi prosenttia korkeampi. Osallistumisaktiivisuus sekä esiasteiden ja syöpien löytyminen vaihtelevat alueellisesti. Kohdunkaulan syövän irtosolunäytteeseen kutsutaan kaikki vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Myös naisten osallistuminen rintasyövän seulontaan on vähentynyt 2000-luvulla. thl 12 SUPER 5/2014

13 huhtikuun kysymys oli: Vaikuttavatko säästötoimenpiteet työhösi? MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. muut lehdet Mikään juomatapa ei edistä terveyttä. professori emeritus matti hillblom alkoholista lääkärilehti 15/ % 29% tehdään lyhennettyä työaikaa viikonloppuisin. jos joku on poissa töistä, ei aina tule tilalle tekijää. Siitä kärsivät työntekijät ja hoidettavat. työnantajan mukaan pitää säästää, koska budjetti on jo ylittynyt. henkilökuntaa on vähennetty. Sijaisia ei oteta. muutaman päivän poissaoloihin ei oteta sijaisia. Yritetään pärjätä työvuoroja muuttamalla tai sitten tehdään pienemmällä porukalla. säästötoimenpiteenä työnantaja käyttää talkoovapaita. Jos niitä osastolla myönnetään jollekin, niin muut joutuvat tekemään lomailijoiden työt. aina on vähän hoitajia. minimihenkilömäärällä pitää ehtiä työt tehdä. yksityisellä sektorilla saadaan vielä ottaa sijaisia ym. en ole työelämässä, vaan opiskelija, enkä myöskään tee töitä opiskelujen ohella. osa osastostamme on menossa remonttiin ja sen myötä on potilaiden lukumäärä osastolla vähentynyt. Vakihenkilöstölle on luvattu työn jatkuvuus remontin ajan eri työpisteissä. Parsakaalin inho voi olla geneettistä. Tutkijat ymmärsivät jo 1930-luvulla, että tiettyjen kitkerien makujen aistiminen on yhtä perinnöllistä kuin kielen saaminen rullalle. jani kaaro tiede 4/2014 Vallan tulee olla sidottu arvoihin, ja johtajan pitää olla valmis riskeeraamaan valtansa jos arvot tulevat uhatuiksi. dosenti leena kurki aikalainen 6/ vuotta sitten Järjestösihteeri Mirja-Liisa Kinnunen valotti liiton nuoriso- ja opiskelijatyön kuvioita. Nuoria kaivattiin liittoon luonnollisen sukupolvenvaihdoksen vuoksi, mutta myös tuomaan avointa kritiikkiä sekä raikkaita ja tuulettavia näkemyksiä. Uusille opiskelijoille oli jaossa tietoa paljon, joten sen perillemeno huolestutti kirjoittajaa: toukokuun kysymyksen löydät kirjautumalla superin jäsensivuille ja klikkaamalla siellä super-lehden palkkia. kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden kätevä kylmäkassi. maaliskuussa arpa suosi mikaela purtiloa helsingistä. onnittelut. Käsitteet ja lyhenteet menevät sekaisin ja ay-systeemi tuntuu etäiseltä, kuivalta ja byrokraattiselta. apuhoitaja 5/1984 SUPER 5/

14 LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Sirpa tarjoaa kanakeiton paistettuna teksti ja kuvat marjo sajantola Sirpa Nuotion perheen perusruokaa on paistettu kanakeitto. Reseptin kehittelyssä oli puoliso vahvasti mukana. Lähihoitaja Sirpa Nuotion puoliso on aikoinaan asunut vuosia Etelä-Amerikassa. Siksi tuliset mausteet ovat perheen ruokapöydässä tuttuja vielä Suomen Turussakin. Kanakeitto hellii makunystyröitä, kun sen ensin maustaa meksikolaisella salsalla ja paistaa päälle. Sirpa kertoo, että hänen paistettu kanakeittonsa on tuottanut hupia niin lähipiirille kuin työkavereillekin. Onhan keiton paistaminen ajatuksena kummallinen. Ihan kanakeitosta tämä lähti, mutta lopputulos oli mieheni ahaa-elämys. Kun keittoa syödään useampana päivänä, liemi käy vähiin. Niin kävi tässäkin tapauksessa. Puolisoni piti kanakeittoani muhennoksena, paistoi sen ja lopputulos oli herkullinen. Vieraammekin ovat sitä kehuneet. Perheen lapset ovat jo aikuisia ja asuvat omillaan, mutta Sirpa tekee edelleen kunnon annoksia keittoa, sillä siitä saa nopeasti arkiruokaa pariksi seuraavaksi päiväksikin. Keiton kanssa syödään ruisleipää, eikä siinä paljon muuta tarvita. Kanakeitto on varsinainen kierrätyskeitto, sillä Sirpa valmistaa sen useimmiten tähteistä. Jos tänään on tarjolla grillattua broileria, niin huomenna perhe saa kanakeittoa. Grillibroilerista syödään ne herkkupalat ja luihin jää vielä paljon lihaa, joista riittää keittoon. Nahkan käytän keitossa mausteena, mutta otan sen pois ennen tarjoilua, sillä sitä ei syödä. Vettä lisään sen mukaan, teenkö keiton pitemmällä liemellä vai lyhyemmällä. Luista voisi keitellä kanaliemenkin, mutta Sirpa tyytyy liemikuutioihin. Ideahan on tehdä helppoa, nopeasti valmistuvaa ruokaa. Silloin työpäivänä aikaa jää muuhunkin, kuten lenkkeilyyn Tarmon kanssa. Tämä tarmonpesä on nelivuotias englanninbuldoggi, jolle kanakeitto maistuisi nahkoineen päivineen. Se joutuu kuitenkin tyytymään enimmäkseen koiranmuonaan. Joskus Sirpa hemmottelee poikaa broileri- tai kalkkunamakupaloilla. Sirpa valmistui lähihoitajaksi vuonna 2006 mielenterveys- Halaus rauhoittaa ja lämmittää jokaisen sydäntä. ja päihdetyön koulutusohjelmasta, mutta hän oli tehnyt hoitoapulaisen töitä niin mielenterveyskuntoutujien kuin vanhustenkin parissa jo ennen sitä. Turun suurimmassa vanhainkodissa, Runosmäessä, hän on työskennellyt vuodesta 2005 ja vanhustyö tuntuu hänestä siltä omimmalta alalta. Vanhustyössä tarvitaan mielenterveystietoutta ja nykyisin myös yhä enemmän päihdetyöosaamista. Vanhustenhoito on lähellä sydäntäni ja myös kunnioitan suuresti ikäihmisiä. Sirpa tekee nykyisin vain yövuoroja ja kokee tämän työmuodon sopivan itselleen parhaiten. Hänen mielestään yötyö ei rajoita mitenkään hänen sosiaalista elämäänsä. Tietenkin valvotun yön jälkeen on nukuttava, mutta päivässä riittää tunteja. Parasta yövuorossa on päivävuoroa rauhallisempi tahti, mutta joskus öinen rauha rikkoutuu. Jos asukas on levoton, istuskellaan hänen luonaan, puhellaan ja rauhoitellaan. Ollaan lähellä. Lähimmäisen rakkaus on se, mitä monet tarvitsevat. Vuosien saatossa Sirpa on huomannut, ettei silittely eikä pieni halauskaan ole pahasta. Halaus rauhoittaa ja lämmittää jokaisen sydäntä. Runosmäen asukkaista monet ovat muistisairaita ja kaikki ovat fyysisesti heikkoja. Vakituisten asukkaiden lisäksi vanhainkodissa käy paljon ikäihmisiä intervallihoidossa. Heistä monet ovat tullessaan jopa huonommassa kunnossa kuin vakituiset asukkaat. Säännöllinen syöminen unohtuu tai ruoka ei vain maistu. Monet vanhukset kokevat olonsa kotona niin yksinäiseksi, että he haluaisivat jäädä intervallijakson jälkeen osastolle. Sirpan mielestä Runosmäen asukkaat saavat hyvää hoitoa vuorokauden ympäri. Jos hänellä olisi valta, hän lisäisi kuitenkin joka vuoroon työntekijöitä. Toiset sanovat, ettei lisää hoitajia tarvita. Mielestäni kuitenkin tarvitaan. Silloin asukkaiden hoito olisi yksilöllisempää ja hoitajalla olisi enemmän aikaa jokaiselle hoidettavalleen. Ei tarvitsisi hoputtaa, vaan vanhukset voisivat tehdä ihan omaan tahtiinsa sen, mihin pystyvät.. 14 SUPER 5/2014

15 Paistettu kanakeitto Grillatun broilerin rippeet Puolisen pussia rakettispagettia 1 2 pussia pakastevihanneksia (herne, kukkakaali, porkkana) 1-2 kanaliemikuutiota vettä mausteita maun mukaan, esimerkiksi meksikolaista salsakastiketta Broilerista perataan tarkkaan kaikki lihat ja laitetaan ne ja nahka kattilaan. Nahka poistetaan ennen tarjoilua, mutta se antaa mukavasti makua. Jos haluaa lihaisampaa, joukkoon voi paistaa lisää broileria. Lisätään vettä. Kun keitto kiehuu, sulatetaan liemeen kanaliemikuutiot ja keitetään pasta ja vihannekset. Ensimmäisenä päivänä keitto nautitaan keittona. Seuraavana päivänä se paistetaan muhennoksena. SUPER 5/

16 16 SUPER 5/2014

17 Hoitoa ja havaintoja teksti ja kuvat marjo sajantola Kardiologiset ja kirurgiset sydänpotilaat ovat tarkan seurannan alla Tays Sydänsairaalan valvontaosastolla siihen asti, kunnes heidät voidaan siirtää tavalliselle vuodeosastolle tai toiseen hoitolaitokseen. Henkilökunnan havainnot potilaan voinnista ovat tärkeä osa onnistuneen hoidon toteutumista. Perushoitaja Sirkka Temonen kipuaa ripeästi Tampereen yliopistollisen sairaalan portaita kolmanteen kerrokseen, missä Sydänsairaalan kardiologisen vuodeosaston tilat ovat. Sydänpotilaiden hoitaja huolehtii myös omasta sydänterveydestään arkiliikunnalla. Tays Sydänsairaala on sydänhoidon täyden palvelun keskus vaativaa kardiologista tai sydän- ja rintaelinkirurgista hoitoa tarvitseville potilaille. Sirkka antaa oman panoksensa tähän tärkeään työhön sydänvalvonnan kolmessa moduulissa. Tänään maanantaina hän tulee iltavuoroon valvonnan A- moduuliin, mutta huomenna hän voi tehdä töitä vaikka B- moduulissa. Sydänvalvonnassa työ on hektistä, päivän kulkua ei voi ennakoida. Hoidettavana on sydänleikattuja, tehostettua valvontaa vaativia sekä äkillisesti sairastuneita sydänpotilaita. Potilaita tuodaan valvontaan ympäri vuorokauden. Yö ei ole juuri päivää rauhallisempi. Muutama työntekijä on sijoitettu pysyvästi tiettyyn moduuliin, mutta muut kiertävät kolmea moduulia. Siten me voimme työskennellä tarpeen mukaan missä vain näistä. Sirkan mielestä tämäkin lisää työn monipuolisuutta, sillä yksiköiden potilaat vaativat hyvin eri tavalla hoitoa ja toimenpiteitä. C-moduulin potilaat tulevat kutsuttuna tutkimuksiin ja toimenpiteisiin ja viettävät tarvittaessa yhden yön valvonnassa. B-moduulin potilaat on tuotu valvontaan rintakipujen, hengenahdistuksen tai rytmihäiriöiden vuoksi. Heidät tuodaan useimmiten Sydänsairaalaan ambulanssilla, ja päivystävä kardiologi tutkii heidät. Usein heille tehdään angiografia ja mahdollisesti heti perään pallolaajennus. Potilaat ovat kuitenkin parempikuntoisia kuin A-moduulissa. Perushoitaja Sirkka Temonen auttaa yhdessä työparinsa kanssa avosydänleikkauksesta toipuvan potilaan varovasti makuuasentoon. SUPER 5/

18 Potilaiden elintoimintoja seurataan myös monenlaisilla elektronisilla laitteilla. 2. Sirkka Temonen ottaa potilaalta näytteen verikaasuanalyysiä varten. 3. Heikki Vuorinen, Katja Raivio ja Sirkka Temonen antavat nopean tilannekatsauksen apulaisosastonhoitaja Sirkka tarkistaa taululta omat potilaat ja sen, keiden sairaanhoitajien kanssa hän tänään tulee työskentelemään. Tämän jälkeen hän kuuntelee yhdessä sairaanhoitajan kanssa kyseisten potilaiden raportit. Laadukasta perushoitoa Tänään Sirkka on työparina sairaanhoitaja Katja Raiviolle ykköspaikan potilaan hoidossa ja sairaanhoitaja Heikki Vuoriselle nelospaikalla. Molemmat potilaat ovat iäkkäitä ja monisairaita. Toinen heistä on kirurginen ja toinen kardiologinen potilas. Heti ensimmäiseksi Sirkka vastaa ykkösen kutsuun. Potilas on väsynyt istumaan ja tarvitsee apua päästäkseen makuulle, joten Sirkka pyytää Katja Raivion avukseen. Monisairas avosydänleikkauksesta toipuva potilas saadaan parityönä asetettua hellävaraisesti mukavaan asentoon. Sirkka tarkistaa vielä, ettei mikään monista potilaaseen kiinnitetyistä letkuista jää puristuksiin. Tämän jälkeen hän siirtyy kirjaamaan ykkösen potilaasta tietoja, jotka hän tarkisti nostotoimenpiteen jälkeen. Ennen kuin Sirkka kirjautuu koneelle, hän desinfioi näppäimet, näytön ja koneen ympäristön. Töissä hän hyvinvoiva henkilökunta jaksaa myös ylläpitää potilaiden positiivisuutta vakavien sairauksien keskellä. Positiivisuuden kehä, joka tuottaa hyvää tulosta. on ollut vasta puoli tuntia, mutta kätensäkin hän on desinfioinut jo monta kertaa. Hygienian merkitystä ei voi täällä liikaa korostaa. Tarkan hygienian lisäksi potilaat tarvitsevat hyvää perushoitoa. Sirkka kertoo, että esimerkiksi aamupesu on myös hyvä tilaisuus seurata potilaan kokonaisvaltaista kuntoa. Siinä näkee, mihin potilas pystyy itse, kuinka asiallinen hän on ja miten sietää rasitusta. Miten haavat paranevat ja mitä niistä erittyy. Sellainen kahdenkeskinen hetki kertoo todella paljon, vaikka potilaan vointia seurataankin ympäri vuorokauden. Hän toteaa, että vaikka kanyylien juuret tarkistetaan aamupesun yhteydessä, niiden siisteyttä tarkkaillaan jatkuvasti. Osastolla on perushoidon laatuun paneuduttu perinpohjaisesti. Kevään osastokoulutuspäivänä asiaa käsiteltiin monipuolisesti. Sirkka onkin mukana tekemässä koulutuspäivien pohjalta kaikkien käyttöön koostetta siitä, mitä tietyt perushoidon laatuvaatimukset tarkoittavat juuri tällä osastolla. Se on lyhyesti sitä, että haavat hoidetaan hyvin ja hygienia on huipputasoa. Laatu säilyy, eikä koskaan mennä siitä, mistä rima on matalin. 18 SUPER 5/2014

19 4 5 Pirjo Niemelle. 4. Lääkefirman sydänmallin verisuonet ovat kauniit ja värikkäät. 5. Hoitotilanteissakin Sirkka pyrkii aina sanomaan jotain mukavaa potilailleen. Vakavasti sairaan ihmisen hoidossa on myös positiivisen mielialan tukeminen tärkeää. Tarkkaa tarkkailua Kun Sirkka Temonen kirjautuu potilastiedostoon, hän katsoo, mitä hänen on erityisesti huomioitava omien potilaiden hoidossa, vaikka molemmat heistä ovat olleet osastolla jo jonkin aikaa. Saan eräänlaisen yleiskatsauksen potilaan voinnista. Tarkistan esimerkiksi verenpaineet, hapetukset, hengitystiheyden ja mitä infuusioita menee. Työvuoron aikana kirjaan havaintoni potilaasta eri otsikoiden alle, jolloin kaikki tarvittavat asiat tulevat huomioitua. Tämäkin on tietynlainen laatumittari. Potilaspaikoille on näköyhteys hoitajien työpisteestä, joka on kuin kaareva baaritiski. Sen keskiössä on yksi suuri näyttöruutu, johon potilaspaikkojen monitorien tiedot siirtyvät. Tuon tuostakin jonkun potilaan monitori hälyttää. Nelospaikan potilaan pulssi nousee yli koneelle määritellyn rajan, ja monitori alkaa piipata. Sirkka siirtyy työpisteestä kolmen metrin päässä olevan sängyn luo. Potilas on aivan hikinen, ja hengitys vinkuu. Sirkka vaihtaa hiestyneen lakanan ja kohentaa potilaan asentoa yhdessä sairaanhoitaja Heikki Vuorisen kanssa, joka tuo potilaalle hengiteltäväksi keuhkoja avaavaa lääkettä. Helpottuuko olo? Sirkka huolehtii. Kun lääke on hengitetty, potilas saa maskin tilalle happiviikset ja käteensä puhalluspullon sekä ohjausta pulloon puhalteluun. Sirkka siirtyy tekemään tarvittavat kirjaukset. Hoivaa ja huolenpitoa Tätähän tämä on, tarkkailua ja potilaan tarpeista huolehtimista. Tänään on melko rauhallinen päivä. Eilen minulla oli neljä potilasta huolehdittavana yhdessä sairaanhoitajan kanssa, Sirkka kertoo. Vaikeasti sairaiden parissa työpäivään voi kuulua dramatiikkaakin, mutta sitä ei kukaan kaipaa. Osastolla joudutaan silloin tällöin esimerkiksi elvyttämään. Koska nyt on hiljaista, Sirkka lähtee tarvikevarastoon. Hän tarkistaa saatavuuden niistä tuotteista, joista sairaalan hyllypalvelu ei huolehdi. Myös toimenpidehuoneen varustus on osin hänen vastuullaan. Tänään hän vain luo yleissilmäyksen. Kaikki näyttää olevan kunnossa, joten hän siirtyy eteenpäin. Huuhteluhuoneessa hän työntää korillisen instrumentteja pesukoneeseen ja palaa sen jälkeen A-moduuliin. Röntgenhoitaja on tällä aikaa saapunut osastolle siirrettävän laitteensa kanssa. Hän huikkaa Sirkan apuun nostamaan potilasta niin, että hänen alleen saadaan röntgenlevy. Kuvanoton ajaksi hoitajat siirtyvät toiseen tilaan. Ennen ilta-ateriaa niin nelosen kuin ykköspaikan potilaalta on tarkistettava verensokeri. Neloselta riittää veritippa sormesta. Ykköseltä Sirkka ottaa näytteen ruiskulla arteriakanyylistä, sillä potilaan verikaasuarvot ovat myös tarkassa seurannassa. Ruisku verikaasuanalysaattoriin ja muutama napin painallus: kone tulostaa tiedot paperiliuskalle. Muut arvot ovat kohdillaan, mutta verensokeri on nyt aivan liian alhainen. Ruokailuunkin on vielä jonkin aikaa, joten ottaisitko leipää ja maitoa? Elämää ja työniloa Potilaiden ruoka saapuu osastolle valmiiksi tarjottimilla. Hoitajat nostavat potilaat geriatriseen tuoliin tai sängyllä sellaiseen asentoon, jossa ruokailu onnistuu. Sirkka auttaa nelos- SUPER 5/

20 paikan potilasta ruokailussa. Sen jälkeen hän käy itse syömässä jossain sopivassa raossa, ja näin iltavuorossa taukotilassa nautitut nuudelit ja appelsiini riittävät. Kun saavun illalla kotiin siinä kymmenen pintaan, puoliso on keittänyt kahvin valmiiksi ja syön ehkä jotain pientä sen kanssa. Kyselen lasten kuulumiset ja menen aika pian nukkumaan, sillä huomenna minulla on aamuvuoro. Tays perusti kymmenen vuotta sitten sydänkeskuksen, josta muotoutui nykyinen Sydänsairaala. Sirkka on kuitenkin hoitanut sairaalan sydänpotilaita jo paljon kauemmin 33 vuotta. Tauolle sattuu samaan aikaan muitakin pitkän työuran tehneitä ja pöytäkeskustelua syntyy muisteluista, miten sydäntautien hoito on vuosikymmenten myötä kehittynyt. Miettikääpä sitä, ettei 80-luvun alkupuolella tehty ohitusleikkauksia yli 65-vuotiaille. Katsottiin, että he ovat liian vanhoja siihen, yli 40 vuotta sydänpotilaiden sairaanhoitajana toiminut kollega huomauttaa. Ruokailun jälkeen Sirkka palaa potilaidensa luo. Ykköspaikan naapuripotilas valmistautuu siirtymään toiselle osastolle ja on erittäin hyväntuulinen. Tämä on yksi askel eteenpäin tervehtymisen tiellä. Kaksi miestä keskustelee keskenään verhon läpi. Vierailijoitakin piipahtaa. Osastolla vallitsee yleisesti eräänlainen toiveikkuus ja iloisuus. Se vaikuttaa työilmapiiriin ja hyvinvoiva henkilökunta jaksaa myös ylläpitää potilaiden Sydänpotilaat ovat hyvin elämänmyönteisiä ja kiitollisia potilaita. Siksi tykkään niin paljon tästä työstä. positiivisuutta vakavien sairauksien keskellä. Positiivisuuden kehä, joka tuottaa hyvää tulosta. Tuloskuntomittarit osoittavat sairaanhoitopiirin parhaimpia tuloksia. Työntekijät ovat tyytyväisiä ilmapiiriin, esimiehiin, työkavereihin ja työhönsä. Sirkka ajattelee usein olevansa juuri oikealla alalla. Hänestä ei ole koskaan ollut kurjaa tulla töihin. Työn määrään ei aina voi vaikuttaa, mutta moneen muuhun asiaan tässä työyhteisössä voi. Hyvät työkaverit tekevät työvuoroista mukavia ja lisää työniloa hän saa suoraan potilailta: Sydänpotilaat ovat hyvin elämänmyönteisiä ja kiitollisia potilaita. Siksi tykkään niin paljon tästä työstä.. Tänään töissä kuka Perushoitaja Sirkka Temonen. Valmistui keväällä työura Valmistumisestaan asti työskennellyt Tays:ssa ja melkein joka osastolla, vain teho, poli ja neurologian yksiköt ovat jääneet kokematta. Alkuun sijaisuuksia ja keikkaa. Toukokuussa 1982 aloitti sydänvalvonnassa ensin kesälomasijaisena ja jatkoi suoraan vakituisena oli puoli vuotta työkierrossa ensiavussa. perhe Asuu Lempäälässä puolisonsa ja kahden lapsensa kanssa. Lemmikkikani ja usein hoitokoiria. harrastukset Fiilikset ja kelit vaikuttavat, eikä yhtä ylitse muiden. Sisustaminen kiinnostaa. Lenkkeilee ja retkeilee perheen kanssa. Tykkää, kun saa vieraita ja tykkää itsekin vierailla. ikävintä työssä Ei mikään. On tyytyväinen työhönsä. Tuntee aitoa työniloa työssään. parasta työssä Kun vaikeasti sairaana ollut potilas toipuu ja on tyytyväinen. Siinä näkee oman ja koko tiimin työn tuloksen. 20 SUPER 5/2014