Naapurikielten oppijat itse- ja vertaisarvioitsijoina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naapurikielten oppijat itse- ja vertaisarvioitsijoina"

Transkriptio

1 Naapurikielten oppijat itse- ja vertaisarvioitsijoina Natalia Iho, Eeva-Liisa Nyqvist & Marja Portin Arviointi- ja palautekäytänteet kielten opetuksessa teemapäivä

2 Taustaa Yliopisto-opetus on kehittymässä oppijakeskeisemmäksi, mutta arviointikäytänteet ovat usein edelleen opettajajohtoisia Lindblom-Ylänne et al. (2006): vertais- ja itsearvioinin rooli kasvamassa Kyky itse- ja vertaisarviointiin on kuitenkin relevantti taito oman oppimisen säätelyn ja työelämän vaatimusten kannalta Esim. Nicol & Macfarlane-Dick (2006): arviointiprosessin ymmärtäminen kehittää itsearviointikykyä Oppimaan oppiminen mainitaan HY:n uusissa kandidaattitutkinnon osaamistavoitteissa

3 Aikaisempi tutkimus: itsearviointi Antavatko opiskelijat itselleen liian hyviä arvosanoja? Leblay (201): oppijat onnistuvat pääosin arvioimaan osaamistaan validilla ja luotettavalla tavalla Luotettavuuteen vaikuttaa negatiivisimmin itsearviointikokemuksen puute, joka saattaa johtaa arvioinnin epäjohdonmukaisuuteen ja sattumanvaraisuuteen Lindblom-Ylänne et al. (2006): itsearviointi ja opettajan arviointi hyvin samankaltaista Joissain kriteereissä opettajan arviointi kriittisintä, toisissa itsen

4 Aikaisempi tutkimus: vertaisarviointi Luotettavuus ja validius pohdinnan alaisina Opiskelijaryhmien heterogeenisuus, vaihtelevat pohjatiedot, pää- ja sivuaineopiskelijoiden erot? Elliot & Higgins (2005): vertaisarvioijat antavat heikompia arvosanoja kuin opettaja Lindblom-Ylänne et al. (2006): vertaisarviointi ja opettajan arviointi hyvin samankaltaista Joissain kriteereissä opettajan arviointi kriittisintä, toisissa vertaisten Falchikov & Goldfinch (2000): selkeät kriteerit ja hyvin suunnitellut testaustilanteet takaavat validiteetin Asikainen et al. (201): ei tilastollisesti merkitseviä eroja vertaisarvioinnin ja opettajan arvioinnin välillä Pää- ja sivuaineopiskelijat yhtä päteviä arvioitsijoita

5 Osaprojektit: Natalia Iho: HY:n kielipalvelun venäjänoppijat itsearvioitsijoina Tasot A2, B2, C1-2 Marja Portin: Kielikeskuksen ruotsinopiskelijat itsearvioitsijoina Taso B1-2, käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opiskelijoita E-L Nyqvist: Itse- ja vertaisarvioinnin suhde opettajan arviointiin Pohjoismaisten kielten 1-2. vuoden pää- ja sivuaineopiskelijoita (ruotsi toisena kielenä -linja), Tavoitetaso C.1.1

6 Itsearviointi Kielipalvelujen venäjän kursseilla Natalia Iho, HY

7 Taustaa Lähtötason arviointi kurssin alussa- lomakkeet tai haastattelu Opiskelijat vastasivat kysymyksiin edellisistä opiskelukokemuksista, kielen käytöstä ja arvioivat omaa kielitaitoaan Lomakkeet kurssijakson päättyessä Opiskelijat vastasivat kysymyksiin oppimisesta kurssin aikana; vastauksista opiskelijoiden kanssa käytiin palautekeskusteluja, joissa yhdessä pohdittiin, missä olisi parannettavaa. Säännöllistä ja linjakkaan opetuksen malliin pohjautuvaa itsearviointia kursseilla ei ollut aiemmin kokeiltu.

8 Tavoitteet ja toteutus Tutkimuskysymykset: Miten opiskelijoiden itsearviointitaidot suhteutuvat oppimistavoitteisiin? Miten opiskelijat kokevat itsearvioinnin tukeneen heitä oppimisessa? Kohderyhmä: A2, B2 ja C1-2 tasoiset venäjän opiskelijat Apuvälineet: Eurooppalaisen Kielisalkun itsearviointilistat Projektiryhmän tekemä e-lomake itsearvioinnin kokemuksesta A2 ja B1-2 -tason opiskelijat vastausten määrä: 6 vastausten tallennusaika C2-tason opiskelijat vastausten määrä: 6 vastausten tallennusaika

9 Opiskelijoiden vastaukset itsearvioinnin kokemuksesta (e-lomake) 1. Itsearvioinnin tekeminen oli mielestäni Melko vaikeaa 2 Hyvin vaikeaa 2 Itsearviointi on vaikeaa, pitää pohtia syvällisesti, osaanko jotain? Enkö osaa voisinko mahdollisesti oppia enemmän tai luulenko osaavani jo hyvin! mitään? Tai Melko helppoa 2 Halusin olla vaatimaton. En antanut itselleni liian hyviä arvosanoja. Hyvin helppoa 1 En osaa sanoa 1 2. Itsearvioinnin tekeminen oli mielestäni hyödyllistä ja opettavaista Erittäin hyödyllistä 1 Itsearvoinnin ajan piti pohtia hyvin ja ei se ole mikään "äkkiä pois alta -juttu". Syvätutkinta varmastikin avasi "uusia portteja", mitä haluan tulevaisuudeltani. Hyödyllistä ja opettavaista 2 Jossain määrin hyödyllistä 2 Melko hyödytöntä 1 Kielitaito ei muutu ei vähene tai parane tämän arvion täyttämisen myötä.

10 . Ohjaus itsearviointiin A. Tarvitsisin mielestäni ohjeita ja ohjausta itsearviointiin Saamani ohjeistus on ollut riittävää 1 2 Ehkä vähän enemmän 5 B. Olen saanut opintojeni aikana ohjeita ja ohjausta itsearviointiin Jonkin verran 2 Hyvin paljon 1 2 En osaa sanoa 1 2. Itsearvioinnin hyöty Itsearviointi on usein yhtä hyödyllistä kuin opettajan antama palaute 1 Itsearviointi on usein hyödyllistä, mutta ei niin hyödyllistä kuin opettajan antama palaute 2 Opettajan palaute on aina hyödyllisempää kuin itsearviointi

11 Havaintoja Oppimistavoitteiden määrittely on monille opiskelijoille vaikeaa itsearviointi kohdistuu enemmän opiskeluprosessiin kuin oppimistavoitteisiin Muutama oppilas uskoo, että itsearvioinnin perusajatus on harjoitella lomakkeiden täyttöä ja raportoida opiskelijoiden työnantajalle kurssien tuloksista C- tason kursseilla opettajan arviointi joissain kriteereissä on kriittisempi, kuin opiskelijoiden oma arviointi (kirjoittaminen), A- ja B-tason kursseilla opettajan ja opiskelijoiden oman arvioinnin välillä ei ole merkitseviä eroja Itsearvioinnin säännöllinen käyttö kursseilla kiinnostaa A ja B-tason opiskelijoita enemmän kuin C -tason opiskelijoita pohtia vertaisarvioinnin käyttöä C-tason kursseilla

12 Mitä seuraavaksi? Muokatut itsearviointilomakkeet A1-2 ja B1-2- tason oppilaille; oppimistavoitteiden selkeä määrittely Itsearviointi kurssin alussa ja lopussa Oppimista tukevat arviointimenetelmät C-tason oppilaille (vertaisarviointi?)

13 Itsearviointia Kielikeskuksen ruotsin kurssilla Kielitaidon itsearviointi ja opiskelijoiden kokemuksia itsearvioinnista Marja Portin

14 Kohderyhmä Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito, ruotsi, op, 2 h Tutkintoasetuksen mukainen, alempaan korkeakoulututkintoon kuuluva kielikurssi Käyttäytymistieteellinen tdk, (9 opiskelijaa). periodi

15 Tavoite Kielitaidon itsearviointi lomakkeella sekä kurssin alussa että kurssin lopussa Vastaaminen projektiryhmän yhteiseen e-lomakkeeseen, joka kartoittaa opiskelijoiden kokemuksia itsearvioinnista.

16 Itsearviointilomakkeen kysymykset ja esimerkkejä vastauksista

17 Mitkä koet olevan vahvuuksiasi ruotsin kielessä (esim. ääntäminen, sanasto, kielioppi, kuullun/tekstin ymmärtäminen, puheen/tekstin tuottaminen jne.)? Kurssin alussa: a. Koen, että minulla ei ole erityisiä vahvuuksia. Ehkä kuuntelu sujuu parhaiten. b. Ääntäminen, suht laaja sanavarasto ja yleishyvä kielitaito sekä puhutun että kirjoitetun kielen osalta kunhan kieltä on ensin aktivoinut. Kurssin lopussa: a. Kuuntelen sujuvasti, ymmärrys on kohentunut, kun olen joutunut käyttämään kieltä. b. Ääntäminen, kuullun ja luetun ymmärtäminen sekä arkikielen puhuminen.

18 Kuvaile, miten pystyt tällä hetkellä toimimaan ruotsiksi arkipäivän kielenkäyttötilanteissa (esim. kaupassa käynti, junalipun osto, oman itsen/perheen esittely lyhyesti, lyhyiden viestien tai tekstien kirjoittaminen/ lukeminen/ kuunteleminen). Kurssin alussa: a. Perusasioiden toimittaminen sujuu tyydyttävästi, sanavarasto on hieman suppeahko. b. Hyvin. Tietysti jotkut perussanatkin on tällä hetkellä vähän hukassa, mutta löytyvät kyllä pienen miettimisen jälkeen. Kurssin lopussa: a. Voin toimittaa perusasioita. Sanavarasto palautuu pätkittäin kunhan kieltä vaan käyttää ja lukee tekstejä sanaston kanssa. b. Onnistun mielestäni hyvin ja varmasti paremmin kuin kurssin alussa. Joidenkin sanojen löytäminen saattaa välillä kestää hetken.

19 Arvioi tämänhetkinen suullinen taitosi ruotsin kielessä: heikko, tyydyttävä, hyvä, erinomainen Kurssin alussa: a. heikko b. hyvä Kurssin lopussa: a. heikko-tyydyttävä b. hyvä

20 Arvioi tämänhetkinen kirjallinen taitosi ruotsin kielessä: heikko, tyydyttävä, hyvä, erinomainen Kurssin alussa: a. heikko b. tyydyttävä Kurssin lopussa: a. heikko-tyydyttävä b. hyvä

21 Kokemuksia itsearvioinnista (elomake)

22 Itsearvioinnin tekeminen oli mielestäni hyvin helppoa melko helppoa en osaa sanoa melko vaikeaa hyvin vaikeaa

23 Itsearvioinnin tekeminen oli mielestäni erittäin hyödyllistä, opin paljon hyödyllistä ja opettavaista jossain määrin hyödyllistä melko hyödytöntä täysin hyödytöntä 0

24 Olen saanut opintojeni aikana ohjeita ja ohjausta itsearviointiin Hyvin paljon Paljon Jonkin verran Vain vähän En lainkaan 1 0

25 Tarvitsisin mielestäni enemmän ohjeita ja ohjausta itsearviointiin Kyllä, paljon enemmän! Kyllä Ehkä vähän enemmän Saamani ohjeistus on ollut riittävää Olen saanut ohjeistusta ja turhankin paljon

26 Itsearviointi on usein hyödyllisempää kuin opettajan antama palaute 0 Itsearviointi on usein yhtä hyödyllistä kuin opettajan antama palaute Itsearviointi on usein hyödyllistä, mutta ei niin hyödyllistä kuin opettajan antama palaute Opettajan palaute on aina hyödyllisempää kuin itsearviointi 1 5 Itsearviointi ei ole hyödyllistä - toivon palautetta vain opettajalta 0 Lähes kaikki saamani palaute on ollut hyödytöntä 0

27 Pohjoismaisten kielten opiskelijoiden itse- ja vertaisarviointi aineopintotasolla Eeva-Liisa Nyqvist

28 Taustaa Miten aineopintotason ruotsinopiskelijat (n=1) arvioivat käytännön kielitaidon kurssilla omaa ja toistensa suullista kielitaitoa eri näkökulmista tarkoitukseen laaditun arviointimatriisin avulla? Tilastollinen analyysi SPSS, t-testi (paired samples t-test) Eri kriteerien keskiarvot ryhmätasolla: eroja opettajan, itse- ja vertaisarvion välillä? Eroja kriteerien välillä? Yleisiä tendenssejä yksilöiden välillä?

29 Tehtävä: 10 minuutin esitelmä ruotsiksi omavalintaisesta Suomen historian merkkihenkilöstä Matriisin kriteerit: sujuvuus ääntäminen sanavarasto oikeakielisyys C.1.1 =

30 Ryhmätason keskiarvot 5,5,5,15,8,7,6,9,9,9,,,,2 itse vertais opettaja 2,5 2 1,5 1 sujuvuus ääntäminen sanavarasto oikeakielisyys

31 Yksilötaso Opiskelijoiden enemmistö arvioi itsensä heikommaksi kuin vertaiset ja opettajat kaikilla kriteereillä neljän opiskelijan arvio omasta suoriutumisestaan merkitsevästi opettajan arviota alhaisempi (kaikkien kriteerien keskiarvo) Opettajan arvosana tavallisesti korkein kaikissa kriteereissä Sujuvuus & sanavarasto: opettajan arvio korkein lähes kaikissa tapauksissa Ääntäminen & kielioppi: opettajan arvio korkein yli puolessa tapauksista

32 Sujuvuus ,5,5,2,6,,,,1,8,8,6,5 2,9,,9 2,5 2 1, ,5 0 O1 O2 O O O5 O6 O7 O8 O9 O10 O11 O12 O1 Itsearviointi Vertaisarviointi Opettajan arvio

33 Sanavarasto 5,5,5,,1,9,5,,1,6,,5 5,9 2,5 2 1,5 1 0,5 0 O1 O2 O O O5 O6 O7 O8 O9 O10 O11 O12 O1 Itsearviointi Vertaisarviointi Opettajan arvio

34 Ääntäminen 5 5,5,5,2,6,7,,1,2,,,8,9,2,,9 2,5 2 1,5 1 0, O1 O2 O O O5 O6 O7 O8 O9 O10 O11 O12 O1 Itsearviointi Vertaisarviointi Opettajan arvio

35 Oikeakielisyys 5,5,5,6,6,7,5 5,,2,8,8,5 5 5,, 2,5 2 1,5 1 0,5 0 O1 O2 O O O5 O6 O7 O8 O9 O10 O11 O12 O1 Itsearviointi Vertaisarviointi Opettajan arvio

36 Lopuksi/Natalia Opiskelijoiden itsearviointitaidot ovat passiivisia enemmän ohjausta ja säännöllistä harjoittelua Suurin osa opiskelijoita kokee opettajan arvioinnin tukeneen heitä oppimisessa enemmän kuin itsearviointi Itsearviointitaitoihin ja suhtautumiseen arviointiin vaikuttavat paljon opiskelijoiden koulutustausta, työhistoria ja persoonallisuus

37 Lopuksi/Marja Ei eroja itsearvioinnin ja opettajan arvioinnin välillä Itsearvioinnin tekeminen koettiin helpoksi ja pääosin hyödylliseksi Ohjeita ja ohjausta itsearviointiin on saatu opintojen aikana riittävästi Monet kokivat kuitenkin opettajan arvioinnin hyödyllisemmäksi kuin itsearvioinnin

38 Lopuksi /EL Opiskelijoiden itsearviointi poikkeaa opettajan tekemästä ja vertaisarvioinnista; vertaisarviointi ja opettajan arviointi hyvin lähellä toisiaan Vrt. Lindblom-Ylänne et al. (2006); Asikainen et al. (201) Suullisen tehtävän arviointi erilaista kuin kirjallisen tehtävän Opettajan arvio lähtökohtana, mutta myös opettajan arviointi aina subjektiivista!

39 Kirjallisuutta Asikainen, H., V. Virtanen, L. Postareff, P. Heino 201: The validity and student's experieces of peer assessment in a large introductory class of gene technology. Studies in Educational Evaluation, s Atjonen, P. 2007: Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi. Bandura, A. 199: Perceived Self-Efficacy in Cognitive Development and Functioning. Educational Psychologist 28, s Elliot, N. & A. Higgins 2005: Self and peer assessment does it make a difference to student group work? Nurse Education in Practice 5, s Falchikov, N. & J. Goldfinch 2000: Student peer assessment in higher education. A metaanalysis comparing peer and teacher marks. Review of Educational Research, 70 (), s Leblay, T. 201: Voi ei, nää on tosi hyviä verrattuna muhun! Uudenlaisen arviointimenetelmän toimivuus ranskan suullisen kielitaidon itsearvioinnissa. Jyväskylä: Jyväskylä Studies of Humanities. Lindblom-Ylänne, S., H. Pihlajamäki & T. Kotkas 2006: Self-, peer- and teacher-assessment of student essays. Active learning in higher education 7(1), s Magin, D & P. Helmore 2001: Peer and Teacher Assessmants of Oral presentation Skills: how reliable are they? Studies in Higher Education 26 (), s

Oppijan itsearviointitaidot

Oppijan itsearviointitaidot Oppijan itsearviointitaidot Kielten uudet opetussuunnitelmat eväitä laatijoille ja toteuttajille Tulevaisuuden tendenssejä ja taitoja Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja koulutusjärjestelmä? Tieto-

Lisätiedot

Yliopistopedagogiikan perusopinnot

Yliopistopedagogiikan perusopinnot Yliopistopedagogiikkaa tutkivasti oppien Arviointi- ja palautekäytänteet kielten opetuksessa (YP4 2014-2015) Johanna Vaattovaara & Marjo Vesalainen 24.4.2015 Yliopistopedagogiikan perusopinnot Yliopistopedagogiikka

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Miten arviointi suuntaa oppimista? Viivi Virtanen 28.2.2011 1/10 Millä keinoin opiskelijan saisi oppimaan sen mitä opetan? 2/10 Miten arviointi vaikuttaa siihen, miten

Lisätiedot

SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT)

SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT) SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT) A N N E L I A I R O L A P O H J O I S - K A R J A L A N A M K / A H O T - H A N K E K U O P I O 3 0. 8. 2 0 1 1 Tavoitteena on avata suullisen kielitaidon arvioinnin

Lisätiedot

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit

Lisätiedot

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo ) Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi klo 13.00-15.30 (kahvitauko klo 14.00-14.30) Annamari Kajasto Kaksikielisen opetuksen verkostoseminaari Turun ammatti-instituutti, Datacity 13.3.2018 Kaksikielisen

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY)

Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY) Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä 6.8.2014 Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY) Miksi kielen oppimista pitää arvioida? Arviointi kielenoppimisen tukena

Lisätiedot

Opettajien näkemyksiä lukion vieraiden kielten suullisen taidon kurssista

Opettajien näkemyksiä lukion vieraiden kielten suullisen taidon kurssista Opettajien näkemyksiä lukion vieraiden kielten suullisen taidon kurssista LukSuS - Lukion suullisen kielitaidon kurssin seurantaja tutkimushanke 2010-2012 http://blogs.helsinki.fi/luksus-projekti/ Outi

Lisätiedot

Ajatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla

Ajatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla Ajatuksia arvioinnista Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla OPS 2014 ja arviointi Opintojen aikaisella arvioinnilla pyritään ohjaamaan oppimista, kannustamaan

Lisätiedot

VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?

VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia? VIIKKI Klo 14:45.- 16.00 Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia? PUHEENVUORON SISÄLTÖ Itsearvioinnin: - tavoitteet, - rooli ja tehtävä. Itsearviointitaidot. Itsearviointimalleista:

Lisätiedot

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors

Lisätiedot

Minkälaista tutkimusta yliopistopedagogiikasta tehdään?

Minkälaista tutkimusta yliopistopedagogiikasta tehdään? Minkälaista tutkimusta yliopistopedagogiikasta tehdään? Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö (YTY) Kasvatustieteen laitos Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

Koulun nimi: Tiirismaan koulu Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Arviointimenetelmillä on väliä

Arviointimenetelmillä on väliä Arviointimenetelmillä on väliä Prof. Päivi Atjonen, Joensuu 11.2.2019 Neljä mottoa arvioinnista 1. Arviointi on paljon muuta(kin) kuin numeron antamista ja opiskelujakson lopussa tapahtuvaa osaamisen mittaamista.

Lisätiedot

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE Käytännön venäjää koulutus avuksi työelämään Venäjän kulttuuri ja kieli viikonloppukurssi Venäjän kulttuuri ja kieli (ryhmäopetus yrityksissä) Venäjän

Lisätiedot

Esityksen tavoitteet

Esityksen tavoitteet Oppimisen arviointi osana lääketieteellistä/hammaslääketieteellistä perustutkintoa Heikki Hervonen, dos., HOA:n jäsen Opetuksesta vastaava varajohtaja, Biolääketieteen laitos Eeva Pyörälä, dos., Pedagoginen

Lisätiedot

Korkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa

Korkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa Korkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa ROKK- seminaari Helsinki 20.05.2015 Peppi Taalas Kielikeskus Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi Keskeisinä ajatuksina Fokus opedamisesta

Lisätiedot

LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA

LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,

Lisätiedot

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielivalintojen tekeminen Kielivalinnat tehdään sähköisesti Helmessä. Kielivalintalomake on auki 28.1. 17.2.2019. Täydennä kielivalintalomakkeelle: ensisijainen kielivalinta

Lisätiedot

Pedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta

Pedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta Pedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta Kaisa Alanen, Tiina Männikkö Tässä artikkelissa kerromme Tampereen yliopiston kielikeskuksen pedagogisesta viitekehyksestä ja

Lisätiedot

TYÖELÄMÄTAITOJEN OPPIMISTA YLIOPISTOSSA TUTKIMUSTULOKSIA JA KEHITTÄMISTARPEITA

TYÖELÄMÄTAITOJEN OPPIMISTA YLIOPISTOSSA TUTKIMUSTULOKSIA JA KEHITTÄMISTARPEITA TYÖELÄMÄTAITOJEN OPPIMISTA YLIOPISTOSSA TUTKIMUSTULOKSIA JA KEHITTÄMISTARPEITA Tarja Tuononen ja Auli Toom Yliopistopedagogiikan keskus (HYPE) Tuononen & Toom 22/03/2018 1 JOHDANTO Erilaisten työelämätaitojen,

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen

Lisätiedot

Mitä arvioidaan ja milloin?

Mitä arvioidaan ja milloin? Koulun nimi: Ahtialan koulu Mitä arvioidaan ja milloin? Arviointi on monialaista ja jatkuvaa, sanallista arviointia ja arvosanoja annetaan lukukausittain. OPPIMINEN > välitön palaute onnistumisista ja

Lisätiedot

Opiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa

Opiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa Opiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa Sari Lindblom-Ylänne & Anna Parpala Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö YTY Kyselyn käytön tavoitteet Tutkimusperustainen

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 31.8.2017 Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat

Lisätiedot

kehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus

kehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus Arvioinnin kielitaitoa kehittämässä: suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä Minna Harmanen opetusneuvos, Opetushallitus Oppimisen arvioinnin kansallinen konfrenssi 11.4.2017, Ryhmä C4, https://urly.fi/la1

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017 Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa Erja Vitikka 2017 Arvioinnin kaksi tehtävää Arvioinnin yksilöllinen luonne Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen

Lisätiedot

Vieraiden kielten ja ruotsin A- oppimäärän oppimistulosten arviointi 2013 Opetushallitus

Vieraiden kielten ja ruotsin A- oppimäärän oppimistulosten arviointi 2013 Opetushallitus Vieraiden kielten ja ruotsin A- oppimäärän oppimistulosten arviointi 2013 Opetushallitus 16.9.2014 Dosentti Raili Hildén (Helsingin yliopisto) Yliopistotutkija Marita Härmälä (Jyväskylän yliopisto) Tausta

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

ARVIOINTI UUDISTAMASSA OPETUSTA

ARVIOINTI UUDISTAMASSA OPETUSTA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ARVIOINTI UUDISTAMASSA OPETUSTA Mirja Tarnanen Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Orientaatiota arviointiin Palauta mieleesi arviointikokemuksiasi opettajana tai oppilaana/opiskelijana.

Lisätiedot

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras

Lisätiedot

Kielitaidon tasot ja aihekokonaisuudet

Kielitaidon tasot ja aihekokonaisuudet Kielitaidon tasot ja aihekokonaisdet Yksikön päällikkö, opetsnevos Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla ARVIOINTI JA VIITEKEHYS Eroopan nevosto jlkaisi vonna 2001 asiakirjan Common Eropean Framework

Lisätiedot

5.4 Toinen kotimainen kieli

5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus syventää perusopetuksessa aloitettua kielikasvatusta ja kielitietoisuuden kehittämistä. Opiskelijoita ohjataan kehittämään ruotsin kielen

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto ROKK-seminaari Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto Osaprojektin tavoitteet - Löytää uusia tapoja suullisen arvioinnin

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin käyttö opetushenkilöstön työn kehittämisessä Olli Vuorinen, kehitysjohtaja Raision seudun koulutuskuntayhtymä:

Vertaisarvioinnin käyttö opetushenkilöstön työn kehittämisessä Olli Vuorinen, kehitysjohtaja Raision seudun koulutuskuntayhtymä: Vertaisarvioinnin käyttö opetushenkilöstön työn kehittämisessä Olli Vuorinen, kehitysjohtaja Raision seudun koulutuskuntayhtymä: RASEKO Perustettu 1958 Henkilökuntaa 194 Opiskelijoita oppilaitoksissa päivittäin

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

ENSIMMÄISEN VUODEN OPETTAJA

ENSIMMÄISEN VUODEN OPETTAJA ENSIMMÄISEN VUODEN OPETTAJA AVAIN OPINTOJEN ETENEMISEEN? Anne Haarala-Muhonen Johan Bärlund Heikki Pihlajamäki Presentation Name / Firstname Lastname 09/03/2017 1 SISÄLTÖ Tutkimustuloksia, Anne Keskustelua

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 30.8.2018 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat

Lisätiedot

ROKK-loppuseminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja, Ritva ja Taija

ROKK-loppuseminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja, Ritva ja Taija ROKK-loppuseminaari Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja, Ritva ja Taija Tavoitteet Löytää uusia tapoja suullisen arvioinnin toteuttamiseen Työelämälähtöisyys Opiskelijalähtöisyys ja omakohtaisuus

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun

Lisätiedot

Toimimalla tavoitteisiin

Toimimalla tavoitteisiin Toimimalla tavoitteisiin Akateemiset tekstitaidot kielikeskusopetuksessa Peda-forum 20.-21.8.2013 Kaisa Alanen, Riitta Marikainen & Tiina Männikkö Kielikeskus, Tampereen yliopisto Haaste Opiskelijan tulee

Lisätiedot

VAIKUTTAAKO ARVIOINTI?

VAIKUTTAAKO ARVIOINTI? VAIKUTTAAKO ARVIOINTI? Arvioinnin vaikutukset/vaikuttavuus Arviointi ja sen arviointi: Mistä on kyse? Kansallinen arviointi ja sen tulosten hyödyntäminen Johtamiskulttuuri ja päätöksenteko Organisaation

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi

Lisätiedot

ASETUKSEN MUKAISET KIELIOPINNOT

ASETUKSEN MUKAISET KIELIOPINNOT 1 KIELIOPINNOT KIELIOPINNOT... 1 ASETUKSEN MUKAISET KIELIOPINNOT... 2 X-5 Vieras kieli englanti (5 op)... 2 X-6 Vieras kieli saksa (5 op)... 5 X-7 Toinen kotimainen kieli ruotsi (3 op)... 6 X-0 Toinen

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi

HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi 22.5.2017/ONE Opetustaito arvioidaan Helsingin yliopistossa opetus- ja tutkimustehtäviä täytettäessä ja dosentuuria haettaessa. Opetustaidon arvioinnissa kiinnitetään

Lisätiedot

Sulautuvan linjakkaan opetuksen kurssisuunnittelun avaimet. Työpaja. Sulautuvan linjakkaan opetuksen suunnittelu. Taina Joutsenvirta 12.3.

Sulautuvan linjakkaan opetuksen kurssisuunnittelun avaimet. Työpaja. Sulautuvan linjakkaan opetuksen suunnittelu. Taina Joutsenvirta 12.3. Sulautuvan linjakkaan opetuksen kurssisuunnittelun avaimet Taina Joutsenvirta 12.3.2010 Työpaja Työpajassa tutustutaan sulautuvan opetuksen suunnittelun avaintekijöihin Käytetään ryhmässä tapahtuvassa

Lisätiedot

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun 1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito

Lisätiedot

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä Leena-Maija Niemi vararehtori, OPS-koordinaattori Kasavuoren koulu, vl7-9 29.11.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen kykenevä ja osallistuva,

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 K-MESTARIMYYJÄKOULUTUS, 1 ov 1. Ilmoittautuminen linjakohtaisesti Mestarimyyjäkoulutukseen ilmoittutumisajan puitteissa

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Vertaisarvioijien hakulomake

Vertaisarvioijien hakulomake - kansallinen ja kansainvälinen vertaisarviointi Henkilötiedot Titteli Etunimi Valokuva: Sukunimi Sukupuoli: Nainen Mies Syntymäaika: Kansallisuus: Osoite: Puhelinnumero: E-mail: Vertaisarvioinnin kannalta

Lisätiedot

ARVIOINTIKIRJA. Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia. arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten:

ARVIOINTIKIRJA. Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia. arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten: ARVIOINTIKIRJA Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten: - oppilaan itsearvioinnin ja - opettajan arvioinnin oppilaasta. Välitodistus annetaan

Lisätiedot

Kielten uudet opetussuunnitelmat - eväitä laatijoille ja toteuttajille

Kielten uudet opetussuunnitelmat - eväitä laatijoille ja toteuttajille Paasitorni 24.11.2016 Kielten uudet opetussuunnitelmat - eväitä laatijoille ja toteuttajille Työpaja B, Perusopetus Terhi Seinä, Annamari Kajasto Paasitorni 24.11.2016 Työpajan sisältö 14.30 Alkusanat,

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Kielikeskuksen järjestämät tutkintoihin kuuluvat viestintä- ja kieliopinnot. Marja Vettenranta

Kielikeskuksen järjestämät tutkintoihin kuuluvat viestintä- ja kieliopinnot. Marja Vettenranta Kielikeskuksen järjestämät tutkintoihin kuuluvat viestintä- ja kieliopinnot Marja Vettenranta 29.8.2018 Kandidaatin tutkinnon viestintäja kieliopinnot 15 op I Äidinkieli 5 op: suomi: KSUO6000 Akateemiset

Lisätiedot

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA?

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? Melina Bister, Helsingin yliopiston kielikeskus Kielikeskuslaisten Minikonferenssi IV, 26.11.2015 ITSENÄINEN

Lisätiedot

Englanniksi opettamisen ihanuus ja kamaluus

Englanniksi opettamisen ihanuus ja kamaluus PedaForum 2016, Jyväskylä 17. 18.8.2016 FT, yliopistonlehtori Satu Tuomainen Itä-Suomen yliopisto Englanniksi opettamisen ihanuus ja kamaluus Yliopiston opetushenkilöstön kokemat mahdollisuudet ja haasteet

Lisätiedot

Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä

Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä Kaisu Rättyä Itä-Suomen yliopisto Tero Juuti Tampereen teknillinen yliopisto Teoreettinen viitekehys kognitiiviskonstruktivistinen oppimiskäsitys opettajan tiedon

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,

Lisätiedot

Tekniikan alan kieliopinnot

Tekniikan alan kieliopinnot Tekniikan alan kieliopinnot 29.8.2019 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu

Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu 11.10.2019 Jyväskylän steinerkoulu Perustettu 1983 n. 170 oppilasta (esiopetus, 1-9) Yksityiskoulu, valtionavun piirissä

Lisätiedot

Miten tukea luokanopettajaopiskelijoiden myönteistä suhtautumista yhdessä työskentelyyn?!

Miten tukea luokanopettajaopiskelijoiden myönteistä suhtautumista yhdessä työskentelyyn?! Miten tukea luokanopettajaopiskelijoiden myönteistä suhtautumista yhdessä työskentelyyn?! Anne Virtanen*, Johanna Pöysä-Tarhonen*, Piia Näykki**, Päivi Häkkinen* & Sanna Järvelä**! *Jyväskylän yliopisto,

Lisätiedot

Arviointi. Salkkutyöt. Jatkuvan arvioinnin seuraaminen

Arviointi. Salkkutyöt. Jatkuvan arvioinnin seuraaminen Arviointi High five! -kirjasarjan arviointinäkemys perustuu opetussuunnitelman perusteisiin, jossa arvioinnin tärkeimmäksi tehtäväksi nostetaan oppimisen edistäminen. Oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 28.10.2016 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeen määräysten kanssa kevään 2017 tutkinnosta alkaen. Toisen kotimaisen

Lisätiedot

Työpaja A1/B1. Monipuoliset arviointikäytänteet ja osaamisen osoittaminen perusopetuksessa. klo ja klo

Työpaja A1/B1. Monipuoliset arviointikäytänteet ja osaamisen osoittaminen perusopetuksessa. klo ja klo Työpaja A1/B1 klo 13.30-14.45 ja klo 15.30-16.45 Monipuoliset arviointikäytänteet ja osaamisen osoittaminen perusopetuksessa Minna Harmanen Annamari Kajasto Pirjo Koivula Katri Kuukka Monipuoliset arviointikäytänteet

Lisätiedot

Arviointikäsitys Kielipuntarin taustalla

Arviointikäsitys Kielipuntarin taustalla Arviointikäsitys Kielipuntarin taustalla SUOMI-KOULUJEN OPETTAJIEN KOULUTUSPÄIVÄT 9.8.2012 Nina Reiman nina.reiman@jyu.fi MIKSI KIELIPUNTARI? Oppilaiden kielitaidon tunnistaminen, edistymisen seuraaminen

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Kokemuksia osaamisperustaisuudesta

Kokemuksia osaamisperustaisuudesta Kokemuksia osaamisperustaisuudesta Opintojaksot: Tuotteistan palveluni Minä esimiehenä Palveluliiketoiminnan koulutus Tuija Heikkilä ja Tuija Ylä-Viteli Valmennussuunnitelma Vuositeemat 1. vuoden teema:

Lisätiedot

VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ

VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAAN KIELEN/SAAMEN KIELEN A1-OPPIMÄÄRÄN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1-2 Oppiaineen tehtävä Vuosiluokilla 1 2 vieraan kielen ja saamen kielen opetuksen

Lisätiedot

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 289 YLEINEN TEHTÄVÄ Venäjän kielen opetus tukee koulun yleistä kasvatustehtävää. Venäjän kielen opiskelussa painotetaan suullisen kielitaidon ja viestintävalmiuksien kehittämistä

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi eduhakkeri Pekka Peura Martinlaakson lukio pekka.peura@eduvantaa.fi blogi: www.maot.fi www.facebook.com/eduhakkerit 12.4.2014 Aiheet 1) Oppimispotentiaali

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

Luku 6 Oppimisen arviointi

Luku 6 Oppimisen arviointi Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.

Lisätiedot