Porin koulutoimen toiminta ja arviointikertomus

Transkriptio

1 Porin koulutoimen toiminta ja arviointikertomus Tavoitteiden toteutuminen Tilastot Talous Koulujen työsuunnitelmat Koulukuraattorityö Henkilöstö

2 PÄÄKIRJOITUS Välillä ihan hyvääkin Parin taloudellisesti kolkohkon vuoden jälkeen päästiin tänä vuonna normaaliin elämänmenoon. Valtio korotti oppilaskohtaisia valtionosuuksiaan merkittävästi n. 17 %:lla. Korotuksissa hyvitettiin viimeisen 4 vuoden kustannuskehitystä. Realistisesta budjetista johtuen voitiin opetustuntimääriin aiemmin kohdistettua leikkausta purkaa n. 4 %:lla. Lisäksi oppilaiden tarvikemäärärahoihin ja koulukirjahankintoihin lisättiin rahoitusta unohtamatta myöskään koulupihojen parannusta. Suurimmaksi puutteeksi jäi investointirahojen niukkuus, joka estää suunnitelmallisen koulukiinteistöjen perusparannuksen. Syksyllä jouduttiinkin aloittamaan kiireelliset korjaustyöt ylimääräisellä rahoituksella Herralahden ja Kuninkaanhaan koulukiinteistöissä. Hallinnon muutoksista puhuttiin paljon ja niitä valmisteltiin myös koulutoimeen liittyen. Lasten päivähoito ja esiopetus jäivät uuden perusturvalautakunnan alaisuuteen. Uskoakseni asia nousee lähiaikoina uudelleen esille. Työväenopiston siirto kulttuurihallintoon ei toteutunut vaan Työväenopisto jatkaa edelleen koulutuslautakunnan alaisuudessa. Jatkossa Työväenopiston toiminta pyrittäneen yhä enemmän integroimaan koulutoimen toimintaan. Opistosta tullee yksi koulu koulujen joukossa, elleivät maakunnalliset kansalaisopistosuunnitelmat hyvin äkkiä etene. Lukioiden siirtymistä 4 lukion malliin valmisteltiin koko vuoden ajan. Opettajien sijoittelu selkeni ja myös koulujen osalta resurssointi saatiin sovittua. Oppilaskohtaiset tuntimäärät kasvat ja lukioissa otetaan käyttöön laajemmin kaikille lukio-opiskelijoille tarkoitetut Pori-kurssit. Näin lukioiden mahdollisuus tarjota lukio-opintoja paranee. Perusopetuksessa aloitti Porissa syksyllä kaksi yhtenäiskoulua, toinen pohjoisessa ja toinen itäisessä Porissa. Kaarisillan ja Itä-Porin yhtenäiskouluja valmisteltiin pitkään eikä ongelmitta. Koulunpidon kehittämiseksi on varmasti vieläkin työtä, mutta käyntiin on päästy. Yhtenäiskoulumuutoksen taustalla oli pyrkimys säilyttää koko ikäluokan koulu molemmilla lähiöalueilla. Tämä ainakin nykyisen arvion perusteella toteutui. Samassa yhteydessä myös Koivulan koululle järjestyivät ensi kertaa omat tilat, joissa koko koulu voi toimia. Tiloihin tehtiin myös harjaantumisopetuksen toteuttamisen vaatimat peruskorjaus- ja muutostyöt. Koulutoimen henkilöstölle suunnattiin terveyden ja työssä jaksamisen ylläpitämiseksi Terve-kampanja. Kampanjan osallistujamäärä kohosi lähes kahteen ja puoleensataan. Aloitusteemana oli ravinto. Siihen liittynyt Patrick Borgin salintäyteiselle yleisölle pitämä luento lukeutuu parhaimpiin kuulemieni joukkoon. Kampanja jatkui vuoden mittaan kuntotestauksina, luentoina ja jalkahoitoina sekä toivottavasti aktiivisena liikuntana. Omasta kunnosta huolehtiminen on tärkein työssä jaksamisen elementti. Sitä ei korvata millään muulla toimenpiteellä. Fyysisen kunnon rapistuminen näkyy nopeasti henkisen kantin pettämisenä. Terveysliikunnan tulee olla jokaisen sydämen asia. Vuoden loppuun päättyi myös valtuustokauden koulutuslautakunnan työskentely. Kausi kului kouluasioihin tutustumisen ja yksimielisen päätöksenteon merkeissä. Lautakunnasta muotoutui asiantuntijaelin, joka taloudelliset realiteetit huomioon ottaen pyrki yksimielisenä löytämään ratkaisut mahdollisimman hyvään koulunpitoon. Isoja päätöksiä matkan varrella olivat mm. Ammatti 10-luokan perustaminen, kouluverkkoselvitykset, iltapäivätoiminnan järjestelyt, koulupsykologitoiminta ja välttämättömistä koulusäästöistä päättäminen. Merkittävämmäksi päätökseksi kuitenkin jäänee vuonna 2006 tehty päätös koulutoimen rakenteellisista muutoksista. Päätös piti sisällään Kuninkaanhaan lukion lakkauttamisen, yhtenäiskoulut, Reposaaren yläkoulun toiminnan siirtämisen, Cygnaeuksen ruokapalvelukeskuksen ja Koivulan koulun siirron Itä-Poriin. Kaikesta toteutuksesta lautakunta myös kantoi vastuun loppuun asti. Ryhdikkyydestä kiitos. Jari Leinonen Koulutoimenjohtaja 2

3 KOULUTOIMEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Koulutoimen tavoitteiden toteutuminen Koulutoimi pystyi vuonna kahta edellistä vuotta paremmin toteuttamaan valtuuston asettamia sekä toiminnallisia että taloudellisia tavoitteita ja näin luomaan paremmat oppimisen ja koulunkäynnin edellytykset. Merkittävästi tähän vaikutti valtion suorittama neljän vuoden välein tapahtuva valtionosuuden tarkistus vastaamaan todellista koulukehitystä. Koulutoimen taloudesta säästyi toimintavuonna 0,85 M :a, johtuen ennakoitua suuremmasta valtionosuudesta. Säästö mahdollistaa henkilöstölle osoitettavan tulospalkkion maksamisen, mikäli muut edellytykset täyttyvät. Tällaisena muuna edellytyksenä tarkastellaan erityisesti henkilöstön poissaolojen vähenemistä. Koulutoimen aiempina vuosina suorittamaa n. 10 %:n opetustuntien leikkausta pystyttiin keventämään n. 4 %:n tuntimäärän lisäyksellä. Suhteellisesti suurinta tuntimäärien lisäys oli erityisopetuksen kouluissa. Tämän lisäksi myös alakoulujen pienryhmiin osoitettiin erillistä tuntilisäystä. Oppilaskohtaisia tarvikemäärärahoja korotettiin ja ne kohdennettiin oppikirja- sekä kalustohankintoihin. Koulujen käyttöön osoitettu kansainvälisen toiminnan rahoitus palautettiin säästöjä edeltäneelle tasolle. Lasten ja nuorten liikkumisen edistämiseksi koulujen piha- ja leikkivälineistöä lisättiin. Koulut lisäsivät selvästi antamaansa tukiopetuksen määrää sekä kouluajan jälkeistä kerhotoimintaa. Oppilaiden osallisuustoiminnan kehittäminen jatkui vireänä ja huipputapahtumaksi koettiin yhteinen kaupunginhallituksen kanssa järjestetty keskustelutilaisuus. Englanninkielinen opetus laajentui 9.luokille. Koulutuslautakunta teki myös päätöksen pyrkiä englanninkielisessä opetuksessa 1-sarjaisuuteen. Päätös tarkoittaa englanninkielisen opetuksen sisäänoton lisäämistä jonkin verran. Oppilasmäärien lasku jatkui edelleen. Perusopetuksen osalta oppilasmäärän lasku oli n. 160 oppilasta ja lukio opiskelijoiden osalta n. 20 oppilasta. Oppilasmäärien vähenemisen johdosta koulujen määrä on vähentynyt kahdella Itä-Porissa ja Pohjois-Porissa aloittaneiden yhtenäiskoulujen myötä. Koivulan koulussa annettava harjaantumisopetus toimii ensi kertaa yhdessä omassa koulurakennuksessaan Sampolassa. Muuten kouluverkon osalta valmistauduttiin lukioiden toiminnan keskittämiseen neljään lukioon. Reposaaren koulun yläasteikäisten opetus siirtyi syksyllä Meri-Porin yläkouluun. Koulutoimen henkilöstö on pääosin kelpoisuusehdot täyttävää ja epäpätevää henkilöstöä on vähän. Lähinnä kelpoisuutta vailla olevan henkilöstön käyttö kohdistuu sijaisuuksien hoitamiseen. Ammattitaitoisen ja pätevän henkilöstön palkkauksessa on onnistuttu ja pitkäaikaisia työsuhteita on vakinaistettu. Ongelmia on edelleen erityisopettajien rekrytoinnissa. Henkilöstöön kohdistettiin toimintavuonna laaja Tervekampanja, jolla pyrittiin lisäämään henkilöstön liikkumista ja ravintotietoutta. Kampanja otettiin henkilöstön keskuudessa hyvin vastaan. Kehittämiskeskusteluja ei ole riittävästi kyetty vakiinnuttamaan eivätkä ne vielä koulutoimen organisaatiossa ole säännöllisiä. Toimintavuoden aikana järjestettiin henkilöstölle yhteisiä veso -koulutuspäiviä sekä keväällä Pori 450- juhla ja joulukuussa perinteinen pikkujoulujuhla Oppilaat / ennuste KAIKKI

4 KOULUJEN TYÖSUUNNITELMAT Tavoitteenasettelu Työsuunnitelmatyön yhteydessä koulut ovat määritelleet lukuvuodelle 2009 omat vuosittaiset toimenpiteensä ja niille tavoitetasot. Tavoitteen asettelu on tehty BSCmuotoon. Muoto on sama, jolla hallintokunnat esittävät budjettitavoitteensa. Toimenpiteiden ja tavoitteiden määrittely on tapahtunut tavoite- ja tuloskorteilla. Työsuunnitelman tavoitteen asettelulla pitäisi pyrkiä päättäjille, henkilöstölle ja oppilaiden vanhemmille kertomaan lyhyesti, mitkä ovat koulun lukuvuoden keskeiset tavoitteet. Tavoitteiden määrittely tulisi tapahtua laajassa viitekehyksessä BSC-mallin mukaisesti, eikä se saisi liiaksi painottua vain jollekin koulutyön alueelle. Siinä tulee myös huomioida koulutoimen asettamat vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet. Tavoitteenasettelun osalta kaikkien koulujen tulee uudistaa kuluvana vuonna oppilashuollon opetussuunnitelman osionsa. Koulujen tavoitteissa on myös vahvisti esillä oppilaiden osallisuuden edistäminen, kodin ja koulun välinen yhteistyö ja koulujen suorittama vertaisarviointityö. Kuluvana vuonna on esillä myös uutena aihekokonaisuutena oppilaiden liikkumisen edistäminen sekä henkilöstön osalta Tervekampanja. Tavoitteita on myös asetettu turvallisuuden ja erityisesti kiusaamisen ehkäisemisen osa-alueilla. Työn ja tavoitteiden toteutumisen arviointi Koulut ovat arvioineet oman työnsä ja kehittämistoimintansa keskeisiä osa-alueita sekä lukuvuoden painopistealueita työsuunnitelmansa yhteydessä. Arviointituotoksen laatimisessa on käytetty apuna erilaisia vanhemmille, henkilöstölle ja oppilaille osoitettuja kyselyitä. Näiden pohjalta arvioinneissa on tarkasteltu myös koulun muuta kuin vain painopistealueisiin liittyvää toimintaa. Oppimistulosten arvioinnissa koulut ovat tehneet vertailevaa yhteistyötä ja lisäksi käyttäneet valtakunnallisia ainejärjestöjen kokeita. Koulujen arviointikohteet perustuvat BSCmallin mukaisiin koulutoimen kriittisten menestystekijöiden pohjalta asetettuihin koulujen vuosittaisiin tavoitteisiin. Paljon esillä olevia kriittisiä menestystekijöitä ovat oppilaan hyvä oppiminen, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö, toimiva oppilashuolto ja arviointi. KOULUJEN TYÖSUUNNITELMAT Erityistä huomiota arvioinneissa on kiinnitetty kehittämiskeskustelujen toteutumiseen, oppilaiden osallisuuden lisäämiseen sekä turvalliseen oppimisympäristöön. Arvioinneissa esiin tulevat myös koulujen omaan toimintaympäristöön liittyvät tapahtumat ja tempaukset. Uutena asiana on esillä koulujen alueellinen yhteistyö ja viime kevääseen liittyen Pori 450- vuotistapahtumien arviointi. BSC-mallin mukainen tavoitteenasettelu sekä tuloskorttitoteutus ovat tuoneet täsmällisyyttä arviointitoimintaan. Arviointien liian yksityiskohtaisessa kohdentamisessa on kuitenkin vaarana kokonaisuuksien hämärtyminen. Joissakin arvioinneissa ongelmana on toteutumisen kuvauksen ilmaisu liian lyhyesti, jolloin se ei lukijalle kerro riittävästi ja siitä puuttuu kokonaan tulkinnallisuus. Tulkinnan lisäämiseen arviointeihin tulisikin jatkuvasti kiinnittää huomiota. Tilastotietoja Tunti- ja erityistehtäväkehyksen osalta alakoulujen tuntimäärät ovat vähentyneet 40 tuntia, yläkoulujen lisääntyneet 101 tuntia ja lukioiden tuntimäärät lisääntyneet 34 tuntia. Alaasteiden vähennykset johtuvat oppilasmäärän laskusta. Tuntimäärien muutoksista johtuen oppilaskohtaiset tuntikertoimet ovat nousseet n. 0,05/oppilas. Kouluissa opetetaan viikoittain tuntia, joka on 155 tuntia enemmän kuin viime lukuvuonna. Tuntikehystä on lisätty yhteensä n. 4 %:a. Koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseksi on erityisopetusresurssi yläkouluilla ja erityiskouluilla säilytetty korkealla tasolla. Alakouluilla toimii 12 pienopetusryhmää 1-2 luokilla. Niiden saama lisäresurssi on 72 tuntia. Tuntikehystä on myös osoitettu alkuopetuksen ensimmäisten ja toisten luokkien suurten ryhmien jakamiseen +2 tuntia, jos luokan koko on ollut 23 tai yli. Myös englanninkieliseen opetukseen on osoitettu lisäkehystä PSYL:n koululle +14 h ja Cygnaeuksen koululle +16 h. Pajakoulutoimintaa on jatkettu PSYL:n koulun alaisuudessa ESYoppilaille ja Itä-Porin koulussa on jatkettu Ammatti-10. luokkaa, jolla oli tilastointipäivänä 6 oppilasta. Erityisopetukseen käytetyt tunnit ovat lisääntyneet edellisestä vuodesta 71 tuntia, joka on 4 %:a. Tuntimäärälisäys johtuu kahteen erityiskouluun lisätystä yhdestä opetusryhmästä koulua kohti sekä Cygnaeuksen koulun pienopetusryhmien lisäresurssista. K o ul u j e n t y ö s u u n ni t el m a t

5 KOULUJEN TYÖSUUNNITELMAT Perusopetuksen oppilasmäärä on oppilastilaston mukaan laskenut viime vuodesta yhteensä 166 oppilasta. Erityisopetuksen oppilasmäärä on noussut 5 oppilasta. Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä on laskenut 16 opiskelijaa päivälukioissa. Lukion keskeyttäneiden määrä viime vuonna oli 66 oppilasta, joka on 10 opiskelijaa edellisvuotta pienempi. Keskeyttäneiden jatkosijoittumista seurataan Porin II-asteen oppilaitosten työryhmässä. Työsuunnitelman tilastotiedot-liitteestä selviävät perusopetusryhmien oppilasmäärät ja niiden keskiarvot jotka ovat alakouluissa 19,9, yläkouluissa 24,6 ja erityisopetuksessa 8,6. Yläkoulujen ryhmäkoot ovat selvästi nousseet. Tilastointiin kuitenkin vaikuttaa olennaisesti Reposaaren yläkoulun loppuminen. Viime vuonna yläkoulujen ryhmäkoko ilman Reposaaren koulua olisi ollut 23,5 oppilasta. Sivutoimisena hoidettuja tunteja on perusopetuksessa vähän, mutta lukiossa ne ovat lisääntyneet. Kuninkaanhaan lukiossa on paljon sivutoimisesti hoidettuja tunteja johtuen liikunnan erityislukion luonteesta ja Cygnaeuksen koululla johtuen englanninkielisestä opetuksesta. Opettajakelpoisuutta vailla olevien opettajien lukumäärä on laskenut ja heitä on päätoimisista opettajista vain 18. Koulukiusaamistapauksien määrä on pysynyt samana. Yhteensä tapauksia on viime vuonna kirjattu 51 kappaletta. Tapausten kirjaamisperusteissa on vaihtelua, joten luku ei välttämättä vastaa todellista tilannetta. Määrää voidaan kuitenkin suuruusluokaltaan pitää viitteellisenä. Koulujen ilmoittamat määrät poikkeavat merkittävästi julkisuudessa esitetyistä suurehkoista kiusaamisluvuista. Porin kouluissa on kiusaamisen estämiseen ja siihen puuttumiseen kiinnitetty jatkuvaa huomiota. Yläkoulujen antamien tietojen mukaan kouluista päättötodistuksen saaneista oppilaista kukaan ei jäänyt ilman opiskelupaikkaa. Toimintavuonna koululaisten iltapäivätoiminta jatkui määrällisesti entisen laajuisena. Toimintaan osallistui runsas 500 pääosin 1-2 luokan oppilasta. Syksyllä iltapäivätoiminta kilpailutettiin ja siitä aiheutui vuoden vaihteesta alkaen joitakin toiminnan muutoksia. ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JATKO HANKIT- TIIN TARJOUSKILPAILULLA Porin koulutuslautakunnan päätöksen mukaisesti Porin kaupunki sanoi vuoden palveluntuottajien (BSS, MLL, SRK, Steiner-koulu, TUL) kanssa tehdyt avustussopimukset irti niin, että sopimusten viimeinen voimassaolopäivä oli Edelleen koulutuslautakunta päätti, että Porin kaupungin iltapäivätoiminta hankitaan alkaen hankintalain mukaan toteutettavalla hankintakilpailulla. Koulutuslautakunta hyväksyi 2.9. koulutusviraston valmisteleman tarjouspyynnön sopimuskaudelle Hankintamenettely oli avoin ja kansallinen hankintailmoitus (HILMA) julkaistiin Tarjouspyynnössä haettiin tarjouksia iltapäivätoiminnasta 12 positioon, joihin koulut oli ryhmitelty sijainnin mukaan mahdollisimman tasaisesti. Yksityis- ja erityiskoulut olivat omina positioinaan niiden erityisluonteen vuoksi. Positioissa ja Mäntyluodon koulussa (positio 7.) hankinnan kohteena oli myös tarvittava toimitila. Koulutuslautakunnan tekemän hankintapäätöksen mukaan muutoksia tuli jonkin verran. Mannerheimin lastensuojeluliiton Satakunnan piiri ry ei menestynyt tarjoamiensa kolmen position osalta hankintakilpailussa eikä saanut iltapäivätoimintaryhmiä hoidettavakseen, joten Ahlaisten, Kaarisillan, Toukarin ja Vähärauman koulujen iltapäivätoimintaryhmät siirtyivät MLL:lta TUL:n Satakunnan piiri ry:lle. Kyläsaaren koulun iltapäivätoiminta siirtyi TUL:lta Porin ev.lut. seurakuntayhtymälle ja Leppäkorven koulun iltapäivätoiminta siirtyi seurakuntayhtymältä TUL:lle. Muutoksia tuli siis kuuden koulun osalta, muiden 19 koulun iltapäivätoiminta jatkuu ennallaan. Uutena iltapäivätoiminnan palveluntuottajana tuli mukaan Porin Kristillinen koulu oman iltapäivätoimintansa osalta. 5

6 KURAATTORITYÖ Koulukuraattoreidet työn toteutuminen Porin kaupungin koulutoimessa on seitsemän vakituista koulukuraattorin toimea. Toimintaalueena ovat Porin kaupungin koulutoimen alaiset peruskoulut sekä osaksi Ruotsalainen koulu. Jokaiselle koulukuraattorille on nimetty oma alue. Koulukuraattoreiden alueet on jaettu siten, että jokaisella on oma yläkoulu ja kyseisen alueen alakoulut sekä mahdollinen erityiskoulu. Lisäksi Porin suomalaisen yhteislyseon pajaluokilla on työskennellyt oma osa-aikainen koulukuraattori. Koulukuraattorin perustehtävä on edistää sosiaalista hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä keskuudessa. Tärkeää on myönteisen sosiaalisen kanssakäymisen tukeminen ja edistäminen koulussa ja oppilaiden muussa elämänpiirissä. Koulukuraattoreiden tavoitteena on myös ehkäistä, tunnistaa ja korjata oppilaiden ja kouluyhteisön henkisen hyvinvoinnin puutteita sekä kehittää sosiaalista toimintakykyisyyttä ja vuorovaikutussuhteita. Koulukuraattori toimii yhteistyössä oppilaan, hänen vanhempiensa, häntä hoitavien ja kasvattavien henkilöiden, kouluyhteisön sekä koulutoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa. Koulukuraattorin koulukohtaiseen työhön kuuluvat mm. oppilashuoltoryhmissä toimiminen ja toiminnan kehittäminen, koulunkäynnin erityisjärjestelyiden suunnittelu yhteistyössä opetushenkilöstön kanssa sekä koulun työrauhaan ja viihtyvyyteen vaikuttaminen. Oppilaskohtaiseen työhön kuuluvat mm. luottamukselliset tukikeskustelut, perheen tukeminen kasvatustyössä ja sosiaalisessa selviämisessä sekä kokonaistilanteen arviointi: mitä tukea asiakas, perhe ja koulu tarvitsevat, jotta oppilas selviytyisi mahdollisimman hyvin. Oppilashuollollisen työn tarve on kouluissamme kasvanut. Valtakunnallisesti koulukuraattoreiden työ on saanut julkisuutta viimeisen vuoden aikana valitettavien Tuusulan ja Kauhajoen tapahtumien kautta. Viime vuosien aikana Porin kaupungin koulutoimessa koulukuraattorien määrää on lisätty huomattavasti ja työtapoja on kehittetty. Vuoden aikana pyrittiin myös oppilashuollon ennaltaehkäisevän työn lisäämiseen. Vuoden aikana koulukuraattoreilla oli Porissa yhteensä 863 oppilasta asiakkaanaan. Suurin osa heistä yläkoulujen oppilaita. Yhteydenoton syyt olivat usein oppilaiden käytöksessä tai sosiaalisissa suhteissa. Käytösongelmat liittyivät lähinnä koulun sääntöjen rikkomiseen ja oppilaiden motivaatio-ongelmiin myös. Kiusaamistilanteita selvitettiin lähes joka päivä. Tulevaisuudessa koulukuraattorityön kehittäminen jatkuu Porissa yhteistyössä opetushenkilöstön ja muiden yhteistyötahojen kanssa unohtamatta oppilaita ja heidän huoltajiaan. 6

7 PAJAKOULU Mitä kuuluu pajaluokille? Pajaluokat toimivat osana Porin suomalaisen yhteislyseon koulua. Opetustilat sijaitsevat aivan koulun vieressä vanhassa suojellussa kiinteistössä. Opetustilat ovat sijainniltaan ja pajaluokkien toiminta huomioiden hyvällä paikalla. Muuten ne eivät kunnoltaan ja toiminnallisuudeltaan vastaa tämän päivän koulutiloille asetettuja vaatimuksia. Parempia tiloja ei toistaiseksi ole löytynyt, joten näin mennään. Pajaluokat saivat alkunsa, kun vuonna 2002 pajakouluprojektissa aloitti kaksi esyopetuksen kymmenen oppilaan pienryhmää. Viime syksynä alkoi 7. lukuvuosi kuuden oppilaan ryhmillä, josta luokkakoko on kasvanut syyslukukauden aikana seitsemään. Pajaluokilla työskentelee kaksi opettajaa, kaksi avustajaa ja osa-aikainen koulukuraattori. Opetushenkilökunta on viime vuosina vaihtunut useasti ja nyt onkin pyritty vaikuttamaan vakinaisen henkilökunnan saamiseen. On aloitettu henkilöiden ammatillinen kouluttaminen avustajan tehtäviin. Henkilökunnan työskentely on tiimityötä, joka vaatii sitoutuneita ja motivoituneita ihmisiä. Oppilashuollon ja erityisopetuksen palveluiden lisääntyminen koko kaupungissa on mahdollistanut opetusryhmien pienenemisen maksimikokoisista ryhmistä ja taannut oppilaalle mahdolliset koulun ulkopuoliset tukitahot jo ennen pajaluokalle siirtymistä. Siirtymäprosessin käytännöt ovat vakiintuneet ja siirtopäätökset hyvin harkittuja. Parhaan mahdollisen tuen saavuttamiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä koulun ulkopuolistenkin tahojen kanssa, sekä oppilaiden henkilökohtaiseen tukeen, että koulun toiminnan kehittämiseen liittyen. Pajaluokilla toimii yhä myös laaja oppilashuoltotyöryhmä kerran kuukaudessa. Pajaluokkien toiminnallisuuteen kuuluu valinnaisaineiden lisäksi erilaiset retket ja matkat, joita tänä lukuvuonna on suunnattu Tammentilalle, Tampereelle ja Kuopioon. Ilmaisutaitoa on ollut useampana vuotena ja viime vuosina myös lyhytelokuvien tekemistä. Työelämään tutustumista tet-jaksojen kautta on enemmän kuin yleisessä opetuksessa. Toiminnallisuuden kautta pyritään löytämään oppilaiden osaamista ja vahvuuksia alueilta, jotka eivät välttämättä tule esiin tavallisten oppituntien aikana. Tärkeää on myös oppia toimimaan ja tekemään yhdessä. Arki pajaluokilla sujuu vaihtelevan tapahtumarikkaana. Syksyt ovat tuulisia uusien oppilaiden myötä, kun jokainen etsii paikkaansa ja kaikkien on sopeuduttava uusiin ihmisiin. Oppilaiden käyttäytyminen vaatii päivittäistä puuttumista ja ohjausta. Huonoa käytöstä ei hyväksytä mutta keskeistä on, että oppilaasta välitetään ja hän kokee tulleensa hyväksytyksi. Eteenpäin meneminen ja tulosten saavuttaminen vaatii selkeää ja johdonmukaista työskentelyä, pitkäjännitteisyyttä ja tiivistä yhteydenpitoa kotien kanssa. Tavoitteena on saavuttaa oppilaille mahdollisimman hyvät eväät peruskoulun jälkeen niin että jokainen löytäisi oman polkunsa. Rauhallinen ja positiivinen asenne on lähes välttämätön voimavara pajaluokilla työskennellessä. Vaikka arki on täynnä haasteita ja onnistumisia pitää välillä etsiä pienistä asioista, on onnistumisten tuoma ilo yhteinen. 7

8 TILASTOT Koulu * opp.- määrä * POR opp./ POR päätoim opett. päätoim. opet.tunnit opett. kelp. vailla olevat opett. koul.pv kuljetusopp. koulutuspv:t/op opp. opisk. poissaolo% paik. Vailla koulukius.- tap. Oppi ryh max/ lasmät min Ahlaisten koulu ,5 4 29,0 6,0 1,5 2, Cygnaeuksen koulu , ,4 1 12,0 0,4 3, Enäjärven koulu ,7 9 23,9 8,0 0,9 2, Herralahden koulu ,3 6 27,6 6,5 1,1 4, Kalaholman koulu ,9 9 24,7 9,5 1,1 3, Kyläsaaren koulu , ,1 35,5 3,2 3, Käppärän koulu , ,0 24,0 1,2 3, Lattomeren koulu ,3 3 28,0 5,0 1,7 3, Mäntyluodon koulu ,0 6 22,3 13,0 2,2 2, Pihlavan koulu ,2 9 26,0 1,0 0,1 3, Reposaaren koulu ,3 3 26,6 2,0 0,7 3, Ruosniemen koulu , ,6 24,0 1,3 4, Toejoen koulu , ,2 15,5 0,9 1, Toukarin koulu ,0 3 24,3 16,0 5,3 3, Tuorsniemen koulu ,6 5 24,0 7,0 1,4 4, Uudenkoiviston koulu , ,0 8,5 0,8 2, Vähärauman koulu , ,0 1 16,0 0,7 2, Väinölän koulu , ,0 7,0 0,4 3, , , ,5 1,4 3,1 20, Lv /vrt , ,3 5 1,9 2,9 19 Herttuan koulu , ,0 4 36,0 1,2 4, Kallelan koulu , ,0 18,0 1,5 5, Koivulan koulu , ,0 42,0 3,5 2,8 9 5 Tiilimäen koulu 3 24,8 11,0 3,7 5, ,6 56,0 24, ,0 2,5 4,4 6 Lv /vrt , ,2 5 2,8 4,5 5 Kuninkaanhaan koulu , ,6 5 92,0 2,8 4, Länsi-Porin koulu , ,1 3 15,0 0,4 5, Meri-Porin koulu , ,6 2 49,0 1,8 5, Porin Lyseon koulu , ,6 28,0 1,2 2, PSYL:n koulu , ,1 1 46,0 1,7 4, , , ,0 1,6 4,5 23,0 Lv , ,4 20 1,3 4,4 Itä-Porin yht.koulu , ,8 3,0 51 1,7 4,8 1, Kaarisillan koulu , ,8 19 0,8 4, , ,8 3,0 70,0 1,3 4,7 1,0 Kesk. Kuninkaanhaan lukio ,9 24,0 1,3 3, Länsi-Porin lukio ,6 1 53,0 2,9 4, Meri-Porin lukio ,3 12,0 0,9 4, Porin Lyseon lukio ,0 29,0 2,2 6, PSYL:n lukio ,8 22,0 1,2 3, ,3 140,0 1,7 4, Lv ,1 2,6 4 3 Porin aikuislukio ,5 47,0 2,

9 TILASTOT Koulu Opp.- määrä Käytetty tuntikehys Tuntikerroin yht. Norm. opet. TO Erityisopett. Erityis.- teht. Kerho Kerroin 2007 Ahlaisten koulu ,0 1,44 109,0 2,0 7,0 1,40 1,58 Cygnaeuksen koulu ,0 1,44 499,0 2,0 20,0 2,5 1,5 1,39 1,43 Enäjärven koulu ,0 1,34 180,0 3,5 15,0 3,5 1,0 1,35 1,32 Herralahden koulu ,0 1,38 162,0 3,0 8,0 3,0 1,0 1,29 1,34 Kalaholman koulu ,0 1,35 223,0 5,5 10,0 3,5 1,28 1,35 Kuninkaanhaan koulu 32 52,0 1,63 52,0 1,20 1,33 Kyläsaaren koulu ,0 1,34 265,0 8,0 4,0 1,30 1,37 Käppärän koulu ,0 1,34 483,0 9,0 28,0 4,0 3,0 1,29 1,33 Lattomeren koulu 61 89,0 1,46 85,0 3,0 1,0 1,43 1,39 Mäntyluodon koulu ,0 1,49 130,0 4,0 1,43 1,54 Pihlavan koulu ,0 1,37 205,0 3,5 10,0 3,5 1,36 1,41 Reposaaren peruskoulu 58 85,0 1,47 84,0 1,0 1,42 1,46 Ruosniemen koulu ,0 1,39 430,4 10,6 28,0 4,0 1,30 1,37 Toejoen koulu ,0 1,43 367,0 18,0 34,0 4,0 1,31 1,37 Toukarin koulu 48 76,0 1,58 74,0 2,0 1,40 1,51 Tuorsniemen koulu ,0 1,55 116,0 4,0 1,0 1,47 1,51 Uudenkoiviston koulu ,0 1,39 260,0 5,0 10,0 4,0 1,34 1,32 Vähärauman koulu ,0 1,31 565,0 13,0 56,0 4,0 1,28 1,28 Väinölän koulu ,0 1,42 451,0 7,0 7,0 3,0 1,34 1, ,0 1, ,4 99,1 239,0 44,0 6,5 1,34 1,37 Lv / vrt ,0 1, ,6 54,4 333,0 48,0 11,0 Herttuan koulu ,0 2,83 1,0 692,0 9,0 2,70 2,76 Kallelan koulu ,0 2,82 1,0 312,0 13,0 1,0 2,68 2,94 Koivulan koulu ,0 3,49 0,5 300,0 3,5 3,64 3,67 Tiilimäen koulu 98,0 1,0 97,0 Ya-Paja/PSYL 13 62,0 4,77 Aa-Nivel/ero/Cygnaeus 12 66,0 5,50 Lastensuojelulaitokset ,0 5, ,0 3,39 3,5 1401,0 25,5 1,0 3,42 3,38 Lv / vrt ,5 3,42 TO/JAKSO 23,5 Kuninkaanhaan koulu ,4 1,89 638,4 3,0 60,0 56,0 8,0 1,90 1,91 Länsi-Porin koulu ,5 1,93 756,0 3,0 58,0 63,5 2,0 1,87 1,86 Meri-Porin koulu ,0 1,97 570,0 4,0 52,0 64,0 1,93 2,02 Porin Lyseon koulu ,5 1,92 509,5 5,0 53,5 52,5 5,0 1,88 1,93 PSYL:n koulu ,0 1,95 540,6 4,9 54,0 50,5 6,0 1,81 2, ,4 1, ,5 19,9 277,5 286,5 21,0 1,90 1,97 Lv / vrt ,0 1, ,3 28,6 419,5 367,2 29,0 Kerroin 2006 Itä-Porin yhtenäiskoulu ,5 1,79 632,0 17,0 87,0 43,5 6,0 Kaarisillan koulu ,5 1,68 519,0 3,0 67,0 31,0 2, , ,0 20,0 154,0 74,5 8,5 KERROIN DEMONST Kuninkaanhaan lukio ,0 1,59 38,8 6,4 5,5 66,3 1,53 1,49 Länsi-Porin lukio ,0 1,39 30,3 4,4 5,5 59,8 1,36 1,38 Meri-Porin lukio ,0 1,71 25,7 4,1 8,8 46,9 1,80 1,72 Porin Lyseon lukio ,4 1,39 29,7 4,0 5,5 59,2 1,35 1,42 PSYL:n lukio ,0 1,54 38,8 5,7 9,9 62,6 4,0 1,42 1,48 Lukion erityisopetus 27, ,4 1,53 163,3 24,6 35,2 294,8 4,0 1,48 1,50 Lv / vrt ,0 1,48 159,3 23,2 26,3 289,1 4,0 yhdist.* ort/ma Porin aikuislukio ,8 134,5 osall. Lv ,0 152,0 9

10 HENKILÖSTÖ Henkilöstö Koulutoimen henkilöstömäärä on toimintavuonna pysynyt lähes samana kuin edellisenä vuonna ollen 946 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi kahdeksalla. Henkilöstön tarvetta on toimintavuonna lisännyt mm. seitsemän pienryhmän perustaminen ja opetusryhmän lisääntyminen Herttuan ja Kallelan kouluissa. Kaikkia tarvittavia virkoja ei voitu täyttää toistaiseksi voimassa olevana. Yhtenä syynä oli lukioverkon supistuminen alkaen, jolloin kaikille vakinaisille opettajille varmistetaan työn jatkuminen. Toistaiseksi voimassa olevia opettajavirkoja täytettiin suoraan hallintosäännön mahdollistamalla tavalla 11 ja julkisella haulla täytettiin 7 opettajan virkaa ja 6 tuntiopettajan virkasuhdetta. Julkisessa haussa oli lisäksi mm. yhdeksän erityisluokanopettajan virkaa, jotka jätettiin täyttämättä soveliaiden hakijoiden puuttumisen vuoksi. Toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin otettiin 10 koulunkäyntiavustajaa, koulusihteeri, kalustonkorjaaja ja 4 ruokapalveluhenkilöä sekä 2 siivoushenkilöä. Työllistettyjen määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Työelämään tutustujia oli kuusi, heistä useat jatkoivat koulutoimen palveluksessa työllistettyinä. Harjoittelijoita oli kevätlukukaudella 13. Syyslukukaudella harjoittelijoita ei ollut ollenkaan. Tämä johtunee siitä, että opettajankoulutukseen pyrkivät eivät saa enää pisteitä koulunkäyntiavustajaharjoittelusta. Oppisopimus tehtiin kahdelle koulunkäyntiavustajan ja kahdelle laitoshuoltajan ammattitutkintoa suorittavalle. Yhteensä oppisopimusoppilaita oli 8. Uudelleensijoituksesta terveydellisten syiden vuoksi neuvoteltiin kahdeksan henkilön kanssa, joista yksi vakinainen uudelleensijoitus saatiin päätökseen. Neljä kokeilee uusissa tehtävissä koulutoimessa. Kolmelle haetaan heille sopivaa sijoitusratkaisua. Koulutoimen henkilöstön sairauspoissaoloprosentti 3,47 oli vuoden 2007 henkilöstöraportin mukaan noussut 0,09 %. Vuonna 2006 sairauspoissaolot olivat vähentyneet edellisestä vuodesta lähes puolella, silloin prosentti oli 3,38, kun se vuonna 2005 oli 5,09 %. Koko kaupungin henkilöstön sairauspäiviä oli työntekijää kohden 15,8 päivää. Kaikista poissaoloista vakinaisen henkilöstön poissaolot muodostavat 82 %. Poissaolot kasaantuvat samoille henkilöille. Vakinaisesta henkilöstöstä 30 %:lla ei vuoden 2007 aikana ollut ollenkaan poissaoloja. Sairauspoissaolojen osalta vuonna on ollut lisäystä edellä esitettyihin lukuihin. Henkilöstölle tehtiin syksyllä asiakaskysely, jossa pyydettiin arvioimaan koulutoimen hallintopalveluja. Kyselyyn vastasi 273 opettajaa ja 110 muuhun henkilöstöön kuuluvaa työntekijää. Kyselyn tulokset olivat pääosin positiiviset. Koulutusviraston asiakaspalvelua sekä tiedottamista pidettiin hyvänä. Henkilöstökoulutuksen osalta oli paljon hajontaa, mutta kokonaisuutena senkin arviointiin vastaavan tarpeita. Tavoitteenasettelun koettiin ohjaavan toimintaa ja koulutoimen strategiset tavoitteet tunnettiin yllättävänkin hyvin. Kyselyn pohjalta jäi pohdittavaa opettajien ja hallinnon välisessä vuorovaikutuksessa ja kehityskeskusteluissa, joiden molempien osalta viidennes arvioi tilanteen heikohkoksi. Työskentelyilmapiiriä pidettiin hyvänä. Nettitiedottamisen seuraaminen ja koulutoimen yhteistyötoimikunta olivat vieraita asioista vastaajille. Asiakaskyselyn tuloksista voisi päätellä monen asian olevan kohdallaan. Kehittämiskeskustelujen käymisen ja hallinnon ja henkilöstön väliseen vuorovaikutukseen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota. Samoin netin seuraamista tiedottamiskanavana on korostettava jatkossa VAKINAISET MÄÄRÄAIKAISET TILAPÄISET SIJAISET TYÖLLISTETYT YHTEENSÄ

11 HENKILÖSTÖ Ruokapalvelut ja siivous kartoittivat asiakaskyselyn avulla alakoulun 3. luokan, yläkoulun 7. luokan ja lukion 2. luokan oppilaiden asiakastyytyväisyyttä siivouksen ja ruokapalveluiden laadun, toimivuuden ja palvelualttiuden osalta. Kyselyyn vastasi 1350 oppilasta. Keskiarvona alakoulun oppilaista 85,3 % ja yläkoulun ja lukio oppilaista 82,5 % olivat tyytyväisiä ruoka- ja siivouspalveluiden toimintaan kysyttyjen asioiden osalta. Koulun tilat ovat puhtaita 94 % mielestä ja yleisesti ruokalistaan, sen monipuolisuuteen ja laatuun on tyytyväisiä 90 % alakoulun ja 76 % yläkoulun ja lukion oppilaista. Noin 10 % yläkoulun ja lukion oppilaista ei syö koululounasta joka päivä. Vajaa puolet yläkoulun ja lukion oppilaista kokee maksullisen iltapäivävälipalan itselleen tärkeäksi. Oppilaat kokevat siivoojien ja ruokapalveluhenkilökunnan työn koulussa tärkeäksi. Kehitettäviä asioita ovat siivouksen puolella työntekijöiden ja oppilaiden välinen yhteistyö ja lähestyttävyys. Ravitsemustiedon lisääminen, ruokalistasuunnittelu ja ruokailutilanteen rauhallisuuden parantaminen ovat asioita, jotka nousevat esille kouluruokailun kehittämisessä. Poriin kaksi uutta yhtenäiskoulua Reposaaren yläkoululaiset Meri-Poriin, Koivulan koulu omiin tiloihin Porissa aloitti elokuussa kaksi uutta yhtenäiskoulua, Itä-Porin koulu ja Kaarisillan koulu. Itä-Porin yhtenäiskoulu muodostettiin Itä-Porin yläkoulusta ja Sampolan alakoulusta, Kaarisilta puolestaan Isosannan alakoulusta ja Pohjois- Porin yläkoulusta. Molemmilla kouluratkaisuilla haluttiin turvata alueiden lähikoulupalvelujen säilyminen ja vahvistaa niiden toimintaedellytyksiä. Itä-Porin yhtenäiskoulun muodostamisen yhteydessä saatiin toteutettua Koivulan erityiskoulun pitkään suunniteltu muutto saman katon alle entisiin Sampolan alakoulun tiloihin, joista remontoitiin erityiskoululle tarkoituksenmukaiset ja toimivat tilat. Erityiskoulun sijainti Itä-Porin yhtenäiskoulun vieressä osaltaan toteuttaa ajatusta laajasta, kaikille oppilaille yhtenäisestä perusopetuksesta. Lisäksi Itä-Porissa toimii joustavan perusopetuksen Jopo-luokka, jossa on lisäopetuksen eli ns. Ammatti-10 -luokan oppilaita ja 8. ja 9. -luokkien oppilaita. Reposaaren pitkään toimineen yhtenäiskoulun yläkoululuokkien opetus lopetettiin aikaisempien päätösten mukaan, ja oppilaat siirtyivät pääosin Meri-Porin yläkouluun. Muutos oli toteutettava, koska yläkouluikäisten oppilaiden määrä oli painunut niin pieneksi, ettei aineopetusta enää voitu pedagogisesti tarkoituksenmukaisesti toteuttaa. Uusien yhtenäiskoulujen ensimmäinen, parhaillaan kuluva lukuvuosi on uusien käytäntöjen ja uuden toimintakulttuurin kehittämisen aikaa. Hyvin toimineiden koulujen yhdistyminen uusiksi yhtenäiskouluiksi keskittää yhteen aikaisempaa monipuolisempaa osaamista ja antaa vahvuuksia tuottaa oppilaille koko perusopetus oman alueen samassa talossa. Tähän myös perusopetuslaki ohjaa kuntia. Yhtenäiskouluissa on paremmat mahdollisuudet esimerkiksi oppilashuoltotyöhön ja kodin ja koulun yhteistyöhön kuin erillisissä ala- ja yläkouluissa. 11

12 PROJEKTIT ulu * opp.- määrä kuljetus-opp. * POR opp./ POR opp./ opetus-tunti päätoim opett. päätoim. opet.tunnit sivutoim. hoid. tunnit opett. kelp. vailla olevat opett. koul.pv koulu-tus-pv:t/op opp. pois-saolo% opisk.paik-kaa vaille koulu- KELPO erityisopetuksen kehittämishanke Porin koulutoimi on mukana erityisopetuksen kehittämishankkeessa. Hankkeeseen myönnettiin opetusministeriön rahoitusta euroa. Hankerahoitusten kautta ministeriö ja opetushallitus pyrkivät korvamerkitsemään opetustoimeen suunnattavaa rahoitusta. Porin hankkeen keskeisiä painopisteitä ovat varhainen puuttuminen, alkuopetuksen pienryhmät, pajakoulutoiminta, Jopo-luokka ja opettajien täydennyskoulutus. Hanketta ohjaa moniammatillinen hankeryhmä, jossa on oppilashuollon, opetuksen ja hallinnon edustajia. Varhaisen puuttumisen kehittämisessä pyritään tehostamaan verkostotoimintaa päiväkotien, koulujen, perheneuvolan ja oppilashuollon välillä. Tavoitteena edistää kouluun tulevien lasten oikeaa sijoittumista alkuopetukseen. Hankkeen kohteena olevat pienryhmät ovat yksi käytännön toteutuksen malli. Pienryhmiä toimii 12 opetusryhmää, joihin on sijoitettu oppilaita, jotka vaativat tehostettua tukea koulunkäyntinsä alkuun. Oppilaat eivät ole erityisopetuksen oppilaita, vaan arvioiden mukaan heidän tulisi kyetä varhaisen tuen jälkeen jatkamaan yleisopetuksessa. Pajakoulutoiminnan osalta pyritään henkilöstöresurssein tukemaan pajaoppilaiden sosiaalista kasvua ja joustavan perusopetuksen Jopo-luokan osalta etsitään toimintatapoja yläasteikäisten erilaisten oppilaiden koulunkäynnin järjestelyihin. Opettajille suunniteltiin 7 päivän koulutusjakso nimikkeellä Kaikki Oppii. Koulutus toteutetaan ensin alakoulujen opettajille keväällä -09 ja jatkossa vastaavanlaista koulutusta suunnitellaan myös aineopettajille. Koulutuksen avulla pyritään myös selventämään uuden valtakunnallisen erityisopetuksen strategian linjauksia ja käytännön muutoksia. Strategia edellyttää jatkossa myös opetussuunnitelman päivittämistä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden koulunkäynnin järjestelyjen osalta. Pori mukana uudessa oppilaanohjauksen kehittämishankkeessa Perusopetus paremmaksi, eli POP-ohjelman puitteissa opetusministeriö myönsi Porin koulutoimelle valtionavustusta vuosille ja 2009 oppilaanohjauksen kehittämiseen. Kehittämishanke kohdistuu koko perusopetukseen. Porissa pyydettiin kaikilta ylä- ja yhtenäiskouluilta esitykset oppilaiden urasuunnittelun tueksi perustettavista uusista ryhmistä ja näiden esitysten perusteella koulutusvirasto myönsi kouluille lisäresurssin lukuvuodelle Hankkeen tavoitteena on kehittää ja kokeilla uusia menetelmiä oppilaiden ohjaukseen, jotta nämä osaisivat valita toisen asteen jatko-opiskelupaikan niin, että se olisi oppilaan urasuunnittelun kannalta oikea valinta. Samoin tavoitteena on koko perusopetuksen ajan pitää oppilaan myöhempää ammatinvalintaa esillä, jotta jo ensimmäisten kouluvuosien aikana se olisi oppilaan mielessä asiana, jota kohti hän pyrkii, ja jossa myös huoltajat ovat tukena. Edellisen kerran Porin koulutoimi oli mukana valtakunnallisessa ohjaustoiminnan kehittämishankkeessa vuosina ja silloin mm. valmistui Porin ohjaustoiminnan käsikirja. Nykyisessä hankkeessa on viiden henkilön ohjausryhmä, joka osallistuu hankekoulutuksiin ja koordinoi yläkoulujen pienryhmien kehittämistyön etenemistä. Ohjausryhmän kokoonkutsujana ja hankkeen vastuuhenkilönä toimii koulutuspäällikkö. Hankkeen puitteissa on tarkoitus järjestää täydennyskoulutusta opinto-ohjaajien lisäksi rehtoreille ja aineen- sekä luokanopettajille. Kerhotoiminnan kehittäminen Koulujen kerhotoimintaan elvytettiin vuoden aikana. Kerhotoiminnalla pyritään aktivoimaan lasten ja nuorten liikkumista, terveellisten elintapojen omaksumista (liikuntakerhot, kokkikerhot) ja luovuutta (taide-, ilmaisu- ja mediakerhot), täydentämään koulujen ainetarjontaa (mm. käden taitojen kerhot) sekä uusien tekniikoiden hyödyntämistä (tietotekniikkakerhot). Erityiskoulujen kerhoilla pyritään lisäksi lasten ja nuorten motoristen ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja perheiden hyvinvoinnin ja jaksamisen edistämiseen. Tärkeänä tavoitteena kerhotoiminnassa on myös syrjäytymisen ehkäisy. Kerhotoiminnan kehittämiseen saatiin POPohjelmaan liittyen erillistä valtionavustusta Hankkeessa jaettiin kaikkiaan runsaat 2000 kerhotuntia, joilla käynnistyi n. 60 erilaista kerhoa ala-, ylä- ja erityiskouluilla. Kerhotoiminnassa tehtiin yhteistyötä vanhempien, oppilaskuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Kerhotoiminnan kehittämistä jatketaan myös vuonna Tavoitteena on jatkossa saada eri sidosryhmiä toteuttamaan kerhoja ja toisaalta luoda järjestelmää, jolla olisi jatkuvuutta. Myös opettajia innostetaan takaisin kerhotyön pariin. 12

13 PORIN 450-VUOTISJUHLAVUOSI Porin koulutoimessa toteutetut tapahtumat olivat keskeinen osa kaupungin 450- vuotisjuhlavuoden viettoa. Juhlavuoden tärkeänä teemana oli lapset ja nuoret. Koulutoimella oli juhlavuotta varten työryhmä, jossa oli edustus koulutusvirastosta ja eri kouluasteilta. Lisäksi koulutusvirastosta oli edustaja kaupungin 450-vuotisjuhlien valmistelutyöryhmässä. Tällaisen juhlavuoden huomioon ottaminen opetuksessa, omaan lähiympäristöön ja kotiseutuun tutustuminen ja kotikaupungin historian tunteminen tukee opetussuunnitelman toteutumista. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen aihekokonaisuuksissa on mainittu Kulttuuri-identiteetin tuottaminen, eli tavoitteena on mm. auttaa oppilaita löytämään oma kulttuuriidentiteettinsä ja arvostamaan porilaista ja satakuntalaista kulttuuriperintöä. Pääsääntöisesti juhlavuoden ohjelma oli koulutoimelle maksutonta ja suuri osa kustannuksista katettiin kaupungin juhlavuotta varatusta budjetista. Koulutoimen osalle jäi kuitenkin mittavat kustannukset mm. oppilaiden linja-autokuljetuksista ja henkilöstön juhlatilaisuuden toteuttamisesta. Juhlavuotta ja Porin historiaa kouluissa käsiteltiin esimerkiksi erilaisten tapahtumien avulla ja useammissa oppiaineissa. Kouluille toimitettiin jo vuoden alussa juhlavuoteen liittyvää materiaalia, mm. julisteita, muuta kirjallista ja graafista materiaalia ja vanhoja karttoja. Monet koulut järjestivät itsekin juhlavuoteen liittyvää erityyppistä toimintaa tai osallistuivat muiden tahojen järjestämiin tapahtumiin tms. Juhlavuoden kouluille keskitetysti järjestetty ohjelma on pääpiirteittäin kuvattu seuraavassa: Yliopistokeskuksen Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin oppiaine järjesti yhteistyössä juhlatoimikunnan kanssa tammikuusta alkaen Internetissä julkaistun vihjepelin, joka käsitteli Porin historiaa ja maantiedettä. Koulujen 450-juhlapäivä perjantai 7.3., Porin syntymäpäivän aatto - Kouluille toimitettiin ohjelmarunko, joka sisälsi tervehdyspuheen, juhlapuheen, perustamiskirjan tekstin, juhlarunon, Satakunnan laulun sanat tms. ohjelmaa - Kouluille toimitettiin uusi Porin sisälippu jalustoineen, joka tuotiin juhlaetiketin mukaisesti juhlaan yhdessä Suomen lipun kanssa - Juhlan yhteydessä kouluilla oli etukäteen suunniteltu juhlaruokailu - Kaupunginvaltuutetut olivat kouluilla juhlapuhujina Kaupungin 450-vuotisjuhlaviikko , jolloin kouluilla oli mm. mahdollisuus saada kansanmusiikin koulukonsertteja Samuelin poloneesi -tapahtumaan liittyen Juhlaveso (Porin historiikki, juhlapuheet ja Mikko Perkoila) ja iltajuhla (juhlaruokailu ja tanssiaiset) koulutoimen henkilöstölle lauantaina PSYL ja Lyseo. Koulutoimen juhlakuukaudet maalis-toukokuu - Huhtikuussa Porin historiasta kertova nukketeatteri Sytkyjen "Pitää Porista!" - Tositarinoita Porin historiasta -näytös ja juhlanäyttely kaikille luokkalaisille Satakunnan museossa - Muiden vuosiluokkien käynnit Satakunnan museon "Juhanan kaupunki" - juhlanäyttelyssä ja maakuntakirjaston Pori 450-vuotismateriaaleihin liittyen maalis-huhtikuussa - Huhti-toukokuussa Cont akti teatterin Selim Palmgren näytelmä "Rakas Selim" lukiolaisille - Kierrätyksestä kertova näytelmä kaikille luokkalaisille toukokuussa useilla kouluilla Perjantai 26.9., Porin päivä Suuri jääbaletti "Karhulinna" Isomäen jäähallissa alakouluille ja osalle yläkouluja - Koulujen omaa ohjelmaa Syys-lokakuu Lasten- ja nuorten valokuvafestivaali "Vähäx valottaa" eri gallerioissa - Lastenkulttuurikeskus toimijana, koululaisia mukana eri kouluista Syys-joulukuu - Porin historian kuvakirja "Yhdeksän porilaista" luokkalaisille - Porin maantieteeseen, kulttuuriin ja historiaan perustuva lautapeli "Porrii - eks tiä?" luokkalaisille, pelin sisällöntuotanto juhlatoimikunta ja sen alatyöryhmä - Porin murteen keskeinen sanasto kirja 7. luokkalaisille ja yläkoulujen äidinkielen ja ruotsin kielen opettajille 13

14 TALOUS Talous Vuosi oli koulutoimen taloudessa parempi kuin aiempina vuosina. Valtio tarkisti perus- ja lukiokoulutuksen yksikköhintoja vastaamaan todellista menokehitystä. Talousarviossa yksikköhintojen kasvuksi ennustettiin 12 %. Todelliset korotukset olivat lopulta n. 17 %. Korotukset eivät täysimääräisenä kuitenkaan tulleet koulutoimen hyväksi. Talousarvioneuvotteluissa nettokehystä kiristettiin 1,7 M. Lisäksi kesäkuussa kaupunginvaltuusto hyväksyi koulutoimen muutetun talousarvion. Tulo- ja menoarviota korjattiin, jonka seurauksena nettoraami supistui vielä 0,4 M. Koulutoimen tuntikehysleikkaukset vuonna 2007 vaikuttivat vielä kevään. Syksyllä oppilaskohtaista tuntimäärää kasvatettiin aiempia tuntileikkauksia purkamalla n. 4 %:lla. Koulutoimen pätevä määräaikainen henkilöstö palkattiin koko lukuvuoden ajaksi. Koulujen kerhotoiminnan elvyttämiseen, pienryhmien muodostamiseen sekä erityisopetuksen ja ohjaustoiminnan kehittämiseen saatiin lisäresursseja OPH:n erillisrahoituksen turvin Perusopetus paremmaksi -ohjelman (POPohjelma) myötä. Koulujen toimintaedellytyksiä kohennettiin myös koulukohtaisten tarvikemäärärahojen lisäyksellä. Ala- ja yläkouluissa sekä erityiskouluissa korotus oli 30 /oppilas, josta 10 kohdennettiin erityisesti oppikirjahankintoihin. Lukioissa tarvikerahojen korotus oli 10 /oppilas. Koulukohtaiset tarvikemäärärahat olivat 1-6 luokat 170, 7-9 luokat 235, erityiskoulut 240 ja lukiot 80 /oppilas. Lisäksi panostettiin koulujen opetusvälineiden, kaluston sekä tietotekniikan uudistamiseen. Peruskoulussa toimintakulut olivat 6111 / oppilas ja valtionosuutta saatiin 5932 / oppilas. Lukiossa toimintakulut olivat 5436 / oppilas ja valtionosuutta saatiin 5553 / opiskelija. Koulutoimen toimintakulut olivat ja toimintatuotot Koulutoimen saama valtionosuus oli Koulutoimen nettomenot alittivat annetun nettokehyksen :lla. Nettokehyksen alitus johtui pääasiassa valtionosuuksien kasvusta. Yksikköhintojen korotus oli ennakoitua suurempi ja oppilasmäärän väheneminen oli ennakoitua pienempi. Toimintakulut jakautuivat seuraavasti: henkilöstökulut 72,2 %, palvelujen ostot 9,2 %, aineet, tarvikkeet ja tavarat 7,0 %, vuokrat 11,5 % ja muut kulut 0,1 %. Oppilashuolto 5,8 % (3,0 M ) KOULUTOIMEN NETTOMENOT TOIMINNOITTAIN V. (52,3 M ) Iltapäivätoiminta 1,7 % (0,9 M ) Kouluhuolto 0,6 % (0,3 M ) Hallinto 5,1% (2,6 M ) Kiinteistönhoito 12,5 % (6,5 M ) Siivous 4,7 % (2,5 M ) Opetus 63,4 % (33,2 M ) Ruokahuolto 6,2 % (3,3 M ) KOULUTOIMEN TOIMINTAKULUT V. (55,8 M ) Aineet, tarvikkeet, tavarat 7,0 %(3,9 M ) Vuokrakulut 11,5 % (6,4 M ) Muut kulut 0,1 % (0,1 M ) Palvelujen ostot 9,2 % (5,1 M ) Henkilöstökulut 72,2 % (40,3 M ) 14

15 INVESTOINNIT Investoinnit Koulutoimen investointeihin oli käytettävissä 3,4 M nettona. Käppärän koulun peruskorjaukseen osoitettiin 2,4 M, Cygnaeuksen ruokapalvelukeskuksen suunnitteluun 0,3 M, Länsi-Porin koulun ilmastoinnin parantamiseen 0,12 M, Pohjois-Porin (Kaarisillan) ja Reposaaren koulujen muutostöihin 0,1 M, muuhun talonrakennukseen (vuosikorjaukset) 0,35 M, koneisiin ja laitteisiin 0,03 M sekä irtaimiston hankintaan 0,1 M. Koulukiinteistöjen kunto herätti keskustelua vuoden aikana. Kuninkaanhaan ja Herralahden kouluissa aloitettiin välittömästi korjaustyöt havaittujen kosteusvaurioiden vuoksi. Kiinteistöjen korjauksiin osoitetut määrärahat ovat olleet tarpeisiin nähden riittämättömät. Vuosittaisiin ylläpitokorjauksiin tarvitaan teknisenpalvelukeskuksen laskelmien mukaan vuosittain n. 1,5 M, kun siihen nyt käytetään n. 0,3 M :a. Töiden tarkoituksena on korjata välittömiä puutteita, ylläpitää rakennusten kuntoa sekä vaikuttaa tilojen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Lisäksi koulujen peruskorjauksiin tulisi vuosittain osoittaa n. 6,5 M ja siihen käytetään n. 4M :a. Peruskorjaushankkeiksi valtakunnalliseen rahoitussuunnitelmaan esitettiin Kaarisillan, Kuninkaanhaan, Mäntyluodon ja Vähärauman kouluja. Myös valtion taholta on osoitettu lisärahoitusta yleissivistävien koulujen perustamishankkeisiin. Etusijalla ovat home- ja kosteusvaurioiset koulut. Myös tätä rahoitusta on koulutoimi hakenut joulukuussa. Koulujen piha-alueiden kehittämistä jatkettiin yhdessä koulujen, vanhempainyhdistysten ja puistotoimen kanssa. Kehittämistyön yhtenä tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten liikuntaa sekä parantaa pihaympäristöjen viihtyisyyttä. Koulutoimi tekee myös yhteistyötä vapaa-aika- ja puistotoimen kanssa lähiliikuntapaikkojen rakentamiseksi. Valtionosuuden yksikköhinta 2007 (peruskoulu) Todelliset menot / oppilas (peruskoulu) Pori Hyvinkää Hämeenlinna Jyväskylän mlk Järvenpää Mikkeli Salo Rauma Valtionosuuden yksikköhinta 2007 (lukio) Todelliset menot / oppilas (lukio) Pori Hyvinkää Hämeenlinna Jyväskylän mlk Järvenpää Mikkeli Salo Rauma Vuoden todelliset menot / oppilas raportti valmistuu syksyllä

16 ARVIOINTIRAPORTIT Arviointiraportin v johtopäätösten toteutuminen v. Arviointiraportin v. johtopäätökset joihin pyritään v.2009 Opetuksen leikkausta pystyttiin Kehittämiskeskustelujen säännöllinen käyminen osittain purkamaan (n. 4 %) Lastensuojelulaitosten nuorten koulunkäynti järjestettiin pääosin las- Kerhotoiminnan lisääminen Erityisopettajien rekrytoinnin parantaminetensuojeluyksiköissä Alkuopetuksen pienryhmätoiminnat Oppilaiden liikunnan lisääminen laajenivat osana Hyvis -hanketta Määräaikainen tehtäviinsä kelpoinen henkilöstö palkattiin kokovuoti- Henkilökohtaisen palkanosan käyttöönottseksi Koulupihojen parantamisen jatkaminen Yhtenäiskoulut aloittivat Itä-Porissa ja Pohjois-Porissa (Kaarisilta) Pienten koulujen yhteistyön lisääminen Henkilökohtaisen palkanosan käyttö ei opetuspuolella edennyt Työväenopiston toiminnan siirtäminen kiinteämmin koulutoimeen Oppilashuoltotyön arviointi suoritettiin Aluetoiminnan edistäminen Koulujen raamirahaa lisättiin Strategiatavoitteiden päivittäminen KV -toiminnan rahoitus palautettiin Kouluverkkoselvityksen päivittäminen. Aluetoiminta ei vielä vakiintunut Neljään lukioon siirtymisen ja sen edellyttämien henkilöstöjärjestelyjen valmistelu sujui suunnitellusti Lukiokeskeyttämisen syiden selvittely ei toteutunut Tilastotiedot Opp./ Opp./tunti Opet. Koulutus- Tuntikehysluokka tunnit pvt/opet kerroin AA ,9 16,3 25,2 1,4 + 3,0 1, YA ,9 24,6 16,9 15,5 25,3 25,6 1,9 + 3,0 1,6 + 3,0 1,34 1, LU ,2 15,1 19,8 23,4 23,3 1,3 + 3,0 1,7 + 3,0 1,90 1, ERIT ,6 20,4 7,6 24,1 24,7 2,6 + 3,0 2,5 + 3,0 1,48 3, ,7 7,8 24,2 2,8 + 3,0 3,42 16