ROKK-loppuseminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja, Ritva ja Taija

Transkriptio

1 ROKK-loppuseminaari Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja, Ritva ja Taija

2 Tavoitteet Löytää uusia tapoja suullisen arvioinnin toteuttamiseen Työelämälähtöisyys Opiskelijalähtöisyys ja omakohtaisuus Motivaatio Viestinnällisyys keskiössä

3 Metsätalouden suullisen kielitaidon testaus työelämälähtöisemmäksi Ritva Saira Yhteistyö metsätalouden laitoksen ja työelämän edustajien kanssa Tavanomaiset metsätalousinsinöörin viestintätilanteet - neuvonta ja opastus - puukaupan tilanteet - puulaji- ja metsätyyppiesittelyt - erilaisten tilanteiden ja ilmiöiden kuvaaminen

4 Toteutus Viestintätilanteen videointi metsässä, toimistossa tai muussa tarkoituksenmukaisessa paikassa Videon katselu ja palautekeskustelu ryhmissä Vaihtoehtona perinteinen alan yrityksen tai organisaation esittely

5 Opiskelijoiden kokemuksia vaihtoehdot tarpeen jännittäjille video helpompi kuin perinteinen esitys mielekäs tehdä, hyödyllinen yllättävän vaikea ei ihan niin kamalaa kuin pelkäsin

6 Opettajan kokemuksia suullisen kielitaidon osoittaminen monelle haastavin osuus vaihtoehdot tarpeen jännittäjille video helpompi kuin perinteinen esitys ohjeistuksen merkitys yllättävän vähän teknisiä ongelmia kiinnostavia, mielekkäitä seurata arvioinnin ongelma: vaatimusten, työnteon ja kielitaidon ristiriita

7 Esimerkki Terveisiä Norjasta! kaksi opiskelijaa vaihdossa Hedmarkin yliopistossa Evenstadissa helmikuusta lähtien tentti ennen lähtöä, muuten ammattiruotsi loppuun Norjasta käsin

8 Opiskelijoiden osallistaminen suulliseen arviointiin Mirja Järvinen Tein kurssin alussa opiskelijoille kyselyn ruotsin suullisesta kielitaidosta. Luulen saavani niistä uutta tietoa seuraavien kurssien suunnitteluun ja suullisten arviointimenetelmien kehittämiseen. Kyselylomakkeessa oli yhteensä 14 kysymystä, joista noin puolet avovastauksia. Keräsin vastaukset yhteensä 7 opiskelijalta, jotka edustivat 4 koulutusammattia.

9 Esimerkkejä kysymyksistä 6. Ruotsin puhumisessa on haasteellista (voit rastia useampia vaihtoehtoja): A. ääntäminen B. kielioppi C. sanavaraston vähyys D. arkuus E. ei mikään 7. Kuvaile muutamalla virkkeellä, miten ruotsin puhumista on sinulle opetettu. 8. Oletko osallistunut aiemmin suulliseen ruotsin tenttiin? Missä? Miltä tuntui?

10 Esimerkkejä jatkuu 9. Miten ruotsin suullista kielitaitoasi arvioitiin? Saitko riittävästi palautetta? 10. Mitä suullisia viestintätilanteita tulet kohtaamaan tulevassa ammatissasi? Mainitse kolme tavallisinta. 11. Millaisia ohjeita tarvitset ennen suullista tenttiä? 12. Voiko opiskelijoiden suullista kielitaitoa mielestäsi arvioida vaihtoehtoisin tavoin (dialogi,power point, video)? 13. Jos sinulla on jo hyvä kielitaito, miten voit kehittää sitä vaativampiin asiantuntijatehtäviin? 14. Millä tavoin opettaja voi motivoida eritasoisia opiskelijoita puhumaan ruotsia?

11 Suullisen arvioinnin muuttuminen hankkeen aikana Jatkuva näyttö > väheni, koska osa opiskelijoista mukana sateliittiopetuksessa Aidot ohjaustilanteet puhelimessa > uusi tapa arvioida opiskelijan kielitaitoa Valmisteltu asiakaspalvelukeskustelu > ennen kasvotusten opettajan kanssa, nyt videona Huomioitavaa: työelämän viestintätilanteiden simuloiminen säilyi, mutta opiskelijoiden suunnitteluvastuu lisääntyi > motivaatio kasvoi

12 Puhelinkeskustelut Noin 10 min. suomenkielisen keskustelurungon pohjalta Ylimääräiset kysymykset > reagointikyky, palvelualttius, suullisen kielitaidon taso Jännitys - ei aiempia kokemuksia Puhelinkeskustelu kaksiosainen: ajanvarauksen muuttaminen ja opastustilanne (esim. keuhkokuvaus, verinäytteenotto, suun itsehoidon ohjaus, omaisen terveydentilasta kertominen) Fraasit, tietty epäselvyys, kohteliaisuus Opiskelija antoi numeerisen itsearvioinnin ja palautteen testauksen toimivuudesta Opettaja antoi palautetta ääntämisestä, sujuvuudesta, ammattisanaston käytöstä ja asiakaspalvelusta + arvosana. Opiskelijat pitivät puhelinkeskustelua haasteellisena, mutta mielenkiintoisena, työelämälähtöisenä suullisen osaamisen näyttönä.

13 Videot Videon tekeminen ja tallentaminen monille opiskelijoille uutta, vaati useita otoksia Opiskelijoiden itsearviointi poikkesi enemmän opettajan antamasta arvosanasta - eli opiskelijat antoivat itselleen videosta yläkanttiin olevan arvosanan (käytetty työmäärä?) Vertaisarviointi joillakin ryhmillä: onko motivoivaa tai oppimista tukevaa? Opettajan nähtävä videot objektiivisesti ja oikeudenmukaisesti (useampi katselukerta mahdollista) > luotettavuus

14 Videoesitys osana loppukoetta - Taija Votkin Suullisen kokeen rakenne: 1. Videoesitys tai vaihtoehtoisesti perinteinen esitys havaintomateriaalia käyttäen 1. Keskustelu pienryhmässä videon tai esityksen pohjalta

15 Opiskelijoiden kokemuksia Esitys tilanne ei ole niin jännittävä Oppii aiheen lisäksi mm. Videon editointia Nauhoittaessa voi ottaa uudelleen ja oppia virheistään Kivaa vaihtelua Videon tekeminen oli paljon mielekkäämpää kuin PowerPoint -esitykset Aihe helpompi toteuttaa videolla

16 Työmäärä paljon suurempi, josta jäi myös enemmän käteen Kielioppiasiat oli helpompi tarkistaa videoon Pystyi haastamaan itseään Ääntämistä pystyi hiomaan Videon jälkeen käytävä keskustelu on rennompi, koska tunnelma ei ole niin jäykkä kuin esityksen jälkeen

17 Opettajan kokemuksia Opiskelijat uskaltautuivat kokeilemaan rajojaan Opiskelijan persoona tulee paremmin esiin videolla Luokan ulkopuoliset ympäristöt käyttöön monipuolisesti Motivaatio lisääntyi Helpotti monien jännitystä Voi käyttää mm. työnhaussa Videon tekeminen hyvä oppimistilanne - erityisesti ääntämisen kannalta Erittäin hyvä lisä vaihtoehtona perinteiselle esitykselle

18 Mihin hyvä kiinnittää huomiota Ääntäminen ja painotus Puheen tempo ja tauottaminen Kameralle puhuminen Omin sanoin kertominen Videotyöpaja? Arviointi perustuu kielitaitoon, ei videon tasoon - saattaa lannistaa niitä, jotka ovat panostaneet videoon todella paljon Erillinen sanallinen palaute videosta?