Tavoitteiden toteutuminen Tilastot Talous. Terve koulu ja päiväkoti Hankkeet Kansalaisopistotoiminta

Transkriptio

1 Porin koulutoimen toiminta- ja arviointikertomus Tavoitteiden toteutuminen Tilastot Talous Terve koulu ja päiväkoti Hankkeet Kansalaisopistotoiminta

2 Olisko taas vuotta viisaampi ainakin kokeneempi uosi on historiaa. Kuitenkin sinne pitää vilkuilla. Onhan sieltä opittavaa ja kokemukset autta- V vat tulevaisuuden suunnittelussa. Menneen arviointi täydentää kehän, joka muotoutuu tavoitteista, toiminnasta ja toteutuksesta. Viisas organisaatio ottaa aina oppia menneestä. Sen vuoksi arviointia on kouluille ja päiväkodeille korostettu. Rehellinen tarkastelu on mahdollisuus avoimempaan ja kehittävään toimintakulttuuriin. eitä on nykyisessä kasvatus- ja opetustoimessa M paljon. Olen yksi meistä ja hyvällä näköalapaikalla tarkastelemaan kokonaisuutta. Onkin sanottava, että koko hallintokunnan vuosi oli hyvä. Koulujen ja päivähoidon palvelutuotanto toimi pääosin ilman suurempia murheita. Talous surettaa aina, mutta olisikohan tämä lainkaan tosi elämää, jos joskus olisi toisin. Ei kannata edes unta nähdä. Koulutoimen talous pysyi hyvin budjetissa johtuen tulojen kasvusta, joka aiheutui pääosin valtion tukihankkeista perusopetukseen mm. ryhmien pienentämiseen, kerhotoimintaan ja erityisopetuksen kehittämiseen. Päivähoidon talous kallistui miinukselle johtuen riittämättömistä palkkarahoista. Tilanne kuitenkin pikkuhiljaa tasoittunee. Kansalaisopisto selvisi talousvuodesta hyvin. avoitteiden toteutuminen vie oman aikansa. Pääpanostus kohdistuu aivan oikein ydintehtävään, kas- T vatukseen ja opetukseen. Ajassa pysyminen tuo kuitenkin haasteita, jotka edellyttävät myös kehittämisen tavoitteiden asettamista ja toteuttamista. Kauas on pitkä matka. Ei se ole ihme. Kannattaakin viisaasti katsoa eteenpäin lyhyemmällä aikavälillä. Miksi katsoisi niin kauas, minne kukaan ei vielä näe. Visioijia riittää. Arvokkainta kuitenkin on konkreettisten toimien ja yhdessä mietityn toimintakulttuurin vahvistaminen lasten ja nuorten parhaaksi. Liian moni kehittämishanke jää päättymisensä jälkeen merkityksettömiksi. Siksi hankkeisiin tulee suhtautua myös kriittisesti. uorten erityiseksi huomioimiseksi Tiäksää Passi 7- N luokkalaisille oli pieni yhteinen avaus. Passi tarjoaa maksuttomia harrastus- ja viihdepalveluita. Tosin määrä on rajallinen. Yllättävää, että palaute on ollut myönteistä. Harvallapa kaupungilla on tarjota samaa. Pori ja porilainen koulu ja päivähoito elävät positiivisesti. Miksi vähätellä Pisa-tutkimusten tuloksia. Onhan se jotain tai aika paljonkin. Muut myöntävät sen. Myönnetään mekin ja pää pystyssä. Huipulla pysymiseen on kuitenkin tehtävä jatkuvasti kovasti työtä. Sitä on tehtävä niin päivähoidossa, opettajana kuin oppilaanakin. PÄÄKIRJOITUS enneen vuoden aikana tehtiin päätös uuteen hallintamalliin siirtymisestä. Apulaiskaupunginjohtajat M toimivat jatkossa toimialajohtajina vastaten hallintokuntien talousarvion ja merkittävien strategisten päätösten esittelystä. Tavoitteena on lähentää hallintokuntien ja keskushallinnon toimintaa ja päästä kokonaisvaltaisempaan palvelutuotannon tarkasteluun. Aika näyttää. Oman hallinnon alueella päätettiin aluejohtajamallin käyttöönotosta päivähoidossa. Tämän muutoksen tavoitteena on viedä johtamista, suunnittelua ja toteutusta lähemmäs yksiköiden toimintaa. Henkilöstöön kohdistuvana päätöksenä päädyttiin savuttomaan työpaikkaan. Koulutoimen puolella työaikatupakointi ei henkilöstön osalta ole ollut ongelma sen sijaan usein tuntuu, että se on ongelma yläkoulujen ja lukioiden oppilaille. Nyt siis tupakointi työajalla on yksiselitteisesti kielletty. Terveyttä ajatellen hyvä päätös. oiveikkuutta tämä elämä kaipaisi enemmän. Arja T Korisevan laulun sanoin: Kun katsoo maailmaa enkelin silmin, niin nähdä voi sen kauneuden. Jari Leinonen koulutoimenjohtaja 2

3 KOULUTOIMEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Koulutoimen tavoitteiden toteutuminen Koulutoimen tavoitteita asetetaan vuosittain kolmella eri tasolla. Keskeiset tavoitteet ovat koulutoimen toiminnassa valtuuston suuntaan sitovia. Yksityiskohtaisten tavoitteiden toteutumista seuraa lautakunta ja kolmannella tasolla koulut asetavat omia tavoitteitaan. Koulujen tavoitteiden toteutumista tarkastellaan työsuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä ja myös tässä kertomuksessa. Opetussuunnitelman kehittämisen osalta useat tavoitteet toteutuivat. Erityisopetuksen uusitun opetussuunnitelman mukaan edettiin ja siinä ohella toteutettiin erityisen tuen yhteysopettajajärjestelmää (YTE-ope). Yhteysopettajajärjestelmän tarkoituksena on helpottaa uuteen tukijärjestelmään siirtymistä. Tietotekniikkaan liittyen laadittiin ns. kokonaisarkkitehtuurisuunnitelma, jonka pohjalta työstetään jatkossa uutta tietotekniikan strategiaa. Kokonaisuuteen liittyen erityisesti lukioiden verkko- ja tietoteknisiä valmiuksia parannettiin. Hankkeessa oli palkkausta varattu myös pedagogiseen ohjaukseen. Porilaisen kulttuuriopetussuunnitelman laatiminen jäi kesken kulttuuripuolen toimijoiden halutessa valmisteluun lisäaikaa. Turvallisen ja terveellisen oppimisympäristön edistämiseksi on koulujen peruskorjausta jatkettu Kuninkaanhaan, Psyl:in, Kaarisillan, Väinölän ja Kyläsaaren kouluilla. Useilla muillakin kouluilla on tehty pienempiä tilaja olosuhdeparannuksia. Myös koulujen piha -alueiden parantamiseen on kiinnitetty huomiota. Samoin kuin koulujen teknisten tilojen työturvallisuuden parantamiseen. Kiinteistöjen terveellinen ja turvallinen ylläpito on koulutoimen ongelmallisimpia tavoitteita. Investointirahat eivät ole riittävät. Yksityiskohtaisempien tavoitteiden osalta henkilöstöön kohdistuvat painotukset toteutuivat. Useiden kuntien kanssa toteutetun Osaava-koulutushankkeen tarjonta jatkuu laajana. Uusi henkilöstösuunnitelma valmistui ja sitä täydennetään vielä tavoiteosiolla, johon liitetään myös henkilöstön hyvinvoinnin tavoitteet. Koulutoimen Tervekampanja on jatkunut ja uusia toimintamuotoja kampanjaan tuodaan jatkuvasti. Toimintavuonna tuettiin useiden koulujen osalta myös koulukohtaista työhyvinvointitoimintaa, joka kokonaisuutena onkin viime vuosina kehittynyt. Henkilöstölle kohdistettua laajaa osaamiskartoitusta ei kyetty hyödyntämään. Koulujen opetuksen resurssit pysyivät aiemmalla tasolla. Jopa hieman parannustakin tapahtui johtuen valtakunnallisista tukitoimista, jotka liittyvät ryhmien pienentämiseen ja kerhotoiminnan rahoitukseen. Opetusresurssien säilyttäminen on jatkossakin keskeinen tavoite. Arvioinnin keskittämistyön osalta on edelleen painotettu koulujen omasta työstään suorittamaa itsearviointia. Kehittämistyöhön on liittynyt myös valtakunnallisten laatukriteerien käyttöönotto. Näitä on sovellettu lisäämällä kouluilta työsuunnitelmien yhteydessä kerättävää vertailutietoa, josta osasta on yhteenveto myös tämän kertomuksen keskiaukeamalla. Koulutoimi on myös ollut mukana kehittämässä kuntaliiton vertailutietohanketta, josta tuloksia on saatu syksyn mittaan. Hankkeessa vertaillaan eri kaupunkien toiminnallisia ja taloudellisia tunnuslukuja. Arviointiin liittyvänä tavoitteena lukiot ovat seuranneet eri kouluilta tulevien oppilaiden oppilasarvioinnin muutosta. Seurannalla pyritään edistämään perusopetuksen arvioinnin yhtenäistämistä. Perusopetuksen koulut ovat otantaperusteisesti osallistuneet opetushallituksen oppimissaavutusvertailuihin. 3

4 KOULUJEN TYÖSUUNNITELMAT 2013 Perusopetusasetuksen 9 :n 1 momentin ja lukioasetuksen 3 :n 2 momentin mukaisesti koulut laativat lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman eli ns. työsuunnitelman. Koulut ovat laatineet työsuunnitelmat sähköiseen Wilma-järjestelmään, jossa ne ovat myös esim. huoltajien luettavissa. Tilastotietoja KOULUJEN TYÖSUUNNITELMAT Perusopetuksen yleisopetuksen oppilasmäärä oli tilastointipäivänä Oppilasmäärä on laskenut viime vuodesta 71 oppilaalla, joista 67 oppilaan vähennys kohdistuu vuosiluokille 7 9. Erityisopetuksen oppilasmäärä on 482 ja se pysynyt lähes samana viime lukuvuoteen verrattuna. Päivälukioiden opiskelijamäärä on 1294, joka 13 opiskelijaa enemmän kuin viime vuonna. Oppilasmäärien lasku kohdistuu nyt siis yläkouluihin. Muilta osin oppilasmäärämuutokset ovat tasaantuneet. Peruskoulujen ja lukioiden tuntimäärät ovat säilyneet lähes ennallaan. Niihin sisältyy edelleen valtion erityisavustusta suurten opetusryhmien jakamiseen. Peruskouluissa ja lukioissa opetetaan viikoittain tuntia, joka on 100 tuntia vähemmän kuin viime lukuvuonna. Opetushallituksena hankerahoituksen turvin kouluille on jaettu pidettäväksi n kerhotuntia. Oppilaskohtaiset tuntikertoimet ovat pysyneet viime lukuvuoden tasolla. Koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseksi erityisopetusresurssi on yläkouluissa ja erityiskouluissa säilytetty korkealla tasolla. Erityisopetukseen käytettyä tuntimäärää on lisännyt myös opetuksen lisääntyminen lastensuojelulaitosten kouluissa. Opetusta järjestetään Porissa kuudessa lastensuojelulaitoksessa. Porissa toimii myös neljä joustavan perusopetuksen ryhmää eli ns. JOPO-ryhmää, joilla oli tilastointipäivänä yhteensä 30 oppilasta. JOPOtoiminta on suunnattu niille oppilaille, joiden on haasteita saada perusopetuksen päättötodistus Perusopetusryhmien keskikoko on alakouluissa 19,2, yläkouluissa 22,2 ja erityiskouluissa 8,2. Lukioissa yhtä opetustuntia kohden on 21,9 opiskelijaa. Ryhmäkoko on pysynyt alakouluissa ennallaan, mutta lukiossa hieman noussut. Oppilasryhmien minimi- ja maksimikoko vaihtelee hieman kouluittain. Yli 32 oppilaan ryhmiä ei perusopetuksessa ole. Ryhmäkoot ovat viime vuosina hieman pienentyneet johtuen koulutoimen talouden tasapainottumisesta ja oppilasmäärien vähenemisestä sekä ylimääräisestä valtionosuudesta suurten ryhmien jakamiseen. Vuosittain kerätään tietoja päättötodistuksen saaneista oppilaista. Keväällä päättötodistuksen saaneista oppilaista kolme jäi ilman opiskelupaikkaa. Vuotta aiemmin ilman opiskelupaikkaa jääneitä oli seitsemän. Lukion keskeyttäneiden määrä oli viime vuonna 61 oppilasta, joka oli 18 vähemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Lukion keskeyttäneet ovat pääsääntöisesti sijoittuneet ammatilliseen koulutukseen tai toiseen lukioon. Vertailussa on myös oppilaiden poissaoloprosentti. Poissaoloprosentti oli alakouluissa ja lukioissa hieman laskenut aiempaan verrattuna, mutta ylä-, yhtenäis- ja erityiskouluissa hieman noussut. Kirjattujen koulukiusaamistapauksien määrä oli lukuvuonna 85 tapausta. Vaikka kiusaamistapausten kirjaamisperusteet vaihtelevat, määrää voidaan kuitenkin suuruusluokaltaan pitää viitteellisenä. Suuri osa porilaiskouluista on mukana kiusaamisen vastaisessa KiVa Koulu toimenpideohjelmassa. Opettajien koulutuspäivien määrä on hieman noussut ala- ja yhtenäiskouluissa ja erityis- ja yläkouluissa hieman laskenut. Opettajien koulutukseen osallistumisessa on edelleen melko paljon koulukohtaisia ja opettajakohtaisia eroja. Koulutukseen osallistumista hankaloittaa mm. se, että lyhyiden koulutusten ajaksi ei voida ottaa opettajalle sijaista. Sivutoimisena hoidettujen tuntien määrä on pysynyt lähes ennallaan. Opettajakelpoisuutta vailla olevia päätoimisia opettajia on 12, joka on yksi enemmän kuin viime vuonna. Koulutyön tavoitteiden toteutumisen arviointi Koulut ovat arvioineet työsuunnitelmissaan myös edellisen lukuvuoden koulutyölle ja kehittämistoiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Koulujen oman toiminnan arviointi on perusopetuslain 21 :n ja lukiolain 16 :n edellyttämää toimintaa. Koulujen arviointikohteet perustuvat koulutoimen kriittisten menestystekijöiden perusteella asetettuihin vuosittaisiin tavoitteisiin. Kaikille kouluille yhteisiä arvioinnin osa-alueita ovat oppilaan hyvä oppiminen, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö, hyvät oppimisympäristöt, 4

5 Koulut ovat arvioineet toimintaansa pääasiassa yhdessä koko opetus- ja kasvatushenkilöstön kanssa. Koulujen arviot tavoitteiden toteutumisesta ovat hyvät. Arvioinnissa on otettava huomioon, että koulut toteuttavat ja arvioivat toimintaansa omien toimintaympäristöjensä ehdoilla. Lähtökohtien erilaisuudesta huolimatta lisäpanostusta ja innovointia toivoisi tulevaisuudessa erityisesti hyvän oppimisen kehittämiseen. Viime lukuvuonna on lisätty ja parannettu erityisesti koulujen tietoteknistä välineistöä. Jatkossa haasteena on sähköisen oppimateriaalin asteittainen käyttöönotto. Toiminnan arvioinneissa on edelleen esillä myös perusopetuslainsäädännön muutos liittyen yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tukimuotojen käyttöönottoon. Hyvän oppimisen edistämiseksi on lisätty koulujen välistä vertaisarviointiyhteistyötä sekä erilaiset liikunnan edistämiseen liittyviä toimintoja. Henkilöstön ammattitaidon kehittämisessä keskeisellä sijalla on ollut henkilöstökoulutus, jota on toteutettu pääosin Osaava Satakunta -hankkeen kautta. Kouluilla on pohdittu myös kaupungin teettämän työhyvinvointikyselyn tuloksia, jotka olivat koulutoimelle kokonaisuudessaan positiivisia. Tulosten käsittelyä hankaloitti se, ettei yksikkökohtaisia tuloksia saatu. Oppimisympäristöjen osalta koulujen peruskorjaukset etenevät liian hitaasti, vaikka joillakin kouluilla aina joitakin parannuksia tehdäänkin. Suurimpana ongelmana oli edelleen koulujen sisäilma. Koulujen piha-alueita on parannettu monipuolisen välituntiliikunnan lisäämiseksi. Sidosryhmäyhteistyössä keskeistä on ollut yhteistyö huoltajien kanssa. Yhteistyötä on lisätty mm. Wilman avulla ja sitä on arvioitu erilaisin kyselyin. Myös vanhempainyhdistysten rooli näkyy koulutyötä tukevana. Yhteistyötä tehtiin myös kolmannen sektorin kanssa mm. koulujen kerhotoiminnan järjestämiseksi. Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin osalta monet koulut arvioissaan kiinnittävät huomiota oppilashuollon toimivuuteen, kiusaamisen ehkäisemiseen, iltapäivätoiminnan järjestämiseen sekä oppilaiden osallisuuden toteuttamiseen. Koulujen tavoitteenasettelu lukuvuodelle 2013 KOULUJEN TYÖSUUNNITELMAT Työsuunnitelmatyön yhteydessä koulut määrittelevät kuluvalle lukuvuodelle omat vuosittaiset toimenpiteensä ja niille tavoitetasot tuloskorttimuodossa. Tavoitteenasettelussa otetaan huomioon koulutoimen asettamat vuosittaiset tavoitteet. Tavoitteiden ja mittareiden asettelu on koulun toiminnan kehittämistä, jolloin se on tehtävä koulun omista lähtökohdista. Koulujen tuloskorteissa tulee esille tavoitteita, jotka ovat keskeisiä koulun perustehtävän toteuttamisen kannalta. Hyvään oppimiseen, ammattitaitoiseen ja hyvinvoivaan henkilöstöön sekä oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviä tavoitteita on lähes joka koululla. Oppilaiden hyvää oppimista tuetaan mm. oppilasarviointia kehittämällä. Monessa koulussa tavoitteena on arvioinnin yhtenäistäminen koulun sisällä ja/tai alueellisesti, arviointimenetelmien monipuolistaminen ja todistusten uusiminen. Opetussuunnitelman kehittämisessä tulee edelleen jonkin verran esille yleisen, tehostetun ja erityisen tuen ops-muutoksen käyttöönotto. Monella koululla on tavoitteena jokin opetussuunnitelman osioon liittyvä kehittämistyö. Tavoitteena on esimerkiksi tarkentaa joustavan perusopetuksen toiminnan, maahanmuuttajaopetuksen, taito- ja taideaineiden sekä erikoislukion opetussuunnitelmia. Monessa koulussa kehitetään myös liikunnan opetusta sekä oppilaiden/opiskelijoiden opiskelutaitoja. Erityisesti lukioissa lisätään myös tietotekniikan opetuskäyttöä. Ammattitaitoiseen ja hyvinvoivaan henkilöstöön liittyvissä tavoitteissa keskeistä on, että opettajien koulutukseen osallistumista pyritään lisäämään lähes kaikissa kouluissa. Samoin järjestetään työhyvinvointiin liittyviä tilaisuuksia sekä kehityskeskusteluja. Oppimisympäristöjä parantamiseksi koulut ovat määritelleet erilaisia turvallisuuden lisäämiseen sekä fyysisen ympäristön, tietoteknisten laitteiden ja henkisen ilmapiirin parantamiseen liittyviä tavoitteita. Sidosryhmä- ja seutuyhteistyössä korostuu nivelvaiheyhteistyö, yhteistyö vanhempainyhdistysten ja huoltajien sekä koulutoimen ulkopuolisten tahojen kanssa. Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi mainitaan koulun hyvinvointiryhmän toiminnan ja moniammatillisen yhteistyö kehittäminen. Tavoitteena on myös lisätä oppilaiden osallisuuteen liittyviä toimintatapoja, kuten oppilaskuntatoimintaa. Myös kummioppilas-, tukioppilas- tutortoimintaa lisätään. Koulunkäyntiä tuetaan puuttumalla poissaoloihin ja tukemalla oppilaita perusopetuksen jälkeisessä sijoittumisessa. 5

6 KOVIn henkilöstöraportti Vuoden aikana valmistui kaupungin työhyvinvointikysely, jonka mukaan henkilöstömme työhyvinvointi on pääosin erinomaisessa kunnossa. Samoin valmistuivat KOVIn henkilöstösuunnitelma, viitearkkitehtuuri, päivähoidon tila- ja toimintasuunnitelma johtosääntö, sekä toimintasääntö. Kyseiset asiakirjat hyväksyttiin lautakunnassa ja ne on otettu käyttöön henkilöstöhallintomme käsikirjoina. Sähköisten työkalujen käyttöönottoa on jatkettu, mikä liittyy osana palveluprosessien selkiyttämistä. Käsiteltävissä tilastoissa ovat mukana varhaiskasvatus ja esiopetus, perus- ja lukiokoulutus sekä Porin seudun kansalaisopisto. TYÖHYVINVOINTI Työsykekyselyn tuloksista yhteenvetona voidaan todeta, että henkilökuntamme voi kaikilla osa-alueilla keskimääräistä paremmin, verrattuna kaupungin kokonaisarvioon. Tervekampanjat ovat purreet hyvin.. Pari vuotta sitten aloitetulla Tervekamppanijalla on ollut positiivinen vaikutus henkilöstön työhyvinvointiin. Vuorovaikutusta ja tiedottamista on pyritty pitämään hyvällä tasolla mm. koulu- ja päiväkotikiertojen, infokoulutusten sekä työryhmätyöskentelyn kautta. Kehittämiskeskustelut ovat osa vuorovaikutuskokonaisuutta. Henkilöstö toivoo enemmän koulutusta, työtilojen ja työ- menetelmien kehittämistä, kulttuuria, liikunta sekä vapaamuotoisia yhteisiä tilaisuuksia ja matkoja. Sen sijaan työkierto ei kiinnosta ja vain noin puolet pitää työnohjausta tarpeellisena. HENKILÖSTÖ POISSAOLOT Poissaolosyitä olemme arvioineet yksikkötasolla sekä tulosalueittain. Yhteenvetona voimme todeta, että kaiken kaikkiaan eri syistä poissaoloja kertyi päivää. Mikä on huomatta luku. Lisäystä viimevuoteen on noin 7000 päivää. Hoitovapaa lisääntyi 5000, kuntoutustuki 800, muut virkavapaudet 3400, opintovapaat 1400 ja sairaslomat esimiehen luvalla 1000 päivällä. Vastaavasti merkittäviä vähennyksiä tuli laskettaessa yhteen eri sairauslomat 1000 ja toisen vakanssi hoitaminen Vuoden aikana tehtiin erityisesti töitä koulunkäyntiavustajien huomattavasti kasvaneisiin sairauslomiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Vuoden lopun tilastot kertoivat kyseisen ammattiryhmän sairauslomien merkittävästä laskusta, mikä toivottavasti jatkuu vuoden 2013 aikana. TYÖSUOJELU Työsuojelun tiimoilta kaikki yksiköt suorittivat riskien arvioinnin ja ajantasaistivat työympäristökorttinsa. Korttien myötä esiin nousseisiin asioihin on puututtu ja työtä jatketaan edelleen. Työsuojelun tiimoilta tehtiin kaiken kaikkiaan 18 AVIn tarkastusta, 31 työpaikkakäyntiä sekä 24 työpaikkaselvitystä. Teknisten töiden luokkatilojen ja työskentelyn osalta tehtiin kartoitukset uusien asetusten näkökulmasta. HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Henkilöstömäärät on tässä taulukossa kerätty tammikuun 16. päivän tilanteen mukaan. Henkilöstömäärät vaihtelevat KOVIn alaisissa yksiköissä noin 200 henkilöllä riippuen ajankohdasta. Alkukeväästä henkilökuntaa on enimmillään johtuen varhaiskasvatuksen kysynnän määrästä. Määräaikaisten työsuhteiden määrässä olemme päässeet laskuun. Muutos johtuu toistaiseksi valittujen määrän kasvusta. Lyhytaikaisten sijaisten määrä vaihtelee päivittäin, ollen vähimmillään toimintamme hiljaisina kuukausina kesällä. Viereinen taulukko havainnollista vuoden henkilöstömäärien vaihtelun. Kevään eläkejuhlissa saattelimme 48 työntekijäämme nauttimaan ansaittuja eläkepäiviään. OSAAMINEN JA JOHTAMINEN Koulutusta järjestetään pääasiallisesti paikallisesti. Opetuspuolella koulutuksesta huolehtii pääsääntöisesti OsaavaSatakuntahanke ja varhaiskasvatuksessa kasvatustoimenohjaaja Anja Lamminen. Koulusihteerien ammatillista osaamista on järjestetty yhteistyössä WinNovan ja SAMKn kanssa. Osa sihteereistä on suorittanut työn ohessa toimistosihteerin tutkintoa. Loput ovat saanet täydennyskoulutusta yhä haasteellisemmassa koulusihteerin ammatissaan. Koulujen rehtoreille on järjestetty omaa säännöllistä täydennyskoulutusta. Johtamisen osalta mittauksen tuloksena voidaan todeta, että henkilöstö saa apua, tukea ja informaatiota tarvittaessa riittävästi. 6

7 Työhyvinvointi TYÖHYVINVOINTI TERVE-KAMPANJA Työhyvinvoinnin fyysiseen osa-alueeseen on koulutoimessa panostettu jo useamman vuoden ajan erilaisten kampanjoiden merkeissä. Näillä kampanjoilla on pyritty lisäämään henkilökunnan virkistystä ja liikuntatottumuksia. Syksyllä 2011 aloitettu päivähoidon henkilökunnalle suunnattu Terve Päivä-kampanja jatkui keväällä. Kampanja on sisältänyt eri liikuntalajien tutustumisia ja näiden lajien perustekniikoiden opastusta. Lajeina oli keväällä kahvakuula, keilailu, kuntonyrkkeily, kuntosalityöskentely, sauvakävely, tanssi ja vesijuoksu. Kampanjan alussa ja lopussa henkilökunnalla oli mahdollisuus käydä kehonkoostumusmittauksessa. Koulutoimi on hankkinut kampanjaa varten askel- ja sykemittareita, joita sai lainata omaan käyttöön määräajaksi. Lainaajat saivat opastuksen mittareiden käyttöön. Mittarit ovat olleet tehokkaassa käytössä. Syksyllä liikunnallista työhyvinvointikampanjaa jatkettiin Terve-kampanjan nimellä ja kampanja suunnattiin nyt koko koulutoimen henkilökunnalle. Liikuntalajien tutustumisen ohella koulutoimi varasi kolme vakituista kuntosalivuoroa viikossa, kaksi vuoroa keskustan uimahallista ja yhden urheilutalolta. Kuntosalivuoroilla on kävijät opastettu laitteiden käyttöön ja annettu ohjeita kuntosaliharjoittelusta. Tässä kampanjassa on myös mahdollisuus testauttaa oman kuntonsa polkupyöräergometrillä. Kampanjan virkistyshyvinvointipuoleen on kuulunut jalkahoito, jonka suosio on ollut tarjontaa suurempi. Kampaan osallistujat ovat kirjannet liikkumisensa kuntokortteihin. Kuntokortin täyttäneiden ja palauttaneiden kesken on arvottu kampanjan lopuksi palkintoja. Päivähoidon Terve Päivä-kampanjaan eri tilaisuuksiin osallistui yli 700 henkilöä. Syksyllä aloitettu Terve-kampanja jatkuu edelleen keväällä

8 HOJKS Oppilasryhmät max/min koulukius. tap. opisk.paikkaa opp. poissaolo% Koulutus pv:t/op opett. kelp. vailopett. koul.pv sivutoim. hoid. päätoim. opet.tunnit päätoim opett. opp./ opetustunti opp./ POR * POR Kuljetus opp. * opp.- määrä TYÖSUUNNITELMA/ TILASTOTIEDOT 2013 sidosryhmä- ja seutuyhteistyö sekä oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointi. Koulu Ahlaisten koulu ,6 14,5 5 24,2 23,0 4,6 3, Cygnaeuksen koulu ,0 15, ,0 1 35,0 1,5 4, Enäjärven koulu ,1 16,9 8 24,7 8,0 1,0 3, Herralahden koulu ,2 15,2 5 28,0 3,0 11,0 2,2 3, Kalaholman koulu ,7 18,2 9 24,9 41,0 4,6 3, Kankaan koulu ,5 18,7 7 25,7 15,5 10,0 1,4 3, Kyläsaaren koulu ,4 17, ,3 59,0 4,9 3, Käppärän koulu ,2 17, ,7 26,5 1,3 3, Lattomeren koulu ,3 16,7 3 27,7 5,0 21,0 7,0 3, Mäntyluodon koulu ,8 14,7 5 24,2 11,0 2,2 2, Pihlavan koulu ,1 17,4 9 25,0 21,0 2,3 3, Reposaaren koulu ,7 15,9 3 26,0 3,0 14,0 4,7 2, Ruosniemen koulu ,1 17, ,6 15,0 26,0 1,4 3, Söörmarkun koulu ,8 16,2 4 26,3 7,0 20,0 5,0 2, Toejoen koulu ,4 17, ,5 16,0 0,8 2, Toukarin koulu ,0 15,4 3 26,3 3, Tuorsniemen koulu ,5 15,8 4 27,0 6,0 1,5 3, Uudenkoiviston koulu ,1 17, ,0 16,0 1,5 3, Vähärauman koulu ,4 18, ,7 1 34,5 1,4 3, Väinölän koulu ,3 16, ,3 32,0 1,7 2, ,2 16, ,5 48, ,0 2,7 3, Lv ,1 15, ,6 41, ,5 2,4 3,4 42 Herttuan koulu ,4 8, ,4 5,0 58,0 1,9 9, Kallelan koulu ,0 7, ,0 20,0 1,7 5, Koivulan koulu ,3 6, ,0 22,0 1,5 3, Tiilimäen koulu ,3 1 10,0 2,5 2, Lastun koulu ,9 8 28,8 6 4, ,4 7,5 69,0 25, ,0 1,9 5,0 20 Lv ,3 7,6 61,0 24, ,5 2,1 4,8 20 Kuninkaanhaan koulu ,8 17, ,9 34,0 39,0 1,2 6, Länsi-Porin koulu ,0 18, ,2 7,0 1 44,5 1,3 7, Meri-Porin koulu ,4 17, ,9 6,0 56,7 2,1 7, Porin Lyseon koulu ,4 18, ,0 4,0 1 12,0 0,4 5, PSYL:n koulu ,3 18, ,0 2 42,5 1,5 10, ,2 18, ,8 51, ,7 1,3 7, Lv ,5 14, ,5 69,0 3 1,4 6,1 37 Itä-Porin yht.koulu ,2 17, ,5 16,0 4 30,0 1,0 6, Kaarisillan koulu ,8 17, ,3 6,0 1 30,0 1,4 3, Noormarkun yht.k ,0 18, ,1 45 1,5 3, ,3 17, ,6 22, ,0 1,3 4, Lv ,5 15, ,1 27, ,4 4,6 17 Länsi-Porin lukio , ,8 8,0 49,0 2,7 4, Meri-Porin lukio , ,9 38,0 39,0 3,3 6, Porin Lyseon lukio , ,3 6,6 40,0 2,1 4, PSYL:n lukio , ,3 27,0 70,0 2,4 7, Kesk. 20, ,6 79,6 198,0 2,6 5, Lv , ,9 59,6 2,6 5, Porin aikuislukio 17 21,3 65,0 3,

9 Koulu TUNTI JA ERITYISTEHTÄVÄKEHYS 2013 Opp.- määrä Käytetty tuntikehys Tuntikerroin yht. Norm. opet. TO Erityis. -teht. Ahlaisten koulu ,0 1,68 116,0 2,0 4,0 1,0 1,58 1,55 1,49 1,44 1,40 Cygnaeuksen koulu ,0 1,64 524,0 5,5 50,0 5,5 6,0 1,62 1,55 1,46 1,44 1,39 Enäjärven koulu ,0 1,50 187,0 2,0 9,0 3,5 0,5 1,43 1,44 1,38 1,34 1,35 Herralahden koulu ,0 1,64 130,0 3,0 5,0 3,0 1,51 1,47 1,41 1,38 1,29 Kalaholman koulu ,0 1,37 212,0 4,5 10,0 3,5 1,38 1,41 1,36 1,35 1,28 Kankaan koulu ,0 1,38 181,0 7,0 10,0 4,0 1,0 1,34 1,33 1,32 Kuninkaanhaan koulu 40 59,0 1,48 1,44 1,61 1,63 1,63 1,20 Kyläsaaren koulu ,0 1,46 258,0 2,0 23,0 5,0 1,42 1,40 1,36 1,34 1,30 Käppärän koulu ,0 1,46 464,0 4,0 50,0 6,0 1,45 1,44 1,40 1,34 1,29 Lattomeren koulu 64 96,0 1,50 88,0 2,0 5,0 1,0 1,66 1,60 1,50 1,46 1,43 Mäntyluodon koulu ,0 1,64 116,0 1,0 3,0 1,0 1,69 1,72 1,64 1,49 1,43 Pihlavan koulu ,0 1,56 168,0 1,5 24,0 4,5 1,51 1,53 1,48 1,37 1,36 Reposaaren peruskoulu 56 85,0 1,52 81,0 1,0 2,0 1,0 1,53 1,56 1,38 1,47 1,42 Ruosniemen koulu ,0 1,45 448,0 3,0 26,0 6,0 1,41 1,41 1,40 1,39 1,30 Erityisopett. Kerho Kerroin 2011 Kerroin 2010 Söörmarkun koulu ,0 1,59 118,0 4,0 5,0 2,0 3,0 1,61 1,46 1,41 Toejoen koulu ,0 1,42 417,0 8,0 24,0 6,0 1,44 1,52 1,43 1,43 1,31 Toukarin koulu 51 81,0 1,59 76,0 1,5 2,0 1,5 1,67 1,63 1,67 1,58 1,40 Tuorsniemen koulu ,0 1,54 108,0 2,5 2,0 1,5 1,62 1,65 1,64 1,55 1,47 Uudenkoiviston koulu ,0 1,42 255,0 3,0 8,0 5,0 1,44 1,43 1,42 1,39 1,34 Vähärauman koulu ,0 1,39 602,0 20,0 52,0 7,0 1,42 1,39 1,33 1,31 1,28 Väinölän koulu ,0 1,55 416,0 3,0 24,0 7,0 1,54 1,43 1,42 1,42 1,34 Kerroin 2009 Kerroin ,0 1, ,0 80,5 338,0 75,0 10,5 1,48 1,46 1,42 1,39 1,34 Lv ,0 1, ,0 81,0 340,0 44,5 12,5 Herttuan koulu ,5 2,70 2,0 684,0 13,5 2,80 2,92 2,83 2,83 2,70 Kallelan koulu ,0 3,04 0,5 316,0 11,0 0,5 2,88 2,86 2,99 2,82 2,68 Koivulan koulu ,0 3,53 0,5 379,0 5,5 3,49 3,43 3,37 3,49 3,64 Tiilimäen koulu 95,0 1,0 94,0 Lastun koulu ,0 5,79 218,0 8, ,5 3,37 4,0 1473,0 30,0 0,5 3,34 3,41 3,50 3,39 3,42 TO/ Lv ,0 3,34 27,5 JAKSO Kuninkaanhaan koulu ,0 2,06 734,0 3,0 60,0 70,9 2,0 1,96 1,96 1,95 1,89 1,90 Länsi-Porin koulu ,0 1,97 732,0 7,0 60,0 68,0 2,02 1,88 1,91 1,93 1,87 Meri-Porin koulu ,0 2,20 467,0 4,9 82,0 59,1 2,12 2,01 1,97 1,97 1,93 Porin Lyseon koulu ,0 2,02 542,5 2,0 54,0 60,9 0,5 1,96 1,89 1,88 1,92 1,88 PSYL:n koulu ,0 2,06 443,0 3,2 75,0 49,8 1,0 2,10 1,98 2,00 1,95 1, ,0 2, ,5 20,1 331,0 308,7 3,5 2,02 1,94 1,94 1,93 1,90 Lv ,0 2, ,5 32,0 343,0 286,3 9,2 Kerroin 2007 Itä-Porin yhtenäiskoulu ,0 1,97 591,5 8,0 132,0 48,5 1,0 1,95 1,96 1,84 1,79 Kaarisillan koulu ,0 1,93 425,0 5,0 92,0 27,0 1,97 1,98 1,68 1,68 Noormarkun yhtenäisk ,0 1,83 613,0 7,6 96,0 48,4 1,0 1,81 1,83 1, , ,5 20,6 320,0 123,9 2,0 1,90 1,91 1,77 1,74 Lv ,0 1, ,5 20,5 300,0 112,5 5,0 KERROIN DEMO Länsi-Porin lukio ,0 1,40 33,9 9,0 5,5 63,7 1,44 1,45 1,45 1,39 1,36 Meri-Porin lukio ,0 1,73 23,1 3,9 6,6 45,9 1,67 1,51 1,77 1,71 1,80 Porin Lyseon lukio ,0 1,46 39,1 11,4 7,7 69,6 1,42 1,44 1,33 1,39 1,35 PSYL:n lukio ,0 1,54 52,5 8,4 9,9 104,2 1,71 1,51 1,53 1,54 1,42 Lukion erityisopetus 27, ,0 1,53 148,6 32,7 29,7 283,4 0,0 1,58 1,50 1,51 1,53 1,48 Lv ,0 1,58 154,1 32,8 34,1 274,4 3,0 MUU Yht. Omat ort/ma 25 Porin aikuislukio ,8 256,70 45,8 7,7 1,0 57,6 osall. 9,5 Lv ,80 9

10 PÄIVÄHOIDON TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VARHAISKASVATUS Vuonna päivähoidon ja varhaiskasvatuksen menojen kasvu oli arvioitua nopeampaa. Henkilöstökulut, tukipalvelujen kustannukset sekä vuokrakulut nousivat talousarviossa ennakoitua suuremmiksi. Valtuusto myönsi päivähoidon ja varhaiskasvatuksen tulosalueen nettomäärärahoihin 0,6 M :n ylitysoikeuden, johon osa (0,35M ) osoitettiin perus- ja lukiokoulutuksen tulosalueelta. Varhaiskasvatuksen talousarviotavoitteet toteutuivat hyvin. Päiväkotien toimintaedellytyksiä vahvistettiin lasten lukumäärän kasvu huomioiden talousarvion puitteissa. Avoimen päivähoidon kehittämistyö aloitettiin, mutta toiminnan lisääminen ei ollut mahdollista vuonna. edennyt suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmassa on vuonna 2013 valmistuvan Veturitallin päiväkodin lisäksi kaksi muuta uutta isoa päiväkotia. Lisäksi suunnitelman mukaisesti aikavälillä luovuttaisiin 13 päivähoitoyksiköstä. Näistä 6 on tilakartoituksen perusteella kunnoltaan huonokuntoisinta päiväkotia ja 7 ryhmäperhepäiväkotia, koska se on kallein hoitomuoto. Riskien kartoitus tehtiin kaikissa päivähoitoyksiköissä (päiväkodit ja ryhmäperhepäiväkodit). Päivähoidon investoinnit suunnattiin Veturitallin uuden päiväkodin suunnitteluun ja rakentamiseen. Myös päivähoidon kalusteita uusittiin. Päivähoidossa on pitkään ollut tilan ahtautta. Uusi Veturitallin päiväkoti tuo vain osin ratkaisua tilanteeseen, kaksi uutta päiväkotia on tarpeen vuoteen 2020 mennessä. Valtuusto hyväksyi talousarviokokouksessaan investointisuunnitelmaan uuden päiväkodin suunnittelua varten määrärahan vuodelle Lapset: Päivähoidossa olevien lasten määrä oli edelleen kasvussa. Vuoden lopussa oli 80 lasta enemmän hoidossa kuin vuotta aiemmin. Porissa otettiin käyttöön lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisä Lisä koskee kaikkia alle 3-vuotiaita lapsia, jotka ovat hoidossa muussa kuin kunnallisessa päivähoidossa. Lisän piirissä oli noin 35 lasta kuukausittain. Yksityisen päivähoidon käyttö lisääntyi keskimäärin 20 lapsella vuoden aikana edelliseen vuoteen verrattuna. Päivähoidolle vaihtoehtoisten tukimuotojen taloudellisuuden selvitystyö jatkuu edelleen. Tilat ja investoinnit: Veturitallin päiväkodin suunnittelu eteni aikataulun mukaisesti ja sen rakentaminen alkoi joulukuussa. Päiväkoti valmistuu ja otetaan käyttöön syksyllä Päivähoitotilat olivat optimaalisessa käytössä. Toimintavuotena ei otettu käyttöön Noormarkkua lukuun ottamatta uusia tiloja. Syksyllä Noormarkussa avoin päiväkoti siirtyi väliaikaisesti entisen kunnantalon tiloihin ja yhtenäiskoululla aloitti toimintansa esiopetusryhmä. Aiemmin toteutetun tilakartoituksen pohjalta tehty päivähoidon tilasuunnitelma hyväksyttiin koulutuslautakunnassa ja toiminta on Lasten määrä päivähoidossa järjestämistapa 0-2 vuotiaat lapsia Kunnallinen perhepäivähoito 153 Kunnallinen päiväkoti 418 Ostopalvelupäiväkoti vuotiaat Kunnallinen perhepäivähoito 194 Kunnallinen päiväkoti 1346 Ostopalvelupäiväkoti 95 6 vuotiaat tai yli Kunnallinen perhepäivähoito 16 Kunnallinen päiväkoti 782 Ostopalvelupäiväkoti 31 Kaikki yhteensä 3061 Taulukko 1: Lasten määrä päivähoidossa Päivähoidon toimintasuunnitelman ennusteiden mukaisesti lapsimäärä pysyy nykyisenä lähivuodet. Päivähoidon tarve voi jopa vähän laskea, kun suuri 2006 syntyneiden ikäluokka siirtyy kouluun syksyllä Hoidon tarpeeseen vaikuttaa syntyvyyden ja muuttoliikkeen lisäksi vanhempien työllisyys- ja koulutustilanne. 10

11 Organisaatio ja henkilöstö Toiminnan joustavuuden lisäämiseksi päivähoidon organisaatiossa kehitetään nykyistä keskuspäiväkotimallia aluejohtaja-malliksi. Koulutuslautakunta hyväksyi kesäkuussa ( ) päivähoidon organisaation kehittämisen aluejohtajamallin pohjalta. Muutoksen avulla lisätään henkilöstön ja lasten tarkoituksen mukaista sijoittelua päivähoitoyksiköiden välillä ja kehitetään päivähoidon eri toimintamuotoja. Alueorganisaation kehittämistyö jatkuu ja uuden organisaatiomallin pitäisi valmistua kesällä Henkilöstömäärien tarpeeseen vaikuttaa suoraan päivähoidossa olevien lasten määrä. Lasten määrät vaihtelevat kuitenkin suuresti toimintavuoden aikana. Esimerkiksi keväällä lasten määrä kasvaa huomattavasti. Silloin edellisenä vuonna syntyneet lapset alkavat tulla päivähoitoon ja esikouluikäiset lapset siirtyvät kouluun vasta elokuussa, jolloin hoitopaikkojen kysyntä ja tarjonta jälleen tasaantuvat. Lisäksi koulujen loma-aikoina tapahtuu selviä muutoksia lasten määrissä. Haasteena on kehittää lasten hoidon tarpeen ennustettavuutta ja päivähoidon työntekijöiden lomasijoittelua niin, että henkilöstön ja lasten läsnä- ja poissaolot vastaisivat toisiaan. Tähän on kiinnitetty kuluneena toimintavuotena entisestään huomiota keskittämällä henkilöstön loma-aikoja päivähoitotarpeen kannalta hiljaisempiin ajanjaksoihin. Varhaiskasvatuksen henkilöstö työsuhteiden luonteen mukaan toist.voim. ma sij. työl. yhteensä Taulukko 2: Henkilöstömäärät PÄIVÄHOIDON TILASTOJA Henkilöstön hyvinvoinnin lisäämiseksi suunnattu Terve- kampanja jatkui varhaiskasvatuksen osalta koko vuoden ajan. kampanjan puitteissa sai tutustua monenlaisiin liikuntalajeihin ja osallistua terveysmonitorimittauksiin. Henkilöstölle järjestettiin myös syksyn aikana ensimmäiset alueelliset infotilaisuudet, joita on tarkoitus jatkaa tulevina vuosina. Varhaiskasvatuksen toimintamuotoja: Porin varhaiskasvatuksessa on tavoitteena kehittää perhepäivähoitoa, jotta se säilyisi yhtenä päivähoidon vaihtoehtona. Perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt, mutta uusia perhepäivähoitajia on aloittanut kuitenkin vuosittain. Muutaman viimeisen vuoden aikana hoitajien määrä on ollut noin 55 ja lasten määrä noin 200. Perhepäivähoitoon halutaan edelleen ja se on monien vanhempien mielestä juuri pienelle lapselle hyvä hoitomuoto sen kodinomaisuuden ja pienen lapsiryhmän vuoksi. Porissa on kehitetty suunnitelmallisesti perhepäivähoitoa työn kiinnostavuuden lisäämiseksi. Perhepäivähoitajien palkkauksen epävarmuutta on poistettu ja työaika on pyritty järjestämään klo 7-17 välille. Hoitajien työssä jaksamista on tuettu tiimityöskentelyllä ja perhepäivähoidon lapsille on nimetty omat varahoitopaikat helpottamaan lasten siirtymistä toiseen hoitopaikkaan hoitajan poissa ollessa. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten määrä on lisääntynyt vuosittain päivähoidossa. Erityispäivähoidon tarjontaa on lisätty alueille perustamalla integroituja erityislasten ryhmiä sekä pienryhmiä. Integroitujen ryhmien määrää lisättiin kolmella ryhmällä ja pienryhmiä oli syksyllä käytössä neljä ryhmää. Esiopetuksen osalta esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä tiivistettiin edelleen, jotta nivelvaihe varhaiskasvatuksesta siirtyminen koulun opetuksen piiriin saataisiin luontevaksi. Lisäksi esiopetuksen opetushenkilöstö pääsi mukaan Osaava Satakunta -hankkeeseen. Päivähoitohenkilöstön saatavuuteen vaikuttaa tulevina vuosina henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen. Työntekijöiden saatavuus on vaikeutunut ja lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on vaikeampaa saada riittävästi henkilöstöä kuin pitkäaikaisiin. Vuonna varhaiskasvatuksessa vakinaistettiin henkilöstöä ja vähennettiin määräaikaisen henkilöstön määrää. 11

12 Koulutoimen hankkeet vuonna Koulutoimen kehittämistoimintaa toteutettiin vuonna hankkeissa, joista useisiin on tullut rahoitus Opetushallitukselta tai opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Alla on lueteltu koulutoimessa vuonna toimineet tai aloitetut hankkeet. Tehostetun ja erityisen tuen kehittämishanke Kansallisen kehittämistoiminnan tavoitteena on jalkauttaa vuonna 2011 voimaan tulleen perusopetuslain muutoksia, jotka koskevat oppimisen tuen järjestämistä. Hankkeen aikana Porissa on luotu oppimisen tuen rakenteet ja toimintamallit. Yksi tuen muoto on Porissa mm. oppimisen tuen asiantuntijoiden eli YTE-opettajien nimeäminen jokaiseen yleisopetuksen kouluun. Koulujen kerhotoiminnan kehittäminen Hankkeessa järjestetään koulujen kerhotoimintaa yhteistyössä seurojen ja järjestöjen kanssa. Osaava Satakunta III Hankkeessa järjestetään Satakunnan alueen opettajille ja esiopetuksen henkilöstölle täydennyskoulutusta. Lukio 3.0 Nyt! Hankkeen tavoitteena on opettajien välisen yhteistyön kehittäminen sosiaalisen median avulla, opettajuuden ja pedagogiikan kehittäminen sekä opiskelijoiden oppimistapojen tiedostaminen. Perusopetuksen laatukriteerit Hankkeessa sovelletaan ja konkretisoidaan perusopetuksen laatukriteereitä paikalliselle tasolle yhteistyössä Rauman, Kokemäen ja Nakkilan kanssa. Koulutoimen kansainvälisyyssuunnitelman laatiminen Hankkeessa laaditaan Porin koulutoimen kansainvälisyyssuunnitelma ja järjestetään mm. aiheeseen liittyvää täydennyskoulutusta opettajille. Osaamisella työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen laatua parannetaan Tampereen yliopiston koordinoimassa hankkeessa. Tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin lisääminen järjestämällä johtajuutta ja varhaiskasvatusosaamista tukevaa koulutusta. Romanioppilaiden perusopetuksen tukeminen Hankkeessa on suunniteltu toimenpiteitä mm. poissaolojen vähentämiseksi sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämiseksi. Lisäksi järjestetään opettajien täydennyskoulutusta. HANKKEET Satakunnan aamu- ja iltapäivä-toiminnan ja kerhotoiminnan verkosto Kehittämisverkoston tavoitteena on järjestää koululaisten iltapäivätoiminnan ja kerhotoiminnan verkostoyhteistyötä ja tukea paikallista työtä. Lukion tietoverkko Lukiokoulutuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat Koulutuksellisen tasa-arvon hanke Vuonna on tullut myös myönteinen rahoituspäätös opetus- ja kulttuuriministeriöltä koulutuksellista tasaarvoa edistäviin toimenpiteisiin. Hankerahalla mallinnetaan alueellista hyvinvointityötä ja rekrytoidaan mm. oppilaan tuen kokonaisuuteen liittyvää henkilöstöä, kuten koulunkäynninohjaajia, koulupsykologi, erityisopettaja ja nuorisotyöntekijä. 12

13 KANSALAISOPISTO TOIMINTAA JA TALOUTTA Opintoja ilman tutkintoa tai päättötodistusta vapaata sivistystyötä Porin seudun kansalaisopisto on toiminut kaksi vuotta Porin ja Ulvilan kaupunkien yhteisenä alueellisena oppilaitoksena. Toiminnasta on tehty kaupunkien välillä yhteistyösopimus. Kansalaisopisto kuuluu Porin koulutoimeen omana tulosalueena, ja se on Porin kasvatus- ja opetuslautakunnan alainen. Lisäksi sillä on Porin ja Ulvilan välisenä yhteistyöelimenä kaupunkien yhteinen opiston hallintojaosto. Porin seudun kansalaisopisto (entinen Porin Työväenopisto) tuottaa vapaasta sivistystyöstä säädetyssä laissa annettua opetusta. Suomen kansalaisopistot hakivat kesäkuussa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä uudet ylläpitämisluvat ja Porin seudun kansalaisopiston luvan mukaan opetuksessa painottuvat taide- ja taitoaineet, kielet, terveyttä ja hyvinvointia edistävät aineet sekä tietotekniikka. Lisäksi opisto antaa käsityön taiteen perusopetusta ja tuottaa muuta kansalaisopiston toimintaan liittyvää opetus- ja palvelutoimintaa, kuten esimerkiksi syksystä alkaen mahdollisuuden suorittaa kursseja osana käsityön lukiodiplomia. Erityispedagogiikan opintoja Porin koulutoimen opettajille tarjotaan yhteistyössä Helsingin Avoimen yliopiston kanssa. Opiston toiminta on ollut hienoisella kasvu-uralla. Toteutuneita opetustunteja vuonna oli h ja kursseja 890 kpl. Opistolla on toimipaikkoja noin 50 kpl. Opetustilojen osalta toimitaan paljolti yhteistyössä Porin ja Ulvilan koulutoimien kanssa. Myös Porin koulutoimi käyttää Opistotalon tiloja. Vakinaista henkilöstöä on opistolla kahdeksan ja tuntiopettajia vuosittain noin 150. Opiston päätoimipaikka, jossa on hallinto ja suunnittelijaopettajat, on Opistotalossa Gallen-Kallelankadulla lähellä opetus- ja kasvatusvirastoa. Opiston toimintakulut olivat yhteensä euroa. Tuloja oli euroa. Toimintakate oli euroa. Talous toteutui positiivisesti, vaikka opisto toimi samalla talousarvion kehyksellä kuin edellisenä vuotena Vuoden tavoitteet saavutettiin pääosin. Opetustarjonnan kehittämisen osalta opetustunneissa ylitettiin edellisen vuoden 2011 opetustuntimäärä sekä Porin että Ulvilan osalta, alueellista opetustarjontaa kehitettiin mm. Meri-Porin opetuksen kehittämishankkeen avulla ja kurssipalaute- ja arviointijärjestelmää uudistettiin. Kustannustehokkuuden parantamisen osalta resursseja onnistuttiin kohdentamaan opetukseen edellisvuotta hieman enemmän ja uudistettu henkilöstön työmäärä- ja työaikajärjestelmä ja niiden seurantajärjestelmä sekä kehityskeskustelut otettiin käyttöön. Opiston opetuskautta pidennettiin kesäkuulle asti lyhytkurssien avulla. Tehtiin myös pienimuotoisia tilajärjestelyjä ja kunnostettiin auditorio. Näiden avulla parannettiin Opistotalon tilojen käyttöastetta ja edistettiin myös opiston henkilöstön yhteissuunnittelua. Sidosryhmäyhteistyötä lisättiin koulu- ja sosiaalitoimeen sekä kädentaitojen eri toimijoihin päin, aloitettiin mm. kielikurssi maahanmuuttajille. Opisto tarjosi paikan kahdelle työharjoittelijalle. Opintosetelihanketta jatkettiin. Meri-Porin opetuksen kehittämishanke jatkui. Satakunnan opistojen Sata Osaajaa täydennyskoulutushankkeessa oltiin edelleen mukana ja hanke päättyi vuoden lopussa. Alueen kansalaisopistot siirtyvät jatkossa alueen muun yleissivistävän koulutuksen Osaava Satakunta-verkostoon. Osallistutttiin Porin taiteen perusopetuksen toimijoiden Virvatulihankkeeseen ja Satakunnan kansalaisopistojen Ulos maailmaha viä kv-hankkeeseen. Opiston ja kurssien markkinointia uudistettiin. Otettiin käyttöön Facebook-seinä ja nettisivuja päivitetään jatkuvasti. Järjestettiin opiston esittelypäivä ja kuvataiteen ideapäivä ja jälkimmäiseen kutsuttiin myös koululuokkia opettajineen. Toteutettiin perinteiset pajapäivät, joihin osallistujat voivat osallistua ilman ennakkoilmoittautumista ja kurssimaksua. Opiston koulutusopas, joka jaetaan kaikkiin talouksiin Porissa ja Ulvilassa, tehdään edelleen kaksi kertaa vuodessa ja sen ulkoasun ja toimivuuden kehittämistä on jatkettu. Opas on luettavissa myös netissä. Koulutusoppaan valmistumisen aikataulua ja teknistä toteutusta kehitetään edelleen jatkossa. 13

14 PERUS- JA LUKIOKOULUTUKSEN TALOUS Perus- ja lukiokoulutuksen käyttötalous toteutui suunnitellusti. Perus- ja lukiokoulutuksen toimintakulut olivat ja tulot Nettomenot alittivat määrärahakehyksen :lla. Perus- ja lukiokoulutuksen tulosalueelta osoitettiin lisäksi päivähoidon ja varhaiskasvatuksen ylitysten katteeksi Menojen ylitys johtui mm. henkilöstökulujen kasvusta hanketoiminnan osalta sekä iltapäivätoiminnan palveluiden ja tukipalvelujen ostoista. Myös muille kunnille maksetut kotikuntakorvaukset sijoitettujen lasten koulunkäynnin järjestämisestä ovat jatkuvasti lisääntyneet. Tulojen ylitys aiheutui hankerahatuottojen kasvusta sekä kotikuntakorvaustulojen kasvusta. Merkittävimmät hankerahat saatiin suurten opetusryhmien jakamiseen, opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen sekä kerhotoiminnan kehittämiseen. TALOUS JA INVESTOINNIT Kaarisillan koulun B-rakennuksen peruskorjaus saatiin päätökseen ja uudet tilat otettiin käyttöön lukuvuoden alkaessa. Kuninkaanhaan koulun ja PSYL:n peruskorjauksia jatkettiin. Ilmanvaihtokorjauksia tehtiin edelleen Kyläsaaren ja Väinölän kouluissa. Cygnaeuksen koulun vesikate uusittiin. Irtaimistohankintoja tehtiin peruskorjattaviin kohteisiin Kaarisillan, Kuninkaanhaan ja PSYL:n kouluihin. Lisäksi uusittiin koulujen tietoteknistä laitteistoa. Talousarvion investointirahoihin tehtiin muutoksia niin, että vuodelta 2011 siirrettiin käyttämättä jääneitä investointirahoja vuodelle 0,78 m ja vuoden talousarviosta poistettiin Länsi- Porin koulun investointiraha 0,3 m. Kaikkiaan investointeihin käytettiin 0,48 m. Investointirahoja jäi käyttämättä 0,4 m, mikä johtui pääasiassa siitä, että Kaarisillan koulun peruskorjauksesta jäi rahaa käyttämättä. Tästä rahasta 0,3 m siirrettiin Cygnaeuksen koulun sisäilmaongelmien selvittämiseen ja korjaustoimenpiteisiin Koulukiinteistöjen korjauksiin osoitetut määrärahat ovat tarpeisiin nähden liian vähäiset. Peruskorjaustarvetta on useissa kouluissa. Koulukiinteistöjen osalta valmistui tilakartoitus, jonka tuloksia hyödynnetään jatkossa investointeja suunniteltaessa. Korjausvelkaa on syntynyt, ja sen pienentäminen lähitulevaisuudessakaan ei näytä kovin todennäköiseltä taloudellinen tilanne huomioon ottaen. Tuntikehys pidettiin samalla tasolla kuin edellisenä lukuvuonna. Lisäkehystä tuli jonkin verran hankerahojen myötä. Käyttörahat olivat 1-6 luokilla 185, 7-9 luokilla 250, erityiskouluilla 255 ja lukioissa 85 oppilasta kohden Toimintakulut jakautuivat seuraavasti: henkilöstökulut 42,8 m (65,0 %) palvelujen ostot 13,3 m (20,2 %) aineet, tarvikkeet ja tavarat 2,2 m (3,2 %) vuokrat 7,5 m (11,4 %) muut kulut 0,1 m (0,2 %) 3 % 20 % TOIMINTAKULURAKENNE V. (yht. 65,8 M ) 12 % 0 % 65 % 42,8 M Henkilöstökulut 13,3 M Palvelujen ostot 2,1 M Aineet, tarvikkeet, tavarat 7,5 M Vuokrakulut 0,1 M Muut kulut INVESTOINNIT KOULUTOIMEN NETTOMENOT v. (61,5 M ) 3,1 M Hallinto 7,3 M Kiinteistönhoito 3,1 M Siivous 4,2 M Ruokahuolto 37,4 M Opetus 4,3 M Oppilashuolto 1,6 M Iltapäivätoiminta 0,5 M Kouluhuolto 2 % 1 % 5 % 7 % 12 % 5 % 7 % 61 % 14

15 TALOUS JA INVESTOINNIT PÄIVÄHOIDON JA VARHAIS- KASVATUKSEN TALOUS Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen tulosalueen käyttötalous ei toteutunut talousarvion mukaisesti. Määrärahoihin myönnettiin 0,6 m :n ylitysoikeus. Toimintakulut olivat ja tuotot Päiväkotien vanhentuneita kalusteita uusittiin vuoden aikana. Koulutuslautakunta hyväksyi päivähoidon tilasuunnitelman, jonka pohjalta rakentamisinvestointeja suunnitellaan pidemmällä aikavälillä. Henkilöstökulujen ylityksiin oli syynä lapsimäärien ennakoitua suurempi kasvu sekä se, että kesäajan henkilöstömäärää ei saatu mitoitettua oikein hoitotarpeen mukaan. Lapsimäärien kasvu vaikutti suoraan mm. ateriapalvelujen käytön kasvuun. Vuokrakuluissa ylitykset aiheutuivat kolmen päiväkotikiinteistön omistajavaihdoksesta, jonka seurauksena näiden vuokrataso nousi merkittävästi. Tätä ei voitu ennakoida talousarvion laadinnan yhteydessä. Talouden tasapainottamiseksi asetettiin tiukat ohjeet mm. sijaisten käytölle. Syksyn osalta käyttötalouden kehitys olikin myönteistä. Tulojen ylityksiin vaikutti mm. hoitopäivämaksujen korotus 1.8. alkaen. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen menoylitysten katteeksi osoitettiin perus- ja lukiokoulutuksen tulosalueelta 0,35 m. Toimintakulut jakautuivat seuraavasti: henkilöstökulut 23,0 M (58,2 %) palvelujen ostot 7,1 M (18,0 %) aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,5 M (1,3 %) avustukset 6,1 M (15,4%) vuokrakulut 2,7 M (6,8 %) muut kulut 0,1 M (0,3 %) PÄIVÄHOIDON TOIMINTAKULUT V. (39,5 M ) INVESTOINNIT Investoinnit toteutuivat suunnitellusti. Investointeihin käytettiin kaikkiaan 0,89 M. Veturitallin päiväkodin suunnitteluun ja rakentamiseen siirrettiin vuodelta 2011 käyttämättä jäänyttä määrärahaa 0,15 m. Veturitallin päiväkodin rakentaminen alkoi joulukuussa, ja päiväkoti valmistuu syksyllä % 16 % 18 % 7 % 0 % 58 % 23,0 M Henkilöstökulut 7,14 M Palvelujen ostot 0,5 M Aineet, tarvikkeet, tavarat 6,1 M Avustukset 2,7 M Vuokrakulut 0,1 M Muut kulut 15

16 JOHTOPÄÄTÖKSET Arviointiraportin 2011 johtopäätösten toteutuminen Arviointiraportin johtopäätökset vuodelle 2013 Kouluverkkoselvitys hyväksytty lautakunnassa. Kulttuuriopetussuunnitelman hyväksyminen Osaamiskartoituksen hyödyntäminen ei toteutu- Kuntaliiton vertailutietokannan tulosten hyödyn- nut. täminen Päivähoidon tilasuunnitelma valmis. Koulujen piha-alueiden kuntokartoitus Osaava koulutushanke jatkui. Avoimen päivähoidon keskittäminen ja lisäämi- Palveluliikelaitoksen kanssa käytiin toiminnan nen arviointikeskustelut. Veturitallin päiväkodin valmistuminen Kerhotoiminta vakiintui. Päivähoidon tukimuotojen taloudellisuuden sel- Henkilöstösuunnitelma valmis. vitystyö Veturitallin päiväkodin suunnittelu ja rahoitus Henkilöstön osaamiskartoitusten hyödyntäminen valmis. Romanioppilaiden perusopetuksen tukeminen Yksityisen hoidontuen kuntalisä alle 3-vuotiaille Johtopäätösten laadinta koulujen tilakartoitukses- toteutui. ta. Perhepäivähoidon suunnitelma laadittiin Päivähoidon talouden tasapainottaminen Lukion langattomat verkot toteutettiin. Tehostetun ja erityisentuen hankkeen päättämi- Koulukiinteistöjen tilakartoitustyö kesken nen. Tilastotiedot Opp Luokka Opp Tunti Opet Tunnit Koulutus pvt/opett. Tuntikehyskerroin AA YA YK LU ERIT